tuotantotalous insinööri

No ei sinne tartte hakea jos et nimeä enempää aiemmin tiennyt! Tommoisia pentuja, ois hyvä kasvaa aikuiseksi kotona vielä vuosi. Sitten kysellään täällä peukalo suussa, jos et edes netistä itsenäisesti osaa (jälkikäteen) etsiä tietoa hakusanalla tuotantotalous ja stadia, voin tutkinnon suorittaneena kertoa että on kuule sulle vähän liian kova koulu toi. Et tuu pärjäämään parempies joukossa.

*syvä huokaus* kirjoitti:

No ei sinne tartte hakea jos et nimeä enempää aiemmin tiennyt! Tommoisia pentuja, ois hyvä kasvaa aikuiseksi kotona vielä vuosi. Sitten kysellään täällä peukalo suussa, jos et edes netistä itsenäisesti osaa (jälkikäteen) etsiä tietoa hakusanalla tuotantotalous ja stadia, voin tutkinnon suorittaneena kertoa että on kuule sulle vähän liian kova koulu toi. Et tuu pärjäämään parempies joukossa.

Lue lisää

Samaa mieltä edellisten kanssa, ja tuollaisista vielä jotain insinöörejä tulossa. Kuule on kaveri sulla vielä kasvamista.

sekin vielä! kirjoitti:

Samaa mieltä edellisten kanssa, ja tuollaisista vielä jotain insinöörejä tulossa. Kuule on kaveri sulla vielä kasvamista.

olen kyllä netistä yrittäny ettiä tietoa tosta alasta ja opinto-oppaista mutta eihän ne nyt paljoa kerro. siksi kyselinkin että voisiko joku kyseistä alaa opiskeleva kertoa millaista se on, millasia kursseja jne jne.

Mahtoi olla vaikeat pääsykokeet, kun kaveri ei tiedä edes minne on päässyt.

luumu kirjoitti:

olen kyllä netistä yrittäny ettiä tietoa tosta alasta ja opinto-oppaista mutta eihän ne nyt paljoa kerro. siksi kyselinkin että voisiko joku kyseistä alaa opiskeleva kertoa millaista se on, millasia kursseja jne jne.

Lue lisää

Otapa mallia vaikka Evtekistä:

http://www.evtek.fi/tekniikka/koulutusohjelmat/tuotantotalous/opintojaksokuvaukset

Stadia käyttää sivujensa mukaan Total Project Learning -menetelmää, joten en tiedä tarkalleen, millä tavalla opinnot toteutetaan. Ideana tuo on aika hyvä (projektityöskentely tulee olemaan tuta-inssin elämää ainakin joillain), mutta pahoin pelkään, että vapaamatkustajat iskevät ja varsinaisen teorian oppiminen voi jäädä liian vähäiseksi. Toivottavasti ei.

Lisäksi Evtek on suuntautunut tietotekniseen logistiikkaan, joten sisältö ei välttämättä ole sama kuin Stadialla. Jokaisella AMK:lla tuntuu olevan oma suuntautumisvaihtoehtonsa. En ole tutkinut Stadian sivuja. Lopetin tutkimisen heti sen jälkeen, kun törmäsin tuohon TPL-moodiin. En halua olla antamassa vapaamatkustajille kyytiä.

Esimerkkinä suuntautumisvaihtoehdoista on www.cop.fi tutainssin vaihtoehdot:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management
Ei mitenkään houkuttelevia vaihtoehtoja IT-orientoituneelle henkilölle... Markkinointi, yäh!

En tiedä vielä, millä tasolla AMK-kurssit ovat, mutta jos todellakin lähdetään tutkimaan itse tuotantoa ja siihen liittyvää logistiikkaa, niin lupaan, ettei se ole helppoa sisäistää -jos asiat viedään niin kompleksiselle tasolle, missä se sitten yritysmaailmassa on. Auttaa kummasti, jos yhtään kokemusta teollisuudesta ja tietohallinnosta. Ilman noita jo käsitteiden ymmärtäminen vie varmasti aikansa.

Korrrrrkeakouluopiskelija kirjoitti:

Mahtoi olla vaikeat pääsykokeet, kun kaveri ei tiedä edes minne on päässyt.

Jep, sen verran helpot olivat, että suoraan sanottuna hävettäisi päästä varasijalta sisään.

Evtekistä lainattua kirjoitti:

Otapa mallia vaikka Evtekistä:

http://www.evtek.fi/tekniikka/koulutusohjelmat/tuotantotalous/opintojaksokuvaukset

Stadia käyttää sivujensa mukaan Total Project Learning -menetelmää, joten en tiedä tarkalleen, millä tavalla opinnot toteutetaan. Ideana tuo on aika hyvä (projektityöskentely tulee olemaan tuta-inssin elämää ainakin joillain), mutta pahoin pelkään, että vapaamatkustajat iskevät ja varsinaisen teorian oppiminen voi jäädä liian vähäiseksi. Toivottavasti ei.

Lisäksi Evtek on suuntautunut tietotekniseen logistiikkaan, joten sisältö ei välttämättä ole sama kuin Stadialla. Jokaisella AMK:lla tuntuu olevan oma suuntautumisvaihtoehtonsa. En ole tutkinut Stadian sivuja. Lopetin tutkimisen heti sen jälkeen, kun törmäsin tuohon TPL-moodiin. En halua olla antamassa vapaamatkustajille kyytiä.

Esimerkkinä suuntautumisvaihtoehdoista on www.cop.fi tutainssin vaihtoehdot:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management
Ei mitenkään houkuttelevia vaihtoehtoja IT-orientoituneelle henkilölle... Markkinointi, yäh!

En tiedä vielä, millä tasolla AMK-kurssit ovat, mutta jos todellakin lähdetään tutkimaan itse tuotantoa ja siihen liittyvää logistiikkaa, niin lupaan, ettei se ole helppoa sisäistää -jos asiat viedään niin kompleksiselle tasolle, missä se sitten yritysmaailmassa on. Auttaa kummasti, jos yhtään kokemusta teollisuudesta ja tietohallinnosta. Ilman noita jo käsitteiden ymmärtäminen vie varmasti aikansa.

Lue lisää

jep, kiitos! Tuosta oli jo jotain hyötyä. Ei kyllä taida olla ihan mun ala.. jatkan luultavasti opiskeluja Lahdessa.

luumu kirjoitti:

jep, kiitos! Tuosta oli jo jotain hyötyä. Ei kyllä taida olla ihan mun ala.. jatkan luultavasti opiskeluja Lahdessa.

Kannattaa kuitenkin ottaa selvää, mihin stadia suuntautuu tuta-linjallaan. Se voi poiketa todella radikaalisti Evtekin sisällöstä. Se taas selviää vain soittamalla sinne.

Itselleni Evtek oli ainoa tuta-ohjelma, joka piti sisällään itseäni kiinnostavia aiheita. Minusta ei saisi markkinointipelleä millään, johon cop:sta tulevat ovat suuntautuneet.

Tuta-opinnot kuitenkin antavat melko laajan tehtäväkentän, mihin sijoittua työelämässä, esimerkiksi ostotoimintoihin, liiketoiminnan kehittämiseen tai jopa tietohallintoonkin. Kannattaa siis miettiä vielä ja ottaa selvää, mihin Stadia on suuntautunut.

sekin vielä! kirjoitti:

Samaa mieltä edellisten kanssa, ja tuollaisista vielä jotain insinöörejä tulossa. Kuule on kaveri sulla vielä kasvamista.

Tuotantotalous hehkuttaa kaikissa oppilaitoksissa missä sitä voi opiskella omista valinnoista ja itse valittavasta tulevaisuudesta juuri itseään kiinnostavissa tehtävissä. Huonolla pohjalla on aloittajan valinnat jos nyt on jo pihalla mitä tehdä. Ehkä opintojen aikana jotkut asiat selviävät.

Mutta mutta: Oletteko huomanneet että TuTa:lta valmistuneille mainitut tehtävät kiinnostavat laajaa joukkoa tradenomeja ja maistereita, puhumattakaan muista insinööreistä. Niitä poikkitieteellisiä tehtäviä on vähän ja ne on varattu etupäässä talossa pitkään työskenneille. Ehdotan ensisijaisesti suuntautumista yhteen alaan (vaikka tietotekniikka) jota tukee liiketalouden opinnoilla. Stadian TPL kuulostaa hienolta ja ehkä se toimiikin jossain.

TUOTANTOTALOUS ON KUOLEVA OPINTOALA!!!!!!!

Räkä kirjoitti:

Tuotantotalous hehkuttaa kaikissa oppilaitoksissa missä sitä voi opiskella omista valinnoista ja itse valittavasta tulevaisuudesta juuri itseään kiinnostavissa tehtävissä. Huonolla pohjalla on aloittajan valinnat jos nyt on jo pihalla mitä tehdä. Ehkä opintojen aikana jotkut asiat selviävät.

Mutta mutta: Oletteko huomanneet että TuTa:lta valmistuneille mainitut tehtävät kiinnostavat laajaa joukkoa tradenomeja ja maistereita, puhumattakaan muista insinööreistä. Niitä poikkitieteellisiä tehtäviä on vähän ja ne on varattu etupäässä talossa pitkään työskenneille. Ehdotan ensisijaisesti suuntautumista yhteen alaan (vaikka tietotekniikka) jota tukee liiketalouden opinnoilla. Stadian TPL kuulostaa hienolta ja ehkä se toimiikin jossain.

TUOTANTOTALOUS ON KUOLEVA OPINTOALA!!!!!!!

Lue lisää

Jaa-a...

Luulen, että työnantajan kannalta juuri tuo "varattu talossa pitkään työskenneile" onkin se ongelma. Useimmat ovat nimittäin jo pomon vakanssilla, eivätkä enää halua tehdä aloittelevan perusinssin hommia. Kaikilla taas ei ole kykyä poikkitieteellisiin tehtäviin. Suurissa yrityksissä hyvin harvalla on tilaisuutta ja AIKAA tutustua niin laajasti yrityksen eri osastoihin ja tehtäviin. Oston ihminen on melko pihalla tuotannosta, myynti-ihminen ei ymmärrä varastologistiikasta ja varastossa työskentelevä pyörittelee vain silmiään kuullessaan tuoterakenteista ja konfiguraatioista ja niin edelleen.

Oma mielipiteeni siis on, että juuri tätä aukkoa varten tutainssejä on alettu kouluttamaankin. Yrityksillä ei ole varaa jokaiseen projektiin allokoida jokaiselle risaukselle omaa asiantuntijaa. Tarvitaan poikkitieteilijää, joka kykenee huomioimaan esimerkiksi suunnitellun myynnin poikkeaman vaikutukset tilaus- ja toimitusketjuun ja MRP:iin. Kuriositeettina sanottakoon, että ymmärtääkseen MRP:n täysin, täytyy ymmärtää (yksinkertaisettuna) koko tehtaan toiminta ja sen vaikutukset järjestelmiin.

Siis TutTalaiset sopeutuvat nopeasti esimerkiksi yrityksen liiketoimintaa tukevaan tietohallintoon. Nopeammin kuin tietotekniikan insinöörit. Syynä siihen on, että tehtävissä tarvittava tekninen tietämys on huomattavasti helpompaa oppia, mitä tietoteknisten tehtävien ympärillä olevat tiedot yritysten toiminnasta ja logistiikasta. Jos heität ERP-järjestelmätukeen tutainssin ja tietotekniikan insinöörin, niin ensimmäinen noista 100% varmasti oppii ohjelmiston nopeammin. Komentorivi-tasolla tietotekniikan inssi voi olla vähän edellä, mutta ero on nopeasti kiinni otettu.

Myöntää täytyy, että markkinointiorientoituneet tutainssit ovat varmaankin vähän väliinputoajia. Suuntaus ainakin kuulostaa vähän pidempään opiskelleelta tradenomilta...

Evtekistä lainattua kirjoitti:

Otapa mallia vaikka Evtekistä:

http://www.evtek.fi/tekniikka/koulutusohjelmat/tuotantotalous/opintojaksokuvaukset

Stadia käyttää sivujensa mukaan Total Project Learning -menetelmää, joten en tiedä tarkalleen, millä tavalla opinnot toteutetaan. Ideana tuo on aika hyvä (projektityöskentely tulee olemaan tuta-inssin elämää ainakin joillain), mutta pahoin pelkään, että vapaamatkustajat iskevät ja varsinaisen teorian oppiminen voi jäädä liian vähäiseksi. Toivottavasti ei.

Lisäksi Evtek on suuntautunut tietotekniseen logistiikkaan, joten sisältö ei välttämättä ole sama kuin Stadialla. Jokaisella AMK:lla tuntuu olevan oma suuntautumisvaihtoehtonsa. En ole tutkinut Stadian sivuja. Lopetin tutkimisen heti sen jälkeen, kun törmäsin tuohon TPL-moodiin. En halua olla antamassa vapaamatkustajille kyytiä.

Esimerkkinä suuntautumisvaihtoehdoista on www.cop.fi tutainssin vaihtoehdot:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management
Ei mitenkään houkuttelevia vaihtoehtoja IT-orientoituneelle henkilölle... Markkinointi, yäh!

En tiedä vielä, millä tasolla AMK-kurssit ovat, mutta jos todellakin lähdetään tutkimaan itse tuotantoa ja siihen liittyvää logistiikkaa, niin lupaan, ettei se ole helppoa sisäistää -jos asiat viedään niin kompleksiselle tasolle, missä se sitten yritysmaailmassa on. Auttaa kummasti, jos yhtään kokemusta teollisuudesta ja tietohallinnosta. Ilman noita jo käsitteiden ymmärtäminen vie varmasti aikansa.

Lue lisää

Kyllä tuo TPL (oppimisprojekti)näyttisi olevan kovaa valuuttaa, kun teknologiateollisuuskin 100-vuotissäätiö on sitä tukenut kuusi numeroisella summalla:

http://www.stadia.fi/ajankohtaista/2005/Stadialle_apuraha.asp

Vierestä tutalaisia seuranneena heillä on hyvä yhteishenki ja ovat ylpeitä alastaan (joidenkin mielestä ehkä liiankin ;-)), joten vapaa matkustajia ei juuri esiinny.

Riippuu näkökulmasta kirjoitti:

Jaa-a...

Luulen, että työnantajan kannalta juuri tuo "varattu talossa pitkään työskenneile" onkin se ongelma. Useimmat ovat nimittäin jo pomon vakanssilla, eivätkä enää halua tehdä aloittelevan perusinssin hommia. Kaikilla taas ei ole kykyä poikkitieteellisiin tehtäviin. Suurissa yrityksissä hyvin harvalla on tilaisuutta ja AIKAA tutustua niin laajasti yrityksen eri osastoihin ja tehtäviin. Oston ihminen on melko pihalla tuotannosta, myynti-ihminen ei ymmärrä varastologistiikasta ja varastossa työskentelevä pyörittelee vain silmiään kuullessaan tuoterakenteista ja konfiguraatioista ja niin edelleen.

Oma mielipiteeni siis on, että juuri tätä aukkoa varten tutainssejä on alettu kouluttamaankin. Yrityksillä ei ole varaa jokaiseen projektiin allokoida jokaiselle risaukselle omaa asiantuntijaa. Tarvitaan poikkitieteilijää, joka kykenee huomioimaan esimerkiksi suunnitellun myynnin poikkeaman vaikutukset tilaus- ja toimitusketjuun ja MRP:iin. Kuriositeettina sanottakoon, että ymmärtääkseen MRP:n täysin, täytyy ymmärtää (yksinkertaisettuna) koko tehtaan toiminta ja sen vaikutukset järjestelmiin.

Siis TutTalaiset sopeutuvat nopeasti esimerkiksi yrityksen liiketoimintaa tukevaan tietohallintoon. Nopeammin kuin tietotekniikan insinöörit. Syynä siihen on, että tehtävissä tarvittava tekninen tietämys on huomattavasti helpompaa oppia, mitä tietoteknisten tehtävien ympärillä olevat tiedot yritysten toiminnasta ja logistiikasta. Jos heität ERP-järjestelmätukeen tutainssin ja tietotekniikan insinöörin, niin ensimmäinen noista 100% varmasti oppii ohjelmiston nopeammin. Komentorivi-tasolla tietotekniikan inssi voi olla vähän edellä, mutta ero on nopeasti kiinni otettu.

Myöntää täytyy, että markkinointiorientoituneet tutainssit ovat varmaankin vähän väliinputoajia. Suuntaus ainakin kuulostaa vähän pidempään opiskelleelta tradenomilta...

Lue lisää

En tiedä oletko ollut työelämässä kuinka ja kauan sekä minkälaisissa yrityksissä olet ollut. Kaikki eivät ole pomonpallilla misään vaiheessa ja uudet tehtävät voivat olla ratkaiseva asia säilyttää ihminen työelämässä ja omassa yrityksessä. Samalla hän tuo oman kokemuksensa toiselta osastolta mukanaan toiselle. On kirjatietoa väittää asiantuntija olevan piittaamaton muusta kuin omasta alastaan projektissa.

Monessa yrityksessä henkilöstö hallitsee kokonaisuuden edes päällisin puolin. Toisin voi olla Nokialla, Elqotechilla ja muilla suurilla logistiikasta riippuvaisilla yrityksillä. Niissä löytyy kuvailemissasi tehtävissä olevia henkilöitä kun oikein etsitään. Salon kännykkälähettämön työnjohtaja ei varmasti tajua toisessa päässä aluetta istuvan mobiilin päätelaitteen ohjelmistokehittäjän tai kuoren muotoilijan tehtävistä yhtään mitään.

Kun en tiedä nimimerkkiäsi, en voi sanoa oletko EVTEKistä hehkuttanut henkilö? Puhut EVTEKin äänellä, ehkä kuulut EVIO:n? Meillä voi olla yhteisiä tuttuja siellä? Hehkutat logistiikkatiedoillasi ja myönnän joutuneeni googlaamaan MRP:n merkityksen. Tiedät varmasti toiminnanohjausjärjestelmät, niiden ylläpidon ja käytön. Lean, Movex, SAP, tuttuja lyhenteitä?

Oletko muten kuullut tietotradenomeista, logistiikkainsinööreistä ja vastaavista maisteritason ihmisistä? Olen yrittänyt selittää aikaisemmissa keskusteluissa että te ette ole ainoita alan opiskelijoita. Ette ole mitenkään ylivertaisia tai ihmeellisiä kaikista poikkitieteellisistä hyveistänne, vaikka lehtorit toista vakuuttavatkin. Sokeiden valtakunnassa silmäpuoli on kuningas. Näkevien valtakunnassa vain taakka.

Kun jatkossa käsitellään tuotantotaloutta verrattuna muuhun "yksipuoliseen" insinöörikoulutukseen, ota huomioon myös muiden oppilaitosten ns.markkinointi-inssit. Älä vain omaa oppilaitostasi ja heidän puolijumala-insinööriopiskelijoita!

sammu kirjoitti:

Kyllä tuo TPL (oppimisprojekti)näyttisi olevan kovaa valuuttaa, kun teknologiateollisuuskin 100-vuotissäätiö on sitä tukenut kuusi numeroisella summalla:

http://www.stadia.fi/ajankohtaista/2005/Stadialle_apuraha.asp

Vierestä tutalaisia seuranneena heillä on hyvä yhteishenki ja ovat ylpeitä alastaan (joidenkin mielestä ehkä liiankin ;-)), joten vapaa matkustajia ei juuri esiinny.

Lue lisää

Tiedän tuon palkitsemisen. Samassa tilaisuudessa palkittiin entinen fysiikan opettajani myös kuusinumeroisella summalla. Onnea hänellekin.

Harvemmin on mainittu kuinka paljon palkinnon saamiseen juuri niihin oppilaitoksiin vaikutti johtokunnan läheiset suhteet teknologiateollisuuteen ja sijanti maan suurimmissa kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulta löytyy töitä kaikille halukkaille. Tuskin palkintoa olisi myönnetty vastaavasti jonnekin välisuomen AMK:n.

Insinöörin nimikkeestä tarkkana olevana alan kyseenalaistaa tuon porukan mahdollisuuden käyttää insinöörin nimikettä! Omaavatko he insinööreille kuuluvat matemaattiset taidot?

Kaikki opetus ei voi siirtyä TPL muotoon. Esim. rakenteiden mekaniikkaa, kemian reaktiotekniikkaa, fysikaalisia anturi mittauksia, jne. ei voi oppia projektimuotoisesti kuin nimellisesti.

Räkä kirjoitti:

En tiedä oletko ollut työelämässä kuinka ja kauan sekä minkälaisissa yrityksissä olet ollut. Kaikki eivät ole pomonpallilla misään vaiheessa ja uudet tehtävät voivat olla ratkaiseva asia säilyttää ihminen työelämässä ja omassa yrityksessä. Samalla hän tuo oman kokemuksensa toiselta osastolta mukanaan toiselle. On kirjatietoa väittää asiantuntija olevan piittaamaton muusta kuin omasta alastaan projektissa.

Monessa yrityksessä henkilöstö hallitsee kokonaisuuden edes päällisin puolin. Toisin voi olla Nokialla, Elqotechilla ja muilla suurilla logistiikasta riippuvaisilla yrityksillä. Niissä löytyy kuvailemissasi tehtävissä olevia henkilöitä kun oikein etsitään. Salon kännykkälähettämön työnjohtaja ei varmasti tajua toisessa päässä aluetta istuvan mobiilin päätelaitteen ohjelmistokehittäjän tai kuoren muotoilijan tehtävistä yhtään mitään.

Kun en tiedä nimimerkkiäsi, en voi sanoa oletko EVTEKistä hehkuttanut henkilö? Puhut EVTEKin äänellä, ehkä kuulut EVIO:n? Meillä voi olla yhteisiä tuttuja siellä? Hehkutat logistiikkatiedoillasi ja myönnän joutuneeni googlaamaan MRP:n merkityksen. Tiedät varmasti toiminnanohjausjärjestelmät, niiden ylläpidon ja käytön. Lean, Movex, SAP, tuttuja lyhenteitä?

Oletko muten kuullut tietotradenomeista, logistiikkainsinööreistä ja vastaavista maisteritason ihmisistä? Olen yrittänyt selittää aikaisemmissa keskusteluissa että te ette ole ainoita alan opiskelijoita. Ette ole mitenkään ylivertaisia tai ihmeellisiä kaikista poikkitieteellisistä hyveistänne, vaikka lehtorit toista vakuuttavatkin. Sokeiden valtakunnassa silmäpuoli on kuningas. Näkevien valtakunnassa vain taakka.

Kun jatkossa käsitellään tuotantotaloutta verrattuna muuhun "yksipuoliseen" insinöörikoulutukseen, ota huomioon myös muiden oppilaitosten ns.markkinointi-inssit. Älä vain omaa oppilaitostasi ja heidän puolijumala-insinööriopiskelijoita!

Lue lisää

Olen asiantuntijatehtävistä aloittanut tietohallintopäällikkö ja ohjausjärjestelmät ovat alaani. ERP-järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä kertyneestä kokemusta johtuvat kommenttinikin. Puhtaasti teknistä tietämystä vaativassa tehtävässä tuta-tietämyksestä ei tietysti ole vastaavaa hyötyä.

Mielipiteeni tutalaisista ovat kokemuksen kautta tulleita, joskin he ovat kuitenkin olleet vielä vähemmistö tietohallinnossa, joten mitään yleispätevää totuutta ei otannan perusteella saa.

Ihminen kehittyy, totta kai, ja päteville ihmisille löytyy useimmiten jotain poikkitieteellistä tehtävää. Valitettavasti näiden lahjakkaiden ihmisten löytäminen ei aina ole helppoa. Hyville on tarjolla muitakin vakansseja kuin poikkitieteellisyyttä asiantuntijuutta ja keskinkertaisuuksista ei kehitystehtävissä ole juurikaan hyötyä.

Ymmärtänet vastineeni jälkeen, miksi en anna palautetta jokaiseen kysymykseesi.

Räkä kirjoitti:

En tiedä oletko ollut työelämässä kuinka ja kauan sekä minkälaisissa yrityksissä olet ollut. Kaikki eivät ole pomonpallilla misään vaiheessa ja uudet tehtävät voivat olla ratkaiseva asia säilyttää ihminen työelämässä ja omassa yrityksessä. Samalla hän tuo oman kokemuksensa toiselta osastolta mukanaan toiselle. On kirjatietoa väittää asiantuntija olevan piittaamaton muusta kuin omasta alastaan projektissa.

Monessa yrityksessä henkilöstö hallitsee kokonaisuuden edes päällisin puolin. Toisin voi olla Nokialla, Elqotechilla ja muilla suurilla logistiikasta riippuvaisilla yrityksillä. Niissä löytyy kuvailemissasi tehtävissä olevia henkilöitä kun oikein etsitään. Salon kännykkälähettämön työnjohtaja ei varmasti tajua toisessa päässä aluetta istuvan mobiilin päätelaitteen ohjelmistokehittäjän tai kuoren muotoilijan tehtävistä yhtään mitään.

Kun en tiedä nimimerkkiäsi, en voi sanoa oletko EVTEKistä hehkuttanut henkilö? Puhut EVTEKin äänellä, ehkä kuulut EVIO:n? Meillä voi olla yhteisiä tuttuja siellä? Hehkutat logistiikkatiedoillasi ja myönnän joutuneeni googlaamaan MRP:n merkityksen. Tiedät varmasti toiminnanohjausjärjestelmät, niiden ylläpidon ja käytön. Lean, Movex, SAP, tuttuja lyhenteitä?

Oletko muten kuullut tietotradenomeista, logistiikkainsinööreistä ja vastaavista maisteritason ihmisistä? Olen yrittänyt selittää aikaisemmissa keskusteluissa että te ette ole ainoita alan opiskelijoita. Ette ole mitenkään ylivertaisia tai ihmeellisiä kaikista poikkitieteellisistä hyveistänne, vaikka lehtorit toista vakuuttavatkin. Sokeiden valtakunnassa silmäpuoli on kuningas. Näkevien valtakunnassa vain taakka.

Kun jatkossa käsitellään tuotantotaloutta verrattuna muuhun "yksipuoliseen" insinöörikoulutukseen, ota huomioon myös muiden oppilaitosten ns.markkinointi-inssit. Älä vain omaa oppilaitostasi ja heidän puolijumala-insinööriopiskelijoita!

Lue lisää

Vielä kommenttina tuosta Stadian metodista: tuo TPL voi todellakin olla hyvä vaihtoehto nuorelle, jolla ei ole työkokemusta alalta. Projektityöskentely voi olla tottumattomalle suoranainen shokki, jos ei ole tottunut sellaiseen. Siinä siis olen samaa mieltä.

Räkä kirjoitti:

Tuotantotalous hehkuttaa kaikissa oppilaitoksissa missä sitä voi opiskella omista valinnoista ja itse valittavasta tulevaisuudesta juuri itseään kiinnostavissa tehtävissä. Huonolla pohjalla on aloittajan valinnat jos nyt on jo pihalla mitä tehdä. Ehkä opintojen aikana jotkut asiat selviävät.

Mutta mutta: Oletteko huomanneet että TuTa:lta valmistuneille mainitut tehtävät kiinnostavat laajaa joukkoa tradenomeja ja maistereita, puhumattakaan muista insinööreistä. Niitä poikkitieteellisiä tehtäviä on vähän ja ne on varattu etupäässä talossa pitkään työskenneille. Ehdotan ensisijaisesti suuntautumista yhteen alaan (vaikka tietotekniikka) jota tukee liiketalouden opinnoilla. Stadian TPL kuulostaa hienolta ja ehkä se toimiikin jossain.

TUOTANTOTALOUS ON KUOLEVA OPINTOALA!!!!!!!

Lue lisää

"TUOTANTOTALOUS ON KUOLEVA OPINTOALA!!!!!!! "

Tuosta siis olin eri mieltä. Totta kai samat tehtävät kiinnostavat useita muiltakin aloilta valmistuneita.

edelleen kirjoitti:

"TUOTANTOTALOUS ON KUOLEVA OPINTOALA!!!!!!! "

Tuosta siis olin eri mieltä. Totta kai samat tehtävät kiinnostavat useita muiltakin aloilta valmistuneita.

Otin esille ja insinööri kuvataan henkilönä jolla on laajat teknis-tieteelliset taidot. Kyseenalaistan epäyhtenäisen Tuta-porukan olevan insinöörejä. Ole sitten tietotekniikan insinööri edes. Mustavalkoista ajattelua, mutta ah niin ihanaa!

Räkä kirjoitti:

Tiedän tuon palkitsemisen. Samassa tilaisuudessa palkittiin entinen fysiikan opettajani myös kuusinumeroisella summalla. Onnea hänellekin.

Harvemmin on mainittu kuinka paljon palkinnon saamiseen juuri niihin oppilaitoksiin vaikutti johtokunnan läheiset suhteet teknologiateollisuuteen ja sijanti maan suurimmissa kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulta löytyy töitä kaikille halukkaille. Tuskin palkintoa olisi myönnetty vastaavasti jonnekin välisuomen AMK:n.

Insinöörin nimikkeestä tarkkana olevana alan kyseenalaistaa tuon porukan mahdollisuuden käyttää insinöörin nimikettä! Omaavatko he insinööreille kuuluvat matemaattiset taidot?

Kaikki opetus ei voi siirtyä TPL muotoon. Esim. rakenteiden mekaniikkaa, kemian reaktiotekniikkaa, fysikaalisia anturi mittauksia, jne. ei voi oppia projektimuotoisesti kuin nimellisesti.

Lue lisää

Pääasia kuitenkin, että teollisuus on nähnyt tarpeelliseksi rahoittaa tekniikan opetusmetodien kehittämistä. Olisihan se jos tekniikka kehittyisi, mutta mikään muu ei. Eräskin ämörikkäläinen sikäläisen patentti- ja rekistehallituksen pomo totesi 1800-luvun loppupuolella, että kaikki merkittävät keksinnöt on jo tehty.

Mitä tulee siihen ovatko he insinööri nimikkeen ansainneet, niin aika iso osa vanhoista opistoinsseistähän alkaa olla sitä mieltä, ettei kukaan amk:sta valmistunut kyseistä titteliä ansaitsisi. Työelämällehän he kyllä kelpaavat edelleen. Tosin usein joutuu muutaman vuoden tekemään teknikon hommia "nuorempana" insinöörinä, ennen kuin katsovat että kokemusta on kertynyt tarpeeksi, jotta selvityisi vaativimmista tehtävistä. Tästähän tietysti päästäisi sillä, että insinöörikoulutus amkissa olisia kahdeksan vuotinen, mutta siitä neljä vuotta olisi työharjoittelua. Pitäähän jonkun tehdä ne teknikonkin hommat, kun viimeisetkin niistä ovat jääneet eläkkeelle.

Räkä kirjoitti:

Otin esille ja insinööri kuvataan henkilönä jolla on laajat teknis-tieteelliset taidot. Kyseenalaistan epäyhtenäisen Tuta-porukan olevan insinöörejä. Ole sitten tietotekniikan insinööri edes. Mustavalkoista ajattelua, mutta ah niin ihanaa!

Lue lisää

Eli voidaan luoda suurtalousinsinööri amk koulutusohjelma, kunhan suurtalouskokin koulutus sisältää myös tarpeeksi laajat teknillis- tieteellisetkurssit.

Kaikki muslimit ovat terroristejä, myöskin aika mustavalkoinen mielipide, vaikka laajalti hyväksytty.

Räkä kirjoitti:

Otin esille ja insinööri kuvataan henkilönä jolla on laajat teknis-tieteelliset taidot. Kyseenalaistan epäyhtenäisen Tuta-porukan olevan insinöörejä. Ole sitten tietotekniikan insinööri edes. Mustavalkoista ajattelua, mutta ah niin ihanaa!

Lue lisää

No joo... tuon perusteella työväenopistossa riittävän tietotaidon hankkinut henkilö voi ruveta kutsumaan itseään insinööriksi.

Räkä kirjoitti:

Otin esille ja insinööri kuvataan henkilönä jolla on laajat teknis-tieteelliset taidot. Kyseenalaistan epäyhtenäisen Tuta-porukan olevan insinöörejä. Ole sitten tietotekniikan insinööri edes. Mustavalkoista ajattelua, mutta ah niin ihanaa!

Lue lisää

Mitä tieteellistä insinöörin tutkinnossa on? Mitä tieteellistä AMK:ssa yleensäkään on?

Tiede ja "käytännönläheisyys" eivät kulje käsikädessä.

Tiede ja akateemisuus sen sijaan kulkevat.

sammu kirjoitti:

Pääasia kuitenkin, että teollisuus on nähnyt tarpeelliseksi rahoittaa tekniikan opetusmetodien kehittämistä. Olisihan se jos tekniikka kehittyisi, mutta mikään muu ei. Eräskin ämörikkäläinen sikäläisen patentti- ja rekistehallituksen pomo totesi 1800-luvun loppupuolella, että kaikki merkittävät keksinnöt on jo tehty.

Mitä tulee siihen ovatko he insinööri nimikkeen ansainneet, niin aika iso osa vanhoista opistoinsseistähän alkaa olla sitä mieltä, ettei kukaan amk:sta valmistunut kyseistä titteliä ansaitsisi. Työelämällehän he kyllä kelpaavat edelleen. Tosin usein joutuu muutaman vuoden tekemään teknikon hommia "nuorempana" insinöörinä, ennen kuin katsovat että kokemusta on kertynyt tarpeeksi, jotta selvityisi vaativimmista tehtävistä. Tästähän tietysti päästäisi sillä, että insinöörikoulutus amkissa olisia kahdeksan vuotinen, mutta siitä neljä vuotta olisi työharjoittelua. Pitäähän jonkun tehdä ne teknikonkin hommat, kun viimeisetkin niistä ovat jääneet eläkkeelle.

Lue lisää

Tässä taas tätä infoa. Tutaopet ovat kerääntyneet taputtelemaan toisiaan selkään, mutta tuntuu tuo teollisuuskin tykkäävän. Matemaattisestkin taidot tuta insinööreillä on opiskeluaikana varmistettu, että eivät ihan klapipäitä perusosaamiseltaan ole:

Tuotantotalouden opettajien ajankohtaisseminaari pidettiin JTO:ssa Aavarannassa 8. – 9.8. Tähän vuosittain järjestettävään seminaariin opettajat voivat itse ehdottaa aiheita, joista jalostetaan tietoa sitä liikuttamalla.
JTO:n uusi toimitusjohtaja Mikko Luoma oli valinnut aiheekseen: ”Mitä osaamista yritykset odottavat valmistuvilta insinööreiltä”. Luoma totesi prosessin olevan kaksisuuntainen: toisaalta yrityksillä on tarpeita ja toisaalta opiskelijat voivat tarjota erikoisosaamistaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin metaosaaminen eli kyky tiedostaa omat vahvuutensa ja halu oppia uutta.
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tuotantotalouden koulutusohjelmassa pilotoitua Total Project Learning (TPL) –toimintatapaa olivat aiempien vuosien seminaareissa esitelleet TPL-kouluttajat: Ansa Harju, Rainer Lamberg ja Kari Järvi kukin vuorollaan. Nyt kun ensimmäinen pilottiryhmä on valmistunut, voitiin kuulla opiskelijan kokemuksia toimintatavasta. Insinööri Laura Kervinen Siemens Business Servicestä oli kertomassa opiskelustaan ja joulukuisen valmistumisensa jälkeisestä työstään. Vaikkei ollutkaan kuullut Mikko Luoman esitystä, Laura Kervinen kertoi uuden TPL-mallin mukaisen koulutuksen antaneen hänelle tietoisuuden omasta osaamisestaan ja halun oppia uutta. Hän totesi, että jo koulutuksen aikana kukin opiskelija oli voinut profiloitua ja kehittää omia vahvuuksiaan. Toisaalta myös insinöörin perusosaaminen oli koulutuksen aikana varmistettu.

Bolognan prosessin mukaan uudistetut opetussuunnitelmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot olivat etenkin kiinnostuksen kohteina. Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona kokeilussa on ollut mukana ”Osaamisen johtaminen”, joka soveltuu tuotantotaloudellisen osaamisen laajentamiseen opiskelijoille, joiden insinööritutkinto on suoritettu joltakin muulta alalta. Tuotantotalouden ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi tarvitaan kuitenkin tuotantotalouden alueelle kohdennettu jatkotutkinto.

Eivätkös nuo samat kommentit koske MITÄ TAHANSA insinöörialaa? Kummallista kyllä, työelämässä näkee silti perusinsinöörejäkin. Minkä johtopäätöksen me voimme vetää tästä?

mietintöjä kirjoitti:

Eivätkös nuo samat kommentit koske MITÄ TAHANSA insinöörialaa? Kummallista kyllä, työelämässä näkee silti perusinsinöörejäkin. Minkä johtopäätöksen me voimme vetää tästä?

Perusinsinööri tai AMK-inssi vai opisto-inssi? Sitten on DI:t. Jäkimmäiset ovat etenkin TuTalta tulleina kohtuullisen hyvin palkattua ja työllistynyttä porukkaa. Samaan varjoon on AMK:t heittäneet omat TuTa-ohjelmansa ja osittain onnistuneetkin siinä.

TuTa on jotenkin poikkeus verrattuna oikeisiin insinöörialoihin. Oikeilla aloilla perusinsinöörit ja DI:t ovat omissa tai samoissa tehtävissä ja myöhemmin tavoittelevat noita TuTa-insseille kerrottuja tehtäviä. Viimeiseksi siinä kamppailussa jää AMK:n TuTa. Siksi ehdotan kaikille että unohtakaa tuotantotalous ammattikorkeassa ja suunnatkaa oikealle insinöörialalle tai ainakin TKK:lle tai TTY:n TuTa:a opiskelemaan. Ehkä keskustelu jo alkaa rauhoittua!

Räkä kirjoitti:

Perusinsinööri tai AMK-inssi vai opisto-inssi? Sitten on DI:t. Jäkimmäiset ovat etenkin TuTalta tulleina kohtuullisen hyvin palkattua ja työllistynyttä porukkaa. Samaan varjoon on AMK:t heittäneet omat TuTa-ohjelmansa ja osittain onnistuneetkin siinä.

TuTa on jotenkin poikkeus verrattuna oikeisiin insinöörialoihin. Oikeilla aloilla perusinsinöörit ja DI:t ovat omissa tai samoissa tehtävissä ja myöhemmin tavoittelevat noita TuTa-insseille kerrottuja tehtäviä. Viimeiseksi siinä kamppailussa jää AMK:n TuTa. Siksi ehdotan kaikille että unohtakaa tuotantotalous ammattikorkeassa ja suunnatkaa oikealle insinöörialalle tai ainakin TKK:lle tai TTY:n TuTa:a opiskelemaan. Ehkä keskustelu jo alkaa rauhoittua!

Lue lisää

Onko sinulla esittää jotain faktaa perusteluiksi, vai onko tämä pelkkää mutu-tiedettä? Eivätkö AMK-tutainssit työllisty? Faktat?

Oletko ottanut huomioon tutan erilaiset suuntautumiset? Nehän varmasti vaikuttavat työllistymiseen.

Evtek:
- tietotekninen logistiikka (paljon tietotekniikan opintoja) 15 op vapaasti valittavia opintoja

Stadia:
- ei kerro sivuillaan, tai en pikaisesti löytänyt "bisnesorientoitunutta insinööriä" kummoisempaa

Etelä-Karjalan AMK:
- painopisteenä on tieto- ja informaatiotekniikan sekä teollisuuden osaaminen

Kemi-Tornion AMK (suuntautuminen = valittava kaksi näistä):
- International business operations 12 op
- Teollisen yrityksen tuotanto 12 op
- Logistiikka 12 op
- Verkostoituminen ja yrityksen johtaminen 12 op

Kymenlaakson AMK:
- Tuotantotekniikka
- Teollisuuslogistiikka
- Kansainvälinen toiminta

Satakunnan AMK:
- Opinnoissa pääpaino on tavara- ja palvelutuotannon- sekä tuotekehitysprosessien hallinnassa
- Johtamisopinnoissa painotetaan laskentatoimen, markkinoinnin ja johtamisteorioiden hallintaa

Hämeen AMK:
- täysi sillisalaatti sivujen perusteella: Perusopointojen jälkeen "joko syventävät taloudellis-teknistä osaamistaan ("bisnesinsinööri") tai keskittyvät tuotantoautomaation tietojärjestelmiin ("tietojärjestelmäinsinööri")."

Savonia AMK:
- Teollisuuden logistiikka
- Tuotantotekniikka
- Projektijohtaminen

Keski-Pohjanmaan AMK:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management

Ok, myönnetään, etten ymmärrä, mitä virkaa on...
- logistiikkaan suuntautunut (sitä varten on logistiikkainsinööri)
- markkinointiin/laskentatoimeen suuntaunut (sitä varten on vino pino kaupallisia koulutuksia, mitä tällä tekee?)
- projektijohtaminen (Tähän rooliin perinteisesti kasvetaan, ei valmistuta koulun penkiltä = melko turha)
- kansainvälinen toiminta (ööö... eikös näihinkin rooleihin joko kasveta TAI sitten on jälleen kerran vino pino kaupallista koulutusta tähän väliin tarjolla)
- konetekniikkaa suuntautuneilla (sitä varten ovat koneinsinöörit)

Tietoteknisesta tulevan hyödyn ymmärrän, sillä tietotekniikan inssin opinnoissa on liian vähän bisnestä mukana. Teollisessa tuotannossakin näen vielä hyödyttäviä piirteitä, mutta myöntää täytyy, että on taidettu luoda "tredikoulutustakin" nyhjää tyhjästä -periaatteella. Tuotantotalous on nyt IN. Asiallistakin toimintaa on joukossa, mutta tuollaisesta vähän pidemmälle opiskelleesta tradenomista en keksi yritykselle sanottavaa hyötyä.

Mielenkiintoista kirjoitti:

Onko sinulla esittää jotain faktaa perusteluiksi, vai onko tämä pelkkää mutu-tiedettä? Eivätkö AMK-tutainssit työllisty? Faktat?

Oletko ottanut huomioon tutan erilaiset suuntautumiset? Nehän varmasti vaikuttavat työllistymiseen.

Evtek:
- tietotekninen logistiikka (paljon tietotekniikan opintoja) 15 op vapaasti valittavia opintoja

Stadia:
- ei kerro sivuillaan, tai en pikaisesti löytänyt "bisnesorientoitunutta insinööriä" kummoisempaa

Etelä-Karjalan AMK:
- painopisteenä on tieto- ja informaatiotekniikan sekä teollisuuden osaaminen

Kemi-Tornion AMK (suuntautuminen = valittava kaksi näistä):
- International business operations 12 op
- Teollisen yrityksen tuotanto 12 op
- Logistiikka 12 op
- Verkostoituminen ja yrityksen johtaminen 12 op

Kymenlaakson AMK:
- Tuotantotekniikka
- Teollisuuslogistiikka
- Kansainvälinen toiminta

Satakunnan AMK:
- Opinnoissa pääpaino on tavara- ja palvelutuotannon- sekä tuotekehitysprosessien hallinnassa
- Johtamisopinnoissa painotetaan laskentatoimen, markkinoinnin ja johtamisteorioiden hallintaa

Hämeen AMK:
- täysi sillisalaatti sivujen perusteella: Perusopointojen jälkeen "joko syventävät taloudellis-teknistä osaamistaan ("bisnesinsinööri") tai keskittyvät tuotantoautomaation tietojärjestelmiin ("tietojärjestelmäinsinööri")."

Savonia AMK:
- Teollisuuden logistiikka
- Tuotantotekniikka
- Projektijohtaminen

Keski-Pohjanmaan AMK:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management

Ok, myönnetään, etten ymmärrä, mitä virkaa on...
- logistiikkaan suuntautunut (sitä varten on logistiikkainsinööri)
- markkinointiin/laskentatoimeen suuntaunut (sitä varten on vino pino kaupallisia koulutuksia, mitä tällä tekee?)
- projektijohtaminen (Tähän rooliin perinteisesti kasvetaan, ei valmistuta koulun penkiltä = melko turha)
- kansainvälinen toiminta (ööö... eikös näihinkin rooleihin joko kasveta TAI sitten on jälleen kerran vino pino kaupallista koulutusta tähän väliin tarjolla)
- konetekniikkaa suuntautuneilla (sitä varten ovat koneinsinöörit)

Tietoteknisesta tulevan hyödyn ymmärrän, sillä tietotekniikan inssin opinnoissa on liian vähän bisnestä mukana. Teollisessa tuotannossakin näen vielä hyödyttäviä piirteitä, mutta myöntää täytyy, että on taidettu luoda "tredikoulutustakin" nyhjää tyhjästä -periaatteella. Tuotantotalous on nyt IN. Asiallistakin toimintaa on joukossa, mutta tuollaisesta vähän pidemmälle opiskelleesta tradenomista en keksi yritykselle sanottavaa hyötyä.

Lue lisää

Enempi mutu-pohjalta. Kuun alussa aloitti kollegana (layout-suunnittelu) eräästä mainitsemastasi oppilaitoksesta valmistunut Tuta-inssi. Kaukana on näistä tehtävistä bisnesorientoitumisen opinnot. Varmasti monet työllistyvät vaikka työttömyys onkin korkea vastavalmistuneilla kaikilla aloilla. Mutta missä ja mihin tehtäviin onkin toinen keskustelun aihe.

Kiitos sulle vaivannäöstä. Sanoit hyvin kun mainitsit tämän olevan enempi trendikoulutusta. Selasin joskus opinto-oppaita ja totesin sekä teknillisiä että kaupallisia opintoja olevan perustasolla sopivasti mutta syventyvinä liian vähän.

Kuulin insinöörikoulutusta vähennettävän 1400 aloituspaikalla. Liitto ei ole tyytyväinen.

Mielenkiintoista kirjoitti:

Onko sinulla esittää jotain faktaa perusteluiksi, vai onko tämä pelkkää mutu-tiedettä? Eivätkö AMK-tutainssit työllisty? Faktat?

Oletko ottanut huomioon tutan erilaiset suuntautumiset? Nehän varmasti vaikuttavat työllistymiseen.

Evtek:
- tietotekninen logistiikka (paljon tietotekniikan opintoja) 15 op vapaasti valittavia opintoja

Stadia:
- ei kerro sivuillaan, tai en pikaisesti löytänyt "bisnesorientoitunutta insinööriä" kummoisempaa

Etelä-Karjalan AMK:
- painopisteenä on tieto- ja informaatiotekniikan sekä teollisuuden osaaminen

Kemi-Tornion AMK (suuntautuminen = valittava kaksi näistä):
- International business operations 12 op
- Teollisen yrityksen tuotanto 12 op
- Logistiikka 12 op
- Verkostoituminen ja yrityksen johtaminen 12 op

Kymenlaakson AMK:
- Tuotantotekniikka
- Teollisuuslogistiikka
- Kansainvälinen toiminta

Satakunnan AMK:
- Opinnoissa pääpaino on tavara- ja palvelutuotannon- sekä tuotekehitysprosessien hallinnassa
- Johtamisopinnoissa painotetaan laskentatoimen, markkinoinnin ja johtamisteorioiden hallintaa

Hämeen AMK:
- täysi sillisalaatti sivujen perusteella: Perusopointojen jälkeen "joko syventävät taloudellis-teknistä osaamistaan ("bisnesinsinööri") tai keskittyvät tuotantoautomaation tietojärjestelmiin ("tietojärjestelmäinsinööri")."

Savonia AMK:
- Teollisuuden logistiikka
- Tuotantotekniikka
- Projektijohtaminen

Keski-Pohjanmaan AMK:
- teollinen tuotantotoiminta
- Global Marketing and Management

Ok, myönnetään, etten ymmärrä, mitä virkaa on...
- logistiikkaan suuntautunut (sitä varten on logistiikkainsinööri)
- markkinointiin/laskentatoimeen suuntaunut (sitä varten on vino pino kaupallisia koulutuksia, mitä tällä tekee?)
- projektijohtaminen (Tähän rooliin perinteisesti kasvetaan, ei valmistuta koulun penkiltä = melko turha)
- kansainvälinen toiminta (ööö... eikös näihinkin rooleihin joko kasveta TAI sitten on jälleen kerran vino pino kaupallista koulutusta tähän väliin tarjolla)
- konetekniikkaa suuntautuneilla (sitä varten ovat koneinsinöörit)

Tietoteknisesta tulevan hyödyn ymmärrän, sillä tietotekniikan inssin opinnoissa on liian vähän bisnestä mukana. Teollisessa tuotannossakin näen vielä hyödyttäviä piirteitä, mutta myöntää täytyy, että on taidettu luoda "tredikoulutustakin" nyhjää tyhjästä -periaatteella. Tuotantotalous on nyt IN. Asiallistakin toimintaa on joukossa, mutta tuollaisesta vähän pidemmälle opiskelleesta tradenomista en keksi yritykselle sanottavaa hyötyä.

Lue lisää

http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr19/tr19.pdf

Käykää lukasemassa kohta Ammattikorkeakoulut ja koulutusohjelmat. Tekstistä voi vetää monia yhtäläisyysmerkkejä tuotantotalous-keskusteluun.

Jatketaan kun selvitys on luettu. Taas mennään!

Räkä kirjoitti:

http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr19/tr19.pdf

Käykää lukasemassa kohta Ammattikorkeakoulut ja koulutusohjelmat. Tekstistä voi vetää monia yhtäläisyysmerkkejä tuotantotalous-keskusteluun.

Jatketaan kun selvitys on luettu. Taas mennään!

Lue lisää

Työnanatjat kun eivät tuota tradenomia vieläkään oikein hahmota ja alalla työllisyys on hunonmpaa kuin tekniikassa, niin eikö tradenomien aloituspaikoista voisi karsia puolia pois ja kouluttaa sen sijaan kaupallisesti painottuneita insinöörejä tutan nimikkeen alla.

ois? kirjoitti:

Työnanatjat kun eivät tuota tradenomia vieläkään oikein hahmota ja alalla työllisyys on hunonmpaa kuin tekniikassa, niin eikö tradenomien aloituspaikoista voisi karsia puolia pois ja kouluttaa sen sijaan kaupallisesti painottuneita insinöörejä tutan nimikkeen alla.

Lue lisää

Pidetään ne ei-teknisesti suuntautuneet tradenomi-typykät pois insinöörien alalta. Noista nykyisistäkin tutaopinnoista saisi karsia pois kaikki markkinointisuuntautuneet (tms) linjat. Tradenomipuolella kun ei tarvitse edes laskea. -*/ ovat kaikki mitä tradenomiopinnoissa tarvitaan.