Yli 50 miljoonaa klapeihin tukea

Jos se metsänhoito on noin vaivalloista ja kallista, niin miksi teet sitä kun metsä ei tarvitse hoitoa, vaan pärjää kyllä ihan itsekin?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Jos se metsänhoito on noin vaivalloista ja kallista, niin miksi teet sitä kun metsä ei tarvitse hoitoa, vaan pärjää kyllä ihan itsekin?

Juu, klapit pinoutuu itse katokseen; todella mukavaa katsella vierestä, kun metsä hoitaa itsensä.

Oletko koskaan käynyt katsomassa metsää, jonka harventaminen on jätetty hoitamatta? Onko enempi valosta ja tilasta taistelevaa kitukasvuista viidakkoa vai kohisten kasvavaa elävää puustoa?

Tulisitko sinä vastaavasti tekeen omakotitaloon kattoremontin, tai uuden ulkoverhouksen, tai vaikka seinien maalauksen?
Tarvikkeet toki maksaisin itse, mutta työn tekisit sinä.

Valtio ei tosin antaisi mitään tukea.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Jos se metsänhoito on noin vaivalloista ja kallista, niin miksi teet sitä kun metsä ei tarvitse hoitoa, vaan pärjää kyllä ihan itsekin?

Ei tuossa ole mitään vaivalloista ja kallista, sen vuoksi avaaja saa tulla itse tekemään kun siitä saa tuota tukeakin tuon 175 € hehtaarilta puhtaana käteen.

Metsän omistaminen on pitkäjänteistä, ei siinä ajatella omaa tilipussia, vaan tulevia sukupolvia.

Taimikon perustamisesta kierron viimeiseen hakkuuseen menee 70-90 vuotta. Jos metsänomistaja ei tekisi matkanvarrella kustannuksellaan ( ja tuolla nimellisellä tuella) noita taimikon ja nuoren metsän hoitotöitä, tuota viimeistä hakkuukierrosta joutuisi odottamaan ainakin 120 vuotta, eikä silloinkaan saisi kuin murto-osan siitä puumäärästä mitä hoidetusta metsästä. Hoitamaton metsä kun ei kasva kuin kituuttaen.

Hoitamaton metsä ei toimi myöskään hiilinieluna, siellä kun syntyy kuollutta puuta paljon ja se eläväkin puuaines kituen kasvaa liian tiheässä räseikössä. Tietysti myös valtion verotulot kasvatus harvennuksista (kuitupuu) jäisi saamatta, eli tappiota siitä lopulta veronmaksajillekin tulisi.

Metsää ei hoideta noiden tukien vuoksi, ne ovat vain kannuste ja ohjauskeino tehdä työt ajallaan ja oikein. Metsäammattilaiset Metsäkeskuksissa ja muissa valvontavirastoissa voivat tukea hakeneita metsiköitä tarkastaessaan varmistaa, että metsänhoidon suosituksia noudatetaan mm. luonnon monimuotoisuuden ja riistan suojuspuiden suhteen metsän tuottoa samalla parantaen.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Tulisitko sinä vastaavasti tekeen omakotitaloon kattoremontin, tai uuden ulkoverhouksen, tai vaikka seinien maalauksen?
Tarvikkeet toki maksaisin itse, mutta työn tekisit sinä.

Valtio ei tosin antaisi mitään tukea.

Lue lisää

Jos talosi on Italiassa niin tulen. Suomen valtio Marinin hallituksen viisaan EU ministeri Tytti Tuppuraisen johdolla vei Suomen mukaan tähän EU:n elvytyspakettiin, josta maksamme noin 7 miljarsdia ja saamme vajaan miljardin.

Italia saa paljon rahaa tuosta paketista ja siellä valtio maksaa juuri tuollaisista asuntoremonteista 100% kustannuksista näillä elvytyspaketin rahoilla, joita Suomi, kiitos Marinin hallituksen viisauden, avokätisesti lupasi maksaa.

Minusta on parempi, että suomalaisen veronmaksajien rahaa käytetään oman maan metsien hoitoon kuin italialaisten asuntoremontteihin, mutta en olekaan Tytti Tuppuraisen kannattaja. Hänellä ja Marinilla lienee ollut jotain maailmanparantajan ajatuksia ja sympatioita "köyhiä" italiaslaisia kohtaan. Joten laittoivat meidän verorahaa sinne, ei metsiimme.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Juu, klapit pinoutuu itse katokseen; todella mukavaa katsella vierestä, kun metsä hoitaa itsensä.

Oletko koskaan käynyt katsomassa metsää, jonka harventaminen on jätetty hoitamatta? Onko enempi valosta ja tilasta taistelevaa kitukasvuista viidakkoa vai kohisten kasvavaa elävää puustoa?

Lue lisää

Ei ne klapit sinne tietenkään itse kasaudu. Mutta pitää olla rehellinen ja sanoa että tuhoan metsän koska tartten polttopuita. Metsänhoito-termillä ei valehtele kuin itselleen.

Se näyttääkö metsä kivemmalta ihmisen silmiin harvennettuna vai ei on paskanhailee. Kuten sanottu on täysin ilmiselvää että metsä ei kaipaa ihmisen hoitamista. Tai luonto yleensäkään. Pärjäsi ennen ihmistä ihan kivasti, varmasti jopa paremminkin itsekseen.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Ei tuossa ole mitään vaivalloista ja kallista, sen vuoksi avaaja saa tulla itse tekemään kun siitä saa tuota tukeakin tuon 175 € hehtaarilta puhtaana käteen.

Metsän omistaminen on pitkäjänteistä, ei siinä ajatella omaa tilipussia, vaan tulevia sukupolvia.

Taimikon perustamisesta kierron viimeiseen hakkuuseen menee 70-90 vuotta. Jos metsänomistaja ei tekisi matkanvarrella kustannuksellaan ( ja tuolla nimellisellä tuella) noita taimikon ja nuoren metsän hoitotöitä, tuota viimeistä hakkuukierrosta joutuisi odottamaan ainakin 120 vuotta, eikä silloinkaan saisi kuin murto-osan siitä puumäärästä mitä hoidetusta metsästä. Hoitamaton metsä kun ei kasva kuin kituuttaen.

Hoitamaton metsä ei toimi myöskään hiilinieluna, siellä kun syntyy kuollutta puuta paljon ja se eläväkin puuaines kituen kasvaa liian tiheässä räseikössä. Tietysti myös valtion verotulot kasvatus harvennuksista (kuitupuu) jäisi saamatta, eli tappiota siitä lopulta veronmaksajillekin tulisi.

Metsää ei hoideta noiden tukien vuoksi, ne ovat vain kannuste ja ohjauskeino tehdä työt ajallaan ja oikein. Metsäammattilaiset Metsäkeskuksissa ja muissa valvontavirastoissa voivat tukea hakeneita metsiköitä tarkastaessaan varmistaa, että metsänhoidon suosituksia noudatetaan mm. luonnon monimuotoisuuden ja riistan suojuspuiden suhteen metsän tuottoa samalla parantaen.

Lue lisää

Nyt kyllä valehtelet itsellesi huolella. Ensin sanot että metsänhoito on pitkäjänteistä ja siinä ajatellaan tulevia sukupolvia, ja seuraavaksi toteat että metsänhoidon tarkoitus on saada nopeampi ja isompi rahallinen tuotto itselle. Jos rahan teko on metsänomistamisen tarkoitus, niin se ei silloin ole metsänhoitoa. Se on tilipussin hoitoa.

Metsänhoito termi puhdistaa vaan omatunnon, ja näin mahdollistaa puhtaalla omallatunnolla vetämään sileeksi mahdollisimman paljon metsää, jotta saa mahdollisimman paljon rahaa. Ei tarvitse pysyä kohtuudessa, koska voi uskotella itselleen että hoitaa metsää.

Kukin tekee metsällään mitä itse päättää. Mutta skeidan puhuminen sanavalinnoilla on sellaista touhua, millä ei voi valehdella kuin itselleen.

Meille saa myös tulla kokeilemaan.

Harvennushakkuu kunniaan, niin tuloja tulee vuosittain.
Niinhän ne isännät tekivät aikaisemmin, joka talvi.

Nii, no silloin se ei ole hoitoa, vaan bisnestä. Käytetään niitä oikeita termejä sitten.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Harvennushakkuu kunniaan, niin tuloja tulee vuosittain.
Niinhän ne isännät tekivät aikaisemmin, joka talvi.

Harvennushakkuu on parempi termi. Kiitos siitä, se on rehellinen termi mikä kertoo että metsää hakataan, ja miten sitä tehdään. Metsänhoito on huijareiden termi.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Harvennushakkuu on parempi termi. Kiitos siitä, se on rehellinen termi mikä kertoo että metsää hakataan, ja miten sitä tehdään. Metsänhoito on huijareiden termi.

Metsää hoidetaan eri vaiheissa eri menetelmin.

Jos katsotaan koko kiertoaikaa, niin ensin istutetaan tai siemennetään aukko. Sen tekee metsänomistaja ilman tukea.

Nuorta taimikkoa joudutaan rehevillä kasvupaikoilla heinäämään ja muutenkin eri keinoin taimia varjelemaan tuhoilta, esim hirvien ja myyrien varalta. Sekin metsänomistajan omin varoin ilman tukea.

Kasvuun lähtenyt taimikko pitää varhaisperata, jotta siitä ei tule kaiken kasvun tukahduttavaa ylitiheää räseikköä. Tähän saa pienen tuen.

Varhaisperkauksesta muutama vuosi, niin taimikkoa pitää harventaa, jotta puusto saa riittävästi kasvutilaa, eikä esim. lehtipuut peitä havupuiden latvustoja ja estä niiden kasvua. Lehtipuitakin jätetään, metsänhoidon ohjeiden mukaan tulee varmistaa sekametsän syntyminen. Tähän saa myös pienen tuen jos kohteen edellisestä tuetusta toimenpiteestä on riittävä aika ja jos harvennuksessa on jätetty monipuolinen puusto.

Sitten on vuorossa nuoren metsän hoito, jossa on jo mahdollisuus saada jonkin verran energiapuuta, siis rankoja klapien tekoon.

20-30 vuotta istutuksesta, ja koittaa ensimmäinen tilipäivä, pienen pieni sellainen, ensiharvennuksen muodossa. Siinä puustosta poistetaan heikkolaatuiset ja liian tiheässä kasvavat. Matsänomistaja suorittaa ennakkoraivauksen omalla kustannuksellaan. Näistä puista ei juuri makseta, mutta tärkeintä onkin metsän kunnon kohentaminen.

30-60 vuosien haarukassa metsää harvennetaan kerran tai kaksi, ja silloin saadaan jo tukkejakin osasta puista. Varsinkin jos kaikki nuo edellä luetellut vaiheet on tehty oikein.

Sitten 70-100 vuoden iässä, metsä uudistetaan, eli tehdään aukoksi, joka taas istutetaan/siemennetään, ja uusi kierto saa alkaa. Silloin tehdään se lopullinen tili, eli tukkipuuta suuri osa.

Tilpäivät on siis varsin harvassa, mutta ei metsiä hoidetakkaan oma etu mielessä, vaan se on ylisukupolvinen tehtävä jossa omat panostukset korjaa tulevat sukupolvet. Jos aiemmat sukupolvet ovat hoitaneet oman osansa, metsänomistaja pääsee kyllä päätehakkaamaankin ja tekemään paremman tuloksen.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Metsää hoidetaan eri vaiheissa eri menetelmin.

Jos katsotaan koko kiertoaikaa, niin ensin istutetaan tai siemennetään aukko. Sen tekee metsänomistaja ilman tukea.

Nuorta taimikkoa joudutaan rehevillä kasvupaikoilla heinäämään ja muutenkin eri keinoin taimia varjelemaan tuhoilta, esim hirvien ja myyrien varalta. Sekin metsänomistajan omin varoin ilman tukea.

Kasvuun lähtenyt taimikko pitää varhaisperata, jotta siitä ei tule kaiken kasvun tukahduttavaa ylitiheää räseikköä. Tähän saa pienen tuen.

Varhaisperkauksesta muutama vuosi, niin taimikkoa pitää harventaa, jotta puusto saa riittävästi kasvutilaa, eikä esim. lehtipuut peitä havupuiden latvustoja ja estä niiden kasvua. Lehtipuitakin jätetään, metsänhoidon ohjeiden mukaan tulee varmistaa sekametsän syntyminen. Tähän saa myös pienen tuen jos kohteen edellisestä tuetusta toimenpiteestä on riittävä aika ja jos harvennuksessa on jätetty monipuolinen puusto.

Sitten on vuorossa nuoren metsän hoito, jossa on jo mahdollisuus saada jonkin verran energiapuuta, siis rankoja klapien tekoon.

20-30 vuotta istutuksesta, ja koittaa ensimmäinen tilipäivä, pienen pieni sellainen, ensiharvennuksen muodossa. Siinä puustosta poistetaan heikkolaatuiset ja liian tiheässä kasvavat. Matsänomistaja suorittaa ennakkoraivauksen omalla kustannuksellaan. Näistä puista ei juuri makseta, mutta tärkeintä onkin metsän kunnon kohentaminen.

30-60 vuosien haarukassa metsää harvennetaan kerran tai kaksi, ja silloin saadaan jo tukkejakin osasta puista. Varsinkin jos kaikki nuo edellä luetellut vaiheet on tehty oikein.

Sitten 70-100 vuoden iässä, metsä uudistetaan, eli tehdään aukoksi, joka taas istutetaan/siemennetään, ja uusi kierto saa alkaa. Silloin tehdään se lopullinen tili, eli tukkipuuta suuri osa.

Tilpäivät on siis varsin harvassa, mutta ei metsiä hoidetakkaan oma etu mielessä, vaan se on ylisukupolvinen tehtävä jossa omat panostukset korjaa tulevat sukupolvet. Jos aiemmat sukupolvet ovat hoitaneet oman osansa, metsänomistaja pääsee kyllä päätehakkaamaankin ja tekemään paremman tuloksen.

Lue lisää

Voit venkuloida asian kanssa miten paljon tahansa, mutta totuus on se, että kaikki tuo työ tehdään jotta metsästä saadaan parempi tuotto. Metsä ei sitä tarvitse itsensä takia. Silloin kyseessä ei ole mikään metsänhoito.

Kuten aiemmin sanoin puhuttaisi sitten omaisuuden hoidosta vaikka. Metsänhoito termi on harhaanjohtava ja antaa mielikuvan että siinä tehdään jotain metsän hyväksi.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Harvennushakkuu kunniaan, niin tuloja tulee vuosittain.
Niinhän ne isännät tekivät aikaisemmin, joka talvi.

Ennen oli aikaa käydä talvella metsätöissä ja harventamassa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Voit venkuloida asian kanssa miten paljon tahansa, mutta totuus on se, että kaikki tuo työ tehdään jotta metsästä saadaan parempi tuotto. Metsä ei sitä tarvitse itsensä takia. Silloin kyseessä ei ole mikään metsänhoito.

Kuten aiemmin sanoin puhuttaisi sitten omaisuuden hoidosta vaikka. Metsänhoito termi on harhaanjohtava ja antaa mielikuvan että siinä tehdään jotain metsän hyväksi.

Lue lisää

Jos jätt metsän koskemattomana kasvamaan, se kasvaa kituliaasti kauheana rääseikkönä ensimmäiset 150 vuotta, kunnes kaikki lehtipuut ovat kuolleet ja havupuut saaneet vallan. Sitten alkavat kuolemaan ne havupuutkin.

Onhan se metsää sekin.

Karukkokankailla ja harjujen huipuilla tietysti toisenlaista, mutta niitä ei paljoa suomenmaassa ole.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Jos jätt metsän koskemattomana kasvamaan, se kasvaa kituliaasti kauheana rääseikkönä ensimmäiset 150 vuotta, kunnes kaikki lehtipuut ovat kuolleet ja havupuut saaneet vallan. Sitten alkavat kuolemaan ne havupuutkin.

Onhan se metsää sekin.

Karukkokankailla ja harjujen huipuilla tietysti toisenlaista, mutta niitä ei paljoa suomenmaassa ole.

Lue lisää

Nii no ei kai se ihmisen määriteltävissä ole mitä puita pitää kasvaa missäkin ja miten paljon. Olen melko varma että luonto osaa hoitaa sen päätöksen ihan itse.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Jos jätt metsän koskemattomana kasvamaan, se kasvaa kituliaasti kauheana rääseikkönä ensimmäiset 150 vuotta, kunnes kaikki lehtipuut ovat kuolleet ja havupuut saaneet vallan. Sitten alkavat kuolemaan ne havupuutkin.

Onhan se metsää sekin.

Karukkokankailla ja harjujen huipuilla tietysti toisenlaista, mutta niitä ei paljoa suomenmaassa ole.

Lue lisää

Kun katsoo noita luonnontilaan jätettyjä aarniometsiä mihin ihminen ei ole koskenut, niin ei ne nyt kovin huonosti näytä voivan.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Kun katsoo noita luonnontilaan jätettyjä aarniometsiä mihin ihminen ei ole koskenut, niin ei ne nyt kovin huonosti näytä voivan.

Kaikki on kallion päällä, jos se on pinnassa ei siinä mikään kasva, myös suot ovat kallion päällä.

Ala kutsumaan niitä pörssijärjestelmänhoidoksi ja huoneistonhoidoksi, niin ehkä sitten onnistuu.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Ala kutsumaan niitä pörssijärjestelmänhoidoksi ja huoneistonhoidoksi, niin ehkä sitten onnistuu.

Oli virhe kirjoittaa tuo kommentti, meillä on kokoomus puikoissa, niin näin varmaa aletaan tekemään, ja sen jälkeen tukia noihin alkaa saamaan jo tämän hallituskauden aikana.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Oli virhe kirjoittaa tuo kommentti, meillä on kokoomus puikoissa, niin näin varmaa aletaan tekemään, ja sen jälkeen tukia noihin alkaa saamaan jo tämän hallituskauden aikana.

Lue lisää

Mut hei, huoneistonhoidon-tuen voisi kätevästi niputtaa kodinhoitotuen alasektoriksi niille keillä on sijoitusasunto. Voi vedota vaikka "tasapuolisuuteen" tai johon muuhun poliittiseen jargonpaskaan.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Mut hei, huoneistonhoidon-tuen voisi kätevästi niputtaa kodinhoitotuen alasektoriksi niille keillä on sijoitusasunto. Voi vedota vaikka "tasapuolisuuteen" tai johon muuhun poliittiseen jargonpaskaan.

Lue lisää

Ja tuokin olisi helposti rahoitettavissa. Voidaan vaikka nostaa niiden veroprosenttia ketkä työllistyvät kotihoidontuesta. Siivoojan ja muut matalapalkka-alalla työskentelevät. Nimetään vero vaikka solidaarisuusveroksi tai jotain muuta perinteistä paskaa kun tehdään tulonsiirtoja köyhiltä omistavalle luokalle.

Koska iso osa suomalaisista asuu muualla kuin pk-seudulla, ja äänestävät sitkeästi kepua jotta tilanne säilyisi tämmöisenä.

Metsätalouden tulot ovat kokonaan (100%) pääomatuloa, josta maksetaan 30% tai 34% veroa.

Pörssiyhtiön osingosta vain 85 % on veronalaista pääomatuloa, jolloin todellinen veroaste on 25,5–28,9 % . Listaamattomasta yhtiöstä saa usein vielä paljon kevyemmin verotettua osinkoa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta lahjana tai perintönä maksetaan täysimääräiset lahja- tai perintöverot. Tilan kaupassa ostaja saa tehdä vähennyksen osasta kauppahintaa, kun taas vastaavasti muiden elinkeinojen yrityskaupassa kauppahinta on kokonaan verovähennyskelpoista.

Tosiaan, metsätalouden harjoittajat ovat erityisasemassa verotuksessa, heitä verotetaan raskaammin.

Maataloudessa on verovähennyksiä sukupolvenvaihdoksessa, mutta se on eri juttu. Maatalouden harjoittajia on nykyisin niin vähän, etteivät he metsänomistajista muodosta kuin pienen osan. Yli puolet metsänomistajista on jo kaupunkilaisia, ja maalla asuvistakin iso osa muita kuin maanviljelijöitä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Metsätalouden tulot ovat kokonaan (100%) pääomatuloa, josta maksetaan 30% tai 34% veroa.

Pörssiyhtiön osingosta vain 85 % on veronalaista pääomatuloa, jolloin todellinen veroaste on 25,5–28,9 % . Listaamattomasta yhtiöstä saa usein vielä paljon kevyemmin verotettua osinkoa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksesta lahjana tai perintönä maksetaan täysimääräiset lahja- tai perintöverot. Tilan kaupassa ostaja saa tehdä vähennyksen osasta kauppahintaa, kun taas vastaavasti muiden elinkeinojen yrityskaupassa kauppahinta on kokonaan verovähennyskelpoista.

Tosiaan, metsätalouden harjoittajat ovat erityisasemassa verotuksessa, heitä verotetaan raskaammin.

Maataloudessa on verovähennyksiä sukupolvenvaihdoksessa, mutta se on eri juttu. Maatalouden harjoittajia on nykyisin niin vähän, etteivät he metsänomistajista muodosta kuin pienen osan. Yli puolet metsänomistajista on jo kaupunkilaisia, ja maalla asuvistakin iso osa muita kuin maanviljelijöitä.

Lue lisää

1. Lahja - jos metsätila siirretään ilman vastiketta:

Saaja maksaa lahjaveroa
Vero määräytyy käyvän arvon mukaan
Lähisukulaisilla (esim. lapsi) käytetään I veroluokkaa → alempi veroprosentti
Maksuaika voidaan usein jakaa eriin
Etu: Ei luovutusvoittoveroa luovuttajalle

2. Kauppa- jos tila myydään käypään hintaan:

Myyjä maksaa luovutusvoittoveron
30 % (alle 30 000 € voitosta)
34 % (ylimenevä osa)
Voitto = myyntihinta – hankintameno
→ voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa (20 % tai 40 %)

Etu: Ostaja ei maksa lahjaveroa
Olennainen helpotus:
Jos metsätila on omistettu yli 10 vuotta ja myydään lähisukulaiselle (esim. lapselle), myyjä voi saada luovutusvoittoverovapauden (TVL 48 §).

3. Lahjanluonteinen kauppa (yleisin ratkaisu) - yhdistelmä lahjaa ja kauppaa:

Kauppahinta alle 75 % käyvästä arvosta → erotus katsotaan lahjaksi
Ostaja maksaa lahjaveroa lahjaosuudesta
Myyjä maksaa luovutusvoittoveroa vain maksetusta osuudesta

Tätä käytetään usein verotuksen tasapainottamiseen.
Metsävähennys sukupolvenvaihdoksessa

Metsävähennys on tärkeä verosuunnittelun työkalu.
Ostaja saa metsävähennyspohjan vain maksetusta osuudesta
Lahjana saadusta osasta ei synny uutta metsävähennyspohjaa
Metsävähennystä voi käyttää 60 % metsätalouden pääomatuloista

Tässä on villakoiran ydin eli Huojennukset (Perintö- ja lahjaverolaki 55 §)

Jos kyseessä on toimiva metsätalous:
Voi saada merkittävän verohuojennuksen
Edellyttää toiminnan jatkamista
Usein käytössä maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdoksissa

Anonyymi00030 kirjoitti:

1. Lahja - jos metsätila siirretään ilman vastiketta:

Saaja maksaa lahjaveroa
Vero määräytyy käyvän arvon mukaan
Lähisukulaisilla (esim. lapsi) käytetään I veroluokkaa → alempi veroprosentti
Maksuaika voidaan usein jakaa eriin
Etu: Ei luovutusvoittoveroa luovuttajalle

2. Kauppa- jos tila myydään käypään hintaan:

Myyjä maksaa luovutusvoittoveron
30 % (alle 30 000 € voitosta)
34 % (ylimenevä osa)
Voitto = myyntihinta – hankintameno
→ voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa (20 % tai 40 %)

Etu: Ostaja ei maksa lahjaveroa
Olennainen helpotus:
Jos metsätila on omistettu yli 10 vuotta ja myydään lähisukulaiselle (esim. lapselle), myyjä voi saada luovutusvoittoverovapauden (TVL 48 §).

3. Lahjanluonteinen kauppa (yleisin ratkaisu) - yhdistelmä lahjaa ja kauppaa:

Kauppahinta alle 75 % käyvästä arvosta → erotus katsotaan lahjaksi
Ostaja maksaa lahjaveroa lahjaosuudesta
Myyjä maksaa luovutusvoittoveroa vain maksetusta osuudesta

Tätä käytetään usein verotuksen tasapainottamiseen.
Metsävähennys sukupolvenvaihdoksessa

Metsävähennys on tärkeä verosuunnittelun työkalu.
Ostaja saa metsävähennyspohjan vain maksetusta osuudesta
Lahjana saadusta osasta ei synny uutta metsävähennyspohjaa
Metsävähennystä voi käyttää 60 % metsätalouden pääomatuloista

Tässä on villakoiran ydin eli Huojennukset (Perintö- ja lahjaverolaki 55 §)

Jos kyseessä on toimiva metsätalous:
Voi saada merkittävän verohuojennuksen
Edellyttää toiminnan jatkamista
Usein käytössä maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdoksissa

Lue lisää

Nämä samat huojennukset ja verosuunnittelun keinot ovat käytössä kaikissa yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksissa ja myynneissä, siinä suhteessa metsätilan luovutus, olipa se kauppa tai lahja tai jotain siltä väliltä, on samassa asemassa. Mikä on ihan reilua.

Pointti on siinä, että puun myynnistä maksat koko saamastasi summasta pääomaveron, mutta jos omistat yrityksen osakkeita (pörssi) niin veroa maksetan vainn 85%:sta osinkotulosta. Listaamattomista vieläkin vähemmän jos tietyt ehdot täyttyy.

Metsävähennys on ostajalle kaupan myötä syntyvä vähennysoikeus, joka on siis 60% kauppahinnasta. Muissa yrityskaupoissa, jos kauppa hoidetaan fiksusti, ostaja voi vähentää koko kauppasumman joko poistoina tai muuten.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Nämä samat huojennukset ja verosuunnittelun keinot ovat käytössä kaikissa yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksissa ja myynneissä, siinä suhteessa metsätilan luovutus, olipa se kauppa tai lahja tai jotain siltä väliltä, on samassa asemassa. Mikä on ihan reilua.

Pointti on siinä, että puun myynnistä maksat koko saamastasi summasta pääomaveron, mutta jos omistat yrityksen osakkeita (pörssi) niin veroa maksetan vainn 85%:sta osinkotulosta. Listaamattomista vieläkin vähemmän jos tietyt ehdot täyttyy.

Metsävähennys on ostajalle kaupan myötä syntyvä vähennysoikeus, joka on siis 60% kauppahinnasta. Muissa yrityskaupoissa, jos kauppa hoidetaan fiksusti, ostaja voi vähentää koko kauppasumman joko poistoina tai muuten.

Lue lisää

Niin laut puolitotuuksia. Liiketoimintakaupassa jopa mahdollista, myös maa-ja taloudessa.

Pörssiyhtiöden kohdalla käytännössä efektiivinen vero on:

30 % × 85 % = 25,5 %
34 % × 85 % = 28,9 %

Listaamattomissa 8% arvosta max 150k€
Efektiivinen vero: 30 % × 25 % = 7,5 %

Anonyymi00032 kirjoitti:

Niin laut puolitotuuksia. Liiketoimintakaupassa jopa mahdollista, myös maa-ja taloudessa.

Pörssiyhtiöden kohdalla käytännössä efektiivinen vero on:

30 % × 85 % = 25,5 %
34 % × 85 % = 28,9 %

Listaamattomissa 8% arvosta max 150k€
Efektiivinen vero: 30 % × 25 % = 7,5 %

Lue lisää

Anteeksi, mikä puolitotuus?

Pörssiyhtiön maksetaan veroa juurikin tuosta 85% :sta. Jolloin efektiivinen vero on tuo mitä kirjoitat. Sama listaamattomissa. Metsätulosta maksetaan aina 100%:sta vero, jolloin efektiivinen vero on joko 30% tai suuremmista tuloista 34%.

Metsävähennys liittyy metsätilojen kauppaan, ja vastaa siinä mielessä yrityskauppaa. Koko kauppasummaa ei kuintenkaan saa vhentää verotuksessa, vaan 60%. Yrityskaupassa on mahdollista saada 100% kauppasummasta verovähennyskelpoiseksi.

Maatilakaupan voi hoitaa osakeyhtiömuotoisesti, silloin mennään aivan samojen sääntöjen mukaan kuin muissakin yrityskaupoissa.

Maatilan sukupolvenvaihdoksessa voi välttää tietyin ehdoin osan lahjaverosta jos kauppasumma on pieni ja ostaja sitoutuu verohuojennuksesta säädetyn lain ehtoihin.

Sotket maatilat ja metsätilat. Tässä ketjussa puhutaan metsistä ja metsätiloista. Metsänomistajista jo yli puolet on kaupunkilaisia, ja maallakin asuvistra jo suurin osa muita kuin maanviljelijöitä. Sillä pienellä osalla metsänomistajia, joilla on aktiivinen maatalousyritys, on mahdollisuus metsienkin osalta noihin, mutta se on pieni vähemmistö.

Metsävähennys on vastaava veroetu kuin yrityskaupassa tehtävä vähennys. Jos yritys A ostaa yritys B:n, voi se vähentää koko kauppahinnan verotuksessa ihan normaalikäytännön mukaan. Metsätilan ostaja voi vähentää 60%, tästä vuodesta lähtien 75%, kun Orpon hallitus päätti saattaa metsätilakaupat lähemmäs muun yritysmaailman käytäntöjä.

Se on totta, että metsätila on kiinteää omaisuutta, jolla on vakaa arvopohja. Siksi se on suosittu sijoituskohde myös kaupunkilaisille. Heidän määrä metsänomistajista kasvaa koko ajan kovaa tahtia.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Sotket maatilat ja metsätilat. Tässä ketjussa puhutaan metsistä ja metsätiloista. Metsänomistajista jo yli puolet on kaupunkilaisia, ja maallakin asuvistra jo suurin osa muita kuin maanviljelijöitä. Sillä pienellä osalla metsänomistajia, joilla on aktiivinen maatalousyritys, on mahdollisuus metsienkin osalta noihin, mutta se on pieni vähemmistö.

Metsävähennys on vastaava veroetu kuin yrityskaupassa tehtävä vähennys. Jos yritys A ostaa yritys B:n, voi se vähentää koko kauppahinnan verotuksessa ihan normaalikäytännön mukaan. Metsätilan ostaja voi vähentää 60%, tästä vuodesta lähtien 75%, kun Orpon hallitus päätti saattaa metsätilakaupat lähemmäs muun yritysmaailman käytäntöjä.

Se on totta, että metsätila on kiinteää omaisuutta, jolla on vakaa arvopohja. Siksi se on suosittu sijoituskohde myös kaupunkilaisille. Heidän määrä metsänomistajista kasvaa koko ajan kovaa tahtia.

Lue lisää

Eipä pidä paikkaansa
Jos A ostaa B:n osakkeet, silloin:

Kauppahinta ei ole suoraan vähennyskelpoinen kulu.
Se kirjataan taseeseen sijoitukseksi.
Vähennys realisoituu vasta, jos osakkeet myöhemmin myydään tappiolla.

Jos taas A ostaa B:n liiketoiminnan (ei osakkeita):

Kauppahinta kohdistetaan eri omaisuuseriin (koneet, varasto, asiakassopimukset, aineettomat oikeudet jne.)
Nämä voidaan vähentää poistojen kautta usean vuoden aikana.
Mahdollinen liikearvo voidaan yleensä poistaa verotuksessa (tyypillisesti 10 vuoden aikana Suomessa).

Tässä tapauksessa ostohintaa voi vähentää, mutta ei kerralla, vaan poistojen kautta.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Eipä pidä paikkaansa
Jos A ostaa B:n osakkeet, silloin:

Kauppahinta ei ole suoraan vähennyskelpoinen kulu.
Se kirjataan taseeseen sijoitukseksi.
Vähennys realisoituu vasta, jos osakkeet myöhemmin myydään tappiolla.

Jos taas A ostaa B:n liiketoiminnan (ei osakkeita):

Kauppahinta kohdistetaan eri omaisuuseriin (koneet, varasto, asiakassopimukset, aineettomat oikeudet jne.)
Nämä voidaan vähentää poistojen kautta usean vuoden aikana.
Mahdollinen liikearvo voidaan yleensä poistaa verotuksessa (tyypillisesti 10 vuoden aikana Suomessa).

Tässä tapauksessa ostohintaa voi vähentää, mutta ei kerralla, vaan poistojen kautta.

Lue lisää

Kauppahinta ei tieytenkään ole suora vähennys, ei siitä ole epäselvyyttä, poistojen kautta yrityskaupan voi vähentää, periaattessa aivan sama kuin metsävähennys. Sillä erolla, että fiksu ostaja osaa junailla kaupan niin, että koko 100% kauppahinnasta saa vähennyksiin.

Oikein tehdyssä yrityskaupassa koko hinnan saa siis vähennettyä, juuri kuten kuvasit.

Metsävähennyksessäkin on 10 v määräaika, vaikkakaan ei vuotuista prosenttimäärää rajattu. Voit siis poistaa sen 60% ostohinnasta (nykyisin 75 %) kertapoistona tai 10% vuosipoistoina 10 vuoden ajan tai jotain siltä väliltä. Harvoin vuosituloa on niin paljon että kertapoisto onnistuisi.

Jos tekee typerän avauksen niin ei sen palautteesta pitäisi yllättyä.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Jos tekee typerän avauksen niin ei sen palautteesta pitäisi yllättyä.

Kumpi siinä oli typerää, sekö että oman omaisuuden hoitamiseen sa rahallista tukea, vai se, että sen toi julki?

Se tietysti hyvä, että pidetään huolta omaisuudesta, vaikka sitten omakotitalo tai osakehuoneisto.

Perinnöissä on hyvä ymmärtää, että omistaminen aiheuttaa myös kuluja ja ne pitää maksaa omasta lompakosta.
Kun vaikka perintömetsiä pilkotaan useampaan osaan.

Anonyymi00043 kirjoitti:

Kumpi siinä oli typerää, sekö että oman omaisuuden hoitamiseen sa rahallista tukea, vai se, että sen toi julki?

Avaus on typerä. Ei sen saamasta palautteesta tarvitse yllättyä. Tee fiksu avaus jossa pohdit asiaa ilman typeryyttä niin saat asiallisen palautteen