Luonnonkukkaniityt tapettu

Kirjoitin:

Muualla maailmassa ja varsinkin Briteissä on kokonaiset kaupungit siirtyneet luonnonmukaiseen, KESTÄVÄMPÄÄN puistojen, teiden ja niittyjen hoitoon ....

Lisään:

Muualla maailmassa ja varsinkin Briteissä on kokonaiset kaupungit _ASUKKAINEEN_ siirtyneet luonnonmukaiseen, kestävämpään _PIHOJEN_, puistojen, teiden niittyjen hoitoon.....

Kieltämättä olisi saaneet olla ei ne ketään olisi haitanneet.

Monologi 1-2

Hyvä että punkin leviämistä suitsitaan ja karheikot siistitään tienvierestä.

Kunta ei suosi luonnonkukkaniittyjä eikä maisemapeltoja. Eikä niitä suosi Naapurinvaaran valtakunnallinen maisemanhoitoaluekaan ainakaan käytännön tasolla. Käytännön tasolla luonnonkukka-alueiden muodostuminen kaatuu siihen, josta aloittaja kirjoittaa. Ne tapetaan aikaisella niitolla. Niitto pitäisi tehdä vasta sitten, kun kukat ovat saaneet kukkia ja siementää rauhassa.

Ylen tv:ssä on pyörinyt vuosikausia sarja ”Tanskalainen maajussi”. Vuonna 2020 maajussi ja Frank Erichsen ja Hjørringin kaupunki yhdistivät voimansa pelastaakseen perhoset, mehiläiset ja villikukat. Maan suurin luontomuutos vaati ponnisteluja niin kansalaisilta, yrityksiltä, maanviljelijöiltä kuin kunnan työntekijöiltäkin, mutta he saivat aikaan muutoksia?

Ohjelmassa, joka esitettiin Suomessa v. 2022, seurattiin taistelua luonnon saamiseksi takaisin. Valitettavasti tästä ”Haluamme luonnon takaisin” -projektista ei tällä hetkellä ole katsottavissa olevia jaksoja Areenassa. Ohjelman voi katsoa tanskankielisenä: www.dr.dk/drtv/saeson/giv-os-naturen-tilbage_208261

Merkittäviä tuloksia
TV-sarjassa "Give we back nature" Hjørring Municipality auttoi käynnistämään hankkeen, johon osallistui kaupungin kansalaisia, yrityksiä ja viljelijöitä. Yksityiset tontinomistajat antoivat ruohon kasvaa ja kylvivät luonnonvaraisia kukkia. Kunnalliset liikenneympyrät siirtyivät luontoystävälliseen niittoon. Yritykset ja taloyhtiöt perustivat luonnonvaraisia alueita. Maanviljelijät ilmoittautuivat tutkimaan, kuinka paljon peltoa he voisivat antaa luontoa varten.

Hjørringin kunnassa yhteensä 90 hehtaaria maata (vastaa noin 200 jalkapallokenttää) muutettiin luonnonvaraiseksi luonnoksi hankekaudella 2019-20 – ja tulokset näkyivät: Perhosten määrä lähes nelinkertaistui, mehiläiset yli kaksinkertaistuivat ja pölyttäjähyönteiset lisääntyivät massiivisesti.

Terveisiä Naapurinvaaran valtakunnallisen maisemanhoidon vastuuhenkilöille: vihaatte pajuja ja samalla vihaatte luontoa. Teille "maiseman kauneutta" edustaa aakeet laakeet peltoaukiot, kuten silloin ennen vanhaan, kun kaikki pellot olivat viljelyksessä.
Ette tajua, että maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Tiedämme koko ajan lisää luonnon ja ekosysteemin merkityksestä esimerkiksi ihmisen terveydelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Pajuilla on korvaamaton merkitys luonnolle. Ne ovat keväisin heräävien pörriäisten ensisijainen ravintolähde, sitovat tehokkaasti maaperää ja tarjoavat elinympäristön sadoille eri hyönteislajeille. Sitä paitsi ne ovat kauniita luonnonvaraisia kasveja.
Pajujen keskeiset ekologiset roolit:
- Kevään pelastus pölyttäjille: Paju kukkii varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Sen medestä ja siitepölystä saavat elintärkeää ravintoa muun muassa kimalaiskuningattaret ja perhoset.
- Ravinto ja suoja: Pajujen lehdet toimivat ravintona sadoille hyönteislajeille, ja niiden tiheä oksisto tarjoaa pesimäpaikan ja suojan monille linnuille ja pikkunisäkkäille.
- Vesistöjen suojelijat: Jokien ja ojien varsilla kasvavat pajut sitovat juurillaan maaperää ja estävät eroosiota. Ne myös suodattavat valumavesistä ravinteita ennen niiden päätymistä vesistöihin.
- Monimuotoisuuden ylläpitäjät: Nopeakasvuisina ja helposti taipuvina pajut luovat luonnontilaista monimuotoisuutta, joka hyödyntää laajasti koko metsä- ja niittyekosysteemiä.

Parasta mitä täällä on tarjota niin hyönteisille, paikallisille asukkaille kuin myös tänne saapuville matkailijoille on luonto. Se vihreys, runsaus, kukkien värikkyys, linnunlaulu, sininen taivas, joka puolella liplattavat vesistöt, tuulessa huojuvat puut ja seassa luonnon eläimet. Näitä ihmiset haluavat, visuaalisia elämyksiä ja aistikokemuksia luonnosta. On silkkaa hölmöyttä tuhota tuota luontoa ja sen ainutlaatuisutta. Syyt, miksi näin tehdään kesällä, ovat tyhmyyttä, niiton voi tehdä syksylläkin, luontohan silloin muutenkin on käymässä talvilevolle. Ulkomaiset matkailijat etsivät tällaista kukkaloistoa, meidät paikalliset ne kukat saa pysymään täällä. Keneltä päättäjältä löytyisi viisautta määrätä urakoitsija niittämään tienvarret vasta syksyllä, kuka olisi äänestämisen arvoinen seuraavissa vaaleissa, sitäpä täytyy seurata.

Parasta luonnon hoitoa on lampaat ja lehmät pellolla sekä niittokone.

Suomessa pitäisi olla tanskan malli että pieni osa viljely pelto osasta on oltava kukkais alue kaista ja niin sanotusti kesannolla...

Ai sinäkö se olitkin, joka ulvoi tien pientareella ja kukkien (rikkaruohojen) takia? Luulin, että tuolta.on murhattu koko duku, kun noin uliser.

Työttömät niittämään pientareita teitten varsilta

ihan sellainen huomio, että Sotkamon lenkkeileville ikä-ihmisille kauniit luonnonkukkakedot todellakin ovat päivän piristys, niistä hyödytään niin henkisesti kuin fyysisesti koko päiväksi

ja mitä pihojen luonnonmukaisuuteen tulee, niin lapsethan niitä rakastaa kun saavat tutkia öttiäisiä ja opetella kukkia---- onhan Sotkamossa luontopäiväkotikin

ja Briteissä tosiaan luonnonkukat kasvaa jopa LIIKENNEYMPYRÖISSÄ, joten miksei meilläkin ?????

älkää vihatko iloisia keltaisia, mieltä piristäviä voikukkia, lapset tekee niistä seppeleitä ja pörriäiset rakastaa monin eri tavoin, niittäminen on hölmöläisten hommaa - kannattaa kerätä ruoaksi salaattiin ja pannulle - viisi kappaletta voikukanlehtiä päivässä koko kesän ajan, puhdistaa maksaa

luonto parantaa ja syksyllä olet kuin uusi ihminen 🙂

olen haukkunut väärää puuta- tässä selvitys kunnanjohtajalta:

"Hyvä XXXXX ,



kiitos viesteistänne ja siitä, että olette tuonut esiin näkemyksenne luonnonkukkien, hyönteisten ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Arvostan sitä, että käytte aktiivista keskustelua tästä tärkeästä aiheesta. Sotkamon kunta arvostaa luonnon moninaisuutta ja myös koskematonta luontoa. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on meille tärkeä tavoite, ja pyrimme ottamaan sen huomioon kunnan omassa toiminnassa.



On kuitenkin tärkeää selventää eri toimijoiden rooleja. Tiealueet ja niiden välitön lähiympäristö kuuluvat pääsääntöisesti valtion Elinvoimakeskuksille (ELY-keskukset) sekä Väylävirastolle. Kunta ei vastaa näiden alueiden hoidosta eikä päätä esimerkiksi pientareiden niittämisestä tai niiden ajoituksesta.

Kunnan omilla alueilla, erityisesti taajamissa, pyrimme löytämään tasapainon siistin, hoidetun ympäristön sekä luonnonmukaisempien alueiden välillä. Taajama-alueille mahtuu sekä hoidettua että luonnonvaraista ympäristöä, ja molemmilla on oma merkityksensä viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla on hyvä tunnistaa, että kuntalaiset arvostavat ympäristössä erilaisia asioita – osa kokee luonnonmukaisuuden tärkeänä, kun taas osa pitää tärkeänä siistiä ja hoidettua ilmettä.



Haluamme myös kehittää alueita, jotka tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi Syntiniemen alue kirkonkylän läheisyydessä on pitkälti luonnontilainen ja sen kehittämistä tarkastellaan kokonaisuutena. Tällaisiin alueisiin liittyy vahvasti myös niin sanottu planetaarisen terveyden näkökulma, jossa ihmisen hyvinvointi ja luonnon hyvinvointi nähdään toisiaan tukevina. Luonnonläheiset ympäristöt tarjoavat tutkitusti mahdollisuuksia palautumiseen, liikkumiseen ja arjen hyvinvoinnin vahvistamiseen.



Kunnalla on vastuullaan ympäristön siisteydestä, turvallisuudesta ja yleisestä viihtyisyydestä huolehtiminen. Tämä tarkoittaa käytännössä myös viheralueiden hoitoa ja ylläpitoa eri tavoin eri alueilla. Samalla pyrimme kuitenkin huomioimaan luonnon monimuotoisuuden sekä erilaiset näkemykset ja tarpeet mahdollisimman tasapainoisesti.



Kiitos vielä palautteestanne ja aktiivisuudestanne.



Ystävällisin terveisin,
Mika Kilpeläinen
kunnanjohtaja
Sotkamon kunta"

joo tien hoito ei oo kunnan hommia

Kaupungeissa on innostuttu niityttämisestä. Helsinki, Oulu… ehkäpä Sotkamon kuntakin seuraa perässä. (Viite: Anonyymi00006 "Give we back nature", Tanskalainen maajussi -tv-sarja)

”Suomi on täynnä turhia nurmikoita” (Lukijan mielipiteen otsikko 20.6.2026 hs.fi)
”Nurmikko on luonnon näkökulmasta vihreä aavikko. Käyttämättömät nurmikot kannattaisi valjastaa palvelemaan hyödyllisempiä asioita.”
”Liian aikainen niitto kesäkuussa on kuitenkin haitaksi esimerkiksi perhosille: niitto tuhoaa toukkien ravintokasvit eivätkä perhoset pääse kehittymään aikuisiksi.”

”… Helsingissä Omastadi-aloitteista alkunsa saanut niityttäminen on jo muuttanut katukuvaa. Esimerkiksi Arabianrannan ilme on vaihtunut täysin loputtomasta nurmiaavikosta kauniiksi, niittymäiseksi alueeksi. Muutosta on esitelty ja kehuttu esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla vuolaasti. Yhä useampi muukin kunta on innostunut kaupunkiniityistä ja pölyttäjien elinolosuhteiden edistämisestä. Silti lyhyeksi ajettu nurmikko on edelleen liian yleinen näky.” (Mielipiteen kirjoittajat: Suvi Laukkanen, hallituksen varajäsen, Dodo ry, Iisi niitty -kampanjan aktiivi ja Titta Vikstedt, hankepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto)
Lue myös kymmenet lukijoiden kommentit!

Otetaanpa mallia edelläkävijöistä!

”Ränsistynyttä vai kristallinkirkas strategia? Berliini lakkasi ajamasta nurmikoita. Berliini ei säästä rahaa, mutta niityillä hyönteiset ja linnut voivat paremmin.”
”Moni Berliinissä käyskentelevä turisti luulee, että rosoisuudestaan tunnettu kaupunki jättää nurmikot leikkaamatta välinpitämättömyyttään tai rahaa säästääkseen. Se ei pidä paikkansa… nurmikoita on päätetty vaihtaa niittyihin.

Myös Suomessa niityt yleistyvät, mutta ovat yhä harvinaisuus näkyvillä paikoilla kaupunkien keskustoissa. Berliinissä taas nurmikot alkavat olla harvinaisia.” (yle.fi 28.6.2026)

”Meidät on kulttuurisesti opetettu näkemään äärimmilleen leikatut nurmet ja pensaat ja muut säntilliset istutukset silmillemme kauniina. Meitä ei ole opetettu samalla, kuinka kuollutta elämä noilla ”hoidetuilla” alueilla on. Ihan sama opittu kauneusihanne näkyy ”hoidetuissa”, yksilajisissa talousmetsissä. Ja mihin tämä on johtanut? Luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

On siksi opeteltava näkemään uusin silmin: kuinka mm. pajukot, ”ryteiköt”, kaupunkiniityt ja ”hoitamattomat” puistoalueet ovat täynnä monenlaista elämää ja ne edelleen ruokkivat uutta elämää. Puhumattakaan lämpövaikutuksesta. Tiedepohjaista, silmät avaavaa (ettemme ole ainoa laji maapallolla, emmekä tule toimeen ilman muita lajeja) viestintää olisi lisättävä, myös kyltitystä alueilla.” (Eräs jutun yli 70:stä kommenteista.)