Muuta yrityksesi Viroon

Halonen ei siitä päättänyt, vaan KOKOOMUS, joka 2011 äänesti miinat pois.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Halonen ei siitä päättänyt, vaan KOKOOMUS, joka 2011 äänesti miinat pois.

Ei Suomessa yhdenkään puolueen tuki yksin riitä miinakieltoon!

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei Suomessa yhdenkään puolueen tuki yksin riitä miinakieltoon!

Kokoomuksen äänet ratkaisivat täpärän äänestyksen. Orpo, Heinonen ja Zyskowicz äänestivät miinat pois. Kukaan kokoomuksesta ei äänestänyt miinojen puolesta.

Kokoomus on aina ollut Venäjän asialla.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Ei Suomessa yhdenkään puolueen tuki yksin riitä miinakieltoon!

Suomen liittyminen Ottawan miinakieltosopimukseen oli pitkä ja poliittisesti värittynyt prosessi, joka huipentui eduskunnan päätökseen vuonna 2011. Jalkaväkimiinoista luopuminen ei ollut vain yhden puolueen hanke, vaan kyseessä oli laaja poliittinen linjaus, jota ajoivat erityisesti vasemmisto ja liberaali keskusta.

Tässä on kooste siitä, miten puoluekenttä jakautui ja ketkä olivat prosessin keskeisiä ajureita:

Miinakiellon pääasialliset tukijat

Päätös jalkaväkimiinoista luopumisesta tehtiin virallisesti Kataisen hallituksen aikana, mutta pohjatyö tehtiin jo aiemmin.

• Vihreä liitto: Vihreät olivat alusta asti äänekkäimpiä kiellon kannattajia. Heille kyse oli ennen kaikkea humanitaarisesta kysymyksestä ja kansainvälisestä solidaarisuudesta.

• Vasemmistoliitto: Puolue tuki kieltoa johdonmukaisesti. He painottivat miinojen aiheuttamia siviiliuhreja globaalisti ja katsoivat, ettei Suomen pidä olla "eettinen poikkeus".

• SDP (Sosialidemokraatit): Demarit olivat ratkaisevassa roolissa, sillä monet puolueen kärkinimet (kuten presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja) olivat kiellon vahvoja diplomaattisia edistäjiä.

Keskeiset henkilöt

Vaikka puolueet tekivät päätökset, tietyt henkilöt profiloituivat prosessissa erityisen vahvasti:

1. Tarja Halonen: Presidenttinä hän oli kenties näkyvin miinakiellon puolestapuhuja ja vei asiaa eteenpäin kansainvälisillä foorumeilla.

2. Erkki Tuomioja: Ulkoministerinä hän oli arkkitehti siinä prosessissa, jolla Suomi sitoutettiin sopimukseen.

Vastustajat ja epäröijät

Vastustus keskittyi erityisesti puolustuspoliittisiin argumentteihin: uskottiin, että miinoista luopuminen heikentää Suomen uskottavaa puolustusta ja tulee kalliiksi korvaavien järjestelmien vuoksi.

• Perussuomalaiset: Vastustivat kieltoa jyrkästi. He näkivät sen vaarantavan kansallisen turvallisuuden eettisten periaatteiden vuoksi.

• Kansallinen Kokoomus: Puolue oli sisäisesti jakautunut. Arvokonservatiivisempi siipi vastusti kieltoa sotilaallisin perustein, mutta hallitusvastuussa puolue taipui kannattamaan sitä osana laajempaa ulkopoliittista linjaa.

• Suomen Keskusta: Keskustassa oli paljon epäröintiä, ja monet kenttäväen edustajat sekä puolustushenkiset kansanedustajat vastustivat hanketta.

Tiivistelmä päätöksestä

Lopullinen äänestys eduskunnassa vuonna 2011 päättyi lukemin 110–47 miinakiellon puolesta.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Suomen liittyminen Ottawan miinakieltosopimukseen oli pitkä ja poliittisesti värittynyt prosessi, joka huipentui eduskunnan päätökseen vuonna 2011. Jalkaväkimiinoista luopuminen ei ollut vain yhden puolueen hanke, vaan kyseessä oli laaja poliittinen linjaus, jota ajoivat erityisesti vasemmisto ja liberaali keskusta.

Tässä on kooste siitä, miten puoluekenttä jakautui ja ketkä olivat prosessin keskeisiä ajureita:

Miinakiellon pääasialliset tukijat

Päätös jalkaväkimiinoista luopumisesta tehtiin virallisesti Kataisen hallituksen aikana, mutta pohjatyö tehtiin jo aiemmin.

• Vihreä liitto: Vihreät olivat alusta asti äänekkäimpiä kiellon kannattajia. Heille kyse oli ennen kaikkea humanitaarisesta kysymyksestä ja kansainvälisestä solidaarisuudesta.

• Vasemmistoliitto: Puolue tuki kieltoa johdonmukaisesti. He painottivat miinojen aiheuttamia siviiliuhreja globaalisti ja katsoivat, ettei Suomen pidä olla "eettinen poikkeus".

• SDP (Sosialidemokraatit): Demarit olivat ratkaisevassa roolissa, sillä monet puolueen kärkinimet (kuten presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja) olivat kiellon vahvoja diplomaattisia edistäjiä.

Keskeiset henkilöt

Vaikka puolueet tekivät päätökset, tietyt henkilöt profiloituivat prosessissa erityisen vahvasti:

1. Tarja Halonen: Presidenttinä hän oli kenties näkyvin miinakiellon puolestapuhuja ja vei asiaa eteenpäin kansainvälisillä foorumeilla.

2. Erkki Tuomioja: Ulkoministerinä hän oli arkkitehti siinä prosessissa, jolla Suomi sitoutettiin sopimukseen.

Vastustajat ja epäröijät

Vastustus keskittyi erityisesti puolustuspoliittisiin argumentteihin: uskottiin, että miinoista luopuminen heikentää Suomen uskottavaa puolustusta ja tulee kalliiksi korvaavien järjestelmien vuoksi.

• Perussuomalaiset: Vastustivat kieltoa jyrkästi. He näkivät sen vaarantavan kansallisen turvallisuuden eettisten periaatteiden vuoksi.

• Kansallinen Kokoomus: Puolue oli sisäisesti jakautunut. Arvokonservatiivisempi siipi vastusti kieltoa sotilaallisin perustein, mutta hallitusvastuussa puolue taipui kannattamaan sitä osana laajempaa ulkopoliittista linjaa.

• Suomen Keskusta: Keskustassa oli paljon epäröintiä, ja monet kenttäväen edustajat sekä puolustushenkiset kansanedustajat vastustivat hanketta.

Tiivistelmä päätöksestä

Lopullinen äänestys eduskunnassa vuonna 2011 päättyi lukemin 110–47 miinakiellon puolesta.

Lue lisää

Keskustelu jalkaväkimiinoista luopumisesta (ns. Ottawan sopimus) ja siihen palaamisesta on voimistunut Suomessa merkittävästi erityisesti vuoden 2022 jälkeen.

Turvallisuusympäristön muutos on saanut monet kyseenalaistamaan vuonna 2011 tehdyn päätöksen.

Tässä on katsaus siihen, mitä miinakiellon purkaminen tarkoittaisi käytännössä ja mitkä tahot sitä ajavat.

Poliittinen paine ja nykytilanne

Tällä hetkellä miinakiellosta irtautumista ajavat aktiivisimmin Perussuomalaiset ja osa Kokoomuksen kansanedustajista. Myös useat kansalaisaloitteet ovat vaatineet sopimuksen irtisanomista.

• Perussuomalaiset: Puolue on vastustanut kieltoa alusta asti ja pitää sitä "suurena virheenä". He näkevät jalkaväkimiinat kustannustehokkaana tapana nostaa hyökkääjän kynnystä.

• Kokoomus: Puolueen sisällä on vahva siipi, joka haluaisi palauttaa miinat. Virallinen hallituslinja on kuitenkin toistaiseksi pysynyt sopimuksen takana, painottaen kansainvälistä mainetta ja korvaavien järjestelmien (kuten sensoreiden ja tytärammusten) kehitystä.

• Vastustajat (Vihreät, Vasemmistoliitto, SDP): Nämä puolueet katsovat, että Suomen maine luotettavana kansainvälisten sopimusten noudattajana kärsisi ja että nykyaikainen puolustus ei enää perustu pelkkiin passiivisiin miinakenttiin.

Miten irtautuminen tapahtuisi?

Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole juridisesti aivan yksinkertaista, mutta se on mahdollista.

1. Irtisanomisilmoitus: Suomen on ilmoitettava irtisanoutumisesta YK:n pääsihteerille.

2. Siirtymäaika: Sopimusvelvoitteet päättyvät yleensä kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

3. Poikkeus (Sota-aika): Jos Suomi olisi osapuolena aseellisessa selkkauksessa ilmoituksen tekohetkellä, irtisanoutuminen astuisi voimaan vasta, kun konflikti on päättynyt.
Haasteet purkamisessa

Vaikka poliittinen tahto löytyisi, prosessissa on useita käytännön esteitä:

• Varastojen puute: Suomi on tuhonnut lähes kaikki jalkaväkimiinansa (yli miljoona kappaletta). Uusien miinojen valmistaminen tai ostaminen veisi vuosia ja vaatisi suuria investointeja.

• Kansainvälinen maine: Suomi on profiloitunut sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana. Irtisanoutuminen humanitaarisesta sopimuksesta olisi diplomaattisesti poikkeuksellista länsimaalle.

• Korvaavat järjestelmät: Puolustusvoimat on jo investoinut satoja miljoonia euroja miinat korvaaviin järjestelmiin, kuten viuhkapanoksiin, hyppymiinoihin (jotka ovat sallittuja, koska ne laukaistaan tähystettynä) ja elektroniseen valvontaan.

Nykyinen "välimalli"

Suomi ei ole täysin hampaaton, vaikka jalkaväkimiinat puuttuvatkin. Puolustusvoimat käyttää edelleen:

• Panssarimiinoja: (Sallittuja Ottawan sopimuksessa).

• Pohjamiinoja: Erittäin tehokkaita panssariajoneuvoja vastaan.

• Tähysteisiä panoksia: Esimerkiksi viuhkapanos on laillinen, koska se ei räjähdy uhrin kosketuksesta, vaan sotilas laukaisee sen itse.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Halonen ei siitä päättänyt, vaan KOKOOMUS, joka 2011 äänesti miinat pois.

TILTU SELKEÄSTI VALEHTELEE JA TOTUUDEN VOIT LUKEA TÄTÄ SANOMAA SEURAAVISSA KAHDESSA SANOMASSA!

VENÄJÄN TILTUN EPÄREHELLISYYS JA JATKUVA VALEHTELU ALKAA OLLA JO LEGENDAARISTA JA OUTOA SIKÄLI, KUN HUOMIO SEN, KUINKA HELPOSTI SIITÄ JÄÄ KIINNI JO NYKYAIKANA!

👎🇷🇺🇷🇺🇷🇺🇷🇺👎😀🤪🤣😅😳🤡👎👏

Anonyymi00008 kirjoitti:

Keskustelu jalkaväkimiinoista luopumisesta (ns. Ottawan sopimus) ja siihen palaamisesta on voimistunut Suomessa merkittävästi erityisesti vuoden 2022 jälkeen.

Turvallisuusympäristön muutos on saanut monet kyseenalaistamaan vuonna 2011 tehdyn päätöksen.

Tässä on katsaus siihen, mitä miinakiellon purkaminen tarkoittaisi käytännössä ja mitkä tahot sitä ajavat.

Poliittinen paine ja nykytilanne

Tällä hetkellä miinakiellosta irtautumista ajavat aktiivisimmin Perussuomalaiset ja osa Kokoomuksen kansanedustajista. Myös useat kansalaisaloitteet ovat vaatineet sopimuksen irtisanomista.

• Perussuomalaiset: Puolue on vastustanut kieltoa alusta asti ja pitää sitä "suurena virheenä". He näkevät jalkaväkimiinat kustannustehokkaana tapana nostaa hyökkääjän kynnystä.

• Kokoomus: Puolueen sisällä on vahva siipi, joka haluaisi palauttaa miinat. Virallinen hallituslinja on kuitenkin toistaiseksi pysynyt sopimuksen takana, painottaen kansainvälistä mainetta ja korvaavien järjestelmien (kuten sensoreiden ja tytärammusten) kehitystä.

• Vastustajat (Vihreät, Vasemmistoliitto, SDP): Nämä puolueet katsovat, että Suomen maine luotettavana kansainvälisten sopimusten noudattajana kärsisi ja että nykyaikainen puolustus ei enää perustu pelkkiin passiivisiin miinakenttiin.

Miten irtautuminen tapahtuisi?

Ottawan sopimuksesta irtautuminen ei ole juridisesti aivan yksinkertaista, mutta se on mahdollista.

1. Irtisanomisilmoitus: Suomen on ilmoitettava irtisanoutumisesta YK:n pääsihteerille.

2. Siirtymäaika: Sopimusvelvoitteet päättyvät yleensä kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

3. Poikkeus (Sota-aika): Jos Suomi olisi osapuolena aseellisessa selkkauksessa ilmoituksen tekohetkellä, irtisanoutuminen astuisi voimaan vasta, kun konflikti on päättynyt.
Haasteet purkamisessa

Vaikka poliittinen tahto löytyisi, prosessissa on useita käytännön esteitä:

• Varastojen puute: Suomi on tuhonnut lähes kaikki jalkaväkimiinansa (yli miljoona kappaletta). Uusien miinojen valmistaminen tai ostaminen veisi vuosia ja vaatisi suuria investointeja.

• Kansainvälinen maine: Suomi on profiloitunut sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana. Irtisanoutuminen humanitaarisesta sopimuksesta olisi diplomaattisesti poikkeuksellista länsimaalle.

• Korvaavat järjestelmät: Puolustusvoimat on jo investoinut satoja miljoonia euroja miinat korvaaviin järjestelmiin, kuten viuhkapanoksiin, hyppymiinoihin (jotka ovat sallittuja, koska ne laukaistaan tähystettynä) ja elektroniseen valvontaan.

Nykyinen "välimalli"

Suomi ei ole täysin hampaaton, vaikka jalkaväkimiinat puuttuvatkin. Puolustusvoimat käyttää edelleen:

• Panssarimiinoja: (Sallittuja Ottawan sopimuksessa).

• Pohjamiinoja: Erittäin tehokkaita panssariajoneuvoja vastaan.

• Tähysteisiä panoksia: Esimerkiksi viuhkapanos on laillinen, koska se ei räjähdy uhrin kosketuksesta, vaan sotilas laukaisee sen itse.

Lue lisää

"Tällä hetkellä miinakiellosta irtautumista ajavat aktiivisimmin Perussuomalaiset ja osa Kokoomuksen kansanedustajista. "

No johan se asia on eduskunnassa päätetty aikoja sitten😂

Etkö tyhmä horisko osaa muuta kun kopioida noita tekoälyn valeita?

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Tällä hetkellä miinakiellosta irtautumista ajavat aktiivisimmin Perussuomalaiset ja osa Kokoomuksen kansanedustajista. "

No johan se asia on eduskunnassa päätetty aikoja sitten😂

Etkö tyhmä horisko osaa muuta kun kopioida noita tekoälyn valeita?

Lue lisää

Mikä siinä oli vale?

Ja miks juuri "totuus" ärsyttää venäläistä Tiltua niin suuresti?

Anonyymi00006 kirjoitti:

Kokoomuksen äänet ratkaisivat täpärän äänestyksen. Orpo, Heinonen ja Zyskowicz äänestivät miinat pois. Kukaan kokoomuksesta ei äänestänyt miinojen puolesta.

Kokoomus on aina ollut Venäjän asialla.

Lue lisää

” Kokoomuksen äänet ratkaisivat täpärän äänestyksen.”

Niinkö? Eli moni muukin äänesti niitä pois! Minäpä väitän, että juuri äärivasemmiston äänet ratkaisivat!🤡🤡🤡

Usein ihmettelen: onko EPÄREHELLISYYS venäläisten geenien DOMINOIVA osa!

Presidentin. Mielipiteellä on melkoinen vaikutys ja päätös miinoista luopumisesta tehtiin tuolloin yleisessä pasifismi-aallossa Euroopassa ajassa, jolloin ei vielä ymmärretty Venäjän sotakiimaa ja sitä, ettei Venäjällä itsellään ollut aikomustakaan luopua omistaan!

Miinat ovat paha este ja haitta sotakiimaiselle hyökkääjälle!