Identiteetti, jonka koemme arjessa, on monikerroksinen rakenne

Anonyymi-ap

Kun sanotamme, että sielun todellinen identiteetti ei ole sama kuin nykyinen aineellinen persoonallisuus, tarkoitamme sitä, että se identiteetti, jonka koemme arjessa, on monikerroksinen rakenne, joka syntyy aineellisen maailman olosuhteista.

Se rakentuu kehosta, mielestä, muistista, kulttuurista ja sosiaalisista suhteista. Nämä tekijät muovaavat sitä, miten ihminen ajattelee itsestään ja miten hän toimii, mutta ne eivät ole lopullinen olemus.

Aineellinen persoona alkaa kehosta. Ihminen syntyy tiettyyn biologiseen muotoon, tiettyyn sukupuoleen, tiettyyn geneettiseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Keho vaikuttaa siihen, millaisia kokemuksia ihminen saa ja millaisia mahdollisuuksia tai rajoituksia hänen elämällään on. Samalla keho luo voimakkaan identifikaation: ihminen alkaa kokea olevansa juuri tämä fyysinen organismi, mutta kuitenkin keho on vain väline, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Kun keho kuolee, sielu ei lakkaa olemasta.

Kehon lisäksi identiteetti rakentuu mielestä. Mieli sisältää ajatukset, tunteet, halut ja mielikuvat, jotka jatkuvasti muuttuvat. Ihminen voi esimerkiksi olla nuorena täysin erilainen kuin vanhana, koska hänen mielensä on muuttunut kokemusten myötä.

Mieli on osa aineellista psykologista rakennetta, joka kuuluu samaan väliaikaiseen järjestelmään kuin keho. Vaikka mieli tuntuu hyvin intiimiltä ja henkilökohtaiselta, se ei ole sielu itse, vaan väline, jonka kautta sielu kokee ja tulkitsee maailmaa.

Muistit ja elämäntarina muodostavat toisen tärkeän kerroksen. Ihminen rakentaa käsityksen itsestään menneisyyden tapahtumista: lapsuudesta, ihmissuhteista, saavutuksista ja epäonnistumisista. Näistä muodostuu narratiivi, jonka avulla ihminen selittää itselleen, kuka hän on.

Mutta tämäkin identiteetti on väliaikainen. Kun keho ja mieli muuttuvat tai kun sielu siirtyy uuteen syntymään, tämä elämäntarina katoaa tai ainakin muuttuu radikaalisti. Se ei siis voi olla sielun ikuinen olemus.

Lisäksi identiteetti rakentuu sosiaalisista rooleista. Ihminen voi olla esimerkiksi vanhempi, ystävä, työntekijä, kansalainen tai tietyn kulttuurin jäsen. Nämä roolit ovat tärkeitä käytännön elämässä, mutta ne riippuvat täysin ympäristöstä ja tilanteesta.


Jos ihminen syntyisi toiseen maahan tai toiseen aikaan, hänen roolinsa olisi täysin erilainen. Nämä roolit eivät voi olla sielun pysyvä identiteetti.

Näiden kerrosten – kehon, mielen, muistojen ja roolien – yhteisvaikutuksesta syntyy se, mitä yleensä kutsumme “minäksi”.

Se tuntuu vakaalta ja todelliselta, mutta se on eräänlainen väliaikainen naamio tai käyttöliittymä, jonka kautta sielu toimii aineellisessa maailmassa. Tämä ei tarkoita, että se olisi täysin merkityksetön. Se on todellinen kokemus TÄLLÄ TASOLLA, mutta se ei ole lopullinen identiteetti.

Sielun todellinen identiteetti, jota kutsutaan svarūpaksi, on tämän kerroksellisen persoonallisuuden taustalla. Se ei riipu kehosta, kulttuurista tai historiasta, eikä se muutu ajan mukana. Se on sielun ikuinen olemus suhteessa Krishna. Gaudiya-perinne kuvaa tätä suhdetta rakkaudelliseksi suhteeksi, jossa sielu osallistuu jumalalliseen todellisuuteen omalla yksilöllisellä tavallaan.

Tämä ajatus muuttaa koko näkökulman identiteettiin. Tavallisesti ajatellaan, että identiteetti rakentuu vähitellen elämässä – että ihminen luo itsensä kokemusten kautta.

Identiteetti ei synny, vaan se paljastuu.


Sielulla on jo alkuperäinen identiteetti, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle. Henkinen harjoitus, erityisesti bhakti-jooga, nähdään prosessina, jossa nämä kerrokset vähitellen ohenevat ja sielun todellinen luonto alkaa tulla esiin.

49

151

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Identiteetti ei synny, vaan se paljastuu.


      Sielulla on jo alkuperäinen identiteetti, mutta se on peittynyt aineellisen kokemuksen kerrosten alle.

    • Anonyymi00002

      Svarūpa (svarūpa) – “oma muoto”; jīvan alkuperäinen, ikuinen henkinen muoto suhteessa Krishnaan.
      Svayam-rūpa (svayam-rūpa) – alkuperäinen muoto.

      Kirja Sri Chaitanya Bhagavata / “Nimien ja termien sanakirja”

      **************
      Teksti


      Sri Chaitanya Saraswat Math International
      https://scsmathinternational.com


      Svarūpa tarkoittaa sielun todellinen henkinen identiteetti.

      Svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäinen, alkuperäisin muoto

      • Anonyymi00003

        Svayam-rūpa — Sri Krishnan korkein, alkuperäinen muoto, kaikkien Hänen muiden ilmenemismuotojensa lähde.

        — Kirja Brahma Samhita / “Sanasto” (glossary) / Krishna


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Svayam-rūpa — Sri Krishnan korkein, alkuperäinen muoto, kaikkien Hänen muiden ilmenemismuotojensa lähde.

        — Kirja Brahma Samhita / “Sanasto” (glossary) / Krishna


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Nämä käsitteet svarūpa ja svayam-rūpa ovat hyvin keskeisiä, koska ne liittyvät siihen, kuka Jumala on alkuperäisessä muodossaan ja mikä on sielun todellinen identiteetti.


      • Anonyymi00005
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Nämä käsitteet svarūpa ja svayam-rūpa ovat hyvin keskeisiä, koska ne liittyvät siihen, kuka Jumala on alkuperäisessä muodossaan ja mikä on sielun todellinen identiteetti.

        Svayam-rūpa, joka tarkoittaa Jumalan omaa alkuperäistä ilmenemismuotoa.

        Krishna ei ole vain yksi Jumalan ilmentymä muiden joukossa, vaan kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähde.

        Tästä syyst' Krishnasta lähtevät muut jumalalliset muodot, kuten Vishnu ja Narayana, jotka nähdään hänen laajentuminaan.


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00005 kirjoitti:

        Svayam-rūpa, joka tarkoittaa Jumalan omaa alkuperäistä ilmenemismuotoa.

        Krishna ei ole vain yksi Jumalan ilmentymä muiden joukossa, vaan kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähde.

        Tästä syyst' Krishnasta lähtevät muut jumalalliset muodot, kuten Vishnu ja Narayana, jotka nähdään hänen laajentuminaan.

        Siksi Krishnaa kutsutaan usein nimellä Svayam Bhagavan, mikä tarkoittaa Jumalaa Itseään alkuperäisessä muodossaan.


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Siksi Krishnaa kutsutaan usein nimellä Svayam Bhagavan, mikä tarkoittaa Jumalaa Itseään alkuperäisessä muodossaan.

        Käsite svarūpa liittyy puolestaan yksittäisen sielun todelliseen luontoon. Jokaisella sielulla eli jīvalla on oma ikuinen ja yksilöllinen henkinen identiteetti. Tämä identiteetti on sielun svarūpa, sen todellinen olemus, joka ei ole sama kuin ihmisen nykyinen aineellinen persoonallisuus tai keho. Sielun svarūpa liittyy siihen, että sielu on luonnostaan yhteydessä Jumalaan rakkaudessa.


      • Anonyymi00008
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Käsite svarūpa liittyy puolestaan yksittäisen sielun todelliseen luontoon. Jokaisella sielulla eli jīvalla on oma ikuinen ja yksilöllinen henkinen identiteetti. Tämä identiteetti on sielun svarūpa, sen todellinen olemus, joka ei ole sama kuin ihmisen nykyinen aineellinen persoonallisuus tai keho. Sielun svarūpa liittyy siihen, että sielu on luonnostaan yhteydessä Jumalaan rakkaudessa.

        Vähitellen herättää oman todellisen luontonsa harjoittamalla bhakti-joogaa. Kun sielu vapautuu aineellisen maailman rajoituksista, sen alkuperäinen svarūpa ilmenee täydellisesti.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00008 kirjoitti:

        Vähitellen herättää oman todellisen luontonsa harjoittamalla bhakti-joogaa. Kun sielu vapautuu aineellisen maailman rajoituksista, sen alkuperäinen svarūpa ilmenee täydellisesti.

        Näiden käsitteiden avulla selittämme sekä Jumalan että sielun syvimmän olemuksen ja heidänvälisen rakkaussuhteen.

        Krishnan kaksikätinen ihmisen kaltainen muoto on alkuperäinen (svayam-rūpa).
        Nelikätiset muodot, kuten Vishnu, ovat hänen laajentumiaan.

        Krishnan muotoa pidetään korkeimpana, koska siinä Jumalan rakkaudellinen luonne ilmenee täydellisimmin.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Näiden käsitteiden avulla selittämme sekä Jumalan että sielun syvimmän olemuksen ja heidänvälisen rakkaussuhteen.

        Krishnan kaksikätinen ihmisen kaltainen muoto on alkuperäinen (svayam-rūpa).
        Nelikätiset muodot, kuten Vishnu, ovat hänen laajentumiaan.

        Krishnan muotoa pidetään korkeimpana, koska siinä Jumalan rakkaudellinen luonne ilmenee täydellisimmin.

        Ihmisen kaltainen muoto nähdään lähimpänä Jumalan alkuperäistä muotoa, mutta tämä ymmärretään tietyllä tavalla.

        Jumalan alkuperäinen muoto (svayam-rūpa) on kaksikätinen, ihmisen kaltainen muoto.

        Tämä muoto ei kuitenkaan ole tavallinen aineellinen ihmiskeho, vaan ikuinen henkinen muoto.

        Ajatus ei siis ole, että Jumala muistuttaa ihmistä, vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa.

        Jumalan alkuperäinen muoto on kaksikätinen ja ihmisen kaltainen.

        Ihmisen muoto ei ole sattuma, vaan heijastus Jumalan alkuperäisestä muodosta.

        Muut jumalalliset muodot (kuten nelikätiset Vishnun muodot) ovat laajentumia tästä alkuperäisestä muodosta.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00012 kirjoitti:

        Ihmisen kaltainen muoto nähdään lähimpänä Jumalan alkuperäistä muotoa, mutta tämä ymmärretään tietyllä tavalla.

        Jumalan alkuperäinen muoto (svayam-rūpa) on kaksikätinen, ihmisen kaltainen muoto.

        Tämä muoto ei kuitenkaan ole tavallinen aineellinen ihmiskeho, vaan ikuinen henkinen muoto.

        Ajatus ei siis ole, että Jumala muistuttaa ihmistä, vaan pikemminkin päinvastoin: ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa.

        Jumalan alkuperäinen muoto on kaksikätinen ja ihmisen kaltainen.

        Ihmisen muoto ei ole sattuma, vaan heijastus Jumalan alkuperäisestä muodosta.

        Muut jumalalliset muodot (kuten nelikätiset Vishnun muodot) ovat laajentumia tästä alkuperäisestä muodosta.

        Ajatus siitä, että ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa, liittyy käsitykseen Jumalan persoonallisesta luonteesta. Hänen muotonsa kuvataan kaksikätiseksi ja ihmisen kaltaiseksi, mutta samalla täysin henkiseksi, ikuiseksi ja aineellisen maailman rajoitusten ulkopuolella.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Ajatus siitä, että ihminen muistuttaa Jumalan alkuperäistä muotoa, liittyy käsitykseen Jumalan persoonallisesta luonteesta. Hänen muotonsa kuvataan kaksikätiseksi ja ihmisen kaltaiseksi, mutta samalla täysin henkiseksi, ikuiseksi ja aineellisen maailman rajoitusten ulkopuolella.

        Todellisuus ei lähde liikkeelle aineellisesta maailmasta, vaan henkisestä todellisuudesta. Henkinen todellisuus on alkuperäinen, ja aineellinen maailma on siitä eräänlainen heijastus tai epätäydellinen kuva.

        Siksi myös ihmisen muoto nähdään heijastuksena alkuperäisestä henkisestä muodosta.

        Ajatus ei siis ole, että Jumala olisi ihmisen kaltainen siksi, että ihmiset ovat sellaisia, vaan että ihmiset ovat sellaisia siksi, että heidän alkuperäinen lähteensä on Jumalan persoonallinen muoto.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Todellisuus ei lähde liikkeelle aineellisesta maailmasta, vaan henkisestä todellisuudesta. Henkinen todellisuus on alkuperäinen, ja aineellinen maailma on siitä eräänlainen heijastus tai epätäydellinen kuva.

        Siksi myös ihmisen muoto nähdään heijastuksena alkuperäisestä henkisestä muodosta.

        Ajatus ei siis ole, että Jumala olisi ihmisen kaltainen siksi, että ihmiset ovat sellaisia, vaan että ihmiset ovat sellaisia siksi, että heidän alkuperäinen lähteensä on Jumalan persoonallinen muoto.

        Jīva on luonteeltaan henkinen ja ikuinen.

        Jokaisella sielulla on oma alkuperäinen identiteettinsä eli svarūpa.

        Kun sielu on yhteydessä aineelliseen maailmaan, tämä todellinen identiteetti ei näy täydellisesti.

        Mutta henkisessä todellisuudessa sielu ilmenee omassa alkuperäisessä muodossaan, joka on myös persoonallinen ja muistuttaa jumalallista mallia. Tämä tarkoittaa, että tietoisuus, persoonallisuus, suhteet ja rakkaus eivät ole sattumanvaraisia ilmiöitä, vaan ne ovat olemassa siksi, että ne ovat jo Jumalan alkuperäisessä todellisuudessa.


        Ihmisessä näkyvät piirteet kuten tietoisuus, tunteet, suhteet ja jopa kehon perusmuoto ovat kaukainen heijastus siitä, millainen todellinen henkinen todellisuus on.

        Ihmisen muoto ei ole täydellinen, koska se kuuluu aineelliseen maailmaan, mutta sen rakenne muistuttaa alkuperäistä mallia.

        Tästä syystä Krishnan kaksikätinen muoto nähdään kaikkein luonnollisimpana ja alkuperäisimpänä jumalallisena muotona.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Jīva on luonteeltaan henkinen ja ikuinen.

        Jokaisella sielulla on oma alkuperäinen identiteettinsä eli svarūpa.

        Kun sielu on yhteydessä aineelliseen maailmaan, tämä todellinen identiteetti ei näy täydellisesti.

        Mutta henkisessä todellisuudessa sielu ilmenee omassa alkuperäisessä muodossaan, joka on myös persoonallinen ja muistuttaa jumalallista mallia. Tämä tarkoittaa, että tietoisuus, persoonallisuus, suhteet ja rakkaus eivät ole sattumanvaraisia ilmiöitä, vaan ne ovat olemassa siksi, että ne ovat jo Jumalan alkuperäisessä todellisuudessa.


        Ihmisessä näkyvät piirteet kuten tietoisuus, tunteet, suhteet ja jopa kehon perusmuoto ovat kaukainen heijastus siitä, millainen todellinen henkinen todellisuus on.

        Ihmisen muoto ei ole täydellinen, koska se kuuluu aineelliseen maailmaan, mutta sen rakenne muistuttaa alkuperäistä mallia.

        Tästä syystä Krishnan kaksikätinen muoto nähdään kaikkein luonnollisimpana ja alkuperäisimpänä jumalallisena muotona.

        Svarūpa tarkoittaa “oma todellinen muoto”, “olemus” tai “todellinen luonne”.

        oma luonto / olemus


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Svarūpa tarkoittaa “oma todellinen muoto”, “olemus” tai “todellinen luonne”.

        oma luonto / olemus

        Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
        पञ्च कोश

        Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
        anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
        Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

        Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

        Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

        Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

        Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
        ...
        hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00018
        Anonyymi00017 kirjoitti:

        Tietoisuuden tasot (pancha kosha)
        पञ्च कोश

        Elävä olento, jolla on aineellinen keho, käy läpi viisi olemassaolon vaihetta:
        anna-maya, prāṇa-maya, mano-maya, vijñāna-maya ja lopulta ānanda-maya.
        Elämän alussa jokainen ajattelee vain ruokaa. Lapsi tai eläin kokee tyydytystä vain silloin, kun se voi syödä herkullista ruokaa. Tätä tietoisuuden kehitysvaihetta, jossa elävän olennon pääasiallinen tavoite on syödä itsensä kylläiseksi, kutsutaan anna-mayaksi. Sana anna tarkoittaa ”ruokaa”.

        Sitten ihminen alkaa tiedostaa olemassaolonsa ja on onnellinen, jos hänen elämäänsä ei uhkaa vaara. Tätä vaihetta kutsutaan prana-mayaksi, eli tietoisuudeksi omasta olemassaolosta. Ihmisen tietoisuus, joka on noussut mielen tasolle (manas), kutsutaan manomayaksi.

        Materialistinen sivilisaatio on pääasiassa näillä kolmella tasolla: anna-maya, prana-maya ja mano-maya. Sivistyneiden ihmisten ensimmäinen huolenaihe on varmistaa taloudellinen hyvinvointinsa, toinen on suojella itseään kaikelta, mikä uhkaa elämää.

        Kun ihminen saavuttaa seuraavan kehitysvaiheen tietoisuudessaan, hän alkaa pohtia ja kehittää filosofisen lähestymistavan elämän arvoihin. Jos filosofisten näkemyksiensä kehittyessä ihminen alkaa elää älyn (buddhi) tasolla ja ymmärtää, että hän ei ole aineellinen keho, vaan ikuinen sielu, hän on saavuttanut vigyana-maya-vaiheen.

        Henkisesti kehittyessään hän sitten ymmärtää Korkeimman Jumalan – Korkeimman Sielun. Kun ihminen palauttaa suhteensa Jumalaan...
        ...
        hän saavuttaa ananda-maya-vaiheen. Ananda-maya on ...

        ********************

        Katkelmia. Käännösvirheitä suomen kielllä.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Fyysinen keho (sthula-sharira)

        स्थूलशरीर

        Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

        Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

        Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

        सूक्ष्मशरीर


        Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

        Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Fyysinen keho (sthula-sharira)

        स्थूलशरीर

        Karkea fyysinen keho, eli shthūla-śarira, on fyysinen muoto, joka on vuorovaikutuksessa aineellisen maailman kanssa viiden elementin kautta: eetteri, ilma, tuli, vesi ja maa. Se on keino hankkia kokemusta Jivalle, sielulle, joka käyttää aisteja ja toimintoja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

        Karkea keho on alttiina syntymälle, vanhenemiselle ja kuolemalle, se tuhoutuu, mutta sielu hienojakoisessa kehossa saa reinkarnaation seurauksena uuden fyysisen kuoren, ja kaikki toistuu uudelleen.

        Hienojakoinen keho ( sukshma sharira)

        सूक्ष्मशरीर


        Yksi kolmesta kehosta, jotka muodostavat ihmisen.

        Sūkṣmaśarīra koostuu 18 elementistä, mukaan lukien mieli (manas), äly (buddhi), ego (ahamkara), kymmenen aistielintä (5 ) ja toimintaa (5), sekä viisi hienojakoista elementtiä (pancha mahabhuta).

        Hienojakoinen keho ei tuhoudu kuoleman jälkeen, vaan siirtyy uuteen inkarnaatioon, joka kantaa mukanaan edellisten elämien karmallisia jälkiä.


        Näin ollen sūkṣmaśarīra(hienojakoinen keho) näyttelee keskeistä roolia jälleensyntymän ja karmallisen siirtymisen prosessissa.

        Kerran yksi lukija esitti minulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Lähetin ne Veda-viisaalle ja vastaukset ovat myös mielenkiintoisia. Lyhyesti sillä tavalla, haluan jakaa ne kanssanne.
        Siis lyhyesti:


        Ovatko kaikki yksityiset sielut samankokoisia?
        Sielun koko on suhteellinen käsite. Vedalaisissa kirjoituksissa on joitakin kuvauksia sielun koosta, mutta en usko, että niitä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Pikemminkin sielu on äärettömän pieni henkikipinä, pieni hiukkanen jumalallista olemusta, jolla on samanaikaisesti käytössään ehtymätön energiavarasto. Siksi sielu tuon Jumalan luovan ja luomisvoiman ... kykenee kaikessa merkityksettömyydessään paljoon: voidaan mainita sekä ilmeisiä esimerkkejä historiassa toimineista suurista ihmisistä että ei-selviä ("myyttisiä") esimerkkejä suurista persoonallisuuksista, joilla on tiettyjä voimia ja joita kuvataan pyhissä kirjoituksissa: Jeesus Kristus, Buddha, Muhammed, Narada Muni, Shukadev Gosvami, Brahma ja muut, jotka vaikuttivat uskomattomalla tavalla ihmiskuntaan. Siksi näiden sielujen "koko" (ei kirjaimellisessa mielessä, vaan vaikutusvaltansa laajentumisen mielessä) on valtava, ne ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten sielut.



        Tilavuus, paino ja tila ovat aineen ominaisuuksia
        Totta. Meidän on kuitenkin muistettava, että kaikella on prototyyppinsä henkimaailmassa. Se vain ilmenee siellä eri tavalla, eikä Ääretöntä voi lähestyä rajallisin keinoin. ...
        Meidän on ymmärrettävä, että tilavuus, paino ja paikka, jotka ovat aineellisen maailman objektiivisia ominaisuuksia, voivat ilmetä myös henkimaailmassa. Ihmisillä on liian syvällä mielessään persoonattomia käsityksiä. Jos puhumme henkisestä, puhumme jostain epämääräisestä ja hämärästä. Mutta miksi? Jos se on määritelmällisesti korkeampi energia, miksi siinä ei voi ilmetä alemman energian ominaisuuksia? Aivan päinvastoin: ilmenee, ja laajemmin ja monipuolisemmin, jos niin haluatte. Jopa aineellisessa maailmassa fysikaaliset ominaisuudet ovat monitulkintaisia: hiukkas-aaltodualismi, tarkkailijailmiö, Schrödingerin kissa. Entä henkinen maailma? Kaikilla ominaisuuksilla on paikkansa, mutta supersubjektiivisen todellisuuden ylivoimaisuuden vuoksi nämä ominaisuudet voivat muuttua ja ne voidaan havaita eri tavalla.



        Kuinka mikään henkinen asia voi olla minkään kokoinen? Vai miten se voi olla jossain paikassa?
        ... on olemassa kaksi selitystä. Ensinnäkin on olemassa sellainen asia kuin lila, Jumalallinen leikki, korkeamman todellisuuden ilmeneminen alemmassa todellisuudessa. Ja toinen kohta: tarkkailija. Toisin sanoen henkisen energian ei ole vaikeaa korkeampana energiana manipuloida alempaa energiaa - materiaa - jotta ehdollistuneelle tarkkailijalle, jolla on rajoitettu näkemys, ilmenisi korkeampia todellisuuksia aineellisen maailman ominaisuuksien kautta. Yksinkertaisesti sanottuna rajaton henkinen energia ottaa muodon, koon ja ilmenee tietyssä paikassa, jotta se voisi näkyä rajalliselle tietoisuudelle. Se on eräänlainen projektio. Yhtä paljon kuin me itse olemme.



        Minkä kokoinen on ajatus ja sijaitseeko se tietyssä pisteessä avaruudessa? Mikä on melodian tai värin koko?


        Ajatus on aineellista, mutta se on hyvin hienovaraista energiaa. Se voi siirtyä avaruuden yhdestä pisteestä toiseen hetkessä. Kaikki riippuu sen omistajan ajatuksen voimakkuudesta ja keskittyneisyydestä. Se voi keskittyä yhteen pisteeseen, mutta se voi myös hämärtyä.
        Ajatuksen koko on aineellisessa maailmassa käytännöllisesti katsoen rajaton. Ihmisen ajatukset keskittyvät vain selviytymiseen ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun taas Brahman ajatukset kattavat koko maailmankaikkeuden, jonka hän luo tietoisuudestaan käsin. Alkoholistin ajatus pyörii alkoholin ympärillä, lapsen ajatus viihteen ja huvin ympärillä, tiedemiehen ajatus tieteen löytöjen ympärillä, pyhimyksen ajatus myötätunnon ympärillä lähimmäistään kohtaan ja sielunsa pelastamisen ympärillä.
        Melodiaa tai väriä ei voi mitata edes aineellisessa maailmassa. Nuotteja on seitsemän ja puoliääniä viisi, mutta ne luovat äärettömän määrän melodioita, äärettömän musiikillisen monimuotoisuuden. Miten tätä voidaan mitata ja laskea? Värejä on seitsemän, joidenkin mielestä niitä on yhteensä kolme. Tämän lisäksi meillä on kuitenkin sävyjä, osasävyjä, puolisävyjä ja sävyjä, minkä seurauksena värit ovat niin erilaisia, että niitä on vaikea laskea, puhumattakaan subjektiivisen havaitsemisen eroista.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        Kerran yksi lukija esitti minulle mielenkiintoisia kysymyksiä. Lähetin ne Veda-viisaalle ja vastaukset ovat myös mielenkiintoisia. Lyhyesti sillä tavalla, haluan jakaa ne kanssanne.
        Siis lyhyesti:


        Ovatko kaikki yksityiset sielut samankokoisia?
        Sielun koko on suhteellinen käsite. Vedalaisissa kirjoituksissa on joitakin kuvauksia sielun koosta, mutta en usko, että niitä pitäisi ottaa kirjaimellisesti. Pikemminkin sielu on äärettömän pieni henkikipinä, pieni hiukkanen jumalallista olemusta, jolla on samanaikaisesti käytössään ehtymätön energiavarasto. Siksi sielu tuon Jumalan luovan ja luomisvoiman ... kykenee kaikessa merkityksettömyydessään paljoon: voidaan mainita sekä ilmeisiä esimerkkejä historiassa toimineista suurista ihmisistä että ei-selviä ("myyttisiä") esimerkkejä suurista persoonallisuuksista, joilla on tiettyjä voimia ja joita kuvataan pyhissä kirjoituksissa: Jeesus Kristus, Buddha, Muhammed, Narada Muni, Shukadev Gosvami, Brahma ja muut, jotka vaikuttivat uskomattomalla tavalla ihmiskuntaan. Siksi näiden sielujen "koko" (ei kirjaimellisessa mielessä, vaan vaikutusvaltansa laajentumisen mielessä) on valtava, ne ovat suurempia kuin tavallisten ihmisten sielut.



        Tilavuus, paino ja tila ovat aineen ominaisuuksia
        Totta. Meidän on kuitenkin muistettava, että kaikella on prototyyppinsä henkimaailmassa. Se vain ilmenee siellä eri tavalla, eikä Ääretöntä voi lähestyä rajallisin keinoin. ...
        Meidän on ymmärrettävä, että tilavuus, paino ja paikka, jotka ovat aineellisen maailman objektiivisia ominaisuuksia, voivat ilmetä myös henkimaailmassa. Ihmisillä on liian syvällä mielessään persoonattomia käsityksiä. Jos puhumme henkisestä, puhumme jostain epämääräisestä ja hämärästä. Mutta miksi? Jos se on määritelmällisesti korkeampi energia, miksi siinä ei voi ilmetä alemman energian ominaisuuksia? Aivan päinvastoin: ilmenee, ja laajemmin ja monipuolisemmin, jos niin haluatte. Jopa aineellisessa maailmassa fysikaaliset ominaisuudet ovat monitulkintaisia: hiukkas-aaltodualismi, tarkkailijailmiö, Schrödingerin kissa. Entä henkinen maailma? Kaikilla ominaisuuksilla on paikkansa, mutta supersubjektiivisen todellisuuden ylivoimaisuuden vuoksi nämä ominaisuudet voivat muuttua ja ne voidaan havaita eri tavalla.



        Kuinka mikään henkinen asia voi olla minkään kokoinen? Vai miten se voi olla jossain paikassa?
        ... on olemassa kaksi selitystä. Ensinnäkin on olemassa sellainen asia kuin lila, Jumalallinen leikki, korkeamman todellisuuden ilmeneminen alemmassa todellisuudessa. Ja toinen kohta: tarkkailija. Toisin sanoen henkisen energian ei ole vaikeaa korkeampana energiana manipuloida alempaa energiaa - materiaa - jotta ehdollistuneelle tarkkailijalle, jolla on rajoitettu näkemys, ilmenisi korkeampia todellisuuksia aineellisen maailman ominaisuuksien kautta. Yksinkertaisesti sanottuna rajaton henkinen energia ottaa muodon, koon ja ilmenee tietyssä paikassa, jotta se voisi näkyä rajalliselle tietoisuudelle. Se on eräänlainen projektio. Yhtä paljon kuin me itse olemme.



        Minkä kokoinen on ajatus ja sijaitseeko se tietyssä pisteessä avaruudessa? Mikä on melodian tai värin koko?


        Ajatus on aineellista, mutta se on hyvin hienovaraista energiaa. Se voi siirtyä avaruuden yhdestä pisteestä toiseen hetkessä. Kaikki riippuu sen omistajan ajatuksen voimakkuudesta ja keskittyneisyydestä. Se voi keskittyä yhteen pisteeseen, mutta se voi myös hämärtyä.
        Ajatuksen koko on aineellisessa maailmassa käytännöllisesti katsoen rajaton. Ihmisen ajatukset keskittyvät vain selviytymiseen ja lihallisten tarpeiden tyydyttämiseen, kun taas Brahman ajatukset kattavat koko maailmankaikkeuden, jonka hän luo tietoisuudestaan käsin. Alkoholistin ajatus pyörii alkoholin ympärillä, lapsen ajatus viihteen ja huvin ympärillä, tiedemiehen ajatus tieteen löytöjen ympärillä, pyhimyksen ajatus myötätunnon ympärillä lähimmäistään kohtaan ja sielunsa pelastamisen ympärillä.
        Melodiaa tai väriä ei voi mitata edes aineellisessa maailmassa. Nuotteja on seitsemän ja puoliääniä viisi, mutta ne luovat äärettömän määrän melodioita, äärettömän musiikillisen monimuotoisuuden. Miten tätä voidaan mitata ja laskea? Värejä on seitsemän, joidenkin mielestä niitä on yhteensä kolme. Tämän lisäksi meillä on kuitenkin sävyjä, osasävyjä, puolisävyjä ja sävyjä, minkä seurauksena värit ovat niin erilaisia, että niitä on vaikea laskea, puhumattakaan subjektiivisen havaitsemisen eroista.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19308808/tuomiopaiva

        Materiaalia, jota tänne laitan, on ainutlaatuista.

        https://scsmathinternational.com


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/19308808/tuomiopaiva

        Materiaalia, jota tänne laitan, on ainutlaatuista.

        https://scsmathinternational.com

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        ****************

        Katkelma luennosta, käännösvirheet suomen kielellä.

        Teksti otettu täältä:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Luennon piti Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

        ****************

        Katkelma luennosta, käännösvirheet suomen kielellä.

        Teksti otettu täältä:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Luennon piti Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

        Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ****************

        Katkelma luennosta, käännösvirheet suomen kielellä.

        Teksti otettu täältä:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Luennon piti Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        Sridhar Swami sanoo: ”Kaikki lähteet hylätään täysin, hylätään siinä määrin, että myös vapaus mayasta - mukti - hylätään.” Yleensä ihmiset ajattelevat, että totuus ilmestyksestä antaa meille pelastuksen, vapautuksen mayan kahleista. Tätä voimme odottaa vedalaiselta opilta - mukti: meidät vapautetaan kaikista vaikeuksista. Tämä on jumalallisesti ilmoitettujen kirjoitusten lahja. Mutta hän [Sridhar Swami] sanoo: jopa tämä ilmiö hylätään ehdoitta. Mukti ei ole mitään. Se on ”tyhjät kädet”. Jos käsissä on myrkkyä, myrkky voidaan heittää pois, silloin kädet pysyvät tyhjinä.

        ****************

        Katkelma luennosta, käännösvirheet suomen kielellä.

        Teksti otettu täältä:

        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Luennon piti Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj

        Kaksi käsitettä – svarūpa ja svayam-rūpa – kuuluvat kaikkein keskeisimpiin tapoihin kuvata todellisuuden syvintä rakennetta.

        Niiden avulla selitetään sekä Jumalan alkuperäinen olemus että yksittäisen sielun todellinen identiteetti.

        Molemmat sanat tulevat sanskritista, ja niissä esiintyy sama perussana rūpa, joka tarkoittaa muotoa tai olemusmuotoa. Ero syntyy etuliitteistä: sva tarkoittaa omaa ja svayam itseään.


      • Anonyymi00024
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Kaksi käsitettä – svarūpa ja svayam-rūpa – kuuluvat kaikkein keskeisimpiin tapoihin kuvata todellisuuden syvintä rakennetta.

        Niiden avulla selitetään sekä Jumalan alkuperäinen olemus että yksittäisen sielun todellinen identiteetti.

        Molemmat sanat tulevat sanskritista, ja niissä esiintyy sama perussana rūpa, joka tarkoittaa muotoa tai olemusmuotoa. Ero syntyy etuliitteistä: sva tarkoittaa omaa ja svayam itseään.

        Kun puhutaan Jumalasta - svayam-rūpa. Tällä tarkoitetaan Jumalan alkuperäistä muotoa, joka ei ole peräisin mistään muusta muodosta eikä ole minkään muun ilmentymän laajentuma.

        Häntä pidetään kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähteenä.
        Svayam Bhagavān, joka merkitsee “Jumalaa Itseään alkuperäisessä muodossaan”.


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00024 kirjoitti:

        Kun puhutaan Jumalasta - svayam-rūpa. Tällä tarkoitetaan Jumalan alkuperäistä muotoa, joka ei ole peräisin mistään muusta muodosta eikä ole minkään muun ilmentymän laajentuma.

        Häntä pidetään kaikkien muiden jumalallisten muotojen lähteenä.
        Svayam Bhagavān, joka merkitsee “Jumalaa Itseään alkuperäisessä muodossaan”.

        Monet muut jumalalliset muodot eivät ole Krishnan yläpuolella tai hänen kanssaan rinnakkaisia, vaan he ovat hänen laajentumiaan tai ilmenemisiään.

        Esimerkiksi Vishnu ja Narayana ymmärretään Krishnasta lähteviksi jumalallisiksi muodoiksi. Gaudiya-teologit, kuten Jiva Goswami, kehittivät yksityiskohtaisen järjestelmän, jossa kuvataan, miten nämä erilaiset muodot laajenevat alkuperäisestä jumalallisesta lähteestä. Todellisuuden keskus ei ole abstrakti voima tai muodoton absoluuttinen olemus, vaan persoonallinen Jumala, jonka alkuperäinen muoto on Krishnan muoto.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        Monet muut jumalalliset muodot eivät ole Krishnan yläpuolella tai hänen kanssaan rinnakkaisia, vaan he ovat hänen laajentumiaan tai ilmenemisiään.

        Esimerkiksi Vishnu ja Narayana ymmärretään Krishnasta lähteviksi jumalallisiksi muodoiksi. Gaudiya-teologit, kuten Jiva Goswami, kehittivät yksityiskohtaisen järjestelmän, jossa kuvataan, miten nämä erilaiset muodot laajenevat alkuperäisestä jumalallisesta lähteestä. Todellisuuden keskus ei ole abstrakti voima tai muodoton absoluuttinen olemus, vaan persoonallinen Jumala, jonka alkuperäinen muoto on Krishnan muoto.

        Kun siirrytään Jumalasta yksittäiseen sieluun, käytetään käsitettä svarūpa. Tämä tarkoittaa sielun omaa todellista olemusmuotoa tai identiteettiä. Jokainen sielu, eli jīva, on ikuinen, tietoinen ja henkinen olento.

        Sen todellinen identiteetti ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen aineellinen persoonallisuus, joka muodostuu kehosta, mielestä, muistoista ja sosiaalisista rooleista. Nämä ovat vain väliaikaisia ilmenemismuotoja, jotka liittyvät aineelliseen maailmaan.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00026 kirjoitti:

        Kun siirrytään Jumalasta yksittäiseen sieluun, käytetään käsitettä svarūpa. Tämä tarkoittaa sielun omaa todellista olemusmuotoa tai identiteettiä. Jokainen sielu, eli jīva, on ikuinen, tietoinen ja henkinen olento.

        Sen todellinen identiteetti ei kuitenkaan ole sama kuin nykyinen aineellinen persoonallisuus, joka muodostuu kehosta, mielestä, muistoista ja sosiaalisista rooleista. Nämä ovat vain väliaikaisia ilmenemismuotoja, jotka liittyvät aineelliseen maailmaan.

        Tämä todellinen identiteetti ei yleensä ole näkyvissä aineellisessa maailmassa. Kun sielu samaistuu kehoon ja aineellisiin rooleihin, sen alkuperäinen svarūpa jää ikään kuin peittoon. Bhakti-joogan harjoittamisen tarkoituksena ei ole luoda uutta identiteettiä, vaan puhdistaa tietoisuutta niin, että sielun todellinen luonto voi vähitellen tulla esiin. Kun tietoisuus puhdistuu ja sielu vapautuu aineellisista rajoituksista, sen alkuperäinen identiteetti ilmenee täysin.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Tämä todellinen identiteetti ei yleensä ole näkyvissä aineellisessa maailmassa. Kun sielu samaistuu kehoon ja aineellisiin rooleihin, sen alkuperäinen svarūpa jää ikään kuin peittoon. Bhakti-joogan harjoittamisen tarkoituksena ei ole luoda uutta identiteettiä, vaan puhdistaa tietoisuutta niin, että sielun todellinen luonto voi vähitellen tulla esiin. Kun tietoisuus puhdistuu ja sielu vapautuu aineellisista rajoituksista, sen alkuperäinen identiteetti ilmenee täysin.

        Jumalalla on oma alkuperäinen muotonsa, svayam-rūpa, joka on Krishna. Jokaisella sielulla on puolestaan oma todellinen identiteettinsä, svarūpa, joka on sen ikuinen suhde Jumalaan. Todellisuus nähdään näin persoonallisena ja relationaalisena: sen ytimessä on Jumalan ja sielun välinen rakkaussuhde.

        Aineellinen maailma on vain väliaikainen ja epätäydellinen heijastus tästä alkuperäisestä todellisuudesta.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        Jumalalla on oma alkuperäinen muotonsa, svayam-rūpa, joka on Krishna. Jokaisella sielulla on puolestaan oma todellinen identiteettinsä, svarūpa, joka on sen ikuinen suhde Jumalaan. Todellisuus nähdään näin persoonallisena ja relationaalisena: sen ytimessä on Jumalan ja sielun välinen rakkaussuhde.

        Aineellinen maailma on vain väliaikainen ja epätäydellinen heijastus tästä alkuperäisestä todellisuudesta.

        Kun sanotamme, että sielun todellinen identiteetti ei ole sama kuin nykyinen aineellinen persoonallisuus, tarkoitamme sitä, että se identiteetti, jonka koemme arjessa, on monikerroksinen rakenne, joka syntyy aineellisen maailman olosuhteista.

        Se rakentuu kehosta, mielestä, muistista, kulttuurista ja sosiaalisista suhteista. Nämä tekijät muovaavat sitä, miten ihminen ajattelee itsestään ja miten hän toimii, mutta ne eivät ole lopullinen olemus.


      • Anonyymi00030
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Kun sanotamme, että sielun todellinen identiteetti ei ole sama kuin nykyinen aineellinen persoonallisuus, tarkoitamme sitä, että se identiteetti, jonka koemme arjessa, on monikerroksinen rakenne, joka syntyy aineellisen maailman olosuhteista.

        Se rakentuu kehosta, mielestä, muistista, kulttuurista ja sosiaalisista suhteista. Nämä tekijät muovaavat sitä, miten ihminen ajattelee itsestään ja miten hän toimii, mutta ne eivät ole lopullinen olemus.

        Svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäistä, omaa muotoa. Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä alkuperäinen jumalallinen muoto on Krishna. Häntä pidetään Jumalana itseään alkuperäisessä muodossaan, josta kaikki muut jumalalliset ilmenemismuodot lähtevät. Tämä ajatus tunnetaan nimellä “Svayam Bhagavān”, mikä tarkoittaa, että Krishna ei ole vain yksi Jumalan avatāra muiden joukossa, vaan itse alkuperäinen lähde. Gaudiya-perinteen teologit, kuten Jiva Goswami ja Rupa Goswami, selittävät että monet muut jumalalliset muodot – esimerkiksi Narayana tai Rama – ovat tämän alkuperäisen jumalallisen todellisuuden laajentumia tai ilmenemismuotoja.Kaikkein täydellisin jumalallinen todellisuus ilmenee erityisesti Krishnan Vṛndāvanassa ilmenevässä muodossa.


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00030 kirjoitti:

        Svayam-rūpa tarkoittaa Jumalan alkuperäistä, omaa muotoa. Gaudiya-vaishnavismin mukaan tämä alkuperäinen jumalallinen muoto on Krishna. Häntä pidetään Jumalana itseään alkuperäisessä muodossaan, josta kaikki muut jumalalliset ilmenemismuodot lähtevät. Tämä ajatus tunnetaan nimellä “Svayam Bhagavān”, mikä tarkoittaa, että Krishna ei ole vain yksi Jumalan avatāra muiden joukossa, vaan itse alkuperäinen lähde. Gaudiya-perinteen teologit, kuten Jiva Goswami ja Rupa Goswami, selittävät että monet muut jumalalliset muodot – esimerkiksi Narayana tai Rama – ovat tämän alkuperäisen jumalallisen todellisuuden laajentumia tai ilmenemismuotoja.Kaikkein täydellisin jumalallinen todellisuus ilmenee erityisesti Krishnan Vṛndāvanassa ilmenevässä muodossa.

        Hierarkian korkeimmalla tasolla on svayam-rūpa, Jumalan alkuperäinen ja oma muoto. Tämä alkuperäinen muoto on Krishna erityisesti sellaisena kuin hän ilmenee Vṛndāvanassa.

        Tässä muodossa Jumala ei esiinny kosmisen hallitsijan majesteettisessa roolissa, vaan rakkaudellisessa suhteessa ympäristöönsä.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Hierarkian korkeimmalla tasolla on svayam-rūpa, Jumalan alkuperäinen ja oma muoto. Tämä alkuperäinen muoto on Krishna erityisesti sellaisena kuin hän ilmenee Vṛndāvanassa.

        Tässä muodossa Jumala ei esiinny kosmisen hallitsijan majesteettisessa roolissa, vaan rakkaudellisessa suhteessa ympäristöönsä.

        Jumalan majesteettisuus ei ole korkein ilmenemisen muoto, vaikka se onkin täysin todellinen ja jumalallinen. Jumalan rakkaudellinen luonne on vielä syvempi taso kuin kosminen majesteettisuus.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Jumalan majesteettisuus ei ole korkein ilmenemisen muoto, vaikka se onkin täysin todellinen ja jumalallinen. Jumalan rakkaudellinen luonne on vielä syvempi taso kuin kosminen majesteettisuus.

        Jumalan leikkivä, huilua soittava ja tanssiva muoto nähdään kaikkein korkeimpana jumalallisena ilmestymisenä.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        Jumalan leikkivä, huilua soittava ja tanssiva muoto nähdään kaikkein korkeimpana jumalallisena ilmestymisenä.

        Jumalan kaikkein korkein ilmestymä ei ole ensisijaisesti kosminen kuningas, vaan rakkaudellinen, leikkivä ja huilua soittava Krishna. Tämä ei tarkoita, että Jumala olisi vähemmän voimakas, vaan että hänen syvin olemuksensa ilmenee rakkaudessa ja suhteessa olentoihin.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00034 kirjoitti:

        Jumalan kaikkein korkein ilmestymä ei ole ensisijaisesti kosminen kuningas, vaan rakkaudellinen, leikkivä ja huilua soittava Krishna. Tämä ei tarkoita, että Jumala olisi vähemmän voimakas, vaan että hänen syvin olemuksensa ilmenee rakkaudessa ja suhteessa olentoihin.

        Jumalan muotojen hierarkia Gaudiya-teologiassa

        Jiva Goswami selittää, että Jumalan muodot jakautuvat useaan luokkaan:

        Svayam-rūpa

        alkuperäinen muoto


        Tad-ekātma-rūpa

        Krishnan lähes identtiset laajentumat

        esim.

        Balarama

        neljä Vishnun muotoa

        Avesha-avatāra

        erityiset voima-ilmentymät


        Vishnu-avatārat

        esim.

        Narayana

        Rama

        Gaudiya-näkemyksen mukaan:

        kaikki nämä tulevat Krishnasta, eivät päinvastoin.

        Tämä on yksi Gaudiya-vaishnavismin tärkeimpiä teologisia eroja muihin vaishnava-traditioihin.

        2. Svarūpa – sielun todellinen identiteetti

        Svarūpa tarkoittaa

        “olennon omaa todellista luontoa”.

        Gaudiya-filosofiassa jokaisella jīvalla (sielulla) on:

        ikuinen identiteetti

        oma suhde Krishnaan

        oma henkinen persoonallisuus.

        Sielun svarūpa ei ole:

        nykyinen persoonallisuus

        psykologinen identiteetti

        keho

        mieli.

        Se on ikuinen hengellinen identiteetti Krishna-suhteessa.


      • Anonyymi00037

        Svarūpa-siddhi – todellisen identiteetin herääminen

        Gaudiya-bhakti-joogan tavoitteena ei ole vain vapautus (moksha), vaan:

        svarūpa-siddhi - oman henkisen identiteetin täydellinen oivaltaminen.

        Kun tämä tapahtuu:

        sielu ymmärtää

        kuka se on ikuisesti

        mikä on sen suhde Krishnaan

        millainen henkinen muoto sillä on.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Svarūpa-siddhi – todellisen identiteetin herääminen

        Gaudiya-bhakti-joogan tavoitteena ei ole vain vapautus (moksha), vaan:

        svarūpa-siddhi - oman henkisen identiteetin täydellinen oivaltaminen.

        Kun tämä tapahtuu:

        sielu ymmärtää

        kuka se on ikuisesti

        mikä on sen suhde Krishnaan

        millainen henkinen muoto sillä on.

        Krishna, Vishnu ja Narayana. Mikä ero Heillä on?

        Onko totta, että edes henkimaailmassa kaikki ei tiedä, että Krisna on Korkein?


        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein. Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein.

        Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Krishna on suuri salaisuus. Voi vastaanottaa Jumalan kahdesta aspektIsta, näkökumasta.

        FILOSOFIAN, TATTVAN, NÄKÖKULMASTA. ASIOIDEN TODELLISESTA TILASTA: TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA TILAA.

        TATTVA - STATUS.

        JA JUMALA VOIDAAN MYÖS MIETTIÄ RASAN NÄKÖKULMASTA, ELI MINKÄLAINEN RASA, SUHDE MEILLÄ ON JUMALAAN, ON OLEMASSA ERILAISIA RASOJA, ERILAISIA RASOJEN, SUHTEIDEN LAJEJA. RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA ASPEKTIA.
        RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        MITÄ TULEE OBJEKTIIVISEEN STATUKSEEN, KRISHNAN, VISHNUN JA NARAYANAN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN EROA. HE KAIKKI OVAT YKSI JA SAMA HENKILÖ.

        MUTTA RASAN NÄKÖKULMASTA KRISHNA ON KORKEIN, KOSKA KRISHNAN KANSSA ON MAHDOLLISTAA ERILAISET SUHTEET KUIN KUIN VISHNUN/NARAYANAN KANSSA.
        Anonyymi00113
        2026-03-07 22:43:34
        UUSI

        Anonyymi00112 kirjoitti:

        Krishna, Vishnu ja Narayana. Mikä ero Heillä on?

        Onko totta, että edes henkimaailmassa kaikki ei tiedä, että Krisna on Korkein?


        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein. Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein.

        Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Krishna on suuri salaisuus. Voi vastaanottaa Jumalan kahdesta aspektIsta, näkökumasta.

        FILOSOFIAN, TATTVAN, NÄKÖKULMASTA. ASIOIDEN TODELLISESTA TILASTA: TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA TILAA.

        TATTVA - STATUS.

        JA JUMALA VOIDAAN MYÖS MIETTIÄ RASAN NÄKÖKULMASTA, ELI MINKÄLAINEN RASA, SUHDE MEILLÄ ON JUMALAAN, ON OLEMASSA ERILAISIA RASOJA, ERILAISIA RASOJEN, SUHTEIDEN LAJEJA. RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA ASPEKTIA.
        RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        MITÄ TULEE OBJEKTIIVISEEN STATUKSEEN, KRISHNAN, VISHNUN JA NARAYANAN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN EROA. HE KAIKKI OVAT YKSI JA SAMA HENKILÖ.

        MUTTA RASAN NÄKÖKULMASTA KRISHNA ON KORKEIN, KOSKA KRISHNAN KANSSA ON MAHDOLLISTAA ERILAISET SUHTEET KUIN KUIN VISHNUN/NARAYANAN KANSSA.

        Krishna, Vishnu ja Narayana ymmärretään saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoina.

        He eivät ole eri jumalia, vaan sama Jumalallinen Persoona, joka ilmenee eri tavoin.

        Filosofisesta eli tattvan näkökulmasta heidän olemuksensa on sama: jokainen heistä on täysin Jumala.

        Jumaluuden tasossa ei siis ole eroa. Kuitenkin Krishna on alkuperäinen muoto ja Vishnu ja Narayana ovat hänen laajentumiaan.

        Tämä ei tarkoita, että he olisivat vähemmän jumalallisia, vaan että he edustavat saman absoluuttisen todellisuuden eri ilmentymiä.

        Toinen näkökulma on rasa, joka tarkoittaa suhdetta tai hengellistä tunnetta Jumalaan. Tässä näkökulmassa eri jumalalliset muodot mahdollistavat erilaisia suhteita. Vishnuun ja Narayanaan liittyy yleensä majesteettinen ja kunnioittava suhde. Jumalaa lähestytään silloin kaikkivaltiaana hallitsijana, jota palvotaan syvällä kunnioituksella.

        Krishnan kohdalla suhde on toisenlainen. Hänen kanssaan voi olla hyvin läheinen suhde vaikka ystävyyys. Hänet voidaan kokea vaikka poikana tai leikkitoverina.

        Jumaluus ei tällöin korostu samalla tavalla majesteettisena, vaan suhteessa korostuu läheisyys ja rakkaus.

        Henkimaailmaa kuvataan usein eri alueiden kautta. Vaikuntha on Narayanan valtakunta, jossa Jumalan majesteettinen luonne on täysin selvä kaikille. Siellä Jumalaa palvotaan kunnioituksella ja tietoisuus hänen kaikkivaltiudestaan on jatkuvasti läsnä.


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Krishna, Vishnu ja Narayana. Mikä ero Heillä on?

        Onko totta, että edes henkimaailmassa kaikki ei tiedä, että Krisna on Korkein?


        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein. Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein.

        Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Krishna on suuri salaisuus. Voi vastaanottaa Jumalan kahdesta aspektIsta, näkökumasta.

        FILOSOFIAN, TATTVAN, NÄKÖKULMASTA. ASIOIDEN TODELLISESTA TILASTA: TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA TILAA.

        TATTVA - STATUS.

        JA JUMALA VOIDAAN MYÖS MIETTIÄ RASAN NÄKÖKULMASTA, ELI MINKÄLAINEN RASA, SUHDE MEILLÄ ON JUMALAAN, ON OLEMASSA ERILAISIA RASOJA, ERILAISIA RASOJEN, SUHTEIDEN LAJEJA. RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA ASPEKTIA.
        RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        MITÄ TULEE OBJEKTIIVISEEN STATUKSEEN, KRISHNAN, VISHNUN JA NARAYANAN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN EROA. HE KAIKKI OVAT YKSI JA SAMA HENKILÖ.

        MUTTA RASAN NÄKÖKULMASTA KRISHNA ON KORKEIN, KOSKA KRISHNAN KANSSA ON MAHDOLLISTAA ERILAISET SUHTEET KUIN KUIN VISHNUN/NARAYANAN KANSSA.
        Anonyymi00113
        2026-03-07 22:43:34
        UUSI

        Anonyymi00112 kirjoitti:

        Krishna, Vishnu ja Narayana. Mikä ero Heillä on?

        Onko totta, että edes henkimaailmassa kaikki ei tiedä, että Krisna on Korkein?


        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein. Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Vain hyvin pieni osa aineellisen maailman asukkaista tietää, että Krishna on Korkein.

        Jopa henkimaailman Vaikuntha-planeetoilla Narayanaa pidetään Korkeimpana. Krishnan asuinpaikassa Golokassa, henkimaailmassa, kukaan ei tiedä, että Krishna on Jumala.

        Krishna on suuri salaisuus. Voi vastaanottaa Jumalan kahdesta aspektIsta, näkökumasta.

        FILOSOFIAN, TATTVAN, NÄKÖKULMASTA. ASIOIDEN TODELLISESTA TILASTA: TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA TILAA.

        TATTVA - STATUS.

        JA JUMALA VOIDAAN MYÖS MIETTIÄ RASAN NÄKÖKULMASTA, ELI MINKÄLAINEN RASA, SUHDE MEILLÄ ON JUMALAAN, ON OLEMASSA ERILAISIA RASOJA, ERILAISIA RASOJEN, SUHTEIDEN LAJEJA. RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        TATTVA TARKOITTAA OBJEKTIIVISTA ASPEKTIA.
        RASA-NÄKÖKULMA ON SUBJEKTIIVINEN KÄSITYS JUMALASTA.

        MITÄ TULEE OBJEKTIIVISEEN STATUKSEEN, KRISHNAN, VISHNUN JA NARAYANAN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN EROA. HE KAIKKI OVAT YKSI JA SAMA HENKILÖ.

        MUTTA RASAN NÄKÖKULMASTA KRISHNA ON KORKEIN, KOSKA KRISHNAN KANSSA ON MAHDOLLISTAA ERILAISET SUHTEET KUIN KUIN VISHNUN/NARAYANAN KANSSA.

        Krishna, Vishnu ja Narayana ymmärretään saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoina.

        He eivät ole eri jumalia, vaan sama Jumalallinen Persoona, joka ilmenee eri tavoin.

        Filosofisesta eli tattvan näkökulmasta heidän olemuksensa on sama: jokainen heistä on täysin Jumala.

        Jumaluuden tasossa ei siis ole eroa. Kuitenkin Krishna on alkuperäinen muoto ja Vishnu ja Narayana ovat hänen laajentumiaan.

        Tämä ei tarkoita, että he olisivat vähemmän jumalallisia, vaan että he edustavat saman absoluuttisen todellisuuden eri ilmentymiä.

        Toinen näkökulma on rasa, joka tarkoittaa suhdetta tai hengellistä tunnetta Jumalaan. Tässä näkökulmassa eri jumalalliset muodot mahdollistavat erilaisia suhteita. Vishnuun ja Narayanaan liittyy yleensä majesteettinen ja kunnioittava suhde. Jumalaa lähestytään silloin kaikkivaltiaana hallitsijana, jota palvotaan syvällä kunnioituksella.

        Krishnan kohdalla suhde on toisenlainen. Hänen kanssaan voi olla hyvin läheinen suhde vaikka ystävyyys. Hänet voidaan kokea vaikka poikana tai leikkitoverina.

        Jumaluus ei tällöin korostu samalla tavalla majesteettisena, vaan suhteessa korostuu läheisyys ja rakkaus.

        Henkimaailmaa kuvataan usein eri alueiden kautta. Vaikuntha on Narayanan valtakunta, jossa Jumalan majesteettinen luonne on täysin selvä kaikille. Siellä Jumalaa palvotaan kunnioituksella ja tietoisuus hänen kaikkivaltiudestaan on jatkuvasti läsnä.

        Krishna, Vishnu ja Narayana ymmärretään saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoina.

        He eivät ole eri jumalia, vaan sama Jumalallinen Persoona, joka ilmenee eri tavoin.

        Filosofisesta eli tattvan näkökulmasta heidän olemuksensa on sama: jokainen heistä on täysin Jumala.

        Jumaluuden tasossa ei siis ole eroa. Kuitenkin Krishna on alkuperäinen muoto ja Vishnu ja Narayana ovat hänen laajentumiaan.

        Tämä ei tarkoita, että he olisivat vähemmän jumalallisia, vaan että he edustavat saman absoluuttisen todellisuuden eri ilmentymiä.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        Krishna, Vishnu ja Narayana ymmärretään saman jumalallisen todellisuuden eri ilmenemismuotoina.

        He eivät ole eri jumalia, vaan sama Jumalallinen Persoona, joka ilmenee eri tavoin.

        Filosofisesta eli tattvan näkökulmasta heidän olemuksensa on sama: jokainen heistä on täysin Jumala.

        Jumaluuden tasossa ei siis ole eroa. Kuitenkin Krishna on alkuperäinen muoto ja Vishnu ja Narayana ovat hänen laajentumiaan.

        Tämä ei tarkoita, että he olisivat vähemmän jumalallisia, vaan että he edustavat saman absoluuttisen todellisuuden eri ilmentymiä.

        Toinen näkökulma on rasa, joka tarkoittaa suhdetta tai hengellistä tunnetta Jumalaan. Tässä näkökulmassa eri jumalalliset muodot mahdollistavat erilaisia suhteita. Vishnuun ja Narayanaan liittyy yleensä majesteettinen ja kunnioittava suhde. Jumalaa lähestytään silloin kaikkivaltiaana hallitsijana, jota palvotaan syvällä kunnioituksella.

        Krishnan kohdalla suhde on toisenlainen. Hänen kanssaan voi olla hyvin läheinen suhde vaikka ystävyyys. Hänet voidaan kokea vaikka poikana tai leikkitoverina.

        Jumaluus ei tällöin korostu samalla tavalla majesteettisena, vaan suhteessa korostuu läheisyys ja rakkaus.

        Henkimaailmaa kuvataan usein eri alueiden kautta. Vaikuntha on Narayanan valtakunta, jossa Jumalan majesteettinen luonne on täysin selvä kaikille. Siellä Jumalaa palvotaan kunnioituksella ja tietoisuus hänen kaikkivaltiudestaan on jatkuvasti läsnä.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Toinen näkökulma on rasa, joka tarkoittaa suhdetta tai hengellistä tunnetta Jumalaan. Tässä näkökulmassa eri jumalalliset muodot mahdollistavat erilaisia suhteita. Vishnuun ja Narayanaan liittyy yleensä majesteettinen ja kunnioittava suhde. Jumalaa lähestytään silloin kaikkivaltiaana hallitsijana, jota palvotaan syvällä kunnioituksella.

        Krishnan kohdalla suhde on toisenlainen. Hänen kanssaan voi olla hyvin läheinen suhde vaikka ystävyyys. Hänet voidaan kokea vaikka poikana tai leikkitoverina.

        Jumaluus ei tällöin korostu samalla tavalla majesteettisena, vaan suhteessa korostuu läheisyys ja rakkaus.

        Henkimaailmaa kuvataan usein eri alueiden kautta. Vaikuntha on Narayanan valtakunta, jossa Jumalan majesteettinen luonne on täysin selvä kaikille. Siellä Jumalaa palvotaan kunnioituksella ja tietoisuus hänen kaikkivaltiudestaan on jatkuvasti läsnä.

        Henkimaailmassa he eivät edes tiedä, että Krishna on Korkein; he pitävät häntä lapsena, leikkitoverina tai ystävänä.

        Rakkaus on mahdollista vain tasavertaisten välillä, siksi Jumalan jumalallinen asema on siellä peitetty.


      • Anonyymi00042
        Anonyymi00041 kirjoitti:

        Henkimaailmassa he eivät edes tiedä, että Krishna on Korkein; he pitävät häntä lapsena, leikkitoverina tai ystävänä.

        Rakkaus on mahdollista vain tasavertaisten välillä, siksi Jumalan jumalallinen asema on siellä peitetty.

        Rakkaus on mahdollista vain tasavertaisten välillä, siksi Jumalan jumalallinen asema on siellä peitetty.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00042 kirjoitti:

        Rakkaus on mahdollista vain tasavertaisten välillä, siksi Jumalan jumalallinen asema on siellä peitetty.

        Jos Jumalaa pidetään Jumalana, läheinen suhde ei ole mahdollinen, eikä tällaisesta leikistä voi kukaan nauttia.


      • Anonyymi00048
        UUSI
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Jos Jumalaa pidetään Jumalana, läheinen suhde ei ole mahdollinen, eikä tällaisesta leikistä voi kukaan nauttia.

        Eräs ihminen esitti minulle kysymyksen, jonka lähetin eteenpäin Veda-viisaalle, joka oli vastannut myös edelliseen kysymykseen. Lukija kysyi minulta, että mitä synti oikeastaan on. En osannut vastata siihen tarkasti, joten päätin välittää kysymyksen viisaalle. Hänen vastauksensa oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Lyhyesti sanottuna hänen selityksensä on tällainen, ja haluan jakaa sen teidän kanssanne. Hänen vastauksensa perustuu SCS Mathin filosofiaan ja teksteihin, joita itsekin yritän seurata.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        **********************
        Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
        Synti

        Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
        Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
        TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
        Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.

        MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
        Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.

        ”Vishnu Puranassa” sanotaan näin: on vain yksi sääntö: ”muista aina Vishnu ja älä koskaan unohda Häntä”.

        ABSOLUUTTISESTÄ NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA ON OLEMASSA AINOASTAAN YKSI SYNTI. JUMALAN TÄYDELLINEN UNOHTAMINEN.


        Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.


        Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.


        Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…


      • Anonyymi00049
        UUSI
        Anonyymi00048 kirjoitti:

        Eräs ihminen esitti minulle kysymyksen, jonka lähetin eteenpäin Veda-viisaalle, joka oli vastannut myös edelliseen kysymykseen. Lukija kysyi minulta, että mitä synti oikeastaan on. En osannut vastata siihen tarkasti, joten päätin välittää kysymyksen viisaalle. Hänen vastauksensa oli mielestäni hyvin mielenkiintoinen. Lyhyesti sanottuna hänen selityksensä on tällainen, ja haluan jakaa sen teidän kanssanne. Hänen vastauksensa perustuu SCS Mathin filosofiaan ja teksteihin, joita itsekin yritän seurata.


        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        **********************
        Mikä on synti vedalaisuuden mukaan?
        Synti

        Ihmisiä ei voi arvioida ja jakaa hyviin ja huonoihin minkään ulkoisen ominaisuuden perusteella. …
        Mikä tahansa vika ihmisessä osoittaa vain, että hän on heikko, että hän on samskarojensa vanki, että häntä sitovat karmansa periaatteet, jotka ilmenevät huonoina taipumuksina, tuhoavina taipumuksina (myös itseensä nähden) ja väärinä uskomuksina.
        TÄRKEINTÄ OVAT HENKILÖN IHANTEET, MOTIIVIT JA PYRKIMYKSET.
        Jos ihminen pyrkii puhdistumaan, hänet puhdistetaan (ennemmin tai myöhemmin). Se on vain ajan kysymys.

        MIKÄ TAHANSA VIRHE IHMISESSÄ ON PORTTI JUMALAN ARMOON.
        Oman henkisen etun vuoksi et saa asettaa itseään kenenkään yläpuolelleen.

        ”Vishnu Puranassa” sanotaan näin: on vain yksi sääntö: ”muista aina Vishnu ja älä koskaan unohda Häntä”.

        ABSOLUUTTISESTÄ NÄKÖKULMASTA KATSOTTUNA ON OLEMASSA AINOASTAAN YKSI SYNTI. JUMALAN TÄYDELLINEN UNOHTAMINEN.


        Varmasti on olemassa ERILAISIA SÄÄNTÖJÄ, joita tulisi noudattaa, mutta niiden noudattaminen ei takaa, että löydät rakkauden Jumalaa kohtaan.


        Ihminen voi noudattaa kaikkia sääntöjä, MUTTA SILTI halveksia kaikkia, olla ylpeyden ja vääränlaisten ajatusten vallassa omasta asemastaan ja - pahimmassa tapauksessa - asettaa itsensä muiden yläpuolelle ja pitää itseään Jumalana.


        Ulkoinen puhtaus ei takaa sisäistä puhtautta, se on vain edellytys. Emme voi tuomita muita ihmisiä, koska emme ole päässeet siitä yli itsessämme, ja jos tuomitsemme muita, saatamme joutua ylpeyden ja harhan uhriksi. Ja jos voitamme paheet, olemme luonnollisesti armollisia langenneille…

        Mietitään tätä lisää.

        Joten synnin perimmäinen merkitys ei ole ensisijaisesti yksittäinen väärä teko. Synti ymmärretään ennen kaikkea tietoisuuden tilana, jossa sielu on unohtanut alkuperäisen asemansa.


      • Anonyymi00050
        UUSI
        Anonyymi00049 kirjoitti:

        Mietitään tätä lisää.

        Joten synnin perimmäinen merkitys ei ole ensisijaisesti yksittäinen väärä teko. Synti ymmärretään ennen kaikkea tietoisuuden tilana, jossa sielu on unohtanut alkuperäisen asemansa.

        Tästä tietämättömyydestä syntyy vääristynyt minäkuva, jossa ihminen samaistaa itsensä kehoon ja mielen haluihin. Tästä seuraavat väärä ego, halu hallita ja nautinnon tavoittelu, jotka puolestaan johtavat karmisiin tekoihin.
        Joten synnin juurisyy ei siis ole yksittäinen moraalinen rikkomus.


      • Anonyymi00051
        UUSI
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Tästä tietämättömyydestä syntyy vääristynyt minäkuva, jossa ihminen samaistaa itsensä kehoon ja mielen haluihin. Tästä seuraavat väärä ego, halu hallita ja nautinnon tavoittelu, jotka puolestaan johtavat karmisiin tekoihin.
        Joten synnin juurisyy ei siis ole yksittäinen moraalinen rikkomus.

        Ihmisen virheet johtuvat samskaroista ja karmasta.

        Samskarat tarkoittavat tietoisuuteen ja mieleen kertyneitä syviä vaikutelmia, jotka syntyvät aikaisemmista kokemuksista ja teoista. Karma taas viittaa tekojen seurauksiin, jotka muovaavat tulevia kokemuksia ja taipumuksia. Ihmisen heikkoudet ja tuhoisat taipumukset voidaan tämän ajattelun mukaan nähdä menneiden vaikutelmien seurauksena.

        Mutta karma ei ole lopullinen tai väistämätön kohtalo. Bhakti jne. voivat katkaista karmisen ketjun.


    • Anonyymi00009

      Juuri niin. Havahdun samaan totuuteen saunan lauteilla, kun kuljen metsäpolkua tai kun käyn ongella kauniina kesäpäivänä. Silloin olen oma itseni ja sieluni voi hyvin.

      • Anonyymi00010

        Samaan totuuteen?


    • Anonyymi00045

      Om shanti.

      • Anonyymi00046

        Samaa sinulle!


      • Anonyymi00047
        Anonyymi00046 kirjoitti:

        Samaa sinulle!

        A. Maharajan teksti:

        Teksti
        Sri Chaitanya Saraswat Math International
        https://scsmathinternational.com

        Käännösvirheet suomen kielellä

        ----------------------
        Ikuisen täydellistymisen tietä kulkevat
        Materiaaleista, jotka eivät sisältyneet elokuvaan ”Himalajan salaisuudet”

        Edes syntymä ja kuolema totuuden vuoksi eivät pelästytä heitä, ja minusta on hyvin kaunista ja symbolista, että itse valaistumisen tie kuvataan ikuisena tienä.
        Eräs bengalilainen henkinen laulu sanoo:
        “cakṣu-dāna dilā yei, janme janme prabhu sei” —
        “elämästä elämään haluan kulkea täydellistymisen tietä”.
        Tämä on kaunista, sillä kristillisestä näkökulmasta nykyisessä uskonnollisessa ajattelussa puhutaan usein vain ikuisesta helvetistä tai ikuisesta paratiisista.
        Mutta asia ei ole niin. Aste-eroja on kaikkialla — emme voi sanoa, että jokin maallikko, joka eilen uskoi Kristukseen ja tänään alkoi osallistua ehtoolliseen, olisi sama kuin Serafim Sarovilainen. Näin ei ole.
        Henkisessä elämässä on erittäin syvä asteittaisuus. Juuri henkisen elämän aste-erojen varaan Vedat ja Upaniṣadit on rakennettu.
        Asteittaisuus on hyvin hienovarainen asia. Vain asiantuntija voi erottaa kullan, timanttien ja jalokivien hienot laatueroavaisuudet. Silti erot voivat olla hämmästyttäviä. Kivi, jossa on epätäydellisyyksiä, voi olla melko halpa, vaikka se olisi rubiini tai smaragdi. Mutta jopa pieni, täysin puhdas kivi voi maksaa valtavia summia.
        Samoin Vedat sanovat, että persoona, jolla on tiettyjä epätäydellisyyksiä, voi olla jossain määrin henkinen. Mutta erityisesti Vedat arvostavat henkisiä timantteja — suurimpia viisaita, jotka ovat täysin puhdistuneet henkisen harjoituksen tuloksena. Näin he ovat nousseet aistien vaikutuksen yläpuolelle ja saavuttaneet asemansa jumalallisessa maailmassa.

        Mutta tämä ei ole kaikki. Vedat kertovat myös, että henkisestä maailmasta tulee tuhansia avatāroja ja opettajia. Nämä persoonat tulevat ihmisten maailmaan opettamaan.
        Siksi, kun kohtaamme sellaisia henkilöitä kuin Gautama Buddha, Śrī Caitanya Mahāprabhu ja monia muita pyhiä ja opettajia, ihmettelemme: miksi he ovat niin täydellisiä?
        Vedat sanovat: koska he ovat laskeutuneet henkisestä maailmasta.
        Vaikka he ulkoisesti näyttelevät tavallisen ihmisen roolia — joskus he menevät naimisiin, joskus heistä tulee kuninkaita ja myöhemmin he luopuvat aineellisesta maailmasta — tämä on vain eräänlainen līlā, jumalallinen näytelmä, jonka tarkoituksena on osoittaa, että tavallinen ihminen voi myös päästä valaistumiseen.
        Silti nämä suuret pyhät, nämä suuret avatārat, ovat henkisen tiedon pylväitä. He tuovat mukanaan kokonaisia uskonnollisia ja henkisiä järjestelmiä ja vahvistavat uusia periaatteita.
        Miksi näin tapahtuu?
        Koska aika muuttuu jatkuvasti. Olemassaolomme dramaturgia on rakennettu niin, että se, mikä toimii tänään, ei toimi huomenna, ja se, mitä pidämme täydellisenä huomenna, on ylihuomenna jo vanhentunutta.
        Kaikki muuttuu — joka vuosi muuttuvat kauppojen näyteikkunat, muoti, laitteet ja tietokoneet.
        Silti ajattelemme usein, että henkisyys ei muutu.
        Yhdestä näkökulmasta henkisyys on muuttumaton: se säilyttää aina ikuiset periaatteensa. Mutta toisesta näkökulmasta ihmiset muuttuvat, ja heidän ymmärryksensä henkisyydestä muuttuu.
        Juuri siksi Vedat kuvaavat eräänlaista jatkuvaa ilmoitusta — ikään kuin internetissä online-tilassa. Todellinen opettaja, todellinen profeetta, on se, joka on jatkuvasti tässä “internetissä”: hän vastaanottaa totuutta lakkaamatta ja välittää sitä muille kuin palveluntarjoaja — Wi-Fin kautta tai muilla tavoilla, esimerkiksi kirjoituksen avulla.
        Todellinen opettaja on siis aito välittäjä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään

      Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää
      Maailman menoa
      138
      3819
    2. Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa

      Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri
      Maailman menoa
      336
      2954
    3. Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla

      Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt
      Tv-sarjat
      8
      1855
    4. Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."

      Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa
      Suomalaiset julkkikset
      5
      1588
    5. Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?

      Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja
      Tv-sarjat
      4
      1069
    6. Mun kaikkialta häviäminen

      Ei liity sinuun. Muista se. ❤️ Mua kiusataan enkä mä enää jaksa.
      Ikävä
      71
      924
    7. Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan

      Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar
      Kaste
      38
      854
    8. Onko teillä

      minkä tyyppisiä seksifantasioita kaivattunne kanssa?
      Ikävä
      44
      764
    9. Inhottaa ajatus siitä

      Miten monia olet pannut.
      Ikävä
      65
      731
    10. Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan

      Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat
      Kuhmo
      22
      708
    Aihe