Testamentti asunto/velka

Sanoohan se järkikin ettei perinnöstä voi poimia kirsikoita päältä ja jättää velat maksamatta.
Sehän oolisi rikos josta joutuis tiilenpäitä lukemaaan....
Mutta jos kuolin pesä on varaton siis velat suuremmat kuin omaisuus ei silloin velkoja tarvitse maksaa ,mutta ei voi omaisuuttakaan ottaa päältä pois.
Testamenttiä ei ole pakko ottaa vastaan ,muutenhan jokainen testamenttaisi paska tunkion viha miehelle.

Opettelisit sinäkin lukemaan ja ennen kaikkea ymmärtämään lukemasi, eli perijä ja leski, parin toinen osapuoli kuoli joilla yhteinen velka.

Velka ei periydy kuin kahdesta syystö, joko menet tekeen sopimuksen velkojan/velkojien kanssa tai jätät perunkirjoituksen pitämättä tai se myöhästyy ja täten verottaja ei saa tietoja.

Kun omistajat nyt olette sinä ja leski joka jää asumaan ja jos on paljon velkaa, teette sopimuksen jossa ei kumpikaan häviä, koska yhteinen asunto jää lesken hallintaan asumiseen, niin sopimus voisi olla, että sinä vastaat edesmenneen osuuden verran menoista, mutta leski vastaa yksin yhtiövastikkeesta ja asumiskuluistaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi00007 kirjoitti:

Opettelisit sinäkin lukemaan ja ennen kaikkea ymmärtämään lukemasi, eli perijä ja leski, parin toinen osapuoli kuoli joilla yhteinen velka.

Velka ei periydy kuin kahdesta syystö, joko menet tekeen sopimuksen velkojan/velkojien kanssa tai jätät perunkirjoituksen pitämättä tai se myöhästyy ja täten verottaja ei saa tietoja.

Kun omistajat nyt olette sinä ja leski joka jää asumaan ja jos on paljon velkaa, teette sopimuksen jossa ei kumpikaan häviä, koska yhteinen asunto jää lesken hallintaan asumiseen, niin sopimus voisi olla, että sinä vastaat edesmenneen osuuden verran menoista, mutta leski vastaa yksin yhtiövastikkeesta ja asumiskuluistaan.



T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Tietenkin velat periytyy...pankki pitää huolen että asunto on kiinnitetty velan vakuudeksi.
Pankilla on aina ykkös vakuudet...pankki siis vie omat ensin päältä joka tapauksessa.
Siis testamentattu asunto on pankin niin kauan kuin velat on maksettu. (Rautalangasta väännettynä)

Anonyymi00054 kirjoitti:

Tietenkin velat periytyy...pankki pitää huolen että asunto on kiinnitetty velan vakuudeksi.
Pankilla on aina ykkös vakuudet...pankki siis vie omat ensin päältä joka tapauksessa.
Siis testamentattu asunto on pankin niin kauan kuin velat on maksettu. (Rautalangasta väännettynä)

Lue lisää

Oishan se hupaisaa kun voi periä velkaisen asunnon ,mutta ei velkoja ja muut perijät joutuisi velkojen maksumieheksi. heh heh... Voihan sitä tuollaista muille ehdottaa niin kuulet kunniasi...

Kyllä asunto voi olla myös rakennus, joka on vuoratontilla tai vaikka paritalon puolikas tontin hallinnanjakosopimuksella. Silloin myydään rakennus tai rajennuksen osaomistus. Toki yleensä siirrettävä vuokraoikeus kiinteistöön liittyy sanaan kauppaan, mutta kiinteistö ei vaihda omistajaa.

Sama onko kyseessä kiinteistö vai vuokraoikeus tai asunto osake niin pankkilla on ykkös kiinnitykset aina. siis ensisijainen omistus oikeus.
Se joka maksaa se sanoo mitä syödään Esson baarissakin... Pankki on herra niin kauan kuin velkaa on euroakaan...
Sama on Suomella meillä on 200 Miljardia velkaa suurin osa Kiinan...
Kiinalaiset sanoo lopulta mitä täällä syödään..vaikka Hallitus vielä tuntuu määräilevän ja vähiä rahoja Ukrainan sodan kiihdyttämiseen lähettelevän vaikka niillä olisi tärkempääkin käyttöä..

Tänään taas meni kaapelit poikki
SITÄ SAA MITÄ TILAA !

Jos rahoitamme Öljynjalostamoiden ja kaasu putkien ja moskovan ja putinin lomaasunnon pommituksia..niin aika pieniä on Venäjän teot.
Jos Trump ois Venäjän Presidetti niiin Suomi olisi pommitettu maan tasalle jo ajat sitten.
Aika lälly mies tuo Putin ! velli housu suoraan sanottuna !

Anonyymi00016 kirjoitti:

Kyllä asunto voi olla myös rakennus, joka on vuoratontilla tai vaikka paritalon puolikas tontin hallinnanjakosopimuksella. Silloin myydään rakennus tai rajennuksen osaomistus. Toki yleensä siirrettävä vuokraoikeus kiinteistöön liittyy sanaan kauppaan, mutta kiinteistö ei vaihda omistajaa.

Lue lisää

Sillä ei ole merkitystä mikä on ,pankilla kiinnitykset tai osakekirjat (nykyään sähköiset) aina...PANKKI ON OMISTAJA.

Höpö höpö, kysehän on lainasta.

Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??

Anonyymi00008 kirjoitti:

Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??

Rintaperillisistä lähimmät perivät ilman testamenttiakin. Leski ei voi myydä asuntoa, tai kiinteistöä jonka omistus ei ole yksin hänellä. Tyssää se homma nimien puutteeseen..

Anonyymi00009 kirjoitti:

Rintaperillisistä lähimmät perivät ilman testamenttiakin. Leski ei voi myydä asuntoa, tai kiinteistöä jonka omistus ei ole yksin hänellä. Tyssää se homma nimien puutteeseen..

Lue lisää

Huomaa heti ettette tajunnut.

Teidän sopottamanne vuokzi , "leski perii, leski saa myydä" ynm. shaipaa, MONI ON SIINÄ LUULOSSA, että leski voi myydä mitä haluaa, eli te itse informoitte ihmisiä ihan väärin ja tästä suystä ihmiset on alkaneet tekeen jopa rintaperillisilleen testamentteja.

Huomioi myös se, että itse olette sopottaneet, leski hallinmoi kuolinpesää ja leskellä on valtaa.

Nuo ainakin olette saaneet aikaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??

Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.

Lue lisää

Kuolinpesässä pätee perusperiaate:

Kuolinpesän velat maksetaan ennen legaatteja ja perintöjä.

Tämä tarkoittaa, että:

velkojilla on etuoikeus,

legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Kuolinpesässä pätee perusperiaate:

Kuolinpesän velat maksetaan ennen legaatteja ja perintöjä.

Tämä tarkoittaa, että:

velkojilla on etuoikeus,

legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun.

Lue lisää

"legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun."

Juuri näin. Sitä emme tiedä, onko pesässä varoja velkojen maksuun asunnon lisäksi, eli joudutaanko se realisoimaan.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.

Lue lisää

Mitä merkitystä, kuolinpesä vaiko kuolinpesä jossa yksi osakas, leski ei kuulu kuolinpesään kuin ositukseen asti.

Tuokin, että testamentti raukeaa on ihan shaipaa, KOSKA ON LESKEN SUOJA PITÄÄ HALLINNASSAA YHTEISENÄ KOTINA PIDETTYÄ (koskee myös vuokra-asuntoa myös (laki ei erittele)).

Pantinhaltijan oikeus menee muka testamentin edelle, eipä muuten mene, lue pk 15§ 1mom. yksityisen omaisuus tulee turvata, pl 22 ja 2§ 3mom..

Testamentin sisältö ja miten laadittu ei ratkaise muuta kuin lukemansa ymmärtäminen.

Voi tsiisus näitä ääliöitä kun mennään vielä 1919 kuvun mukaan.

HEI HALOO, TULKAA JO VUOSLUKUUN 2000 edes.

Ei sitä perkele pankin omistamaa asuntoa kukaan voi testamentata !!!

tajua nyt ! päivän selvä asia !

Eihän sitä naapurin autoakaan saa testamentata !

Asunto on aina asuntolainan vakuutena ,siis pankki on omistaja !

Miksi pitää kommentoida jos ei tiedä mistään mitään ?

Lainasta ei testamentilla määrätään. Lainan osapuolet ovat tuossa pankki, ja velalliset.
Kun velallinen kuolee, hänen kuolinpesänsä vastaa lainasta, tai testamentinsaaja, jos sopii pankin kanssa tällaisen järjestelyn.
Ellei mitään sovi, kämppä tai kiinteistön tai mikä asumispaikka onkaan, realisoidaan.

Kysymys myös siitä, onko kyseessä avioleski. Leskihän saa joka tapauksessa elinikäisen hallintaoikeuden avioparin yhteiseen asuntoon, kotiin.

Lapsettoman avioparin leski perii myös ilman testamenttia, testamentti ratkaisee tietenkin toissijaisuuden. Avoleski on tietenkin eri asia, jolloin testamentti tulee käytännön kannalta entistä tärkeämmäksi.

Kuka vastaa legaatin suorittamisesta?

Pesänhoitaja tai osakkaat vastaavat siitä, että legaatti suoritetaan oikein.

Legaattia ei saa maksaa ennen velkojen selvittämistä.

Virheellinen suoritus voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Kuka vastaa legaatin suorittamisesta?

Pesänhoitaja tai osakkaat vastaavat siitä, että legaatti suoritetaan oikein.

Legaattia ei saa maksaa ennen velkojen selvittämistä.

Virheellinen suoritus voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

Lue lisää

Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

Lesken oikeus kotiin voi siis syr­jäyt­tää le­gaa­tin.

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa le­gaat­ti voi­daan panna täy­tän­töön vasta lesken hal­lin­ta­oi­keu­den päät­tyes­sä, eli kun leski luopuu oi­keu­des­taan, tai kun leski kuolee.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

Kyseessä voi olla myös sisarukset tai sijoittajat.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

Voi olla legaatti, ellei asunto kuulu osana yleistestamenttiin.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

Aloittaja, luulee perivänsä tämän määrätyn niin yksinkertaisesti.
Vasta velattomana voi kuolinpesä jakaa mitään, jos voi jakaa siten lainkaan. Kuolinpesän varojen määrää ei ole vielä ilmoitettu riittävästi. Velat kuolinpesän tulee maksaa ensimmäisenä.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Aloittaja, luulee perivänsä tämän määrätyn niin yksinkertaisesti.
Vasta velattomana voi kuolinpesä jakaa mitään, jos voi jakaa siten lainkaan. Kuolinpesän varojen määrää ei ole vielä ilmoitettu riittävästi. Velat kuolinpesän tulee maksaa ensimmäisenä.

Lue lisää

Ei ole ihme että perintö riitoja tulee jos tällä palstallakin on näin tyhmää porukkaa jotka luulee tietävänsä asioista joista ei tiedä yhtään mitään....

Mutta jos velkaisen pankin omistaman asunnon joku testamenttaa ja sitten on muita perillisiä niin taitaa mennä koko omaisuus pesänhoitajien palkkioihin ja tuomarit nauraaa kun ne 300 ,- / tunti laskuttaa :)
Ne pitää huolen että saa joka pennin koko kuolin pesästä ,ne on pahimpia rosvoja tässä maassa.
Eräs tuomari antoi hyvät ilamiset neuvot yhdelle siis. etukäteen miten pitää toimia ettei golleegat vie koko omaisuutta...se oli toimiva systeemi periliset säästi paljon perintö veroissakin jne... uskomattoman hyvät neuvot oli harva talous nerokaan olisi kaikkia niitä porsaan reikiä huomannut...

Avopari kyseessä, toinen menehtyy. Testamentti yhteinen, jossa eloonjäänyt saa yhteisen asunnon kokonaan. Yhteinen asuntolaina. Kuolinpesällä muitakin varoja.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Avopari kyseessä, toinen menehtyy. Testamentti yhteinen, jossa eloonjäänyt saa yhteisen asunnon kokonaan. Yhteinen asuntolaina. Kuolinpesällä muitakin varoja.

Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.

Lue lisää

Kyse siitä, kenen on asunnosta lainaosuus.

Siihen on jo vastattu edellä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Kyse siitä, kenen on asunnosta lainaosuus.

Siihen on jo vastattu edellä.

Niin kummallakin.
"Asunnosta yhteistä velkaa jäljellä. Perinkö myös velan?"

Anonyymi00029 kirjoitti:

Niin kummallakin.
"Asunnosta yhteistä velkaa jäljellä. Perinkö myös velan?"

Laina siis ei ole kuolinpesän?

Anonyymi00030 kirjoitti:

Laina siis ei ole kuolinpesän?

Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt.

Tai lainaehtojen mukaan tietenkin. Kumpikin vastaa varmaankin yhdessä ja erikseen. Karkuun ei voi juosta. Ilmeisesti asunto vakuutena eli kiinnitetty.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.

Lue lisää

Testamentti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos testamentin toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa siitä huolimatta.

Jos asunto on velan panttina, pantinhaltijan oikeus pitää asunto hallinnassaan velan vuoksi säilyy. Tarvittaessa pantinhaltija voi realisoida asunnon, jollei velka tule suoritetuksi muutoin.

Kuuluuko asuntovelka (osaltaan) kuolinpesän maksettavaksi riippuu testamentista. Eloon jäänyt avopuoliso maksaa toki oman osansa velasta (ilmeisesti puolet).

On mahdollista, etttä testamentti raukeaa asunnon osalta, jollei kuolinpesässä ole muita varoja velan maksuun. Testamentin saaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa sopia velkojan kanssa ottaakseen velan maksaakseen, jolloin testamentti voidaan toimeenpanna. Velkojan etu ei tällöin vaarannu.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Testamentti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos testamentin toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa siitä huolimatta.

Jos asunto on velan panttina, pantinhaltijan oikeus pitää asunto hallinnassaan velan vuoksi säilyy. Tarvittaessa pantinhaltija voi realisoida asunnon, jollei velka tule suoritetuksi muutoin.

Kuuluuko asuntovelka (osaltaan) kuolinpesän maksettavaksi riippuu testamentista. Eloon jäänyt avopuoliso maksaa toki oman osansa velasta (ilmeisesti puolet).

On mahdollista, etttä testamentti raukeaa asunnon osalta, jollei kuolinpesässä ole muita varoja velan maksuun. Testamentin saaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa sopia velkojan kanssa ottaakseen velan maksaakseen, jolloin testamentti voidaan toimeenpanna. Velkojan etu ei tällöin vaarannu.

Lue lisää

Lisään vielä, että pankkilainan ehdoissa on usein ehto, että kuolintapauksessa voidaan jäljellä olevalta velalliselta vaatia lisävakuutta tai takaajaa velan suorituksen turvaamiseksi. Jollei vakuutta anneta, velkoja voi eräännyttää koko velan ja asunto tarvittaessa realisoidaan.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Lisään vielä, että pankkilainan ehdoissa on usein ehto, että kuolintapauksessa voidaan jäljellä olevalta velalliselta vaatia lisävakuutta tai takaajaa velan suorituksen turvaamiseksi. Jollei vakuutta anneta, velkoja voi eräännyttää koko velan ja asunto tarvittaessa realisoidaan.

Lue lisää

Yhteisvastuullinen laina tarkoittaa lainaa, jossa useampi henkilö vastaa koko lainasta yhdessä ja erikseen. Jos yksi lainanottajista ei pysty maksamaan osuuttaan, pankki voi periä koko maksamattoman summan keneltä tahansa muulta yhteisvastuulliselta.

Miten se toimii?

Kaikki allekirjoittaneet ovat täydessä vastuussa koko lainasta, eivät vain “omasta osuudestaan”.

Pankin näkökulmasta riski pienenee → lainaehdot voivat olla paremmat.

Lainanottajien keskinäinen jako (kuka maksaa mitä) on heidän oma sopimuksensa, ei pankkia sitova.

Tyypillisiä tilanteita

Pariskunnan asuntolaina...

Anonyymi00038 kirjoitti:

Yhteisvastuullinen laina tarkoittaa lainaa, jossa useampi henkilö vastaa koko lainasta yhdessä ja erikseen. Jos yksi lainanottajista ei pysty maksamaan osuuttaan, pankki voi periä koko maksamattoman summan keneltä tahansa muulta yhteisvastuulliselta.

Miten se toimii?

Kaikki allekirjoittaneet ovat täydessä vastuussa koko lainasta, eivät vain “omasta osuudestaan”.

Pankin näkökulmasta riski pienenee → lainaehdot voivat olla paremmat.

Lainanottajien keskinäinen jako (kuka maksaa mitä) on heidän oma sopimuksensa, ei pankkia sitova.

Tyypillisiä tilanteita

Pariskunnan asuntolaina...

Lue lisää

Tietysti tämä yhteisvastuu on selvää. Kysymys onkin siitä, että kuolinpesässä voi olla varoja vainajan maksuosuuden suorittamiseen, jolloin se voidaan kuolinpesästä suorittaa. Tämä ei välttämättä vaikuta testamentin saajan maksuosuuteen mitenkään, ja testamentin saaja saa avopuolionsa testamentin mukaisesti (keksinäinen testamnentti) hänen puoliskonsa asunnosta itselleen ilman avopuolison osuutta velasta.

Pankin kannalta velan suorituksen turvaaminen on keskeistä, vaikka velka on yhteisvastuullista, eli onko eloon jääneellä avopuolisolla maksukykyä riittävästi, jollei kuolipesään kuulu (avopuolison osuuden) velan maksuun riittäviä varoja. Sen vuoksi pankki voi vaatia lisää vakuuksia kuolintapauksen vuoksi (lainaehtojen mukaisesti).

Laina ja velka ovat ilmeisesti veljeksiä. Perintö ja testamentti ovat kuolinpesälle sukulaisia. Leskestä ei saa avoleskeä, vaikka voissa paistaisi.
Jälkimmäiset asioivat kuolinpesän suuntaan ja ohjauksen turvin.

Tyhmiä kun ovat.

"Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.

Anonyymi00040 kirjoitti:

"Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.

Lue lisää

Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä. Avoleski vastaa koko lainasta omalta osaltaan. Irti sopimuksesta ei pääse vain haluamalla jotain.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä. Avoleski vastaa koko lainasta omalta osaltaan. Irti sopimuksesta ei pääse vain haluamalla jotain.

Lue lisää

"Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä."

Onko sinulla mitään käsitystä siitä, mikä on yhteisvastuullinen laina?

Anonyymi00040 kirjoitti:

"Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.

Lue lisää

Avoparin testamentti ja asunto. Jos tai kun kyseessä on legaatti, legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

Koska testamentti saa lainvoiman vasta hyväksymällä tai moiteajan kuluttua, kuolinpesä on maksuvelvollinen. Vainajan osuuden lyhennykset ja korot maksetaan pesän varoista pesänhoitovaiheessa, eikä avoleski ole takaisin korvausvelvollinen.

Vasta lainvoiman saatuaan testamentti toimii saantoperusteena. Perillisten (pesän) kannattaa siis hyväksyä testamenttiheti, jolloin avoleski on lainasta maksuvelvollinen. Muussa tapauksessa kuolinpesä vastaa vainajan lainakuluista käytännössä 6 - 7 kk.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Avoparin testamentti ja asunto. Jos tai kun kyseessä on legaatti, legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

Koska testamentti saa lainvoiman vasta hyväksymällä tai moiteajan kuluttua, kuolinpesä on maksuvelvollinen. Vainajan osuuden lyhennykset ja korot maksetaan pesän varoista pesänhoitovaiheessa, eikä avoleski ole takaisin korvausvelvollinen.

Vasta lainvoiman saatuaan testamentti toimii saantoperusteena. Perillisten (pesän) kannattaa siis hyväksyä testamenttiheti, jolloin avoleski on lainasta maksuvelvollinen. Muussa tapauksessa kuolinpesä vastaa vainajan lainakuluista käytännössä 6 - 7 kk.

Lue lisää

Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana. Kuolinpesä vastaa maan tappiin myös. Samoin avoleski.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana. Kuolinpesä vastaa maan tappiin myös. Samoin avoleski.

"Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana."

Höpö höpö. Ilmeisesti tarkoitat että pesän pitäisi olla velaton mutta sekin on väärin väitetty.

Lähtökohtana on, että legaatti täytetään aina jakamattomasta pesästä. Legaatin saaja saa siis omaisuutensa ennen kuin muuta omaisuutta aletaan jakaa osakkaiden kesken, pois lukien mahd. lakiosat.

Legaatti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos sen toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa.

Anonyymi00045 kirjoitti:

"Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana."

Höpö höpö. Ilmeisesti tarkoitat että pesän pitäisi olla velaton mutta sekin on väärin väitetty.

Lähtökohtana on, että legaatti täytetään aina jakamattomasta pesästä. Legaatin saaja saa siis omaisuutensa ennen kuin muuta omaisuutta aletaan jakaa osakkaiden kesken, pois lukien mahd. lakiosat.

Legaatti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos sen toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa.

Lue lisää

Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.

Lue lisää

Testamentissa ei ole mainintaa velasta.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.

Lue lisää

Voihan olla maininta ufoistakin, jos jossitellaan.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Testamentissa ei ole mainintaa velasta.

Jollei asia selviä testamentin sisällöstä, viime kädessä ratkaisu on haettava testamentin tekijän tarkoituksesta. ks. tark PK 11:1. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että mitä muusta aineistosta voitaisiin päätellä testamentintekijän tahdosta.

A) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa asunnon oman puolikkaansa antamista koko "pakettina" niin, että siihen kohdistuvat velat siirtyvät mukana. Velkojan suostumus on silloin toki tarpeen, jotta velallinen voidaan vaihtaa kuolinpesästä testamentinsaajaksi. Se ei kuitenkaan vaikuta testamentin sisältöön, vaan jollei pankki suostuisi velan siirtymiseen, testamentinsaajan osuudesta vähennettäsiin kuintenkin velan määrä kuolinhetkellä. Hän saa sen, mikä testamentissa määrätään.

B) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa, että asuntopuolikas annetaan ilman velkojen vaikutusta niin, että velat jäävät kuolinpesän suoritettavaksi. Tämä määräys ei vaikuta tietenkään lainan ehtoihin. Yhteisvastuullisessa lainassa molemmat vastaavat edelleen velasta viime kädessä. Mutta testamentinsaajan ja kuolinpesän välisessä relaatiossa maksuosuudet menevät niin, että kuolinpesään kuuluu sen osuus asuntovelasta ja eloon jäänelle avopuolisolle hänen oma osuutensa maksettavaksi. Testamentilla saatu varallisuus on siis tällöin isompi kuin edellä kohdassa A.

Pankki turvaa asemaansa yleensä pantilla asunto-osakkeisiin, jotka se voi realisoida, jollei lainan maksu toteudu lainaehtojen mukaisesti, ja lisävakuuksia / takaajaa vaatimalla tarvittaessa.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Jollei asia selviä testamentin sisällöstä, viime kädessä ratkaisu on haettava testamentin tekijän tarkoituksesta. ks. tark PK 11:1. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että mitä muusta aineistosta voitaisiin päätellä testamentintekijän tahdosta.

A) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa asunnon oman puolikkaansa antamista koko "pakettina" niin, että siihen kohdistuvat velat siirtyvät mukana. Velkojan suostumus on silloin toki tarpeen, jotta velallinen voidaan vaihtaa kuolinpesästä testamentinsaajaksi. Se ei kuitenkaan vaikuta testamentin sisältöön, vaan jollei pankki suostuisi velan siirtymiseen, testamentinsaajan osuudesta vähennettäsiin kuintenkin velan määrä kuolinhetkellä. Hän saa sen, mikä testamentissa määrätään.

B) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa, että asuntopuolikas annetaan ilman velkojen vaikutusta niin, että velat jäävät kuolinpesän suoritettavaksi. Tämä määräys ei vaikuta tietenkään lainan ehtoihin. Yhteisvastuullisessa lainassa molemmat vastaavat edelleen velasta viime kädessä. Mutta testamentinsaajan ja kuolinpesän välisessä relaatiossa maksuosuudet menevät niin, että kuolinpesään kuuluu sen osuus asuntovelasta ja eloon jäänelle avopuolisolle hänen oma osuutensa maksettavaksi. Testamentilla saatu varallisuus on siis tällöin isompi kuin edellä kohdassa A.

Pankki turvaa asemaansa yleensä pantilla asunto-osakkeisiin, jotka se voi realisoida, jollei lainan maksu toteudu lainaehtojen mukaisesti, ja lisävakuuksia / takaajaa vaatimalla tarvittaessa.

Lue lisää

Onpa sulla kova pätemisen tarve.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Jollei asia selviä testamentin sisällöstä, viime kädessä ratkaisu on haettava testamentin tekijän tarkoituksesta. ks. tark PK 11:1. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että mitä muusta aineistosta voitaisiin päätellä testamentintekijän tahdosta.

A) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa asunnon oman puolikkaansa antamista koko "pakettina" niin, että siihen kohdistuvat velat siirtyvät mukana. Velkojan suostumus on silloin toki tarpeen, jotta velallinen voidaan vaihtaa kuolinpesästä testamentinsaajaksi. Se ei kuitenkaan vaikuta testamentin sisältöön, vaan jollei pankki suostuisi velan siirtymiseen, testamentinsaajan osuudesta vähennettäsiin kuintenkin velan määrä kuolinhetkellä. Hän saa sen, mikä testamentissa määrätään.

B) Testamentintekijä on voinut tarkoittaa, että asuntopuolikas annetaan ilman velkojen vaikutusta niin, että velat jäävät kuolinpesän suoritettavaksi. Tämä määräys ei vaikuta tietenkään lainan ehtoihin. Yhteisvastuullisessa lainassa molemmat vastaavat edelleen velasta viime kädessä. Mutta testamentinsaajan ja kuolinpesän välisessä relaatiossa maksuosuudet menevät niin, että kuolinpesään kuuluu sen osuus asuntovelasta ja eloon jäänelle avopuolisolle hänen oma osuutensa maksettavaksi. Testamentilla saatu varallisuus on siis tällöin isompi kuin edellä kohdassa A.

Pankki turvaa asemaansa yleensä pantilla asunto-osakkeisiin, jotka se voi realisoida, jollei lainan maksu toteudu lainaehtojen mukaisesti, ja lisävakuuksia / takaajaa vaatimalla tarvittaessa.

Lue lisää

Kummassakin tapauksessa A ja B:"Yhteisvastuullisessa lainassa molemmat vastaavat edelleen velasta viime kädessä."
Kertomastasi poiketen yllä on kerrottuna, että kumpikin vastaa osaltaan koko velan määrästä. Niin toki vain takauksessakin.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Kummassakin tapauksessa A ja B:"Yhteisvastuullisessa lainassa molemmat vastaavat edelleen velasta viime kädessä."
Kertomastasi poiketen yllä on kerrottuna, että kumpikin vastaa osaltaan koko velan määrästä. Niin toki vain takauksessakin.

Lue lisää

Et ole ymmärtänyt lukemaasi, sillä yhteisvastuullisessa lainassa tietenkin molemmat vastaavat koko velan määrästä, kuten olen asian kertonutkin kommentistasi poiketen.

Yhteisvastuullisuus ei vaikuta kuitenkaan mitään testamentin saajan ja kuolinpesän keskinäiseen vastuuseen siitä, mikä on kummankin osuus velasta.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Et ole ymmärtänyt lukemaasi, sillä yhteisvastuullisessa lainassa tietenkin molemmat vastaavat koko velan määrästä, kuten olen asian kertonutkin kommentistasi poiketen.

Yhteisvastuullisuus ei vaikuta kuitenkaan mitään testamentin saajan ja kuolinpesän keskinäiseen vastuuseen siitä, mikä on kummankin osuus velasta.

Lue lisää

Lainan yhteisvastuullisuus tarkoittaa sitoumusta sekä yhdessä että kumpi tahansa erikseen.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Et ole ymmärtänyt lukemaasi, sillä yhteisvastuullisessa lainassa tietenkin molemmat vastaavat koko velan määrästä, kuten olen asian kertonutkin kommentistasi poiketen.

Yhteisvastuullisuus ei vaikuta kuitenkaan mitään testamentin saajan ja kuolinpesän keskinäiseen vastuuseen siitä, mikä on kummankin osuus velasta.

Lue lisää

"Yhteisvastuullisuus ei vaikuta kuitenkaan mitään testamentin saajan ja kuolinpesän keskinäiseen vastuuseen siitä..."
Ei vaikuta ei. Kumpikin vastaa koko velasta yhdessä ja erikseen. Takaus tai/ja takaavat takaavat koko velkaa myös. (Ei mitään osaa vain siitä.)
Lisäksi maksuosuudet voivat olla kummallakin aivan eri suuruisia normaali oloissakin ja yhdessä sovittuja. Toinen jää esimerkiksi työttömäksi, niin yhdessä sopien toinen osapuoli maksaa koko ajan koko lainaa korkoineen pois.

Anonyymi00061 kirjoitti:

"Yhteisvastuullisuus ei vaikuta kuitenkaan mitään testamentin saajan ja kuolinpesän keskinäiseen vastuuseen siitä..."
Ei vaikuta ei. Kumpikin vastaa koko velasta yhdessä ja erikseen. Takaus tai/ja takaavat takaavat koko velkaa myös. (Ei mitään osaa vain siitä.)
Lisäksi maksuosuudet voivat olla kummallakin aivan eri suuruisia normaali oloissakin ja yhdessä sovittuja. Toinen jää esimerkiksi työttömäksi, niin yhdessä sopien toinen osapuoli maksaa koko ajan koko lainaa korkoineen pois.

Lue lisää

Testamentinsaajan ja kuolinpesän keskinäisessä suhteessa pätee se, mihin osuuteen kukin osapuoli on sitoutunut velasta maksamaan. Tähän ei vaikuta mitään se, miten osapuolet yhdessä vastaavat velasta velkojille.

Testamentinsaajan testamentin perusteella saama varallisuus riippuu siten ainoastaan testamentin määräyksistä ja niiden tulkinnasta.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Testamentinsaajan ja kuolinpesän keskinäisessä suhteessa pätee se, mihin osuuteen kukin osapuoli on sitoutunut velasta maksamaan. Tähän ei vaikuta mitään se, miten osapuolet yhdessä vastaavat velasta velkojille.

Testamentinsaajan testamentin perusteella saama varallisuus riippuu siten ainoastaan testamentin määräyksistä ja niiden tulkinnasta.

Lue lisää

Mitä tuossa sanotaan suomeksi? Ihan sekoa...

Anonyymi00062 kirjoitti:

Testamentinsaajan ja kuolinpesän keskinäisessä suhteessa pätee se, mihin osuuteen kukin osapuoli on sitoutunut velasta maksamaan. Tähän ei vaikuta mitään se, miten osapuolet yhdessä vastaavat velasta velkojille.

Testamentinsaajan testamentin perusteella saama varallisuus riippuu siten ainoastaan testamentin määräyksistä ja niiden tulkinnasta.

Lue lisää

Ei tuosta riipu myöskään kuolinpesän velka. Kuolinpesä vastaa koko velasta yksin ja yhdessä toisen osapuolen kanssa. Koko asunto ja mahdollisesti muutakin kokionaisina määrinä on vakuutena.
Päinvastoin pankki (miten laina esitellään netissäkin) antaa lainansaajille vapauden päättää kulloisestakin maksuosuudestaan lainasta.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Ei tuosta riipu myöskään kuolinpesän velka. Kuolinpesä vastaa koko velasta yksin ja yhdessä toisen osapuolen kanssa. Koko asunto ja mahdollisesti muutakin kokionaisina määrinä on vakuutena.
Päinvastoin pankki (miten laina esitellään netissäkin) antaa lainansaajille vapauden päättää kulloisestakin maksuosuudestaan lainasta.

Lue lisää

Yhteisvastuullisesta velasta vastataan yhdessä, mutta se EI vaikuta siihen, mikä on kuolinpesän osuus velasta. Jos vainaja vastasi velasta puoliksi eloonjääneenn avopuolison kanssa, se on niin myös kuolinhetkellä. Perukirjaan kirjataan puolet velasta vainajan velkoihin.

Kommentoijat sotkevat velkavastuun jakautumisen ja velan maksamisen, jotka ovat ihan eri asioita keskenään. Vain velan maksamiseen vaikuttaa lainaehdot. Maksujen turvaamiseksi pankki voi yleensä lainaehtojen mukaisesti vaatia lisää vakuuksia tai takaajan, jos kuolintapaus antaa aihetta epäillä eloonjääneen velallisen riittävää maksukykyä.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Yhteisvastuullisesta velasta vastataan yhdessä, mutta se EI vaikuta siihen, mikä on kuolinpesän osuus velasta. Jos vainaja vastasi velasta puoliksi eloonjääneenn avopuolison kanssa, se on niin myös kuolinhetkellä. Perukirjaan kirjataan puolet velasta vainajan velkoihin.

Kommentoijat sotkevat velkavastuun jakautumisen ja velan maksamisen, jotka ovat ihan eri asioita keskenään. Vain velan maksamiseen vaikuttaa lainaehdot. Maksujen turvaamiseksi pankki voi yleensä lainaehtojen mukaisesti vaatia lisää vakuuksia tai takaajan, jos kuolintapaus antaa aihetta epäillä eloonjääneen velallisen riittävää maksukykyä.

Lue lisää

Etenkin samalla tavalla pankki (esim. Minilex esimerkeissä) epäilee kuolinpesän maksukykyä ja voi aivan laillisesti eräännyttää lainan parin kuukauden kuluttua, mikäli lisävakuutta ei löydy.
Lainan esittelyssä asti on mainittu, että pankille ei kuulu, että minä osapuoli maksaa suuremmat osat kuukausieristä tai maksaa ne kokonaan.


Keskeiset piirteet
Koko velka: Kukin lainanottaja on vastuussa koko summasta.
Pankin oikeus: Pankki voi periä velan keneltä tahansa lainanottajalta.
Sisäinen vastuu: Lainottajien kesken on usein sovittu osuuksista, mutta pankki ei sido tämä sopimus.
Regressioikeus: Maksettu osuus voi vaatia takaisin muilta.
Jne.

"Kun legaatti on lainvoimainen, sekä asunto että vastuu lainasta siirtyy sinulle."

Tämä asuntovelan siirtyminen testamentinsaajan vastuulle ei ole selvää. Lähtökohta on PK 11:1 mukaisesti testamnentintekijän tahdon mukaisesti toteuttaa testamentti: joko a) asunto-osake annetaan valoista vapaana testamentinsaajalle, tai b) asunto-osake velkoineen annetaan testamentinsaajalle.

Miten kuolinpesä ja testamentinsaaja ovat vastuussa pankille ei ole merkityksellistä, olkoonpa yhteisvastuullista tai mitä hyvänsä vastuuta, testamentin sisältö määrää, mitä testamentinsaaja saa jäämistöstä.

"Jos ollaan tarkkoja, jos kuolinpesä kieltäytyy maksamasta osuuttaan, lainaehtojen mukaisesti sinä voit olla myös yksin vastuussa yhteisvastuullisesta lainasta."

Ei ole merkitystä velkavastuun jakautumiseen, miten kuolinpesä toimii. Toki yhteisvastuullisen velan voi periä kummalta velalliselta vain, mutta lopullinen vastuu velasta ei riipu maksajasta. Jos testamentissa on määrätty testamentinsaajalle asunto-osake velattomana, hän sen myös saa. Ainoastaan, jollei kuolinpesään kuulu riittävästi varoja velan maksuun, voi asuntovelka päätyä testamentinsaajan maksettavaksi lopulta, jos velka yhteisvastuullista on.

Anonyymi00066 kirjoitti:

"Kun legaatti on lainvoimainen, sekä asunto että vastuu lainasta siirtyy sinulle."

Tämä asuntovelan siirtyminen testamentinsaajan vastuulle ei ole selvää. Lähtökohta on PK 11:1 mukaisesti testamnentintekijän tahdon mukaisesti toteuttaa testamentti: joko a) asunto-osake annetaan valoista vapaana testamentinsaajalle, tai b) asunto-osake velkoineen annetaan testamentinsaajalle.

Miten kuolinpesä ja testamentinsaaja ovat vastuussa pankille ei ole merkityksellistä, olkoonpa yhteisvastuullista tai mitä hyvänsä vastuuta, testamentin sisältö määrää, mitä testamentinsaaja saa jäämistöstä.

"Jos ollaan tarkkoja, jos kuolinpesä kieltäytyy maksamasta osuuttaan, lainaehtojen mukaisesti sinä voit olla myös yksin vastuussa yhteisvastuullisesta lainasta."

Ei ole merkitystä velkavastuun jakautumiseen, miten kuolinpesä toimii. Toki yhteisvastuullisen velan voi periä kummalta velalliselta vain, mutta lopullinen vastuu velasta ei riipu maksajasta. Jos testamentissa on määrätty testamentinsaajalle asunto-osake velattomana, hän sen myös saa. Ainoastaan, jollei kuolinpesään kuulu riittävästi varoja velan maksuun, voi asuntovelka päätyä testamentinsaajan maksettavaksi lopulta, jos velka yhteisvastuullista on.

Lue lisää

Tuo kommentoija haluaa vain päteä turhilla sanoilla.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Tuo kommentoija haluaa vain päteä turhilla sanoilla.

Tästä asiasta on hovioikeuden käytäntöäkin. Siinä ratkaisussa hovioikeus päätyi siihen, että testamentinsaaja oli velvollinen ottamaan vastatakseen asunto-osakkeiden hankkimiseksi otetun velan saadakseen niiden omistusoikeuden testamentin perusteella. Testamentissa ei itsessään mainittu velasta mitään, mutta hovioikeus katsoi muusta selvityksestä ilmenevän testamentinsaajalle kuuluvan myös asuntovelan (yli 300.000 markkaa) maksu.

Ratkaisu perustui PK 11:1 mukaisesti testamentin tekijän tahdonilmaisun tulkitsemiseen, joka mainitussa tapauskessa oli kerrotun mukainen. Testamentin tulkinta voi olla kuitenkin toinen erilaisessa tapauksessa.

Anonyymi00066 kirjoitti:

"Kun legaatti on lainvoimainen, sekä asunto että vastuu lainasta siirtyy sinulle."

Tämä asuntovelan siirtyminen testamentinsaajan vastuulle ei ole selvää. Lähtökohta on PK 11:1 mukaisesti testamnentintekijän tahdon mukaisesti toteuttaa testamentti: joko a) asunto-osake annetaan valoista vapaana testamentinsaajalle, tai b) asunto-osake velkoineen annetaan testamentinsaajalle.

Miten kuolinpesä ja testamentinsaaja ovat vastuussa pankille ei ole merkityksellistä, olkoonpa yhteisvastuullista tai mitä hyvänsä vastuuta, testamentin sisältö määrää, mitä testamentinsaaja saa jäämistöstä.

"Jos ollaan tarkkoja, jos kuolinpesä kieltäytyy maksamasta osuuttaan, lainaehtojen mukaisesti sinä voit olla myös yksin vastuussa yhteisvastuullisesta lainasta."

Ei ole merkitystä velkavastuun jakautumiseen, miten kuolinpesä toimii. Toki yhteisvastuullisen velan voi periä kummalta velalliselta vain, mutta lopullinen vastuu velasta ei riipu maksajasta. Jos testamentissa on määrätty testamentinsaajalle asunto-osake velattomana, hän sen myös saa. Ainoastaan, jollei kuolinpesään kuulu riittävästi varoja velan maksuun, voi asuntovelka päätyä testamentinsaajan maksettavaksi lopulta, jos velka yhteisvastuullista on.

Lue lisää

"Kun legaatti on lainvoimainen, sekä asunto että vastuu lainasta siirtyy sinulle."
Eipä nyt itsekseen mikään siirry. Tuolloin voidaan aloittaa neuvottelut velkojan ja osapuolien välillä asiasta. Lopputuloksesta ei voi olla tietoa.


"Jos ollaan tarkkoja, jos kuolinpesä kieltäytyy maksamasta osuuttaan, lainaehtojen mukaisesti sinä voit olla myös yksin vastuussa yhteisvastuullisesta lainasta."
Kuolinpesän selviytymistä netin neuvoissa etenkin pähkäillään, jos varat eivät riitä. Perintähän siitä seuraa, kun kuolinpesä ei pysty tai osaa maksaa. Maksajalla on yltä myös regressioikeus tarvittaessa.

Anonyymi00071 kirjoitti:

"Kun legaatti on lainvoimainen, sekä asunto että vastuu lainasta siirtyy sinulle."
Eipä nyt itsekseen mikään siirry. Tuolloin voidaan aloittaa neuvottelut velkojan ja osapuolien välillä asiasta. Lopputuloksesta ei voi olla tietoa.


"Jos ollaan tarkkoja, jos kuolinpesä kieltäytyy maksamasta osuuttaan, lainaehtojen mukaisesti sinä voit olla myös yksin vastuussa yhteisvastuullisesta lainasta."
Kuolinpesän selviytymistä netin neuvoissa etenkin pähkäillään, jos varat eivät riitä. Perintähän siitä seuraa, kun kuolinpesä ei pysty tai osaa maksaa. Maksajalla on yltä myös regressioikeus tarvittaessa.

Lue lisää

Olisit ollut kirjoittamatta keskellä yötä noin pahasti juovuksissa.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Tästä asiasta on hovioikeuden käytäntöäkin. Siinä ratkaisussa hovioikeus päätyi siihen, että testamentinsaaja oli velvollinen ottamaan vastatakseen asunto-osakkeiden hankkimiseksi otetun velan saadakseen niiden omistusoikeuden testamentin perusteella. Testamentissa ei itsessään mainittu velasta mitään, mutta hovioikeus katsoi muusta selvityksestä ilmenevän testamentinsaajalle kuuluvan myös asuntovelan (yli 300.000 markkaa) maksu.

Ratkaisu perustui PK 11:1 mukaisesti testamentin tekijän tahdonilmaisun tulkitsemiseen, joka mainitussa tapauskessa oli kerrotun mukainen. Testamentin tulkinta voi olla kuitenkin toinen erilaisessa tapauksessa.

Lue lisää

Mikä on hovioikeuden diaarinro ja miten se liittyy aloitukseen?

Anonyymi00073 kirjoitti:

Mikä on hovioikeuden diaarinro ja miten se liittyy aloitukseen?

Liittyy, koska kysymys on testamentin tulkinnasta. Tapauksessa testamentilla oli annettu asunto-osake, mutta asuntovelasta ei mainittu testamentissa.

Avauksessa on saman tyyppinen tilanne, jossa puolet asunnosta on testamentattu ja kuolinpesällä on asuntovelkaa toisen sen puolikkaan omistajan kanssa. Testamnetin tulkinta on keskeinen perusta, miten velkaan suhtaudutaan asiassa.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Liittyy, koska kysymys on testamentin tulkinnasta. Tapauksessa testamentilla oli annettu asunto-osake, mutta asuntovelasta ei mainittu testamentissa.

Avauksessa on saman tyyppinen tilanne, jossa puolet asunnosta on testamentattu ja kuolinpesällä on asuntovelkaa toisen sen puolikkaan omistajan kanssa. Testamnetin tulkinta on keskeinen perusta, miten velkaan suhtaudutaan asiassa.

Lue lisää

Tuossa oli eräs mielipide ilman faktaa.

Anonyymi00075 kirjoitti:

Tuossa oli eräs mielipide ilman faktaa.

Niin, koska testamentin tulkinta voi olla toinen erilaisessa tapauksessa.

Kuolinpesä vastaa vainajan velasta siihen saakka, kunnes testamentti tai legaatti saa lainvoiman. Turha tuputtaa hovioikeutta tähän, kun avauksessa oli pari riviä tekstiä. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Niin, koska testamentin tulkinta voi olla toinen erilaisessa tapauksessa.

Kuolinpesä vastaa vainajan velasta siihen saakka, kunnes testamentti tai legaatti saa lainvoiman. Turha tuputtaa hovioikeutta tähän, kun avauksessa oli pari riviä tekstiä. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Lue lisää

Kuolinpesä ja velalliset tietenkin vastaavat maksuineen eräpäivinä niin kauan kuin pankki haluaa tai muutoin sovitaan.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Kuolinpesä ja velalliset tietenkin vastaavat maksuineen eräpäivinä niin kauan kuin pankki haluaa tai muutoin sovitaan.

Ai jaa, vai pitää velallisen maksaa jotakin...!?

Aloituksessa kyseessä on asunto, ei talo, tontti tai kiinteistö.

Testamenttiin pitää vedota. Jos testamenttiin vedotaan, asunnon puolikas velkoineen siirtyy testamentinsaajalle siitä hetkestä, kun testamentti on lainvoimainen. Siihen saakka lainan puolikkaasta vastaa kuolinpesä, Jos laina on yhteisvastuullinen, velkaa voidaan periä siihen saakka kummalta tahansa osapuolelta, yleensä toki puoliksi.

Ellei testamenttiin vedota, sekä asunto että laina ovat avolesken ja kuolinpesän yhteisiä. Jos laina on yhteisvastuullinen, lainan ehdot luultavasti neuvotellaan uudelleen. Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta.

Pankki ei voi vaikuttaa siihen, mistä ja miten testamentilla määrätään.

Aloituksessa kyseessä on asunto, ei talo, tontti tai kiinteistö.

Testamenttiin pitää vedota. Jos testamenttiin vedotaan, asunnon puolikas velkoineen siirtyy testamentinsaajalle siitä hetkestä, kun testamentti on lainvoimainen. Siihen saakka lainan puolikkaasta vastaa kuolinpesä, Jos laina on yhteisvastuullinen, velkaa voidaan periä siihen saakka kummalta tahansa osapuolelta, yleensä toki puoliksi.

Ellei testamenttiin vedota, sekä asunto että laina ovat avolesken ja kuolinpesän yhteisiä. Jos laina on yhteisvastuullinen, lainan ehdot luultavasti neuvotellaan uudelleen. Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta.

Pankki ei voi vaikuttaa siihen, mistä ja miten testamentilla määrätään.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Aloituksessa kyseessä on asunto, ei talo, tontti tai kiinteistö.

Testamenttiin pitää vedota. Jos testamenttiin vedotaan, asunnon puolikas velkoineen siirtyy testamentinsaajalle siitä hetkestä, kun testamentti on lainvoimainen. Siihen saakka lainan puolikkaasta vastaa kuolinpesä, Jos laina on yhteisvastuullinen, velkaa voidaan periä siihen saakka kummalta tahansa osapuolelta, yleensä toki puoliksi.

Ellei testamenttiin vedota, sekä asunto että laina ovat avolesken ja kuolinpesän yhteisiä. Jos laina on yhteisvastuullinen, lainan ehdot luultavasti neuvotellaan uudelleen. Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta.

Pankki ei voi vaikuttaa siihen, mistä ja miten testamentilla määrätään.

Lue lisää

Miten vaikea se on kommnetoijille ymmärtää, että asunnon puolikas ei siirry velkoineen automaattisesti testamentinsaajalle?

Mitään tällaista yhteyttä asunto-osakkeiden ja asuntovelan välillä ei ole olemassa, että velka olisi välttämättä tulossa testamentinsaajan maksettavaksi. Jos velka on yhteisvastuullista, toki jompikumpi, kuolinpesä tai testamentinsaaja sen lopulta maksaa riippuen, mikä on maksukyky.

Testamentti ja sen tulkinta ratkaisee, kenen maksettavaksi asuntovelka kuuluu. Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan.

Tällöin kuolinpesässä on oltava riittävästi muita varoja, joilla (oletettavasti) puolet asuntovelasta maksetaan. Jollei kuolinpesässä maksukykyä ole, toki eloonjäänyt avopuoliso velan kokonaan joutuu maksamaan. Se on kuitenkin eri asia kuin, kenelle velka tesatmentin mukaisesti kuuluu maksettavaksi.

"Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta."

Tällaista tilannetta ei ole tulossa, ellei testamentti raukeaisi. Avoleksi tulee saamaan asunnon kokonaan itselleen testamentin mukaisesti niin halutessaan. Ongelma on ainoastaan siinä, saako hän sen velattoman vai joutuuko vastaamaan myös siitä osasta velkaa, joka kuuluu kuolinpeäsn maksettavaksi. Tämän asian ratkaisee testamentin tulkinta, jonka suorittaa viime kädessä pesänjakaja, jollei asiasta päästä sovintoon.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Miten vaikea se on kommnetoijille ymmärtää, että asunnon puolikas ei siirry velkoineen automaattisesti testamentinsaajalle?

Mitään tällaista yhteyttä asunto-osakkeiden ja asuntovelan välillä ei ole olemassa, että velka olisi välttämättä tulossa testamentinsaajan maksettavaksi. Jos velka on yhteisvastuullista, toki jompikumpi, kuolinpesä tai testamentinsaaja sen lopulta maksaa riippuen, mikä on maksukyky.

Testamentti ja sen tulkinta ratkaisee, kenen maksettavaksi asuntovelka kuuluu. Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan.

Tällöin kuolinpesässä on oltava riittävästi muita varoja, joilla (oletettavasti) puolet asuntovelasta maksetaan. Jollei kuolinpesässä maksukykyä ole, toki eloonjäänyt avopuoliso velan kokonaan joutuu maksamaan. Se on kuitenkin eri asia kuin, kenelle velka tesatmentin mukaisesti kuuluu maksettavaksi.

"Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta."

Tällaista tilannetta ei ole tulossa, ellei testamentti raukeaisi. Avoleksi tulee saamaan asunnon kokonaan itselleen testamentin mukaisesti niin halutessaan. Ongelma on ainoastaan siinä, saako hän sen velattoman vai joutuuko vastaamaan myös siitä osasta velkaa, joka kuuluu kuolinpeäsn maksettavaksi. Tämän asian ratkaisee testamentin tulkinta, jonka suorittaa viime kädessä pesänjakaja, jollei asiasta päästä sovintoon.

Lue lisää

Paha pätemisen tarve iski taas.

Kyseessä on asunto, ei kiinteistö. Miten vaikeaa onkaan asiat.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Miten vaikea se on kommnetoijille ymmärtää, että asunnon puolikas ei siirry velkoineen automaattisesti testamentinsaajalle?

Mitään tällaista yhteyttä asunto-osakkeiden ja asuntovelan välillä ei ole olemassa, että velka olisi välttämättä tulossa testamentinsaajan maksettavaksi. Jos velka on yhteisvastuullista, toki jompikumpi, kuolinpesä tai testamentinsaaja sen lopulta maksaa riippuen, mikä on maksukyky.

Testamentti ja sen tulkinta ratkaisee, kenen maksettavaksi asuntovelka kuuluu. Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan.

Tällöin kuolinpesässä on oltava riittävästi muita varoja, joilla (oletettavasti) puolet asuntovelasta maksetaan. Jollei kuolinpesässä maksukykyä ole, toki eloonjäänyt avopuoliso velan kokonaan joutuu maksamaan. Se on kuitenkin eri asia kuin, kenelle velka tesatmentin mukaisesti kuuluu maksettavaksi.

"Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta."

Tällaista tilannetta ei ole tulossa, ellei testamentti raukeaisi. Avoleksi tulee saamaan asunnon kokonaan itselleen testamentin mukaisesti niin halutessaan. Ongelma on ainoastaan siinä, saako hän sen velattoman vai joutuuko vastaamaan myös siitä osasta velkaa, joka kuuluu kuolinpeäsn maksettavaksi. Tämän asian ratkaisee testamentin tulkinta, jonka suorittaa viime kädessä pesänjakaja, jollei asiasta päästä sovintoon.

Lue lisää

Pitääkö siis testamenttia moittia?

Anonyymi00084 kirjoitti:

Paha pätemisen tarve iski taas.

Kyseessä on asunto, ei kiinteistö. Miten vaikeaa onkaan asiat.

Kiinteistöllä voi olla aika usein asunnoksi kelpaava talo tai taloyhtiö.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Paha pätemisen tarve iski taas.

Kyseessä on asunto, ei kiinteistö. Miten vaikeaa onkaan asiat.

Kiinteistöllä voi olla aika usein asunnoksi kelpaava talo tai taloyhtiö.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Kiinteistöllä voi olla aika usein asunnoksi kelpaava talo tai taloyhtiö.

Lapsellista saivartelua.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Miten vaikea se on kommnetoijille ymmärtää, että asunnon puolikas ei siirry velkoineen automaattisesti testamentinsaajalle?

Mitään tällaista yhteyttä asunto-osakkeiden ja asuntovelan välillä ei ole olemassa, että velka olisi välttämättä tulossa testamentinsaajan maksettavaksi. Jos velka on yhteisvastuullista, toki jompikumpi, kuolinpesä tai testamentinsaaja sen lopulta maksaa riippuen, mikä on maksukyky.

Testamentti ja sen tulkinta ratkaisee, kenen maksettavaksi asuntovelka kuuluu. Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan.

Tällöin kuolinpesässä on oltava riittävästi muita varoja, joilla (oletettavasti) puolet asuntovelasta maksetaan. Jollei kuolinpesässä maksukykyä ole, toki eloonjäänyt avopuoliso velan kokonaan joutuu maksamaan. Se on kuitenkin eri asia kuin, kenelle velka tesatmentin mukaisesti kuuluu maksettavaksi.

"Asunnon yhteisomistuksen purku voidaan järjestää joko sopimalla tai käräjäoikeuden kautta."

Tällaista tilannetta ei ole tulossa, ellei testamentti raukeaisi. Avoleksi tulee saamaan asunnon kokonaan itselleen testamentin mukaisesti niin halutessaan. Ongelma on ainoastaan siinä, saako hän sen velattoman vai joutuuko vastaamaan myös siitä osasta velkaa, joka kuuluu kuolinpeäsn maksettavaksi. Tämän asian ratkaisee testamentin tulkinta, jonka suorittaa viime kädessä pesänjakaja, jollei asiasta päästä sovintoon.

Lue lisää

"Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan."

Mistä revit näitä jossittelevia tankkauksia? Niinkö aloituksessa annettiin ymmärtää, että saakin velattomana?

Lopeta tuo.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Lapsellista saivartelua.

Yhteinen asunto vai...

Anonyymi00090 kirjoitti:

Yhteinen asunto vai...

Vain harva asunto sijaitsee muualla kuin tontilla. Kerrostalot saattavat hyvinkin sijaita tontilla, eli olisi harvinaista esim. veden päälle rakennettu kerrostalo.

Tontti tai maa-alue on usein synonyymi kiinteistölle.

Anonyymi00089 kirjoitti:

"Jos testamentti on niin tulkittavissa ja niin on testamentintekijä tarkoittanut, että testamentinsaaja saa asunnon velattoman, niin testamenttia myös niin noudatetaan."

Mistä revit näitä jossittelevia tankkauksia? Niinkö aloituksessa annettiin ymmärtää, että saakin velattomana?

Lopeta tuo.

Lue lisää

Avauksen kirjoittanut on kiinnostunut juuri siitä, saisiko hän kuolleen avopuolisonsa asunnon puolikkaan itselleen ilman siihen kuolinpesälle kuuluvaa velkaosuutta. Sehän tässä on asian ydin.

Se riippuu kahdesta sikasta: 1. onko testamentti tulkittavissa niin, että testamentintekijä on tarkoittanut antaa asunto-osakkeensa avopuolisolleen velattomana, ja 2. jääkö kuolinpesään riittävästi varoja mainitun velan maksamiseen.

Jos molempiin vastaus on KYLLÄ, testamentinsaajana oleva avopuoliso saa asunto-oskakkeet kokonaan itselleen, eikä hänen tarvitse maksaa kuin oma velkaosuutensa siitä. Kuonpesä hoitaa oman asuntovelkansa.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Avauksen kirjoittanut on kiinnostunut juuri siitä, saisiko hän kuolleen avopuolisonsa asunnon puolikkaan itselleen ilman siihen kuolinpesälle kuuluvaa velkaosuutta. Sehän tässä on asian ydin.

Se riippuu kahdesta sikasta: 1. onko testamentti tulkittavissa niin, että testamentintekijä on tarkoittanut antaa asunto-osakkeensa avopuolisolleen velattomana, ja 2. jääkö kuolinpesään riittävästi varoja mainitun velan maksamiseen.

Jos molempiin vastaus on KYLLÄ, testamentinsaajana oleva avopuoliso saa asunto-oskakkeet kokonaan itselleen, eikä hänen tarvitse maksaa kuin oma velkaosuutensa siitä. Kuonpesä hoitaa oman asuntovelkansa.

Lue lisää

Olet tosi kova jossittelemaan, lehmät lentää.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Avauksen kirjoittanut on kiinnostunut juuri siitä, saisiko hän kuolleen avopuolisonsa asunnon puolikkaan itselleen ilman siihen kuolinpesälle kuuluvaa velkaosuutta. Sehän tässä on asian ydin.

Se riippuu kahdesta sikasta: 1. onko testamentti tulkittavissa niin, että testamentintekijä on tarkoittanut antaa asunto-osakkeensa avopuolisolleen velattomana, ja 2. jääkö kuolinpesään riittävästi varoja mainitun velan maksamiseen.

Jos molempiin vastaus on KYLLÄ, testamentinsaajana oleva avopuoliso saa asunto-oskakkeet kokonaan itselleen, eikä hänen tarvitse maksaa kuin oma velkaosuutensa siitä. Kuonpesä hoitaa oman asuntovelkansa.

Lue lisää

"Avauksen kirjoittanut on kiinnostunut juuri siitä, saisiko hän kuolleen avopuolisonsa asunnon puolikkaan itselleen ilman siihen kuolinpesälle kuuluvaa velkaosuutta. Sehän tässä on asian ydin."

Niin ei aloituksessa sanottu.