Testamentti asunto/velka

Anonyymi-ap

Perin yhteisestä asunnosta toisen puolen testamentilla. Asunnosta yhteistä velkaa jäljellä. Perinkö myös velan?

47

333

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kyllä se taitaa sulle keikahtaa, kun on yhteinen velka.

    • Anonyymi00002

      Kysymys olisi siis aluksi siitä, että kaksi henkilöä omistaisi asunnon puoliksi (tai vastaavina määräosina).

      On mahdollista, että toinen asunnon puolisko eli toisen omistajan puoli on velaton ja toinen puoli velkainen tai velka kohdistuu tasaisesti molemmille omistajille. Yhteisomistuslaki käsittelee vain omistusta, ei velkaa. Laki toteaa, että yhteisomistus on yleensä määräosaista ja omistajat omistavat tietyn prosenttiosuuden omaisuudesta.

      Laina ja omistus siis ovat erilliset asiat. Lainamallit voivat olla (1) yhteinen laina (yhteisvastuu), molemmat ovat vastuussa koko lainasta ja pankki voi periä koko velan kummalta tahansa ja omistusosuudet voivat silti olla 50/50; (2) Kaksi erillistä lainaa molemmilla omistajailla; sekä (3) sekamalli.

      Sanot, että yhteistä velkaa on jäljellä. Jos malli on yhteisvastuullinen, perit myös lainan osuuden eli velka on lopulta sinun velkaasi.

      Jos laina ei ole yhteinen ja yhteisvastuullinen, velka ei periydy, mutta velka tietenkin pysyy. Ellei kuolinpesä ja testamentinsaaja kykene suoriutumaan velasta, yhteisomistus on purettava ja pankki realisoi asunnon tai muun velan vakuuden saamistensa kattamiseksi.

      • Anonyymi00007

        Opettelisit sinäkin lukemaan ja ennen kaikkea ymmärtämään lukemasi, eli perijä ja leski, parin toinen osapuoli kuoli joilla yhteinen velka.

        Velka ei periydy kuin kahdesta syystö, joko menet tekeen sopimuksen velkojan/velkojien kanssa tai jätät perunkirjoituksen pitämättä tai se myöhästyy ja täten verottaja ei saa tietoja.

        Kun omistajat nyt olette sinä ja leski joka jää asumaan ja jos on paljon velkaa, teette sopimuksen jossa ei kumpikaan häviä, koska yhteinen asunto jää lesken hallintaan asumiseen, niin sopimus voisi olla, että sinä vastaat edesmenneen osuuden verran menoista, mutta leski vastaa yksin yhtiövastikkeesta ja asumiskuluistaan.



        T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V


    • Anonyymi00003

      Kysy omistajalta ja kuolinpesältä. Kyseessä ilmeisesti sitten asunto-osakeyhtiön osakkeet. Muutoin kyse olisi kiinteistöstä.
      Osakkeet lienee kiinnitettynä.

      • Anonyymi00016

        Kyllä asunto voi olla myös rakennus, joka on vuoratontilla tai vaikka paritalon puolikas tontin hallinnanjakosopimuksella. Silloin myydään rakennus tai rajennuksen osaomistus. Toki yleensä siirrettävä vuokraoikeus kiinteistöön liittyy sanaan kauppaan, mutta kiinteistö ei vaihda omistajaa.


    • Anonyymi00004

      Kyllä jos otat perinnön vastaan.

    • Anonyymi00005

      Kaikki päin seiniä.

      Koska asunto on testamentilla saatua omaisuutta, ratkaiseva asiassa on testamentin määräykset ja niiden tulkinta. Jollei asia selviä testamentin sisällöstä, viime kädessä ratkaisu on haettava testamentin tekijän tarkoituksesta. ks. tark PK 11:1.

      • Anonyymi00006

        Höpö höpö, kysehän on lainasta.


      • Anonyymi00008

        Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??


      • Anonyymi00009
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??

        Rintaperillisistä lähimmät perivät ilman testamenttiakin. Leski ei voi myydä asuntoa, tai kiinteistöä jonka omistus ei ole yksin hänellä. Tyssää se homma nimien puutteeseen..


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Rintaperillisistä lähimmät perivät ilman testamenttiakin. Leski ei voi myydä asuntoa, tai kiinteistöä jonka omistus ei ole yksin hänellä. Tyssää se homma nimien puutteeseen..

        Huomaa heti ettette tajunnut.

        Teidän sopottamanne vuokzi , "leski perii, leski saa myydä" ynm. shaipaa, MONI ON SIINÄ LUULOSSA, että leski voi myydä mitä haluaa, eli te itse informoitte ihmisiä ihan väärin ja tästä suystä ihmiset on alkaneet tekeen jopa rintaperillisilleen testamentteja.

        Huomioi myös se, että itse olette sopottaneet, leski hallinmoi kuolinpesää ja leskellä on valtaa.

        Nuo ainakin olette saaneet aikaan.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Missäs laissa kielletään että rintaperilliselle ei voi esim. testamentata puolta as.oy osakkeita ja näin varmistaa ettei leski myy asunloa ennen aikojaan??

        Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

        Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

        Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

        Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

        Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

        Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

        Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.

        Kuolinpesässä pätee perusperiaate:

        Kuolinpesän velat maksetaan ennen legaatteja ja perintöjä.

        Tämä tarkoittaa, että:

        velkojilla on etuoikeus,

        legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Kuolinpesässä pätee perusperiaate:

        Kuolinpesän velat maksetaan ennen legaatteja ja perintöjä.

        Tämä tarkoittaa, että:

        velkojilla on etuoikeus,

        legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun.

        "legaattia ei saa suorittaa, jos se vaarantaa velkojen maksun."

        Juuri näin. Sitä emme tiedä, onko pesässä varoja velkojen maksuun asunnon lisäksi, eli joudutaanko se realisoimaan.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Kyllä rintaperilliselle voi testamentata ihan mitä vain. Avauksessa on kysymys erityistestamnetista, joka toimeenpannaan pesänselvityksen aikana. Perinnönjakoa ei siis tarvita mainitun testamentin toimeenpanossa.

        Ongelmaksi saattaa syntyä (riippuen pesän varoista), että jollei testamentinsaaja ota asuntoon kohdituvaa velkaa vastattakseen, se jäisi kuolinpesän varoista suoritettavaksi, jolloin herää kysymys, onko pesässä varoja maksusuoritukseen. Velat on suoritettava ennen perinnönjakoa, joten asunto voitaisiin jouta myymään velkojen katteeksi. Tällaisessa tilanteessa mainittu testamentti raukeaa, koska testamentin kohdetta ei enää ole jäämistössä.

        Oman kuvionsa lisäksi asiaan tuo se, että asunto-osakkeet saattavat olla panttina pankissa. Pantinhaltijan oikeus menee testamentin edelle.

        Paljon ratkaisee se, miten testamentti on laadittu eli sen sisältö ja tarkoitus.

        Mitä merkitystä, kuolinpesä vaiko kuolinpesä jossa yksi osakas, leski ei kuulu kuolinpesään kuin ositukseen asti.

        Tuokin, että testamentti raukeaa on ihan shaipaa, KOSKA ON LESKEN SUOJA PITÄÄ HALLINNASSAA YHTEISENÄ KOTINA PIDETTYÄ (koskee myös vuokra-asuntoa myös (laki ei erittele)).

        Pantinhaltijan oikeus menee muka testamentin edelle, eipä muuten mene, lue pk 15§ 1mom. yksityisen omaisuus tulee turvata, pl 22 ja 2§ 3mom..

        Testamentin sisältö ja miten laadittu ei ratkaise muuta kuin lukemansa ymmärtäminen.

        Voi tsiisus näitä ääliöitä kun mennään vielä 1919 kuvun mukaan.

        HEI HALOO, TULKAA JO VUOSLUKUUN 2000 edes.


    • Anonyymi00014

      > Sanot, että yhteistä velkaa on jäljellä. Jos malli on yhteisvastuullinen, perit myös lainan osuuden eli velka on lopulta sinun velkaasi.

      Ilmeisesti kyse on pariskunnasta, jolla on ollut yhteinen asunto ja yhteinen velka.

      Omistat siis jo toisen puolen ja saat testamentilla toisen puolen. Asunto on lopulta kokonaan sinun, samoin kuin on myös velka.

      • Anonyymi00015

        Kysymys myös siitä, onko kyseessä avioleski. Leskihän saa joka tapauksessa elinikäisen hallintaoikeuden avioparin yhteiseen asuntoon, kotiin.

        Lapsettoman avioparin leski perii myös ilman testamenttia, testamentti ratkaisee tietenkin toissijaisuuden. Avoleski on tietenkin eri asia, jolloin testamentti tulee käytännön kannalta entistä tärkeämmäksi.


      • Anonyymi00019

        Kuka vastaa legaatin suorittamisesta?

        Pesänhoitaja tai osakkaat vastaavat siitä, että legaatti suoritetaan oikein.

        Legaattia ei saa maksaa ennen velkojen selvittämistä.

        Virheellinen suoritus voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Kuka vastaa legaatin suorittamisesta?

        Pesänhoitaja tai osakkaat vastaavat siitä, että legaatti suoritetaan oikein.

        Legaattia ei saa maksaa ennen velkojen selvittämistä.

        Virheellinen suoritus voi johtaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

        Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

        Lesken oikeus kotiin voi siis syr­jäyt­tää le­gaa­tin.

        Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa le­gaat­ti voi­daan panna täy­tän­töön vasta lesken hal­lin­ta­oi­keu­den päät­tyes­sä, eli kun leski luopuu oi­keu­des­taan, tai kun leski kuolee.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

        Kyseessä voi olla myös sisarukset tai sijoittajat.


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

        Voi olla legaatti, ellei asunto kuulu osana yleistestamenttiin.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Ei kyseessä ole mikään legaatti, kun kyseessä on parin yhteinen asunto tai koti. Kuka Watipää keksi legaatin tähän yhteyteen?

        Aloittaja, luulee perivänsä tämän määrätyn niin yksinkertaisesti.
        Vasta velattomana voi kuolinpesä jakaa mitään, jos voi jakaa siten lainkaan. Kuolinpesän varojen määrää ei ole vielä ilmoitettu riittävästi. Velat kuolinpesän tulee maksaa ensimmäisenä.


    • Anonyymi00024

      Yksinkertaisesti avaaja ei ole kertonut riittävästi tietoa omistussuhteesta, kuka kuoli, oliko parillinen vai pelkästään testamentin saaja jne.... liikaa avoimia asioita.

      • Anonyymi00025

        Avopari kyseessä, toinen menehtyy. Testamentti yhteinen, jossa eloonjäänyt saa yhteisen asunnon kokonaan. Yhteinen asuntolaina. Kuolinpesällä muitakin varoja.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Avopari kyseessä, toinen menehtyy. Testamentti yhteinen, jossa eloonjäänyt saa yhteisen asunnon kokonaan. Yhteinen asuntolaina. Kuolinpesällä muitakin varoja.

        Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.

        Kyse siitä, kenen on asunnosta lainaosuus.

        Siihen on jo vastattu edellä.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Kyse siitä, kenen on asunnosta lainaosuus.

        Siihen on jo vastattu edellä.

        Niin kummallakin.
        "Asunnosta yhteistä velkaa jäljellä. Perinkö myös velan?"


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Niin kummallakin.
        "Asunnosta yhteistä velkaa jäljellä. Perinkö myös velan?"

        Laina siis ei ole kuolinpesän?


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Laina siis ei ole kuolinpesän?

        Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt.

        Tai lainaehtojen mukaan tietenkin. Kumpikin vastaa varmaankin yhdessä ja erikseen. Karkuun ei voi juosta. Ilmeisesti asunto vakuutena eli kiinnitetty.


      • Anonyymi00036
        UUSI
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Kuolinpesä ei voi jakaa ennen kuin velat on maksettuna. Tämän jälkeen saat sen (osakkeet ilmeisesti) ensimmäisenä pesästä pesänselvityskulujen jälkeen. Aikaa voi vierähtää.

        Testamentti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos testamentin toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa siitä huolimatta.

        Jos asunto on velan panttina, pantinhaltijan oikeus pitää asunto hallinnassaan velan vuoksi säilyy. Tarvittaessa pantinhaltija voi realisoida asunnon, jollei velka tule suoritetuksi muutoin.

        Kuuluuko asuntovelka (osaltaan) kuolinpesän maksettavaksi riippuu testamentista. Eloon jäänyt avopuoliso maksaa toki oman osansa velasta (ilmeisesti puolet).

        On mahdollista, etttä testamentti raukeaa asunnon osalta, jollei kuolinpesässä ole muita varoja velan maksuun. Testamentin saaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa sopia velkojan kanssa ottaakseen velan maksaakseen, jolloin testamentti voidaan toimeenpanna. Velkojan etu ei tällöin vaarannu.


      • Anonyymi00037
        UUSI
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        Testamentti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos testamentin toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa siitä huolimatta.

        Jos asunto on velan panttina, pantinhaltijan oikeus pitää asunto hallinnassaan velan vuoksi säilyy. Tarvittaessa pantinhaltija voi realisoida asunnon, jollei velka tule suoritetuksi muutoin.

        Kuuluuko asuntovelka (osaltaan) kuolinpesän maksettavaksi riippuu testamentista. Eloon jäänyt avopuoliso maksaa toki oman osansa velasta (ilmeisesti puolet).

        On mahdollista, etttä testamentti raukeaa asunnon osalta, jollei kuolinpesässä ole muita varoja velan maksuun. Testamentin saaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa sopia velkojan kanssa ottaakseen velan maksaakseen, jolloin testamentti voidaan toimeenpanna. Velkojan etu ei tällöin vaarannu.

        Lisään vielä, että pankkilainan ehdoissa on usein ehto, että kuolintapauksessa voidaan jäljellä olevalta velalliselta vaatia lisävakuutta tai takaajaa velan suorituksen turvaamiseksi. Jollei vakuutta anneta, velkoja voi eräännyttää koko velan ja asunto tarvittaessa realisoidaan.


      • Anonyymi00038
        UUSI
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Lisään vielä, että pankkilainan ehdoissa on usein ehto, että kuolintapauksessa voidaan jäljellä olevalta velalliselta vaatia lisävakuutta tai takaajaa velan suorituksen turvaamiseksi. Jollei vakuutta anneta, velkoja voi eräännyttää koko velan ja asunto tarvittaessa realisoidaan.

        Yhteisvastuullinen laina tarkoittaa lainaa, jossa useampi henkilö vastaa koko lainasta yhdessä ja erikseen. Jos yksi lainanottajista ei pysty maksamaan osuuttaan, pankki voi periä koko maksamattoman summan keneltä tahansa muulta yhteisvastuulliselta.

        Miten se toimii?

        Kaikki allekirjoittaneet ovat täydessä vastuussa koko lainasta, eivät vain “omasta osuudestaan”.

        Pankin näkökulmasta riski pienenee → lainaehdot voivat olla paremmat.

        Lainanottajien keskinäinen jako (kuka maksaa mitä) on heidän oma sopimuksensa, ei pankkia sitova.

        Tyypillisiä tilanteita

        Pariskunnan asuntolaina...


      • Anonyymi00039
        UUSI
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Yhteisvastuullinen laina tarkoittaa lainaa, jossa useampi henkilö vastaa koko lainasta yhdessä ja erikseen. Jos yksi lainanottajista ei pysty maksamaan osuuttaan, pankki voi periä koko maksamattoman summan keneltä tahansa muulta yhteisvastuulliselta.

        Miten se toimii?

        Kaikki allekirjoittaneet ovat täydessä vastuussa koko lainasta, eivät vain “omasta osuudestaan”.

        Pankin näkökulmasta riski pienenee → lainaehdot voivat olla paremmat.

        Lainanottajien keskinäinen jako (kuka maksaa mitä) on heidän oma sopimuksensa, ei pankkia sitova.

        Tyypillisiä tilanteita

        Pariskunnan asuntolaina...

        Tietysti tämä yhteisvastuu on selvää. Kysymys onkin siitä, että kuolinpesässä voi olla varoja vainajan maksuosuuden suorittamiseen, jolloin se voidaan kuolinpesästä suorittaa. Tämä ei välttämättä vaikuta testamentin saajan maksuosuuteen mitenkään, ja testamentin saaja saa avopuolionsa testamentin mukaisesti (keksinäinen testamnentti) hänen puoliskonsa asunnosta itselleen ilman avopuolison osuutta velasta.

        Pankin kannalta velan suorituksen turvaaminen on keskeistä, vaikka velka on yhteisvastuullista, eli onko eloon jääneellä avopuolisolla maksukykyä riittävästi, jollei kuolipesään kuulu (avopuolison osuuden) velan maksuun riittäviä varoja. Sen vuoksi pankki voi vaatia lisää vakuuksia kuolintapauksen vuoksi (lainaehtojen mukaisesti).


    • Anonyymi00033

      Vastaajat ovat aivan sekaisin kun eivät erota lainaa, velkaa, perintöä, testamenttia, leskeä ja avoleskeä toisistaan.

      • Anonyymi00034
        UUSI

        Laina ja velka ovat ilmeisesti veljeksiä. Perintö ja testamentti ovat kuolinpesälle sukulaisia. Leskestä ei saa avoleskeä, vaikka voissa paistaisi.
        Jälkimmäiset asioivat kuolinpesän suuntaan ja ohjauksen turvin.


      • Anonyymi00035
        UUSI

        Tyhmiä kun ovat.


      • Anonyymi00040
        UUSI

        "Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

        Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

        Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

        Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.


      • Anonyymi00041
        UUSI
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        "Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

        Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

        Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

        Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.

        Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä. Avoleski vastaa koko lainasta omalta osaltaan. Irti sopimuksesta ei pääse vain haluamalla jotain.


      • Anonyymi00042
        UUSI
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä. Avoleski vastaa koko lainasta omalta osaltaan. Irti sopimuksesta ei pääse vain haluamalla jotain.

        "Kuolinpesä tietenkin vastaa koko lainasta myös, mikäli maksuja ei ilmaannu eräpäivinä."

        Onko sinulla mitään käsitystä siitä, mikä on yhteisvastuullinen laina?


      • Anonyymi00043
        UUSI
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        "Tietenkin puolikas on kuolinpesän lainaa nyt."

        Älä puhu roskaa! Avolesken hyväksi on tehty testamentti, kuolinpesällä ei ole mitään tekoa lainan kanssa.

        Asunto on ollut avoparin yhteinen koti, jossa heillä on yhteisvastuullinen laina. Pankki ottaa haluamansa sieltä, mistä sen katsoo hyvin saavansa, ja asunto jopa realisoidaan tarvittaessa. Lainaehtoja voidaan muokata, jos on tarvis.

        Jos vakuudet ja lainanmaksu sujuvat ok, pankilla ei mitään tarvetta ryhtyä järeisiin keinoihin.

        Avoparin testamentti ja asunto. Jos tai kun kyseessä on legaatti, legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

        Koska testamentti saa lainvoiman vasta hyväksymällä tai moiteajan kuluttua, kuolinpesä on maksuvelvollinen. Vainajan osuuden lyhennykset ja korot maksetaan pesän varoista pesänhoitovaiheessa, eikä avoleski ole takaisin korvausvelvollinen.

        Vasta lainvoiman saatuaan testamentti toimii saantoperusteena. Perillisten (pesän) kannattaa siis hyväksyä testamenttiheti, jolloin avoleski on lainasta maksuvelvollinen. Muussa tapauksessa kuolinpesä vastaa vainajan lainakuluista käytännössä 6 - 7 kk.


      • Anonyymi00044
        UUSI
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Avoparin testamentti ja asunto. Jos tai kun kyseessä on legaatti, legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.

        Koska testamentti saa lainvoiman vasta hyväksymällä tai moiteajan kuluttua, kuolinpesä on maksuvelvollinen. Vainajan osuuden lyhennykset ja korot maksetaan pesän varoista pesänhoitovaiheessa, eikä avoleski ole takaisin korvausvelvollinen.

        Vasta lainvoiman saatuaan testamentti toimii saantoperusteena. Perillisten (pesän) kannattaa siis hyväksyä testamenttiheti, jolloin avoleski on lainasta maksuvelvollinen. Muussa tapauksessa kuolinpesä vastaa vainajan lainakuluista käytännössä 6 - 7 kk.

        Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana. Kuolinpesä vastaa maan tappiin myös. Samoin avoleski.


      • Anonyymi00045
        UUSI
        Anonyymi00044 kirjoitti:

        Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana. Kuolinpesä vastaa maan tappiin myös. Samoin avoleski.

        "Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana."

        Höpö höpö. Ilmeisesti tarkoitat että pesän pitäisi olla velaton mutta sekin on väärin väitetty.

        Lähtökohtana on, että legaatti täytetään aina jakamattomasta pesästä. Legaatin saaja saa siis omaisuutensa ennen kuin muuta omaisuutta aletaan jakaa osakkaiden kesken, pois lukien mahd. lakiosat.

        Legaatti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos sen toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa.


      • Anonyymi00046
        UUSI
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        "Legaatin voi luovuttaa vasta velattomana."

        Höpö höpö. Ilmeisesti tarkoitat että pesän pitäisi olla velaton mutta sekin on väärin väitetty.

        Lähtökohtana on, että legaatti täytetään aina jakamattomasta pesästä. Legaatin saaja saa siis omaisuutensa ennen kuin muuta omaisuutta aletaan jakaa osakkaiden kesken, pois lukien mahd. lakiosat.

        Legaatti voidaan toimeenpanna vaikka kuolinpesän velkoja ei olisi maksettu, jos sen toimeenpano ei vaaranna velkojen maksua. Pesänselvittäjä on velvollinen toimeenpanemaan erityistestamentin pesästä pesänselvityksen aikana, jos velat voidaan suorittaa.

        Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
        Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
        Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
        Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
        Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.


      • Anonyymi00047
        UUSI
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
        Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
        Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
        Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
        Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.

        Testamentissa ei ole mainintaa velasta.


      • Anonyymi00048
        UUSI
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Testamentin määräys ratkaisee etenkin.
        Esimerkiksi: Legaatti luovutetaan legaatinsaajalle vapaana kuolinpesän veloista.
        Tai: “Legaatti luovutetaan siihen kohdistuvine velkoineen.”
        Jälkimmäisen pitää pankin myös hyväksyä esimerkiksi lisävakuuksin.
        Noin vain ei onnistu luovutus kuolinpesältä velkojineen.

        Voihan olla maininta ufoistakin, jos jossitellaan.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?

      Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.
      Ikävä
      196
      7631
    2. Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille

      Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest
      Maailman menoa
      5
      4657
    3. Yritystuet pois ja työeläkevaroilla maksettava valtion velka pois

      Nyt on teille kerrottu keino kuinka Suomen velkaongelmasta päästää eroon kertalaakista. Älkää saatanat enää minulle tul
      Maailman menoa
      85
      4191
    4. Nyt Yle otti silmätikukseen sisäministeri Rantasen

      Aivan erinomaista työtä tehnyt sisäministeri Mari Rantanen on saanut paljon aikaiseksi. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttaji
      Maailman menoa
      388
      3674
    5. Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä

      Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden
      Maailman menoa
      194
      3372
    6. Ylen juttu sisäministeristä oli selvän tarkoitushakuinen

      haluttiin vielä vuoden loppuun saada joku "kohu". (Olisiko Yle tehnyt jutun jos sisäministerinä olisi esim. RKP:n, jota
      Maailman menoa
      104
      3020
    7. Suomessa valtavasti somalien yhdistyksiä, peräti 171 - mistä tulee rahat?

      Suurin osa näistä sijoittuu pääkaupunkiseudulle tai Turun ympäristöön. Ovatko kaikki noista pelkkiä huijausyhdistyksiä
      Maailman menoa
      133
      2568
    8. Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota

      Muualla maailmassa yrittäjät elävät asiakkaiden rahoilla, Suomessa palkansaajien maksamilla veroilla. Palkansaajahan ma
      Maailman menoa
      31
      2547
    9. Liikaa vauhtia

      Nuorukainen 17v. on ajanut 114 km/h 60 km:n alueella Nesteen kohdalla ja onneksi poliisi oli paikalla ja hurjastelu lopp
      Suomussalmi
      62
      2115
    10. Milloin näit kaivattusi edellisen kerran?

      Olitteko juttusilla vai sivusta vain? Miten reagoit?
      Ikävä
      21
      1973
    Aihe