Jumala ei vaadi pelastukseen ihmiseltä mitään muuta kuin uskoa Jeesukseen

Miksi haluat olla silti meidän "hölmöjen" seurassa täällä?

Tämä aloittajalle!

sotket taas asioita tahallasi yhdeksi puuroksi. uskovainen haluaa elää Jumalan sanan mukaista elämää toki mutta ei sinun ja kaikenmaailman johokuntakalevien halujen mukaista. Mitkä halunne te syötätte kaikille, riippumatta Raamatun ilmoituksesta.

"en halua" -tarkoittanet niitä isien perinnesääntöjä kuten #en halua omistaa televisiota"

tai vielä pahempi : en halua käyttää alkoholia - vaikka Raamatussa uskovaiset sitä käyttävät vailla huolta juopumiseen, vaivojen hoitamiseen, mielen piristykseksi

väitätkö siis että pyhähenki ilmoittaa sinulle ja johtokunnankaleville asioita vastoin Raamattua??!? noniinhän sinä väität mutta kumpaa uskoa?kalevia vai Raamattua?!?!?

Anonyymi00003 kirjoitti:

sotket taas asioita tahallasi yhdeksi puuroksi. uskovainen haluaa elää Jumalan sanan mukaista elämää toki mutta ei sinun ja kaikenmaailman johokuntakalevien halujen mukaista. Mitkä halunne te syötätte kaikille, riippumatta Raamatun ilmoituksesta.

Lue lisää

Otetaan esimerkki: uskovainen ei halua juopua eikä edes käyttää vähäisiäkään määriä sellaisia alkoholijuomia, joista voi päihtyä, koska tietää ne ruumiit, ruhjeet, itkut, parut, kivut, tuskat, mitä tämä aine maailmaan tuo (+aivojen pehmeneminen). Tiedän omasta kokemuksesta - koskaan en ole halunnut käyttää alkoholia enkä sivumennen sanoen käyttänytkään, jos sitä ehtoollisviinitilkkaa nyt ei lueta juoppoudeksi.

Lihallinen ihminen taas ajattelee itsekkäästi, että ei ole minun asiani, että humalaiset tappavat, pahoinpitelevät, raiskaavat ja varastavat, minua kiinnostaa vain pehmentää aivoja sen verran, että tulee edes hetkellisesti hyvä mieli. Lihallinen ihminen ei käsitä sitä, että jotain ei himota hänen palvomansa alkoholin aiheuttama hetkellinen hyvä mieli niin paljon, että vähentääkseen esimerkillään murhia, pahoinpitelyitä, raiskauksia ja varkauksia hengellinen ihminen ei halua käyttää ainetta, joka täysin kiistattomasti näitä aiheuttaa. Lihallisen ihmisen katse on tiukasti omassa navassa ja omissa nautinnoissa, kun taas hengellinen ihminen haluaa vähentää inhimillistä kärsimystä omalta osaltaan ja omalla esimerkillään jättämällä etanolin jäähdytysnesteeksi yms., johon se oikein hyvin soveltuu ihmisravinnon sijasta.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Otetaan esimerkki: uskovainen ei halua juopua eikä edes käyttää vähäisiäkään määriä sellaisia alkoholijuomia, joista voi päihtyä, koska tietää ne ruumiit, ruhjeet, itkut, parut, kivut, tuskat, mitä tämä aine maailmaan tuo ( aivojen pehmeneminen). Tiedän omasta kokemuksesta - koskaan en ole halunnut käyttää alkoholia enkä sivumennen sanoen käyttänytkään, jos sitä ehtoollisviinitilkkaa nyt ei lueta juoppoudeksi.

Lihallinen ihminen taas ajattelee itsekkäästi, että ei ole minun asiani, että humalaiset tappavat, pahoinpitelevät, raiskaavat ja varastavat, minua kiinnostaa vain pehmentää aivoja sen verran, että tulee edes hetkellisesti hyvä mieli. Lihallinen ihminen ei käsitä sitä, että jotain ei himota hänen palvomansa alkoholin aiheuttama hetkellinen hyvä mieli niin paljon, että vähentääkseen esimerkillään murhia, pahoinpitelyitä, raiskauksia ja varkauksia hengellinen ihminen ei halua käyttää ainetta, joka täysin kiistattomasti näitä aiheuttaa. Lihallisen ihmisen katse on tiukasti omassa navassa ja omissa nautinnoissa, kun taas hengellinen ihminen haluaa vähentää inhimillistä kärsimystä omalta osaltaan ja omalla esimerkillään jättämällä etanolin jäähdytysnesteeksi yms., johon se oikein hyvin soveltuu ihmisravinnon sijasta.

Lue lisää

Valehtelet ja länkytät tylsää fraasi puuroa. Raamatun mukaan alkoholia voi uskovainen käyttää juopumiseen (Kaanaan häät, Joosefin illallinen), terveys vaivoihin (Timoteus) , murheen hoitoon viiniä ja väkevää viinaa kuolevalle pelkotiloihin. Taivaassa myös tanssitaan niin että hypyt kuuluvat sieltä ulos ja katkerat suorittajat sitä ulkona hammasta kiristellen kuuntelee.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Otetaan esimerkki: uskovainen ei halua juopua eikä edes käyttää vähäisiäkään määriä sellaisia alkoholijuomia, joista voi päihtyä, koska tietää ne ruumiit, ruhjeet, itkut, parut, kivut, tuskat, mitä tämä aine maailmaan tuo ( aivojen pehmeneminen). Tiedän omasta kokemuksesta - koskaan en ole halunnut käyttää alkoholia enkä sivumennen sanoen käyttänytkään, jos sitä ehtoollisviinitilkkaa nyt ei lueta juoppoudeksi.

Lihallinen ihminen taas ajattelee itsekkäästi, että ei ole minun asiani, että humalaiset tappavat, pahoinpitelevät, raiskaavat ja varastavat, minua kiinnostaa vain pehmentää aivoja sen verran, että tulee edes hetkellisesti hyvä mieli. Lihallinen ihminen ei käsitä sitä, että jotain ei himota hänen palvomansa alkoholin aiheuttama hetkellinen hyvä mieli niin paljon, että vähentääkseen esimerkillään murhia, pahoinpitelyitä, raiskauksia ja varkauksia hengellinen ihminen ei halua käyttää ainetta, joka täysin kiistattomasti näitä aiheuttaa. Lihallisen ihmisen katse on tiukasti omassa navassa ja omissa nautinnoissa, kun taas hengellinen ihminen haluaa vähentää inhimillistä kärsimystä omalta osaltaan ja omalla esimerkillään jättämällä etanolin jäähdytysnesteeksi yms., johon se oikein hyvin soveltuu ihmisravinnon sijasta.

Lue lisää

yrität olla fiksumpi kuin Raamattu. Sen on kuule mahdotonta.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Valehtelet ja länkytät tylsää fraasi puuroa. Raamatun mukaan alkoholia voi uskovainen käyttää juopumiseen (Kaanaan häät, Joosefin illallinen), terveys vaivoihin (Timoteus) , murheen hoitoon viiniä ja väkevää viinaa kuolevalle pelkotiloihin. Taivaassa myös tanssitaan niin että hypyt kuuluvat sieltä ulos ja katkerat suorittajat sitä ulkona hammasta kiristellen kuuntelee.

Lue lisää

Noniin: nyt pitää tehdä valinta: uskoako Raamattua vai anonyymiä besserwisseriä pulinapalstalla.

Siinäpä vasta onkin valinnan paikka.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Valehtelet ja länkytät tylsää fraasi puuroa. Raamatun mukaan alkoholia voi uskovainen käyttää juopumiseen (Kaanaan häät, Joosefin illallinen), terveys vaivoihin (Timoteus) , murheen hoitoon viiniä ja väkevää viinaa kuolevalle pelkotiloihin. Taivaassa myös tanssitaan niin että hypyt kuuluvat sieltä ulos ja katkerat suorittajat sitä ulkona hammasta kiristellen kuuntelee.

Lue lisää

Juuri edellisessä keskustelussa osoitettiin Talmudilla, ettei juutalaisissa juhlissa saanut tarjota muuta kuin juovuttamatonta laimennettua viiniä. Nimenomaan sanotaan, että viini ilman vedellä laimennusta ei ole viiniä, jota siunataan. Jeesus oli juutalainen rabbi, joka teki viiniä eli sitä oikeaa viiniä, jota oli laimennettu vedellä. Sitä vieraat joivat kyllikseen. Agricolan aikaan juopua tarkoitti myös kyllikseen juomista, jota se ei enää nykyisin tarkoita. Käännös olisi syytä päivittää vastaamaan nykysuomea, ettei tulisi tuollaisia juoppojen väärinymmärryksiä. Raamatussa kuitenkin toisaalla selvästi kielletään juopuminen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Juuri edellisessä keskustelussa osoitettiin Talmudilla, ettei juutalaisissa juhlissa saanut tarjota muuta kuin juovuttamatonta laimennettua viiniä. Nimenomaan sanotaan, että viini ilman vedellä laimennusta ei ole viiniä, jota siunataan. Jeesus oli juutalainen rabbi, joka teki viiniä eli sitä oikeaa viiniä, jota oli laimennettu vedellä. Sitä vieraat joivat kyllikseen. Agricolan aikaan juopua tarkoitti myös kyllikseen juomista, jota se ei enää nykyisin tarkoita. Käännös olisi syytä päivittää vastaamaan nykysuomea, ettei tulisi tuollaisia juoppojen väärinymmärryksiä. Raamatussa kuitenkin toisaalla selvästi kielletään juopuminen.

Lue lisää

Valehtelet. Raamatun kohdassa kerrotaan juopumisesta. Sama asia sinun kylläiseksi tulosta. Känni. Mutta et sinä usko kun sinulla on valhesilmälasit päässä. Minä uskon Raamattuun. Sinä omiin ajatuksiin. Luulet tietäväsi paremmin kuin Raamattu. Onnea valitsemallasi tiellä.

Raamattu rules. Sinä don't.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Juuri edellisessä keskustelussa osoitettiin Talmudilla, ettei juutalaisissa juhlissa saanut tarjota muuta kuin juovuttamatonta laimennettua viiniä. Nimenomaan sanotaan, että viini ilman vedellä laimennusta ei ole viiniä, jota siunataan. Jeesus oli juutalainen rabbi, joka teki viiniä eli sitä oikeaa viiniä, jota oli laimennettu vedellä. Sitä vieraat joivat kyllikseen. Agricolan aikaan juopua tarkoitti myös kyllikseen juomista, jota se ei enää nykyisin tarkoita. Käännös olisi syytä päivittää vastaamaan nykysuomea, ettei tulisi tuollaisia juoppojen väärinymmärryksiä. Raamatussa kuitenkin toisaalla selvästi kielletään juopuminen.

Lue lisää

Ehei ehei elä ukon pätkä valehtele. Raamattu kehottaa käyttämään alkoholia kohtuudella. Se on TOTUUS. Sinä absolutismivaatimuksinisi suksit suoraan sanonkominnenoensano

Anonyymi00010 kirjoitti:

Juuri edellisessä keskustelussa osoitettiin Talmudilla, ettei juutalaisissa juhlissa saanut tarjota muuta kuin juovuttamatonta laimennettua viiniä. Nimenomaan sanotaan, että viini ilman vedellä laimennusta ei ole viiniä, jota siunataan. Jeesus oli juutalainen rabbi, joka teki viiniä eli sitä oikeaa viiniä, jota oli laimennettu vedellä. Sitä vieraat joivat kyllikseen. Agricolan aikaan juopua tarkoitti myös kyllikseen juomista, jota se ei enää nykyisin tarkoita. Käännös olisi syytä päivittää vastaamaan nykysuomea, ettei tulisi tuollaisia juoppojen väärinymmärryksiä. Raamatussa kuitenkin toisaalla selvästi kielletään juopuminen.

Lue lisää

Totuutta et voi muuttaa vaikka länkyttäisit kuinka

Anonyymi00012 kirjoitti:

Ehei ehei elä ukon pätkä valehtele. Raamattu kehottaa käyttämään alkoholia kohtuudella. Se on TOTUUS. Sinä absolutismivaatimuksinisi suksit suoraan sanonkominnenoensano

Kirjoita vain suoraan hornan tuuttiin, en minä sinne sanojen voimalla lennä. Ef. 5:18:ssa kielletty juopuminen (älkää juopuko) on kreikaksi methysko, kun taas Kaanaan häissä ja Joosefin illallisella käytetty "juoda kyllikseen" on methyo. Talmudissa todetaan, että viinin siunauksen saa vain viini, jota on jatkettu vedellä, koska vedellä laimentamaton viini ei ole viiniä, vaan pelkkää hedelmämehua. Talmud ei ole edes läheskään ainut lähde, asian voi todentaa aiheesta kiinnostunut googlehauilla tai tekoälykeskusteluilla. Ilman muuta Jeesuksen tekemä viini oli simaan tai kotikaljaan verrattavissa oleva päihdyttämätön hienoarominen juoma, josta ei edes olisi voinut tulla humalaan. Siksi olen täysin varma asiasta, että juopua on sekä Kaanaan häiden että Joosefin illallisen kohdalla virheellinen käännös nykysuomella. Agricolan aikaan se on voinut olla ihan ok, koska juopua-sanan etymologiassa sillä on ollut kyllikseen juomisen merkitys ilman päihdyttävyyttä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kirjoita vain suoraan hornan tuuttiin, en minä sinne sanojen voimalla lennä. Ef. 5:18:ssa kielletty juopuminen (älkää juopuko) on kreikaksi methysko, kun taas Kaanaan häissä ja Joosefin illallisella käytetty "juoda kyllikseen" on methyo. Talmudissa todetaan, että viinin siunauksen saa vain viini, jota on jatkettu vedellä, koska vedellä laimentamaton viini ei ole viiniä, vaan pelkkää hedelmämehua. Talmud ei ole edes läheskään ainut lähde, asian voi todentaa aiheesta kiinnostunut googlehauilla tai tekoälykeskusteluilla. Ilman muuta Jeesuksen tekemä viini oli simaan tai kotikaljaan verrattavissa oleva päihdyttämätön hienoarominen juoma, josta ei edes olisi voinut tulla humalaan. Siksi olen täysin varma asiasta, että juopua on sekä Kaanaan häiden että Joosefin illallisen kohdalla virheellinen käännös nykysuomella. Agricolan aikaan se on voinut olla ihan ok, koska juopua-sanan etymologiassa sillä on ollut kyllikseen juomisen merkitys ilman päihdyttävyyttä.

Lue lisää

Hornaan menee ne joille Raamattu ei riitä. Esim korvis-humppaa tanssivat. Ja alkoholi kieltoja väsäävät

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kirjoita vain suoraan hornan tuuttiin, en minä sinne sanojen voimalla lennä. Ef. 5:18:ssa kielletty juopuminen (älkää juopuko) on kreikaksi methysko, kun taas Kaanaan häissä ja Joosefin illallisella käytetty "juoda kyllikseen" on methyo. Talmudissa todetaan, että viinin siunauksen saa vain viini, jota on jatkettu vedellä, koska vedellä laimentamaton viini ei ole viiniä, vaan pelkkää hedelmämehua. Talmud ei ole edes läheskään ainut lähde, asian voi todentaa aiheesta kiinnostunut googlehauilla tai tekoälykeskusteluilla. Ilman muuta Jeesuksen tekemä viini oli simaan tai kotikaljaan verrattavissa oleva päihdyttämätön hienoarominen juoma, josta ei edes olisi voinut tulla humalaan. Siksi olen täysin varma asiasta, että juopua on sekä Kaanaan häiden että Joosefin illallisen kohdalla virheellinen käännös nykysuomella. Agricolan aikaan se on voinut olla ihan ok, koska juopua-sanan etymologiassa sillä on ollut kyllikseen juomisen merkitys ilman päihdyttävyyttä.

Lue lisää

Vai että oikein googletit??

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kirjoita vain suoraan hornan tuuttiin, en minä sinne sanojen voimalla lennä. Ef. 5:18:ssa kielletty juopuminen (älkää juopuko) on kreikaksi methysko, kun taas Kaanaan häissä ja Joosefin illallisella käytetty "juoda kyllikseen" on methyo. Talmudissa todetaan, että viinin siunauksen saa vain viini, jota on jatkettu vedellä, koska vedellä laimentamaton viini ei ole viiniä, vaan pelkkää hedelmämehua. Talmud ei ole edes läheskään ainut lähde, asian voi todentaa aiheesta kiinnostunut googlehauilla tai tekoälykeskusteluilla. Ilman muuta Jeesuksen tekemä viini oli simaan tai kotikaljaan verrattavissa oleva päihdyttämätön hienoarominen juoma, josta ei edes olisi voinut tulla humalaan. Siksi olen täysin varma asiasta, että juopua on sekä Kaanaan häiden että Joosefin illallisen kohdalla virheellinen käännös nykysuomella. Agricolan aikaan se on voinut olla ihan ok, koska juopua-sanan etymologiassa sillä on ollut kyllikseen juomisen merkitys ilman päihdyttävyyttä.

Lue lisää

"kylliksi juominen" tarkoittaa suomen kielessä humalaan tuloa. Juoda niin kauan että ei enää uppoa. Olet epätoivoinen "asiassasi" .

Anonyymi00017 kirjoitti:

"kylliksi juominen" tarkoittaa suomen kielessä humalaan tuloa. Juoda niin kauan että ei enää uppoa. Olet epätoivoinen "asiassasi" .

Ei tarkoita, kyllikseen voi juoda vettä tai limsaa. Kuten todettua, juutalaisille oikeaa viiniä oli vedellä laimennettu siman/kotikaljan vahvuinen viini, josta ei voinut tulla humalaan. Tässä suora lainaus (automaattikäännös) rabbiinisesta kirjallisuudesta:
"Kuten rabbi Ḥiyya opetti: Neljä viinimaljaa , jotka viisaiden mukaan on juotava pääsiäisen ensimmäisenä iltana, sisältävät yhteensä neljänneslogin raakaa italialaista viiniä . Jokaisen maljan laimennettua viiniä on oltava neljänneslogin kokoinen . Koska laimennetun viinin oikea suhde on kolme osaa vettä ja yksi osa raakaviiniä, jokainen laimennettua viiniä sisältävä kuppi sisältää kolme neljäsosaa neljänneslog-mittaa vettä ja yhden neljäsosan neljänneslog - mitan raakaviiniä. Näin ollen neljä kuppia sisältävät yhteensä yhden neljänneslog-mitan . Tästä voidaan oppia, että sapattina on vastuussa raakaviinin kantamisesta yhden neljänneslog-mitan mitan mukaisesti ."
https://www.chabad.org/torah-texts/7210005/Talmud/Shekalim/Chapter-3/8b

Tuosta ilmenee suoraan, että Jeesuksen pääsiäisviini oli 1 osa raakaviiniä ja 3 osaa vettä. Samanlaista oli muukin juhlaviini (kuten Kaanaan häissä, muissa häissä ja Joosefin illallisella) ja ylipäätään antiikin yleisin ruokaviiini.

Myös siitä aiemmin keskustellusta keitetystä alkoholittomasta viinistä löytyy tuolta asiaa.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ei tarkoita, kyllikseen voi juoda vettä tai limsaa. Kuten todettua, juutalaisille oikeaa viiniä oli vedellä laimennettu siman/kotikaljan vahvuinen viini, josta ei voinut tulla humalaan. Tässä suora lainaus (automaattikäännös) rabbiinisesta kirjallisuudesta:
"Kuten rabbi Ḥiyya opetti: Neljä viinimaljaa , jotka viisaiden mukaan on juotava pääsiäisen ensimmäisenä iltana, sisältävät yhteensä neljänneslogin raakaa italialaista viiniä . Jokaisen maljan laimennettua viiniä on oltava neljänneslogin kokoinen . Koska laimennetun viinin oikea suhde on kolme osaa vettä ja yksi osa raakaviiniä, jokainen laimennettua viiniä sisältävä kuppi sisältää kolme neljäsosaa neljänneslog-mittaa vettä ja yhden neljäsosan neljänneslog - mitan raakaviiniä. Näin ollen neljä kuppia sisältävät yhteensä yhden neljänneslog-mitan . Tästä voidaan oppia, että sapattina on vastuussa raakaviinin kantamisesta yhden neljänneslog-mitan mitan mukaisesti ."
https://www.chabad.org/torah-texts/7210005/Talmud/Shekalim/Chapter-3/8b

Tuosta ilmenee suoraan, että Jeesuksen pääsiäisviini oli 1 osa raakaviiniä ja 3 osaa vettä. Samanlaista oli muukin juhlaviini (kuten Kaanaan häissä, muissa häissä ja Joosefin illallisella) ja ylipäätään antiikin yleisin ruokaviiini.

Myös siitä aiemmin keskustellusta keitetystä alkoholittomasta viinistä löytyy tuolta asiaa.

Lue lisää

Oletettavasti Jeesus juutalaisena rabbina on ihmeellään tehnyt 1:3-suhteessa viiniä. Koska laimennettu viini on ollut mietoa, siitä ei ole voinut päihtyä, mutta siitä on voinut tulla kylläiseksi. Johtopäätös: juopua-käännöksen on oltava väärä nykysuomeksi.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ei tarkoita, kyllikseen voi juoda vettä tai limsaa. Kuten todettua, juutalaisille oikeaa viiniä oli vedellä laimennettu siman/kotikaljan vahvuinen viini, josta ei voinut tulla humalaan. Tässä suora lainaus (automaattikäännös) rabbiinisesta kirjallisuudesta:
"Kuten rabbi Ḥiyya opetti: Neljä viinimaljaa , jotka viisaiden mukaan on juotava pääsiäisen ensimmäisenä iltana, sisältävät yhteensä neljänneslogin raakaa italialaista viiniä . Jokaisen maljan laimennettua viiniä on oltava neljänneslogin kokoinen . Koska laimennetun viinin oikea suhde on kolme osaa vettä ja yksi osa raakaviiniä, jokainen laimennettua viiniä sisältävä kuppi sisältää kolme neljäsosaa neljänneslog-mittaa vettä ja yhden neljäsosan neljänneslog - mitan raakaviiniä. Näin ollen neljä kuppia sisältävät yhteensä yhden neljänneslog-mitan . Tästä voidaan oppia, että sapattina on vastuussa raakaviinin kantamisesta yhden neljänneslog-mitan mitan mukaisesti ."
https://www.chabad.org/torah-texts/7210005/Talmud/Shekalim/Chapter-3/8b

Tuosta ilmenee suoraan, että Jeesuksen pääsiäisviini oli 1 osa raakaviiniä ja 3 osaa vettä. Samanlaista oli muukin juhlaviini (kuten Kaanaan häissä, muissa häissä ja Joosefin illallisella) ja ylipäätään antiikin yleisin ruokaviiini.

Myös siitä aiemmin keskustellusta keitetystä alkoholittomasta viinistä löytyy tuolta asiaa.

Lue lisää

mikä on raja kun on humalassa

Liha puhuu.🥩

Anonyymi00019 kirjoitti:

Oletettavasti Jeesus juutalaisena rabbina on ihmeellään tehnyt 1:3-suhteessa viiniä. Koska laimennettu viini on ollut mietoa, siitä ei ole voinut päihtyä, mutta siitä on voinut tulla kylläiseksi. Johtopäätös: juopua-käännöksen on oltava väärä nykysuomeksi.

Lue lisää

Ei ole niin . Erikseen mainitaan kaksi viini lajia. Hyvä eli juovuttava. Huono eli ei-juovuttava. Mutta sinulle selittäminen on helmiä sioille.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ei ole niin . Erikseen mainitaan kaksi viini lajia. Hyvä eli juovuttava. Huono eli ei-juovuttava. Mutta sinulle selittäminen on helmiä sioille.

hyvä viini oli laimeampaa kuin olut siitä olisi pitänyt juoda litra tolkulla ja huono käynyttä ja etikkaista

Anonyymi00022 kirjoitti:

hyvä viini oli laimeampaa kuin olut siitä olisi pitänyt juoda litra tolkulla ja huono käynyttä ja etikkaista

tuolloin vesi oli yleensä huonoa ja viini sekoitettiin siihen tappamaan bakteereja niin sekoutus suhde 1:3 1:4 oli hyvä

Anonyymi00021 kirjoitti:

Ei ole niin . Erikseen mainitaan kaksi viini lajia. Hyvä eli juovuttava. Huono eli ei-juovuttava. Mutta sinulle selittäminen on helmiä sioille.

Sivuutit rabbien kirjoitukset sekoitussuhteesta (1:3) veteen, mikä osoittaa, että et ole tai et halua olla perillä, mistä kirjoitat. 8-prosenttinen raakaviini muuttuu tuolla sekoitussuhteella 2-prosenttiseksi juomaksi, joka ei hiljalleen aterioidessa ehdi nousta päähän, koska elimistö polttaa alkoholia sen verran nopoeasti. Yleensä raakaviini käy korkeintaan 14-prosenttiseksi, joten tuolla sekoitussuhteella se olisi jo 3,5-prosenttista, mutta siitä syystä oli käytössä myös sekoitussuhteet 1:4, 1:5 ja 1:6. Kun 14-prosenttinen raakaviini sekoitettiin suhteessa 1:6, siitä tuli 2-prosenttista viiniä eli samanvahvuista kuin 8-prosenttisesta raakaviinistä suhteella 1:3 sekoitettu viini. Erona oli kuitenkin se, että suhteella 1:6 sekoitettu viini oli huomattavasti vetisempää litkua kuin suhteella 1:3 sekoitettu makea viini, joka oli sitä arvostetuinta viiniä eli juomanlaskijan maistamaa hyvää viiniä.

Kaikkein arvostetuinta viiniä oli keittämällä rypälesiirapiksi ja siitä vedellä laimentamalla tehty alkoholiton viini, koska se oli kaikkein makeinta. Se vaati kuitenkin paljon arvokkaita polttopuita, minkä vuoksi sitä ei ihan joka tilaisuudessa tarjoiltu. Todennäköisimmin Jeesuksen tekemä viini oli 1:3-suhteella laimennettua viiniä eli alkoholipitoisuus oli 2 %. Saattoi se toki olla rypälesiirapista laimennettua alkoholitonta viiniäkin. Missään tapauksessa se ei voinut olla laimentamatonta käytettyä raakaviiniä. Se on juoppojen fantasia.

Anonyymi00017 kirjoitti:

"kylliksi juominen" tarkoittaa suomen kielessä humalaan tuloa. Juoda niin kauan että ei enää uppoa. Olet epätoivoinen "asiassasi" .

Sama methye/methue (translitteroinnista riippuen) esiintyy myös jakeessa 1. Kor. 11:21, jossa Paavali paheksuu köyhien ja rikkaiden kristittyjen kuilua. Sana on käännetty "juovuksissa", mutta olisi todella epäloogista kirjoittaa: toinen on nälissään, toinen on juovuksissa. Loogisempaa on kirjoittaa: toinen on nälissään, toinen on kylläinen. Se tuo esille köyhien ja rikkaiden eron loogisesti. Paavalihan jatkaa, että tehän voitte syödä ja juoda kotonanne, älkää ängetkö seurakuntaan Herran aterialle omien eväidenne kanssa. Ko. kohta vahvistaa tulkinnan, että Kaanaan häissä vieraat joivat ensin vetistä (1:6) litkua kyllikseen ja sitten yhtäkkiä jostain ilmestyikin makeaa (1:3) viiniä tai jopa rypälesiirapista sekoitettua vielä makeampaa alkoholitonta viiniä.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Sama methye/methue (translitteroinnista riippuen) esiintyy myös jakeessa 1. Kor. 11:21, jossa Paavali paheksuu köyhien ja rikkaiden kristittyjen kuilua. Sana on käännetty "juovuksissa", mutta olisi todella epäloogista kirjoittaa: toinen on nälissään, toinen on juovuksissa. Loogisempaa on kirjoittaa: toinen on nälissään, toinen on kylläinen. Se tuo esille köyhien ja rikkaiden eron loogisesti. Paavalihan jatkaa, että tehän voitte syödä ja juoda kotonanne, älkää ängetkö seurakuntaan Herran aterialle omien eväidenne kanssa. Ko. kohta vahvistaa tulkinnan, että Kaanaan häissä vieraat joivat ensin vetistä (1:6) litkua kyllikseen ja sitten yhtäkkiä jostain ilmestyikin makeaa (1:3) viiniä tai jopa rypälesiirapista sekoitettua vielä makeampaa alkoholitonta viiniä.

Lue lisää

Valehtelet. Raamattu kehottaa antamaan viiniä murheelliselle ja väkevää viinaa kuolevalle. Noin esimerkiksi

Anonyymi00026 kirjoitti:

Valehtelet. Raamattu kehottaa antamaan viiniä murheelliselle ja väkevää viinaa kuolevalle. Noin esimerkiksi

Lääkinnällinen käyttö on erikseen. Juopumisen Raamattu kieltää yksiselitteisesti. Sinulla argumentit huutavat poissa olollaan eikä jää muuta mahdollisuutta kuin parku valehtelijaksi. Hyvä viini oli 1:3-suhteessa ja juutalaisena rabbina Jeesus teki yleisen juutalaisen tavan mukaista hyvää viiniä, ei 2020-luvun suomalaisen juopon arvostamaa päihdyttävää viiniä. Muistakaa kulttuurinen konsteksti, hyvät naiset ja herrat.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Lääkinnällinen käyttö on erikseen. Juopumisen Raamattu kieltää yksiselitteisesti. Sinulla argumentit huutavat poissa olollaan eikä jää muuta mahdollisuutta kuin parku valehtelijaksi. Hyvä viini oli 1:3-suhteessa ja juutalaisena rabbina Jeesus teki yleisen juutalaisen tavan mukaista hyvää viiniä, ei 2020-luvun suomalaisen juopon arvostamaa päihdyttävää viiniä. Muistakaa kulttuurinen konsteksti, hyvät naiset ja herrat.

Lue lisää

Rabbi Eliezerin lausunnosta ilmenee ajatus, että raakaviini on vasta puolivalmiste ja varsinaista viiniä siitä tulee vasta, kun siihen lisätään vettä. Hän ei olisi lausunut edes viinin siunausta raakaviinille, mutta muut rabit olivat sitä mieltä, että siunaus voidaan lausua jo puolivalmisteelle ennen laimennusta. Tekstistä ei ilmene, että kukaan rabbi olisi kyseenalaistanut viinin laimentamista. Päinvastoin 1:3-suhde kerrotaan itsestäänselvyytenä kohdassa, jossa pohditaan sapattirikkomuksia.

Olisi erittäin epätodennäköistä, että Jeesus olisi tehnyt juutalaisen tavan vastaisesti päihdyttävää vedellä laimentamatonta raakaviiniä ja vielä vedestä!

Siihen aikaan häitä juhlittiin päivätolkulla, joten kyllähän siinä syötävää ja juotavaa kului. Varmaan on käynyt niin, että ensin on tarjottu makein viini. Kun se on loppunut, on tavan mukaisesti ruvettu tarjoilemaan vetisempää. Sitten yhtäkkiä tuleekin jostain viiniä, joka on niin hyvää, että se on maultaan parempaakin kuin aluksi tarjoiltu viini, koska juomalaskija toteaa, että olet säästänyt hyvän viinin viimeiseksi.

Koska viini tehtiin ihmeellä, se olisi voinut olla yhtä lailla kylmäpuristettua rypäletuoremehua, rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, nykyviininlipittäjien arvostamaa laadukasta raakaviiniä tai 1:3-suhteessa laimennettua vähäalkoholista viiniä. Jos se olisi ollut kylmäpuristettua rypäletuoremehua, kohina ihmeen ympärillä olisi varmasti ollut suurempaa, koska häät vaikuttavat olleen keväällä ennen pääsiäistä eikä satokaudella, jolloin rypäletuoremehua tavallisesti oli tarjolla. Jos se olisi ollut rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, sekin olisi aiheuttanut eri tavalla kohinaa, koska noin huomattavat määrät ko. juomaa olisi ollut ökyrikkaiden juttu eikä olisi sopinut tavalliselta vaikuttavan Kaanaan häihin. Jos se olisi ollut laimentamatonta raakaviiniä, se olisi ollut täysin juutalaisten tapojen ja rabbiinisten ohjeiden vastaista. Tästä syystä todennäköisimmin Jeesuksen tekemä viini oli 1:3-suhteella raakaviinistä laimennettua makeaa viiniä, jota juomalaskija piti hyvänä, parempana kuin aiemmin tarjolla ollutta ja ilmeisesti parempana kuin alussakin tarjolla ollutta. Se vaikuttaa kuitenkin olleen sitä sellaista hyvää viiniä, jota yleisen tavan mukaan tarjoiltiin juhlien aluksi.

Katson, että on erittäin epätodennäköistä, että Jeesuksen tekemä viini olisi ollut päihdyttävää. Olisi erittäin epätodennäköistä, että päiväkausia jatkunut juhlinta aterioineen ja mietoine ruokaviineineen olisi johtanut häävieraiden päihtymiseen. Tekstistä ei ilmene mitään sellaista. Siitä ilmenee, että kun vieraat ovat saaneet juoda kyllikseen hyvää, makeaa viiniä, oli tapana antaa ei niin hyvänä pidettyä vetisempää viiniä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Rabbi Eliezerin lausunnosta ilmenee ajatus, että raakaviini on vasta puolivalmiste ja varsinaista viiniä siitä tulee vasta, kun siihen lisätään vettä. Hän ei olisi lausunut edes viinin siunausta raakaviinille, mutta muut rabit olivat sitä mieltä, että siunaus voidaan lausua jo puolivalmisteelle ennen laimennusta. Tekstistä ei ilmene, että kukaan rabbi olisi kyseenalaistanut viinin laimentamista. Päinvastoin 1:3-suhde kerrotaan itsestäänselvyytenä kohdassa, jossa pohditaan sapattirikkomuksia.

Olisi erittäin epätodennäköistä, että Jeesus olisi tehnyt juutalaisen tavan vastaisesti päihdyttävää vedellä laimentamatonta raakaviiniä ja vielä vedestä!

Siihen aikaan häitä juhlittiin päivätolkulla, joten kyllähän siinä syötävää ja juotavaa kului. Varmaan on käynyt niin, että ensin on tarjottu makein viini. Kun se on loppunut, on tavan mukaisesti ruvettu tarjoilemaan vetisempää. Sitten yhtäkkiä tuleekin jostain viiniä, joka on niin hyvää, että se on maultaan parempaakin kuin aluksi tarjoiltu viini, koska juomalaskija toteaa, että olet säästänyt hyvän viinin viimeiseksi.

Koska viini tehtiin ihmeellä, se olisi voinut olla yhtä lailla kylmäpuristettua rypäletuoremehua, rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, nykyviininlipittäjien arvostamaa laadukasta raakaviiniä tai 1:3-suhteessa laimennettua vähäalkoholista viiniä. Jos se olisi ollut kylmäpuristettua rypäletuoremehua, kohina ihmeen ympärillä olisi varmasti ollut suurempaa, koska häät vaikuttavat olleen keväällä ennen pääsiäistä eikä satokaudella, jolloin rypäletuoremehua tavallisesti oli tarjolla. Jos se olisi ollut rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, sekin olisi aiheuttanut eri tavalla kohinaa, koska noin huomattavat määrät ko. juomaa olisi ollut ökyrikkaiden juttu eikä olisi sopinut tavalliselta vaikuttavan Kaanaan häihin. Jos se olisi ollut laimentamatonta raakaviiniä, se olisi ollut täysin juutalaisten tapojen ja rabbiinisten ohjeiden vastaista. Tästä syystä todennäköisimmin Jeesuksen tekemä viini oli 1:3-suhteella raakaviinistä laimennettua makeaa viiniä, jota juomalaskija piti hyvänä, parempana kuin aiemmin tarjolla ollutta ja ilmeisesti parempana kuin alussakin tarjolla ollutta. Se vaikuttaa kuitenkin olleen sitä sellaista hyvää viiniä, jota yleisen tavan mukaan tarjoiltiin juhlien aluksi.

Katson, että on erittäin epätodennäköistä, että Jeesuksen tekemä viini olisi ollut päihdyttävää. Olisi erittäin epätodennäköistä, että päiväkausia jatkunut juhlinta aterioineen ja mietoine ruokaviineineen olisi johtanut häävieraiden päihtymiseen. Tekstistä ei ilmene mitään sellaista. Siitä ilmenee, että kun vieraat ovat saaneet juoda kyllikseen hyvää, makeaa viiniä, oli tapana antaa ei niin hyvänä pidettyä vetisempää viiniä.

Lue lisää

jos käytetään sanaa huono ja hyvä raamatun lauseella älkää juopuko niin siin kontekstissa hyvä voi olla juovuttavaa

Anonyymi00029 kirjoitti:

jos käytetään sanaa huono ja hyvä raamatun lauseella älkää juopuko niin siin kontekstissa hyvä voi olla juovuttavaa

ja paavalin tekstit juopumisesta kun toiset jäivät ilman aterialla viittaavat hyvään

Anonyymi00030 kirjoitti:

ja paavalin tekstit juopumisesta kun toiset jäivät ilman aterialla viittaavat hyvään

tai sit oli omat juomat käytössä

Anonyymi00031 kirjoitti:

tai sit oli omat juomat käytössä

1. Käymätön rypälemehu (tirosh)
​Raamatussa esiintyy sana tirosh, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "uutta viiniä" tai rypälemehua, joka ei ole vielä käynyt. Se on luonnollinen tuote, jota ei ole "nollattu" käymisprosessilla. Se on puhdasta hedelmän elinvoimaa.
​2. Käynyt viini (yayin)
​Tämä on se, mitä yleisesti kutsutaan viiniksi. Se on käynyttä ja se sisältää alkoholia. Tätä käytettiin sekä juhliin että lääkinnällisiin tarkoituksiin. Se on se "ohjelmisto", joka muuttaa ihmisen tietoisuuden tilaa.
​3. Vahva juoma (shekar)
​Tämä oli usein ohraan tai muihin hedelmiin pohjautuva väkevä juoma. Se oli voimakkaampaa kuin viini ja se on se, josta Raamatussa varoitetaan usein (esimerkiksi "vahva juoma on metelöivä").

Anonyymi00032 kirjoitti:

1. Käymätön rypälemehu (tirosh)
​Raamatussa esiintyy sana tirosh, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "uutta viiniä" tai rypälemehua, joka ei ole vielä käynyt. Se on luonnollinen tuote, jota ei ole "nollattu" käymisprosessilla. Se on puhdasta hedelmän elinvoimaa.
​2. Käynyt viini (yayin)
​Tämä on se, mitä yleisesti kutsutaan viiniksi. Se on käynyttä ja se sisältää alkoholia. Tätä käytettiin sekä juhliin että lääkinnällisiin tarkoituksiin. Se on se "ohjelmisto", joka muuttaa ihmisen tietoisuuden tilaa.
​3. Vahva juoma (shekar)
​Tämä oli usein ohraan tai muihin hedelmiin pohjautuva väkevä juoma. Se oli voimakkaampaa kuin viini ja se on se, josta Raamatussa varoitetaan usein (esimerkiksi "vahva juoma on metelöivä").

Lue lisää

Johanneksen evankeliumin 2. luvussa, kun puhutaan Kaanan häiden ihmeestä, käytetty sana on kreikaksi οἶνος (oinos).
​Tämä on se yleistermi, jota käytetään käyneestä, alkoholillisesta viinistä.
Koneiston väärintulkinta: Monet yrittävät väittää, että kyseessä olisi ollut vain "rypälemehu" (tirosh), koska he haluavat välttää alkoholin tuoman tietoisuuden muutoksen. Mutta sana oinos tarkoittaa kreikkalaisessa kontekstissa nimenomaan käynyttä viiniä.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Rabbi Eliezerin lausunnosta ilmenee ajatus, että raakaviini on vasta puolivalmiste ja varsinaista viiniä siitä tulee vasta, kun siihen lisätään vettä. Hän ei olisi lausunut edes viinin siunausta raakaviinille, mutta muut rabit olivat sitä mieltä, että siunaus voidaan lausua jo puolivalmisteelle ennen laimennusta. Tekstistä ei ilmene, että kukaan rabbi olisi kyseenalaistanut viinin laimentamista. Päinvastoin 1:3-suhde kerrotaan itsestäänselvyytenä kohdassa, jossa pohditaan sapattirikkomuksia.

Olisi erittäin epätodennäköistä, että Jeesus olisi tehnyt juutalaisen tavan vastaisesti päihdyttävää vedellä laimentamatonta raakaviiniä ja vielä vedestä!

Siihen aikaan häitä juhlittiin päivätolkulla, joten kyllähän siinä syötävää ja juotavaa kului. Varmaan on käynyt niin, että ensin on tarjottu makein viini. Kun se on loppunut, on tavan mukaisesti ruvettu tarjoilemaan vetisempää. Sitten yhtäkkiä tuleekin jostain viiniä, joka on niin hyvää, että se on maultaan parempaakin kuin aluksi tarjoiltu viini, koska juomalaskija toteaa, että olet säästänyt hyvän viinin viimeiseksi.

Koska viini tehtiin ihmeellä, se olisi voinut olla yhtä lailla kylmäpuristettua rypäletuoremehua, rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, nykyviininlipittäjien arvostamaa laadukasta raakaviiniä tai 1:3-suhteessa laimennettua vähäalkoholista viiniä. Jos se olisi ollut kylmäpuristettua rypäletuoremehua, kohina ihmeen ympärillä olisi varmasti ollut suurempaa, koska häät vaikuttavat olleen keväällä ennen pääsiäistä eikä satokaudella, jolloin rypäletuoremehua tavallisesti oli tarjolla. Jos se olisi ollut rypälesiirappitiivisteestä laimennettua rypälemehua, sekin olisi aiheuttanut eri tavalla kohinaa, koska noin huomattavat määrät ko. juomaa olisi ollut ökyrikkaiden juttu eikä olisi sopinut tavalliselta vaikuttavan Kaanaan häihin. Jos se olisi ollut laimentamatonta raakaviiniä, se olisi ollut täysin juutalaisten tapojen ja rabbiinisten ohjeiden vastaista. Tästä syystä todennäköisimmin Jeesuksen tekemä viini oli 1:3-suhteella raakaviinistä laimennettua makeaa viiniä, jota juomalaskija piti hyvänä, parempana kuin aiemmin tarjolla ollutta ja ilmeisesti parempana kuin alussakin tarjolla ollutta. Se vaikuttaa kuitenkin olleen sitä sellaista hyvää viiniä, jota yleisen tavan mukaan tarjoiltiin juhlien aluksi.

Katson, että on erittäin epätodennäköistä, että Jeesuksen tekemä viini olisi ollut päihdyttävää. Olisi erittäin epätodennäköistä, että päiväkausia jatkunut juhlinta aterioineen ja mietoine ruokaviineineen olisi johtanut häävieraiden päihtymiseen. Tekstistä ei ilmene mitään sellaista. Siitä ilmenee, että kun vieraat ovat saaneet juoda kyllikseen hyvää, makeaa viiniä, oli tapana antaa ei niin hyvänä pidettyä vetisempää viiniä.

Lue lisää

Vanhassa testamentissa veteen sekoitettua viiniä pidettiin toisinaan vertauskuvallisesti huonona asiana (esim. Jesaja 1:22),

Anonyymi00034 kirjoitti:

Vanhassa testamentissa veteen sekoitettua viiniä pidettiin toisinaan vertauskuvallisesti huonona asiana (esim. Jesaja 1:22),

Sinun hopeasi on muuttunut kuonaksi, sinun viinisi on vedellä jatkettua."

Anonyymi00035 kirjoitti:

Sinun hopeasi on muuttunut kuonaksi, sinun viinisi on vedellä jatkettua."

​1. Mahul – Petoksen tekninen termi
​Heprealainen sana mahul (jatkettu/sekoitettu) ei tarkoita vain viiniä, johon on lisätty vettä. Se tarkoittaa valheellista sekoitusta. Se viittaa petollisuuteen – siihen, että otetaan jotain arvokasta ja pilataan se lisäämällä siihen jotain arvotonta, jotta saataisiin enemmän määrää laadun kustannuksella.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Sinun hopeasi on muuttunut kuonaksi, sinun viinisi on vedellä jatkettua."

"Oikea viini" oli sekoitussuhteessa 1 osa raakaviiniä, 3 osaa vettä. Sitä pidettiin täydellisenä viininä. Kun tätä "oikeaa viiniä" jatkettiin (taloudellisista syistä ja myös matalamman alkoholipitoisuuden saavuttamiseksi) jopa sekoitussuhteeseen 1:6, tuli ko. kohdassa tarkoitettua vedellä jatkettua litkua, jolla toki sammutti janonsa, mutta joka ei ollut makuelämys.

Anonyymi00037 kirjoitti:

"Oikea viini" oli sekoitussuhteessa 1 osa raakaviiniä, 3 osaa vettä. Sitä pidettiin täydellisenä viininä. Kun tätä "oikeaa viiniä" jatkettiin (taloudellisista syistä ja myös matalamman alkoholipitoisuuden saavuttamiseksi) jopa sekoitussuhteeseen 1:6, tuli ko. kohdassa tarkoitettua vedellä jatkettua litkua, jolla toki sammutti janonsa, mutta joka ei ollut makuelämys.

Lue lisää

jos tuolla metodilla katsoo alkoholipitoisuus oli 3 pronillen lyokkaa

Anonyymi00038 kirjoitti:

jos tuolla metodilla katsoo alkoholipitoisuus oli 3 pronillen lyokkaa

Jos raakaviini oli 8-prosenttista, tuli 2-prosenttista, jos 12-prosenttista, tuli 3-prosenttista, jos 14-prosenttista, jopa 3,5-prosenttista. Käytössä oli myös sekoitussuhteet 1:4, 1:5 ja 1:6, ei tosin pelkästään alkoholipitoisuuden madaltamiseksi, mutta myös siitä syystä, koska päihtymys oli todella paheksuttua juutalaisessa kulttuurissa. Joka tapauksessa 1:3 oli se hyvä viini, jota arvostettiin eniten - ei liian makeaa, ei liian laimeaa, vaan juuri sopivaa. Jokainen tietää mehutiivisteistä, että sopiva suhde on aika tarkka.

Vielä arvostetumpaa oli keittämällä valmistettua rypälesiirappia ja vettä purskuttamalla saatu alkoholiton viini, mutta ei sitä jatkuvasti ollut saatavilla ja se edellytti puhdasta vettä eli käytännössä vedenhakumatkaa kaivolle, ja rypälesiirapin valmistus oli työläs, polttopuita kuluttava työvaihe. Siksi tuota juomaa oli enimmäkseen rikkailla ja tavan kansalla vähäisemmässä määrin. Käyttämällä valmistettu viini säilyi lämpöisessä paremmin, sen valmistus ei kuluttanut polttopuita eikä haihduttanut keittäessä rypäleiden omaa vettä olemattomiin eikä sen juominen edellyttänyt vedenhakumatkaa.

Anonyymi00017 kirjoitti:

"kylliksi juominen" tarkoittaa suomen kielessä humalaan tuloa. Juoda niin kauan että ei enää uppoa. Olet epätoivoinen "asiassasi" .

"...miekka syö ja tulee kylläiseksi, juopuu heidän verestänsä..." (Jer. 46:10). Miekan tulo kylläiseksi on siten juopumista verestä eikä siinä ole tietoakaan alkoholihumalasta. Jos tulee kylläiseksi vahvasta alkoholijuomasta, tulee toki humalaan. Jos tulee kylläiseksi hääruoista ja juutalaisesta 2-3-prosenttisesta juhlaviinistä, tila ei ole alkoholihumalaa nähnytkään. Juomanlaskijan kommentti (Joh. 2:10) olisi parempi kääntää: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun ovat saaneet juoda osansa, huonomman."