Opetettiinko Suomessa näin tuotantotaloutta. Ponsse on tyytyväinen, että alihankintaa ei ole runsaasti Aasian halpamaissa.
Kiinassa Shenzhenissä on kehittynyt vuosikymmenten aikana ainutlaatuisia, tiiviitä laitteistoteollisuuden ekosysteemejä, joissa koko tuotantoketju suunnittelusta, komponenteista ja muottien teosta aina kokoonpanoon ja logistiikkaan toimii muutaman kymmenen kilometrin säteellä.
Kiinassa Shenzhenissä on kehittynyt vuosikymmenten aikana ainutlaatuisia, tiiviitä laitteistoteollisuuden ekosysteemejä, joissa koko tuotantoketju suunnittelusta, komponenteista ja muottien teosta aina kokoonpanoon ja logistiikkaan toimii muutaman kymmenen kilometrin säteellä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jälkeen päin voi ajatella, että teollinen tuotanto Suomessa meni alas, kun perustivat tehtaita Kiinaan näiden professoreiden opeilla. Johtajathan ovat istuneet näiden luennoilla.
Esimerkkejä samanlaisista "teollisuuden ekosysteemeistä" on muuallakin, kuten vaikkapa piilaakso. Suomessa olisi tuskin saatu aikaiseksi sen Nokiavetoisempaa ekosysteemiä kuin mitä täällä oli.
Aikoinaan Suomessa oli myös lupaavaa televisio- tai oikeastaan kuvaputkitekniikan osaamista ja tuotantoa. Tietystikään suomalaiset kuvaputket eivät menneet kaupaksi länsimaissa, niissä riitti kuvaputkia omastakin takaa. Sen sijaan Neuvostoliitto olisi mieluusti ostanut kuvaputkia suomesta omaa televisiotuotantoaan varten. Kuvaputkien ostamiselle annettiin vain ehto, että Suomen olisi pitänyt tuoda Neuvostoliitosta saman verran siellä valmistettuja televisioita, kuin mitä täältä olisi viety kuvaputkia niihin telkkareihin. Tämä "ekologinen vaihtokauppa" olisi luultavasti romuttanut Suomen oman televisiotuotannon, mutta loppuipa se muutoinkin.
Teollisuuden "alueellinen ekologistuminen" vaatii muutakin, kuin vain jonkun osaajan, jonka ympärille lähdetään rakentamaan kokonaisia tuotantoketjuja. Suomessa sellaisia olosuhteita ei ole oikeastaan koskaan ollut.
Suomessa siis ei ollut osaamista, tv vaatii tuontia kaikiien komponenttien osalta.
Metallissa alihankinta toimii ihan komeasti.
Onko Kone Oy:n kauppa Kiinassa kannattavaa?
Kiinalaiset eivät ole globalisteja, Suomessa taas globalismi on johtavia teemoja yliopistoissa.
Peking hyödyntää globaalia taloudellista integraatiota edistääkseen kansallista valtaa ja uudistaakseen talouttaan etujensa mukaisesti.
Suomen teollinen rakenne on vanha, vain metalli puolustaa paikkaansa, sähkön teknologiateollisuus meni alas, sen nujersi Nokia!
Globalisaatio ja aasialaisten sopimusvalmistajien, kuten Foxconnin kiristyvä kilpailu painoivat marginaaleja alas koko alalla. Metalli ja metsäteollisuus ei kärsi globalisaatiosta, vaan normaaleista globaaleista sykleistä.
Tuotantoa laajentavat teollisuudenalat, tietokoneet, elektroniikkalaitteet ja ilmailu- ja avaruusteollisuus on pientä Suomessa tai se on nitistetty siirtämällä alihankintaa Kiinaan ja Taiwaniin.
Datakeskusten rakentamiseen käytettävien komponenttien, kuten muuntajien, jäähdytyslaitteiden ja sementin, kysyntä kohdistuu tuontiin. Koneissa ja laitteissa ei ole omia konsepteja, koska startupit katoaa.
Työvoimavaltaisia tuotantolinjoja, on mahdotonta palauttaa. Wolttimopot eivät synnytä arvoa, pikatoimitukset saattavat edustaa alustataloutta, joka perustuu halpaan työvoimaan, epävarmoihin työsuhteisiin ja heikkoihin sosiaaliturva- tai eläkemaksuihin. Tällöin toiminnan katsotaan siirtävän kustannuksia yhteiskunnalle . Sen sijaan muutoksen tulee olla korkean teknologian tuotantoa, jota on tuotettu suurelta osin koneilla, jotka käyttävät ulkomaisia osia aloilla, jotka vaativat ammattitaitoisia työntekijöitä. Elektroniikka, moottoriajoneuvot ja koneet ovat aloja joihin on satsattava.
Maa nousee perustamalla uusia opintosuuntia startup yrittäjille. Suomen kielellä sovellettua teknologiaa patentoitua varten. Aivan samoin kuin Nokialle koulutettiin digikeskusten suunnittelijoita. Vain oma yritys oltava. Ei pysty metsästä ja ilman matikkanäpertelyä. Pääasia on uusissa tuotteissa. Palvelut voi tulla myöhemmin.
Eli teema opiskelua oman tuotteen tai palvelun parissa. Syventävät opinnot korvataan innovaatioiden vertailulla. Metodologian pänttäämisen sijaan bisnes innovaatioita. Operatiivisen johtamisen sijaan strategiaa toimialan kentällä. Metsäteollisuuden rakenne ei muutu tukia työntämällä upmlle, vaan startupeille.
Esimerkiksi rakennusten materiaalitekniikkaa ei lueta missään, vaikka se on ihan perusasioita talotehtailla. Maan koulutus on pahasti takapajuista. Aallon materiaalitekniikasta valmistuneet ovat tyhjänpäiväisiä tositoimissa, onneksi tekoäly osaa valita materiaalit.
Koska lukiolaisista, ameista ja kehitysmaalaisista on huonoja kokemuksia, AMKit on suunnattava ansioitunelle yrittäjille ja palkansaajille pitkällä työkokemuksella tai patenteilla ansioituneille, ilman matikan pakkopullaa, sovelluksissa on ymmärrettävä fysiikkaa ja mikrotaloutta.
https://yle.fi/a/74-20242869