Valitusluvan myöntäminen Korkeimmassa oikeudessa

Ymmärrän tietysti hissi- ja putkikulut ym. Mutta eikö nämä latauspistekulut kuulu ainoastaan sähköauton omistajille? Miksi esim jonkun raihnaisen eläkeläisen, joka käyttää rollaattoria, pitäisi osallistua niihin?

Anonyymi00002 kirjoitti:

Ymmärrän tietysti hissi- ja putkikulut ym. Mutta eikö nämä latauspistekulut kuulu ainoastaan sähköauton omistajille? Miksi esim jonkun raihnaisen eläkeläisen, joka käyttää rollaattoria, pitäisi osallistua niihin?

Lue lisää

Kannattaa tutustua asuntoyhtiölakiin ja minkälainen asumismuoto suomalainen asunto-osakeyhtiö on.
Siinä yhtiö omistaa loppupelissä kaikki rakennukset, tontin (mikäli ei vuokratontti), parkkipaikat yms. ja osakkeenomistajat vain hallitsevat niitä omistamiensa osakkeiden kautta.
Nyt oikeus on katsonut että tuo autopaikkojen sähköistuksen uusinta kuuluun asioihin jotka voidaan päättää yhtiökokouksen normaalilla enemmistöpäätöksellä ja se voidaan rahoittaa kaikilta osakkeenomistajilta kerättävillä maksuilla yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Nythän pitää huomioida että kyseisessä tapauksessa taloyhtiö ei rakentanut sähköautojen latauspistettä autopaikoille vaan veti vain uudet kaapeloinnit ja sähkökeskusmuutokset jotka mahdollistavat sitten niiden osakkaiden rakentavan omalla kustannuksellaan sähkölatauspisteen hallinnoimalleen autopaikalle.

santtu_1975X kirjoitti:

Kannattaa tutustua asuntoyhtiölakiin ja minkälainen asumismuoto suomalainen asunto-osakeyhtiö on.
Siinä yhtiö omistaa loppupelissä kaikki rakennukset, tontin (mikäli ei vuokratontti), parkkipaikat yms. ja osakkeenomistajat vain hallitsevat niitä omistamiensa osakkeiden kautta.
Nyt oikeus on katsonut että tuo autopaikkojen sähköistuksen uusinta kuuluun asioihin jotka voidaan päättää yhtiökokouksen normaalilla enemmistöpäätöksellä ja se voidaan rahoittaa kaikilta osakkeenomistajilta kerättävillä maksuilla yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Nythän pitää huomioida että kyseisessä tapauksessa taloyhtiö ei rakentanut sähköautojen latauspistettä autopaikoille vaan veti vain uudet kaapeloinnit ja sähkökeskusmuutokset jotka mahdollistavat sitten niiden osakkaiden rakentavan omalla kustannuksellaan sähkölatauspisteen hallinnoimalleen autopaikalle.

Lue lisää

Ymmärrän tämänkin, että kyseessä on asuntoyhtiölaki.

Mutta on olemassa myös yhdistyslaki, mitä on voitava soveltaa. Kaikkia lakeja on noudatettava.

Miten yksityisen osakkaan ääni vaikuttaa?
Jos hän on eri mieltä, ja jos kyseinen asia ei koske häntä. Hissit ja yleisputket, pihamaa ym. koskee tietysti, mutta tämä sähköautojen omistaminenhan on täysin extraa. Miksi pitäisi osallistua siihen?

Toisaalta taloyhtiö on laiminlyönyt velvollisuuden selittää ja tarkentaa asiallisesti ja ystävällisesti kantajille asian ja käydä se läpi kantajien kanssa, - jotta ei olisi tarvittu lähteä näin kalliiseen ruljanssiin. Taloyhtiö olisi toiminut korrektisti, jos olisi palkannut yhden tätä lakia sekä yhdistyslakia ja demokratiaa koskevan asianajajan selittämään tilanne ja saamaan selville tilanteen.

Usein taloyhtiössä istuu samat päättäjät vuodesta toiseen ja nämä herrat päättävät asiat jo ennen kokouksia. Kokouksissa muut menevät sitten näiden päättäjien mukaan, eikä oteta huomioon yksittäisten kantaa. Puheenjohtaja on usein puolueellinen ja samaa mieltä kuin hallitus.

Ja ei ne "Oikeudet" aina ole "oikeassa". Niin paljon on tullut seurattua "oikeuksien" päätöksiä. Eivät antaneet valituslupaa?

On aihan iheellista käsitellä Korkeimmassa Oikeudessa. Asia on ajankohtainen demokraattinen kysymys. Jos tulee pakolliseksi tavallisille polkupyöräilijöille osallistua sähköautoilijoiden kustannuksiin, niin mihin ollaan menossa?
Maksakoot sähköautoilijat putkensa itse.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Ymmärrän tämänkin, että kyseessä on asuntoyhtiölaki.

Mutta on olemassa myös yhdistyslaki, mitä on voitava soveltaa. Kaikkia lakeja on noudatettava.

Miten yksityisen osakkaan ääni vaikuttaa?
Jos hän on eri mieltä, ja jos kyseinen asia ei koske häntä. Hissit ja yleisputket, pihamaa ym. koskee tietysti, mutta tämä sähköautojen omistaminenhan on täysin extraa. Miksi pitäisi osallistua siihen?

Toisaalta taloyhtiö on laiminlyönyt velvollisuuden selittää ja tarkentaa asiallisesti ja ystävällisesti kantajille asian ja käydä se läpi kantajien kanssa, - jotta ei olisi tarvittu lähteä näin kalliiseen ruljanssiin. Taloyhtiö olisi toiminut korrektisti, jos olisi palkannut yhden tätä lakia sekä yhdistyslakia ja demokratiaa koskevan asianajajan selittämään tilanne ja saamaan selville tilanteen.

Usein taloyhtiössä istuu samat päättäjät vuodesta toiseen ja nämä herrat päättävät asiat jo ennen kokouksia. Kokouksissa muut menevät sitten näiden päättäjien mukaan, eikä oteta huomioon yksittäisten kantaa. Puheenjohtaja on usein puolueellinen ja samaa mieltä kuin hallitus.

Ja ei ne "Oikeudet" aina ole "oikeassa". Niin paljon on tullut seurattua "oikeuksien" päätöksiä. Eivät antaneet valituslupaa?

On aihan iheellista käsitellä Korkeimmassa Oikeudessa. Asia on ajankohtainen demokraattinen kysymys. Jos tulee pakolliseksi tavallisille polkupyöräilijöille osallistua sähköautoilijoiden kustannuksiin, niin mihin ollaan menossa?
Maksakoot sähköautoilijat putkensa itse.

Lue lisää

Nyt ei ihan aukea mitä tuo yhdistyslaki tähän liittyy..?
Kysehän ei ole yhdistyksestä vaan tiettyä erityisalaa (asuminen) varten perustetusta osakeyhtiöstä joka hallitsee asuinkiinteistöä.

Jutussahan ei ole kerrottu onko korkeimpaan oikeuteen valitettu ja sitten vielä ihan toinen asia ottaisiko korkeinoikeus tuota juttua käsittelyyn,

santtu_1975X kirjoitti:

Nyt ei ihan aukea mitä tuo yhdistyslaki tähän liittyy..?
Kysehän ei ole yhdistyksestä vaan tiettyä erityisalaa (asuminen) varten perustetusta osakeyhtiöstä joka hallitsee asuinkiinteistöä.

Jutussahan ei ole kerrottu onko korkeimpaan oikeuteen valitettu ja sitten vielä ihan toinen asia ottaisiko korkeinoikeus tuota juttua käsittelyyn,

Lue lisää

Tää Yhdistyslaki on "veikeä" seikka.
Tuomioistuimet vähättelevät sitä täysin, eivätkä hoksaa asiayhteyksiä.
Kannattaisi eritellä ne kohdat sieltä, jotka ovat relevantteja. - Ei ole siis kyse vain, että miten "Porkkana- ja punajuuriyhdistyksen" tulee toimia.

"Jos tulee pakolliseksi tavallisille polkupyöräilijöille osallistua sähköautoilijoiden kustannuksiin, niin mihin ollaan menossa?
Maksakoot sähköautoilijat putkensa itse."

Miten Korkein oikeus suhtautuu tähän?

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tää Yhdistyslaki on "veikeä" seikka.
Tuomioistuimet vähättelevät sitä täysin, eivätkä hoksaa asiayhteyksiä.
Kannattaisi eritellä ne kohdat sieltä, jotka ovat relevantteja. - Ei ole siis kyse vain, että miten "Porkkana- ja punajuuriyhdistyksen" tulee toimia.

"Jos tulee pakolliseksi tavallisille polkupyöräilijöille osallistua sähköautoilijoiden kustannuksiin, niin mihin ollaan menossa?
Maksakoot sähköautoilijat putkensa itse."

Miten Korkein oikeus suhtautuu tähän?

Lue lisää

Koska kyseessä on asuntoOSAKEYHTIÖ ei yhdistys, niin miksi yhdistyslakia sovellettaisiin..,

Ja vielä kun on kyse osakeyhtiön muodosta jolle on laadittu vielä ihan oma lainsäädäntöönsä.

Nyt kun lakipalsta kyseessä, niin kerrotko minkä lainkohtien perusteellä yhdistyslakia sovellettaisiin osakeyhtiön jolle on vielä ihan oma lainsäädäntö.

santtu_1975X kirjoitti:

Koska kyseessä on asuntoOSAKEYHTIÖ ei yhdistys, niin miksi yhdistyslakia sovellettaisiin..,

Ja vielä kun on kyse osakeyhtiön muodosta jolle on laadittu vielä ihan oma lainsäädäntöönsä.

Nyt kun lakipalsta kyseessä, niin kerrotko minkä lainkohtien perusteellä yhdistyslakia sovellettaisiin osakeyhtiön jolle on vielä ihan oma lainsäädäntö.

Lue lisää

Periaatteessa on kaksi eri yhteisöä, joiden "lain henki" pitäisi olla vastaavanlainen. Yhteisö kuin yhteisö.

Tämä saattaa olla hankalaa monelle ymmärtää. "Porkkana- ja punajuuri ry. yhdistyksen" ja osakeyhtiön logiikka koskien kansalaisten/jäsenten oikeuksia pitäisi jotenkuten täsmätä jollain tasolla "lain hengen" mukaisesti. Vai ei?

Demokratia-aate on kuitenkin yhteinen molemmille. Demokratian "henkeä" pitäisi soveltaa ihan kaikessa lainsäädännössä. Tästä lienee jossain pykälä jossain, vai eikö ole?

Toinen asia on "sovittaminen". Eikö osakeyhtiön pitäisi yrittää ensin sovitella? Onko taloyhtiö yrittänyt? Onko taloyhtiö yrittänyt osakkaan parasta, niin että ei joutuisi 42 000 euron kuluihin? - En siis usko, että olisi yrittänyt. Jos kantaja olisi saanut tietää, että tuleekin 42 000 euron kulut, niin epäilen vahvasti, että ei olisi ryhtynyt toimeen.

Siis olenpa huomannut monesti, miten taloyhtiäiden hallituksen herrat toimivat...


Tässä kaikessa mennäänkin jo "logiikan" osa-alueelle, mikä nimenomaan asianajajien, tuomarien ja oikeuden ptäisi myös ottaa huomioon, - kuten he itse sitä toitottavat. Juridiikka kun on "oikein toimimista". - Huom: - no tosin kyseenalaistan joitakin käräjä- ja hovi-oikeksia.

Asia on jätetty nyt Korkeimman Oikeuden huomaan. Jäämme odottelemaan mitä Korkein Oikeus tykkää. Asia on ajankohtainen.

Hyvää Juhannusta!

Anonyymi00005 kirjoitti:

Periaatteessa on kaksi eri yhteisöä, joiden "lain henki" pitäisi olla vastaavanlainen. Yhteisö kuin yhteisö.

Tämä saattaa olla hankalaa monelle ymmärtää. "Porkkana- ja punajuuri ry. yhdistyksen" ja osakeyhtiön logiikka koskien kansalaisten/jäsenten oikeuksia pitäisi jotenkuten täsmätä jollain tasolla "lain hengen" mukaisesti. Vai ei?

Demokratia-aate on kuitenkin yhteinen molemmille. Demokratian "henkeä" pitäisi soveltaa ihan kaikessa lainsäädännössä. Tästä lienee jossain pykälä jossain, vai eikö ole?

Toinen asia on "sovittaminen". Eikö osakeyhtiön pitäisi yrittää ensin sovitella? Onko taloyhtiö yrittänyt? Onko taloyhtiö yrittänyt osakkaan parasta, niin että ei joutuisi 42 000 euron kuluihin? - En siis usko, että olisi yrittänyt. Jos kantaja olisi saanut tietää, että tuleekin 42 000 euron kulut, niin epäilen vahvasti, että ei olisi ryhtynyt toimeen.

Siis olenpa huomannut monesti, miten taloyhtiäiden hallituksen herrat toimivat...


Tässä kaikessa mennäänkin jo "logiikan" osa-alueelle, mikä nimenomaan asianajajien, tuomarien ja oikeuden ptäisi myös ottaa huomioon, - kuten he itse sitä toitottavat. Juridiikka kun on "oikein toimimista". - Huom: - no tosin kyseenalaistan joitakin käräjä- ja hovi-oikeksia.

Asia on jätetty nyt Korkeimman Oikeuden huomaan. Jäämme odottelemaan mitä Korkein Oikeus tykkää. Asia on ajankohtainen.

Hyvää Juhannusta!

Lue lisää

Kannattaa muistaa että kantaja valitti vielä käräoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja viimeistään käräoikeiden päätöksen jälkeen hänellä olisi pitänyt olla tieto että hänen valituksensa ei hyvin todennäköisesti menesty (mutta silti päättä valittaa tuomiosta). Kantajalla on hyvin olettettavasti ollut oma asianajansa ja tämän asianajajan tehtävänä olisi ollut kertoa päämiehellensä mahdollisista kustannusriskeista ei vastapuolen eli asunto-osakeyhtiön.

Taustahan ei kerro minkälaisia neuvotteluita on ollut valituksen tehneen osakkaan ja yhtiön välillä ennen oikeuteen menoa.

Ja ainakaan vielä en ole mistään lukenut että asiasta olisi valitettu korkeimpaan oikeuteen, onko sinulla tästä parempaa tietoa?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Periaatteessa on kaksi eri yhteisöä, joiden "lain henki" pitäisi olla vastaavanlainen. Yhteisö kuin yhteisö.

Tämä saattaa olla hankalaa monelle ymmärtää. "Porkkana- ja punajuuri ry. yhdistyksen" ja osakeyhtiön logiikka koskien kansalaisten/jäsenten oikeuksia pitäisi jotenkuten täsmätä jollain tasolla "lain hengen" mukaisesti. Vai ei?

Demokratia-aate on kuitenkin yhteinen molemmille. Demokratian "henkeä" pitäisi soveltaa ihan kaikessa lainsäädännössä. Tästä lienee jossain pykälä jossain, vai eikö ole?

Toinen asia on "sovittaminen". Eikö osakeyhtiön pitäisi yrittää ensin sovitella? Onko taloyhtiö yrittänyt? Onko taloyhtiö yrittänyt osakkaan parasta, niin että ei joutuisi 42 000 euron kuluihin? - En siis usko, että olisi yrittänyt. Jos kantaja olisi saanut tietää, että tuleekin 42 000 euron kulut, niin epäilen vahvasti, että ei olisi ryhtynyt toimeen.

Siis olenpa huomannut monesti, miten taloyhtiäiden hallituksen herrat toimivat...


Tässä kaikessa mennäänkin jo "logiikan" osa-alueelle, mikä nimenomaan asianajajien, tuomarien ja oikeuden ptäisi myös ottaa huomioon, - kuten he itse sitä toitottavat. Juridiikka kun on "oikein toimimista". - Huom: - no tosin kyseenalaistan joitakin käräjä- ja hovi-oikeksia.

Asia on jätetty nyt Korkeimman Oikeuden huomaan. Jäämme odottelemaan mitä Korkein Oikeus tykkää. Asia on ajankohtainen.

Hyvää Juhannusta!

Lue lisää

Ja ei se että sinä mielestäsi rinnastat asunto-osakeyhtiön ja yhdistyksen toisiinsa tarkoita sitä että oikeudenkäytöllisesti niillä olisi tekemistä toistensa kanssa.

Kerrotko yhdenkin oikeustapauksen missä ollaan joko asunto-osakeyhtiön tapauksessa sovellettu tuomiolauselmassa yhdistyslakia taikka yhdistyksen tapauksessa asunto-osakeyhtiälakia.

Toivottavasti ainakaan sinä et ole laatimassa valituskirjelmää korkeimpaan oikeuteen siillä perusteella että jutussa ei ole noudattu yhdistyslakia...

Laintuntemuksesta ja sen soveltamisesta olisi hyötyä keskusteltaessa laki palstalla.

Yhdistyslaki kertoo kahdessa ensimmäisessä pykälässään mitä yhdistyslaki koskee ja en saa tuota sopimaan asunto-osakeyhtiön tapaukseen:

"1 §
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.

2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.

Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty.

Uskonnollisista yhdyskunnista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty."

santtu_1975X kirjoitti:

Kannattaa muistaa että kantaja valitti vielä käräoikeuden päätöksestä hovioikeuteen ja viimeistään käräoikeiden päätöksen jälkeen hänellä olisi pitänyt olla tieto että hänen valituksensa ei hyvin todennäköisesti menesty (mutta silti päättä valittaa tuomiosta). Kantajalla on hyvin olettettavasti ollut oma asianajansa ja tämän asianajajan tehtävänä olisi ollut kertoa päämiehellensä mahdollisista kustannusriskeista ei vastapuolen eli asunto-osakeyhtiön.

Taustahan ei kerro minkälaisia neuvotteluita on ollut valituksen tehneen osakkaan ja yhtiön välillä ennen oikeuteen menoa.

Ja ainakaan vielä en ole mistään lukenut että asiasta olisi valitettu korkeimpaan oikeuteen, onko sinulla tästä parempaa tietoa?

Lue lisää

Ja tarkemmin juttua lukiessa niin kantajan OMAT asianajokulut ovat olleet 22000€ ja toloyhtiön kulut 20000€. Olisiko taloyhtiön pitänyt varoittaa kantajaa hänen omista asianajokuluista vai olisiko hänen pitänyt itse olla tietoinen siitö mitä hänen oma itsensä palkkaama asianajaja hänelta laskuttaa, luulisi hänen itsensä tietävän paremmin kuin taloyhtiön.

Viimeistään käräjäoikeuden päätöksen jälkeen olisi pitänyt istua alas ja miettiä kannattaako jatkaa vaiko ei.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja tarkemmin juttua lukiessa niin kantajan OMAT asianajokulut ovat olleet 22000€ ja toloyhtiön kulut 20000€. Olisiko taloyhtiön pitänyt varoittaa kantajaa hänen omista asianajokuluista vai olisiko hänen pitänyt itse olla tietoinen siitö mitä hänen oma itsensä palkkaama asianajaja hänelta laskuttaa, luulisi hänen itsensä tietävän paremmin kuin taloyhtiön.

Viimeistään käräjäoikeuden päätöksen jälkeen olisi pitänyt istua alas ja miettiä kannattaako jatkaa vaiko ei.

Lue lisää

"Kantajalla on hyvin olettettavasti ollut oma asianajansa ja tämän asianajajan tehtävänä olisi ollut kertoa päämiehellensä mahdollisista kustannusriskeista ei vastapuolen eli asunto-osakeyhtiön."

Totta on, että kantajan asianajaja olisi voinut kertoa kantajalle mahdollisista seuraamuksista. On ehkä kertonutkin, sitä emme tiedä. Toisaalta asianajajansa on todennäköisesti ollut vakaumuksella sitä mieltä, että asia hoituu asiakkaansa kannan mukaisesti. Kysymys onkin, että onko jossain ennakkotietoa olemassa, miten tulee toimia tällaisessa tapauksessa.

Onko tietoa tästä? Missä? Onko ennakkotapausta?

Toisaalta taloyhtiön VELVOLLISUUS on pitää oman osakkaansa puolia kaikissa tapauksissa. "Isällisesti" selvittää/sovitella. Tästäkin on varmaan olemassa jokin pykälä, = eli taloyhtiö "ei saa toimia oman osakkaansa etua" vastaan. Taloyhtiön/taloyhtiön asianajajan olisi pitänyt siis edes yrittää sovittelua! Tätäkään emme tiedä. Olettaisin, että ei ole yrittänyt. Jos on yrittänyt, niin esittäköön todisteen siitä.

Jos mitään sovittelua ei ole yritetty kummankaan puolelta, niin MOLEMPIEN puolien asianajajat ovat toimineet vastoin pykäliä. Vastatkoot laiminlyönneistään!

"Laintuntemuksesta ja sen soveltamisesta olisi hyötyä keskusteltaessa laki palstalla.

Yhdistyslaki kertoo kahdessa ensimmäisessä pykälässään mitä yhdistyslaki koskee ja en saa tuota sopimaan asunto-osakeyhtiön tapaukseen:

"1 §
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.

2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.

Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty."

Niinpähän lukee, mutta mitenkäs tämä sovelletaan ja tulkitaan tähän tapaukseen? Laintuntemuksen lisäksi olisi erittäin tärkeää käyttää järkeä ja logiikkaa. Usein vain tämä unohdetaan.

Lukeehan myös esim. "Käytä Pepsodenttia, niin hyvä tulee" rautatieaseman seinällä, sitäkinkö pitäisi noudattaa?

Nyt on asia kuitenkin Korkeimmassa Oikeudessa, joka päättää.
Jättäkäämme huoletta asia sen päätettäväksi!

Anonyymi00006 kirjoitti:

"Kantajalla on hyvin olettettavasti ollut oma asianajansa ja tämän asianajajan tehtävänä olisi ollut kertoa päämiehellensä mahdollisista kustannusriskeista ei vastapuolen eli asunto-osakeyhtiön."

Totta on, että kantajan asianajaja olisi voinut kertoa kantajalle mahdollisista seuraamuksista. On ehkä kertonutkin, sitä emme tiedä. Toisaalta asianajajansa on todennäköisesti ollut vakaumuksella sitä mieltä, että asia hoituu asiakkaansa kannan mukaisesti. Kysymys onkin, että onko jossain ennakkotietoa olemassa, miten tulee toimia tällaisessa tapauksessa.

Onko tietoa tästä? Missä? Onko ennakkotapausta?

Toisaalta taloyhtiön VELVOLLISUUS on pitää oman osakkaansa puolia kaikissa tapauksissa. "Isällisesti" selvittää/sovitella. Tästäkin on varmaan olemassa jokin pykälä, = eli taloyhtiö "ei saa toimia oman osakkaansa etua" vastaan. Taloyhtiön/taloyhtiön asianajajan olisi pitänyt siis edes yrittää sovittelua! Tätäkään emme tiedä. Olettaisin, että ei ole yrittänyt. Jos on yrittänyt, niin esittäköön todisteen siitä.

Jos mitään sovittelua ei ole yritetty kummankaan puolelta, niin MOLEMPIEN puolien asianajajat ovat toimineet vastoin pykäliä. Vastatkoot laiminlyönneistään!

"Laintuntemuksesta ja sen soveltamisesta olisi hyötyä keskusteltaessa laki palstalla.

Yhdistyslaki kertoo kahdessa ensimmäisessä pykälässään mitä yhdistyslaki koskee ja en saa tuota sopimaan asunto-osakeyhtiön tapaukseen:

"1 §
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.

2 §
Soveltamisalan rajoitukset
Tämä laki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen.

Yhteisöön, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten, tätä lakia sovelletaan vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty."

Niinpähän lukee, mutta mitenkäs tämä sovelletaan ja tulkitaan tähän tapaukseen? Laintuntemuksen lisäksi olisi erittäin tärkeää käyttää järkeä ja logiikkaa. Usein vain tämä unohdetaan.

Lukeehan myös esim. "Käytä Pepsodenttia, niin hyvä tulee" rautatieaseman seinällä, sitäkinkö pitäisi noudattaa?

Nyt on asia kuitenkin Korkeimmassa Oikeudessa, joka päättää.
Jättäkäämme huoletta asia sen päätettäväksi!

Lue lisää

Yhä, yhdeltäkään taholta ei ole vielä saanut tietoa että korkeimpaan oikeuteen olisi valitettu , valituskirjelmän tekoon on aikaa 60päivää hovioikeuden päätöksen julkaisemisesta (joka on tullut Toukokuun lopussa).
Sitten kannattaa muistaa että Korkeinoikeus ei ole mikään "valitusautomaatti" vaan se ottaa vuositain käsitelyyn vain 5-10%:a sinne tehdyistä valituksista. Nythän pitää muistaa että tyytymättömyys hovioikeuden päätökseen itsessään ei ole valitusperuste korkeimpaan oikeuteen (korkein oikeus ei edes millään tavoin huomioi itse päätöstä kun antaa/epää valitusluvan), vaan siinä pitää olla muita määriteltyjä syitä.
Vasta sen jälkeen jos valituslupa korkeimmalta oikeudelta heltiää niin juttua aletaan käsittelemään tarkemmin korkeimmassa oikeudessa.

Eli lähtökohteisesti Hovioikeuden päätöstä pidetään "oikeana" mikäli valituskirjelmän tekijä ei pysty tuomaan esille selkeitä virheitä esimerkiksi itse oikeusprosessissa.
Mutta "omasta mielestä" virheellinen Hovioikeuden päätös ei vielä riitä valitusluvan saamiseen korkeimmasta oikeudesta.

On mahdollista että oikeudenkäynnissä on ollut sellaisia seikkoja jota lyhyessä jutussa ei ole tullut ilmi ja valituslua heltiää, mutta tämäkään ei vielä millään tavoin indikoisi sitä että tuomio itsessään muttuisi.

santtu_1975X kirjoitti:

Yhä, yhdeltäkään taholta ei ole vielä saanut tietoa että korkeimpaan oikeuteen olisi valitettu , valituskirjelmän tekoon on aikaa 60päivää hovioikeuden päätöksen julkaisemisesta (joka on tullut Toukokuun lopussa).
Sitten kannattaa muistaa että Korkeinoikeus ei ole mikään "valitusautomaatti" vaan se ottaa vuositain käsitelyyn vain 5-10%:a sinne tehdyistä valituksista. Nythän pitää muistaa että tyytymättömyys hovioikeuden päätökseen itsessään ei ole valitusperuste korkeimpaan oikeuteen (korkein oikeus ei edes millään tavoin huomioi itse päätöstä kun antaa/epää valitusluvan), vaan siinä pitää olla muita määriteltyjä syitä.
Vasta sen jälkeen jos valituslupa korkeimmalta oikeudelta heltiää niin juttua aletaan käsittelemään tarkemmin korkeimmassa oikeudessa.

Eli lähtökohteisesti Hovioikeuden päätöstä pidetään "oikeana" mikäli valituskirjelmän tekijä ei pysty tuomaan esille selkeitä virheitä esimerkiksi itse oikeusprosessissa.
Mutta "omasta mielestä" virheellinen Hovioikeuden päätös ei vielä riitä valitusluvan saamiseen korkeimmasta oikeudesta.

On mahdollista että oikeudenkäynnissä on ollut sellaisia seikkoja jota lyhyessä jutussa ei ole tullut ilmi ja valituslua heltiää, mutta tämäkään ei vielä millään tavoin indikoisi sitä että tuomio itsessään muttuisi.

Lue lisää

Valitusluvan hakeminen maksaa.
Toisaalta, jos kantajat joutuisivat pulittamaan yli 40.000 tonnia, niin ei se maksu enää haittaisi.

Tottakai oikeudenkäynnissä ja oikeuden sovelletuksessa on ollut seikkoja, jotka painavat. Ja erityisesti asianajajat ovat olleet piittaamattomia, mutta käärineet molemmat nätisti hintaa. Onko jompikumpi heistä yrittänyt sovittelua? Tätä emme tiedä.

Jos ei, niin siinä on jo ekamoka ja ei ole toimittu lain mukaisesti.
Onko taloyhtiö ollut osakastaan vastaan, onko ottanut selvään selvää ja selittänyt sen osakkaalle ystävällisesti ja asiallisesti?

Onko jossain selvät tekstit ja onko niistä otettu selvää ja näytetty osakkaille kirjallisesti? Onko ennakkotapausta? Ovatko asianajajat lukaisseet ja kertoneet? Eli ovatko hoitaneet hommansa?

Kai nyt jokainen, - ilman juristikoulutusta - ymmärtää, että yli 40.000 tonnia on kohtuutonta tästä pikkutiedosta?

Mitä tulee hovioikeuteen, niin no... (no comments)

Osakkaat voivat tehdä valituslupahakemuksen 60 päivän sisällä, jos eivät ole vielä tehneet.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Valitusluvan hakeminen maksaa.
Toisaalta, jos kantajat joutuisivat pulittamaan yli 40.000 tonnia, niin ei se maksu enää haittaisi.

Tottakai oikeudenkäynnissä ja oikeuden sovelletuksessa on ollut seikkoja, jotka painavat. Ja erityisesti asianajajat ovat olleet piittaamattomia, mutta käärineet molemmat nätisti hintaa. Onko jompikumpi heistä yrittänyt sovittelua? Tätä emme tiedä.

Jos ei, niin siinä on jo ekamoka ja ei ole toimittu lain mukaisesti.
Onko taloyhtiö ollut osakastaan vastaan, onko ottanut selvään selvää ja selittänyt sen osakkaalle ystävällisesti ja asiallisesti?

Onko jossain selvät tekstit ja onko niistä otettu selvää ja näytetty osakkaille kirjallisesti? Onko ennakkotapausta? Ovatko asianajajat lukaisseet ja kertoneet? Eli ovatko hoitaneet hommansa?

Kai nyt jokainen, - ilman juristikoulutusta - ymmärtää, että yli 40.000 tonnia on kohtuutonta tästä pikkutiedosta?

Mitä tulee hovioikeuteen, niin no... (no comments)

Osakkaat voivat tehdä valituslupahakemuksen 60 päivän sisällä, jos eivät ole vielä tehneet.

Lue lisää

Tämä "sovittelu" asia on hieman nyt outo tässä tilanteessa, en oikein ole varma mitä tuolla tarkoitat ja mitä asiassa olisi pitänyt sovitella ja kumman tahon puolelta?

Eli asunto-osakeyhtiö on tehnyt omasta mielestään lainmukaisen päätöksen sähköautojen latauspaikkojen "esivalmistelusta" parkkipaikoille sekä miten kyseinen hanke rahoitetaan ja tämä siis hyväksytty yhtiökokouksessa äänienemmistöllä.
Yksi osakas(pariskunta) ei hyväksynyt yhtiökokouksen päätöstä ja lopulta valitti päätöksestä oikeuteen jossa nyt sitten kaksi oikeusatetta on katsonut asunto-osakeyhtiön päätökset lainmukaiseksi.

Niin mitä tässä olisi nyt sitten pitänyt "sovitella" ketkä siihen olisi odallistuneet ja miksi tämä olisi lopulta tehty? Nythän on kyse siitä että asunto-osakeyhtiössä ylintä päätösvataa käyttää yhtiökokous ja vain yhtiökokous olisi voinut pyörtää edellisen yhtiökokouksen päätöksen (ei esim. yhtiön hallitus eikä isännöitsijä, yhtiön lakimies yms.).

Eli olisiko tässä pitänyt sovitella että tuon yhden asunnon osakkaiden ei olisi pitänyt maksaa kyseisen remontin kustannuksia omalta osaltaan vaikka yhtiökokous oli toisin päättänyt? Olisiko tämö sitten osakeyhtiölain mukaista osakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista, jos yksi osakas "ei halua maksaa osuuttaan" niin hänen ei sitten tämän takia tarvitsisi.
Kuten sanottu, kaksi oikeusastetta on jo päätynyt sille kannalle että as. oy:n toiminta on ollut lainmukaista.

santtu_1975X kirjoitti:

Tämä "sovittelu" asia on hieman nyt outo tässä tilanteessa, en oikein ole varma mitä tuolla tarkoitat ja mitä asiassa olisi pitänyt sovitella ja kumman tahon puolelta?

Eli asunto-osakeyhtiö on tehnyt omasta mielestään lainmukaisen päätöksen sähköautojen latauspaikkojen "esivalmistelusta" parkkipaikoille sekä miten kyseinen hanke rahoitetaan ja tämä siis hyväksytty yhtiökokouksessa äänienemmistöllä.
Yksi osakas(pariskunta) ei hyväksynyt yhtiökokouksen päätöstä ja lopulta valitti päätöksestä oikeuteen jossa nyt sitten kaksi oikeusatetta on katsonut asunto-osakeyhtiön päätökset lainmukaiseksi.

Niin mitä tässä olisi nyt sitten pitänyt "sovitella" ketkä siihen olisi odallistuneet ja miksi tämä olisi lopulta tehty? Nythän on kyse siitä että asunto-osakeyhtiössä ylintä päätösvataa käyttää yhtiökokous ja vain yhtiökokous olisi voinut pyörtää edellisen yhtiökokouksen päätöksen (ei esim. yhtiön hallitus eikä isännöitsijä, yhtiön lakimies yms.).

Eli olisiko tässä pitänyt sovitella että tuon yhden asunnon osakkaiden ei olisi pitänyt maksaa kyseisen remontin kustannuksia omalta osaltaan vaikka yhtiökokous oli toisin päättänyt? Olisiko tämö sitten osakeyhtiölain mukaista osakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista, jos yksi osakas "ei halua maksaa osuuttaan" niin hänen ei sitten tämän takia tarvitsisi.
Kuten sanottu, kaksi oikeusastetta on jo päätynyt sille kannalle että as. oy:n toiminta on ollut lainmukaista.

Lue lisää

Kuten sanottua, niin jos tekevät valituslupahakemuksen, niin Korkein oikeus ottaa kantaa.

Sovittelu/sovitteluyritys on tärkeää, ja asianajajien on noudatettava sitä pykälää - lain mukaan. Kun siellä laissa nyt sattuu lukemaan, että asianajajan tarttee yrittää "sovitella".
Eikä nämä taloyhtiön herrat ole noudattaneet "hyvää tapaa" osakastaan kohtaan. Tässä tulee esille yks toinen pykälä (en muista sen numeroa), mikä taloyhtiön olisi pitänyt ottaa huomioon.

Jos olisi yritetty sovitella, ja osoittaa oikeasti todeksi ja noudatettu joitakin säännöksiä (mitä siellä nyt on) + hyvää tahtoa, niin olisi vältytty yli 40.000 tonnin kuluilta, säästynyt aikaa ja energiaa kaikilta.

Perustelu "omasta mielestään" ei ole perusteltu perustelu.

Yhtä perusteeton perustelu on että "kaksi oikeuslaitosta". Korkein oikeus joskus kun on eri mieltä, - onneksi.

Ei ole myöskään kyse, että "ei olisi pitänyt maksaa kyseisen remontin kustannuksia omalta osaltaan", jos on extra homma, joka ei kuuluisi varsinaisiin menoihin. - Olisi voinut olla vaikkapa alennus niille, joilla ei ole käyttöä latauspisteille. Eihän ole maksua autotallin vuokrastakaan niille, joilla ei ole autoa. Luulisin, että silloin kun tekivät vuokra ym sopimukset, niin ei ollut puhetta. -

Jos vaikka taloyhtiön herrat saisivat idean, että helikopterille pitäisi kustantaa laskeutumispaikka ja enemmistö tykkäisi niin, - niin eikö joku osakas saisi olla eri mieltä ja kieltäytyä?

Tämä asia on uusi asia, mitä ei ole funtsittu vielä kunnolla.

Turha tästä nyt on enää jahkata. Me emme tule tätä päättämään. Annetaan nyt vain Korkeimman oikeuden ratkaista, jos antaa valitusluvan ja osakas sitä pyytää.

Kai nyt jokainen älyää, että yli 40.000 tonnia on ylihintaa, jos joku pariskunta ajattelee omilla aivoillaan ?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Kuten sanottua, niin jos tekevät valituslupahakemuksen, niin Korkein oikeus ottaa kantaa.

Sovittelu/sovitteluyritys on tärkeää, ja asianajajien on noudatettava sitä pykälää - lain mukaan. Kun siellä laissa nyt sattuu lukemaan, että asianajajan tarttee yrittää "sovitella".
Eikä nämä taloyhtiön herrat ole noudattaneet "hyvää tapaa" osakastaan kohtaan. Tässä tulee esille yks toinen pykälä (en muista sen numeroa), mikä taloyhtiön olisi pitänyt ottaa huomioon.

Jos olisi yritetty sovitella, ja osoittaa oikeasti todeksi ja noudatettu joitakin säännöksiä (mitä siellä nyt on) hyvää tahtoa, niin olisi vältytty yli 40.000 tonnin kuluilta, säästynyt aikaa ja energiaa kaikilta.

Perustelu "omasta mielestään" ei ole perusteltu perustelu.

Yhtä perusteeton perustelu on että "kaksi oikeuslaitosta". Korkein oikeus joskus kun on eri mieltä, - onneksi.

Ei ole myöskään kyse, että "ei olisi pitänyt maksaa kyseisen remontin kustannuksia omalta osaltaan", jos on extra homma, joka ei kuuluisi varsinaisiin menoihin. - Olisi voinut olla vaikkapa alennus niille, joilla ei ole käyttöä latauspisteille. Eihän ole maksua autotallin vuokrastakaan niille, joilla ei ole autoa. Luulisin, että silloin kun tekivät vuokra ym sopimukset, niin ei ollut puhetta. -

Jos vaikka taloyhtiön herrat saisivat idean, että helikopterille pitäisi kustantaa laskeutumispaikka ja enemmistö tykkäisi niin, - niin eikö joku osakas saisi olla eri mieltä ja kieltäytyä?

Tämä asia on uusi asia, mitä ei ole funtsittu vielä kunnolla.

Turha tästä nyt on enää jahkata. Me emme tule tätä päättämään. Annetaan nyt vain Korkeimman oikeuden ratkaista, jos antaa valitusluvan ja osakas sitä pyytää.

Kai nyt jokainen älyää, että yli 40.000 tonnia on ylihintaa, jos joku pariskunta ajattelee omilla aivoillaan ?

Lue lisää

Puutun kommentissani vain tuohon helikopterikenttään, jonka taloyhtiö päättäisi rakentaa.

Asuntoyhtiölaki 1 luku 5 §
"Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään."

Asuntoyhtiö ei voi em. pykälästä johtuen rakentaa helikopterikenttää, vaikka kukaan osakkaista ei sitä vastustaisi. Väitteeni perustan siihen, että yhtiön tarkoitus on asumiseen kuuluvien menojen kattaminen, ei lentoliikennetoiminta, joka menisi ohi yhtiön toiminnan tarkoituksen. Voi toki olla mahdollista, että jossakin taloyhtiössä olisi poikkeuksellisen luonteensa puolesta mahdollista rakennuttaa lain puitteissa myös helikopterikenttä, joten täysin poissuljettua tällainenkaan toiminta ei olisi. Selkeintä niissä poikkeustapauksissa olisi, että asuntoyhtiön yhtiöjärjestyksessä olisi maininta helikopterikentäsätä tai lentoliikennetoiminnasta.

Muutoin on asuntoyhtiölain perusteella selvää, että autopaikkojen parantaminen kuuluu kaikkien osakkaiden maksettaviin kuluihin. Sähköautoilu ei muodosta mitään"extraa", joka ei kuuluisi normaaleihin asuntoyhtiön kuluvastuisiin.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Puutun kommentissani vain tuohon helikopterikenttään, jonka taloyhtiö päättäisi rakentaa.

Asuntoyhtiölaki 1 luku 5 §
"Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään."

Asuntoyhtiö ei voi em. pykälästä johtuen rakentaa helikopterikenttää, vaikka kukaan osakkaista ei sitä vastustaisi. Väitteeni perustan siihen, että yhtiön tarkoitus on asumiseen kuuluvien menojen kattaminen, ei lentoliikennetoiminta, joka menisi ohi yhtiön toiminnan tarkoituksen. Voi toki olla mahdollista, että jossakin taloyhtiössä olisi poikkeuksellisen luonteensa puolesta mahdollista rakennuttaa lain puitteissa myös helikopterikenttä, joten täysin poissuljettua tällainenkaan toiminta ei olisi. Selkeintä niissä poikkeustapauksissa olisi, että asuntoyhtiön yhtiöjärjestyksessä olisi maininta helikopterikentäsätä tai lentoliikennetoiminnasta.

Muutoin on asuntoyhtiölain perusteella selvää, että autopaikkojen parantaminen kuuluu kaikkien osakkaiden maksettaviin kuluihin. Sähköautoilu ei muodosta mitään"extraa", joka ei kuuluisi normaaleihin asuntoyhtiön kuluvastuisiin.

Lue lisää

Sähköautoilu kuuluu takuulla extraan.

Onko sopimussäännöissä pykälä, että sähköautoilun maksattaminen on pakollista kaikille?
Esitä se kohta.

Tuo "helikopterijuttu" oli muuten vitsinä esimerkki, jos et haijjannut.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sähköautoilu kuuluu takuulla extraan.

Onko sopimussäännöissä pykälä, että sähköautoilun maksattaminen on pakollista kaikille?
Esitä se kohta.

Tuo "helikopterijuttu" oli muuten vitsinä esimerkki, jos et haijjannut.

Lue lisää

Helikopterikenttä oli hyvä esimerkki, eikä siihen ole syytä suhtautua vitsinä. Asuntoyhtiö voi käyttää varojaan vain sille säädettyyn tarkoitukseen, joka ei yleensä ole lentoliikennetoiminta. Siksi sellaista ei voi raknetaa ainakaan muuttamatta yhtiöjärjestystä, joka taas ei olekaan ihan helposti muutettava asia.

Asuntoyhtiössä on periaate, että lähtökohtaisesti kaikki yhtiön tarkoitukseen kuuluvat menot kustannetaan yhtiövastikkeella, joka maksetaan yleensä tasapuolisesti jokaisen osakkaan kukkarosta (perusteena esim. asuntojen pinta-ala). Tästä säädetään asunto-osakyhtiölain 3 luvun 1 §: "Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan."

Siitä, mihin yhtiövastiketta käytetään, säädetään asuntoyhtiölain 3 luvun 2 §:ssä seuraavasti: "Yhtiövastikkeella voidaan kattaa yhtiön menot, jotka aiheutuvat:
1) kiinteistön hankinnasta ja rakentamisesta;
2) kiinteistön ja rakennusten käytöstä ja kunnossapidosta;
3) kiinteistön ja rakennuksen perusparannuksesta, lisärakentamisesta ja lisäalueen hankkimisesta (uudistus);
4) yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinnasta; sekä
5) muista yhtiölle kuuluvista velvoitteista."

Sähköautoiluun liittyvät autopaikkojen parannustyöt ovat edellä kohdassa 3 mainittuja "uudistuksia". ne siis kustannetaan kaikkien osakkaiden kukkarosta yhtiövastikkeella.

Eikö missään muualla Suomessa?