Isot tuloerot, vaikuttaako negatiivisesti teidän suhteeseen?

Etkö saisi pientä lisätuloa esim. seksin myynnillä tai kauppaamalla käytettyjä pikkuhousuja?

Lieneekö tuo lievää liioittelua? On vaikea kuvitella kiinteää parisuhdetta tuolla järjestelyllä!
Olen pahoillani kun en pysty vastaamaan varsinaiseen kysymykseesi. Kymmenien vuosien kokemukseni on päinvastainen.
Seurusteluaikana emme oikeastaan sopineet mistään tuohonkaan liittyvästä vaan "totuttelukeskustelujemme" yhteydessä asia tuli selväksi.
Mieheni alkupalkka oli noin 4 x minun täyden työajan palkkani.
Aivan alusta alkaen oli kaikki yhteistä. Pankkitili ehdolla rva TAI hra.
Pääomatulojen veromenettelystä johtuen perheemme ainoa pankkitili oli muutaman vuoden vain minun nimissäni.
Kun parin "varmisteluvuoden" jälkeen aloimme hankkimaan lapsia oli etukäteen selvä, että minä jäin kotiin lasten kanssa.
Nuorimmankin mentyä kouluun menin osa-aikaiseen iltatyöhön- En rahan vuoksi vaan tavatakseni ihmisiä ja saadakseni uusia virikkeitä elämääni. Tietenkin palkkani meni yhteiselle tilillemme.
Koti- ja osa-aikatyön vuosina minä hoidin perheemme kaiken maksuliikenteen. Ennen nettiä.
Ylipäätään minä olen saanut aikaan suuren osan perheemme arkisista kuluista.

Matkoista? Lastemme itsenäistyttyä tein naisystäväni kanssa useita matkoja Eurooppaan. Muutamasta vajaan viikon Berliinin joulutorimatkasta kolmen viikon Espanjan matkaan. Noiden väliin mahtuivat Verona, Sisilia, Split, Rooma ja Malta.
Heti kun oli saatavana oli minulla yhteistä tiliämme laskuttava rinnakkainen kortti. 5000€:n Visa.
Mieheni joutui ajoittain matkustamaan työnsä vuosi eikä halunnut lähteä ilman minua tai ja koko perhettä mihinkään.
Muutamalle tyämatkalle hän otti minut ja lapset mukaan. Saksaan ja Itävaltaan.
Kahta kesämökkikesää ja retkeilyvenekesää olimme suuren osan lomista matkoilla.
Miestäni eivät paljoakaan kiinnostaneet korttitapahtumat.
Minä seurasin satunnaisesti kulurakennetta. Mieheni vastasi tulopuolesta.
Asuntojen yhteisomistus on aiheuttanut hieman lisäbyrokratiaa.
Roolituksemme liitossa on hieman vanhanaikainen mutta perustuu ehdottomaan luottamukseen eikä pettymyksiä ole ollut.

Tilanteessasi olisin saattanut mukautua siihen mutta en osaa edes arvata miten pitkäksi ajaksi.
Lisäys. Mieheni kannusti minua mukaan ay-politiikkaan osa-aikatyöstäni huolimatta.
Samoin kunnallispolitiikkaan jossa olin muutamissa luottamustehtävissä.

Pitkä sepustus mutta lyhyempi olisi jättänyt aiheen pelkäksi mielipidetypisteeksi.
Jos haluat näyttää miehellesi tälläisen irvokkaan järjestelyn niin voin kuvitella miehesi tuntevan syvää sääliä alisteista aviomiestä kohtaan.
Mieheni on "kärsinyt" tästä jo 56 vuotta.
Koskaan rahasta ei ole ollut riitaa. Ei puutteen, eivä väljemmän talouden aikana!

Onpa huonon kuuloinen parisuhde. Meillä puolisolla on 10 kertaiset tulot itseeni verrattuna. (Minulla on perustulot). Hän haluaa maksaa kaiken ja minulle jää omat tulot sitten käteen. Ostan ruokaa yhteiseen pöytään. Hän maksaa kaiken muun ja yhteiset matkat.Hän myös sanoo aina, että voin ottaa yhteiseltä tililtä rahaa jos haluan jotain ostaa. Hän on hyvä mies. Aina ollut äärimmäisen antelias.

Just joo palstaäijä ja kikkis on varmaan liian iso kans

No voi että.

Tätähän on spekuloitu täällä säännöllisin väliajoin ja aika lailla samat vastaukset tunnut saavan nytkin; eli samat ihmiset vastaavat näihin tämän tyyppisiin kysymyksiin

SInulla on siis ongelma, jonka olet itse kehittänyt itsellesi, joten sinunhan se on ratkaistavakin. Ongelma on korviesi välissä, ei ilmeisesti missää muualla.

Oma tilanteeni on ollut se, että välillä mies on tienannut enemmän kun olen ollut kotiäitinä. Lasten kasvettua ja siirtyessäni työelämään, tienasin huomattavasti enemmän kuin mieheni. Koskaan tämä ei ole ollut ongelma vaan se, jolla on enemmän rahaa käytettävissä, käyttääkin sitä enemmän yhteisten menojen maksamiseen.