Miten on selitettävissä se, että yksi säveltäjä dominoi niin täydellisesti suomen musiikkikulttuuria, että monet hänen jälkeensä tulleet ja kuuluisuuteen asti tuntemattomuudesta ponnistaneet menneisyyden säveltäjänerot suomessa ovat sittemmin kuitenkin unohdettu niin totaalisesti, ettei monikaan heistä ole saanut vakavaa taidemusiikkiaan levytetyksi saati esitetyksi nykyaikana, vaan nukkavieru kansallisromanttinen ja klassismiakin kaikessa tätä musiikkityyliä epätyypillisesti edustavassa staattisuudessaan ja vanhahtavassa kansanomaisessa modaalisuudessaan viljelevä ja kaikista menneistä säveltäjistä lähes diktatorisesti ohjelmistoa hallitseva kansallissäveltäjä on miltei ainoa tunnettu ja maansa musiikkia edustava hahmo kansainvälisestikin kansanomaisessa populariteetissaan lähinnä vertaansa vailla olevaan kansansuosioon perustuvan ja teostensa saavuttaman yleisömenestyksen takia, eikä edes vakavassa mielessä modernismia kohti pyrkineitä säveltäjiäkään otettu niin vakavasti, että nämä olisivat saaneet ohjelmistoaikaa ja säilyttäneet ansaitusti paikkansa repertoaarissa, sillä ei ole epäilyksiäkään siitä, etteivätkö monet edistyksellisemmät säveltäjät luoneet laadukkaampaa musiikkia kuin taiteellisessa kehitykseltään paikalleen jämähtänyt kansallisneromme, joka ei juuri ekspressionismia sivuavaa hitaasti junnaavaa ja vellovaa pettuleipäsinfoniaansa rohkeampaa sävelkieltä milloinkaan luonut ja sen jälkeen, kuten on sanottu taantui viileätä klassismia edustavissa ja konservatiivisissa myöhäissinfonioissaan sovinnaisuuteen duuri-ja mollitonaalisuuden puitteissa, kun Fougstedtit, Marttiset, Sonniset, Gräsbeckit ym. löysivät uusia musiikillisia ilmaisukeinoja ja sävellystekniikoita ja ne säveltäjät joiden musiikkia mahdollisesti levytettiin edustivat vakavien sävellysten sijasta kevyttä viihdemusiikkia, kuten ahvenanmaalainen Edgar Boman, joka opiskeli Sibelius akatemiassa muiden taidemusiikki säveltäjien rinnalla, jotka monet tunnetaan vain kevyen musiikin tuotannostaan, sillä vakavaa musiikkia pidetään ja pidettiin elitistisenä harrastuksena, mutta sen sijaan musiikkiviihdettä koko kansan huvina, jolle löytyi enemmän kysyntää kuin seriöösille taidemusiikille, ja siksi monien säveltäjien sävellystuotanto vaipui unohduksiin levytysten puuttuessa, ja johon vaikutti myös se, että suurten ja kunnianhimoisten orkesteri-ja kuoroteosten sijasta saatettiin levyttää korkeintaan näiden säveltäjien liedtuotantoa, jonka tuotantokustannukset lienevät suurimuotoisempien teosten levyttämiseen verrattuna huokeammat.
Minkä takia monet suomalaiset säveltäjät on unohdettu?
8
209
Vastaukset
- Anonyymi00001
hyvää pohdintaa tosa viestisi loppuosassa jossa pohdit sitä että ne monien teokset vaipui unholaan kun esim tietyille muille löytyi kysyntää ja siks monien säveltäjien sävellystuotanto vaipui unholaa levytysten puuttuessa ja joho vaikuti myös se, että suurten ja kunnianhimoisten orkesteri-ja kuoroteosten sijasta saatettiin levyttää korkeintaan näiden säveltäjien lied-tuotantoa, jonka tuotantokustannukset lienecät suurimuotoisempien teosten levyttämiseen verrattuna huokeammat.
- Anonyymi00002
Sävelteoksen tärkeimpänä laatukriteerinä ohjelmistovalinnan suhteen ei suinkaan tulisi olla mikään marginaalinen ja musiikin nautittavuuteen ja sen vaikuttavuuteen nähden täysin epäolennainen tekijä ja ominaisuus, kuten sen sävellys-ja syntyajankohtaan liittyvä ajallinen kiintopiste lineaarisesti etenevän aikaskaalan muodostamalla aikajanalla suhteessa aikakauden kansainvälisesti vallitseviin musiikillisiin tyylisuuntiin, ja -ihanteisiin, sillä emmehän me musiikkia kuunnellessamme ajattele sitä, missä ja milloin säveltäjä on sävellyksensä luonut, ollessaan siis täysin asiaan kuulumaton sivuseikka semminkin, kuten Wolfgang Hildesheimerkin sen niin osuvasti muotoilee Mozart kirjassaan Mozartin Keilarata triosta kirjoittaessaan sanoen, että "se ei ole suinkaan säveltäjän ainoa teos, jonka lumous saa unohtamaan paikan, jossa se on syntyny", ja "Mozart lienee saanut kaikesta pallojen "kilinästä" huolimatta mieleensä runollista kirkastuneisuutta huokuvan teoksen", mutta vielä vähemmän ajallisen kontekstin hahmottamisella objektiivisesti kellolla mitattavissa olevana ajankulun numeraalisena ja jonomaisena aikajärjestyksenä on merkitystä musiikillisen kokemuksen syntymisessä tajunnassa varsinkaan mm. sen vuoksi, että aika, paikka ja syysuhde ovat itse asiassa aivojemme älyn mukaisia toimintoja ja objektiivisen olemassa olon, siis ajan, paikan ja syysuhteen mielletyksi tulemisen ts. havaintokykymme tapa, vaikka myös kellon viisareiden pyöriminen kellotaulun ympäri "mittaa" ajankulumista, mutta taidemusiikin syvälliseen vaikutusmekanismiin yleisesti tunnettuna ominaisuutena, kuuluu ajan tajun häivyttäminen mielen syvempiin kerroksiin tunkeutuessaan, joten sillä että mm. vaikka Tauno Pylkkänen sävelsi vielä v. 1945, jolloin dodekafonia, mutta myös uusklassismi vallitsivat, peittelemättömän jälkiromanttiseen tyyliin sinfonian, ja vähän myöhemmin sellokonserton ja baletin, ei ole mikään todellinen syy olla ottamatta hänen musiikkiaan ohjelmistoon ja levyttää niitä, mutta täysin sekundaarisilla argumenteilla ohjelmistoa rakentavat tahot ovat ottaneet asiakseen perustella ohjelmistovalintojaan ajanmukaisuuden vaatimuksella, ts. ajallisilla syillä jostakin syystä varsin perinteisen ja modernin musiikkisuuntauksen taitteessa sävellettyjen teosten suhteen ja ajatella, että jälkiromanttiseen tyyliin sävelletty tonaalinen musiikki modernismin murrosvaiheessa oli peruuttamattoman vanhanaikainen ja ikään kuin muodista poistunut tapa säveltää musiikkia, kun Euroopassa Krenek ja kumpp. suosivat yleisesti atonaalisuutta tyylikeinona ja Ligeti, Boulez, Nono ja Maderna olivat edenneet ehkä jo serialismiin asti, jolleivat säveltäjät sitten säveltäneet uusklassiseen tyyliin, kuten suomessa mm. Merikanto ja Ranta, mutta unohtaen sopivasti tyystin se seikan, että jopa sellaiset säveltäjät, kuten mm. Rautavaara huomattavasti myöhemmin, sävelsi paljon uustonaalista musiikkia ja silti mm. hänen teoksilleen eräiden muiden ohella on suotu tulla esitetyksi sinfoniaorkestereiden konserteissa, vaikka eräässä mielessä musiikin tuolloin vallinneisiin uusimpiin tyylipyrkimyksiin nähden hän on oikeastaan jopa Taunoa vieläkin epäajanmukaisempana näyttäytyvä säveltäjä, mutta hänen saavuttamansa suuri suosio, ts. populariteetti on kompensoinut tämän "puutteen", ja jota ehkä oopperoita lukuun ottamatta Taunosta ei voida sanoa, sillä ohjelmistossa hänen sinfoniaansa, sellokonserttoaan, tai balettiaan ei näy.
- Anonyymi00003
Anonyymi00002 kirjoitti:
Sävelteoksen tärkeimpänä laatukriteerinä ohjelmistovalinnan suhteen ei suinkaan tulisi olla mikään marginaalinen ja musiikin nautittavuuteen ja sen vaikuttavuuteen nähden täysin epäolennainen tekijä ja ominaisuus, kuten sen sävellys-ja syntyajankohtaan liittyvä ajallinen kiintopiste lineaarisesti etenevän aikaskaalan muodostamalla aikajanalla suhteessa aikakauden kansainvälisesti vallitseviin musiikillisiin tyylisuuntiin, ja -ihanteisiin, sillä emmehän me musiikkia kuunnellessamme ajattele sitä, missä ja milloin säveltäjä on sävellyksensä luonut, ollessaan siis täysin asiaan kuulumaton sivuseikka semminkin, kuten Wolfgang Hildesheimerkin sen niin osuvasti muotoilee Mozart kirjassaan Mozartin Keilarata triosta kirjoittaessaan sanoen, että "se ei ole suinkaan säveltäjän ainoa teos, jonka lumous saa unohtamaan paikan, jossa se on syntyny", ja "Mozart lienee saanut kaikesta pallojen "kilinästä" huolimatta mieleensä runollista kirkastuneisuutta huokuvan teoksen", mutta vielä vähemmän ajallisen kontekstin hahmottamisella objektiivisesti kellolla mitattavissa olevana ajankulun numeraalisena ja jonomaisena aikajärjestyksenä on merkitystä musiikillisen kokemuksen syntymisessä tajunnassa varsinkaan mm. sen vuoksi, että aika, paikka ja syysuhde ovat itse asiassa aivojemme älyn mukaisia toimintoja ja objektiivisen olemassa olon, siis ajan, paikan ja syysuhteen mielletyksi tulemisen ts. havaintokykymme tapa, vaikka myös kellon viisareiden pyöriminen kellotaulun ympäri "mittaa" ajankulumista, mutta taidemusiikin syvälliseen vaikutusmekanismiin yleisesti tunnettuna ominaisuutena, kuuluu ajan tajun häivyttäminen mielen syvempiin kerroksiin tunkeutuessaan, joten sillä että mm. vaikka Tauno Pylkkänen sävelsi vielä v. 1945, jolloin dodekafonia, mutta myös uusklassismi vallitsivat, peittelemättömän jälkiromanttiseen tyyliin sinfonian, ja vähän myöhemmin sellokonserton ja baletin, ei ole mikään todellinen syy olla ottamatta hänen musiikkiaan ohjelmistoon ja levyttää niitä, mutta täysin sekundaarisilla argumenteilla ohjelmistoa rakentavat tahot ovat ottaneet asiakseen perustella ohjelmistovalintojaan ajanmukaisuuden vaatimuksella, ts. ajallisilla syillä jostakin syystä varsin perinteisen ja modernin musiikkisuuntauksen taitteessa sävellettyjen teosten suhteen ja ajatella, että jälkiromanttiseen tyyliin sävelletty tonaalinen musiikki modernismin murrosvaiheessa oli peruuttamattoman vanhanaikainen ja ikään kuin muodista poistunut tapa säveltää musiikkia, kun Euroopassa Krenek ja kumpp. suosivat yleisesti atonaalisuutta tyylikeinona ja Ligeti, Boulez, Nono ja Maderna olivat edenneet ehkä jo serialismiin asti, jolleivat säveltäjät sitten säveltäneet uusklassiseen tyyliin, kuten suomessa mm. Merikanto ja Ranta, mutta unohtaen sopivasti tyystin se seikan, että jopa sellaiset säveltäjät, kuten mm. Rautavaara huomattavasti myöhemmin, sävelsi paljon uustonaalista musiikkia ja silti mm. hänen teoksilleen eräiden muiden ohella on suotu tulla esitetyksi sinfoniaorkestereiden konserteissa, vaikka eräässä mielessä musiikin tuolloin vallinneisiin uusimpiin tyylipyrkimyksiin nähden hän on oikeastaan jopa Taunoa vieläkin epäajanmukaisempana näyttäytyvä säveltäjä, mutta hänen saavuttamansa suuri suosio, ts. populariteetti on kompensoinut tämän "puutteen", ja jota ehkä oopperoita lukuun ottamatta Taunosta ei voida sanoa, sillä ohjelmistossa hänen sinfoniaansa, sellokonserttoaan, tai balettiaan ei näy.
rautavaaran eräs ooppera (nimeä en muista) on kyl tosi hyvä jossa käyttää elektronista musaa muun muassa. Youtubesta löytyy kyseinen teos. muistankohan oikein että teoksen nimi on sampo?? Se on rautavaaran paras teos.
mielestäni järjenköyhyyttä on tietynlaiset raamien asettamiset musiikille että muka tietty tyyli on ainoa oikea tyyli kuten sellaisen kuvan saa kun esim tietyt säveltäjät pysyy ohjelmistossa radiokanavilla ja toisia ei ole. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
rautavaaran eräs ooppera (nimeä en muista) on kyl tosi hyvä jossa käyttää elektronista musaa muun muassa. Youtubesta löytyy kyseinen teos. muistankohan oikein että teoksen nimi on sampo?? Se on rautavaaran paras teos.
mielestäni järjenköyhyyttä on tietynlaiset raamien asettamiset musiikille että muka tietty tyyli on ainoa oikea tyyli kuten sellaisen kuvan saa kun esim tietyt säveltäjät pysyy ohjelmistossa radiokanavilla ja toisia ei ole.En ole kuullutkaan sen nimisestä oopperasta.
- Anonyymi00005
Anonyymi00004 kirjoitti:
En ole kuullutkaan sen nimisestä oopperasta.
noh voi olla että muistin väärin oopperan nimen.
- Anonyymi00006
Anonyymi00004 kirjoitti:
En ole kuullutkaan sen nimisestä oopperasta.
tässä on kyseinen Rautavaaran ooppera ole hyvä!
SAmmon ryöstö on teoksen nimi .
https://www.youtube.com/watch?v=v4_VkmNF4BY
toivottavasti linkki toimii
voit itte etsiä jos ei linkki toimi = syötät vaan youtubehakukenttään kyseisen säveltäjän nimen ja sammon ryöstö - Anonyymi00007
Anonyymi00004 kirjoitti:
En ole kuullutkaan sen nimisestä oopperasta.
viime aikoina kuunnellu joonas kokkosen ja Kimmo hakolan musaa ja etenki hakola tekeny ison vaikutuksen hänen musa minnuun.
Kokkosen cello concerto(1969) josta tein erikseen topicin tänne klassiselle palstalle eli jos kiinnostaa käyvvä jkuunteleen koko teos niin se löytyy sieltä topicistani joten ole hyvä!
eipä kokkonen eikä myöskään Hakola ole saaneet paljoa radioissa huomiota ja muissa paikoissa kun Sibelius vie kaiken huomion että ihan samat havainnot oon mäkin tekeny vuosien aikana että Sibeliuksen musa yliedustettuna Suomessa suhtteessa muihin. Esim hakola ansaitsis paljon enempi huomioo. - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
viime aikoina kuunnellu joonas kokkosen ja Kimmo hakolan musaa ja etenki hakola tekeny ison vaikutuksen hänen musa minnuun.
Kokkosen cello concerto(1969) josta tein erikseen topicin tänne klassiselle palstalle eli jos kiinnostaa käyvvä jkuunteleen koko teos niin se löytyy sieltä topicistani joten ole hyvä!
eipä kokkonen eikä myöskään Hakola ole saaneet paljoa radioissa huomiota ja muissa paikoissa kun Sibelius vie kaiken huomion että ihan samat havainnot oon mäkin tekeny vuosien aikana että Sibeliuksen musa yliedustettuna Suomessa suhtteessa muihin. Esim hakola ansaitsis paljon enempi huomioo.Itse kuuntelen sotaa edeltävän, sodan aikaisen ja sodan jälkeisen ajan suomimusiikkia, jota on levytetty hyvin vähän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Trump muka öljyn takia Venezuelaan? Pelkää mustamaalausta
Kertokaapa mistä tuollainen uutisankka on saanut alkunsta? Näyttäkääpä ne alkuperäiset lähteet, minä en löytänyt mitään17716252Kun Arman Alizad puolusti hiihtäjä Vilma Nissilää sanomalla
"älä välitä sekopäistä Vilma", ja kun siitä kerrottiin täällä, niin sekopäinen mukasuvaitsevainen teki siitä valituksen903775Venezuela on hyvä esimerkki vasemmistolaisten pahuudesta
Jokainen tietää, että Venezuelassa on pitkään ollut Chavezin ja Maduron vasemmistohallinto. Maan talous on romuttunut,1383061Lataus pakkaskelissä
En olisi koskaan ostanut sähköautoa jos olisin tajunnut että ne eivät lataa pakkasissa suurteholatauksella vaan istut tu271784Martinalta vahva viesti
"Suuret unelmat venyttävät sinua, pelottavat vähän ja vievät mukavuusalueen ulkopuolelle. Juuri siellä kasvu tapahtuu. J2791514Miksei Trump ole kiinnostunut Suomen valloittamisesta?
Täällähän on enemmän turvetta kuin Norjalla öljyä. Eikö Ttump ole turvenuija?551471Akateemikko Martti Koskenniemi vertaa Trumpia Putiniin
"-Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamansa etup1591407Jos mies olet oikeasti...?
Kiinnostunut... Pyydä mut kunnolla treffeille ja laita itsesi likoon. En voi antaa sydäntä jos sinä olet epävarma ja eh1151314Esko Eerikäinen paljastaa järkyttävän muiston lapsuudesta - Isä löytyi alastomana slummista
Esko Eerikäisen tausta on monikulttuurinen, hän muutti vain 10-vuotiaana yksin kotoaan Kolumbiasta isovanhempiensa luo S141274- 811101