Näitä teorioita eivät ole keksineet ihmiset

Ihmiset, jotka eivät usko Krishnaan (Vishnuun), löytävät lukuisia syitä olla uskomatta häneen, ja Vishnu itse auttaa heitä keksimään kaikenlaisia teorioita Vishnun ei-olemassaolosta. Näitä teorioita eivät ole keksineet ihmiset, vaan Vishnu itse.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ihmiset, jotka eivät usko Krishnaan (Vishnuun), löytävät lukuisia syitä olla uskomatta häneen, ja Vishnu itse auttaa heitä keksimään kaikenlaisia teorioita Vishnun ei-olemassaolosta. Näitä teorioita eivät ole keksineet ihmiset, vaan Vishnu itse.

Lue lisää

On ihmeellistä, että jos joku vihaa Vishnua/Krishnaa tai haluaa, ettei hän olisi olemassa, haluaa hänen katoavan, Vishnu itse antaa hänelle monia syitä vihata häntä vielä enemmän, jotta ihminen ei uskoisi häneen. En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Anonyymi00003 kirjoitti:

On ihmeellistä, että jos joku vihaa Vishnua/Krishnaa tai haluaa, ettei hän olisi olemassa, haluaa hänen katoavan, Vishnu itse antaa hänelle monia syitä vihata häntä vielä enemmän, jotta ihminen ei uskoisi häneen. En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Lue lisää

Ihmiset ajattelevat: ah, olen löytänyt jälleen uuden todisteen, uuden argumentin siitä, että Vishnu ei ole olemassa, mutta itse asiassa nämä argumentit ovat Vishnun itsensä ihmisille heittämiä: Minua ei ole olemassa, unohtakaa minut.

En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ihmiset ajattelevat: ah, olen löytänyt jälleen uuden todisteen, uuden argumentin siitä, että Vishnu ei ole olemassa, mutta itse asiassa nämä argumentit ovat Vishnun itsensä ihmisille heittämiä: Minua ei ole olemassa, unohtakaa minut.

En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Lue lisää

Hän ei koskaan pakota meitä uskomaan häneen, emmekä joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Häneen.

Joten kaikki argumentit, joiden mukaan Vishnua/Krishnaa ei ole olemassa, ovat Vishnun itsensä toimittamia argumentteja.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Hän ei koskaan pakota meitä uskomaan häneen, emmekä joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Häneen.

Joten kaikki argumentit, joiden mukaan Vishnua/Krishnaa ei ole olemassa, ovat Vishnun itsensä toimittamia argumentteja.

Lue lisää

Ja Paramatman kautta hän sanoo ihmiselle: Minua ei ole olemassa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Ja Paramatman kautta hän sanoo ihmiselle: Minua ei ole olemassa.

Brahma Samhitassa todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi häntä ei ole olemassa...
Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan.


En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Brahma Samhitassa todetaan, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi häntä ei ole olemassa...
Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan.


En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Lue lisää

Jumala nauttii näistä leikeistä, joissa hän haastaa oman olemassaolonsa.

En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Jumala nauttii näistä leikeistä, joissa hän haastaa oman olemassaolonsa.

En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Raamattu:

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

Sinulla ei saa olla muita jumalia.

**********************

Mutta Krishna:

Älä usko minuun jos et haluaa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Raamattu:

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

Sinulla ei saa olla muita jumalia.

**********************

Mutta Krishna:

Älä usko minuun jos et haluaa.

Lue lisää

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."

Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."

Jesaja 44:6:
"Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä."

Jesaja 45:5:
"Minä olen Herra, eikä muuta ole; paitsi minut ei ole yhtään jumalaa."

*******************


Mutta Krishna:

Älä usko minuun.

Anonyymi00011 kirjoitti:

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."

2. Moos. 34:14:
"Sillä sinä et saa kumartaa toista jumalaa, sillä Herra, jonka nimi on Kiivas, on kiivas Jumala."

Jesaja 43:10–11:
"Minun edelläni ei ole ollut mitään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole pelastajaa minun lisäkseni."

Jesaja 44:6:
"Minä olen ensimmäinen ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä."

Jesaja 45:5:
"Minä olen Herra, eikä muuta ole; paitsi minut ei ole yhtään jumalaa."

*******************


Mutta Krishna:

Älä usko minuun.

Lue lisää

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."


_________________


Rakkautta ei voi pakottaa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

5. Moos. 6:4–5:
"Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi. Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi."


_________________


Rakkautta ei voi pakottaa.

Lue lisää

Raamattu:

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

**********************

Mutta Krishna:

Ihan vapaasti ole uskomatta, ja tästä ei tulee ikuista helvettiä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Raamattu:

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

**********************

Mutta Krishna:

Ihan vapaasti ole uskomatta, ja tästä ei tulee ikuista helvettiä.

Lue lisää

Haluatko vihata Krihnaa? Vihaa häntä vain, vihaa häntä niin paljon kuin jaksat.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Haluatko vihata Krihnaa? Vihaa häntä vain, vihaa häntä niin paljon kuin jaksat.

Ihmiset ovat ylpeitä siitä, että he ovat keksineet uusia argumentteja, Krishnaa ei ole olemassa, mutta itse asiassa Krishn aitse maha mayan avulla on syöttänyt nämä argumentit ihmisille sekoittaakseen heitä entisestään, joten uskomisessa ei ole pakkoa tai pakottamista.


"Älkää uskoko, minua ei ole olemassa."

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ihmiset ovat ylpeitä siitä, että he ovat keksineet uusia argumentteja, Krishnaa ei ole olemassa, mutta itse asiassa Krishn aitse maha mayan avulla on syöttänyt nämä argumentit ihmisille sekoittaakseen heitä entisestään, joten uskomisessa ei ole pakkoa tai pakottamista.


"Älkää uskoko, minua ei ole olemassa."

Lue lisää

Tämä ei ole minun oma keksintöni, vaan se perustuu Veda-teksteihin.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tämä ei ole minun oma keksintöni, vaan se perustuu Veda-teksteihin.

Mutta jos haluat tuntea hänet, hän tulee sinulle vastaan, mutta mutta ihmisen on otettava ensimmäinen askel itse.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Mutta jos haluat tuntea hänet, hän tulee sinulle vastaan, mutta mutta ihmisen on otettava ensimmäinen askel itse.

Ihmiset ovat pöyhkeitä siitä, että he ovat kehitelleet uusia argumentteja Krishnan olemassaolon kumoamiseksi, mutta itse asiassa Krishna on itse, maha mayan avulla, syöttänyt nämä argumentit ihmisille.

Hyvä ihminen, et sinä niitä keksinyt.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ihmiset ovat pöyhkeitä siitä, että he ovat kehitelleet uusia argumentteja Krishnan olemassaolon kumoamiseksi, mutta itse asiassa Krishna on itse, maha mayan avulla, syöttänyt nämä argumentit ihmisille.

Hyvä ihminen, et sinä niitä keksinyt.

Lue lisää

Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan.

Brahma Samhita kertoo, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi hän ei ole olemassa...

Anonyymi00022 kirjoitti:

Sanskrit... hän nauttii keksimällä uusia argumentteja omaa olemassaoloaan vastaan.

Brahma Samhita kertoo, että yksi Krishnan harrastuksista ja huvituksista (Golokassa) on viihdyttää itseään ja muita keksimällä jatkuvasti uusia argumentteja sille, miksi hän ei ole olemassa...

Lue lisää

Joten ne, jotka vihaavat ja pilkkaavat häntä hindufoorumeilla, vain huvittavat häntä. Se on hänelle hauskaa.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Joten ne, jotka vihaavat ja pilkkaavat häntä hindufoorumeilla, vain huvittavat häntä. Se on hänelle hauskaa.

Tässä on muita Raamatun kohtia, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia: ne korostavat yksin Herraan uskomista, uskollisuutta ja sitä, että luopumisella tai tottelemattomuudella on seuraukset.


2. Moos. 20:3–5 (kymmenen käskyä)
“Sinulla ei saa olla muita jumalia minun rinnallani” – vieraitten jumalien palvonta kielletään ja siitä seuraa rangaistus.

5. Moos. 8:19
Jos Israel unohtaa Herran ja seuraa muita jumalia, “te joudutte perikatoon”.

5. Moos. 11:16–17
Varoitus: jos sydän eksyy ja palvellaan muita jumalia, Herran viha syttyy ja seuraa onnettomuus.

5. Moos. 13:4–5
Herraa tulee seurata ja pelätä; väärät jumalat ja harhauttajat tuomitaan.

Joos. 24:19–20
Joosua varoittaa, että jos kansa hylkää Herran ja palvelee muita jumalia, Hän “kääntyy ja tekee teille pahaa”.

1. Kun. 9:6–7
Jos Israel kääntyy pois Herrasta ja palvelee muita jumalia, maa ja temppeli joutuvat hylätyiksi.

Jer. 7:23–24
Herra vaatii kuuliaisuutta; tottelemattomuus ja sydämen paatumus johtavat tuomioon.

Hes. 18:30
“Kääntykää pois kaikista rikkomuksistanne” – synti johtaa tuhoon, mutta kääntyminen pelastaa.

Uudesta testamentista (sama perusajatus):

Mark. 16:16
“Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan.”

Joh. 3:18
Uskova ei ole tuomittu, mutta se joka ei usko, on jo tuomittu.

Joh. 14:6
Jeesus sanoo olevansa “tie, totuus ja elämä” – ei muuta tietä Isän luo.

2. Tess. 1:8–9
Rangaistus niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä tottele evankeliumia.

EI TARVITSE USKOA, EI RANGAISTUSUHKAILUA. JOS ET USKO, SINUA AUTETAAN UNOHTAMAAN KRISHNA.

Anonyymi00003 kirjoitti:

On ihmeellistä, että jos joku vihaa Vishnua/Krishnaa tai haluaa, ettei hän olisi olemassa, haluaa hänen katoavan, Vishnu itse antaa hänelle monia syitä vihata häntä vielä enemmän, jotta ihminen ei uskoisi häneen. En keksinyt tätä itse, vaan se perustuu vedalaisiin teksteihin.

Lue lisää

Unohtaminen on

vapaa tahdon seuraus

sielun oma halu kokea


Tätä unohtamisen tilaa hallitsee mahā-māyā, aineellinen energia, joka peittää Krishnan todellisen olemuksen.

Krishna kunnioittaa sielun valintaa.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Unohtaminen on

vapaa tahdon seuraus

sielun oma halu kokea


Tätä unohtamisen tilaa hallitsee mahā-māyā, aineellinen energia, joka peittää Krishnan todellisen olemuksen.

Krishna kunnioittaa sielun valintaa.

Lue lisää

Jumala ei pakota ketään uskomaan

Rakkaus (bhakti) on mahdollista vain vapaasta tahdosta

Pakotettu usko ei ole rakkautta

Anonyymi00038 kirjoitti:

Jumala ei pakota ketään uskomaan

Rakkaus (bhakti) on mahdollista vain vapaasta tahdosta

Pakotettu usko ei ole rakkautta

“Emme joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Jumalaan”


Ketään ei rangaista uskomattomuudesta

Kärsimys seuraa teoista ja tietoisuuden tilasta

Kun karma on “kulutettu”, sielu jatkaa matkaansa

Jumala ei tuomitse sielua ikuisesti, eikä “epäusko” yksin johda rangaistukseen.

Anonyymi00039 kirjoitti:

“Emme joudu ikuiseen helvettiin, jos emme usko Jumalaan”


Ketään ei rangaista uskomattomuudesta

Kärsimys seuraa teoista ja tietoisuuden tilasta

Kun karma on “kulutettu”, sielu jatkaa matkaansa

Jumala ei tuomitse sielua ikuisesti, eikä “epäusko” yksin johda rangaistukseen.

Lue lisää

Syvempi Gaudiya-näkemys: Jumala ei vain peitä – Hän myös etsii

Vaikka Krishna sallii unohtamisen:

Hän ei koskaan hylkää sielua

Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata

Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:


pienikin kosketus bhaktiin voi käynnistää paluun

Jumala on samaan aikaan:

unohtamisen mahdollistaja

muistamisen herättäjä

riippuen sielun suunnasta.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Syvempi Gaudiya-näkemys: Jumala ei vain peitä – Hän myös etsii

Vaikka Krishna sallii unohtamisen:

Hän ei koskaan hylkää sielua

Hän antaa jatkuvasti mahdollisuuksia palata

Tämä näkyy käsitteessä ajñāta-sukṛti:


pienikin kosketus bhaktiin voi käynnistää paluun

Jumala on samaan aikaan:

unohtamisen mahdollistaja

muistamisen herättäjä

riippuen sielun suunnasta.

Lue lisää

Hän antaa vapauden unohtaa Hänet.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Hän antaa vapauden unohtaa Hänet.

Kristinusko (sensuroinnin jälkeen)

Usko tai joudut ikuiseen helvettiin

Tälle mallille on tyypillistä:

Jumalaan uskominen esitetään velvollisuutena

Epäuskoa seuraa uhka (esim. ikuinen rangaistus)

Pelko toimii motivaationa

Vapaa tahto on näennäinen: valinta tehdään rangaistuksen alla

Teologisesti tämä tarkoittaa:

Jumala nähdään tuomarina

Suhde Jumalaan perustuu alisteisuuteen, ei rakkauteen

Usko syntyy usein pakosta, ei sisäisestä oivalluksesta

Anonyymi00042 kirjoitti:

Kristinusko (sensuroinnin jälkeen)

Usko tai joudut ikuiseen helvettiin

Tälle mallille on tyypillistä:

Jumalaan uskominen esitetään velvollisuutena

Epäuskoa seuraa uhka (esim. ikuinen rangaistus)

Pelko toimii motivaationa

Vapaa tahto on näennäinen: valinta tehdään rangaistuksen alla

Teologisesti tämä tarkoittaa:

Jumala nähdään tuomarina

Suhde Jumalaan perustuu alisteisuuteen, ei rakkauteen

Usko syntyy usein pakosta, ei sisäisestä oivalluksesta

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavismin kritiikki tätä mallia kohtaan

Gaudiya-vaishnavismi ei pidä uhkaukseen perustuvaa uskoa hengellisesti aitona.



Pakko tuhoaa rakkauden

Bhakti = rakkaussuhde Jumalaan.
Rakkaus ei voi syntyä, jos:

vaihtoehtona on rangaistus

motiivina on pelko

Pakotettu usko ei ole bhaktia, vaan selviytymistä.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismin kritiikki tätä mallia kohtaan

Gaudiya-vaishnavismi ei pidä uhkaukseen perustuvaa uskoa hengellisesti aitona.



Pakko tuhoaa rakkauden

Bhakti = rakkaussuhde Jumalaan.
Rakkaus ei voi syntyä, jos:

vaihtoehtona on rangaistus

motiivina on pelko

Pakotettu usko ei ole bhaktia, vaan selviytymistä.

Lue lisää

Jumala ei tarvitse pelottelua

Krishna on Gaudiya-opissa:

täydellinen ja omavarainen

ei tarvitse uhkauksia saadakseen seuraajia

Hän vetää puoleensa:

kauneudella

armolla

ilolla

Jos Jumala tarvitsee pakkoa, Hänen vetovoimansa ei olisi täydellinen –
ja tämä on Gaudiya-ajattelussa mahdotonta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Jumala ei tarvitse pelottelua

Krishna on Gaudiya-opissa:

täydellinen ja omavarainen

ei tarvitse uhkauksia saadakseen seuraajia

Hän vetää puoleensa:

kauneudella

armolla

ilolla

Jos Jumala tarvitsee pakkoa, Hänen vetovoimansa ei olisi täydellinen –
ja tämä on Gaudiya-ajattelussa mahdotonta.

Lue lisää

Hän vetää puoleensa:

kauneudella

armolla

ilolla

EI PELOLLA.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Hän vetää puoleensa:

kauneudella

armolla

ilolla

EI PELOLLA.

Rangaistus ei ole hengellinen kasvu

Gaudiya-vaishnavismissa:

kärsimys ei ole Jumalan kosto

vaan karman luonnollinen seuraus

Jumala ei sano:

“Uskot tai rankaisen”

vaan todellisuus toimii niin, että:

teot muovaavat tietoisuutta

tietoisuus muovaa kokemusta


Jumala ei ole uhkaava auktoriteetti, vaan todistaja ja opastaja.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Rangaistus ei ole hengellinen kasvu

Gaudiya-vaishnavismissa:

kärsimys ei ole Jumalan kosto

vaan karman luonnollinen seuraus

Jumala ei sano:

“Uskot tai rankaisen”

vaan todellisuus toimii niin, että:

teot muovaavat tietoisuutta

tietoisuus muovaa kokemusta


Jumala ei ole uhkaava auktoriteetti, vaan todistaja ja opastaja.

Lue lisää

Pelkoon perustuva usko sitoo sielun alempaan tietoisuuteen



Pelko (rangaistuksen välttäminen)

Hyöty (palkkion saaminen)

Rakkaus (puhdas bhakti)

Uhkauksiin perustuva uskonnollisuus jää ensimmäiselle tasolle eikä koskaan saavuta vapauttavaa rakkautta.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Pelkoon perustuva usko sitoo sielun alempaan tietoisuuteen



Pelko (rangaistuksen välttäminen)

Hyöty (palkkion saaminen)

Rakkaus (puhdas bhakti)

Uhkauksiin perustuva uskonnollisuus jää ensimmäiselle tasolle eikä koskaan saavuta vapauttavaa rakkautta.

Lue lisää

Gaudiya-yhteenveto:

Jos Jumalaa täytyy uskoa uhkauksen alla,
se ei ole vielä suhde Jumalaan –
se on suhde pelkoon.

Krishna antaa sielulle vapauden jopa torjua Hänet,
koska vain vapaasti annettu rakkaus on todellista.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Gaudiya-yhteenveto:

Jos Jumalaa täytyy uskoa uhkauksen alla,
se ei ole vielä suhde Jumalaan –
se on suhde pelkoon.

Krishna antaa sielulle vapauden jopa torjua Hänet,
koska vain vapaasti annettu rakkaus on todellista.

Lue lisää

Historiallisia esimerkkejä pakottavasta uskonnollisuudesta

Pakottava uskonnollinen malli ei ole poikkeus historiassa, vaan toistuva ilmiö, kun uskonto yhdistyy valtaan ja kontrolliin.

Tyypillisiä piirteitä:

“Oikea oppi” määritellään ulkoisesti

Poikkeaminen tulkitaan uhkana

Pelko toimii järjestyksen välineenä

Historiallisesti tämä on näkynyt mm.:

uskonsotina

pakkokäännytyksinä

harhaoppisyytöksinä

yhteisöllisen häpeän ja rangaistusten käytössä




Gaudiya-vaishnavismin mukaan nämä ilmiöt eivät synny Jumalasta vaan:

ihmisen ahankārasta (ego)

halusta hallita toisten tietoisuutta

Krishna ei tarvitse pakkoa – ihmiset käyttävät Jumalaa tekosyynä pakottamiseen.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Historiallisia esimerkkejä pakottavasta uskonnollisuudesta

Pakottava uskonnollinen malli ei ole poikkeus historiassa, vaan toistuva ilmiö, kun uskonto yhdistyy valtaan ja kontrolliin.

Tyypillisiä piirteitä:

“Oikea oppi” määritellään ulkoisesti

Poikkeaminen tulkitaan uhkana

Pelko toimii järjestyksen välineenä

Historiallisesti tämä on näkynyt mm.:

uskonsotina

pakkokäännytyksinä

harhaoppisyytöksinä

yhteisöllisen häpeän ja rangaistusten käytössä




Gaudiya-vaishnavismin mukaan nämä ilmiöt eivät synny Jumalasta vaan:

ihmisen ahankārasta (ego)

halusta hallita toisten tietoisuutta

Krishna ei tarvitse pakkoa – ihmiset käyttävät Jumalaa tekosyynä pakottamiseen.

Lue lisää

Krishna ei tarvitse pakkoa – ihmiset käyttävät Jumalaa tekosyynä pakottamiseen.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Krishna ei tarvitse pakkoa – ihmiset käyttävät Jumalaa tekosyynä pakottamiseen.

Miksi pelkoon perustuva teologia syntyy? (psykologinen analyysi)

Pelkoon perustuva uskonnollisuus syntyy usein kolmesta syystä:

Turvattomuus

Kun ihmiset kokevat maailmankaikkeuden kaoottiseksi:

he kaipaavat absoluuttista varmuutta

pelottava Jumala tarjoaa “järjestyksen”, vaikka hinnalla



Kontrollin tarve

Pelko on tehokas keino:

ohjata käyttäytymistä

estää kyseenalaistamista

Uhkaukset korvaavat sisäisen oivalluksen.



Ego naamioituna moraaliksi

Kun ihminen samaistuu “oikeassa olemiseen”:

eri mieltä oleva koetaan vaaralliseksi

Jumalasta tehdään rangaistuksen lähde

Gaudiya-ajattelussa tämä on rajoittunutta tietoisuutta (tamo-guṇa), ei hengellistä kypsyyttä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Miksi pelkoon perustuva teologia syntyy? (psykologinen analyysi)

Pelkoon perustuva uskonnollisuus syntyy usein kolmesta syystä:

Turvattomuus

Kun ihmiset kokevat maailmankaikkeuden kaoottiseksi:

he kaipaavat absoluuttista varmuutta

pelottava Jumala tarjoaa “järjestyksen”, vaikka hinnalla



Kontrollin tarve

Pelko on tehokas keino:

ohjata käyttäytymistä

estää kyseenalaistamista

Uhkaukset korvaavat sisäisen oivalluksen.



Ego naamioituna moraaliksi

Kun ihminen samaistuu “oikeassa olemiseen”:

eri mieltä oleva koetaan vaaralliseksi

Jumalasta tehdään rangaistuksen lähde

Gaudiya-ajattelussa tämä on rajoittunutta tietoisuutta (tamo-guṇa), ei hengellistä kypsyyttä.

Lue lisää

Gaudiya-ajattelussa tämä on rajoittunutta tietoisuutta (tamo-guṇa), ei hengellistä kypsyyttä.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Gaudiya-ajattelussa tämä on rajoittunutta tietoisuutta (tamo-guṇa), ei hengellistä kypsyyttä.

Gaudiya-vaishnavismin malli: miksi pakko on mahdoton

Gaudiya-vaishnavismi lähtee yhdestä perustotuudesta:

Jumalan ja sielun suhde on rakkaussuhde, ei hallintasuhde.



Tästä seuraa loogisesti:

Pakko tuhoaa rakkauden

Pelko estää luottamuksen

Uhkaaminen rikkoo vapaan tahdon



Krishna ei sano:

“Uskot tai kärsit”

vaan todellisuus toimii näin:

tietoisuus → teot → seuraukset

Jumala todistaa ja tukee, ei pakota

Anonyymi00055 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismin malli: miksi pakko on mahdoton

Gaudiya-vaishnavismi lähtee yhdestä perustotuudesta:

Jumalan ja sielun suhde on rakkaussuhde, ei hallintasuhde.



Tästä seuraa loogisesti:

Pakko tuhoaa rakkauden

Pelko estää luottamuksen

Uhkaaminen rikkoo vapaan tahdon



Krishna ei sano:

“Uskot tai kärsit”

vaan todellisuus toimii näin:

tietoisuus → teot → seuraukset

Jumala todistaa ja tukee, ei pakota

Lue lisää

Miksi Gaudiya-vaishnavismissa ei ole ikuista helvettiä

Gaudiya-opissa:

sielu on ikuinen ja muuttumaton

kärsimys on tilapäistä ja korjaavaa

mikään tila ei ole lopullinen, paitsi rakkaus Jumalaan

Anonyymi00056 kirjoitti:

Miksi Gaudiya-vaishnavismissa ei ole ikuista helvettiä

Gaudiya-opissa:

sielu on ikuinen ja muuttumaton

kärsimys on tilapäistä ja korjaavaa

mikään tila ei ole lopullinen, paitsi rakkaus Jumalaan

Lue lisää

Pelko
– “Teen näin, etten joudu kärsimään”

Hyöty
– “Teen näin saadakseni palkinnon”

Rakkaus (bhakti)
– “Teen näin, koska rakastan”

Vain kolmas vapauttaa sielun.

Anonyymi00057 kirjoitti:

Pelko
– “Teen näin, etten joudu kärsimään”

Hyöty
– “Teen näin saadakseni palkinnon”

Rakkaus (bhakti)
– “Teen näin, koska rakastan”

Vain kolmas vapauttaa sielun.

Lue lisää

Miksi Jumala sallii myös unohtamisen

Tämä on Gaudiya-vaishnavismin kaunein ja vaikein kohta.

Krishna:

antaa vapauden unohtaa Hänet

koska ilman vapautta ei ole rakkautta

Unohtaminen ei ole rangaistus,
vaan itsenäisyyden kokeilu.



Silti:

Paramātmā pysyy sydämessä

muistamisen mahdollisuus ei koskaan katoa

pienikin kosketus bhaktiin voi herättää kaiken uudelleen

Anonyymi00058 kirjoitti:

Miksi Jumala sallii myös unohtamisen

Tämä on Gaudiya-vaishnavismin kaunein ja vaikein kohta.

Krishna:

antaa vapauden unohtaa Hänet

koska ilman vapautta ei ole rakkautta

Unohtaminen ei ole rangaistus,
vaan itsenäisyyden kokeilu.



Silti:

Paramātmā pysyy sydämessä

muistamisen mahdollisuus ei koskaan katoa

pienikin kosketus bhaktiin voi herättää kaiken uudelleen

Lue lisää

Pakottava uskonnollisuus sanoo:

“Uskot tai kärsit.”

Gaudiya-vaishnavismi sanoo:

“Saat unohtaa, mutta olet aina tervetullut muistamaan.”



Krishna ei tarvitse pelkoa,
ei uhkaa,
ei pakkoa.

Hän odottaa,
koska vain vapaa rakkaus on todellista.

Anonyymi00059 kirjoitti:

Pakottava uskonnollisuus sanoo:

“Uskot tai kärsit.”

Gaudiya-vaishnavismi sanoo:

“Saat unohtaa, mutta olet aina tervetullut muistamaan.”



Krishna ei tarvitse pelkoa,
ei uhkaa,
ei pakkoa.

Hän odottaa,
koska vain vapaa rakkaus on todellista.

Lue lisää

Jos Jumala pakottaa uskomaan itseensä uhkauksilla, Hän ei etsi rakkautta vaan alistumista.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan todellinen Jumala ei pakota, koska Hän haluaa vapaaehtoisen rakkaussuhteen.

Tästä seuraa loogisesti:

vapaa tahto on todellinen

unohtaminen on sallittua

rangaistus ei perustu uskoon tai epäuskoon

ikuinen helvetti on teologisesti mahdoton

Anonyymi00060 kirjoitti:

Jos Jumala pakottaa uskomaan itseensä uhkauksilla, Hän ei etsi rakkautta vaan alistumista.
Gaudiya-vaishnavismin mukaan todellinen Jumala ei pakota, koska Hän haluaa vapaaehtoisen rakkaussuhteen.

Tästä seuraa loogisesti:

vapaa tahto on todellinen

unohtaminen on sallittua

rangaistus ei perustu uskoon tai epäuskoon

ikuinen helvetti on teologisesti mahdoton

Lue lisää

Pakottava uskonnollinen malli: rakenne ja ongelma

Pakottava malli voidaan tiivistää muotoon:

“Uskot oikein → pelastut
Et usko → kärsit ikuisesti”

Tämän mallin perusoletukset:

Jumala vaatii uskoa

Pelko on hyväksyttävä motivaattori

Rangaistus toimii hengellisenä ohjaajana

Epäusko on moraalinen rikos

Anonyymi00061 kirjoitti:

Pakottava uskonnollinen malli: rakenne ja ongelma

Pakottava malli voidaan tiivistää muotoon:

“Uskot oikein → pelastut
Et usko → kärsit ikuisesti”

Tämän mallin perusoletukset:

Jumala vaatii uskoa

Pelko on hyväksyttävä motivaattori

Rangaistus toimii hengellisenä ohjaajana

Epäusko on moraalinen rikos

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tässä on neljä vakavaa ongelmaa:

Pakko mitätöi vapaan tahdon

Pelko ei synnytä rakkautta

Rangaistus on suhteeton tekoon nähden

Jumala näyttäytyy epävarmana ja tarvitsevana

Tällainen Jumala ei ole täydellinen, vaan vallankäyttäjä.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tässä on neljä vakavaa ongelmaa:

Pakko mitätöi vapaan tahdon

Pelko ei synnytä rakkautta

Rangaistus on suhteeton tekoon nähden

Jumala näyttäytyy epävarmana ja tarvitsevana

Tällainen Jumala ei ole täydellinen, vaan vallankäyttäjä.

Lue lisää

Pakko mitätöi vapaan tahdon

Pelko ei synnytä rakkautta

Rangaistus on suhteeton tekoon nähden

Anonyymi00063 kirjoitti:

Pakko mitätöi vapaan tahdon

Pelko ei synnytä rakkautta

Rangaistus on suhteeton tekoon nähden

Jumala näyttäytyy epävarmana ja tarvitsevana

Tällainen Jumala ei ole täydellinen, vaan vallankäyttäjä.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Jumala näyttäytyy epävarmana ja tarvitsevana

Tällainen Jumala ei ole täydellinen, vaan vallankäyttäjä.

Pelkoon perustuva teologia ei synny jumalallisesta ilmoituksesta, vaan inhimillisestä tarpeesta kontrolloida.

Anonyymi00065 kirjoitti:

Pelkoon perustuva teologia ei synny jumalallisesta ilmoituksesta, vaan inhimillisestä tarpeesta kontrolloida.

Vallan tarve

Pelko on tehokkain keino:

estää kysymykset

säilyttää hierarkia



Ego + moraali

“Olen oikeassa” muuttuu muotoon:

“Jumala on puolellani”

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on ahankāra, ei hengellisyys.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Vallan tarve

Pelko on tehokkain keino:

estää kysymykset

säilyttää hierarkia



Ego moraali

“Olen oikeassa” muuttuu muotoon:

“Jumala on puolellani”

Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä on ahankāra, ei hengellisyys.

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavismi: täysin eri lähtökohta

Gaudiya-vaishnavismin peruslähtökohta:

Sielun ja Jumalan suhde on rakkaussuhde (rasa), ei juridinen sopimus.



Tästä seuraa:

Usko ei ole velvollisuus

Epäusko ei ole rikos

Jumala ei tuomitse mieltä, vaan kunnioittaa vapautta



Krishna on:

Paramātmā (sisäinen todistaja)

bhakta-vatsala (rakkaudellinen omistautuneille)

täysin vetovoimainen, ei pakottava

Anonyymi00067 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismi: täysin eri lähtökohta

Gaudiya-vaishnavismin peruslähtökohta:

Sielun ja Jumalan suhde on rakkaussuhde (rasa), ei juridinen sopimus.



Tästä seuraa:

Usko ei ole velvollisuus

Epäusko ei ole rikos

Jumala ei tuomitse mieltä, vaan kunnioittaa vapautta



Krishna on:

Paramātmā (sisäinen todistaja)

bhakta-vatsala (rakkaudellinen omistautuneille)

täysin vetovoimainen, ei pakottava

Lue lisää

Unohtaminen Jumalan sallimana (ei rangaistuksena)

Bhagavad-gītā (15.15):

“Minusta tulee muisti, tieto ja unohtaminen.”

Gaudiya-tulkinta:

Jumala sallii unohtamisen, koska sielu haluaa kokea itsenäisyyttä

Unohtaminen ei ole synti

Se ei ole rangaistus

Se on vapaan tahdon seuraus



Mahā-māyā peittää Jumalan vain niiltä, jotka eivät halua nähdä.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Unohtaminen Jumalan sallimana (ei rangaistuksena)

Bhagavad-gītā (15.15):

“Minusta tulee muisti, tieto ja unohtaminen.”

Gaudiya-tulkinta:

Jumala sallii unohtamisen, koska sielu haluaa kokea itsenäisyyttä

Unohtaminen ei ole synti

Se ei ole rangaistus

Se on vapaan tahdon seuraus



Mahā-māyā peittää Jumalan vain niiltä, jotka eivät halua nähdä.

Lue lisää

Miksi ikuista helvettiä ei voi olla

Gaudiya-vaishnavismissa:

sielu on ikuinen

Jumala on äärettömän armollinen

rangaistuksen on oltava korjaavaa, ei lopullista


Ihminen saa seuraukset
väliaikaisia karmallisia tiloja

seurausta teoista, ei uskomuksista

niistä palataan aina eteenpäin

Ikuinen helvetti olisi:

epäoikeudenmukainen

rakkaudettoman Jumalan merkki

ristiriidassa bhaktin kanssa

Siksi sitä ei ole.

Anonyymi00069 kirjoitti:

Miksi ikuista helvettiä ei voi olla

Gaudiya-vaishnavismissa:

sielu on ikuinen

Jumala on äärettömän armollinen

rangaistuksen on oltava korjaavaa, ei lopullista


Ihminen saa seuraukset
väliaikaisia karmallisia tiloja

seurausta teoista, ei uskomuksista

niistä palataan aina eteenpäin

Ikuinen helvetti olisi:

epäoikeudenmukainen

rakkaudettoman Jumalan merkki

ristiriidassa bhaktin kanssa

Siksi sitä ei ole.

Lue lisää

.Kolme uskonnollista motivaatiotasoa

Gaudiya-vaishnavismi tunnistaa:

Pelko – “etten kärsisi”

Hyöty – “että saisin jotakin”

Rakkaus – “koska rakastan”

Pakottava uskonto lukitsee ihmisen tasolle 1.
Bhakti alkaa vasta tasolta 3.

Anonyymi00070 kirjoitti:

.Kolme uskonnollista motivaatiotasoa

Gaudiya-vaishnavismi tunnistaa:

Pelko – “etten kärsisi”

Hyöty – “että saisin jotakin”

Rakkaus – “koska rakastan”

Pakottava uskonto lukitsee ihmisen tasolle 1.
Bhakti alkaa vasta tasolta 3.

Lue lisää

Gaudiya-vaishnavismin mukaan:

Jumala on niin täydellinen, että Hän uskaltaa tulla torjutuksi.

Hän ei pakota, ei uhkaa, ei vaadi.

Hän antaa sielulle vapauden jopa unohtaa Hänet – koska vain vapaasti syntynyt rakkaus on todellista.

Anonyymi00071 kirjoitti:

Gaudiya-vaishnavismin mukaan:

Jumala on niin täydellinen, että Hän uskaltaa tulla torjutuksi.

Hän ei pakota, ei uhkaa, ei vaadi.

Hän antaa sielulle vapauden jopa unohtaa Hänet – koska vain vapaasti syntynyt rakkaus on todellista.

Lue lisää

Raamattu.

Sensurointi ja kristinuskon kehitys: Mikä on alkuperäinen sanoma?

Ikuinen helvetti – ei ole alkuperäistä sanomaa

Alkuperäisessä kristinuskossa, erityisesti Jeesuksen opetuksissa, ei ole suoranaisesti mainittu ikuisen helvetin käsitettä sellaisena kuin se tunnetaan nykykristinuskossa.

Jeesus puhui enemmän kärsimyksestä, erillisyyden tunteesta Jumalasta ja henkisestä kuolemasta, mutta käsitys ikuista rangaistusta on tullut vahvemmaksi myöhemmässä kirkon historiassa.

Monet varhaiset kirkkoisät ja teologit alkoivat kehittää tätä käsitystä, ja myöhemmin keskiaikaisessa kristinuskossa helvetti tuli keskeiseksi osaksi dogmaattista opetusta, jossa ajateltiin, että epäusko ja synti johtavat ikuisen kärsimyksen tilaan.

Anonyymi00072 kirjoitti:

Raamattu.

Sensurointi ja kristinuskon kehitys: Mikä on alkuperäinen sanoma?

Ikuinen helvetti – ei ole alkuperäistä sanomaa

Alkuperäisessä kristinuskossa, erityisesti Jeesuksen opetuksissa, ei ole suoranaisesti mainittu ikuisen helvetin käsitettä sellaisena kuin se tunnetaan nykykristinuskossa.

Jeesus puhui enemmän kärsimyksestä, erillisyyden tunteesta Jumalasta ja henkisestä kuolemasta, mutta käsitys ikuista rangaistusta on tullut vahvemmaksi myöhemmässä kirkon historiassa.

Monet varhaiset kirkkoisät ja teologit alkoivat kehittää tätä käsitystä, ja myöhemmin keskiaikaisessa kristinuskossa helvetti tuli keskeiseksi osaksi dogmaattista opetusta, jossa ajateltiin, että epäusko ja synti johtavat ikuisen kärsimyksen tilaan.

Lue lisää

Sensurointi ja dogmaattinen kehitys

Kristinuskon kehityksessä kirkko sensuroi suurta osaa alkuperäisestä opetuksesta.

Varhaisessa kirkossa oli monia eri suuntauksia ja tulkintoja siitä, mitä pelastus tarkoitti ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Apostolinen kirkko ei oppinut helvettiä samalla tavalla kuin myöhemmät kirkot. Esimerkiksi varhaiset kirkkoisät kuten Origenes kannattivat jopa mahdollisuutta universaalille pelastukselle, eli kaikilla oli mahdollisuus päästä taivaaseen, vaikka olisivat eläneet synnissä.

Tämä ajatus hylättiin kuitenkin myöhemmin kirkollisessa sensuroinnissa, kun helvetti ja ikuinen rangaistus alkoivat saada kovempaa ja rankempaa teologista pohjaa.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Sensurointi ja dogmaattinen kehitys

Kristinuskon kehityksessä kirkko sensuroi suurta osaa alkuperäisestä opetuksesta.

Varhaisessa kirkossa oli monia eri suuntauksia ja tulkintoja siitä, mitä pelastus tarkoitti ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Apostolinen kirkko ei oppinut helvettiä samalla tavalla kuin myöhemmät kirkot. Esimerkiksi varhaiset kirkkoisät kuten Origenes kannattivat jopa mahdollisuutta universaalille pelastukselle, eli kaikilla oli mahdollisuus päästä taivaaseen, vaikka olisivat eläneet synnissä.

Tämä ajatus hylättiin kuitenkin myöhemmin kirkollisessa sensuroinnissa, kun helvetti ja ikuinen rangaistus alkoivat saada kovempaa ja rankempaa teologista pohjaa.

Lue lisää

Vapaa tahto ja pakko – onko se todellista vapaata valintaa?

Tässä herää tärkeä kysymys: onko vapaa tahto todella vapaa, jos seurauksena on ikuinen helvetti?



Pakko ilman valinnan vapautta

Kun helvetti (tai edes mahdollisuus siihen) on asetettu pelotteena uskomisen ja pelastuksen ehtoihin, vapaa tahto ei ole enää täysin vapaa.

Pakko uskoa tai muuten seurauksena on ikuisen kärsimyksen mahdollisuus rajoittaa vapaata valintaa.

Pelko on keskiössä: ihmiset eivät ehkä valitse uskoa Jumalaan vapaasti, vaan valitsevat sen pelätessään seurauksia.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Vapaa tahto ja pakko – onko se todellista vapaata valintaa?

Tässä herää tärkeä kysymys: onko vapaa tahto todella vapaa, jos seurauksena on ikuinen helvetti?



Pakko ilman valinnan vapautta

Kun helvetti (tai edes mahdollisuus siihen) on asetettu pelotteena uskomisen ja pelastuksen ehtoihin, vapaa tahto ei ole enää täysin vapaa.

Pakko uskoa tai muuten seurauksena on ikuisen kärsimyksen mahdollisuus rajoittaa vapaata valintaa.

Pelko on keskiössä: ihmiset eivät ehkä valitse uskoa Jumalaan vapaasti, vaan valitsevat sen pelätessään seurauksia.

Lue lisää

Vapaa tahto ja pelon manipulointi

Vapaata tahtoa on vaikea pitää aidosti vapaan valinnan tilana, jos uhka on ikuisen helvetin kaltainen tuomio.

Tämä luo moraalisen dilemmman: Jos valitset epäuskon, joudut helvettiin, mutta jos valitset uskon, pelastut. Näin ollen valinta on pitkälti pelon perusteella tehty valinta, ei aidosti vapaan ja rakkaudellisen valinnan kautta.

Tällöin vapaasta tahdosta tulee enemmänkin manipulaatiota, kuin aidon valinnan mahdollisuus. Tämä on monille ihmisille henkisesti rajoittavaa ja voi estää aitoa hengellistä yhteyttä Jumalaan

Anonyymi00075 kirjoitti:

Vapaa tahto ja pelon manipulointi

Vapaata tahtoa on vaikea pitää aidosti vapaan valinnan tilana, jos uhka on ikuisen helvetin kaltainen tuomio.

Tämä luo moraalisen dilemmman: Jos valitset epäuskon, joudut helvettiin, mutta jos valitset uskon, pelastut. Näin ollen valinta on pitkälti pelon perusteella tehty valinta, ei aidosti vapaan ja rakkaudellisen valinnan kautta.

Tällöin vapaasta tahdosta tulee enemmänkin manipulaatiota, kuin aidon valinnan mahdollisuus. Tämä on monille ihmisille henkisesti rajoittavaa ja voi estää aitoa hengellistä yhteyttä Jumalaan

Lue lisää

Kristinuskon sensurointi ja helvetin käsitteen syventäminen

Kristinuskon sensurointi ja dogmaattinen kehitys eivät vain rajoittaneet alkuperäistä sanomaa, vaan ne myös muokkasivat käsitystä Jumalan armosta ja vapaasta tahdosta.



Helvetti välineenä:

Helvetti alettiin käyttää välineenä, joka teki uskosta pakollista ja pelastuksesta ehdollista. Se ei ollut aluksi osa Jeesuksen opetuksia, mutta kirkkoisät ja myöhemmät teologit loivat siitä rikkomuksen seurauksen, joka pelotti ja pakotti uskomaan.

Tässä yhteydessä kirkko käytti pelkoa ja uhkauksia voimakkaasti, ja se alkoi hallita ihmisten valintoja enemmän ehdollistamalla uskomisen helvetin pelolla.



Sensuroinnin vaikutus:

Kun tulkintoja ja kirjoituksia aletaan sensuroida tai modifioida kirkon valvonnassa, alkuperäiset sanomat saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Jeesuksen rakkauden korostus jäi toissijaiseksi ja helvetin pelko nousi esiin.

Tämä voi estää monen uskonnollisen kysymyksen ja käsityksen vapaata pohdintaa, ja sen sijaan ihmiset joutuvat elämään dogmien ja pelkojen mukaan.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Kristinuskon sensurointi ja helvetin käsitteen syventäminen

Kristinuskon sensurointi ja dogmaattinen kehitys eivät vain rajoittaneet alkuperäistä sanomaa, vaan ne myös muokkasivat käsitystä Jumalan armosta ja vapaasta tahdosta.



Helvetti välineenä:

Helvetti alettiin käyttää välineenä, joka teki uskosta pakollista ja pelastuksesta ehdollista. Se ei ollut aluksi osa Jeesuksen opetuksia, mutta kirkkoisät ja myöhemmät teologit loivat siitä rikkomuksen seurauksen, joka pelotti ja pakotti uskomaan.

Tässä yhteydessä kirkko käytti pelkoa ja uhkauksia voimakkaasti, ja se alkoi hallita ihmisten valintoja enemmän ehdollistamalla uskomisen helvetin pelolla.



Sensuroinnin vaikutus:

Kun tulkintoja ja kirjoituksia aletaan sensuroida tai modifioida kirkon valvonnassa, alkuperäiset sanomat saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Jeesuksen rakkauden korostus jäi toissijaiseksi ja helvetin pelko nousi esiin.

Tämä voi estää monen uskonnollisen kysymyksen ja käsityksen vapaata pohdintaa, ja sen sijaan ihmiset joutuvat elämään dogmien ja pelkojen mukaan.

Lue lisää

Kristinuskon alkuperäinen sanoma vs. sensuroitu dogma

Alkuperäisessä kristinuskossa Jeesus puhui pelastuksesta, mutta ilman uhkauksia ja pakko-uskoa:

Jeesus korosti rakkauden ja armon voimaa enemmän kuin pelkoa ja tuomiota.

Pelastus ei ollut ehdollinen "oikealle uskolle" vaan Jumalan rakkauden vastaanottamiselle.

Helvetti ja ikuiset kärsimykset eivät olleet Jeesuksen sanomassa sellaisia, kuin ne ovat keskiajalla ja myöhemmin kehittyneissä teologioissa.

Vapaasta tahdosta:

Vapaata tahtoa ei ollut aidosti olemassa, jos ihmiset pakotettiin valitsemaan joko pelastus tai ikuinen rangaistus.

Vapauden idea Jeesuksen opetuksessa oli, että ihminen valitsee rakkauden ja armon ja elää sen mukaan, eikä pelon vuoksi.



Gaudiya-vaishnavismi ja vapaus

Gaudiya-vaishnavismi esittää täysin toisenlaisen näkemyksen:

Krishna ei pakota, ei uhkaa helvetillä.

Rakkaus ja vapaus ovat keskeisiä käsitteitä.

Jumalan rakkaus vetää puoleensa, mutta ei pakota.

Vapaa tahto on pyhitetty — ilman pelkoa ja uhkauksia.

Tässä perinteessä helvetin ajatus ei ole tuomio, vaan karma ja karmalliset seuraamukset auttavat sielua kehittymään ja oppimaan.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Kristinuskon alkuperäinen sanoma vs. sensuroitu dogma

Alkuperäisessä kristinuskossa Jeesus puhui pelastuksesta, mutta ilman uhkauksia ja pakko-uskoa:

Jeesus korosti rakkauden ja armon voimaa enemmän kuin pelkoa ja tuomiota.

Pelastus ei ollut ehdollinen "oikealle uskolle" vaan Jumalan rakkauden vastaanottamiselle.

Helvetti ja ikuiset kärsimykset eivät olleet Jeesuksen sanomassa sellaisia, kuin ne ovat keskiajalla ja myöhemmin kehittyneissä teologioissa.

Vapaasta tahdosta:

Vapaata tahtoa ei ollut aidosti olemassa, jos ihmiset pakotettiin valitsemaan joko pelastus tai ikuinen rangaistus.

Vapauden idea Jeesuksen opetuksessa oli, että ihminen valitsee rakkauden ja armon ja elää sen mukaan, eikä pelon vuoksi.



Gaudiya-vaishnavismi ja vapaus

Gaudiya-vaishnavismi esittää täysin toisenlaisen näkemyksen:

Krishna ei pakota, ei uhkaa helvetillä.

Rakkaus ja vapaus ovat keskeisiä käsitteitä.

Jumalan rakkaus vetää puoleensa, mutta ei pakota.

Vapaa tahto on pyhitetty — ilman pelkoa ja uhkauksia.

Tässä perinteessä helvetin ajatus ei ole tuomio, vaan karma ja karmalliset seuraamukset auttavat sielua kehittymään ja oppimaan.

Lue lisää

Helvetti ja ikuiset rangaistukset eivät olleet alkuperäistä kristinuskoa, vaan ne tulivat myöhemmin teologisen kehityksen kautta, jossa pelkoa alettiin käyttää voimakkaana välineenä hallita ja ohjata ihmisten uskoa.

Vapaa tahto ei ole täysin vapaa, jos valinta tehdään pelon perusteella, ei rakkauden ja vapauden kautta.

Kristinuskon sensuroinnin ja dogmaattisten muutosten kautta ihmiset ovat menettäneet alkuperäisen sanoman rakkaudesta ja armon merkityksestä, ja sen sijaan uskosta on tullut pakollinen ehto.



Gaudiya-vaishnavismissa vapaus ja rakkaus ovat keskiössä, ilman pelkoa ja uhkauksia. Krishna ei pakota uskomaan – Hän tarjoaa mahdollisuuden rakastaa ja olla vapaa.

Anonyymi00078 kirjoitti:

Helvetti ja ikuiset rangaistukset eivät olleet alkuperäistä kristinuskoa, vaan ne tulivat myöhemmin teologisen kehityksen kautta, jossa pelkoa alettiin käyttää voimakkaana välineenä hallita ja ohjata ihmisten uskoa.

Vapaa tahto ei ole täysin vapaa, jos valinta tehdään pelon perusteella, ei rakkauden ja vapauden kautta.

Kristinuskon sensuroinnin ja dogmaattisten muutosten kautta ihmiset ovat menettäneet alkuperäisen sanoman rakkaudesta ja armon merkityksestä, ja sen sijaan uskosta on tullut pakollinen ehto.



Gaudiya-vaishnavismissa vapaus ja rakkaus ovat keskiössä, ilman pelkoa ja uhkauksia. Krishna ei pakota uskomaan – Hän tarjoaa mahdollisuuden rakastaa ja olla vapaa.

Lue lisää

Kyllä, on totta, että Raamatusta puuttuu suuri osa Jeesuksen sanoista, jotka ovat säilyneet vain apokryfisisissä evankeliumeissa ja muissa varhaisissa kristillisissä teksteissä. Tämä liittyy siihen, miten Raamatun kanonit kehittyivät ja miten kirkko on valinnut, mitkä tekstit sisällytetään Uuteen testamenttiin ja mitkä jäävät pois.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Kyllä, on totta, että Raamatusta puuttuu suuri osa Jeesuksen sanoista, jotka ovat säilyneet vain apokryfisisissä evankeliumeissa ja muissa varhaisissa kristillisissä teksteissä. Tämä liittyy siihen, miten Raamatun kanonit kehittyivät ja miten kirkko on valinnut, mitkä tekstit sisällytetään Uuteen testamenttiin ja mitkä jäävät pois.

Lue lisää

.Jeesuksen opetukset ja apokryfiset evankeliumit

Raamatun neljä evankeliumia (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) eivät sisällä kaikkia Jeesuksen opetuksia. Erityisesti monet varhaiset kristilliset kirjoitukset, jotka kuvaavat Jeesuksen elämää ja opetuksia, eivät ole osa Raamatun virallista kanonia.

Apokryfiset evankeliumit ovat tekstejä, jotka eivät päässeet Raamatun viralliseen kokoelmaan, mutta jotka saattavat silti tarjota arvokasta tietoa Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Esimerkiksi:

Evankeliumi Filippukselta

Evankeliumi Thomasilta
Tämä on erityisen kiinnostava, koska se sisältää Jeesuksen sanoja, jotka eivät ole mukana kanonisissa evankeliumeissa. Monet Jeesuksen opetuksista evankeliumissa Thomasilla ovat universaalimpia ja persoonallisemman henkisen kasvun edistämiseen suuntautuneita.

Anonyymi00080 kirjoitti:

.Jeesuksen opetukset ja apokryfiset evankeliumit

Raamatun neljä evankeliumia (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) eivät sisällä kaikkia Jeesuksen opetuksia. Erityisesti monet varhaiset kristilliset kirjoitukset, jotka kuvaavat Jeesuksen elämää ja opetuksia, eivät ole osa Raamatun virallista kanonia.

Apokryfiset evankeliumit ovat tekstejä, jotka eivät päässeet Raamatun viralliseen kokoelmaan, mutta jotka saattavat silti tarjota arvokasta tietoa Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Esimerkiksi:

Evankeliumi Filippukselta

Evankeliumi Thomasilta
Tämä on erityisen kiinnostava, koska se sisältää Jeesuksen sanoja, jotka eivät ole mukana kanonisissa evankeliumeissa. Monet Jeesuksen opetuksista evankeliumissa Thomasilla ovat universaalimpia ja persoonallisemman henkisen kasvun edistämiseen suuntautuneita.

Lue lisää

Evankeliumi Thomasilta
Tämä on erityisen kiinnostava, koska se sisältää Jeesuksen sanoja, jotka eivät ole mukana kanonisissa evankeliumeissa. Monet Jeesuksen opetuksista evankeliumissa Thomasilla ovat universaalimpia ja persoonallisemman henkisen kasvun edistämiseen suuntautuneita - niin kuin "idän saatanallisissa opeissa".

Anonyymi00081 kirjoitti:

Evankeliumi Thomasilta
Tämä on erityisen kiinnostava, koska se sisältää Jeesuksen sanoja, jotka eivät ole mukana kanonisissa evankeliumeissa. Monet Jeesuksen opetuksista evankeliumissa Thomasilla ovat universaalimpia ja persoonallisemman henkisen kasvun edistämiseen suuntautuneita - niin kuin "idän saatanallisissa opeissa".

Lue lisää

Evankeliumi Maria Magdaleenalta
Tämäkin apokryfinen teksti tuo esiin uudenlaista näkökulmaa Jeesuksen opetuksiin, erityisesti naisten rooliin ja Jeesuksen opettaman rakkauden ja sisäisen valaistumisen merkitykseen.

Apokryfiset kirjoitukset sisältävät usein Jeesuksen sanoja ja oppeja, jotka saattavat poiketa Raamatun virallisista tulkinnoista, mutta tarjoavat silti arvokasta tietoa siitä, miten varhaiset kristityt ymmärsivät Jeesuksen sanomaa.



Miksi apokryfiset evankeliumit eivät päässeet Raamattuun?

Raamatun kanonit eli se, mitkä tekstit hyväksyttiin pyhiksi ja virallisiksi, kehittyivät usean vuosisadan aikana. Kirkollinen auktoriteetti päätti, mitkä tekstit olivat "ortodoksisia" ja mitkä hylättiin. Tämä prosessi oli monivaiheinen ja siihen vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät:

Anonyymi00082 kirjoitti:

Evankeliumi Maria Magdaleenalta
Tämäkin apokryfinen teksti tuo esiin uudenlaista näkökulmaa Jeesuksen opetuksiin, erityisesti naisten rooliin ja Jeesuksen opettaman rakkauden ja sisäisen valaistumisen merkitykseen.

Apokryfiset kirjoitukset sisältävät usein Jeesuksen sanoja ja oppeja, jotka saattavat poiketa Raamatun virallisista tulkinnoista, mutta tarjoavat silti arvokasta tietoa siitä, miten varhaiset kristityt ymmärsivät Jeesuksen sanomaa.



Miksi apokryfiset evankeliumit eivät päässeet Raamattuun?

Raamatun kanonit eli se, mitkä tekstit hyväksyttiin pyhiksi ja virallisiksi, kehittyivät usean vuosisadan aikana. Kirkollinen auktoriteetti päätti, mitkä tekstit olivat "ortodoksisia" ja mitkä hylättiin. Tämä prosessi oli monivaiheinen ja siihen vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät:

Lue lisää

Tämä prosessi oli monivaiheinen ja siihen vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät:

Teologinen yhteensopivuus: Kirkoilla oli oma näkemyksensä siitä, mikä oli "oikea" kuva Jeesuksesta ja hänen opetuksistaan. Jos teksti poikkesi tästä virallisesta näkemyksestä, se saatettiin hylätä.

Geografinen jakautuneisuus ja kiista: Varhaiskristillinen yhteisö oli hajallaan eri alueilla, ja eri kirkot ja yhteisöt saivat osan omista teksteistään. Yhteinen kanoninen kokoelma ei ollut olemassa, ennen kuin kirkko päätti hyväksyä tietyt tekstit.

Kirkon poliittiset ja teologiset syyt: Varhaisessa kirkossa oli paljon teologisia riitoja, ja apokryfiset tekstit, jotka esittivät erilaisia näkemyksiä Jeesuksesta ja pelastuksesta, voitiin nähdä uhkana kirkon dogmeja kohtaan. Näin syntyi ajatus "harhaoppisuudesta", ja monet tekstit, joita ei pidetty yhteensopivina ortodoksisen opin kanssa, hylättiin.



Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat – universaalinen sanoma?

On myös totta, että Jeesuksen opetukset sisältävät monia yhteisiä piirteitä itämaisten filosofioiden kanssa, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät universaaliin rakkauteen, sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen kasvuun. Tämä on yksi niistä syistä, miksi monet nykyajan tutkijat ja hengelliset ajattelijat ovat nähneet Jeesuksen opetukset universaalina viestinä, joka menee yli kulttuuristen ja uskontojen rajojen.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Tämä prosessi oli monivaiheinen ja siihen vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät:

Teologinen yhteensopivuus: Kirkoilla oli oma näkemyksensä siitä, mikä oli "oikea" kuva Jeesuksesta ja hänen opetuksistaan. Jos teksti poikkesi tästä virallisesta näkemyksestä, se saatettiin hylätä.

Geografinen jakautuneisuus ja kiista: Varhaiskristillinen yhteisö oli hajallaan eri alueilla, ja eri kirkot ja yhteisöt saivat osan omista teksteistään. Yhteinen kanoninen kokoelma ei ollut olemassa, ennen kuin kirkko päätti hyväksyä tietyt tekstit.

Kirkon poliittiset ja teologiset syyt: Varhaisessa kirkossa oli paljon teologisia riitoja, ja apokryfiset tekstit, jotka esittivät erilaisia näkemyksiä Jeesuksesta ja pelastuksesta, voitiin nähdä uhkana kirkon dogmeja kohtaan. Näin syntyi ajatus "harhaoppisuudesta", ja monet tekstit, joita ei pidetty yhteensopivina ortodoksisen opin kanssa, hylättiin.



Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat – universaalinen sanoma?

On myös totta, että Jeesuksen opetukset sisältävät monia yhteisiä piirteitä itämaisten filosofioiden kanssa, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät universaaliin rakkauteen, sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen kasvuun. Tämä on yksi niistä syistä, miksi monet nykyajan tutkijat ja hengelliset ajattelijat ovat nähneet Jeesuksen opetukset universaalina viestinä, joka menee yli kulttuuristen ja uskontojen rajojen.

Lue lisää

Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat – universaalinen sanoma?

On myös totta, että Jeesuksen opetukset sisältävät monia yhteisiä piirteitä itämaisten filosofioiden kanssa, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät universaaliin rakkauteen, sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen kasvuun. Tämä on yksi niistä syistä, miksi monet nykyajan tutkijat ja hengelliset ajattelijat ovat nähneet Jeesuksen opetukset universaalina viestinä, joka menee yli kulttuuristen ja uskontojen rajojen.

Anonyymi00084 kirjoitti:

Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat – universaalinen sanoma?

On myös totta, että Jeesuksen opetukset sisältävät monia yhteisiä piirteitä itämaisten filosofioiden kanssa, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät universaaliin rakkauteen, sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen kasvuun. Tämä on yksi niistä syistä, miksi monet nykyajan tutkijat ja hengelliset ajattelijat ovat nähneet Jeesuksen opetukset universaalina viestinä, joka menee yli kulttuuristen ja uskontojen rajojen.

Lue lisää

Esimerkiksi:

Henkinen valaistuminen ja sisäinen yhteys Jumalaan

Jeesus opetti, että Jumala on sisimmässämme ja että kaikkien ihmisten tulee etsiä yhteyttä Jumalaan omassa sydämessään. Tämä ajatus muistuttaa monia itämaisia uskomuksia, kuten hindulaisuuden ja buddhalaisuuden opetuksia siitä, kuinka hengellinen herääminen on mahdollista sisäisen matkan kautta.

Rakkaus ja myötätunto

Jeesuksen sanoma rakastaa lähimmäistä ja rakastaa vihollista on hyvin samankaltainen monien itäisten filosofioiden opetusten kanssa. Esimerkiksi buddhalaisuudessa korostetaan myötätuntoa ja väkivallattomuutta, ja hindulaisuudessa ahimsaa eli väkivallattomuus on keskeinen periaate.

Karma ja synti

Jeesuksen opetus synnistä ja sen vaikutuksesta ihmiselämään muistuttaa monin tavoin karman käsitettä idän filosofioissa, joissa teoilla on seurauksia. Vaikka Jeesus ei käyttänyt sanaa "karma", hänen opetuksensa siitä, että ihmiset kantavat vastuun teoistaan ja kohtaavat seuraukset (muun muassa "niin kuin teette muille, niin teille tehdään"), ovat yhteisiä monille itäisille perinteille.

Sisäinen rauha ja meditatiivinen käytäntö

Jeesuksen puhe rukouksesta ja sydämen puhdistamisesta on hyvin samankaltaista kuin monissa itämielisissä perinteissä, joissa henkinen kasvu ja yhteys jumaluuteen saavutetaan usein sisäisen rauhan ja meditaation kautta. Ajatus siitä, että "taivasten valtakunta on teidän sisällänne" on läheinen vertaus buddhalaisuuden tai hindulaisuuden käsityksille sisäisestä valaistumisesta.

Anonyymi00085 kirjoitti:

Esimerkiksi:

Henkinen valaistuminen ja sisäinen yhteys Jumalaan

Jeesus opetti, että Jumala on sisimmässämme ja että kaikkien ihmisten tulee etsiä yhteyttä Jumalaan omassa sydämessään. Tämä ajatus muistuttaa monia itämaisia uskomuksia, kuten hindulaisuuden ja buddhalaisuuden opetuksia siitä, kuinka hengellinen herääminen on mahdollista sisäisen matkan kautta.

Rakkaus ja myötätunto

Jeesuksen sanoma rakastaa lähimmäistä ja rakastaa vihollista on hyvin samankaltainen monien itäisten filosofioiden opetusten kanssa. Esimerkiksi buddhalaisuudessa korostetaan myötätuntoa ja väkivallattomuutta, ja hindulaisuudessa ahimsaa eli väkivallattomuus on keskeinen periaate.

Karma ja synti

Jeesuksen opetus synnistä ja sen vaikutuksesta ihmiselämään muistuttaa monin tavoin karman käsitettä idän filosofioissa, joissa teoilla on seurauksia. Vaikka Jeesus ei käyttänyt sanaa "karma", hänen opetuksensa siitä, että ihmiset kantavat vastuun teoistaan ja kohtaavat seuraukset (muun muassa "niin kuin teette muille, niin teille tehdään"), ovat yhteisiä monille itäisille perinteille.

Sisäinen rauha ja meditatiivinen käytäntö

Jeesuksen puhe rukouksesta ja sydämen puhdistamisesta on hyvin samankaltaista kuin monissa itämielisissä perinteissä, joissa henkinen kasvu ja yhteys jumaluuteen saavutetaan usein sisäisen rauhan ja meditaation kautta. Ajatus siitä, että "taivasten valtakunta on teidän sisällänne" on läheinen vertaus buddhalaisuuden tai hindulaisuuden käsityksille sisäisestä valaistumisesta.

Lue lisää

Onko Jeesus "idän filosofiasta"?

Monet tutkijat ovat havainneet, että Jeesuksen opetukset hyvin muistuttavat monia idän filosofioiden perusperiaatteita, mutta on tärkeää muistaa, että Jeesuksen viesti oli juutalainen ja lännen kontekstissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka monet Jeesuksen opetukset ovat universaaleja ja vertautuvat idän filosofiaan, hänen sanomansa oli juurtunut juutalaisen kulttuuriin ja uskonnollisiin perinteisiin.

Jeesus ei ollut suoraan hindulainen tai buddhalainen, mutta hänen opetuksensa ilmensivät yksinkertaisia universaaleja totuuksia, jotka voivat resonoida kaikenlaisissa hengellisissä perinteissä. Jeesus itse oli ennen kaikkea juutalainen opettaja, mutta hänen sanomansa rakastavasta Jumalasta ja inhimillisestä myötätunnosta tekee siitä universaalin ja ajattoman opetuksen.

Anonyymi00086 kirjoitti:

Onko Jeesus "idän filosofiasta"?

Monet tutkijat ovat havainneet, että Jeesuksen opetukset hyvin muistuttavat monia idän filosofioiden perusperiaatteita, mutta on tärkeää muistaa, että Jeesuksen viesti oli juutalainen ja lännen kontekstissa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka monet Jeesuksen opetukset ovat universaaleja ja vertautuvat idän filosofiaan, hänen sanomansa oli juurtunut juutalaisen kulttuuriin ja uskonnollisiin perinteisiin.

Jeesus ei ollut suoraan hindulainen tai buddhalainen, mutta hänen opetuksensa ilmensivät yksinkertaisia universaaleja totuuksia, jotka voivat resonoida kaikenlaisissa hengellisissä perinteissä. Jeesus itse oli ennen kaikkea juutalainen opettaja, mutta hänen sanomansa rakastavasta Jumalasta ja inhimillisestä myötätunnosta tekee siitä universaalin ja ajattoman opetuksen.

Lue lisää

Raamatusta puuttuu suuri osa Jeesuksen sanoista, jotka ovat säilyneet apokryfisisissä evankeliumeissa. Nämä tekstit sisältävät oppeja, jotka eroavat Raamatun virallisista evankeliumeista, mutta tarjoavat syvällisempiä näkemyksiä Jeesuksen sanomasta.

Jeesuksen opetukset ja itäiset filosofiat: On totta, että Jeesuksen opetukset voivat näyttäytyä samankaltaisina monien itäisten uskontojen kanssa, erityisesti niiden, jotka korostavat rakkautta, myötätuntoa, sisäistä rauhaa ja henkistä heräämistä.

Jeesuksen opetukset, vaikka juutalaisessa kontekstissa, olivat universaaleja ja resonoi monien muiden uskontojen ja filosofioiden kanssa.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Raamatusta puuttuu suuri osa Jeesuksen sanoista, jotka ovat säilyneet apokryfisisissä evankeliumeissa. Nämä tekstit sisältävät oppeja, jotka eroavat Raamatun virallisista evankeliumeista, mutta tarjoavat syvällisempiä näkemyksiä Jeesuksen sanomasta.

Jeesuksen opetukset ja itäiset filosofiat: On totta, että Jeesuksen opetukset voivat näyttäytyä samankaltaisina monien itäisten uskontojen kanssa, erityisesti niiden, jotka korostavat rakkautta, myötätuntoa, sisäistä rauhaa ja henkistä heräämistä.

Jeesuksen opetukset, vaikka juutalaisessa kontekstissa, olivat universaaleja ja resonoi monien muiden uskontojen ja filosofioiden kanssa.

Lue lisää

Apokryfisten evankeliumien sisältö – mitä ne kertovat Jeesuksesta?



Ensin tärkeä täsmennys

Apokryfiset evankeliumit eivät ole “väärennöksiä”, vaan:

varhaisia kristillisiä tekstejä

syntyneet n. 50–200 jaa.

osa niistä on hyvin vanhoja, osa myöhempiä

ne eivät päätyneet kirkon viralliseen kaanoniin teologisista syistä

Ne kertovat, miten eri varhaiset yhteisöt ymmärsivät Jeesuksen opetuksen.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Apokryfisten evankeliumien sisältö – mitä ne kertovat Jeesuksesta?



Ensin tärkeä täsmennys

Apokryfiset evankeliumit eivät ole “väärennöksiä”, vaan:

varhaisia kristillisiä tekstejä

syntyneet n. 50–200 jaa.

osa niistä on hyvin vanhoja, osa myöhempiä

ne eivät päätyneet kirkon viralliseen kaanoniin teologisista syistä

Ne kertovat, miten eri varhaiset yhteisöt ymmärsivät Jeesuksen opetuksen.

Lue lisää

Tuomaan evankeliumi (keskeisin)



Mitä se on:

kokoelma n. 114 Jeesuksen lausetta

ei kertomusta rististä, ylösnousemuksesta tai ihmeistä

painotus: sisäinen tieto (gnōsis)



Keskeinen sanoma:

Jumalan valtakunta ei ole tuleva tapahtuma, vaan nykyinen tila

totuus löydetään sisäisesti, ei ulkoisesta auktoriteetista



Tunnettu ajatus (parafraasi):

“Jumalan valtakunta on sisällänne ja ympärillänne.”

Tämä on hyvin lähellä:

Vedantan opetusta Atman–Brahman-yhteydestä

buddhalaisuuden valaistumiskäsitystä

taolaisuuden “Tie on tässä ja nyt” -ajatusta

Jeesus ei esiinny niinkään tuomarina, vaan herättäjänä.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Tuomaan evankeliumi (keskeisin)



Mitä se on:

kokoelma n. 114 Jeesuksen lausetta

ei kertomusta rististä, ylösnousemuksesta tai ihmeistä

painotus: sisäinen tieto (gnōsis)



Keskeinen sanoma:

Jumalan valtakunta ei ole tuleva tapahtuma, vaan nykyinen tila

totuus löydetään sisäisesti, ei ulkoisesta auktoriteetista



Tunnettu ajatus (parafraasi):

“Jumalan valtakunta on sisällänne ja ympärillänne.”

Tämä on hyvin lähellä:

Vedantan opetusta Atman–Brahman-yhteydestä

buddhalaisuuden valaistumiskäsitystä

taolaisuuden “Tie on tässä ja nyt” -ajatusta

Jeesus ei esiinny niinkään tuomarina, vaan herättäjänä.

Lue lisää

Marian evankeliumi

Keskeinen sisältö:

Jeesus opettaa salaisempaa opetusta sisäisestä vapaudesta

Maria Magdalena esitetään syvällisenä ymmärtäjänä

synti ei ole moraalinen rikos vaan tietoisuuden tila

Ajatus:

sielu vapautuu, kun se ylittää pelon, halun ja tietämättömyyden

Tämä on hyvin lähellä:

joogan käsitystä mielen kahleista

buddhalaisuuden kleshoja (mielen myrkyt)

Anonyymi00090 kirjoitti:

Marian evankeliumi

Keskeinen sisältö:

Jeesus opettaa salaisempaa opetusta sisäisestä vapaudesta

Maria Magdalena esitetään syvällisenä ymmärtäjänä

synti ei ole moraalinen rikos vaan tietoisuuden tila

Ajatus:

sielu vapautuu, kun se ylittää pelon, halun ja tietämättömyyden

Tämä on hyvin lähellä:

joogan käsitystä mielen kahleista

buddhalaisuuden kleshoja (mielen myrkyt)

Lue lisää

Filippuksen evankeliumi

Keskeiset teemat:

hengellinen “avioliitto” (yhteys jumalalliseen)

pelastus ei ole juridinen, vaan kokemuksellinen

ylösnousemus ymmärretään nykyhetken heräämisenä, ei vain tulevana ihmeenä



Tämä muistuttaa:

tantrista symboliikkaa (yhteys, ykseys)

advaita-ajatusta erillisyyden illuusiosta

Anonyymi00091 kirjoitti:

Filippuksen evankeliumi

Keskeiset teemat:

hengellinen “avioliitto” (yhteys jumalalliseen)

pelastus ei ole juridinen, vaan kokemuksellinen

ylösnousemus ymmärretään nykyhetken heräämisenä, ei vain tulevana ihmeenä



Tämä muistuttaa:

tantrista symboliikkaa (yhteys, ykseys)

advaita-ajatusta erillisyyden illuusiosta

Lue lisää

Mitä apokryfiset evankeliumit yhdessä korostavat?

Yhteisiä piirteitä:

ei helvettipainotusta

ei pakotettua uskoa

ei juridista pelastusta

painotus sisäiseen muutokseen

Jumalan valtakunta - tietoisuuden muutos



Jeesuksen opetusten universaali luonne – yhteys idän oppeihin

Tämä ei tarkoita, että Jeesus olisi “kopioinut” idästä, vaan että hän opetti universaaleja totuuksia, jotka nousevat samasta inhimillisestä kokemuksesta.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Mitä apokryfiset evankeliumit yhdessä korostavat?

Yhteisiä piirteitä:

ei helvettipainotusta

ei pakotettua uskoa

ei juridista pelastusta

painotus sisäiseen muutokseen

Jumalan valtakunta - tietoisuuden muutos



Jeesuksen opetusten universaali luonne – yhteys idän oppeihin

Tämä ei tarkoita, että Jeesus olisi “kopioinut” idästä, vaan että hän opetti universaaleja totuuksia, jotka nousevat samasta inhimillisestä kokemuksesta.

Lue lisää

Jeesuksen opetusten universaali luonne – yhteys idän oppeihin

Tämä ei tarkoita, että Jeesus olisi “kopioinut” idästä, vaan että hän opetti universaaleja totuuksia, jotka nousevat samasta inhimillisestä kokemuksesta.

Anonyymi00093 kirjoitti:

Jeesuksen opetusten universaali luonne – yhteys idän oppeihin

Tämä ei tarkoita, että Jeesus olisi “kopioinut” idästä, vaan että hän opetti universaaleja totuuksia, jotka nousevat samasta inhimillisestä kokemuksesta.

Lue lisää

Jumalan valtakunta sisällä

Jeesus:

“Jumalan valtakunta on teidän keskellänne / sisällänne”



Idässä:

Atman = Brahman (hindulaisuus)

Buddha-luonto kaikissa olennoissa

Tao ei ole ulkoinen laki, vaan elävä todellisuus

Totuus ei ole ulkoinen järjestelmä, vaan koettava todellisuus.




Pelastus / vapautuminen on herääminen

Jeesuksen alkuperäinen sanoma (erityisesti apokryfeissä):

“Näe ja tulet eläväksi”

tietämättömyys on ongelma, ei moraalinen rikos



Idässä:

avidya (tietämättömyys)

mokša / nirvana = vapautuminen harhasta


Kyse ei ole tuomiosta vaan näkemisestä.

Anonyymi00094 kirjoitti:

Jumalan valtakunta sisällä

Jeesus:

“Jumalan valtakunta on teidän keskellänne / sisällänne”



Idässä:

Atman = Brahman (hindulaisuus)

Buddha-luonto kaikissa olennoissa

Tao ei ole ulkoinen laki, vaan elävä todellisuus

Totuus ei ole ulkoinen järjestelmä, vaan koettava todellisuus.




Pelastus / vapautuminen on herääminen

Jeesuksen alkuperäinen sanoma (erityisesti apokryfeissä):

“Näe ja tulet eläväksi”

tietämättömyys on ongelma, ei moraalinen rikos



Idässä:

avidya (tietämättömyys)

mokša / nirvana = vapautuminen harhasta


Kyse ei ole tuomiosta vaan näkemisestä.

Lue lisää

Rakkaus ja myötätunto universaalina lakina

Jeesus:

rakasta vihollista

älä tuomitse

anna anteeksi



Idässä:

ahimsa

karuna (myötätunto)

metta (rakastava ystävällisyys)

Moraali ei perustu pelkoon, vaan tietoisuuden laajenemiseen.



Pelon kritiikki

Apokryfinen Jeesus:

pelko sitoo sielun

vapaus syntyy, kun pelko lakkaa



Idässä:

pelko nähdään väärän egon reaktiona

vapautuminen on pelon ylittäminen

Tämä on suora vastakohta helvettiteologialle.

Anonyymi00095 kirjoitti:

Rakkaus ja myötätunto universaalina lakina

Jeesus:

rakasta vihollista

älä tuomitse

anna anteeksi



Idässä:

ahimsa

karuna (myötätunto)

metta (rakastava ystävällisyys)

Moraali ei perustu pelkoon, vaan tietoisuuden laajenemiseen.



Pelon kritiikki

Apokryfinen Jeesus:

pelko sitoo sielun

vapaus syntyy, kun pelko lakkaa



Idässä:

pelko nähdään väärän egon reaktiona

vapautuminen on pelon ylittäminen

Tämä on suora vastakohta helvettiteologialle.

Lue lisää

Miksi nämä näkemykset jäivät sivuun?

Historiallisesti:

kirkko tarvitsi yhtenäisen opin

sisäinen, kokemuksellinen hengellisyys oli vaikea kontrolloida

universaalisuus heikensi “vain meidän kauttamme” -valtaa

Siksi:

juridinen pelastus korostui

helvetti-teologia vahvistui

apokryfinen traditio marginalisoitiin



On totta, että apokryfiset evankeliumit sisältävät Jeesuksen opetuksia, joita ei ole Raamatussa
Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita
Helvetillä uhkailu ei ole tämän tradition ydin

Anonyymi00096 kirjoitti:

Miksi nämä näkemykset jäivät sivuun?

Historiallisesti:

kirkko tarvitsi yhtenäisen opin

sisäinen, kokemuksellinen hengellisyys oli vaikea kontrolloida

universaalisuus heikensi “vain meidän kauttamme” -valtaa

Siksi:

juridinen pelastus korostui

helvetti-teologia vahvistui

apokryfinen traditio marginalisoitiin



On totta, että apokryfiset evankeliumit sisältävät Jeesuksen opetuksia, joita ei ole Raamatussa
Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita
Helvetillä uhkailu ei ole tämän tradition ydin

Lue lisää

On totta, että apokryfiset evankeliumit sisältävät Jeesuksen opetuksia, joita ei ole Raamatussa
Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita
Helvetillä uhkailu ei ole tämän tradition ydin

Anonyymi00097 kirjoitti:

On totta, että apokryfiset evankeliumit sisältävät Jeesuksen opetuksia, joita ei ole Raamatussa
Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita
Helvetillä uhkailu ei ole tämän tradition ydin

Lue lisää

Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita

Anonyymi00097 kirjoitti:

On totta, että apokryfiset evankeliumit sisältävät Jeesuksen opetuksia, joita ei ole Raamatussa
Ne esittävät Jeesuksen sisäisen heräämisen opettajana, ei uhkaavana tuomarina
Jeesuksen alkuperäinen sanoma on selvästi universaali
Se on monin kohdin hämmästyttävän lähellä idän filosofioita
Helvetillä uhkailu ei ole tämän tradition ydin

Lue lisää

Jeesuksen opetusten universaali luonne ja yhteys idän filosofioihin


Jumalan valtakunta on sisällämme
Jeesuksen sanoma:

Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta on sisällämme ja että se on lähellämme (Lk 17:21). Tämä ajatus ei ole ulkoinen valtakunta, vaan se on sisäinen tila, joka voidaan kokea täällä ja nyt, ei vain kuoleman jälkeen.

“Jumalan valtakunta on sisällänne”
(Luukas 17:21)



Idän opetukset:

Hindulaisuus (Vedanta): Atman on Brahman, eli yksilöllinen sielu (atman) on sama kuin universaali jumaluus (Brahman). Jumala ei ole ulkopuolella, vaan hän on sisäisesti läsnä kaikessa. Tässä mielessä tietoisuus on se "valtakunta", joka on kaikkialla ja meidän sisällämme.


Buddhalaisuus: Buddhan opetus buddha-luonnosta kertoo, että kaikilla on potentiaali tulla valaistuneiksi, ja se luonne on jo heidän sisällään. Nirvana ei ole paikka, vaan tietoisuuden tila, joka saavutetaan sisäisellä oivalluksella.

Taolaisuus: Tao on kaikkialla ja sisällämme. Se on universaalinen voima, joka ohjaa kaikkea elämää. Taon seuraaminen ei ole ulkoinen tapaus, vaan sisäinen tasapaino ja yhteys maailmankaikkeuden kanssa.

Yhteys:

Kaikissa näissä uskonnoissa on ajatus siitä, että Jumala tai korkein tietoisuus ei ole vain ulkoinen, vaan sisäisesti saavutettavissa oleva. Jeesus opetti, että Jumalan valtakunta on sisäinen kokemus, mikä resonoi hyvin itäisten filosofioiden sisäisen heräämisen ja valaistumisen käsitysten kanssa.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Jeesuksen opetusten universaali luonne ja yhteys idän filosofioihin


Jumalan valtakunta on sisällämme
Jeesuksen sanoma:

Jeesus sanoo, että Jumalan valtakunta on sisällämme ja että se on lähellämme (Lk 17:21). Tämä ajatus ei ole ulkoinen valtakunta, vaan se on sisäinen tila, joka voidaan kokea täällä ja nyt, ei vain kuoleman jälkeen.

“Jumalan valtakunta on sisällänne”
(Luukas 17:21)



Idän opetukset:

Hindulaisuus (Vedanta): Atman on Brahman, eli yksilöllinen sielu (atman) on sama kuin universaali jumaluus (Brahman). Jumala ei ole ulkopuolella, vaan hän on sisäisesti läsnä kaikessa. Tässä mielessä tietoisuus on se "valtakunta", joka on kaikkialla ja meidän sisällämme.


Buddhalaisuus: Buddhan opetus buddha-luonnosta kertoo, että kaikilla on potentiaali tulla valaistuneiksi, ja se luonne on jo heidän sisällään. Nirvana ei ole paikka, vaan tietoisuuden tila, joka saavutetaan sisäisellä oivalluksella.

Taolaisuus: Tao on kaikkialla ja sisällämme. Se on universaalinen voima, joka ohjaa kaikkea elämää. Taon seuraaminen ei ole ulkoinen tapaus, vaan sisäinen tasapaino ja yhteys maailmankaikkeuden kanssa.

Yhteys:

Kaikissa näissä uskonnoissa on ajatus siitä, että Jumala tai korkein tietoisuus ei ole vain ulkoinen, vaan sisäisesti saavutettavissa oleva. Jeesus opetti, että Jumalan valtakunta on sisäinen kokemus, mikä resonoi hyvin itäisten filosofioiden sisäisen heräämisen ja valaistumisen käsitysten kanssa.

Lue lisää

Vapaa tahto ja rakkauden laki

Jeesuksen sanoma:

Jeesus opetti, että rakkaus on korkein laki ja että meidän tulee rakastaa lähimmäistämme ja jopa vihollisiamme (Matt. 5:44). Hän ei puhunut rakkaudesta vain tunteena, vaan henkisenä valintana, joka on osa meidän vapaata tahtoamme.

“Rakasta vihollistasi, siunaa niitä, jotka kiroavat sinua”
(Matteus 5:44)



Idän opetukset:

Hindulaisuus: Rakkaus on keskiössä, mutta se ei ole vain ulkoinen toiminta. Se on tietoisuuden tila, jossa yksilö kokee yhteyden kaikkeen elämään. Bhakti-yoga (rakkauden ja omistautumisen polku) korostaa Jumalan rakastamista, mutta myös sitä, että kaikki olennot ovat yhteydessä Jumalaan ja toisistaan.

Buddhalaisuus: Myötätunto (karuna) on tärkein hyve buddhalaisuudessa, ja sen kautta pyritään vapautumaan omista haluista ja egoistisista motiiveista. Myötätunto ei rajoitu vain lähelle, vaan se ulottuu myös vihollisiin ja jopa väkivaltaisiin olentoihin. Tämä on hyvin samankaltaista kuin Jeesuksen rakkauden laki.

Taolaisuus: Taossa on ajatus harmoniasta ja tasapainosta kaikessa. Taolaiset uskovat, että hyväksyminen ja rakkaus luovat yhteyksiä ja tasapainoa, ja se ei ole vain ulkoinen käytäntö, vaan sisäisen tilan ilmeneminen.

Yhteys:

Kaikissa idän filosofioissa korostetaan rakkautta ja myötätuntoa, ei vain ulkoisina tekoina, vaan sisäisenä oivalluksena. Jeesuksen rakkauden opetus on läheinen myötätunnon ja sisäisen valinnan oppien kanssa idän uskonnoissa.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Vapaa tahto ja rakkauden laki

Jeesuksen sanoma:

Jeesus opetti, että rakkaus on korkein laki ja että meidän tulee rakastaa lähimmäistämme ja jopa vihollisiamme (Matt. 5:44). Hän ei puhunut rakkaudesta vain tunteena, vaan henkisenä valintana, joka on osa meidän vapaata tahtoamme.

“Rakasta vihollistasi, siunaa niitä, jotka kiroavat sinua”
(Matteus 5:44)



Idän opetukset:

Hindulaisuus: Rakkaus on keskiössä, mutta se ei ole vain ulkoinen toiminta. Se on tietoisuuden tila, jossa yksilö kokee yhteyden kaikkeen elämään. Bhakti-yoga (rakkauden ja omistautumisen polku) korostaa Jumalan rakastamista, mutta myös sitä, että kaikki olennot ovat yhteydessä Jumalaan ja toisistaan.

Buddhalaisuus: Myötätunto (karuna) on tärkein hyve buddhalaisuudessa, ja sen kautta pyritään vapautumaan omista haluista ja egoistisista motiiveista. Myötätunto ei rajoitu vain lähelle, vaan se ulottuu myös vihollisiin ja jopa väkivaltaisiin olentoihin. Tämä on hyvin samankaltaista kuin Jeesuksen rakkauden laki.

Taolaisuus: Taossa on ajatus harmoniasta ja tasapainosta kaikessa. Taolaiset uskovat, että hyväksyminen ja rakkaus luovat yhteyksiä ja tasapainoa, ja se ei ole vain ulkoinen käytäntö, vaan sisäisen tilan ilmeneminen.

Yhteys:

Kaikissa idän filosofioissa korostetaan rakkautta ja myötätuntoa, ei vain ulkoisina tekoina, vaan sisäisenä oivalluksena. Jeesuksen rakkauden opetus on läheinen myötätunnon ja sisäisen valinnan oppien kanssa idän uskonnoissa.

Lue lisää

Pelko ja tietoisuuden vapaus
J
eesuksen sanoma:

Jeesus puhui usein pelon voittamisesta. Hän opetti, että pelko ei kuulu Jumalan valtakuntaan ja että meidät on kutsuttu elämään ilman pelkoa (Luukas 12:32). Jeesus ei pelottanut seuraajiaan helvetillä tai tuomiolla, vaan hän kutsui heitä vapauteen.

"Älkää pelätkö, te pienet laumat, sillä Isänne on valmistanut teille valtakunnan."
(Luukas 12:32)



Idän opetukset:

Hindulaisuus: Karma ja mokša (vapautuminen) liittyvät pelon voittamiseen. Pelko syntyy egoististen halujen ja maailmallisten kiinnitysten vuoksi. Vapaus saavutetaan, kun tietoisuus erottuu tästä pelosta ja saavuttaa yhtenäisyyden Brahmanin kanssa.

Buddhalaisuus: Buddhan opetus neljästä jaloista totuudesta liittyy pelon ja kärsimyksen voittamiseen. Pelko on osa ihmiselämän kärsimystä, ja buddhalaisuudessa pyritään ylittämään pelko tietoisuuden muutoksen kautta. Tämä on läheinen ajatus Jeesuksen opetuksille, joissa pelko ei saa hallita ihmistä.

Taolaisuus: Taolaisuudessa pelko ja ego nähdään esteinä sille, että henkilö voi elää harmoniassa luonnon ja maailmankaikkeuden kanssa. Taolaiset harjoittavat meditaatiota ja sisäistä rauhaa, joka auttaa voittamaan pelon.

Yhteys:

Kaikissa idän filosofioissa pelko nähdään esteenä sisäiselle vapaudelle. Jeesus opetti, että Jumala ei halua meidän elävän pelossa, ja tämä on linjassa idän filosofioiden käsityksen kanssa, joissa pelon ylittäminen on olennainen osa henkistä vapautumista.

Anonyymi00101 kirjoitti:

Pelko ja tietoisuuden vapaus
J
eesuksen sanoma:

Jeesus puhui usein pelon voittamisesta. Hän opetti, että pelko ei kuulu Jumalan valtakuntaan ja että meidät on kutsuttu elämään ilman pelkoa (Luukas 12:32). Jeesus ei pelottanut seuraajiaan helvetillä tai tuomiolla, vaan hän kutsui heitä vapauteen.

"Älkää pelätkö, te pienet laumat, sillä Isänne on valmistanut teille valtakunnan."
(Luukas 12:32)



Idän opetukset:

Hindulaisuus: Karma ja mokša (vapautuminen) liittyvät pelon voittamiseen. Pelko syntyy egoististen halujen ja maailmallisten kiinnitysten vuoksi. Vapaus saavutetaan, kun tietoisuus erottuu tästä pelosta ja saavuttaa yhtenäisyyden Brahmanin kanssa.

Buddhalaisuus: Buddhan opetus neljästä jaloista totuudesta liittyy pelon ja kärsimyksen voittamiseen. Pelko on osa ihmiselämän kärsimystä, ja buddhalaisuudessa pyritään ylittämään pelko tietoisuuden muutoksen kautta. Tämä on läheinen ajatus Jeesuksen opetuksille, joissa pelko ei saa hallita ihmistä.

Taolaisuus: Taolaisuudessa pelko ja ego nähdään esteinä sille, että henkilö voi elää harmoniassa luonnon ja maailmankaikkeuden kanssa. Taolaiset harjoittavat meditaatiota ja sisäistä rauhaa, joka auttaa voittamaan pelon.

Yhteys:

Kaikissa idän filosofioissa pelko nähdään esteenä sisäiselle vapaudelle. Jeesus opetti, että Jumala ei halua meidän elävän pelossa, ja tämä on linjassa idän filosofioiden käsityksen kanssa, joissa pelon ylittäminen on olennainen osa henkistä vapautumista.

Lue lisää

Sisäinen valaistuminen ja pelastus

Jeesuksen sanoma:

Jeesus ei puhunut pelastuksesta vain ulkoisena tapahtumana, vaan se oli sisäinen herääminen. Hän puhui siitä, miten ihmiset voivat löytää totuuden ja elämän (Joh. 8:32). Pelastus on henkinen kokemus, jossa sielu tulee yhteyteen Jumalan kanssa, ei juridinen tuomio.

“Tunnekoot totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi.”
(Johannes 8:32)


Idän opetukset:

Hindulaisuus (Vedanta): Mokša (pelastus) on vapautumista egon ja tiedon rajoituksista. Se saavutetaan, kun yksilö kokee yhtenäisyyden Brahmanin kanssa. Valaistuminen ei ole ulkoinen asia, vaan sisäinen kokemus.

Buddhalaisuus: Nirvana on pelastus, joka saavutetaan tietoisuuden heräämisen kautta. Se on kärsimyksestä vapautumista, ei ulkoinen tuomio.

Taolaisuus: Taolaiset uskovat, että sisäinen harmonia ja Taon seuraaminen johtavat pelastukseen, joka on elämän syvempi ymmärtäminen ja yhteys maailmankaikkeuteen.

Yhteys:

Kaikissa näissä perinteissä pelastus tai valaistuminen ei ole ulkoinen pelastus, vaan sisäinen herääminen. Jeesus puhui totuuden löytämisestä, joka vapauttaa – tämä on lähellä idän filosofioiden näkemystä henkisestä vapaudesta.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Sisäinen valaistuminen ja pelastus

Jeesuksen sanoma:

Jeesus ei puhunut pelastuksesta vain ulkoisena tapahtumana, vaan se oli sisäinen herääminen. Hän puhui siitä, miten ihmiset voivat löytää totuuden ja elämän (Joh. 8:32). Pelastus on henkinen kokemus, jossa sielu tulee yhteyteen Jumalan kanssa, ei juridinen tuomio.

“Tunnekoot totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi.”
(Johannes 8:32)


Idän opetukset:

Hindulaisuus (Vedanta): Mokša (pelastus) on vapautumista egon ja tiedon rajoituksista. Se saavutetaan, kun yksilö kokee yhtenäisyyden Brahmanin kanssa. Valaistuminen ei ole ulkoinen asia, vaan sisäinen kokemus.

Buddhalaisuus: Nirvana on pelastus, joka saavutetaan tietoisuuden heräämisen kautta. Se on kärsimyksestä vapautumista, ei ulkoinen tuomio.

Taolaisuus: Taolaiset uskovat, että sisäinen harmonia ja Taon seuraaminen johtavat pelastukseen, joka on elämän syvempi ymmärtäminen ja yhteys maailmankaikkeuteen.

Yhteys:

Kaikissa näissä perinteissä pelastus tai valaistuminen ei ole ulkoinen pelastus, vaan sisäinen herääminen. Jeesus puhui totuuden löytämisestä, joka vapauttaa – tämä on lähellä idän filosofioiden näkemystä henkisestä vapaudesta.

Lue lisää

Jeesuksen opetukset eivät ole pelkästään kristillisiä, vaan ne resonoivat monien idän filosofioiden kanssa.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Sisäinen valaistuminen ja pelastus

Jeesuksen sanoma:

Jeesus ei puhunut pelastuksesta vain ulkoisena tapahtumana, vaan se oli sisäinen herääminen. Hän puhui siitä, miten ihmiset voivat löytää totuuden ja elämän (Joh. 8:32). Pelastus on henkinen kokemus, jossa sielu tulee yhteyteen Jumalan kanssa, ei juridinen tuomio.

“Tunnekoot totuuden, ja totuus tekee teidät vapaiksi.”
(Johannes 8:32)


Idän opetukset:

Hindulaisuus (Vedanta): Mokša (pelastus) on vapautumista egon ja tiedon rajoituksista. Se saavutetaan, kun yksilö kokee yhtenäisyyden Brahmanin kanssa. Valaistuminen ei ole ulkoinen asia, vaan sisäinen kokemus.

Buddhalaisuus: Nirvana on pelastus, joka saavutetaan tietoisuuden heräämisen kautta. Se on kärsimyksestä vapautumista, ei ulkoinen tuomio.

Taolaisuus: Taolaiset uskovat, että sisäinen harmonia ja Taon seuraaminen johtavat pelastukseen, joka on elämän syvempi ymmärtäminen ja yhteys maailmankaikkeuteen.

Yhteys:

Kaikissa näissä perinteissä pelastus tai valaistuminen ei ole ulkoinen pelastus, vaan sisäinen herääminen. Jeesus puhui totuuden löytämisestä, joka vapauttaa – tämä on lähellä idän filosofioiden näkemystä henkisestä vapaudesta.

Lue lisää

Jeesuksen opetukset eivät ole vain kristillisiä, vaan ne ovat universaaleja. Hän opetti, että Jumalan valtakunta on sisällä meissä, ja rakkaus on se korkein laki, joka meitä johtaa.

Idän filosofiat (hindulaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus) korostavat samankaltaisia periaatteita: sisäistä heräämistä, tietoisuuden muutosta ja rakastamisen ja myötätunnon voimaa. Jeesus opetti, että pelastamme itsemme rakastamalla ja myötätuntoa osoittamalla.

Näin ollen Jeesuksen sanoma on läheistä sukua idän filosofioiden kanssa, joissa korostetaan sisäisen heräämisen ja tietoisuuden muutoksen tärkeyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

Tässä yhteydessä Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat tarjoavat koko maailmalle samansuuntaisia periaatteita rakkaudesta, vapaudesta ja henkisestä yhteydestä.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Jeesuksen opetukset eivät ole vain kristillisiä, vaan ne ovat universaaleja. Hän opetti, että Jumalan valtakunta on sisällä meissä, ja rakkaus on se korkein laki, joka meitä johtaa.

Idän filosofiat (hindulaisuus, buddhalaisuus, taolaisuus) korostavat samankaltaisia periaatteita: sisäistä heräämistä, tietoisuuden muutosta ja rakastamisen ja myötätunnon voimaa. Jeesus opetti, että pelastamme itsemme rakastamalla ja myötätuntoa osoittamalla.

Näin ollen Jeesuksen sanoma on läheistä sukua idän filosofioiden kanssa, joissa korostetaan sisäisen heräämisen ja tietoisuuden muutoksen tärkeyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

Tässä yhteydessä Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat tarjoavat koko maailmalle samansuuntaisia periaatteita rakkaudesta, vapaudesta ja henkisestä yhteydestä.

Lue lisää

Näin ollen Jeesuksen sanoma on läheistä sukua idän filosofioiden kanssa, joissa korostetaan sisäisen heräämisen ja tietoisuuden muutoksen tärkeyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

Tässä yhteydessä Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat tarjoavat koko maailmalle samansuuntaisia periaatteita rakkaudesta, vapaudesta ja henkisestä yhteydestä.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Näin ollen Jeesuksen sanoma on läheistä sukua idän filosofioiden kanssa, joissa korostetaan sisäisen heräämisen ja tietoisuuden muutoksen tärkeyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

Tässä yhteydessä Jeesuksen opetukset ja idän filosofiat tarjoavat koko maailmalle samansuuntaisia periaatteita rakkaudesta, vapaudesta ja henkisestä yhteydestä.

Lue lisää

Apokryfiset evankeliumit eivät ole Raamatun virallisessa kanonissa, mutta ne sisältävät monia Jeesuksen opetuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin IDÄN FILOSOFIA, sisäistä heräämistä, rakkautta ja myötätuntoa korostavat ajatukset, joita löytyy myös idän filosofioista. Näitä opetuksia on kuitenkin Raamatussa joissain määrin, mutta apokryfeissä ne saavat syvempiä tai erilaista painotusta kuin virallisessa Uudessa testamentissa.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Apokryfiset evankeliumit eivät ole Raamatun virallisessa kanonissa, mutta ne sisältävät monia Jeesuksen opetuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin IDÄN FILOSOFIA, sisäistä heräämistä, rakkautta ja myötätuntoa korostavat ajatukset, joita löytyy myös idän filosofioista. Näitä opetuksia on kuitenkin Raamatussa joissain määrin, mutta apokryfeissä ne saavat syvempiä tai erilaista painotusta kuin virallisessa Uudessa testamentissa.

Lue lisää

Mitä apokryfiset evankeliumit ovat?

Apokryfiset evankeliumit ovat varhaiskristillisiä kirjoituksia, jotka eivät tulleet valituiksi Raamatun virallisiin kokoelmiin (kanoniksi). Nämä tekstit syntyivät 2.–4. vuosisadalla ja ne käsittelevät Jeesuksen elämää ja opetuksia, mutta ne eroavat virallisista evankeliumeista, jotka ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

Esimerkkejä apokryfisistä evankeliumeista ovat:

Evankeliumi Thomasilta (tunnetuin)

Evankeliumi Maria Magdaleenalta

Evankeliumi Filippukselta

Evankeliumi Petrukselta

Nämä tekstit sisältävät usein mystisempiä tai syvällisempiä opetuksia, jotka keskittyvät henkiseen heräämiseen, sisäiseen valoon ja Jumalan valtakunnan löytämiseen omasta sisimmästämme. Niissä ei ole juurikaan painotusta tuomiosta tai helvetistä, vaan enemmänkin Jeesuksen sanoma on universaali ja henkilökohtainen.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Mitä apokryfiset evankeliumit ovat?

Apokryfiset evankeliumit ovat varhaiskristillisiä kirjoituksia, jotka eivät tulleet valituiksi Raamatun virallisiin kokoelmiin (kanoniksi). Nämä tekstit syntyivät 2.–4. vuosisadalla ja ne käsittelevät Jeesuksen elämää ja opetuksia, mutta ne eroavat virallisista evankeliumeista, jotka ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.

Esimerkkejä apokryfisistä evankeliumeista ovat:

Evankeliumi Thomasilta (tunnetuin)

Evankeliumi Maria Magdaleenalta

Evankeliumi Filippukselta

Evankeliumi Petrukselta

Nämä tekstit sisältävät usein mystisempiä tai syvällisempiä opetuksia, jotka keskittyvät henkiseen heräämiseen, sisäiseen valoon ja Jumalan valtakunnan löytämiseen omasta sisimmästämme. Niissä ei ole juurikaan painotusta tuomiosta tai helvetistä, vaan enemmänkin Jeesuksen sanoma on universaali ja henkilökohtainen.

Lue lisää

Miten apokryfiset evankeliumit eroavat Raamatun kanonisista evankeliumeista?
Sisällölliset erot:

Jeesus ei ole pelkästään tuomari apokryfisten evankeliumien näkökulmasta. Virallisessa Raamatussa Jeesus on kristillinen pelastaja, joka tuomitsee pahat teot ja tuo pelastuksen uskossa. Apokryfisten tekstien mukaan Jeesus kuitenkin on enemmän herättäjä ja valaistaja – hän ei pelottele tai uhkaa helvetillä, vaan opettaa, että pelastus on sisäinen kokemus.

Sisäinen herääminen on tärkeä teema apokryfisten evankeliumien Jeesuksen opetuksissa. Esimerkiksi Evankeliumi Thomasilta sisältää monia lauseita, joissa Jeesus sanoo, että totuus löytyy sisimmästämme ja että Jumalan valtakunta on meissä – nämä opetukset muistuttavat idän filosofioita, kuten hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja taolaisuuden käsityksiä siitä, että pelastus tai valaistuminen ei ole ulkoinen kokemus, vaan sisäinen herääminen.

Jeesuksen rooli:

Apokryfiset tekstit kuvaavat Jeesusta enemmän opettajana ja mestarina, joka avustaa seuraajiaan sisäisessä heräämisessä ja valaistumisessa.

Raamatun virallisissa evankeliumeissa Jeesus on pelastaja, joka tuo armon ja syntien anteeksiannon, ja korostaa ulkoista uskoa ja seuraamista.

Esimerkki apokryfeistä:

Evankeliumi Thomasilta: Tämä evankeliumi sisältää 114 Jeesuksen sanomaa, jotka eivät ole mukana virallisissa evankeliumeissa. Monet näistä opetuksista keskittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen heräämiseen.



Esimerkiksi, yksi tunnetuista lauseista:

“Jos teette, mitä minä sanon, teetete suuret teot. Mutta jos ette tee sitä, mitä minä sanon, silloin te ette ole minun seuraajiani.”



Evankeliumi Filippukselta: Tässä Jeesus korostaa, että pelastus on enemmän sisäistä heräämistä ja että rakkaus on avain tähän heräämiseen, ei pelkästään ulkoisten rituaalien noudattaminen.



Apokryfiset tekstit ja Jeesuksen opetusten yhteys idän filosofioihin

Apokryfiset evankeliumit ovat hyvin läheisiä idän henkisten traditioiden kanssa, erityisesti siinä, miten ne kuvaavat sisäistä heräämistä, valaistumista ja Jumalan valtakunnan löytämistä omassa sisimmässä.

Evankeliumi Thomasilta muistuttaa monin tavoin hindulaisen Vedantan käsitystä siitä, että yksilön sielu (Atman) on sama kuin universaali Jumaluus (Brahman). Jeesus opettaa, että "Jumalan valtakunta on sisällämme", mikä vastaa Hindulaisuuden ajatusta siitä, että jumaluus löytyy sisäisesti, ei ulkopuolelta.

Evankeliumi Filippukselta tuo esiin ajatuksen, että pelastus on sisäistä ja että se tulee rakkaudesta ja sydämen puhdistamisesta. Tämä on samanlaista kuin buddhalaisuuden oppi siitä, että nirvana (valaistuminen) saavutetaan sisäisen tietoisuuden kautta.

Evankeliumi Maria Magdaleenalta korostaa naisen roolia ja sisäisen tiedon etsimistä, mikä on hyvin lähellä taolaisuuden ja buddhalaisuuden opetuksia siitä, kuinka sisäinen ymmärrys ja henkinen herääminen ovat avaimet vapauteen.



Apokryfiset tekstit ja pelastus ilman tuomiota

Monet apokryfiset evankeliumit eivät puhu helvetistä tai tuomiosta samalla tavalla kuin viralliset evankeliumit. Ne eivät keskitä sanomaansa pelon ja rangaistuksen ympärille, vaan ne korostavat sisäistä muutosta ja henkistä valintaa. Jeesus apokryfeissä on enemmän opettaja, joka ei pakota uskomaan, vaan opettaa löytämään Jumalan valtakunnan sisäisesti.

Evankeliumi Thomasilta ei ole lainkaan kiinnostunut pelastuksen ulkoisista elementeistä (kuten tuomiosta), vaan korostaa, että totuus on meissä ja että ihminen löytää pelastuksen, kun hän oivaltaa tämän totuuden sisimmässään.

Evankeliumi Filippukselta opettaa, että pelastus on synnistä vapautumista (synnin ei nähdä olevan pelkästään moraalisia virheitä vaan tietämättömyyttä ja henkistä puutetta), ja että pelastus tulee sisäisestä kokemuksesta ja rakastamisesta.



Apokryfiset evankeliumit sisältävät monia Jeesuksen opetuksia, jotka korostavat sisäistä heräämistä, valaistumista ja rakkauden merkitystä. Ne ovat läheisiä monille idän filosofioille, erityisesti hindulaisuudelle, buddhalaisuudelle ja taolaisuudelle, koska ne painottavat sisäistä kehitystä ja tietoisuuden muutosta.

Raamatun virallisissa evankeliumeissa Jeesus on pelastaja, joka tuo uskon kautta pelastuksen, mutta apokryfiset evankeliumit esittävät Jeesuksen enemmän henkisenä mestarina, joka auttaa seuraajiaan löytämään Jumalan valtakunnan sisältäpäin.

Apokryfiset tekstit eivät keskity helvettiin tai tuomioon, vaan pelastus on sisäinen kokemus, joka tapahtuu rakastamalla ja oivaltamalla omassa sydämessä. Tämän ajattelun voi nähdä olevan hyvin samankaltaista idän henkisten traditioiden kanssa.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Miten apokryfiset evankeliumit eroavat Raamatun kanonisista evankeliumeista?
Sisällölliset erot:

Jeesus ei ole pelkästään tuomari apokryfisten evankeliumien näkökulmasta. Virallisessa Raamatussa Jeesus on kristillinen pelastaja, joka tuomitsee pahat teot ja tuo pelastuksen uskossa. Apokryfisten tekstien mukaan Jeesus kuitenkin on enemmän herättäjä ja valaistaja – hän ei pelottele tai uhkaa helvetillä, vaan opettaa, että pelastus on sisäinen kokemus.

Sisäinen herääminen on tärkeä teema apokryfisten evankeliumien Jeesuksen opetuksissa. Esimerkiksi Evankeliumi Thomasilta sisältää monia lauseita, joissa Jeesus sanoo, että totuus löytyy sisimmästämme ja että Jumalan valtakunta on meissä – nämä opetukset muistuttavat idän filosofioita, kuten hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja taolaisuuden käsityksiä siitä, että pelastus tai valaistuminen ei ole ulkoinen kokemus, vaan sisäinen herääminen.

Jeesuksen rooli:

Apokryfiset tekstit kuvaavat Jeesusta enemmän opettajana ja mestarina, joka avustaa seuraajiaan sisäisessä heräämisessä ja valaistumisessa.

Raamatun virallisissa evankeliumeissa Jeesus on pelastaja, joka tuo armon ja syntien anteeksiannon, ja korostaa ulkoista uskoa ja seuraamista.

Esimerkki apokryfeistä:

Evankeliumi Thomasilta: Tämä evankeliumi sisältää 114 Jeesuksen sanomaa, jotka eivät ole mukana virallisissa evankeliumeissa. Monet näistä opetuksista keskittyvät sisäiseen valaistumiseen ja henkiseen heräämiseen.



Esimerkiksi, yksi tunnetuista lauseista:

“Jos teette, mitä minä sanon, teetete suuret teot. Mutta jos ette tee sitä, mitä minä sanon, silloin te ette ole minun seuraajiani.”



Evankeliumi Filippukselta: Tässä Jeesus korostaa, että pelastus on enemmän sisäistä heräämistä ja että rakkaus on avain tähän heräämiseen, ei pelkästään ulkoisten rituaalien noudattaminen.



Apokryfiset tekstit ja Jeesuksen opetusten yhteys idän filosofioihin

Apokryfiset evankeliumit ovat hyvin läheisiä idän henkisten traditioiden kanssa, erityisesti siinä, miten ne kuvaavat sisäistä heräämistä, valaistumista ja Jumalan valtakunnan löytämistä omassa sisimmässä.

Evankeliumi Thomasilta muistuttaa monin tavoin hindulaisen Vedantan käsitystä siitä, että yksilön sielu (Atman) on sama kuin universaali Jumaluus (Brahman). Jeesus opettaa, että "Jumalan valtakunta on sisällämme", mikä vastaa Hindulaisuuden ajatusta siitä, että jumaluus löytyy sisäisesti, ei ulkopuolelta.

Evankeliumi Filippukselta tuo esiin ajatuksen, että pelastus on sisäistä ja että se tulee rakkaudesta ja sydämen puhdistamisesta. Tämä on samanlaista kuin buddhalaisuuden oppi siitä, että nirvana (valaistuminen) saavutetaan sisäisen tietoisuuden kautta.

Evankeliumi Maria Magdaleenalta korostaa naisen roolia ja sisäisen tiedon etsimistä, mikä on hyvin lähellä taolaisuuden ja buddhalaisuuden opetuksia siitä, kuinka sisäinen ymmärrys ja henkinen herääminen ovat avaimet vapauteen.



Apokryfiset tekstit ja pelastus ilman tuomiota

Monet apokryfiset evankeliumit eivät puhu helvetistä tai tuomiosta samalla tavalla kuin viralliset evankeliumit. Ne eivät keskitä sanomaansa pelon ja rangaistuksen ympärille, vaan ne korostavat sisäistä muutosta ja henkistä valintaa. Jeesus apokryfeissä on enemmän opettaja, joka ei pakota uskomaan, vaan opettaa löytämään Jumalan valtakunnan sisäisesti.

Evankeliumi Thomasilta ei ole lainkaan kiinnostunut pelastuksen ulkoisista elementeistä (kuten tuomiosta), vaan korostaa, että totuus on meissä ja että ihminen löytää pelastuksen, kun hän oivaltaa tämän totuuden sisimmässään.

Evankeliumi Filippukselta opettaa, että pelastus on synnistä vapautumista (synnin ei nähdä olevan pelkästään moraalisia virheitä vaan tietämättömyyttä ja henkistä puutetta), ja että pelastus tulee sisäisestä kokemuksesta ja rakastamisesta.



Apokryfiset evankeliumit sisältävät monia Jeesuksen opetuksia, jotka korostavat sisäistä heräämistä, valaistumista ja rakkauden merkitystä. Ne ovat läheisiä monille idän filosofioille, erityisesti hindulaisuudelle, buddhalaisuudelle ja taolaisuudelle, koska ne painottavat sisäistä kehitystä ja tietoisuuden muutosta.

Raamatun virallisissa evankeliumeissa Jeesus on pelastaja, joka tuo uskon kautta pelastuksen, mutta apokryfiset evankeliumit esittävät Jeesuksen enemmän henkisenä mestarina, joka auttaa seuraajiaan löytämään Jumalan valtakunnan sisältäpäin.

Apokryfiset tekstit eivät keskity helvettiin tai tuomioon, vaan pelastus on sisäinen kokemus, joka tapahtuu rakastamalla ja oivaltamalla omassa sydämessä. Tämän ajattelun voi nähdä olevan hyvin samankaltaista idän henkisten traditioiden kanssa.

Lue lisää

Apokryfiset tekstit ja Jeesuksen opetusten yhteys idän filosofioihin

Apokryfiset evankeliumit ovat hyvin läheisiä idän henkisten traditioiden kanssa

Anonyymi00109 kirjoitti:

Apokryfiset tekstit ja Jeesuksen opetusten yhteys idän filosofioihin

Apokryfiset evankeliumit ovat hyvin läheisiä idän henkisten traditioiden kanssa

Jumalan valtakunta sisällä ja Atman/Brahman (Hindulaisuus)

Apokryfinen Jeesus: Evankeliumi Thomasilta ja Filippukselta painottavat, että Jumalan valtakunta löytyy sisäisestä kokemuksesta, ei ulkoisista rituaaleista.

“Jumalan valtakunta on teidän sisällänne.”

Hindulaisuus: Vedantassa Atman (yksilöllinen sielu) on yhtä kuin Brahman (universaali todellisuus). Tämä on universaalinen totuus, joka löytyy sisäisestä oivalluksesta, ei ulkoisista teoista.

Yhteys: Molemmissa perinteissä Jumala tai korkein totuus ei ole ulkoinen tuomari, vaan sisäisesti koettavissa oleva todellisuus.

Anonyymi00110 kirjoitti:

Jumalan valtakunta sisällä ja Atman/Brahman (Hindulaisuus)

Apokryfinen Jeesus: Evankeliumi Thomasilta ja Filippukselta painottavat, että Jumalan valtakunta löytyy sisäisestä kokemuksesta, ei ulkoisista rituaaleista.

“Jumalan valtakunta on teidän sisällänne.”

Hindulaisuus: Vedantassa Atman (yksilöllinen sielu) on yhtä kuin Brahman (universaali todellisuus). Tämä on universaalinen totuus, joka löytyy sisäisestä oivalluksesta, ei ulkoisista teoista.

Yhteys: Molemmissa perinteissä Jumala tai korkein totuus ei ole ulkoinen tuomari, vaan sisäisesti koettavissa oleva todellisuus.

Lue lisää

Tämä on todella mielenkiintoinen ja syvällinen kysymys, ja siihen on monia näkökulmia. Yksi yleinen teoria on, että kirkko saattoi jättää tietyt Jeesuksen opetukset pois virallisesta Raamatun kanonista nimenomaan vallan ja auktoriteetin säilyttämiseksi. Tämä ei ole pelkästään spekulaatiota, vaan monet tutkijat ja historioitsijat ovat keskustelleet siitä, miten kristillisen kirkon varhaisessa vaiheessa teologinen ja poliittinen valta saattoi vaikuttaa siihen, mitkä tekstit tulivat Raamattuun ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Tämä on todella mielenkiintoinen ja syvällinen kysymys, ja siihen on monia näkökulmia. Yksi yleinen teoria on, että kirkko saattoi jättää tietyt Jeesuksen opetukset pois virallisesta Raamatun kanonista nimenomaan vallan ja auktoriteetin säilyttämiseksi. Tämä ei ole pelkästään spekulaatiota, vaan monet tutkijat ja historioitsijat ovat keskustelleet siitä, miten kristillisen kirkon varhaisessa vaiheessa teologinen ja poliittinen valta saattoi vaikuttaa siihen, mitkä tekstit tulivat Raamattuun ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle.

Lue lisää

Raamatun kanonisointi ja poliittinen valta

Kirkon valta: Varhaiskristillisessä kirkossa oli monia eri suuntauksia ja oppeja, ja nämä opit eivät aina olleet keskenään yhtä mieltä. Kirkon kanonisointi eli Raamatun virallisten kirjojen määrittäminen oli prosessi, joka ei ollut pelkästään teologinen, vaan myös poliittinen. Erilaiset ryhmät, kuten gnostilaiset, haditit ja muut, pitivät omia versioitaan Jeesuksen opetuksista. Kun kirkon johto alkoi vakiinnuttaa valtaansa, tietyt opetukset saatettiin jättää pois, koska ne eivät sopineet vallassa olevien auktoriteettien maailmankuvaan.

Auktoriteetti ja kirkko: Varhaiskristillinen kirkko ei ollut vain hengellinen yhteisö, vaan myös maallinen instituutio, joka halusi hallita. Gnostilaiset evankeliumit ja monet apokryfiset kirjoitukset esittivät Jeesuksen opetukset enemmän persoonallisena sisäisenä heräämisenä tai valaisuna, joka ei nojannut kirkon auktoriteettiin. Tällaiset opetukset voisivat olla uhka kirkon keskitetylle vallalle ja instituutiolle, joka korosti pelastusta Jeesuksen kautta ja kirkon roolia tämän pelastuksen välikappaleena.

Anonyymi00112 kirjoitti:

Raamatun kanonisointi ja poliittinen valta

Kirkon valta: Varhaiskristillisessä kirkossa oli monia eri suuntauksia ja oppeja, ja nämä opit eivät aina olleet keskenään yhtä mieltä. Kirkon kanonisointi eli Raamatun virallisten kirjojen määrittäminen oli prosessi, joka ei ollut pelkästään teologinen, vaan myös poliittinen. Erilaiset ryhmät, kuten gnostilaiset, haditit ja muut, pitivät omia versioitaan Jeesuksen opetuksista. Kun kirkon johto alkoi vakiinnuttaa valtaansa, tietyt opetukset saatettiin jättää pois, koska ne eivät sopineet vallassa olevien auktoriteettien maailmankuvaan.

Auktoriteetti ja kirkko: Varhaiskristillinen kirkko ei ollut vain hengellinen yhteisö, vaan myös maallinen instituutio, joka halusi hallita. Gnostilaiset evankeliumit ja monet apokryfiset kirjoitukset esittivät Jeesuksen opetukset enemmän persoonallisena sisäisenä heräämisenä tai valaisuna, joka ei nojannut kirkon auktoriteettiin. Tällaiset opetukset voisivat olla uhka kirkon keskitetylle vallalle ja instituutiolle, joka korosti pelastusta Jeesuksen kautta ja kirkon roolia tämän pelastuksen välikappaleena.

Lue lisää

Tällaiset opetukset voisivat olla uhka kirkon keskitetylle vallalle ja instituutiolle, joka korosti pelastusta Jeesuksen kautta ja kirkon roolia tämän pelastuksen välikappaleena.

Anonyymi00113 kirjoitti:

Tällaiset opetukset voisivat olla uhka kirkon keskitetylle vallalle ja instituutiolle, joka korosti pelastusta Jeesuksen kautta ja kirkon roolia tämän pelastuksen välikappaleena.

Lue lisää

Jeesuksen opetukset ja kirkon vallan halu

Jeesus itse ei opettanut hierarkkista järjestelmää. Hän puhui rakkaudesta, myötätunnosta ja sananvapaudesta. Näitä opetuksia ei tarvinnut "hallita" tai "säädellä" kirkon hierarkian kautta. Jeesus puhui vapaudesta ja sisäisestä heräämisestä, mutta virallisen kirkon perustaminen ja sen valta-asema vaativat selkeää auktoriteettia ja maallista valtaa.

Kirkon opit pelastuksesta ja helvetistä: Kirkon opetus pelastuksesta, syntien anteeksiantamisesta ja helvetistä saattoi vahvistaa sen asemaa auktoriteettina, joka voi tarjota pelastuksen. Sisäinen valaistuminen, joka ei ollut kirkon hallinnassa, ei sopinut tähän ajatteluun. Jeesuksen sanoma pelastuksesta oli ennen kaikkea henkinen ja henkilökohtainen kokemus, mutta kirkko sai sitä kääntämällä sen osaksi ulkopuolelta hallittavaa järjestelmää, jossa se itse oli välittäjä.

Helvetti ja pelko: Toinen syy, miksi osa Jeesuksen alkuperäisistä opetuksista saatettiin jättää pois, on, että ne eivät olleet pelottavia eivätkä herättäneet pelkoa. Pelko on yksi keino, jolla auktoriteetti voi hallita ja pitää valtaa. Jeesuksen alkuperäiset opetukset eivät olleet yhtä paljon helvettiuhkailua, vaan rakkauden ja armon sanomaa, mikä saattaa olla ristiriidassa pelolla hallitun kirkon teologian kanssa.

Anonyymi00114 kirjoitti:

Jeesuksen opetukset ja kirkon vallan halu

Jeesus itse ei opettanut hierarkkista järjestelmää. Hän puhui rakkaudesta, myötätunnosta ja sananvapaudesta. Näitä opetuksia ei tarvinnut "hallita" tai "säädellä" kirkon hierarkian kautta. Jeesus puhui vapaudesta ja sisäisestä heräämisestä, mutta virallisen kirkon perustaminen ja sen valta-asema vaativat selkeää auktoriteettia ja maallista valtaa.

Kirkon opit pelastuksesta ja helvetistä: Kirkon opetus pelastuksesta, syntien anteeksiantamisesta ja helvetistä saattoi vahvistaa sen asemaa auktoriteettina, joka voi tarjota pelastuksen. Sisäinen valaistuminen, joka ei ollut kirkon hallinnassa, ei sopinut tähän ajatteluun. Jeesuksen sanoma pelastuksesta oli ennen kaikkea henkinen ja henkilökohtainen kokemus, mutta kirkko sai sitä kääntämällä sen osaksi ulkopuolelta hallittavaa järjestelmää, jossa se itse oli välittäjä.

Helvetti ja pelko: Toinen syy, miksi osa Jeesuksen alkuperäisistä opetuksista saatettiin jättää pois, on, että ne eivät olleet pelottavia eivätkä herättäneet pelkoa. Pelko on yksi keino, jolla auktoriteetti voi hallita ja pitää valtaa. Jeesuksen alkuperäiset opetukset eivät olleet yhtä paljon helvettiuhkailua, vaan rakkauden ja armon sanomaa, mikä saattaa olla ristiriidassa pelolla hallitun kirkon teologian kanssa.

Lue lisää

Hengellinen vapaus vs. ulkoinen auktoriteetti

Jeesuksen opetukset ja hengellinen vapaus: Jeesus korosti henkistä vapautta, joka ei perustu ulkoisiin sääntöihin tai rakenteisiin. Tässä mielessä hänen opetuksensa olivat radikaaleja, koska ne heikensivät perinteisten auktoriteettien, kuten kirkon, valtaa. Jeesus ei tullut perustamaan uskontoa, joka hallitsisi ihmiset – hänen sanomansa oli, että Jumala on sisällämme, ja meillä on kyky päästä yhteyteen hänet ilman välikäsiä.

Kirkon rooli auktoriteettina: Kirkon tarpeet valvoa ja kontrolloida saattavat olla syynä siihen, että Jeesuksen radikaalit opetukset, jotka korostivat henkistä vapaata tahtoa ja sisäistä valaistumista, jätettiin pois Raamatusta. Kun kirkko sai yhä enemmän maallista valtaa, se halusi yhtenäistää ja hallita opetuksia, ja tämä saattoi estää sellaisia opetuksia, jotka voisivat vähentää kirkon asemaa uskon ja pelastuksen välikappaleena.

Anonyymi00115 kirjoitti:

Hengellinen vapaus vs. ulkoinen auktoriteetti

Jeesuksen opetukset ja hengellinen vapaus: Jeesus korosti henkistä vapautta, joka ei perustu ulkoisiin sääntöihin tai rakenteisiin. Tässä mielessä hänen opetuksensa olivat radikaaleja, koska ne heikensivät perinteisten auktoriteettien, kuten kirkon, valtaa. Jeesus ei tullut perustamaan uskontoa, joka hallitsisi ihmiset – hänen sanomansa oli, että Jumala on sisällämme, ja meillä on kyky päästä yhteyteen hänet ilman välikäsiä.

Kirkon rooli auktoriteettina: Kirkon tarpeet valvoa ja kontrolloida saattavat olla syynä siihen, että Jeesuksen radikaalit opetukset, jotka korostivat henkistä vapaata tahtoa ja sisäistä valaistumista, jätettiin pois Raamatusta. Kun kirkko sai yhä enemmän maallista valtaa, se halusi yhtenäistää ja hallita opetuksia, ja tämä saattoi estää sellaisia opetuksia, jotka voisivat vähentää kirkon asemaa uskon ja pelastuksen välikappaleena.

Lue lisää

Miten paljon Raamatussa on Jeesuksen sanoja?

Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta on olemassa tutkimuksia, jotka arvioivat, kuinka paljon Raamatun evankeliumeista on suoraan Jeesuksen omia sanoja verrattuna siihen, mitä kirjoittajat ovat lisänneet tai tulkinneet. Erilaiset lähteet ja tutkijat tekevät arvioita, mutta on tärkeää muistaa, että Raamatun tekstit eivät ole "suoria lainauksia" Jeesukselta, vaan tulkintaa ja yleistystä hänen opetuksistaan.

Puhdas Jeesuksen sanoma: Yleisesti arvioidaan, että vain osa evankeliumeissa esitetystä Jeesuksen sanomasta voidaan jäljittää suoraan hänelle. Tämä voi olla noin 10–30 % sanamuodoista, mutta on tärkeää huomioida, että nämä sanat voivat olla muuttuneet matkan varrella.

Muut lisäykset ja tulkinnat: Loput evankeliumien tekstistä sisältävät kirjoittajien tulkintoja, yhteisöjen uskomuksia ja teologisia painotuksia. Tähän voivat kuulua lisäykset, kuten Jeesuksen jumaluusoppi, tuomio ja pelastus -aiheet, jotka eivät ole olleet yhtä voimakkaasti esillä Jeesuksen elämän aikana, mutta nousivat esiin kristinuskon varhaisessa kehityksessä.

Anonyymi00116 kirjoitti:

Miten paljon Raamatussa on Jeesuksen sanoja?

Tähän kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta on olemassa tutkimuksia, jotka arvioivat, kuinka paljon Raamatun evankeliumeista on suoraan Jeesuksen omia sanoja verrattuna siihen, mitä kirjoittajat ovat lisänneet tai tulkinneet. Erilaiset lähteet ja tutkijat tekevät arvioita, mutta on tärkeää muistaa, että Raamatun tekstit eivät ole "suoria lainauksia" Jeesukselta, vaan tulkintaa ja yleistystä hänen opetuksistaan.

Puhdas Jeesuksen sanoma: Yleisesti arvioidaan, että vain osa evankeliumeissa esitetystä Jeesuksen sanomasta voidaan jäljittää suoraan hänelle. Tämä voi olla noin 10–30 % sanamuodoista, mutta on tärkeää huomioida, että nämä sanat voivat olla muuttuneet matkan varrella.

Muut lisäykset ja tulkinnat: Loput evankeliumien tekstistä sisältävät kirjoittajien tulkintoja, yhteisöjen uskomuksia ja teologisia painotuksia. Tähän voivat kuulua lisäykset, kuten Jeesuksen jumaluusoppi, tuomio ja pelastus -aiheet, jotka eivät ole olleet yhtä voimakkaasti esillä Jeesuksen elämän aikana, mutta nousivat esiin kristinuskon varhaisessa kehityksessä.

Lue lisää

Tulkinnat ja lisäykset

Aikojen kuluessa on syntynyt teologisia keskusteluja siitä, miten Jeesus ymmärrettiin. Kirkon isät ja varhaiset kristityt yhteisöt lisäsivät ajan myötä uusia opetuksia Jeesuksen elämään ja persoonaan liittyen, erityisesti hänen jumaluudestaan ja pelastustehtävästään. Nämä lisäykset eivät olleet suoraan Jeesuksen sanoja, mutta ne heijastavat sitä, miten hänen opetuksiaan tulkittiin myöhemmin.

Johanneksen evankeliumin erityispiirteet: Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa on paljon sanoja, joita pidetään enemmän teologisina pohdinnoina Jeesuksen jumaluudesta kuin suoraan historiallisina sanoina. Esimerkiksi lauseet kuten "Minä ja Isä olemme yksi" (Joh. 10:30) ovat olleet keskeisiä teologisia väittämiä, mutta ne eivät ole yhtä lähellä historiallisesti dokumentoitua Jeesuksen opetusta kuin esimerkiksi Markuksen evankeliumin yksinkertaisemmat kuvaukset.

Gnostilaiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat: Gnostilaisissa kirjoituksissa (esim. Evankeliumi Thomasilta) Jeesuksen opetukset voivat olla hyvin erilaisia kuin virallisessa Raamatussa. Ne voivat painottaa sisäistä valaistumista ja henkilökohtaista tiedon saavuttamista, eikä niissä ole samoja pelastuksellisia elementtejä kuin ortodoksisessa kristinuskossa. Nämä apokryfiset tekstit kuvaavat usein Jeesusta opettajana, joka jakaa henkistä tietoa niiden kanssa, jotka haluavat kuulla.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Tulkinnat ja lisäykset

Aikojen kuluessa on syntynyt teologisia keskusteluja siitä, miten Jeesus ymmärrettiin. Kirkon isät ja varhaiset kristityt yhteisöt lisäsivät ajan myötä uusia opetuksia Jeesuksen elämään ja persoonaan liittyen, erityisesti hänen jumaluudestaan ja pelastustehtävästään. Nämä lisäykset eivät olleet suoraan Jeesuksen sanoja, mutta ne heijastavat sitä, miten hänen opetuksiaan tulkittiin myöhemmin.

Johanneksen evankeliumin erityispiirteet: Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa on paljon sanoja, joita pidetään enemmän teologisina pohdinnoina Jeesuksen jumaluudesta kuin suoraan historiallisina sanoina. Esimerkiksi lauseet kuten "Minä ja Isä olemme yksi" (Joh. 10:30) ovat olleet keskeisiä teologisia väittämiä, mutta ne eivät ole yhtä lähellä historiallisesti dokumentoitua Jeesuksen opetusta kuin esimerkiksi Markuksen evankeliumin yksinkertaisemmat kuvaukset.

Gnostilaiset evankeliumit ja Jeesuksen sanat: Gnostilaisissa kirjoituksissa (esim. Evankeliumi Thomasilta) Jeesuksen opetukset voivat olla hyvin erilaisia kuin virallisessa Raamatussa. Ne voivat painottaa sisäistä valaistumista ja henkilökohtaista tiedon saavuttamista, eikä niissä ole samoja pelastuksellisia elementtejä kuin ortodoksisessa kristinuskossa. Nämä apokryfiset tekstit kuvaavat usein Jeesusta opettajana, joka jakaa henkistä tietoa niiden kanssa, jotka haluavat kuulla.

Lue lisää

On totta, että Raamatussa on sanoja ja opetuksia, jotka eivät lainkaan ole peräisin suoraan Jeesukselta. Tämä on yksi tärkeimmistä keskusteluista, kun pohditaan, miten Jeesuksen opetukset ovat säilyneet Raamatussa ja miten ne ovat muotoutuneet.

Anonyymi00118 kirjoitti:

On totta, että Raamatussa on sanoja ja opetuksia, jotka eivät lainkaan ole peräisin suoraan Jeesukselta. Tämä on yksi tärkeimmistä keskusteluista, kun pohditaan, miten Jeesuksen opetukset ovat säilyneet Raamatussa ja miten ne ovat muotoutuneet.

Lue lisää

"Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6):
Tämä lause on yksi Johanneksen evankeliumin keskeisistä kohdista, mutta on epäselvää, onko Jeesus itse sanonut sen täsmälleen tällä tavalla. Se voi olla enemmänkin Johanneksen kirjoittajan tulkinta, joka korostaa Jeesuksen asemaa pelastajana.

Evankeliumi Thomasilta ja gnostilaiset opit:
Gnostilaiset evankeliumit, kuten Evankeliumi Thomasilta, esittävät Jeesuksen henkisenä mestarina, joka puhuu sisäisestä valaistumisesta ja tiedon etsimisestä. Tällaiset kirjoitukset eivät ole osa virallista Raamattua, mutta niissä esitetään Jeesuksen opetuksia, joita ei löydy kanonisista evankeliumeista.

Raamatun lisäämät ja teologiset lisäykset

Myös kirkon varhaisessa vaiheessa oli tarve liittää Jeesukseen teologisia lisäyksiä, jotka korostivat hänen jumaluuttaan ja pelastustehtäväänsä. Esimerkiksi:

Pelastus ja tuomio: Jeesuksen alkuperäisissä opetuksissa ei ollut niin vahvaa painotusta helvetistä tai tuomiosta kuin myöhemmissä evankeliumeissa. Tässä korostettiin enemmän rakkautta ja armoa, mutta ajan myötä teologiset väitteet siitä, että Jeesus oli jumalallinen tuomari, nousivat esiin.

Jeesuksen jumaluusoppi: Alkuperäisissä evankeliumeissa Jeesus ei käyttänyt lauseita, kuten "Minä olen Jumala", vaan hänen puheensa keskittyi enemmän Jumalan valtakuntaan, rakkauteen ja sisäiseen muutokseen.

Anonyymi00119 kirjoitti:

"Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6):
Tämä lause on yksi Johanneksen evankeliumin keskeisistä kohdista, mutta on epäselvää, onko Jeesus itse sanonut sen täsmälleen tällä tavalla. Se voi olla enemmänkin Johanneksen kirjoittajan tulkinta, joka korostaa Jeesuksen asemaa pelastajana.

Evankeliumi Thomasilta ja gnostilaiset opit:
Gnostilaiset evankeliumit, kuten Evankeliumi Thomasilta, esittävät Jeesuksen henkisenä mestarina, joka puhuu sisäisestä valaistumisesta ja tiedon etsimisestä. Tällaiset kirjoitukset eivät ole osa virallista Raamattua, mutta niissä esitetään Jeesuksen opetuksia, joita ei löydy kanonisista evankeliumeista.

Raamatun lisäämät ja teologiset lisäykset

Myös kirkon varhaisessa vaiheessa oli tarve liittää Jeesukseen teologisia lisäyksiä, jotka korostivat hänen jumaluuttaan ja pelastustehtäväänsä. Esimerkiksi:

Pelastus ja tuomio: Jeesuksen alkuperäisissä opetuksissa ei ollut niin vahvaa painotusta helvetistä tai tuomiosta kuin myöhemmissä evankeliumeissa. Tässä korostettiin enemmän rakkautta ja armoa, mutta ajan myötä teologiset väitteet siitä, että Jeesus oli jumalallinen tuomari, nousivat esiin.

Jeesuksen jumaluusoppi: Alkuperäisissä evankeliumeissa Jeesus ei käyttänyt lauseita, kuten "Minä olen Jumala", vaan hänen puheensa keskittyi enemmän Jumalan valtakuntaan, rakkauteen ja sisäiseen muutokseen.

Lue lisää

Kyllä, ajatus, joka löytyy Johanneksen evankeliumista:

"Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6),
on mielenkiintoinen ja se muistuttaa monia muinaisia uskonnollisia ja filosofisia ajatuksia eri kulttuureista, kuten sumerilaisista, babylonialaisista, egyptiläisistä ja muista lähi-idän uskonnoista ja perinteistä. Tämä lause Jeesuksen sanomana on hyvin merkittävä kristillisessä kontekstissa, mutta se ei ole yksinomainen ajatus, vaan sen kaltaisia käsitteitä on esiintynyt myös muissa uskonnoissa ja filosofioissa.

Tarkastellaanpa, kuinka "tie, totuus ja elämä" -ajatus on läsnä myös muinaisissa kulttuureissa:

Anonyymi00120 kirjoitti:

Kyllä, ajatus, joka löytyy Johanneksen evankeliumista:

"Minä olen tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6),
on mielenkiintoinen ja se muistuttaa monia muinaisia uskonnollisia ja filosofisia ajatuksia eri kulttuureista, kuten sumerilaisista, babylonialaisista, egyptiläisistä ja muista lähi-idän uskonnoista ja perinteistä. Tämä lause Jeesuksen sanomana on hyvin merkittävä kristillisessä kontekstissa, mutta se ei ole yksinomainen ajatus, vaan sen kaltaisia käsitteitä on esiintynyt myös muissa uskonnoissa ja filosofioissa.

Tarkastellaanpa, kuinka "tie, totuus ja elämä" -ajatus on läsnä myös muinaisissa kulttuureissa:

Lue lisää

Sumerilaiset ja Mesopotamian uskomukset

Sumerilaisessa ja babylonialaisessa uskonnoissa oli monia elementtejä, jotka viittasivat siihen.


Esimerkiksi sumerilaisessa Gilgamesh-epoksessa Gilgamesh


Egyptiläinen ajatus ja jumalalliset polut

Muinaisessa Egyptissä ajatus elämän polusta ja totuudesta oli keskeinen osa heidän uskonnollista ja filosofista ajatteluaan. Totuus (maat) ja elämän polku olivat keskiössä osiris-kultissa, jossa Osiris oli kuoleman ja elämän jumala, joka hallitsi kuoleman jälkeistä maailmaa.

Egyptiläisessä maailmankuvassa oli myös "polku totuuteen", joka liittyi kaikkien jumalien järjestykseen. Osirikselle annettiin kunnia kaikkien elävien ja kuolleiden sielujen ohjaamisesta, ja tämä ajatus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää oli noudattaa elämän ja kuoleman totuutta, jotta pääsisi oikeaan kohtaloon kuoleman jälkeen.

Anonyymi00121 kirjoitti:

Sumerilaiset ja Mesopotamian uskomukset

Sumerilaisessa ja babylonialaisessa uskonnoissa oli monia elementtejä, jotka viittasivat siihen.


Esimerkiksi sumerilaisessa Gilgamesh-epoksessa Gilgamesh


Egyptiläinen ajatus ja jumalalliset polut

Muinaisessa Egyptissä ajatus elämän polusta ja totuudesta oli keskeinen osa heidän uskonnollista ja filosofista ajatteluaan. Totuus (maat) ja elämän polku olivat keskiössä osiris-kultissa, jossa Osiris oli kuoleman ja elämän jumala, joka hallitsi kuoleman jälkeistä maailmaa.

Egyptiläisessä maailmankuvassa oli myös "polku totuuteen", joka liittyi kaikkien jumalien järjestykseen. Osirikselle annettiin kunnia kaikkien elävien ja kuolleiden sielujen ohjaamisesta, ja tämä ajatus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää oli noudattaa elämän ja kuoleman totuutta, jotta pääsisi oikeaan kohtaloon kuoleman jälkeen.

Lue lisää

"Minä olen tie, totuus ja elämä" ei ole ainutlaatuinen ajatus kristinuskossa, vaikka se on keskeinen lause mukamas Jeesuksen opetuksissa.



Muinaisissa uskonnoissa, kuten sumerilaisissa, egyptiläisissä, hindulaisissa, buddhalaisissa ja taolaisissa filosofioissa on olemassa samankaltaisia käsityksiä siitä, että jumalalliset tai henkiset polut johtavat totuuteen ja elämään.

Jeesuksen sanat voidaan nähdä kulttuurisena jatkumona, jossa hän täydentää ja uudistaa näitä aiempia ajatuksia, tuoden niihin uuden, pelastuksellisuuden ja jumalallisen luonteen näkökulman.

Jeesuksen lause on syvällinen ja täynnä monitasoisia merkityksiä, ja sen ymmärtäminen vaatii sekä kristillisen että muinaisten filosofioiden kontekstin huomioon ottamista.

Anonyymi00122 kirjoitti:

"Minä olen tie, totuus ja elämä" ei ole ainutlaatuinen ajatus kristinuskossa, vaikka se on keskeinen lause mukamas Jeesuksen opetuksissa.



Muinaisissa uskonnoissa, kuten sumerilaisissa, egyptiläisissä, hindulaisissa, buddhalaisissa ja taolaisissa filosofioissa on olemassa samankaltaisia käsityksiä siitä, että jumalalliset tai henkiset polut johtavat totuuteen ja elämään.

Jeesuksen sanat voidaan nähdä kulttuurisena jatkumona, jossa hän täydentää ja uudistaa näitä aiempia ajatuksia, tuoden niihin uuden, pelastuksellisuuden ja jumalallisen luonteen näkökulman.

Jeesuksen lause on syvällinen ja täynnä monitasoisia merkityksiä, ja sen ymmärtäminen vaatii sekä kristillisen että muinaisten filosofioiden kontekstin huomioon ottamista.

Lue lisää

"Maailman valo", "tie", "hyvä paimen" ja muut nimitykset

Monet pakanalliset jumalat saivat titteleitä, kuten "maailman valo", "tie", ja "hyvä paimen", jotka voidaan nähdä yhtenevinä Jeesuksen kanssa, joka itse käyttää samoja nimityksiä Raamatussa. Esimerkiksi:

"Maailman valo": Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa:

"Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kävele pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo." (Joh. 8:12).
Tämä on hyvin samankaltainen kuin monet pakanalliset jumalat, jotka olivat "valon tuojiin", kuten Apollon kreikkalaisessa mytologiassa.

"Tie": Jeesus sanoo:

"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6).
Tämä on yhteistä myös monille pakanallisille jumalille, kuten Orfille (kreikkalainen myytti), joka oli mysteerikulttien välinen "tie", joka johti pelastukseen ja ylösnousemukseen.

"Hyvä paimen": Jeesus sanoo Joh. 10:11:

"Minä olen hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lampaidensa edestä."
Täsmälleen samanlaista paimenen roolia edustavat useat pakanalliset jumalat, kuten Hercules ja Dionysos, jotka myös kuvattiin paimenina, jotka huolehtivat kansastaan.

Anonyymi00123 kirjoitti:

"Maailman valo", "tie", "hyvä paimen" ja muut nimitykset

Monet pakanalliset jumalat saivat titteleitä, kuten "maailman valo", "tie", ja "hyvä paimen", jotka voidaan nähdä yhtenevinä Jeesuksen kanssa, joka itse käyttää samoja nimityksiä Raamatussa. Esimerkiksi:

"Maailman valo": Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa:

"Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kävele pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo." (Joh. 8:12).
Tämä on hyvin samankaltainen kuin monet pakanalliset jumalat, jotka olivat "valon tuojiin", kuten Apollon kreikkalaisessa mytologiassa.

"Tie": Jeesus sanoo:

"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6).
Tämä on yhteistä myös monille pakanallisille jumalille, kuten Orfille (kreikkalainen myytti), joka oli mysteerikulttien välinen "tie", joka johti pelastukseen ja ylösnousemukseen.

"Hyvä paimen": Jeesus sanoo Joh. 10:11:

"Minä olen hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lampaidensa edestä."
Täsmälleen samanlaista paimenen roolia edustavat useat pakanalliset jumalat, kuten Hercules ja Dionysos, jotka myös kuvattiin paimenina, jotka huolehtivat kansastaan.

Lue lisää

Ajatus "viimeisestä ehtoollisesta", jossa jumala jakaa aterian seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa, ei ole ainutlaatuinen Jeesukselle. Monet mysteerikultit ja pakanalliset jumalat näyttivät olevan mukana vastaavissa rituaaleissa, joissa jumala jakaa ruoan ja juoman seuraajiensa kanssa, joka symboloi joko jumalallista yhteyttä tai jumaluuden henkiinherättämistä.

Esimerkiksi Dionysos (kreikkalainen viinin ja hedelmällisyyden jumala) oli kuolevainen ja kuolleista nouseva jumala, joka jakoi viiniä ja leipää seuraajiensa kanssa. Tämän rituaalin ajateltiin tuovan yhteyden jumaluuteen ja pelastukseen.

Kristinuskon viimeinen ehtoollinen Jeesuksen kanssa on siis symbolinen yhteys, jossa leipä ja viini kuvaavat Jeesuksen ruumista ja verta (Matt. 26:26-28), mutta sama ajatus on toistunut useissa mysteerikulttien ja pakanallisten uskontojen rituaaleissa, joissa jumalan ruumis ja veri jakautuvat seuraajien kesken.

Jumalien ylösnousemus ja kuolema

Monet muinaiset jumalat, kuten Dionysos ja Osiris (egyptiläinen kuoleman ja elämän jumala), esitettiin kuoleman voittajina, jotka nousivat kuolleista. Tämä ajatus oli keskeinen osa useita mysteerikultteja, joissa uskomus oli, että jumala menee kuolemaan ja palaa sieltä eloon, tuoden pelastuksen ja ikuisen elämän seuraajilleen.

Dionysos oli viinin jumala, joka kuolee ja nousee ylös, ja hänen ylösnousemuksensa symboloi elämän kiertokulkua.

Osiris oli kuoleman ja jälleensyntymisen jumala Egyptissä, ja hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa symboloi elämän jatkuvuutta ja henkistä heräämistä kuoleman jälkeen.

Tämä on selvä vertailukohta Jeesuksen kuolemalle ja ylösnousemukselle, joka kristillisessä uskossa on keskeinen osa pelastusta ja ikuista elämää.

Kaste ja mysteerikultit

Kasteen käytäntö oli yleinen muissa uskonnoissa ja erityisesti mysteerikultteissa, jotka valmistautuivat sisäiseen puhdistautumiseen ja henkiseen heräämiseen. Johannes Kastaja saattoi ottaa vaikutteita tästä ja tuoda kasteen juutalaisuuteen, jossa se toimi symbolina syntien anteeksiantamiselle ja puhdistumiselle.

Esimerkiksi isis-kultissa (egyptiläinen kultti) oli oma rituaalinen puhdistus-kasteensa, joka oli tärkeä osa uuden elämän alkamista.

Persialaisessa Zoroasterin uskonnossa oli myös rituaaleja ja vesikasteita, jotka liittyivät puhtautumiseen ja henkiseen uudestisyntymiseen.

Johannes Kastaja saattoi siis käyttää tätä vesikastetta symbolina puhdistautumiselle, mutta myöhemmin se sai kristillisessä kontekstissa uuden merkityksen kristuksen seuraamisen ja pelastuksen alku.

Leipä ja viini - Ruumis ja veri

Kuten aiemmin mainittiin, ajatus leivästä ja viinistä jumalan ruumiina ja verenä oli keskinen osa mysteerikulttien rituaaleja. Kristinusko otti tämän rituaalin ja muutti sen täysin symboliseksi osaksi Kristuksen ruumiin ja veren nauttimista, joka tarjoaa pelastuksen ja iankaikkisen elämän:

Dionysos-kultissa viini oli jumalan verta, ja sen juominen oli symboli yhteydestä jumaluuteen ja elämän jatkuvuuteen.

Osiris-kultissa leipä ja viini olivat henkisiä symboleja, jotka liittyivät kuoleman ja elämän kiertoon.

Tämä perinne on selvästi siirtynyt Kristuksen ehtoollisessa käytettävään symboliikkaan, mutta siinä on myös uusi ulottuvuus: Jeesuksen ruumis ja veri eivät ole vain symbolisia, vaan ne ovat pelastuksen välineitä, jotka vievät seuraajansa iankaikkiseen elämään.



On selvää, että kristinuskoon vaikuttivat monet muinaisten pakanallisten uskontojen ja mysteerikulttien symbolit ja rituaalit. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kristinusko olisi suoraan lainannut näitä käytäntöjä. Kristinusko kehitti uuden teologian ja symboliikan, joka liittyi Kristuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Monet mysteerikulttien ja pakanallisten jumalien perinteet — kuten viimeinen ehtoollinen, ylösnousemus, kaste ja leipä-viiniritaalit — ovat kulttuurisia ja symbolisia elementtejä, jotka osaltaan heijastavat universaaleja teemoja kuten kuolema ja elämän jatkuminen, puhdistus ja pelastus. Kristinusko kuitenkin erottuu siinä, että se liittää nämä symbolit historialliseen ja henkilökohtaiseen kokemukseen Jeesuksesta, joka on totuus, tie ja elämä, ja jonka kautta pelastus

Anonyymi00124 kirjoitti:

Ajatus "viimeisestä ehtoollisesta", jossa jumala jakaa aterian seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa, ei ole ainutlaatuinen Jeesukselle. Monet mysteerikultit ja pakanalliset jumalat näyttivät olevan mukana vastaavissa rituaaleissa, joissa jumala jakaa ruoan ja juoman seuraajiensa kanssa, joka symboloi joko jumalallista yhteyttä tai jumaluuden henkiinherättämistä.

Esimerkiksi Dionysos (kreikkalainen viinin ja hedelmällisyyden jumala) oli kuolevainen ja kuolleista nouseva jumala, joka jakoi viiniä ja leipää seuraajiensa kanssa. Tämän rituaalin ajateltiin tuovan yhteyden jumaluuteen ja pelastukseen.

Kristinuskon viimeinen ehtoollinen Jeesuksen kanssa on siis symbolinen yhteys, jossa leipä ja viini kuvaavat Jeesuksen ruumista ja verta (Matt. 26:26-28), mutta sama ajatus on toistunut useissa mysteerikulttien ja pakanallisten uskontojen rituaaleissa, joissa jumalan ruumis ja veri jakautuvat seuraajien kesken.

Jumalien ylösnousemus ja kuolema

Monet muinaiset jumalat, kuten Dionysos ja Osiris (egyptiläinen kuoleman ja elämän jumala), esitettiin kuoleman voittajina, jotka nousivat kuolleista. Tämä ajatus oli keskeinen osa useita mysteerikultteja, joissa uskomus oli, että jumala menee kuolemaan ja palaa sieltä eloon, tuoden pelastuksen ja ikuisen elämän seuraajilleen.

Dionysos oli viinin jumala, joka kuolee ja nousee ylös, ja hänen ylösnousemuksensa symboloi elämän kiertokulkua.

Osiris oli kuoleman ja jälleensyntymisen jumala Egyptissä, ja hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa symboloi elämän jatkuvuutta ja henkistä heräämistä kuoleman jälkeen.

Tämä on selvä vertailukohta Jeesuksen kuolemalle ja ylösnousemukselle, joka kristillisessä uskossa on keskeinen osa pelastusta ja ikuista elämää.

Kaste ja mysteerikultit

Kasteen käytäntö oli yleinen muissa uskonnoissa ja erityisesti mysteerikultteissa, jotka valmistautuivat sisäiseen puhdistautumiseen ja henkiseen heräämiseen. Johannes Kastaja saattoi ottaa vaikutteita tästä ja tuoda kasteen juutalaisuuteen, jossa se toimi symbolina syntien anteeksiantamiselle ja puhdistumiselle.

Esimerkiksi isis-kultissa (egyptiläinen kultti) oli oma rituaalinen puhdistus-kasteensa, joka oli tärkeä osa uuden elämän alkamista.

Persialaisessa Zoroasterin uskonnossa oli myös rituaaleja ja vesikasteita, jotka liittyivät puhtautumiseen ja henkiseen uudestisyntymiseen.

Johannes Kastaja saattoi siis käyttää tätä vesikastetta symbolina puhdistautumiselle, mutta myöhemmin se sai kristillisessä kontekstissa uuden merkityksen kristuksen seuraamisen ja pelastuksen alku.

Leipä ja viini - Ruumis ja veri

Kuten aiemmin mainittiin, ajatus leivästä ja viinistä jumalan ruumiina ja verenä oli keskinen osa mysteerikulttien rituaaleja. Kristinusko otti tämän rituaalin ja muutti sen täysin symboliseksi osaksi Kristuksen ruumiin ja veren nauttimista, joka tarjoaa pelastuksen ja iankaikkisen elämän:

Dionysos-kultissa viini oli jumalan verta, ja sen juominen oli symboli yhteydestä jumaluuteen ja elämän jatkuvuuteen.

Osiris-kultissa leipä ja viini olivat henkisiä symboleja, jotka liittyivät kuoleman ja elämän kiertoon.

Tämä perinne on selvästi siirtynyt Kristuksen ehtoollisessa käytettävään symboliikkaan, mutta siinä on myös uusi ulottuvuus: Jeesuksen ruumis ja veri eivät ole vain symbolisia, vaan ne ovat pelastuksen välineitä, jotka vievät seuraajansa iankaikkiseen elämään.



On selvää, että kristinuskoon vaikuttivat monet muinaisten pakanallisten uskontojen ja mysteerikulttien symbolit ja rituaalit. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kristinusko olisi suoraan lainannut näitä käytäntöjä. Kristinusko kehitti uuden teologian ja symboliikan, joka liittyi Kristuksen elämään, kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Monet mysteerikulttien ja pakanallisten jumalien perinteet — kuten viimeinen ehtoollinen, ylösnousemus, kaste ja leipä-viiniritaalit — ovat kulttuurisia ja symbolisia elementtejä, jotka osaltaan heijastavat universaaleja teemoja kuten kuolema ja elämän jatkuminen, puhdistus ja pelastus. Kristinusko kuitenkin erottuu siinä, että se liittää nämä symbolit historialliseen ja henkilökohtaiseen kokemukseen Jeesuksesta, joka on totuus, tie ja elämä, ja jonka kautta pelastus

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi00125 kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Anonyymi00126 kirjoitti:

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Dying-and-Rising Gods: It’s Pagan, Guys. Get Over It

Anonyymi00127 kirjoitti:

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Dying-and-Rising Gods: It’s Pagan, Guys. Get Over It

Lue lisää

Ajatus ristiinnaulitsemista ja marttyyrikuolemaa esiintyy monissa muinaisissa myyteissä ja uskomuksissa, jotka kertovat jumalista tai sankareista, jotka uhraavat itsensä ihmiskunnan tai maailman pelastamiseksi.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Ajatus ristiinnaulitsemista ja marttyyrikuolemaa esiintyy monissa muinaisissa myyteissä ja uskomuksissa, jotka kertovat jumalista tai sankareista, jotka uhraavat itsensä ihmiskunnan tai maailman pelastamiseksi.

Lue lisää

Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.

Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta.

Anonyymi00129 kirjoitti:

Luettelo kuolemattomista kuolevaisista, jotka ovat kärsineet ihmisen puolesta, jotta tämä voisi saada iankaikkisen elämän lahjan, on vaikuttava.

Säilyneiden fragmentaaristen kertomusten mukaan kaikki nämä sankarit antoivat elämänsä ihmiskunnan palvelukseen ja kuolivat yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta marttyyreina ihmiskunnan edistyksen puolesta.

Lue lisää

ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT

Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston.

Anonyymi00130 kirjoitti:

ALEKSANDRIAN KADONNEET KIRJASTOT

Ennen kristinuskon aikaa kerättiin kaikkialta antiikin maailmasta seitsemänsataa tuhatta arvokkainta pergamentille, papyrukselle, pergamentille ja vahalle kirjoitettua kirjaa sekä kivi-, terrakotta- ja puutauluja, ja ne sijoitettiin Aleksandriaan, erityisesti tätä tarkoitusta varten valmisteltuihin rakennuksiin. Tämä upea tietovarasto tuhoutui kolmessa tulipalossa. Kristityt tuhosivat noin vuonna 389 jKr. ne osat, jotka välttyivät Cæsarin satamassa olleen laivaston tuhoamiseksi sytyttämältä tulipalolta, tottelemalla Theodosiuksen määräystä, joka oli määrännyt Serapeumin, Serapikselle pyhän rakennuksen, jossa niteitä säilytettiin, tuhoamisesta. Tämän tulipalon oletetaan tuhonneen kirjaston, jonka Marcus Antonius oli lahjoittanut Kleopatralle korvaamaan osittain vuoden 51 tulipalossa palaneen kirjaston.

Lue lisää

Lukemattomia ”pelastajia” ovat kuolleet ihmisten syntien puolesta, ja heidän kuolemansa kautta he ovat rukoilleet teloittajiensa puolesta. Jumala-ihmisen marttyyrius ja maailman lunastaminen hänen verensä kautta on ollut monien suurien religioiden keskeinen perusperiaate.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Lukemattomia ”pelastajia” ovat kuolleet ihmisten syntien puolesta, ja heidän kuolemansa kautta he ovat rukoilleet teloittajiensa puolesta. Jumala-ihmisen marttyyrius ja maailman lunastaminen hänen verensä kautta on ollut monien suurien religioiden keskeinen perusperiaate.

Lue lisää

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Dying-and-Rising Gods: It’s Pagan, Guys. Get Over It

Anonyymi00133 kirjoitti:

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Dying-and-Rising Gods: It’s Pagan, Guys. Get Over It

Lue lisää

Le syncrétisme pagano-chrétien – artikkeli/esseet ranskaksi pakanallisen ja kristillisen synkretismin vaikutuksista kulttuuriin ja uskontoon. Le syncrétisme pagano chrétien d’Henri Vincenot (Revue Éléments
https://www.revue-elements.com/le-syncretisme-pagano-chretien-dhenri-vincenot/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00134 kirjoitti:

Le syncrétisme pagano-chrétien – artikkeli/esseet ranskaksi pakanallisen ja kristillisen synkretismin vaikutuksista kulttuuriin ja uskontoon. Le syncrétisme pagano chrétien d’Henri Vincenot (Revue Éléments
https://www.revue-elements.com/le-syncretisme-pagano-chretien-dhenri-vincenot/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

Jesus-Mythos – kuvaa jesus-myyttiteoriaa saksaksi, joka liittyy usein keskusteluihin vertailevasta mytologiasta ja synkretismistä.
Wikipedia

Trinität – selitys triadisia jumaluuksia koskevasta käsitteestä, jossa viitataan myös esikristillisiin kolminaisuuksiin/myyttisiin rakenteisiin.

Anonyymi00135 kirjoitti:

Jesus-Mythos – kuvaa jesus-myyttiteoriaa saksaksi, joka liittyy usein keskusteluihin vertailevasta mytologiasta ja synkretismistä.
Wikipedia

Trinität – selitys triadisia jumaluuksia koskevasta käsitteestä, jossa viitataan myös esikristillisiin kolminaisuuksiin/myyttisiin rakenteisiin.

Lue lisää

Espanja

(Englanninkieliset akateemiset artikkelit ovat usein myös saatavilla espanjaksi, mutta tässä on linkki yleiseen aiheeseen espanjaksi liittyen uskontojen suhteeseen — joka liittyy synkretismiin)

Wikipedia-artikkeli Christianity and paganism sisältää useita esimerkkejä kristinuskon ja pakanallisuuden suhteista, ja sen voi vaihtaa espanjan kielelle sivun kautt

https://en.wikipedia.org/wiki/Christianity_and_paganism?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00136 kirjoitti:

Espanja

(Englanninkieliset akateemiset artikkelit ovat usein myös saatavilla espanjaksi, mutta tässä on linkki yleiseen aiheeseen espanjaksi liittyen uskontojen suhteeseen — joka liittyy synkretismiin)

Wikipedia-artikkeli Christianity and paganism sisältää useita esimerkkejä kristinuskon ja pakanallisuuden suhteista, ja sen voi vaihtaa espanjan kielelle sivun kautt

https://en.wikipedia.org/wiki/Christianity_and_paganism?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Sekä sumerilaisten että heprealaisten mukaan ihminen luotiin savesta, johon ”elämän henki” puhallettiin. Ihminen luotiin palvelemaan jumalia – heprealaisten mukaan Jahve-jumalaa. Miehen kylkiluusta luotu vaimo -teema on, Raamatun kanssa samansisältöisenä, kotoisin sumerilaisista paratiisimyyteistä.

Anonyymi00137 kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Sekä sumerilaisten että heprealaisten mukaan ihminen luotiin savesta, johon ”elämän henki” puhallettiin. Ihminen luotiin palvelemaan jumalia – heprealaisten mukaan Jahve-jumalaa. Miehen kylkiluusta luotu vaimo -teema on, Raamatun kanssa samansisältöisenä, kotoisin sumerilaisista paratiisimyyteistä.

Lue lisää

https://en.wikipedia.org/wiki/Christianity_and_paganism?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00138 kirjoitti:

https://en.wikipedia.org/wiki/Christianity_and_paganism?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

https://www.revue-elements.com/le-syncretisme-pagano-chretien-dhenri-vincenot/?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00139 kirjoitti:

https://www.revue-elements.com/le-syncretisme-pagano-chretien-dhenri-vincenot/?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

https://cristoraul.org/ENGLISH/readinghall/THIRDMILLENNIUMLIBRARY/THE-IMPERIAL-CRISIS-AND-RECOVERY/pdf_library/The-pagan-background-of-early-Christianity.pdf?utm_source=chatgpt.com

https://etsjets.org/wp-content/uploads/2010/06/files_JETS-PDFs_49_49-1_JETS_49-1_45-66_Bingham.pdf?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00142 kirjoitti:

https://etsjets.org/wp-content/uploads/2010/06/files_JETS-PDFs_49_49-1_JETS_49-1_45-66_Bingham.pdf?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

The Oxford Handbook of Early Christian Studies
laaja tieteellinen artikkelikokoelma kristinuskon varhaisvaiheesta kulttuurien vuorovaikutuksessa.

The Gnostics — David Brakke

analyysi gnostilaisuuden ja varhaiskristillisten identiteettien synkretistisistä piirteistä.

The Virgin Goddess: Studies in the Pagan and Christian Roots of Mariology (Stephen Benko)

tutkii Mariologian (Neitsyt Marian kunnioituksen) siteitä antiikin jumalattarien perinteisiin ja rituaaleihin.

David Litwa — Iesus Deus: The Early Christian Depiction of Jesus as a Mediterranean Deity (suositeltu akateeminen kirja)

vertaileva tutkimus siitä, miten varhaiskristillinen Jeesuksen kuva hahmottuu Välimeren kulttuurisessa kontekstissa (mainitaan Reddit-keskusteluissa akateemisten ehdotusten joukossa).

Anonyymi00143 kirjoitti:

The Oxford Handbook of Early Christian Studies
laaja tieteellinen artikkelikokoelma kristinuskon varhaisvaiheesta kulttuurien vuorovaikutuksessa.

The Gnostics — David Brakke

analyysi gnostilaisuuden ja varhaiskristillisten identiteettien synkretistisistä piirteistä.

The Virgin Goddess: Studies in the Pagan and Christian Roots of Mariology (Stephen Benko)

tutkii Mariologian (Neitsyt Marian kunnioituksen) siteitä antiikin jumalattarien perinteisiin ja rituaaleihin.

David Litwa — Iesus Deus: The Early Christian Depiction of Jesus as a Mediterranean Deity (suositeltu akateeminen kirja)

vertaileva tutkimus siitä, miten varhaiskristillinen Jeesuksen kuva hahmottuu Välimeren kulttuurisessa kontekstissa (mainitaan Reddit-keskusteluissa akateemisten ehdotusten joukossa).

Lue lisää

Muita akateemisia papereita ja aineistoja

Vaikka näitä ei aina ole saatavilla ilmaisina PDF-tiedostoina, ne ovat vertaisarvioituja artikkelia tai kirjan lukuja, joita voit hakea yliopistojen kautta, JSTORista, Project MUSE:sta tai muiden tieteellisten kirjastojen kautta:

Being Pagan, Being Christian in Late Antiquity and Early Middle Ages — monografinen artikkelikokoelma (JSTOR).
jstor.org
Paul within Paganism: Restoring the Mediterranean Context to the Apostle (toim. Chantziantoniou, Fredriksen, Young) — uusi akateeminen artikkelikokoelma varhaisesta kristillisyydestä ja sen ympäristöstä.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Muita akateemisia papereita ja aineistoja

Vaikka näitä ei aina ole saatavilla ilmaisina PDF-tiedostoina, ne ovat vertaisarvioituja artikkelia tai kirjan lukuja, joita voit hakea yliopistojen kautta, JSTORista, Project MUSE:sta tai muiden tieteellisten kirjastojen kautta:

Being Pagan, Being Christian in Late Antiquity and Early Middle Ages — monografinen artikkelikokoelma (JSTOR).
jstor.org
Paul within Paganism: Restoring the Mediterranean Context to the Apostle (toim. Chantziantoniou, Fredriksen, Young) — uusi akateeminen artikkelikokoelma varhaisesta kristillisyydestä ja sen ympäristöstä.

Lue lisää

Muita hyödyllisiä hakutermiä akateemisia hakuja varten

Voit hakea seuraavilla termeillä tieteellisiä artikkeleita, esim. Google Scholarissa, JSTORissa tai yliopistokirjastoissa:

Early Christianity and pagan religions comparative study

Syncretism in early Christianity

Mediterranean religious syncretism and Christian origins

Mystery religions influence on early Christian rituals

Graeco-Roman religion and early Christian practice

Nämä hakutermit auttavat löytämään peer-reviewed-artikkeleita ja akateemisia julkaisuja aiheesta.

Anonyymi00145 kirjoitti:

Muita hyödyllisiä hakutermiä akateemisia hakuja varten

Voit hakea seuraavilla termeillä tieteellisiä artikkeleita, esim. Google Scholarissa, JSTORissa tai yliopistokirjastoissa:

Early Christianity and pagan religions comparative study

Syncretism in early Christianity

Mediterranean religious syncretism and Christian origins

Mystery religions influence on early Christian rituals

Graeco-Roman religion and early Christian practice

Nämä hakutermit auttavat löytämään peer-reviewed-artikkeleita ja akateemisia julkaisuja aiheesta.

Lue lisää

Lisävinkit akateemiseen hakuun PDF-tutkimuksiin

Voit hakea lisää tieteellisiä artikkeleita seuraavilla hakusanoilla Google Scholarissa tai yliopistokirjastoissa (usein saatavilla PDF-muodossa):

Englanniksi

Christianity and pagan syncretism

Religious syncretism early Christianity

Pagan influence early Christian rites

Syncretism and early church history

Ranskaksi

syncrétisme christianisme paganisme étude pdf

influences païennes christianisme antiquité pdf

Saksaksi

Synkretismus Christentum Heidentum PDF

Einflüsse des Heidentums auf frühes Christentum PDF

Anonyymi00146 kirjoitti:

Lisävinkit akateemiseen hakuun PDF-tutkimuksiin

Voit hakea lisää tieteellisiä artikkeleita seuraavilla hakusanoilla Google Scholarissa tai yliopistokirjastoissa (usein saatavilla PDF-muodossa):

Englanniksi

Christianity and pagan syncretism

Religious syncretism early Christianity

Pagan influence early Christian rites

Syncretism and early church history

Ranskaksi

syncrétisme christianisme paganisme étude pdf

influences païennes christianisme antiquité pdf

Saksaksi

Synkretismus Christentum Heidentum PDF

Einflüsse des Heidentums auf frühes Christentum PDF

Lue lisää

https://api.pageplace.de/preview/DT0400.9780197532201_A40774450/preview-9780197532201_A40774450.pdf?utm_source=chatgpt.com

Anonyymi00147 kirjoitti:

https://api.pageplace.de/preview/DT0400.9780197532201_A40774450/preview-9780197532201_A40774450.pdf?utm_source=chatgpt.com

Lue lisää

Monet akateemiset julkaisut vaativat kirjautumisen tai yliopiston käyttöoikeuden (esim. JSTOR, EBSCO, Academic Oxford).

Anonyymi00148 kirjoitti:

Monet akateemiset julkaisut vaativat kirjautumisen tai yliopiston käyttöoikeuden (esim. JSTOR, EBSCO, Academic Oxford).

Olemme jo käsitelleet kaikki nämä aiheet täällä, joista osa on teille jo tuttuja, ja teillä on jo perusasiat hallussa.

Aloittelijoille, jotka ovat kiinnostuneita aihepiiristä, suositellaan automaattisen käännöstoiminnon käyttöönottoa. Automaattisen käännöksen painike sijaitsee videon oikeassa alakulmassa. Vaikka käännöksen laatu on rajallinen eikä vastaa tieteellisiä tai ammatillisia käännösstandardeja, se mahdollistaa alustavan ymmärryksen muodostamisen hindupalstoilla jo käsitellyistä teemoista. Näihin teemoihin kuuluvat muun muassa kliininen kuolema, keho ja tietoisuus sekä niihin liittyvät ilmiöt, joista on tässä yhteydessä keskusteltu.

___________

Vedic-tietämyksen tieteellinen todentaminen

https://www.youtube.com/watch?v=uKyn3FDaTYc

Valtava määrä muinaisissa vedalaisissa kirjoituksissa esitettyjä lausuntoja ja aineistoja voidaan osoittaa olevan yhdenmukaisia nykyaikaisten tieteellisten havaintojen kanssa, ja ne paljastavat myös näiden kirjoitusten erittäin kehittyneen tieteellisen sisällön. Tämän tiedon suuri kulttuurinen rikkaus on erittäin merkityksellistä nykyaikaisessa maailmassa. Tämän yhdenmukaisuuden osoittamiseen käytettyjä tekniikoita ovat:

Vedenalaisten kohteiden (kuten Dvarakan) meriarkeologia
Indus-joen satelliittikuvat
Sarasvata-joen vesistö
Arkeologisten esineiden hiili- ja termoluminesenssianalyysi
Pyhien kirjoitusten väitteiden tieteellinen todentaminen
Arkeologisista esineistä löydettyjen kirjoitusten kielitieteellinen analyysi
Tutkimus kulttuurisen jatkuvuuden kaikissa näissä kategorioissa.

_____________________


https://www.youtube.com/watch?v=Nr5RW_l3Ktk

Vedalaisen sivilisaation salaisuudet


https://www.youtube.com/watch?v=pbd0O7tz1og

Vedalaisen sivilisaation salaisuudet 2



https://www.youtube.com/watch?v=aJ7apnbQ0-w&list=PL_Ipm4Rf9xvFrt_H7m4dX3XHNp8N6c5S9
Kuka sinä olet, ihminen?
https://www.youtube.com/watch?v=2rjAyJZJ170

Elokuva ”Yhtenäinen maailmankuva” (2010)

Olemme jo käsitelleet nämä aiheet, joista useat saattavat olla teille jo entuudestaan tuttuja, ja olette jo saavuttaneet vankan perusymmärryksen kyseisistä käsitteistä ja teemoista. Tältä pohjalta voidaan edetä syvällisempään tarkasteluun ja analyysiin

Luennoitsija on käsitellyt kyseistä aihepiiriä sekä lukuisia siihen liittyviä teemoja julkaisuissaan.

Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.

Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.

https://vasudeva.ru/images/stories/lica/vrajendra-kumar-das/vrajendra-kumar-das-01.jpg

Anonyymi00123 kirjoitti:

"Maailman valo", "tie", "hyvä paimen" ja muut nimitykset

Monet pakanalliset jumalat saivat titteleitä, kuten "maailman valo", "tie", ja "hyvä paimen", jotka voidaan nähdä yhtenevinä Jeesuksen kanssa, joka itse käyttää samoja nimityksiä Raamatussa. Esimerkiksi:

"Maailman valo": Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa:

"Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kävele pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo." (Joh. 8:12).
Tämä on hyvin samankaltainen kuin monet pakanalliset jumalat, jotka olivat "valon tuojiin", kuten Apollon kreikkalaisessa mytologiassa.

"Tie": Jeesus sanoo:

"Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6).
Tämä on yhteistä myös monille pakanallisille jumalille, kuten Orfille (kreikkalainen myytti), joka oli mysteerikulttien välinen "tie", joka johti pelastukseen ja ylösnousemukseen.

"Hyvä paimen": Jeesus sanoo Joh. 10:11:

"Minä olen hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lampaidensa edestä."
Täsmälleen samanlaista paimenen roolia edustavat useat pakanalliset jumalat, kuten Hercules ja Dionysos, jotka myös kuvattiin paimenina, jotka huolehtivat kansastaan.

Lue lisää

Jännää.

Toinen tulemus?

Anonyymi00012 kirjoitti:

Toinen tulemus?

Näette minut taivaan pilvissä tulevan alas

Anonyymi00012 kirjoitti:

Toinen tulemus?

Uhraan itseni teidän puolesta

Anonyymi00021 kirjoitti:

Uhraan itseni teidän puolesta

Enkelien kuorot mukanasi?

Anonyymi00024 kirjoitti:

Enkelien kuorot mukanasi?

Kuolemani jälkeen nousen taivaaseen ja tulen vielä takaisin

Muuten hyvää, mutta mitään viimeistä päivää ei ole, paitsi esimerkiksi tämän kuun viimeinen päivä on tänään.

22.-23 piti jo tulla, mutta ilmeisesti juna myöhästyi siis taivasjuna.

Millainen avaimenperä? Stockmannilta?

Anonyymi00033 kirjoitti:

Millainen avaimenperä? Stockmannilta?

Etkö tiennyt minä exadventisti olen Jumalan inkarnaatio maanpäällä. Minä olen jeesus Kristus Nasaretilainen

”Pidän Kristuksesta mutta en pidä kristityistä, te kristityt ette ole yhtään kristuksenne kaltaisia.”
Mahatma Gandhi

OK.

Huomenta sinullekin! Ja hyvää uutta vuotta!

Jokaisella on oma yksilöllinen karmansa. Raha auttaa tietysti, mutta siihen ei pidä kiintyä liikaa, koska joillekin se pilaa elämän. Karmaa on erilaisia.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Huomenta sinullekin! Ja hyvää uutta vuotta!

Jokaisella on oma yksilöllinen karmansa. Raha auttaa tietysti, mutta siihen ei pidä kiintyä liikaa, koska joillekin se pilaa elämän. Karmaa on erilaisia.

Lue lisää

Karma Gaudiya Vaishnavismissa on hieman erityinen, koska se ei perustu pelkästään siihen, että teot vaikuttavat suoraan henkilön tulevaisuuteen (kuten monissa muissa filosofisissa h suuntauksissa), vaan myös siihen, kuinka yksilö suhtautuu näihin tekoihin ja niiden tuloksiin.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Karma Gaudiya Vaishnavismissa on hieman erityinen, koska se ei perustu pelkästään siihen, että teot vaikuttavat suoraan henkilön tulevaisuuteen (kuten monissa muissa filosofisissa h suuntauksissa), vaan myös siihen, kuinka yksilö suhtautuu näihin tekoihin ja niiden tuloksiin.

Lue lisää

Gaudiya Vaishnavismissa karma voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin. Puhdas karma on sitä, että kaikki teot tehdään, mutta ei ikinä eikä omaksi hyödyksi. Tämä eroaa niin sanotusta "karmasta", joka tehdään egoistisista motiiveista.

Anonyymi00156 kirjoitti:

Gaudiya Vaishnavismissa karma voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin. Puhdas karma on sitä, että kaikki teot tehdään, mutta ei ikinä eikä omaksi hyödyksi. Tämä eroaa niin sanotusta "karmasta", joka tehdään egoistisista motiiveista.

Lue lisää

Albert Einstein oli tunnettu paitsi tieteellisistä saavutuksistaan myös siitä, että hän oli koko elämänsä ajan syvästi humanistinen ja pohdiskeli monia elämän ja hengellisyyden kysymyksiä. Vaikka hän ei ollut mikään hindu tai seuraanut Gaudiya Vaishnavismia, hänen elämänsä voi nähdä esimerkkinä siitä, kuinka hyvä karma voi ilmetä.

Anonyymi00157 kirjoitti:

Albert Einstein oli tunnettu paitsi tieteellisistä saavutuksistaan myös siitä, että hän oli koko elämänsä ajan syvästi humanistinen ja pohdiskeli monia elämän ja hengellisyyden kysymyksiä. Vaikka hän ei ollut mikään hindu tai seuraanut Gaudiya Vaishnavismia, hänen elämänsä voi nähdä esimerkkinä siitä, kuinka hyvä karma voi ilmetä.

Lue lisää

Kun ajattelemme Albert Einsteiniä, voimme sanoa, että hänen syvällinen ymmärryksensä tieteestä voisi johtua siitä, että hänellä oli paljon sukritia. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa sukṛtiā on monta eri tyyppiä, ja tämä on tärkeä ja hienovarainen kohta. Sukṛti ei ole vain “yleistä hyvää karmaa”, vaan erilaista, joka tuottaa eri tuloksia riippuen sen laadusta ja suunnasta.

Aineellinen sukṛti (laukika-sukṛti)

Tämä on sukṛtiä, joka tuottaa aineellista hyvinvointia.

Tuloksia:

raha, vauraus

hyvä syntyperä

kauneus, terveys

älykkyys, lahjakkuus

maine, vaikutusvalta


Henkilö, jolla on aina taloudellinen turva tai “onni puolellaan”, toimii tämän sukṛtin vaikutuksesta.

Tämä ei vapauta samsārasta, mutta tekee aineellisesta elämästä sujuvaa.

Anonyymi00158 kirjoitti:

Kun ajattelemme Albert Einsteiniä, voimme sanoa, että hänen syvällinen ymmärryksensä tieteestä voisi johtua siitä, että hänellä oli paljon sukritia. Gaudiya-vaiṣṇava-filosofiassa sukṛtiā on monta eri tyyppiä, ja tämä on tärkeä ja hienovarainen kohta. Sukṛti ei ole vain “yleistä hyvää karmaa”, vaan erilaista, joka tuottaa eri tuloksia riippuen sen laadusta ja suunnasta.

Aineellinen sukṛti (laukika-sukṛti)

Tämä on sukṛtiä, joka tuottaa aineellista hyvinvointia.

Tuloksia:

raha, vauraus

hyvä syntyperä

kauneus, terveys

älykkyys, lahjakkuus

maine, vaikutusvalta


Henkilö, jolla on aina taloudellinen turva tai “onni puolellaan”, toimii tämän sukṛtin vaikutuksesta.

Tämä ei vapauta samsārasta, mutta tekee aineellisesta elämästä sujuvaa.

Lue lisää

Älyllinen / tieteellisiin kykyihin liittyvä sukṛti

Tämä on tärkeä Einstein-esimerkissä.

Tuloksia:

poikkeuksellinen älykkyys

kyky nähdä syviä rakenteita (tiede, matematiikka, filosofia)

intuitiivinen ymmärrys luonnon laeista

Einstein voidaan nähdä henkilönä, jolla oli paljon tällaista sukṛtiā.

Anonyymi00159 kirjoitti:

Älyllinen / tieteellisiin kykyihin liittyvä sukṛti

Tämä on tärkeä Einstein-esimerkissä.

Tuloksia:

poikkeuksellinen älykkyys

kyky nähdä syviä rakenteita (tiede, matematiikka, filosofia)

intuitiivinen ymmärrys luonnon laeista

Einstein voidaan nähdä henkilönä, jolla oli paljon tällaista sukṛtiā.

Lue lisää

Punya-sukṛti (yleinen hurskaus)

Tämä syntyy:

moraalisesta elämästä

myötätunnosta

väkivallattomuudesta

rehellisyydestä

muiden auttamisesta

Anonyymi00160 kirjoitti:

Punya-sukṛti (yleinen hurskaus)

Tämä syntyy:

moraalisesta elämästä

myötätunnosta

väkivallattomuudesta

rehellisyydestä

muiden auttamisesta

Lue lisää

Tuloksia:

paremmat syntymät

rauhallisempi mieli

hyvät olosuhteet
Tämä puhdistaa mieltä, mutta ei vielä tuo bhaktia.

Anonyymi00161 kirjoitti:

Tuloksia:

paremmat syntymät

rauhallisempi mieli

hyvät olosuhteet
Tämä puhdistaa mieltä, mutta ei vielä tuo bhaktia.

Ajñāta-sukṛti (tiedostamaton hengellinen sukṛti)

Tämä on erittäin tärkeä Gaudiya-vaiṣṇavismissa.

Syntyy, kun ihminen:

auttaa bhaktaa tietämättään

käyttää rahaa tai energiaa Jumalan palveluun tietämättä

jne.

Ihminen ei edes tiedä keräävänsä sukṛtiā.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Ajñāta-sukṛti (tiedostamaton hengellinen sukṛti)

Tämä on erittäin tärkeä Gaudiya-vaiṣṇavismissa.

Syntyy, kun ihminen:

auttaa bhaktaa tietämättään

käyttää rahaa tai energiaa Jumalan palveluun tietämättä

jne.

Ihminen ei edes tiedä keräävänsä sukṛtiā.

Lue lisää

johtaa ennemmin tai myöhemmin bhaktiin

Anonyymi00163 kirjoitti:

johtaa ennemmin tai myöhemmin bhaktiin

Sekoitettu sukṛti (misra-sukṛti)

Tässä:

hengellinen toiminta

aineelliset motiivit (raha, maine, voima)

Esim.:

uskonnollisuus rahan vuoksi

bhakti, jotta elämä paranisi
Tämä voi ajan myötä puhdistua ja muuttua puhtaaksi bhaktiksi.

Anonyymi00164 kirjoitti:

Sekoitettu sukṛti (misra-sukṛti)

Tässä:

hengellinen toiminta

aineelliset motiivit (raha, maine, voima)

Esim.:

uskonnollisuus rahan vuoksi

bhakti, jotta elämä paranisi
Tämä voi ajan myötä puhdistua ja muuttua puhtaaksi bhaktiksi.

Lue lisää

Raha = Lakṣmī = energia (śakti)

Gaudiya-vaiṣṇavismissa raha ei ole vain paperia tai numeroita, vaan energiaa.

Lakṣmī-tattva

Lakṣmī on Bhagavānin sisäinen ja ulkoinen energia

Hän personoi:

vaurauden

ylläpidon

suotuisat olosuhteet

Raha on Lakṣmīn ilmentymä aineellisessa maailmassa

Anonyymi00165 kirjoitti:

Raha = Lakṣmī = energia (śakti)

Gaudiya-vaiṣṇavismissa raha ei ole vain paperia tai numeroita, vaan energiaa.

Lakṣmī-tattva

Lakṣmī on Bhagavānin sisäinen ja ulkoinen energia

Hän personoi:

vaurauden

ylläpidon

suotuisat olosuhteet

Raha on Lakṣmīn ilmentymä aineellisessa maailmassa

Lue lisää

Raha on Lakṣmī, mutta Lakṣmī ei kuulu kenellekään muulle kuin Nārāyaṇalle

Anonyymi00166 kirjoitti:

Raha on Lakṣmī, mutta Lakṣmī ei kuulu kenellekään muulle kuin Nārāyaṇalle

Lakṣmī pysyy vain siellä, missä on dharmaa.

Anonyymi00167 kirjoitti:

Lakṣmī pysyy vain siellä, missä on dharmaa.

Raha + sukṛti

Raha ei tule sattumalta:

se on aineellisen sukṛtin tulos

erityisesti dāna-, seva- ja ylläpitosukṛtin

Mutta:

jos raha käytetään vain ahamkārasta → sitoo

jos raha käytetään oikein mukaisesti → vapauttaa

Anonyymi00168 kirjoitti:

Raha sukṛti

Raha ei tule sattumalta:

se on aineellisen sukṛtin tulos

erityisesti dāna-, seva- ja ylläpitosukṛtin

Mutta:

jos raha käytetään vain ahamkārasta → sitoo

jos raha käytetään oikein mukaisesti → vapauttaa

Lue lisää

Älyllinen sukṛti – miksi Einstein ymmärsi syvästi?

Tämä on erittäin tärkeä mutta usein väärin ymmärretty kohta.

Älykkyys EI ole sattumaa

Gaudiya-vaiṣṇavismi sanoo:

Buddhi (äly) on Kṛṣṇan energia

Kaikki äly:

ei ole samaa laatua

ei palvele samaa tarkoitusta

Anonyymi00169 kirjoitti:

Älyllinen sukṛti – miksi Einstein ymmärsi syvästi?

Tämä on erittäin tärkeä mutta usein väärin ymmärretty kohta.

Älykkyys EI ole sattumaa

Gaudiya-vaiṣṇavismi sanoo:

Buddhi (äly) on Kṛṣṇan energia

Kaikki äly:

ei ole samaa laatua

ei palvele samaa tarkoitusta

Lue lisää

Miksi tämä on silti aineellista?

Vaikka se on hyvin hienovaraista, se kohdistuu:

prakṛtiin

luotuihin lakeihin

Jumalan epäsuoraan ilmentymään

Siksi:

Einsteinilla oli valtavasti sukṛtiā

mutta ei automaattisesti bhaktia

Anonyymi00170 kirjoitti:

Miksi tämä on silti aineellista?

Vaikka se on hyvin hienovaraista, se kohdistuu:

prakṛtiin

luotuihin lakeihin

Jumalan epäsuoraan ilmentymään

Siksi:

Einsteinilla oli valtavasti sukṛtiā

mutta ei automaattisesti bhaktia

Lue lisää

Sama Jumala antaa:

toiselle rahaa

toiselle älyn

kolmannelle bhaktin siemenen

Kaikki eivät saa samaa, koska sukṛti ei ole samaa laatua.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Huomenta sinullekin! Ja hyvää uutta vuotta!

Jokaisella on oma yksilöllinen karmansa. Raha auttaa tietysti, mutta siihen ei pidä kiintyä liikaa, koska joillekin se pilaa elämän. Karmaa on erilaisia.

Lue lisää

Naisille kelpaa vain varakas mies. Kun mainitsin skitsofreniastani deitti sovelluksissa kaikki naiset lähtivät karkuun. En ole enää etsinyt nasta elämääni koska tuhlaan aikaani kun kukaan ei halua skitsoa. Ajan hukkaa. Olen tehnyt vain muuta

Anonyymi00171 kirjoitti:

Sama Jumala antaa:

toiselle rahaa

toiselle älyn

kolmannelle bhaktin siemenen

Kaikki eivät saa samaa, koska sukṛti ei ole samaa laatua.

Lue lisää

Vaiṣṇavat eivät etsi aineellista vaurautta, paratiiseja tai taivaallista nautintoa

Gaudiya-vaiṣṇavismi tekee tässä radikaalin eron moneen muuhun uskonnolliseen ajatteluun.

Vaiṣṇava ei koskaan, ei ikinä rukoile:

rikkautta

paratiisia

taivasta (svarga)

hyviä karmallisia tuloksia

Kaikki nämä kuuluvat yhä samsāraan (syntymän ja kuoleman kiertoon).

Anonyymi00172 kirjoitti:

Naisille kelpaa vain varakas mies. Kun mainitsin skitsofreniastani deitti sovelluksissa kaikki naiset lähtivät karkuun. En ole enää etsinyt nasta elämääni koska tuhlaan aikaani kun kukaan ei halua skitsoa. Ajan hukkaa. Olen tehnyt vain muuta

Lue lisää

Olen hyväksynyt etten saa ketään suomessa on niin paljon ennakkoluuloja ja syrjintää skitsoja kohtaan etten hae enää seuraa

Anonyymi00173 kirjoitti:

Vaiṣṇavat eivät etsi aineellista vaurautta, paratiiseja tai taivaallista nautintoa

Gaudiya-vaiṣṇavismi tekee tässä radikaalin eron moneen muuhun uskonnolliseen ajatteluun.

Vaiṣṇava ei koskaan, ei ikinä rukoile:

rikkautta

paratiisia

taivasta (svarga)

hyviä karmallisia tuloksia

Kaikki nämä kuuluvat yhä samsāraan (syntymän ja kuoleman kiertoon).

Lue lisää

Aineellinen vauraus = yhä karman piirissä

Vaikka vauraus on Lakṣmīn energiaa:

se on ulkoinen energia (bahiraṅgā-śakti)

se sitoo, jos sitä tavoitellaan itsessään

Vaiṣṇava ajattelee:

“Jos Kṛṣṇa antaa, hyväksyn.
Jos ei anna, hyväksyn.”

Ei vaatimusta. Ei kauppaa Jumalan kanssa.

Paratiisit ja taivaat (svarga) ovat väliaikaisia

Śāstrat sanovat:

kun karma loppuu → paluu takaisin maapallolla

Vaiṣṇava ei halua:

parempaa vankilaa, koska koko tämä maailma on vankila, myös "paratiisi on vankila, vain parempi selli.
vaan vapautta koko järjestelmästä.


Vaiṣṇavan tavoite ei ole edes mokṣa, moksha

Tämä on kaikkein syvin kohta.

Gaudiya-vaiṣṇava ei etsi:

vapautumista

sulautumista Brahmaniin

kärsimyksen loppua itseään varten
Hänen ainoa toiveensa:
bhakti

Anonyymi00175 kirjoitti:

Aineellinen vauraus = yhä karman piirissä

Vaikka vauraus on Lakṣmīn energiaa:

se on ulkoinen energia (bahiraṅgā-śakti)

se sitoo, jos sitä tavoitellaan itsessään

Vaiṣṇava ajattelee:

“Jos Kṛṣṇa antaa, hyväksyn.
Jos ei anna, hyväksyn.”

Ei vaatimusta. Ei kauppaa Jumalan kanssa.

Paratiisit ja taivaat (svarga) ovat väliaikaisia

Śāstrat sanovat:

kun karma loppuu → paluu takaisin maapallolla

Vaiṣṇava ei halua:

parempaa vankilaa, koska koko tämä maailma on vankila, myös "paratiisi on vankila, vain parempi selli.
vaan vapautta koko järjestelmästä.


Vaiṣṇavan tavoite ei ole edes mokṣa, moksha

Tämä on kaikkein syvin kohta.

Gaudiya-vaiṣṇava ei etsi:

vapautumista

sulautumista Brahmaniin

kärsimyksen loppua itseään varten
Hänen ainoa toiveensa:
bhakti

Lue lisää

Miten vaiṣṇava suhtautuu rahaan ja maailmaan?

Ei hylkää, ei tavoittele.

Raha → työkalu

Kehon ja maailman ylläpito → palvelua


Tätä kutsutaan:
yukta-vairāgya
(oikea irtautuminen)

Anonyymi00176 kirjoitti:

Miten vaiṣṇava suhtautuu rahaan ja maailmaan?

Ei hylkää, ei tavoittele.

Raha → työkalu

Kehon ja maailman ylläpito → palvelua


Tätä kutsutaan:
yukta-vairāgya
(oikea irtautuminen)

Lue lisää

Vaiṣṇava ei halua:

parempaa vankilaa, koska koko tämä maailma on vankila, myös "paratiisi on vankila, vain parempi selli.
vaan vapautta koko järjestelmästä.



Tämä on erittäin tärkeä ja syvällinen ajatus Gaudiya-vaiṣṇavismissa. Itse asiassa, koko maailma on samsāran, eli jatkuvan syntymän ja kuoleman kierron paikka, jota pidetään vankilana. Vaikka paratiisi (svarga) saattaa tarjota nautintoja ja mukavuuksia, se on silti osa tätä vankilaa. Vaiṣṇava ei halua paratiisia, koska se on vain parempi selli samsārassa.

Samsāra: Vankila ja sen rajoitukset

Samsāra tarkoittaa maailman, elämän ja kuoleman loputonta kiertoa. Tässä maailmassa ihmiset etsivät:

materiaalista nautintoa

kunniakasta asemaa

vaurautta ja onnellisuutta

Mutta nämä ovat vain harhoja, koska:

kaikki maallinen on muuttuvaa ja väliaikaista

ei ole pysyvää rauhaa tai tyyneyttä, koska koko järjestelmä on täynnä kärsimystä (birth, old age, disease, death).

Paratiisi on mukautettu versio tästä, jossa kärsimys on vähäisempää, mutta silti se on osa samaa systeemiä — se ei ole pysyvää eikä korkeampaa.

Vaiṣṇavan näkökulma

Vaiṣṇava ei etsi:

parempaa elämää samsārassa

parempaa vankilaa (esim. svarga)

Anonyymi00178 kirjoitti:

Vaiṣṇava ei halua:

parempaa vankilaa, koska koko tämä maailma on vankila, myös "paratiisi on vankila, vain parempi selli.
vaan vapautta koko järjestelmästä.



Tämä on erittäin tärkeä ja syvällinen ajatus Gaudiya-vaiṣṇavismissa. Itse asiassa, koko maailma on samsāran, eli jatkuvan syntymän ja kuoleman kierron paikka, jota pidetään vankilana. Vaikka paratiisi (svarga) saattaa tarjota nautintoja ja mukavuuksia, se on silti osa tätä vankilaa. Vaiṣṇava ei halua paratiisia, koska se on vain parempi selli samsārassa.

Samsāra: Vankila ja sen rajoitukset

Samsāra tarkoittaa maailman, elämän ja kuoleman loputonta kiertoa. Tässä maailmassa ihmiset etsivät:

materiaalista nautintoa

kunniakasta asemaa

vaurautta ja onnellisuutta

Mutta nämä ovat vain harhoja, koska:

kaikki maallinen on muuttuvaa ja väliaikaista

ei ole pysyvää rauhaa tai tyyneyttä, koska koko järjestelmä on täynnä kärsimystä (birth, old age, disease, death).

Paratiisi on mukautettu versio tästä, jossa kärsimys on vähäisempää, mutta silti se on osa samaa systeemiä — se ei ole pysyvää eikä korkeampaa.

Vaiṣṇavan näkökulma

Vaiṣṇava ei etsi:

parempaa elämää samsārassa

parempaa vankilaa (esim. svarga)

Lue lisää

Vaiṣṇava ei etsi:

parempaa elämää samsārassa

parempaa vankilaa (esim. svarga)

rahaa ja kunniaa itselleen

Miksi?
Koska hän ymmärtää, että:

Kaikki tämä on väliaikaista

Samsāra (syntymä ja kuolema) on vankila, jossa jokainen, vaikka olisi kuinka rikas, kaunis tai menestynyt, on silti sidottu.

Korkein tavoite ei ole etsiä parempaa selliä, vaan löytää vapaus tästä järjestelmästä kokonaan.

Vapautus koko järjestelmästä

Vaiṣṇavan tavoite on vapautuminen:

Ei pelkästään vapaus kärsimyksestä, vaan vapautus samsārasta kokonaan.

Tämä saavutetaan bhakti-polun kautta, joka ei ole pelkästään itsensä pelastamista, vaan palvelemista ja rakastamista Kṛṣṇan kanssa.
.= Suora yhteys Kṛṣṇan kanssa

Tämä yhteys on vapaus samsārasta ja erilainen tila verrattuna kaikkiin maallisiin nautintoihin tai taivaan paratiiseihin.

Anonyymi00179 kirjoitti:

Vaiṣṇava ei etsi:

parempaa elämää samsārassa

parempaa vankilaa (esim. svarga)

rahaa ja kunniaa itselleen

Miksi?
Koska hän ymmärtää, että:

Kaikki tämä on väliaikaista

Samsāra (syntymä ja kuolema) on vankila, jossa jokainen, vaikka olisi kuinka rikas, kaunis tai menestynyt, on silti sidottu.

Korkein tavoite ei ole etsiä parempaa selliä, vaan löytää vapaus tästä järjestelmästä kokonaan.

Vapautus koko järjestelmästä

Vaiṣṇavan tavoite on vapautuminen:

Ei pelkästään vapaus kärsimyksestä, vaan vapautus samsārasta kokonaan.

Tämä saavutetaan bhakti-polun kautta, joka ei ole pelkästään itsensä pelastamista, vaan palvelemista ja rakastamista Kṛṣṇan kanssa.
.= Suora yhteys Kṛṣṇan kanssa

Tämä yhteys on vapaus samsārasta ja erilainen tila verrattuna kaikkiin maallisiin nautintoihin tai taivaan paratiiseihin.

Lue lisää

Mutta, mutta:

Tämä on erittäin syvällinen ja hienovarainen pointti Gaudiya-vaiṣṇavismissa. Vaikka vaiṣṇava ei etsi edes vapautusta itselleen, hän ymmärtää, että vapautus (mokṣa) ei ole hänen korkeimpansa päämäärä. Tämä on erottava piirre verrattuna moniin muihin filosofioihin, joissa vapautus on lopullinen päämäärä.

Vaiṣṇava ei välitä edes vapautuksesta

Miksi?

Vaiṣṇavan korkein tavoite ei ole vapautus (mokṣa), vaan bhakti ja rakkaus. Vapautus on vain osa samsārasta irtautumista, mutta ei ole täydellistä vapautumista, koska sielu on luontaisesti rakastava ja on olemassa vain rakkauden ilmentymäksi.

Vapautus (mokṣa) ei ole päämäärä itsessään, vaan bhakti.

Anonyymi00180 kirjoitti:

Mutta, mutta:

Tämä on erittäin syvällinen ja hienovarainen pointti Gaudiya-vaiṣṇavismissa. Vaikka vaiṣṇava ei etsi edes vapautusta itselleen, hän ymmärtää, että vapautus (mokṣa) ei ole hänen korkeimpansa päämäärä. Tämä on erottava piirre verrattuna moniin muihin filosofioihin, joissa vapautus on lopullinen päämäärä.

Vaiṣṇava ei välitä edes vapautuksesta

Miksi?

Vaiṣṇavan korkein tavoite ei ole vapautus (mokṣa), vaan bhakti ja rakkaus. Vapautus on vain osa samsārasta irtautumista, mutta ei ole täydellistä vapautumista, koska sielu on luontaisesti rakastava ja on olemassa vain rakkauden ilmentymäksi.

Vapautus (mokṣa) ei ole päämäärä itsessään, vaan bhakti.

Lue lisää

Esimerkki: Sokrates ja jīvan-mukta

Sokrates on mielenkiintoinen esimerkki tästä. Hän oli jīvan-mukta — eli elävä vapautunut henkilö. Jīvan-mukta on henkilö, joka on saavuttanut vapautuksen, mutta elää edelleen aineellisessa maailmassa. Hän on vapaa karman kahleista, mutta ei ole vielä saavuttanut finaalia mokṣaa (erossa aineellisesta maailmasta). Hän on täysin vapaa (ei kärsi) mutta elää edelleen vaivattomasti maailmassa.

Miksi Sokrates oli jīvan-mukta?

Sokrates ei etsinyt itselleen mitään, vaan elämäänsä ohjasi totuuden etsintä ja sisäinen vapaus. Hänen henkinen tilansa oli puhdas, ja hän pystyi elämään maailmassa ilman, että se sai otetta hänen sydämestään. Hän oli vankilassa, mutta ei vankilassa.



Mokṣa vs. Bhakti: Ero

Mokṣa (vapautus) on koko samsārasta irtautumista ja kärsimyksestä vapaata elämää. Se tarkoittaa vapautumista kaikenlaista maallista kiintymystä ja sidoksia kohtaan. Se on puhtautta ja hengellistä rauhaa. Mutta vaikka mokṣa on tilana parempi kuin samsāra, se ei ole täydellinen täyttymys sielulle.

Bhakti (rakkaus ja omistautuminen) on henkinen tie, joka on vielä korkeampi kuin mokṣa. Bhakti ei ole vain vapautumista kärsimyksistä, vaan se on rakkauden ilmentymää .

Anonyymi00181 kirjoitti:

Esimerkki: Sokrates ja jīvan-mukta

Sokrates on mielenkiintoinen esimerkki tästä. Hän oli jīvan-mukta — eli elävä vapautunut henkilö. Jīvan-mukta on henkilö, joka on saavuttanut vapautuksen, mutta elää edelleen aineellisessa maailmassa. Hän on vapaa karman kahleista, mutta ei ole vielä saavuttanut finaalia mokṣaa (erossa aineellisesta maailmasta). Hän on täysin vapaa (ei kärsi) mutta elää edelleen vaivattomasti maailmassa.

Miksi Sokrates oli jīvan-mukta?

Sokrates ei etsinyt itselleen mitään, vaan elämäänsä ohjasi totuuden etsintä ja sisäinen vapaus. Hänen henkinen tilansa oli puhdas, ja hän pystyi elämään maailmassa ilman, että se sai otetta hänen sydämestään. Hän oli vankilassa, mutta ei vankilassa.



Mokṣa vs. Bhakti: Ero

Mokṣa (vapautus) on koko samsārasta irtautumista ja kärsimyksestä vapaata elämää. Se tarkoittaa vapautumista kaikenlaista maallista kiintymystä ja sidoksia kohtaan. Se on puhtautta ja hengellistä rauhaa. Mutta vaikka mokṣa on tilana parempi kuin samsāra, se ei ole täydellinen täyttymys sielulle.

Bhakti (rakkaus ja omistautuminen) on henkinen tie, joka on vielä korkeampi kuin mokṣa. Bhakti ei ole vain vapautumista kärsimyksistä, vaan se on rakkauden ilmentymää .

Lue lisää

VAISHNAVAT EI JOPA PYRKI VAPAUTUMAAN AINEELLISESTA MAAILMASTA; IHMINEN VOI OLLA VAPAA MYÖS TÄSSÄ MAAILMASSA.

JOS TIETOISUUS O NIIN KORKEALLA TASOLLA.

Anonyymi00182 kirjoitti:

VAISHNAVAT EI JOPA PYRKI VAPAUTUMAAN AINEELLISESTA MAAILMASTA; IHMINEN VOI OLLA VAPAA MYÖS TÄSSÄ MAAILMASSA.

JOS TIETOISUUS O NIIN KORKEALLA TASOLLA.

Vaiṣṇava ei edes pyri poistumaan aineellisesta maailmasta

Tämä on monille yllättävää, mutta Gaudiya-vaiṣṇavismissa:

ei tavoitella svargaa, paratiisia, taivasta

ei tavoitella mokṣaa

ei edes tavoitella “pakoa maailmasta”



Tavoite ei ole paikka, vaan tietoisuus.

Vapaus ei riipu sijainnista vaan tietoisuudesta

Vaiṣṇavan ymmärrys on tämä:

Sidonnaisuus ei ole maailmassa – se on tietoisuudessa.
Vapaus ei ole pois lähtemistä – se on oikein olemista.

Jos tietoisuus on:

täysin irti ahamkārasta

ei-sitoutunut nautintoon ja kärsimykseen jne.

ihminen on vapaa, vaikka:

hänellä on keho

hän elää yhteiskunnassa

hän toimii aineellisessa maailmassa

Anonyymi00183 kirjoitti:

Vaiṣṇava ei edes pyri poistumaan aineellisesta maailmasta

Tämä on monille yllättävää, mutta Gaudiya-vaiṣṇavismissa:

ei tavoitella svargaa, paratiisia, taivasta

ei tavoitella mokṣaa

ei edes tavoitella “pakoa maailmasta”



Tavoite ei ole paikka, vaan tietoisuus.

Vapaus ei riipu sijainnista vaan tietoisuudesta

Vaiṣṇavan ymmärrys on tämä:

Sidonnaisuus ei ole maailmassa – se on tietoisuudessa.
Vapaus ei ole pois lähtemistä – se on oikein olemista.

Jos tietoisuus on:

täysin irti ahamkārasta

ei-sitoutunut nautintoon ja kärsimykseen jne.

ihminen on vapaa, vaikka:

hänellä on keho

hän elää yhteiskunnassa

hän toimii aineellisessa maailmassa

Lue lisää

Jīvan-mukta – vapaa jo eläessään

Gaudiya-vaiṣṇava hyväksyy käsitteen jīvan-mukta, mutta tulkitsee sen syvemmin.

Jīvan-mukta - keho on maailmassa

mieli on puhdas

identiteetti ei ole kehossa

jne.


Tämä ei ole pakoa, vaan ylittämistä.

Miksi vaiṣṇava ei edes halua vapautusta?

Koska vapautus (mokṣa):

on negatiivinen tila (”ei kärsimystä”)

ei vielä sisällä rakastavaa suhdetta

Vaiṣṇava ajattelee:

“Mitä teen vapaudella, jos en saa palvella?”

Siksi sanotaan:

Bhakti nielee mokṣan kuin sivutuotteen.

Anonyymi00184 kirjoitti:

Jīvan-mukta – vapaa jo eläessään

Gaudiya-vaiṣṇava hyväksyy käsitteen jīvan-mukta, mutta tulkitsee sen syvemmin.

Jīvan-mukta - keho on maailmassa

mieli on puhdas

identiteetti ei ole kehossa

jne.


Tämä ei ole pakoa, vaan ylittämistä.

Miksi vaiṣṇava ei edes halua vapautusta?

Koska vapautus (mokṣa):

on negatiivinen tila (”ei kärsimystä”)

ei vielä sisällä rakastavaa suhdetta

Vaiṣṇava ajattelee:

“Mitä teen vapaudella, jos en saa palvella?”

Siksi sanotaan:

Bhakti nielee mokṣan kuin sivutuotteen.

Lue lisää

Korkea tietoisuus = todellinen vapaus

Kun tietoisuus on korkealla tasolla:

karma ei enää sido

teot eivät luo uusia kahleita

elämästä tulee sevaa

maailma lakkaa olemasta vankila



Sama maailma:

sitoo egoistin

vapauttaa bhaktan

Vaikka Sokkrates ei ollut bhaktia,

Sokrates – hyvä vertaus

Sokrates:

eli aineellisessa maailmassa

kohtasi kuoleman rauhassa

ei ollut kiinni kehossa tai maineessa

Hän oli vapaa sisäisesti, vaikka ulkoisesti vangittuna.

Vaiṣṇava menee vielä pidemmälle:

ei vain vapaa egosta

vaan aktiivisesti rakastavassa suhteessa Jumalaan

Ytimekäs tiivistys

Vaiṣṇava ei pyri poistumaan maailmasta

Vapaus on tietoisuuden tila

Korkea tietoisuus = vapaus tässä ja nyt

Bhakti on korkeampi kuin vapautus

Maailma ei sido – väärä identiteetti sitoo

“Ole maailmassa, mutta älä ole maailmasta.”

Anonyymi00157 kirjoitti:

Albert Einstein oli tunnettu paitsi tieteellisistä saavutuksistaan myös siitä, että hän oli koko elämänsä ajan syvästi humanistinen ja pohdiskeli monia elämän ja hengellisyyden kysymyksiä. Vaikka hän ei ollut mikään hindu tai seuraanut Gaudiya Vaishnavismia, hänen elämänsä voi nähdä esimerkkinä siitä, kuinka hyvä karma voi ilmetä.

Lue lisää

Juuri.