Kun ateismi ei anna vastauksia kysymyksiin

Ateisti, kerro miten elämä sai alkunsa laava liejussa.

Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin? Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin? Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

Uskonto sekin. Ei muuta.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin? Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

Se evidenssi, että ei ole todisteita mistään jumalasta.

Mietipäs, uskovainen, nyt tarkasti:

On kaksi vaihtoehtoa:

- "Jumala on olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumala todennäköisesti on olemassa?

- "Jumalaa ei ole olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa?

Kumpi vaihtoehto tuntuu loogisesti uskottavammalta ja järkevämmältä?

Kuiskaan uskovaiselle: Se vaihtoehto, etä jumalaa ei varmaan sitten ole olemassa...

Anonyymi00003 kirjoitti:

Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin? Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

>> Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin?

Teismi tai ateismi eivät vastaa mihinkään. Ne ovat vain määritelmiä: teisti uskoo ainakin yhteen jumalaan, ateisti ei usko siihen yhteenkään.

>> Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

Ateismia ei tarvitse perustella. Jos esitetään väite jonkin jumalan olemassaolosta, ateisti odottaa, että siitä myös esitettäisiin todisteita. Niin kauan kuin niitä ei ole, on loogista olla uskomatta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Uskonto sekin. Ei muuta.

Miten se, että ei uskota, voisi olla uskontoa?!

Anonyymi00007 kirjoitti:

Se evidenssi, että ei ole todisteita mistään jumalasta.

Mietipäs, uskovainen, nyt tarkasti:

On kaksi vaihtoehtoa:

- "Jumala on olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumala todennäköisesti on olemassa?

- "Jumalaa ei ole olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa?

Kumpi vaihtoehto tuntuu loogisesti uskottavammalta ja järkevämmältä?

Kuiskaan uskovaiselle: Se vaihtoehto, etä jumalaa ei varmaan sitten ole olemassa...

Lue lisää

Loogisesti uskottavampi vaihtoehto on yleensä se, että ei oleteta olemassaoloa ilman todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jumalan olemassaolo olisi todistettu vääräksi — vain sitä, että ilman näyttöä ei ole perusteltua pitää olemassaoloa todennäköisenä.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Loogisesti uskottavampi vaihtoehto on yleensä se, että ei oleteta olemassaoloa ilman todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jumalan olemassaolo olisi todistettu vääräksi — vain sitä, että ilman näyttöä ei ole perusteltua pitää olemassaoloa todennäköisenä.

Lue lisää

Metafyysisten väitteiden – kuten “onko jumala olemassa?” – todennäköisyyden arviointi on poikkeuksellisen vaikeaa, koska väitteet koskevat asioita, joita ei voi havaita, mitata tai testata samalla tavalla kuin luonnontieteellisiä ilmiöitä. Silti filosofia ja tieteenfilosofia tarjoavat useita tapoja lähestyä kysymystä. Ne eivät anna lopullisia vastauksia, mutta auttavat ymmärtämään, mitä “todennäköisyys” edes tarkoittaa tällaisissa väitteissä ja millä perusteilla sitä voidaan arvioida.

Näitä juttuja kannattaa kysyä tekoälyltä.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Miten ja miksi ateismi vastaa jumaluuksiin liittyviin kysymyksiin? Mitä evidenssiä ateismissa on asian puolesta esittää?

Miksi KANNANOTON pitäisi mihinkään vastata? Vastaako "en tykkää oliiveista" johonkin kosmiseen ongelmaan?

Anonyymi00007 kirjoitti:

Se evidenssi, että ei ole todisteita mistään jumalasta.

Mietipäs, uskovainen, nyt tarkasti:

On kaksi vaihtoehtoa:

- "Jumala on olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumala todennäköisesti on olemassa?

- "Jumalaa ei ole olemassa." Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Voiko silloin olettaa, että jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa?

Kumpi vaihtoehto tuntuu loogisesti uskottavammalta ja järkevämmältä?

Kuiskaan uskovaiselle: Se vaihtoehto, etä jumalaa ei varmaan sitten ole olemassa...

Lue lisää

Kristinuskoisen ei tarvitse kysellä mitään ateistilta. Meillä on kiistaton henkilökohtainen ja koeteltu suhde Taivaan Isäämme ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, erehtymättämään opastajaamme, joka kirkastaa Isäämme, Herraamme ja itseään omilleen. Mikään ei voi horjuttaa tätä totuutta., josta olemme saaneet moninkertaisen vahvistuksen, kun olemme sitä pyytäneet.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Kristinuskoisen ei tarvitse kysellä mitään ateistilta. Meillä on kiistaton henkilökohtainen ja koeteltu suhde Taivaan Isäämme ja Herraamme Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, erehtymättämään opastajaamme, joka kirkastaa Isäämme, Herraamme ja itseään omilleen. Mikään ei voi horjuttaa tätä totuutta., josta olemme saaneet moninkertaisen vahvistuksen, kun olemme sitä pyytäneet.

Lue lisää

"kiistaton henkilökohtainen ja koeteltu suhde Taivaan Isäämme..."

Se on siis sinun henkilökohtainen tuntemus ja kuvitelma, että Taivaan Isä, Jeesus ja Pyhä henki ovat totta, Se ei siis totta muualla kuin omassa päässäsi, mutta ei pääsi ulkopuolella. Sitä sanotaan uskoksi. Eikä mikään voi horjuttaa uskoasi tähän kokemukseen. Sinä koet ja olet kokenut saavasi "moninkertaisen vahvistuksen". Mutta se on sinun kokemuksesi uskosi perusteella. Se ei kuitenkaan todista mitään Jumalan olemassaoloa todellisessa maailmassa, varsinkaan kun Jumalaa ei kukaan ole havainnut todellisessa maailmassa, vain sinun mielessäsi ja päässäsi ja toisten samoin kuvittelevien päissä.

Ei siis voi todistaa uskomaasi "totuutta", koska sinulla ei ole mitään vakuuttavia todisteita.

Vaikka sinua ja eräitä kuinka uskotuttaisi, se ei tee itse Jumalaa todeksi.

Ateistifilosofi Julian Baggini sanoi jotenkin tähän tapaan: Niin suuri "olio" kuin uskovaisten mielestä Jumala on, Jumalan olemassaolon todistaminen vaatisi uskomattoman vahvat todisteen.

Tiede on rajoittautunut tutkimaan vain olemassa olevia ilmiöitä joille voidaan tehdä tieteellisiä kokeita. Muita ilmiöitä tiede ei edes ala tutkimaan. Tämäkin totuus tänne palstalle on kirjoitettu satoja kertoja. Mikä neuvoksi että nyt kaikki ymmärtävät ?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Tiede on rajoittautunut tutkimaan vain olemassa olevia ilmiöitä joille voidaan tehdä tieteellisiä kokeita. Muita ilmiöitä tiede ei edes ala tutkimaan. Tämäkin totuus tänne palstalle on kirjoitettu satoja kertoja. Mikä neuvoksi että nyt kaikki ymmärtävät ?

Lue lisää

Lyhin vastaus on tämä: ongelma ei ole siinä, etteivät ihmiset ymmärtäisi, vaan siinä, että he tarkoittavat sanalla “tiede” eri asioita. Kun käsitteet menevät ristiin, keskustelu ei etene, vaikka sama asia toistettaisiin sata kertaa.

---

🔍 Miksi väite “tiede tutkii vain havaittavia ilmiöitä” ei uppoa kaikkiin?
Useimmat ihmiset sekoittavat kolme eri asiaa:

1) Tieteellinen menetelmä
- Perustuu havaintoihin, mittauksiin ja toistettaviin kokeisiin.
- Ei voi tutkia ilmiöitä, joita ei voi havaita tai joista ei voi tehdä testattavia väitteitä.

2) Tieteilijöiden henkilökohtaiset uskomukset
- Joku voi uskoa yliluonnolliseen, mutta se ei tee siitä tiedettä.

3) Maailmankuva
- Jotkut ajattelevat, että jos tiede ei tutki jotain, se tarkoittaa että ilmiötä ei ole.
- Toiset taas ajattelevat, että tiede on vain yksi tapa ymmärtää maailmaa.

Kun nämä menevät sekaisin, syntyy väittelyä siitä, “mitä tiede sallii” tai “mitä tiede kieltää”, vaikka oikeasti puhutaan eri tasoista.

---

🧭 Miten tämän voisi selittää niin, että useampi ymmärtää?
Kolme toimivaa tapaa:

1) Käytä arkista vertauskuvaa
“Tiede ei tutki asioita, joita ei voi havaita, samalla tavalla kuin kartta ei voi näyttää teitä, joita ei ole piirretty. Se ei tarkoita, etteikö teitä voisi olla – vain sitä, ettei kartta voi käsitellä niitä.”

Tämä auttaa ymmärtämään rajoitteen ilman vastakkainasettelua.

2) Erota selvästi ‘tiede’ ja ‘uskomus’
Moni kokee, että kun sanotaan “tiede ei tutki tätä”, heille sanotaan “tämä ei ole totta”.
Kun selittää, että kyse on menetelmän rajoista eikä totuusväitteestä, vastarinta vähenee.

3) Kysy, mitä he tarkoittavat sanalla ‘tiede’
Usein keskustelu rauhoittuu heti, kun huomataan, että puhutaan eri asioista.
Esimerkiksi:
- Puhutaanko tieteellisestä menetelmästä?
- Puhutaanko tutkijoiden asenteista?
- Puhutaanko siitä, mikä on totta vai epätotta?

---

🧩 Miksi tämä aihe herättää niin paljon tunteita?
Koska se koskettaa kolmea ihmiselle tärkeää asiaa:
- Maailmankuvaa (mitä pidämme totena)
- Identiteettiä (olenko “rationaalinen” vai “henkinen”)
- Auktoriteetteja (keneen luotamme)

Kun jokin näistä on pelissä, pelkkä toistaminen ei auta – tarvitaan yhteinen kieli.

---

💬 Luonteva jatkokysymys
Minkälaisissa keskusteluissa tämä väärinymmärrys sinua eniten turhauttaa – arkisissa, tieteellisissä vai esimerkiksi henkisyyteen liittyvissä?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Tiede on rajoittautunut tutkimaan vain olemassa olevia ilmiöitä joille voidaan tehdä tieteellisiä kokeita. Muita ilmiöitä tiede ei edes ala tutkimaan. Tämäkin totuus tänne palstalle on kirjoitettu satoja kertoja. Mikä neuvoksi että nyt kaikki ymmärtävät ?

Lue lisää

"Tiede on rajoittautunut tutkimaan vain olemassa olevia ilmiöitä"

Näinhän se on...
Eli Jumalaakaan ei siis ole olemassa.
Vai onko joku havainnut? Eikä vain kuvitellut?

Anonyymi00016 kirjoitti:

"Tiede on rajoittautunut tutkimaan vain olemassa olevia ilmiöitä"

Näinhän se on...
Eli Jumalaakaan ei siis ole olemassa.
Vai onko joku havainnut? Eikä vain kuvitellut?

Lue lisää

Tiede ei voi tutkia jumalaa mutta se ei tarkoita että jumalaa ei ole olemassa. Tiede on vain väärä työkalu jumalan tutkimiseen.

Uskovaiset voivat kertoa ei tiede.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tiede ei voi tutkia jumalaa mutta se ei tarkoita että jumalaa ei ole olemassa. Tiede on vain väärä työkalu jumalan tutkimiseen.

Uskovaiset voivat kertoa ei tiede.

Lue lisää

Jos tiede ei voi tutkia Jumalaa, ei siitä voi tietää mitään. Kuvitteleminen ei ole tietämistä.

Mutta eiväthän uskovaisetkaan tiedä mitään Jumalasta. Kaikki mitä he tietävät tai voivat kertoa, on vain muiden aikaisemmin keksimiä asioita, ei todellisia.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Tiede ei voi tutkia jumalaa mutta se ei tarkoita että jumalaa ei ole olemassa. Tiede on vain väärä työkalu jumalan tutkimiseen.

Uskovaiset voivat kertoa ei tiede.

Lue lisää

>> Uskovaiset voivat kertoa ei tiede.

Uskovaiset voivat kertoa jumalastaan vain, mitä he siitä uskovat, mutta uskomuksilla taas ei ole tieteelle mitään arvoa.

Tiede ei voi tutkia jumalaa, mutta se voi tutkia kustakin jumalasta esitettyjä tai sen esittämiksi uskottuja väitteitä. Useimmat sellaiset voidaan osoittaa perättömiksi esim. Raamatun jumalan kohdalla.

Ramavit kirjoitti:

>> Uskovaiset voivat kertoa ei tiede.

Uskovaiset voivat kertoa jumalastaan vain, mitä he siitä uskovat, mutta uskomuksilla taas ei ole tieteelle mitään arvoa.

Tiede ei voi tutkia jumalaa, mutta se voi tutkia kustakin jumalasta esitettyjä tai sen esittämiksi uskottuja väitteitä. Useimmat sellaiset voidaan osoittaa perättömiksi esim. Raamatun jumalan kohdalla.

Lue lisää

Näitä väitteitä Richard Dawkins ehdottaa ottamista tieteen tutkittaviksi. Hänen mukaan nykyinen tiede vain sulkee silmänsä eikä tutki.
Varma Tieto

Ketä nämä ateistipiispat ovat? Luterilaisen kirkon oikeita pappeja? Ei lahkosaarnaajia, jotka kuvittelevat tietävänsä jotain kuvitteellisesta jumalasta?

Mitä arvoa on pseudotieteillä, jotka jo määritelmällisestikin ovat pelkkää haihattelua?

Ramavit kirjoitti:

Mitä arvoa on pseudotieteillä, jotka jo määritelmällisestikin ovat pelkkää haihattelua?

Pseudotiedettä on esimerkiksi kehonkieli, se että poliisi luulee voivansa aina tunnistaa valehtelijan. Se toimii melkein aina, muttei aivan aina.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Pseudotiedettä on esimerkiksi kehonkieli, se että poliisi luulee voivansa aina tunnistaa valehtelijan. Se toimii melkein aina, muttei aivan aina.

Ei kehonkieli ole mikään tiede.

Joillain poliiseille voi olla psykologista silmää...

Eihän ateismi edes osaa kertomustaulua.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Eihän ateismi edes osaa kertomustaulua.

Ei se yritäkään, koska se on käsitys, ei ihminen.

Eihän Jumala edes osaa kertomus laulua.
Laulaisi vaikka "Numa Numa" -biisiä, että näkisimme missä Hän on!

En muista
,olin aika tentussa kun avauksen tein

Kysy tekoälyltä vastaus tulee muutamassa sekunnissa.

1 En minä vessassakaan istuessani jodlaa
2 Ei siellä läheskään joka paikassa ole elämä mahdollista
3 Pohdin usein, miksi jotkut tyrkyttävät Jumalaa totena.

1 Ehkä siellä kaikuu ja se tuntuu hassulta.

2 Näyttääkö? Ei minusta ollenkaan. Elämä on sellaista kuin on, jotta voisi pysyä hengissä universumissa. Ei universumia ole "tehty" sellaiseksi kuin se on siksi, että elämä olisi siellä mahdollista. ("Elämä näyttää tarkasti suunnitellulta universumille")

3 Alkavatko? Oletko kysynyt? Vai oletatko vain uskovaisena niin?

Uskonnon vastaukset ovat yhtä tyhmiä, eivät selitä mitään.

Miksi yleensä pitäisi olettaa, että jokin jumala tai joitakin jumalia olisi olemassa? Sellaisista ei ole mitään havaintoja, vain kuvitelmia. Eikä niitä tarvita mihinkään. Jotkin ihmiset vain haluavat kuvitella, että sellaisia pitäisi olla. Ateistien mielestä tällainen on turhaa ja järjetöntä. Eli ateisti on fiksumpi.

(PS. Ei ateisti mitään taistele, sanoo vain ääneen itsestäänselvyyden.)

Anonyymi00035 kirjoitti:

Miksi yleensä pitäisi olettaa, että jokin jumala tai joitakin jumalia olisi olemassa? Sellaisista ei ole mitään havaintoja, vain kuvitelmia. Eikä niitä tarvita mihinkään. Jotkin ihmiset vain haluavat kuvitella, että sellaisia pitäisi olla. Ateistien mielestä tällainen on turhaa ja järjetöntä. Eli ateisti on fiksumpi.

(PS. Ei ateisti mitään taistele, sanoo vain ääneen itsestäänselvyyden.)

Lue lisää

Jumala on määrittelemätön. Ongelma on siinä, että uskovat ja ateistit määrittelee jumalan tuolla tavalla kuten sinä juuri teet. Tajuatko omaa viisauden puutettasi?

Anonyymi00036 kirjoitti:

Jumala on määrittelemätön. Ongelma on siinä, että uskovat ja ateistit määrittelee jumalan tuolla tavalla kuten sinä juuri teet. Tajuatko omaa viisauden puutettasi?

Jumala on siis millainen tahansa eikä minkäänlainen. Mitä merkitystä tällaisella ns. jumalalla on? Pelkkää tyhjää hupelointi...

Tajuan hyvin typeryyksien kuvitteluni puutteen.

Kerro sinä, mitä viisautta on kuvitella merkityksettömiä. Mitä järkeä siitä on? Mitä väliä tuollaisella yleensä on? Mihin sitä tarvitaan? Kuulostaako se vain jotenkin hienolta tai ylevältä?

Anonyymi00037 kirjoitti:

Jumala on siis millainen tahansa eikä minkäänlainen. Mitä merkitystä tällaisella ns. jumalalla on? Pelkkää tyhjää hupelointi...

Tajuan hyvin typeryyksien kuvitteluni puutteen.

Kerro sinä, mitä viisautta on kuvitella merkityksettömiä. Mitä järkeä siitä on? Mitä väliä tuollaisella yleensä on? Mihin sitä tarvitaan? Kuulostaako se vain jotenkin hienolta tai ylevältä?

Lue lisää

Jumala on kaikki, kaikki on jumalassa, koska jumala on absoluutti, määrittelemätön, muodoton, kaikki mitä on.

Ilman absoluuttia et ole olemassa, eli olet siis jumalassa, jumalasta... vai oletko humalassa absolut nimisestä juomasta? Silloinkin olet jumalasta, koska jos väität olevasi olemassa, niin olet suuren tuntemattoman luomus.

Se, että kristityt loivat Jeesuksen esittämään jumalaa ihmisessä, tarkoittaa uskovien muodostamaa jumaluutta. Ateisti yrittää kumota Jeesuksen ja kristinuskon Jumalan, mutta absoluuttia eli määrittelemätöntä ette jankutuksillanne kumoa. Ihminen voi vain kokea jumalallisia absoluuttisia voimia itsessään, peilata ihmisyyttä ja itseään siihen. Ihminen kokee ne ihmisenä, kastemato jonain lierona.

Kannattaako yrittää kumota jumalattomasti jumalallisia absoluuttisia elämää ylläpitävä voimia ateismin nimissä? Käyttää elämänsä itsensä kumoamiseen?

Siis ainut kysymys joka sinulla on, kuuluu: Onko jumalia olemassa?
Ateismi ei ota kantaa muihin kysymyksiin.

Saako lastenraiskaaja anteeksi rikoksensa, jos kauniisti pyyttää mielikuvitus-Jeesukselta?
Vastaus on: kyllä saa.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Saako lastenraiskaaja anteeksi rikoksensa, jos kauniisti pyyttää mielikuvitus-Jeesukselta?
Vastaus on: kyllä saa.

Kihlakunnan oikeus ei anna anteeksi. Kääntykää oikeuden puoleen. Tekoäly neuvoo kuinka rikosilmoitus tehdään. Ei jumalaa kannata joka paikkaan sotkea.
Varma Tieto

Ateismi perustuu ymmärtämiseen.

Samalla tavalla ymmärremme ettei jumalia ole, kuin ymmärrämme, ettei maahisia, menninkäisiä tai mörköjä ole olemassa. Vaikka niistä on kertomuksia.

Piispat tarttee.

Kaikki toiminta tarvitsee rahaa, myös maalliset toimijat.

Raamatussa se on kolme, ei 3,0.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Raamatussa se on kolme, ei 3,0.

No itse asiassa on 3.0 koska kumpikin lähtöarvo on annettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

Taas tekoälypaskaa, Sorry...

Onpa kiinnostava aihe, Aimo — ja täynnä historiaa, matematiikkaa ja tulkintaa. Mennään suoraan ytimeen.

## 🔵 Mikä on ympyrän kehän ja halkaisijan suhde?
Matemaattisesti suhde on vakio, jota merkitään \(\pi\). Sen arvo on noin:

\[
\pi \approx 3.14159265358979...
\]

Se ei ole tasan 3, eikä mikään tunnettu mittaus tai geometrinen todistus tue arvoa 3.

## 📜 Entä Raamatun kohta, johon viittaat?
Yleensä viitataan 1. Kuninkaiden kirjan kohtaan, jossa temppelin pronssialtaan mitat annetaan: halkaisija 10 kyynärää ja ympärys 30 kyynärää. Jos nämä otetaan kirjaimellisesti, suhde olisi 3.

Mutta on hyvä huomata muutama asia:

### 🟦 1. Teksti ei ole matematiikan oppikirja
Raamatun kirjoittajat eivät pyrkineet antamaan eksakteja geometrisia arvoja. Antiikin teksteissä oli tavallista käyttää pyöristettyjä lukuja, etenkin suurissa rakenteissa.

### 🟦 2. Altaassa oli reuna, koristeita ja paksuutta
Teksti mainitsee myös reunan paksuuden ja muotoilun. On täysin mahdollista, että halkaisija mitattiin sisäreunasta ja ympärys ulkoreunasta — tai päinvastoin. Silloin suhde ei enää ole 3.

### 🟦 3. Antiikin kulttuureissa käytettiin usein likiarvoa 3
Monissa muissakin muinaisissa lähteissä ympyrän suhde pyöristettiin arvoon 3, koska se oli käytännöllinen ja riittävän tarkka arkkitehtuurissa.

## 🧠 Onko tämä ristiriita?
Ei oikeastaan. Kyse on enemmän siitä, miten muinaiset tekstit käyttivät lukuja ja miten me nykyään luemme niitä. Moderni matematiikka ei ollut Raamatun kirjoittajien tarkoitus.

## 💬 Ja mitä tulee ateisteihin…
On täysin normaalia, että eri ihmiset tulkitsevat uskonnollisia tekstejä eri tavoin. Jotkut lukevat Raamattua kirjaimellisesti, toiset symbolisesti, toiset historiallisena dokumenttina. Se ei tee kenestäkään huonompaa tai parempaa — se vain kertoo erilaisista lähtökohdista.

Jos haluat, voimme pureutua syvemmälle siihen, miten eri teologit ja tutkijat ovat selittäneet tätä kohtaa. Se on yllättävän rikas keskustelu.

Anonyymi00053 kirjoitti:

No itse asiassa on 3.0 koska kumpikin lähtöarvo on annettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

Pii ilmoitettiin 3: ksi pronssi pylväiden valajille, koska tarkempi luku olisi tullut kalliiksi ja olisi ollut tarpeettoman tarkka. Ateistit luulevat saaneensa Jumalan kiinni virheestä. Maailman kaikkeuden suurin viisaus tietää paljon enemmän, kuin supertekoäly konekin.

Aimo Ateisti kysyi tekoälyltä. Näin vastasi



Onpa terävä ja suorasukainen kannanotto, Aimo — ja ymmärrän hyvin, mistä se kumpuaa. On täysin järkevää suhtautua kriittisesti väitteisiin, joita ei perustella, ja vielä järkevämpää olla antamatta joukkouskon painostaa hyväksymään asioita ilman näyttöä. Se on klassinen ajattelun sudenkuoppa: “moni uskoo, siis sen täytyy olla totta”. Ei pidä.

Mutta kun sanot, että kaikki uskontojen vastaukset ovat vääriä, astut itse asiassa hieman samaan ansaan kuin se, mitä kritisoit: teet hyvin laajan väitteen, jota on vaikea perustella yhtä ehdottomasti kuin se kuulostaa.

🔍 Miksi näin?
- Uskonnot eivät ole vain väitteitä maailmankaikkeudesta, vaan myös kulttuurisia, moraalisia ja yhteisöllisiä järjestelmiä.
- Osa niiden “vastauksista” ei edes pyri olemaan tieteellisiä totuusväitteitä, vaan tapoja jäsentää kokemusta, merkitystä ja arvoja.
- Ja vaikka yliluonnolliset väitteet ovat toki arvioitavissa kriittisesti (ja usein ne eivät kestä tarkastelua), se ei automaattisesti tee kaikesta uskonnollisesta ajattelusta virheellistä.

Toisin sanoen: olet oikeassa siinä, että perustelemattomia väitteitä ei pidä uskoa. Mutta siitä ei vielä seuraa, että kaikki uskonnollinen ajattelu olisi kategorisesti väärää — osa siitä vain toimii eri tasolla kuin tieteellinen selitys.

💡 Ehkä kiinnostavampi kysymys on:
Miksi ihmiset haluavat uskoa tarinoihin, vaikka ne eivät olisi todennettavissa?
Siinä on psykologinen, sosiaalinen ja historiallinen kerros, joka tekee ilmiöstä paljon monimutkaisemman kuin pelkkä “väärä vs. oikea”.

Jos haluat, voimme pureutua siihen, miksi ihmiset uskovat, miten uskonnot syntyvät, tai miten kriittinen ajattelu voi toimia ilman että siitä tulee dogmaattista. Se on paljon hedelmällisempi keskustelu kuin pelkkä “kaikki väärin” -julistus.