Miltä sinusta tuntuisi hämmennys ensimmäisten oireitten tullessa ja vähittäinen hallinnan tunteen mureneminen, joka aiheuttaisi sinussa pelkoa ?
Arkesi muuttuisi vaikeaselkoiseksi ja herättäisi sinussa epävarmuutta
miten selviät kaikesta.
Alkaisit huomata, etteivät sanat löydy tai tutut reitit ja laitteet tuntuvat vierailta, mikä aiheuttaisi sinussa levottomuutta ja turvattomuutta.
Alussa saattaisit pyrkiä peittelemään oireitasi, koska pelkäisit leimautumista
tai muiden reaktioita.
Kokisit surua oman identiteettisi, tulevaisuuden suunnitelmiesi ja itsenäisyytesi menettämisestä.
Kun asiasi eivät sujuisi kuten ennen, se voisi aiheuttaa sinussa kiukkua itseä kohtaan, jota saatat purkaa itseesi tai läheisiisi tai molempiin.
Sairautesi etenemisestä huolimatta olisit kuitenkin edelleen oma itsesi
tunteinesi ja tarpeinesi, vaikka saattaa olla, että sinua ei enää kuunneltaisi,
sinua saatettaisiin pahimmassa tapauksessa jopa vähätellä höperöksi,
jonka jutuilla ei ole väliä.
Jossain vaiheessa, kun muistisi olisi heikentynyt enemmän sinut siirrettäisiin vieraaseen paikkaan, laitokseen, jota et tunne, etkä ehkä ymmärtäisi missä olet.
Kaikki ihmiset olisivat sinulle ihan vieraita, tuntemattomia.
Miltä sinusta tuntuisi siinä vaiheessa ?
Hämmennyksessäsi ja ehkä peloissasi miettisit missä sinä olet ja mitä sinulle tehdään.
Muistisairas yrittää viestiä kipua, hätäänsä, turvattomuuttaan ja pelkojaan,
mutta kun kukaan ei pysähdy kuuntelemaan eikä keskustelemaan ja
antamaan vastauksia, hän hermostuu, menettää malttinsa, koska ei tule
kuulluksi eikä saa vastauksia eikä tule huomioonotetuksi niinkuin jokainen ihminen kuuluu ottaa huomioon.
Kun hermostut ja kiukustut siitä, ettei sinua huomioida käytöksesi tulkitaan häiriköinniksi ja sinua aletaan rauhoittaa ja rajoittaa kemiallisesti eli lääkkeillä liikkumattomaksi tai sitomalla.
Viimeistään siinä vaiheessa tuntuisi jo liian pahalta.
Muistisairas on ihminen, joka tarvitsee tukea ja ymmärrystä
niinkuin muutkin sairaat.
Hänelle täytyy antaa aikaa puhua ja vastata. Häntä pitää kuunnella,
olla kärsivällinen ja lempeä.
Pitää käyttää selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita ja esittää vain yksi
asia ja kysymys kerrallaan.
Kun muistisairas tulee huomioiduksi ihmisenä hän yleensä rauhoittuu paljon.
Myös muistisairas ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun.
Saako hän aina lämpimän ja ihmisarvoisen kohtelun, jonka jokainen ihminen
tarvitsee ja ansaitsee, sairaat erikoisesti ?
Kerro, mitä ajatuksia muistisairauteen sairastumisen mahdollisuus
sinun kohdallasi tuo mieleesi ! Minä jo kerroin. miltä minusta saattaisi tuntua.
Arkesi muuttuisi vaikeaselkoiseksi ja herättäisi sinussa epävarmuutta
miten selviät kaikesta.
Alkaisit huomata, etteivät sanat löydy tai tutut reitit ja laitteet tuntuvat vierailta, mikä aiheuttaisi sinussa levottomuutta ja turvattomuutta.
Alussa saattaisit pyrkiä peittelemään oireitasi, koska pelkäisit leimautumista
tai muiden reaktioita.
Kokisit surua oman identiteettisi, tulevaisuuden suunnitelmiesi ja itsenäisyytesi menettämisestä.
Kun asiasi eivät sujuisi kuten ennen, se voisi aiheuttaa sinussa kiukkua itseä kohtaan, jota saatat purkaa itseesi tai läheisiisi tai molempiin.
Sairautesi etenemisestä huolimatta olisit kuitenkin edelleen oma itsesi
tunteinesi ja tarpeinesi, vaikka saattaa olla, että sinua ei enää kuunneltaisi,
sinua saatettaisiin pahimmassa tapauksessa jopa vähätellä höperöksi,
jonka jutuilla ei ole väliä.
Jossain vaiheessa, kun muistisi olisi heikentynyt enemmän sinut siirrettäisiin vieraaseen paikkaan, laitokseen, jota et tunne, etkä ehkä ymmärtäisi missä olet.
Kaikki ihmiset olisivat sinulle ihan vieraita, tuntemattomia.
Miltä sinusta tuntuisi siinä vaiheessa ?
Hämmennyksessäsi ja ehkä peloissasi miettisit missä sinä olet ja mitä sinulle tehdään.
Muistisairas yrittää viestiä kipua, hätäänsä, turvattomuuttaan ja pelkojaan,
mutta kun kukaan ei pysähdy kuuntelemaan eikä keskustelemaan ja
antamaan vastauksia, hän hermostuu, menettää malttinsa, koska ei tule
kuulluksi eikä saa vastauksia eikä tule huomioonotetuksi niinkuin jokainen ihminen kuuluu ottaa huomioon.
Kun hermostut ja kiukustut siitä, ettei sinua huomioida käytöksesi tulkitaan häiriköinniksi ja sinua aletaan rauhoittaa ja rajoittaa kemiallisesti eli lääkkeillä liikkumattomaksi tai sitomalla.
Viimeistään siinä vaiheessa tuntuisi jo liian pahalta.
Muistisairas on ihminen, joka tarvitsee tukea ja ymmärrystä
niinkuin muutkin sairaat.
Hänelle täytyy antaa aikaa puhua ja vastata. Häntä pitää kuunnella,
olla kärsivällinen ja lempeä.
Pitää käyttää selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita ja esittää vain yksi
asia ja kysymys kerrallaan.
Kun muistisairas tulee huomioiduksi ihmisenä hän yleensä rauhoittuu paljon.
Myös muistisairas ansaitsee ihmisarvoisen kohtelun.
Saako hän aina lämpimän ja ihmisarvoisen kohtelun, jonka jokainen ihminen
tarvitsee ja ansaitsee, sairaat erikoisesti ?
Kerro, mitä ajatuksia muistisairauteen sairastumisen mahdollisuus
sinun kohdallasi tuo mieleesi ! Minä jo kerroin. miltä minusta saattaisi tuntua.
Vastaukset 142
Vanhimmat
Yksinäisenä ihmisenä se mahdollisuus, että omalle kohdalle tulee
huolestuttaa niin paljon, ettei sitä mielellään ajattelekaan, kun ei ole ketään,
joka pitäisi puoliani. Ihminen, joka sairastuu vakavasti tarvitsee läheisen.
Mikä se on mikä pidentää joittenkin ihmisen ikää ? Pitkä ikä lisää kaikkien
sairauksen riskiä tulla. 80 vuotta täyttäneitä ei suuri joukko ole ja 85 vuotta täyttäneitä vielä vähemmän, mutta suurella osalla heistä on toimintakyky huomattavasti heikentynut ja on kipuja ja sairauksia. Se on selvä.
Tosin alle kahdekankymppisiäkin kaatuu pitkiin sairairuksiin ja äkillisiin
sairaskohtauksiin paljon, useimmiten se on sydänkohtaus.
Geeneistä se on kai eniten kiinni miten kauan elää.
Ei ole. Geenit vaikuttavat neljänneksen ja muut osat ovat: elintavat, ympäristö ja sattuma.
Itselleni tapahtuu silloin tällöin, että pysähdyn kesken kaiken ja kaikki lyö tyhjää. Ei ajatusta, ei mitään, täys pimeys, kuin musta aukko. En tiedä yhtään mitä olen tekemässä. Sitten ajatus palautuu.
Muistisairautta ei ole todettu. Voiko tällainen olla esim. epilepsiaa, nk. petit mal? Tiedostaako kohtauksen saanut silti olemisensa ja ympäristönsä, eli taju ei mene?
Minulla on ollut vuosia sitten tuollaisia kohtauksia. Elämässäni tapahtui paljon, olin ylikuormittunut ja nukuin huonosti.
Kun havahduin noihin kohtauksiin ihmettelin, että oli sanonta "lyö tyhjää" tai "nyt pätkii". Oli siis muitakin ihmisiä, jotka olivat kokeneet saman ja sanoittaneet sen.
Sitten, kun suurin kuormitus oli lauennut ei noita kohtauksia ole ollut. Toki joskus joudun miettimään, että mitä olinkaan tekemässä tai mihin jonkun esineen olin laittanut. Noissa tilanteissa olen kuitenkin läsnä ja hetken päästä muisti palautuu.
Ehkä se voi johtua ylirasituksesta ja univajeesta ?
Niin minä uskon omalla kohdallani. Olin ylirasittunut eikä sitä palauttavaa ja aivoja "huuhtovaa" unta ollut tarpeeksi.
Siinäpä se! Ei kannata nukkua päivällä yhtään.
Kylähän sitä itse monesti luulee että nyt se on iskeny muistisaiaus,
jokut väittää ettei ole silloi vielä kun itse epäilee
eihän muisti ole täydellinen edes nuorilla ihmisillä jonkin asteinen muistamattomuu on jokaisella josku, vaikka ei olekkaan sairas,
kyllä oikea alzhaimer näkyy sairautena
ihminen muuttuu sekoilee paljon kaikki on hukassa kuten esm WC on hukassa sairas voi pissata olohuoneen nurkkaan ellei puoliso ehdi avuksi,
siis saiaus näkyy selkeästi muistisairaasta ulospäin,
minä sanoin aikoinaan puolisoni neurologille kun käytyin puolisoani sen vastaanotolla ja kun kyseli myös minun jaksamista,
sanoin etten huoli samaa hirmu kallista lääkettä itselle jos itse sairastun sammaan tautiin,
neurologi sanoi ett sitten kuolisin jo noin 3 vuoden kuluttua ilman lääkitystä,
puolisollani oli työpaikn saiaskassan jäsen siis vakuutus,
joten vakuutus maksoi puolisoni hirmu kalliinlääkiyuksen ,
hän eli sen avulla aika pitkästi yli kummenen vuotta,
ilman sitä lääkettä hän olisi kuollu kuulemma 3 vuoden sisällä,
puolisoni ehti olla työelämässä 40 vuotta
ja pääsi täydelliselle työeläkkeelle suoraan töista,
minulla ei ole vastaavaa joten en ottais koko lääkitystä ollenkaan vaikka sairastuisin muisti sairuteen
Kylä ihminen alussa huomaa muistinsa heikentyneen, mutta voi viedä vuosia
ennenkuin tauti on edennyt elämään haittaavaksi ja saa diagnoosin.
Olen katsonut vierellä juuri tuon aloittajan kertoman etenemisen. Siitä kun asian huomasin ja loppuun asti. Kesti 8 v. Tein vierellä mitä pystyin ja uskoakseni helpotin hänen elämäänsä paljon. Siis ulkopuolisena ystävänä, hänellä oli oma edunvalvoja. Olisi ollut hoitokodissa sanomista joskin oli hyvääkin, huonoja ja hyviä hoitajia. Mitä niitä enää latelemaan kumpiakaan. Samoja mitkä jo tiedetään.
Nyt on tullut ysvävälle sama vaihe, katson sen Jumalan kohdalleni asettamaksi missioksi. Tie on alussa, autan lähinnä sillä että kutsun mukaani kaikkiin niihin paikkoihin missä itsekin käyn ja tiedän hänen pystyvän. Liikuntaa, aivojen virkistystä ja yleistä seurustelua. Vielä ei ole laitoskuntoinen, toivottasti ei pitkään aikaan, kun ei vielä iäkäs. Taas ystävänä, omat läheiset on, kiireistä työssäkäyntiä kuten ed. kerralla.
Odotan että jos itse tähän tilaan joudun, joku tekisi minulle saman. Minkä toivot itsellesi tehtävän, tee se muille. Jää nähtäväksi, en vielä tulevaa murehdi muuten kuin että hoitokotia kohtaan on aikanaan pelko syttynyt eikä laantumisen merkkejä ole. En syytä hallitusta, en rahan määrää. Toivon hoitajille kutsumusammatin asennetta. onneksi se aika monella jo/vielä on.
Olet kiltti ihminen.
Pitää opetella reitit ulkomuistista ja kalut tulee olla sopivan mitan päässä käydä käsiksi. Liika muistelo on muutenkin pahasta.
Ulkomuistista opettelu ei auta, kun muisti alkaa mennä.
Muistisairaus voi alkaa vuosia aikaisemmin ennenkuin diagnoosin saa
kun ei merkittäviä muutoksia vielä ole.
Ei muistisairaus ala ykskaks. Sitä on läheisenkään vaikea huomata.
Alkuvaiheessa muistisairautta voi olla vaikea huomata. Läheiseni muistisairaus eteni
alussa hitaasti vuosia , oli vaikea päätellä mistä on kysymys, koska hän yritti salata,
että muisti oikein pidä.
Onhan se itsellekin kurjaa jos huomaa....
Olen nähnyt lähelläni kaksi muistisairauteen sairastunutta ja siksi
olen monesti ajatellut sitä kauhulla jos omalle kohdalle sattuu tulemaan.
Tai voi tulla syöpä, Parkinson tai aivoverenvuoto tai joku sairaus,
josta en ole kuullutkaan, mutta joka pysäyttäisi elämän siihen.
Minkälaista on elämä sitten, kun muisti on kuin reikäjuusto ?
Ei ole enää kokonaiskuvaa, ei voi olla varma mistään.
Ajantajukin menee. Mitään ei pysty tietenkään suunnittelemaan
eikä minnekään lähtemään yksin. Saa pelätä, jos ymmärtämättömyyttään
lähtee ulos ilman avaimia eikä osaa takaisin eikä tiedä missä on.
Kotihoito kävisi hetken aikaa ja muuten toikkaroisin yksin kotona,
kunnes olisin mennyt niin huonoon kuntoon, että joutuisin laitokseen
ja sekin huolestuttaa näinä aikoina.
Alkava muistisairaus on jo, tai sitten pelkkä huolimattomuus tavaroistaan.
Kävin rollaattorini kanssa kaupassa ja ostoksia oli paljon. Kotiin tultua huomasin, että kassi puuttui, jossa oli osa ostoksia, mutta myös "rahat", siis pankkikortit sunmuut`tärkeät, jotka oli ostoskärryn pidikkeessä.
Palasin takaisin ja siinä ne oli edelleen, joten kaikki hyvin---toistaiseksi.
Onneksi oli tallessa !!!
Onkohan jatkuva hajamielisyys muistisairautta ?
Vaikea sanoa, muistitestiin kannattaisi mennä terveyskeskukseen, jos huomaa
muistinsa huononneen. Muisti voi huonontua muutenkin ikääntyessä, ei siitä
välttämättä tule muistisairautta, mutta joka kolmannella 83 vuotta täyttäneellä
on muistisairaus alullaan ja tai jo diagnosoitu muistisairaus luin kerran
Potilaan lääkärilehdestä.
Tämä porukka täällä ei pysty keskustelemaan miten dementiatyyppisiä
sairauksia ehkä pystyisi välttämään etukäteen
mitä itse teen
vaan täällä lässytetään että olen haja mielinen haja asutus alueelta enään
ei väliä kun rahaa ei saa kuollessa mukaan ja voi voi kun sitä ja tätä
Sinä olet se, joka ei pysty keskustelemaan yhtään mistään.
Milloin missäkin ketjussa käyt vähättelemässä, aliarvioimassa ja ivaamassa kommentoijia.
Jos etsit heikon itsetunnon kohennusta, olet väärällä tiellä.
Miksi noin hyökkäävä, Eliaana?
Onko sinulla paha olo?
Miksi minulla paha olo olisi.
Joskus kuppi läikkyy kun jatkuvasti vanhoja ihmisiä solvataan, vähätellään ja ivataan.
Tuo on jatkunut ketjusta toiseen jo kauan.
Etkö ole huomannut.
Minulla on aika pitkä pinna joskus vaan joku riittää.
Kamelin selkäkin katkeaa joskus, kyllä, jatkuva ilkeily on typerää käytöstä, ei sitä tarvitse hyväksyä.
Mikäköhän siinä hänen kommentissaan sai kuppisi läikkymään yli?
Minä ymmärsin hänen omalla vähän kömpelöllä tavallaan peräänkuuluttavan keskustelua siitä, "miten dementiatyyppisiä sairauksia ehkä pystyisi välttämään etukäteen
mitä itse teen."
Etkö esimerkiksi sinä geriatrisen hoidon edesmenneenä ammattilaisena voisi avata sellaisen keskustelun hänen vuokseen sen sijaan, että lyttäät hänen kommenttinsa solvauksena, vähättelynä tai ivaamisena.
Jos se olisikin vaan yksi kommentti. En niin mitään olisi virkannut.
Ei ole inspiraatiota avata keskusteluita.
Olin vanhuspsykiatrian ammattilainen, en vielä ihan edesmennyt, eläkkeellä pyöreästi 16 vuotta. 😏
Noinko siellä vanhuspsykiatriassa potilaita kohdellaan kuten sitä tuota kommentoijaa.
Ei muuta kuin haukkumaan päin pläsiä.
Sanoin ainoastaan mielipiteeni.
Juuri siksi, kun tiedän, että sairaimmallakin on ihmisarvo, minua suututtaa kommentit, joissa ikäihmisistä sanotaan miten ne ei osaa mitään, ei ymmärrä mitään, ei pysty mihinkään jne...
Ei minun kuppini helpolla heilu, mutta nyt vissiin tuli reuna vastaan.
Kaikki me tiedämme miten pitää toimia välttääkseen dementiaa. Sitä jankutetaan lehdissä vaikka kuinka.
Eikö muka ole tuttua
- älä lipitä alkoholia liikaa
- älä tupakoi
- liiku
- syö terveellisesti
- tee ristikoita tai muuta aivoja stimuloivaa
- pidä sosiallisia suhteita yllä
- teen edunvalvontalappunen
jne.
Aloitus oli Miltä sinusta tuntuisi jos huomaisit että muistisi alkaan pettää, eikä mitää ohjeita elämiseen.
Mielipiteensä eikö hänkin vain sanonut ja ethän mitenkään voi tietää hänen ikäänsä.
Voihan olla niin, että hän ikäihmisenä puhuukin juuri itsestään. Monetkin palstalla näkyvät valittelevan sitä, etteivät enää pysty oikein mihinkään. Annatko heillekin piiskaa.
No, jokainen tyylillään. Itse en osaa kuvitella kuppini menevän nurin aivan noin helposti.
´´Tämä porukka täällä ei pysty keskustelemaan........´´ siis puhuu itsestään.
No niin, koko kommenttisi on tyypillistä kommenttieni vääristelyä, joten tämä oli tässä.
Se oli hänen mielipiteensä ja hän oli omasta mielestään oikeassa.
Ethän voi tietää minkälaista porukkaa hänellä siellä on.
Hahhah. Sinun elämäntehtäväsi on hyökätä kaikkia vastaan ja ilkeillä kaikille.
Kyllä sinut tiedetään. Aina paikalla nälvimässä.
Olet yksi palstan ilonpilaaja.
Ei dementiaa välttää voi.
Sinulla se paha olo olo. Siitä kertoo ilkeytesi asiallisia ja ystävällisiä kirjoittajia kohtaan.
Et ole mitään pahaa tehnyt. Ei itseään tarvitse antaa haukkua. Tämä yksi täällä
on joka ketjussa tunnettu ilonpilaajana.
Oli ihan oikein sanoa. Ei tätä vakioilkeilijää tarvitse sietää.
lässyttelyajanviete on ajanvietteiden kunkku
tuubiin sontaa sisää ja tuubista ulos
suomi24 voisi nimenä olla tuubi24ainauki
Johan Suomi24 on kulkenut iät ajat Suoli24-nimikkeellä.
Tuo aloitus oli kaunis satu siitä, miten läheinen jaksaa ymmärtää, puhua kauniisti ,auttaa. Mutta kun ne jaksavat läheiset ovat joko kaukana, niillä on oma elämä, lapset ja lapsenlapset sekä se ,että nuorillakin voi olla sairauksia ja onkin. Ihan kaikenlaisia elämän,, työhuolia ja vaikka mitä.
Ei ne voi olla sen oman vanhemmankaan tuollaisena mukavana tukena ja juttelukaverina. Tämä on totuus..
No ,entä sitten se puoliso, itsekkin sairas, vanha , väsynyt ,,, ei ei jaksa puhua ja hoitaa toista samanlaista.
Kirjoituksesi olivat kauniita haavekuvia, jotka harvoin toteutuu. Valitettavasti.
Ennen oli toisin 40-60 luvulla ,kun se mummu ja pappa asuivat siellä peräkamarissa ja hommat oli perillisillä kotitanhuvilla. Niistä on turha nyt puhua.
Minun alamäkeni alkoi puolisoni menehdyttyä. Fyysinen kuntoni ja
mielenterveyteni romahti ja muistini alkoi heiketä huomattavasti.
Kun luin aloituksen tuntui kuin lukisin omasta tulevaisuudestani,
koska olen jo alkumatkalla sillä tiellä.
Ehkä jumala armahtaa minut ja pääsen ajoissa pois, etten joutuisi laitokseen,
jota vaihetta pelkään, se ei ole enää elämisen arvoista elämää.
Huolestuttaa miten tulisin kohdelluksi, kun en pysty enää ilmaisemaan
itseäni ja olen vain yksi "paketti" matkalla kuolemaan siellä laitoksen
liukuhihnalla.
Toisten armoille jääminen on monille se pahin vaihtoehto.
Ihminen on kuitenkin inhimillinen ihminen loppuun asti ja toivoo
tulevansa kohdelluksi yksilönä ja hyvin.
Sitä mieltä,
jos ja kun vanhus joutuu lopulta laitoshoitoon, se ei edellytä henkilökunnalta minkäänlaista kovakouraista ylimielistä kohtelua avutonta vanhusta kohtaan,
KYLLÄ hoitohenkilökunnan PITÄÄ tehdä työnsä VASTUULLISESTI
ilman minkäänlaista kovakouraista ylimileistä kohtelua
vaan hoito / hoiva piää olla vastuullista asiaan kuuluvaa inhimillistä
vanhusta kunnioittain
vanhuksetki ON TUNTEVIA IHMISIÄ,
kyllä vanhuksen elämä nyky yhteiskunnassamme on todella huolestuttavaa
jopa turvatonta
kun menettää omatoimisuuden ja joutuu avuttomana vieraitten ihmisten hoivan piiriin,
kyllä hoivalalle alkavilta ihmisiltä vaaditaan inhimiilisyyttä ja ymmärrystä avuttomia vanhuksia kohtaan.
Noin kuuluu olla, mutta noin ei välttämättä ole.
Osastonhoitajan oma persoona määrittää osaston hengen ja tason.
Hän on työnjohtaja ja sanelee tietyn kurin. Jos hän itse suhtautuu epäkunnioittavasti potilaisiin / asukkaisiin, samoin sitten muun henkilökunnan heikot yksilöt lähtevät mukaan epäsialliseen käytökseen.
Aivan oikein kirjoitat ! Ei laitoksessa saa joutua pelkäämään minkälaista kohtelua
saa. Ihmistä pitää kunnoittaa ja kohdella hyvin.
Näin on asian laita. Näitä "HEIKKOJA YKSILÖITÄ"on valitettavan paljon! Eihän ne reppanat osaa/uskalla käyttää omia aivojaan.On helpompaa olla välinpitämätön.Surullista,mutta totta!
Tunnen nyt jo levottomuutta, kun ensimmäisiä oireita on tullut ja pelkään
miten nopeasti tämä etenee, sitä kun ei lääkäritkään pysty ennustamaan.
Muistisairauteni syy on aivoverisuoniperäinen rappeuma, joka etenee
asteittain ja lopuksi muisti voi kadota yht'äkkiä kokonaan.
Näin kävi tutulleni. Hän ehti olla vain kolmisen vuotta eläkkeellä,
kun yhtenä päivänä todellisuus hävisi häneltä. Hän ei tuntenut enää
ketään eikä puhunut, ei reagoinut mihinkään.
No tuota, voisin neuvoa jotain et kuitenkaan kuuntele ymmärrän mutta itse siis
käytän aminohapposarjoja joissa on myös
Alzheimerparannuksessa pyritään beeta-amyloidin muodostaman liukenemattoman aivokertymän poistamiseen tai estämiseen
ja hoidosa on vasta-ainehoitoja, myös vähän vaarallisempia biologisia lääkkeitä mutta alzheimerin kliininen on ontuvaa koska korkeat kustannukset ja haittavaikutukset
aminohappoja voi käytää esiliinoina eli entsyymien kaltaisina avustajina jotka estävät
beeta-amyloidin kasautumisen
Minkä nimisiä aminohapposarjoja käytät. Kiitos jo etukäteen tiedosta.
Ei onneksi jokainen unohtelu ole mikään sairaus, kaikki unohtelevat asioita.
Eikä kannata alkaa eukäteen märehtimään mitä voisi tapahtua joskus, ja sit pelätä jatkuvasti ja säikähtää omaa varjoaankin.
Ei siitä ollut kysymys.
Kukaan ei huomaa eikä huomioi eikä tee muistamattomuudelle yhtään mitään. Mene esim. muistitestiin. Se on paljon yleisempää, että muistamaton kieltää kaikki oireet ja haitat, joita muistamattomuudesta syntyy ja aiheutuu. Sairaudentunnottomuutta.
"Kukaan ei huomaa eikä huomioi eikä tee muistamattomuudelle yhtään mitään."
Kyllä sen voi huomata itse ja läheisetkin ja myös huomioida, mutta läheisten on
vaikea saada ihmistä muistitestiin. Ei sen tarvitse olla sairaudentunnottomuutta
henkilöllä, joka on huomannut muistinsa heikentyneen. Voi olla, että hän pelkää
kohdata ko. sairauden. Hän voi haluta uskoa, ettei hänellä ole sitä.
Aikoinaan kun puolisoni sai vakavan kuolemaan johtavan diaknoosin
Alzhaimer, niin heti tehtiin myös minulle muistitesi
siis
jos jonkun puoliso ei halua muistitestiin
eikös ole JÄRKEVÄÄ että myös hänen puolisolleen tehdään muistitesti,
ehkä se rauhottaisi sairaaksi epäillyn psyykettä
kun puolisoki testattaisiin,
sillä varmetetaan esm, mahdollinen kelpoisuus omaishoitajaksi,
puolisoni sairauden kestäessä toistakymmentä vuotta
siinä välissä jossain vaiheessa myöhemminki tarkistettiin minullekki uudelleen muistiseti
sain aina testit melkein virheettömästi läpi,
ja lausunnon harvinain muisti ikäisekseen,
ja myöhemmin toistakymmentä vuotta puolison kuoleman jälkeenpäinki
on tehty tunnin kestät testit
toistaiseksi melkein virheettömästi on menny läpi,
olettaisin jos joku pelkää mennä muistitestiin
pelko on turha ,
sillä voidaan varmistaa ettei toistaiseksi sairasta kyseistä dementtiaa,
tietenki vanhalla ihmisellä voi olla muita sairauksia
mutta aivot voidaan todentaa ainaki toistaiseksi terveeksi,
tietenkää täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan,
aina muaki pelottaa ne testit,
koskaan ei tiedä milloin oikeesti on vikaa muistissa,
sitä mieltä,
pariskunta pitää aina testata molemmat yhdessä
se luo turvallisuutta sairastuneelle !
Ihan asiaa kirjoitat, olisihan se hyvä kartoittaa omaishoitajankin terveys,
mutta sitä ei taideta tehdä. <Pitää oma-aloitteisesti oma terveydentilaansa
seurata ja selvittää.
Muistisairaalle tehdään muitakin testejä diagnoosin selvittämiseksi,
yleensä geriatrin vastaanotolla.
Omaishoito käy vuosien myötä raskaaksi, kun ikääntyy ja voimat hiipuu.
Kun eläkeläinen hoitaa eläkeläistä se on saavutus, mutta on myös
lohdullista, että voi olla yhdessä, ettei toinen ole yksin kotona ja toinen yksin
laitoksessa. Laitoksessa on tietysti muitakin, mutta tavallaan on yksin,
kun elämänkumppani on kotona - yksin.
Onko kenenkään muisti täydellinen ? Tuskin, mutta ei se ole välttämätöntä,
että elämästä selviäisi. Vanhemmalla iällä toinen toistaan tukien voi selvitä
hyvinkin aika kauan, vaikka toisella olisi alkavaa muistisairautta.
Muistisairaudessa pelottaa oman elämän hallinnan menettäminen,
Sitä varten on hyvä ajoissa tehdä kaikki tarpeelliset paperit valmiiksi,
kun on vielä oikeuskelpoinen.
Mitä tulee ajatella aikuisesta ihmisestä, joka pelkää? Pelkää jopa selvittää omia terveysasioitaan. Mihin elämä kului?
Pleko on ihan normaalia.
Woi olla, mutta aikuista ihmistä se ei saa tehdä toimintakyvyttömäksi. Jos tekee ei ole oikeasti aikuinen tai on joku muu ongelma ja / tai syy.
Vanhoilla ja ( nuorilla) on muitakin neurologisia sairauksia , jolloin kognitiiviset kyvyt ja muisti prakaa. Paljon tapahtuu onnettomuuksia ja paljon tehdään myös aivokasvainleikkauksia . Ne useinkin vaikuttaa muistiin ym vastaaviin asioihin.
Tee niistä aliutus. Tämä aloitus ei koske aivokasvainleikkauksia tai onnettomuuksia.
Kannattaa tehdä aloituksia onnettomista ihmisistä ja aivokasvainonnettomista ja niiden
leikkauksista ja muuksista
Noin se varmasti on.
On vaikea päätellä milloin läheisellä on muistisairaus alullaan.
Se voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä niin hitaasti alkuvaiheessa.
Ihminen voi itse naureskella itselleen muistin pettäessä:
"Oho, kun dementia iski !"
Mielialat saattavat alkaa vaihdella.
On ärtyneitä ja kiukkuisia kausia,
mutta kun ihmisillä voi olla niitä muutenkin,
ei niistä heti tulee mieleen epäillä alkavaa muistisairautta.
Kun oireita tulee lisää ja useammin ja ehdottaa läheiselle muistitestiin
menemistä voi saada vastauksen: "En minä hullu ole, sinä olet !"
Sellaisen vastauksen sain itse.
En tiedä onko yleistäkin, että muistisairas ajattelee,
että häntä pidetään hulluna tai vähintään höperönä.
Siitä lähtökohdasta vastustus muistitestiin lähtemiseen on tietysti kovaa.
Muistisairas loukkaantuu, jos hän luulee, että hänen järkeään epäillään.
Läheiseni muisti haittasi jo jonkun verran elämää.
Suunnitelmallisuus ajattelusta oli vähentynyt,
esimerkiksi ruokaostokset eivät onnistuneet.
Hän ei olisi enää yksin tullut toimeen,
mutta hän oli vakaasti sitä mieltä, että
"minä muistan kaiken mitä minun tarvitseekin muistaa !"
Tuossa tapauksessa neuvoisin sanomaan jotensakki näin,
mennään ydessä muistitestiin
minäki haluan teettää itselleniki muistitestin
muistitestinhän voi tehdä terveellekki ihmiselle,
olettaisin
jokin tommonen asenne rauhottaisi mahdollisesti jo sairastunutta,
Oikein hyvä ehdotus !
"minä muistan kaiken mitä minun tarvitseekin muistaa !"
....vaikkei muista enää kaikkea mitä tarvitsee muistaa.
Paradoksaalinen tilanne, kun ei muista, mitä kaikkea on unohtanut,
mikä pitäisi muistaa jos yksin aikoisi pärjätä.
Eikä se ole ainoastaan asioitten muistaminen,
vaan juurikin se myös, ettei pysty enää suunnittelemaan mitään.
Mitä pitäisi suunnitella ?
No, alkuvaiheessa, kun muistisairas yrittää tehdä vielä ruokaa ruokaostosten
suunnittelu ei esimerkiksi onnistu.
Oikea lääke voi myös auttaa.
Ei ole sellaista lääkettä vielä keksitty.
Taudin kulkua alkuvaiheessa hidastavia lääkkeitä kyllä on. Jotta ole ajoissa asialla.
Kysymys tarkotettu yleiseksi ,
miksi yli 80+ - 90+ vuotiaitten mahdollista muistin heikentymistä EI hyväksytä ,
vaikka se on vanhuksille ihan luonnollinen ilmiö jo
johtuen yleisestä fyysien kunnon rammistumisesta,
aivot rappeutuu jokatapauksessa ihmisen ikääntyessä,
vaikka ehkä koko muisti ei kokonaan katoakkaan,
mä en hyväksy vanhusten jatkuvaa kritiikkiä kun kunto rapistuu,
se kun on jakatapauksessa luonnolinen tapahtua
jokaisen vanhuksen kohdalla
jonkun tasoista muistin heikentymistä,
--- usein tai enimmäkseen läheiset tai omaiset kehuu vanhustaan looppuun asti niiiiiiin teäväksi ja niin hyvin saillyttäneen ajantajunsa, jota kyllä epäilen yli-kehuksi ,
Puhut asiaa, mutta riepoo, että muistisairauteen sairastuneita ei aina kohdella
edes hoivapaikoissa ihmisarvoisesti. Tuntuu, että muut sairaat saavat parempaa
kohtelua kuin puolustuskyvytön ihminen, jota yritetään vain tainnuttaa
kemiallisesti tai sitomalla. Se on kamalaa. Alkaa pelätä muistisairautta ja
hoivalaitokseen joutumista enemmän kuin kuolemaa.
Kuolemaa ei moni ainakaan kovin paljon pelkääkään.
Totta
vanhuus ja vanhaksi tuleminen on todella pelottavaa aikaa,
mieluummun kuollis äkisti niin kuin moni saaki kuolla kupsahtaa vain
joittenki ei tarbise joutua ollenkaan laitoksee elämän joppuvaiheessa,
kuten ei omat vanhempanikaan, he saiavt äkki - lähdän terveiltä jaloiltaan,
Kyllä kai se hyväksytään, mutta ei ole kiva kun vitsaillaan,
että "sillä on varmaan alzhaimer" pienistäkin unohtamisista.
Muisti voi heikentyä iän myötä, aina se ei muistisairaus.
Pitää osata olla hieman paksunahkainen jo tässä iässä.
Kyllä vanhuus peloittaa tässä maassa , varsinkin jossain hoivakodissa jossa sidotaan ja ties miten kohdellaan . Kikessa ajatellaan vain rahaa , ei ihmistä , että saisi edes niistä muutamista asioista nauttia mistä pystyy , vaikkapa hyvästä ruuasta , kaukana on laitosruoka siitä makuelämyksestä , jossain jo kahvipullatkin evätty.
Kyllähän muistisairas tulee hlvetin kalliiksi hoitaa ja sen eläminen on pelkkää komiikkaa kun ei tunne edes omaa naa maansa siosta puhumattakaan
Ilman sairauttakin vanhukset ovat yhteistyökelvottokyvyttömiä sopeutumattomia kaavoihin kangistuneita epäluulotautisia joten silloinkaan ne eivät pysty rakentamaan yhteisöjä joissa auttaisivat toisiaan
Kallis virkahoito ja yhteisöllinen kyvyttömyys johtaa laiminlyönteihin viran puolesta
Hävytöntä valheellista panettelua.
"Epäluulotautisia" ! Tauti on tainnut ottaa jo otteeseensa. Koeta saada apua ja hoitoa.
Itsestäsikö kerrot ?
Muistisairaskin saa eläkkeensä, joka kattaa hoitokuluja niinkuin muittenkin
sairaitten eläke kattaa.
Muistisairaus voi tulla halvemmksi hoitaa kuin joku muu sairaus
mutta Suomen hallituksen kuuluu taata perustuslain mukainen tarpeellinen
hoito kaikille, vaikka aiheellisesti. pelottaa:
Riikka Purra totesi: "Kaikkia ei ole varaa hoitaa!"
Järkyttävää millaisia ministereitä meillä on nyt.
Mä en haluisikaan sitä hirmu kallista lääkettä jonka varassa voisi elää mistisairaana vielä ainaki 10 - 20 vuotta,
jos minulle tulee alzhaimer haluun vain hyvän kipu-lääkityksen helpottamaan loppu elämää
sillä ilman sitä kallista lääkitystä ihminen kuolee noin 3 vuodessa,
sanoi lääkäi aikoinaan kun puolisoni sairastui kyseiseen tautiin ja eli pitkästi toistakymmentä vuotta,
sairauden loppu vaiheen vietti laitoshoidossa,
muistisaiaus on askas sairaus,
eivain sairrastunelle vaan myös omaisille,
Olet ehkä muistisairas, kun muistat vain osan siitä mitä Riikka Purra on sanonut asiasta? Vai jätitkö vain tahallasi pois, koska olet tarkoitushakuinen ilkeilijä?
No mutta tottahan tuo on. Miksi sitä pitäisi kaunistella ja puhua höpöjä.
Onhan se jo alkanut kuukausia sitten, se kiusallinen unohtelu. Eikä se korjaaantumassa ole. Joka kuukausi sitä vaan unohtelee. Sellaista on vanhuus!
Sentään pahimman kaamosjumin ohi päästiin. Onneks ei ole enää kotieläintä pyytämässä ulos jälkii haistelemaan. tk.
Kokeile B-vitamiinia. Saattaa auttaa.
Jos B-vitamiini auttaisi kellään ei olisi muistissa vikaa.
Pillereistä ei ole mitään hyötyä.
Lääketehtaat rikastuu vaan.
Hömppää myyvät.
Onko yksinkertaisuutensa aivan pakko ilmoittaa julkisesti kaikille? Ihan kysymättä ja pyytämättä. Hah.
Mieti sitä itseksesi !
Öyhötys on kivempaa....?
Oletko huolestunut muististasi ? Minä olen ja olen aika yksinäinen.
Pelottaa jos muisti sippaa ja lähden pakkaseen tajuamatta mistään mitään.
Auttaako huolesi sinua? Aihetta auttaisi enemmän se, että käyt muistitestissä ja otat selvää tilastasi / tilanteestasi. Kun se selviää, saa apua ja ohjeita, miten tulee toimia, jotta voisit elää pelottomammin.
Juurikin näin.
Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, voidaan alkaa hidastava lääkitys.
Siten voi olla vielä monta hyvää vuotta edessäpäin.
On normaalia, että ihminen on huolestunut, jos aihetta on.
Ei normaali ihminen voi elää kuin "ellun kana enkelten kelkassa"
Mahtaako ne lääkkeet paljoakaan vaikuttaa ?
Onko siitä tutkimusta ?
Siis oikeita meta-analyyseja ?
Kyllä ne ihan oikeita tutkittuja lääkkeitä ovat.
Kyetään hidastamaan kognitiivisia (aivojen tiedonkäsittely) oireita ja käytösoireita.
Nyt on jotain uutta lääkettä tulossa. Mutta se ei sovi kaikille.
Hyvä jos olisi tehoavia lääkkeitä.
'Hyvin' ymmärretty. Jos / kun on huoli, mennään esim. lääkäriin huolehtimaan huoli pois päiväjärjestyksestä.
Mitä hyötyä ihmiselle on kauheen kalliista alzhaimer lääkkeistä kun tauti kuitenki etenee armotta ,
ja jos väite pitää paikkansa ettei sairas itse edes tajua olevansa sairas,
mutta
omaiset tai hoitohenkilökunta joutuu joka sekunti palvelemaan sairaan tarpeita kymmen tai jopa kaksikymmentä vuotta,
yöt valvomaan ja pomppimaan sängystään muutaman minuutin välein viemään WC:hen
väitän alzhaimen on enemmänki omaisten sairaus ja suuri rasite,
itse sairas EI edes tiedä olevansa kuoleman sairas,
mutta aihuttaa suurta huolta omisilleen ja hoitajilleen,
myös alzhaimen elää HARHOJEN maailmassa ,
näkee ja kuulee semmosta jota kukaan muu ei näe eikä kuule,
ON OMAKOHAINEN KOKEMUS KYSEISESTÄ SAIRASTAVASTA HENKILÖSTÄ
OMASTA POLISOSTA
hän eli diaknoosin jälkeen pitkästi yli kymmen vuotta HYVÄN hirmu kalliin lääkityksen ansiosta !
Tietenki aina omaiset haluaa parhaan mahdollisen lääkityksen omalle puolisolleen,
sehän on aivan inhimillinen juttu,
mutta nyt kun mietin omalle kohdalle samaa sairautta ,,,,
EN haluais kyseistä lääkitystä itselleni,
haluaisin kuolla nopeesti pois,
hyvin kipulääkiettynä etten joutuis kärsimään kauaa,,,,,,
Hyvä kirjoitus aloittajalta..
Bisneksen teoksi muistin hoitaminenkin on mennyt jo pitemmän aikaa. Kävin testeissä pitemmän päälle. Lopuksi sanottiin, ettei tämä ole vielä diagnoosiin johtava hoito.
Sitä varten olisi pitänyt tilata professorin lausunto Helsingistä.
Mitäpä se oli muuttanut. Siks löin jarrut päälle. Höperöityminen jatkukoon osaltani!
man 85v.
Et siis ymmärtänyt, ettet professorin lausuntoa tarvitse ?
"Mää en muista mittään"
En tiedä pahasta maailmasta mitään!
Olettaisin
kaikki me yli 80++++++v ollaan jo jonkin asteisia muistisairaita,
vaikka päivittäisestä arjen vaatimuksista vielä selvitäänki ehkä virheettömästi,
ainaki omalla kohdallani olen huomannu etten meneisyydestä enään muista puoliakaan mitä kaikkea on tapahtunu, vain pätkitäin jotain
ehkä ne tapahtumat jotka on jotenki vaikuttaneet omaan persoonaan jotenki järisyttävästi tai tärkeästi ,
enkä yhtää sure vaikken enään meneisyyttä muistakka, riittää kun nyt selviän tämänhetken vaatimuksista kohtuden hyvin joka paivä,
huomisesta kun ei taas tiedä jos jotain yllättävää vanhukselle sattuu,
Muistikatkot alkoivat meikäukolle jo 60 ikävuoden jälkeen. Ain sitä yhä haperoituu. Sukuvika kai siit. Vessakäyntien väli sen kun lyhenee.
Se on edistystä, ettei enää tarvi mennä tuuleen ja pakkaseen mennä pissille. jj.
Minulla on muisti tarkentunut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana
testaan siten että kun eilen olen jättänyt tavanomaisia esineitä
kirjaan tänään turhana tehtävänä,
minne ne jätin, okei osa on normaalipaikoillaan mutta myös
poikkeuspaikoissa esimerkkinä avaimet kylpytakin taskussa
ja muistan lähes täydellisesti nekin, silmälasit jne
minulla on poikkeuksellinen kasvomuisti ollut aina ja se on säilynyt mutta nimimuisti
ei ole aivan samalla tasolla ja nyt sekin on parantunut mielestäni
olen kehitellyt itselleni proteiini - aminohappo- mineraali - vitamiini -ohjelman
ja kehittelen lisää, pieniä annoksia, pitkäaikainen
kommentoin vielä menneisyyden muistamista
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19237575/ajattele-jos-alkaisit-sairastua-muistisairauteeen#comment-139907748
siis menneisyydestä ei kukaan muista kuinka meni sinne silloin ja silloin mutta jos siihen liittyy järkytys ihastus omituisuus pelko ... sen muistaa
muistan ensimmäisen oppitunnin kansakoulussa opetettiin ykkönen
en juuri mitään en tehtäviä en mitään pitkän matematiikan yliopilaskokeesta paitsi lähdön, kaamea olo surkea joka parani
heti kokeiden alettua (sain ällän kahdella plussalla ei yhtään virhettä)
Kerro lisää tuosta proteiini-aminohappo-mineraali-vitamiini- ohjelmasta,,, ihan tarkkaan. Todella kiinnostaa👍
joo siis proteiineja on ihmisessä tuntematon määrä sanotaan satoja tuhansia
tällaisella palstalla ei voi keskustella ja tässä on kyse siis
terveydestä = elämäntapa (ei terveysongelmia) eikä lääkkeistä = sairauden hoito (kaupankäynti lääkkeen haittojen ja sairauden kanssa)
aloita jostain yksinkertaisesta yleisestä proteiinisekoituksesta samalla testaat
jaksatko pitää ohjelmaa yllä vuosia
tämä ei ole mikään kuukauden kuuri
eli aloitat tavallisista citymarktin tai prisman tai ... proteiinesta ja
monivitamiineista tyyliin multivita ja
mineraaleista = sellaisia joita pitkänmatkan urheilijat syövät
Näitä saa kaikkia tavallisesta marketeista ja hinnat kannattaa pitää halpana
tällaisesta kannattaa aloittaa eikä orgaanisen kemian teoreettisesta selvityksestä
tässä on sellainen vaara että jos tällaisella kinaamispalstalla kirjoittaa niin kaikki jää epäselväksi ihmisessä on satoja tuhansia proteiineja jotka muodostuvat ketjuista
joten valikoimaa riittää satoja tuhansia
sitten kun alat ymmärtää vähän orgaanisen kemia sanoja proteiinijauhepurkin kyljestä
alkaa se millä voit rakentaa itselle
en ole ikinä kuullut tällaisesta firmasta enkä aio ostaa sieltä mitään
mutta he yrittävät selittää aloittajalle mikä on proteiini https://www.corenutrition.fi/opas-oikean-proteiinijauheen-valintaan
Hei kiitos vastauksesta. Ymmärrän oikein hyvin , ettei tähän ketjuun voi oikein mitään tarkemmin kirjoitella. Olen suht aktiivinen lukemaan kaikista noista jutuista.
Joo, aloita yleisproteiinista parikymppiä kilo
Sen mukaan mitä siedät ja haluat
hera = maito, soija, herne ...
Tätä lässytystä siis tarkoitin - linkki alla - syynä miksi en kirjoita tarkemmin täällä aminohapoista kun jo proteiineistakin häirikköporukka innostuu (olen 2000- luvun syönyt proteiini aminohappo mineraali vitamiini -ohjelmaa, minulla ei ole sairauksia mutta syön pientä statiinia reuma-kihti-kolesteroli - linjassa) , nyt olen tarkentanut ja lisännyt antioksidantteja
Eli ei kannata näiden kanssa nähdä vaivaa
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19237575/ajattele-jos-alkaisit-sairastua-muistisairauteeen#comment-140020134
Kom sii kom saa.
Väliajoinhan näitä kurjia kohtaloita tulee otsikoihin miten vanhuksia kohdellaan ja arvostetaan.....muka .
Proteiinia ei saa syödä liikaa. Liika proteiini vaikuttaa munuaisten toimintaan.
Älkää syökö liikaa proteiinia. Elimistö ei pysty varastoimaan proteiinia sellaisenaan. Jos syöt proteiinia enemmän kuin kulutat, ylimääräinen energia varastoituu rasvana, ei lihasmassana.
Ennen protskun läskeytymistä se tapahtuu hiilareiden kohdalla.
Siis, hitaammin hyödyntyvä proteiini ei lihota vaan saman aikaisesti prosessissa olevat hiilarit.
Jos kulutus ja saatava energiamäärä ovat vakioita niin proteiinin osuuden lisääntyminen vähentää läskistymisuhkaa.
Älkää syökö liikaa proteiinilisiä. Runsas proteiini lisää munuaisten työtaakkaa, sillä niiden on suodatettava proteiiniaineenvaihdunnan sivutuotteena syntyvää typpeä.
Tämä on erityisen haitallista henkilöille, joilla on jo munuaisten vajaatoiminta.
Kun hamassa muinaisuudessa olin salitreenien hyödyntämisen suhteen tarkka niin totesin, että klo18 jälkeen tapahtunut protskutankkaus herätti aikaisemmin hiekkalaatikolle.
Protskun typpipitoisuus on korkea joten se lisää vrtsan eritystä.
Juu,mull on lievä ollut jo kymmenen vuottaja huomaan heti määrätyistä ruuista ,mitkä ei tee hyvää. Sit en syö niitä se on simppeliä. Olen hoikka ja liikkuvainen ,sekä syön terveellisesti. Ehkä siksi huomaankin het kaiken sopimattoman ja vältä sitä.
Kyllä ruoka on vähän vaarallista ja oltava tarkkaa, sehän on osin turhaa myös sikäli että kun syö niin seuraavana päivä se vessassa poistuu. Samoin vitamiinit ei ne veressä kauan pysy ihan turhia rahaa vain kuluu
Ihmisellä on aika paljon varottavaa ennen kuin qeenit ja semmoiset baqteerit saadaan pois ja maat tehtyä atomivapsiksi
Ei poistu vaan menee soluihin ja kaikkialle mitä ikinä syötkin.
Tuleehan se pskana ulos halosestakin
Kyky käsitellä useita asioita samoissa aikarajoissa kuin ennen, on heikentynyt.
Muutto vaimoni mukana tähän palvelutalon puutteellisuuteen on pahentanut asiaa.
Oh:n pöytä toimii työpöytänäni ilman apuhyllyjä laatikoista puhumattakaan. Muutos viimetalviseen on radikaali.
Jouduin luopumaan tulostimestakin tilan puutteen vuoksi.
Ei sillä tulostimella enää mitään tee. Ihan turha kerätä niitä paperiliuskoja.
Otan vaan kuvakaapauksen ,jos haluan ja sillä siisti
Kaitpa hoidat kaikki asiat diginä. Toimii!
Luultavasti jotkut meistä potevat jo alkavaa muistisairautta, mutta sen
toteaminen voi viedä vuosia, koska joillakin sen eteneminen on hyvin
hidasta.
Yli kahdeksankymppisenä minkä tahansa vakavan sairauden toteaminen
kuuluu elämään ja sen hyväksyminen riippuu ihmisluonteesta joka
useimmissa tapauksissa tuskin tulee yllätyksenä.
Parasta on nauttia taipaleesta eikä odottaa perillepääsyä.
Ihmisessä on satoja tuhansia proteiineja ja pskasakki jauhaa niiden ja keenien ja atomien vaarallisuudesta , oikein, välttäkää niitä ja ruokaa heti niin voitte vielä selvitä
Arvatkaa ketä? En mitään lupaa kevyesti, ja jotkut luvatutkin ehkä rikoin - ”Harva lähtee yövuoroihin siivoamaan, jos saman saa tekemättä mitään. Onko se oikeasti mahdollista"
Toion sdp-ilmarin mies tampereelta kova verorahanpolttaja ja fiksu läpeensä
Suomi on tullut maaksi, jossa maahanmuuttaja voi elää ylemmän keskiluokan elämää sosiaaliturvalla
https://twitter.com/RoniArvonen/status/2017885564721123473
Sulla muistisairaus on alkanut. Alotuksen otsikko unohtui heti rasistilla.
Joka kolmannella 83 vuotta täyttäneellä on alkanut muistisairaus
tai jo diagnoosi ja on paljon nuorempanaki siihen sairastuneita.
Aika masentavaa.