omat sieluhetelmät, kojottaa mollukoita, papat aikoinaan haki rajatakaa hivejä leskenä

Jeremejeva on myönteinen esimerkki venäläisestä äidistä, joka ei siirtänyt hiv-tartuntaa lapsilleen. Hiv-positiivisena syntyneiden lasten määrä on laskenut merkittävästi, mutta silti esimerkiksi vuonna 2022 Venäjällä syntyi 130 hiv-positiivista vauvaa.

Lapset voivat saada tartunnan myös myöhemmin. Niin kävi esimerkiksi Kamtšatkan niemimaalla Venäjän Kaukoidässä, missä Petropavlovsk-Kamtšatskan kaupungin lastensairaalaan neljävuotiaan tyttönsä hoidettavaksi tuonutta äitiä oli varoitettu: vastasyntyneiden joukossa oli hiv-positiivia vauvoja, joten oli oltava erityisen tarkka hygieniasta.

Sairaalakäynnin jälkeen loppuvuodesta 2024 tytöllä kuitenkin todettiin äidin tyrmistykseksi hiv-tartunta. Äiti kertoi paikalliselle uutistoimistolle, että vanhemmat olivat käyneet lukuisissa hiv-testeissä, ja ne olivat olleet negatiivisia.

Äiti uskoi tartunnan tulleen sairaalasta, missä esimerkiksi hiv-positiivisten vauvojen hoitovälineet olivat hänen mukaansa sekaisin muiden kanssa.

Perhe vetosi Venäjän federaation tutkintakomitean puheenjohtajaan Aleksander Bastrykiniin, ja tutkintakomitea käynnisti rikostutkinnan sairaalan mahdollisista laiminlyönneistä.
Hyvä työ valui hukkaan – HIV leviää taas

Suomi auttoi 1990-luvulta lähtien pitkään Venäjää hiv-epidemian kuriin saamisessa. Projektipäällikkö Outi Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) osallistui vuosien 1997–2010 välisenä aikana useisiin Suomen ulkoministeriön koordinoimiin sosiaali- ja terveysalan lähialueyhteistyöhankkeisiin.

Niissä suomalaiset muun muassa kouluttivat Pietarin ja Petroskoin kouluja seksuaaliterveyskasvatuksessa sekä Murmanskin ja Kantalahden kaupunkeja matalan kynnyksen hiv-avustuskeskusten perustamisessa. Kumppaneina oli virallisia venäläistahoja ja kansalaisjärjestöjä.

”Työ oli todella mielenkiintoista. Kumppanimme olivat hirveän innostuneita, ja saimme tuloksia. On ollut masentavaa tajuta, että kaikki meni hukkaan”, ­Karvonen sanoo.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö päättyi vuonna 2012 pitkälti siksi, ettei Venäjä enää halunnut olla avustettavan roolissa. Suomi jatkoi hyökkäys­sotaan asti talouteen painottunutta Venäjä-yhteistyötä EU:n rakennerahastojen ulkorahaohjelmien kautta, mutta sosiaali- ja terveyskysymyksiin liittyvää yhteistyötä ei enää ollut.

Kondomeista ei saa puhua

Kaikkein helpoin, halvin ja varmin tapa suojautua hiv-tartunnalta ja muilta sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta on kondomin käyttäminen. Venäjällä asenteet ehkäisyvalistuksen suhteen ovat kuitenkin hyvin vanhoillisia, eikä esimerkiksi kondomin käytöstä kerrota.

Tilanne oli sama 1990-luvun lopulla.

”Kouluissa puhuttiin vain perhe-elämästä ja ­ainoan oikean löytämisestä. Koulun johtajatar sanoi, ettei muuta tarvita, kun on rakkaus”, Outi Karvonen muistelee.

XXXXX
Onneksi meillä ollaan valistuneempia...

XXX

Ristiriita oli Karvosen mukaan voimakas, kun jopa 11-vuotiaita lapsia kuitenkin vietiin inhorealistiseen museoon saamaan sukupuolivalistusta. Siellä oli spriipurkissa kupan takia abortoitunut sikiö ja muovista tehtyjä sukupuolielimiä, joita sukupuolitaudit olivat tärvelleet.

”Minulle kerrottiin, että joskus joku lapsi oli pyörtynyt museossa”, Karvonen sanoo.

Yhteistyö venäläiskumppaneiden kanssa sujui, mutta Karvonen havaitsi jo 2000-luvulla yleisen ilmapiirin Venäjällä kiristyvän ja muuttuvan konservatiivisemmaksi. Ehkäisyvalistus joutui vastatuuleen, mikä heijastui myös yhteistyöhankkeisiin.

Pietarilainen koulu oli erään hankkeen tuloksena perustanut tartuntatautien ehkäisyyn erikoistuneen keskuksen, missä nuorille opetettiin esimerkiksi kondomin käyttöä.

”Hankkeen viimeisenä vuonna yksi vanhempi teki kaupungille valituksen siitä, että koulu opettaa lapsille tällaista”, Karvonen sanoo.

XXXX onkohan meillä näitä vanhoillisia pappoja, estämässä valitusta?XXXx

Hän arvelee, että koulua oli painostettu myös muualta kuin yksittäisen vanhemman taholta, Asiasta kehkeytyi kohu, minkä pietarilaiset selvittivät keskenään. Kohu saattoi säikäyttää opettajia.

”Uskon, ettei kouluissa enää mainita sanaa ­kondomi.”

Ei-helluntailainen kommentti:

Nettiin on kopioitu vaikka mitä kirjoituksia ja teoksia, ajattelematta yhtään, mitä tekijänoikeuslaki näistä sanoo. Että tekijä voisi haastaa oikeuteen ja vaatia vaikka miljoonan.