Siivousteknikko

Siivousteknikoksi voi opiskella aikuiskoulutuskeskuksessa. Se on erikoisammattitutkinto. Olen opiskellut nyt noin 2 vuotta. Tutkintoon kuuluu näytöt ammattiosaamisesta, jonka vuoksi hankala suorittaa ellei ole esimiestyön harjoittelupaikkaa.

Ennen ammattikorkeakouluja oli opistotasoinen koulutus, johon pääsi ylioppilaat ja ammattillisen peruskoulutuksen käyneet.Ylioppilaille koulutus oli 3-vuotinen.Silloin valmistui kotitalous-,siivous-,ravitsemus- ja pesulateknikkoja.Viimeisin kai lopetettiin -80 luvulla.Opistotasoinen koulutus muuttui amk-koulutúkseksi ja nykysin valmistuu restonomeja, mutta kuulemani mukaan he opiskelevat kaikkea opintoja kuten ennen teknikot keskittyivät omaan alaansa.Restonomi nimitys on myös matkailualan ja hotelli-ja ravintola-alan amk-tutkinnoilla.

...olla samaan aikaan johtavassa asemassa puhdistuspalvelualalla mikäli haluaa opiskella siivousteknikoksi.
Luettua pohjaa pitää olla myös alla, ennen kuin pääsee opiskelemaan.
Siivoustyönohjaaja ei ole tarpeeksi korkea asema.

Tästä jutusta löytyy myös nykyhetken koulutuksesta tietoa.Löysin sen netistä.



PUHTAUSPALVELUALAN
KEHITTÄMISOHJELMA
KESKI-SUOMEEN 2002 - 2010





Puhtaus osana laatutoimintaa –hanke
Tarja Toropainen









SISÄLTÖ



1   JOHDANTO   5
2   TULEVAISUUDEN TRENDEJÄ PUHTAUSPALVELUALALLA   7
2.1   Henkilöstön ammattitaito   7
2.2   Puhtauspalvelujen markkinat   8
2.3   Kiinteistöjen hallinta   9
2.4   Ympäristöasiat   10
3   PUHTAUSPALVELUALAN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMESSA   10
3.1   Toimialan luonne   10
3.2   Työnantajat   11
3.2.1   Yritysten tilanne   11
3.2.2   Kuntasektorin tilanne   12
3.3   Henkilöstö   12
3.3.1   Henkilöstön määrä ja ikä   12
3.3.2   Palkkaus   13
3.3.3   Puhtauspalvelualan koulutus ja ammattitaito   14
3.4   Kilpailu   16
3.4.1   Markkinat   16
3.4.2   Henkilöstö   17
4   PUHTAUSPALVELUALAN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KESKI-SUOMESSA   17
4.1   Työnantajat   17
4.2   Henkilöstö   18
4.2.1   Henkilöstön määrä   18
4.2.2   Henkilöstön sijoittuminen   18
4.2.3   Ikärakenne   19
4.2.4   Työsuhteen luonne   20
4.2.5   Koulutus   20
5   PUHTAUSPALVELUALAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KESKI-SUOMESSA   23
5.1   Keski-Suomen puhtauspalvelualan SWOT-analyysi   23
5.2   Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön   24
5.3   Heikkoudet ja uhat hallintaan   24
5.4   Henkilöstömuutokset   25
5.4.1   Työelämän muutoksista ja ikärakenteesta johtuvat   
henkilöstömuutokset   25
5.4.2   Maahanmuuttajat   26
5.5   Markkinoiden jakaminen   26
5.5.1   Ulkoistaminen   26
5.5.2   Verkottuminen   27
5.6   Osaamisen tarpeet ja koulutus   28
5.7   Yhteenveto   28
6   KESKI-SUOMEN PUHTAUSPALVELUALAN VISIO 2010   29
6.1   Puhtauspalveluala tuottaa ammattitaitoista palvelua asiakkaille ja on oman alansa asiantuntija   29
6.2   Puhtauspalveluala on tunnettu ja tunnustettu toimiala   29
6.3   Puhtauspalveluala on luotettava kumppani   29
7   PUHTAUSPALVELUALAN KEHITTÄMISTYÖN PAINOPISTEALUEET VUOTEEN 2010 MENNESSÄ   29
7.1   Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen   30
7.2   Puhtauspalvelualan osaamiskeskittymätyön jatkaminen   31
7.3   Kotipalvelun kysynnän voimakkaaseen kasvuun vastaaminen   31
7.4   Toimialan yhteistyön ja verkottumisen lisääminen   32
8   LÄHTEET   33



KUVIOT

KUVIO 1. Puhtauspalvelualan kehittämisohjelma Keski-Suomeen 2002 -2010 työprosessina   6
KUVIO 2. Suomen koulutusjärjestelmä.   15
KUVIO 3. Siivoustyöntekijöiden sijoittuminen Keski-Suomessa toimialoittain vuonna 2000.   19
KUVIO 4. Siivoushenkilöstön ikärakenne Keski-Suomessa   20
KUVIO 5. Keski-Suomen puhtauspalvelualan swot-analyysi   23
KUVIO 6. Siivoustyöntekijöiden sijoittuminen Keski-Suomessa toimialoittain vuonna 2015.   27


TAULUKOT

TAULUKKO 1. Otteita palvelutyönantajien elokuu 2001 palkkatilastosta   13
TAULUKKO 2. Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002 -toimialaselvityksessä mukana olleet organisaatiot   18
TAULUKKO 3. Vuosina 2001 - 2003 puhdistuspalvelualan tutkinnon suorittaneet Keski-Suomessa   22



1   JOHDANTO


Tämän Keski-Suomen puhtauspalvelualan kehittämisohjelman tavoitteena on
•   antaa tietoa puhtauspalvelualan toimintaympäristöstä Suomessa
•   antaa tietoa puhtauspalvelualan toimintaympäristöstä Keski-Suomessa
•   antaa tietoa puhtauspalvelualan kehittymismahdollisuuksista Keski-Suomessa
•   luoda Keski-Suomen puhtauspalvelualalle visio
•   luoda käytännön toteuttamisehdotuksia vision toteutumiseksi

Keski-Suomen puhtauspalvelualan kehittämisohjelman laadintaan ovat osallis-tuneet puhtauspalvelualan toimijat ja se on tehty PuhtausPalvelut Puhuttavat
-hankkeen työnä. Kehittämisohjelman työstö alkoi lokakuussa 2002 tehdyllä
”Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002” -toimialaselvityksellä. Tämä keski-suomalaista puhtauspalvelualaa koskeva selvitys on ensimmäinen alalle tehty laaja-alainen kartoitus Keski-Suomessa. Selvitys kattaa koko maakunnan lu-kuun ottamatta Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntia, jotka eivät ole kuulu-neet Puhtauspalvelut Puhuttavat -hankkeen kohdealueeseen. Myöskään valti-on toimipaikat ja seurakunnat eivät ole mukana selvityksessä.

”Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002” selvitys tehtiin lähettämällä ”Puh-tauspalvelualan ennakointi” -kyselylomake kuntiin ja yrityksiin, jotka olivat Puhtauspalvelut Puhuttavat -hankkeen osoiterekisterissä syyskuussa 2002. Selvityksen tekijä otti yhteyttä kaikkiin kuntiin ja yrityksiin, joihin lomake oli lä-hetetty. Vastaanottajat vastasivat kyselyyn joko palauttamalla lomakkeen, an-tamalla siihen vastaukset puhelimessa tai henkilökohtaisessa haastattelussa. Kyselyn vastausprosentti oli 47,4. Vastaamatta jättäneet organisaatiot olivat pääosin pieniä, joten vastausten piirissä keskisuomalaisista puhtauspalvelu-alan työntekijöistä oli yli 50 %.

”Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002” toimialaselvityksen pohjalta kehit-tämisohjelman työstämistä on jatkettu yhdessä alan toimijoiden kanssa. Aja-tusten ja näkemysten kokoamista on tehty hankeen järjestämissä teemakoulu-tuksissa, yritysvierailuilla sekä kokoamalla erilaisia ryhmiä keskustelemaan asioista. Tässä kehittämisohjelmatyön prosessissa (ks. kuvio 1) saavutettiin ensin yksimielisyys siitä, että alalle tarvitaan yhteinen tulevaisuuteen tähtäävä tavoitetila. Tämän jälkeen pohdittiin alan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Kes-ki-Suomessa. Näistä valittiin ne seikat, jotka tulevat merkittävimmin vaikutta-maan tulevaisuudessa puhtauspalvelualaan Keski-Suomessa. Alan kehityk-seen vaikuttavien tekijöiden jälkeen työstettiin toimialan tulevaisuuden tahtotila eli visio vuoteen 2010. Prosessin viimeisenä vaiheena pohdittiin kehittämis-toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista saavuttaa visiossa ilmaistu tahtotila.




KUVIO 1. Puhtauspalvelualan kehittämisohjelma Keski-Suomeen 2002 -2010 työprosessin tulokset


Kehittämisohjelmatyöskentelyn alussa tehtiin päätös, että toimialasta käyte-tään käsitettä puhtauspalveluala ja ammatista siivoustyö. Koulutuksen yhtey-dessä käytetään termiä puhdistuspalveluala, koska se on Opetushallituksen virallinen koulutusalanimike. Tekstissä esiintyy useita rinnakkaisia käsitteitä, joita on käytetty eri lähteissä. Lähteiden käyttämiä käsitteitä ei ole muutettu vaan niitä on käytetty sellaisenaan. Lähdetiedosta tai tekstistä käy ilmi myös tiedon tai otoksen laajuus. Esimerkiksi onko tieto valtakunnallinen vai Keski-Suomea koskeva. Tekstiosuuksissa käytetty maininta ”toimialaselvitys” viittaa ”Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002” -toimialaselvitykseen.


2   TULEVAISUUDEN TRENDEJÄ PUHTAUSPALVELUALALLA


2.1   Henkilöstön ammattitaito

Eija Pesonen-Leinonen (1999, 53) arvioi, että siivouspalvelun esimiesten rooli muuttuu osaamisresurssien johtajaksi. Syntyy tiimityyppisiä organisaatioita, joissa itsenäisyys ja vastuu lisääntyvät ja päätöksenteko on ”kentällä”. Työta-pojen hän ennustaa kevenevän, ergonomisuuden ja työturvallisuuden lisään-tyvän sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden kasvavan. Viimeaikaisena kehi-tyksenä voidaan nähdä yksityisen sektorin esimiesten toimenkuvien laajentu-misen monipalvelujen johtamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että siivouspalvelun esimies vastaa omassa asiakaskunnassaan työnjohdollisesti laajasti kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista. Näitä palveluja voivat olla siivouksen lisäksi kiinteistön-hoito, toimisto- ja kokouspalvelut, aulaemäntäpalvelut, ympäristönhuoltopalve-lut jne.

Puhtauspalvelualan ammattilaisten tarve lisääntyy suurten ikäluokkien jäädes-sä eläkkeelle ja yleisen työvoimapulasta johtuvan tarpeen houkutellessa työn-tekijöitä muille aloille. Alalla työskentelee paljon kouluttamatonta työvoimaa. Siivoustaito -lehden (8/2003) mukaan vailla ammatillista koulutusta vuonna 2000 siivoustyön ammattiryhmän työntekijöistä oli koko Suomessa 52 %. Sa-manaikaisesti kuitenkin ammattitaitovaatimukset lisääntyvät ja tehtävät moni-puolistuvat. Koulutuksen avulla voidaan lisätä sekä uusien että työssä olevien ammattilaisten ammattitaitoa. Tilastokeskuksen väestölaskennan työssäkäyn-titilastossa on työssä käyvät työlliset jaoteltu 50 eri ammattiryhmään. Siivous-työ esiintyy omana ammattiryhmänä ja sitä lähellä oleva kiinteistötyö erillisenä ammattiryhmänä. Siivoustyön ammattiryhmään tarvitaan vuoteen 2015 men-nessä koko Suomeen uusia työntekijöitä joka vuosi 1 470 henkilöä.

Suomeen tuleva ulkomainen työvoima koskettaa myös puhtauspalvelualaa. Jo nyt siivousalalla työskentelee jonkin verran ulkomaalaisia ja suomalaisen työ-voiman vähentyessä ulkomaalaisen työvoiman on katsottu olevan yksi mah-dollinen ratkaisu työvoimapulaan.


2.2   Puhtauspalvelujen markkinat

Useassa lähteessä arvioidaan, että suuret siivousalan yritykset ostavat kes-kisuuria yrityksiä ja tarjoavat laajempia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Myös ulkomaisten siivousyritysten ennustetaan jakavan Suomen markkinaosuuksia. Pesonen-Leinonen näkee verkottumisen ja ketjuuntumisen erilaisten lähi- ja tukiverkostojen kanssa mahdollisena. Asiakkaille päin tämä näyttäytyisi yhden kontaktin toimintana, vaikka palvelun tuottajia olisi todellisuudessa palvelun takana useita. Myös ostajat haluavat ostaa yrityksiltä laajempia palvelukoko-naisuuksia. Isot organisaatiot ostavat palvelua toisilta isoilta palvelun tuottajilta ja pienet organisaatiot pieniltä. Keskeisinä siivouspalveluprosessin toiminnan tuloksina Pesonen-Leinonen näkee täsmäsiivouksen, taloudellisuuden, tehok-kuuden ja ympäristönäkökulmat. (Pesonen-Leinonen 1999, 77.)

Pekka Lithin (2003, 8) mukaan siivouspalvelujen ostaminen lisääntyy lähivuo-sina kunnissa. Kuntakyselyjen mukaan vuonna 2002 ostopalvelujen osuus oli noin 10 % siivoustoiminnan kustannuksista. Ostopalvelujen lisääntyminen tu-lee tapahtumaan erityisesti virastorakennusten, koulujen ja muiden oppilaitos-ten sekä päiväkotien ja muiden sosiaalihuollon palvelulaitosten siivouksen osalta. Sairaaloiden ja terveydenhuollon palvelulaitosten siivouksessa osto-palvelujen ei odoteta edelleenkään lisääntyvän, vaikka yritykset tarjoavat täl-laista palvelua.
Pienet yritykset keskittyvät erikoisosaamiseen. Yksi voimakkaasti kasvava palvelusektori on kotipalvelujen tuottaminen. Tähän ovat johtaneet kotipalve-luvähennys, joka oikeuttaa merkittävään verovähennykseen kotipalvelutyös-tä, sekä väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen lisääntyminen.
Maamme väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut noin 100 000 kansalaisella eli lähes 15 %:lla. Arvioidaan, että vuonna 2010 kasvu on jo 16,5 % ja vuosien 2010 ja 2030 välillä 32,5 %. Niin kutsutut suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Varsin pian tämän jäl-keen kuntoutus- ja kotipalvelujen kysyntä alkaa nopeasti lisään-tyä. (Stakesin Vanhusfoorumi -tilaisuus 7.9.1999)


2.3   Kiinteistöjen hallinta

Jatkossa ammattimaiset sijoittajat ja rahoittajat tarjoavat enenevässä määrin yritysten tilahallintaratkaisuja. Kiinteistön omistaminen ammattimaistuu, kes-kittyy ja kiinteistön omistajien tiedon tarve kasvaa. Kiinteistö- ja rakennus-klusterin visio 2010 – raportin mukaan kiinteistö- ja rakennusalalla syntyy kysyntää muun muassa palveluista, jotka sisältävät tilojen tuottamisen lisäksi kattavan ylläpito-, huolto-, korjaus- ja kunnossapito-osaamisen. Jotta näihin haasteeseen voidaan vastata, tämä edellyttää alan toimijoilta uutta osaamis-ta ja uusia palvelukonsepteja. Näihin asioihin viitataan Engel-Yhtymän leh-distötiedoteessa 9.2.2001 seuraavasti:

Ylläpitokustannusten hallinta kiinteistön elinkaaren aikana vaikut-taa suoraan omistajan kiinteistöstään saamaan tuottoon. Kiinteis-tön käyttäjien näkökulmasta taas sijainti, viihtyisyys, turvallisuus ja tilojen soveltuvuus vaadittavaan käyttöön ovat tilasta maksettavan korvauksen perusta. Kiinteistönomistajat haluavat yhä useammin tehdä palvelun tuottajan kanssa sopimuksen ylläpitokustannuksis-ta jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Näin ollen yllättävien yl-läpitokustannusten riski vähenee ja kiinteistönomistaja pystyy luottamaan tuotto-odotukseensa paremmin kuin kaikki kustannuk-set voidaan ennakoida yhtä aikaa.



2.4   Ympäristöasiat

Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010- raportin mukaan kestävä kehitys nousee yhdeksi tärkeimmistä arvoista kehittyneissä teollisuusmaissa. Tär-keimpinä muutoshaasteina raportissa mainitaan:
•   Ympäristönäkökulma korostuu yritystoiminnassa maailmanlaa-juisesti.
•   Yhteiskunta edellyttää kiinteistö- ja rakennusklusterilta aiempaa aktiivisempaa vastuunkantoa ympäristöstä.
•   Asiakkaan ympäristöarvojen huomioon ottamisesta tulee kes-keinen osa uutta verkostotaloutta. Ympäristöosaaminen on jat-kossa liiketoiminnan välttämätön osa.
(Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010- raportti 2001, 13.)

Myös Pesonen- Leinonen (1999, 75-76 ) näkee omassa tutkimuksessaan ym-päristöön liittyvien asioiden korostumisen tulevaisuudessa.


3    PUHTAUSPALVELUALAN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUOMESSA


3.1   Toimialan luonne

Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010 – raportin mukaan yritysten ja yhteisöjen strategiat muodostuvat pitkälti sen pohjalta, että vain avaintoimintojen kannalta välttämättömät resurssit pidetään itsellä. Tämä suuntaus on seurausta tiukasta ydintoimintoihin ja ydinasiakkaisiin keskittymisestä. Rakennukset muodostavat Suomen kansallisvarallisuudesta n. 50 %. Siivouksen osuus kiinteistön ylläpitokustannuksista on 32 %. Siivous on kiinteistöjen arvon säilymisen, toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta välttämätön toiminto. Siivouspalvelulla mahdollistetaan myös muiden toimialojen hyvä toimivuus.

Puhtauspalvelualalla yrittäjänä aloittamisen kynnys on matala, koska se ei vaadi suuria investointeja. On myös vielä vallalla luuloja siitä, että siivoustyötä osaa tehdä kuka tahansa. Palvelun tuottajalla ei ole aina ammattitaitoa palve-lun työmäärän määrittelemiseen ja hinnoitteluun. Myös palvelun toteuttami-sessa esiintyy ongelmia. Ostajilta puolestaan puuttuu puhtauspalvelun osto-osaaminen. Palvelutarpeen määrittely on puhtauspalvelualan ammattilaisten osaamista ja sen puuttuessa yrittäjä leimautuu helposti epäluotettavaksi. Täl-laiset yrittäjät huonontavat koko toimialan mainetta. Toisaalta kiristynyt kilpailu on ajanut ammattitaitoisetkin palveluyrittäjät toimimaan luotettavan toiminnan rajamailla. Kireästä kilpailusta kärsivät kaikki osapuolet; ostajat huonon laa-dun, myyjät huonon kannattavuuden ja työntekijät lisääntyneen työtaakan vuoksi.


3.2   Työnantajat

Marjatta Lausjärven (2003, 2) mukaan siivouspalveluja tuotetaan yksityisten siivousliikkeiden (26%), julkisten organisaatioiden (35%), valtion (4%) ja seu-rakuntien (8%) toimesta. Loput siivouspalveluista (27%) tuotetaan kolmannella sektorilla tai muissa siivouspalvelua tuottavissa yksiköissä esim. teollisuudes-sa.

3.2.1   Yritysten tilanne

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (YTR) mukaan koko Suomes-sa siivouspalvelualalla toimi vuonna 2001 yhteensä 2 610 yritystä. Yritysten määrän kasvu on vuodesta 1993 lähtien ollut suurta. Syynä on ollut rakenta-misen vilkastuminen ja rakennusneliöiden kasvu, siivouspalveluiden ulkoista-minen sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Myös yritystoiminnan alhainen aloittamiskynnys vaikuttaa yritysten määrän lisääntymiseen.

Lithin (2003, 7) mukaan keskimääräinen yrityskoko on siivouspalvelun toimi-alalla 8-9 työntekijää. Siivouspalvelua hallitsevat kuitenkin viisi suurta yritystä, joiden osuus siivoustoimialan henkilöstöstä on yli 50 %. Vuonna 2001 sii-vouspalvelualan yrityksistä 62 % työllisti enintään yhden työntekijän. Palvelu-työnantajien liiton mukaan siivousalan markkinajohtajia vuonna 2003 olivat ISS Suomi Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Engel Palvelut Oy, SOL Palvelut Oy ja RTK-Palvelu Oy.

3.2.2   Kuntasektorin tilanne

Lithin (2003, 8) toteaa, että Suomessa kuntasektori tuotti vuonna 2002 omat siivouspalvelunsa vielä 90 %:sti. Tosin kuntakohtaiset erot ovat suuria. Suuret kunnat ostavat enemmän siivouspalveluja kuin pienet. Sopimuskausien pituus kuntien ostamissa siivouspalveluissa on yleisimmin 1-2 vuotta.


3.3   Henkilöstö

Työelämän ammattinimikkeet ovat monipuoliset: siivooja, siistijä, laitossiivoo-ja, laitosapulainen, sairaala-apulainen, kerrossiivooja ja palveluvastaava lie-nevät yleisimpiä työntekijänimikkeitä. Palveluohjaaja ja ryhmän vanhin toimii työntekijätasolla esimiehen ”oikeana kätenä”. Esimiestason työelämän am-mattinimikkeitä ovat palveluesimies, siivoustyönjohtaja sekä palvelu- ja sii-vouspäällikkö.

Työelämässä puhtauspalvelualan työntekijät sijoittuvat erilaisiin toimintaympä-ristöihin. Näitä ovat esimerkiksi teollisuus, kauppa, majoittuminen, ravitsemis-toiminta, liike-elämän palvelut, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.

3.3.1   Henkilöstön määrä ja ikä

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2000 toimi puhtauspal-velualan ammateissa 83 856 työntekijää. Tästä määrästä toimi siivoojana tai vastaavalla nimikkeellä 53 903 henkilöä, sairaala-apulaisena tai vastaavalla nimikkeellä 25 464 henkilöä ja esimiestehtävissä 4489 henkilöä. Näissä am-mattiryhmissä mediaani-ikä oli 43,6 vuotta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan osa-aikatyön osuus on suuri siivouksessa. Jopa 50 % työntekijöistä, joiden nimike on siivooja, tekee osa-aikatyötä. Kuitenkin laitoshuoltaja-nimikkeellä työskentelevistä vain 12,5 % tekee osa-aikatyötä. Laitoshuoltaja-nimikettä käytetään pääosin julkisen sektorin viroissa ja toimissa. Tutkimuksen mukaan kaikki siivoustyönjohtajat työskentelevät kokoaikaisesti. (Kauhanen 2003, 28.)

3.3.2   Palkkaus

Palvelualan ammattiliito ry:n (PAM) verratessa puhtauspalvelualan palkkausta muihin toimialoihin Palvelutyönantajien elokuu 2001 palkkatilaston mukaan kävi ilmi, että puhtauspalvelualan palkat ovat 57 % kaikkien palkansaajien keskipalkasta. Kaikkien palkansaajien kuukausipalkan keskiarvo on 2200 eu-roa kuukaudessa ja PAMiin kuuluvien palkansaajien keskiarvo on 1555 euroa kuukaudessa. Oheissa taulukossa (ks. taulukko 1) on esitetty vertailulukuja PAMin toimialoista, joihin puhtauspalvelualaa usein verrataan.

TAULUKKO 1. Otteita palvelutyönantajien elokuu 2001 palkkatilastosta

   Kokoaikatyö
euroa/kk   Osa-aikatyö
euroa/kk   Kaikkiin palkan-saajiin verrattuna
Myyjät   1522   1170   69 %
Konttorityöntekijät   1731   1023   78 %
Puhdistus/siivous   1267   987   57 %
Kiinteistönhoito   1472   972   67 %
Majoitus/ ravitsemus   1518   1051   69 %


Tilastokeskuksen mukaan kunta-alan puhtauspalvelualan työntekijöiden säännölliset kuukausiansiot olivat lokakuussa 2001 seuraavat:
•   laitosapulainen   1529 euroa/ kuukausi
•   laitoshuoltaja   1508 euroa/ kuukausi
•   sairaala-apulainen   1578 euroa/ kuukausi
•   siivooja      1409 euroa/ kuukausi
Säännöllisiin kuukausiansioihin luetaan mukaan varsinainen palkka, säännöl-liseltä työajalta maksetut lisät ja lisäpalkkiot sekä luontaisedut.

3.3.3   Puhtauspalvelualan koulutus ja ammattitaito

Puhtauspalvelualan koulutus on kärsinyt jo vuosia opiskelijapulasta. Tämä seikka on korostunut erityisesti toisen asteen tutkinnoissa. Useat oppilaitokset ovatkin jo lopettaneet puhtauspalvelualan ammatillisen perustutkinnon järjes-tämisen nuorisoasteella opiskelijapulan vuoksi.
Aikuiskoulutukseen opiskelijoita on hakeutunut paremmin. Syynä lienee eri organisaatioiden asettama ammattitutkintovaatimus vakituisia toimia täytettä-essä. Suomalainen koulutusjärjestelmä (ks. kuvio 2.) mahdollistaa sen, että aikuinen henkilö voi ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa.
Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Nuorten koulutus on opetussuunnitelmaperustei-nen ja kestää 120 ov. Siihen ei sisälly toistaiseksi näyttöjä, mutta ne otetaan käyttöön syksyllä 2006. Aikuisten työelämän näyttötutkinnot ovat näyttötutkin-toperusteisia, joissa tutkinnon perusteissa vaadittava ammattitaito osoitetaan näytöissä aidoissa työelämätilanteissa. Tutkintonimike ammatillisessa perus-tutkinnoissa on toimitilahuoltaja tai tekstiilihuoltaja. Tutkinto antaa kelpoi-suuden hakeutua opiskelijaksi ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammat-titaito näytöissä aidoissa työelämätilanteissa. Tutkinnon ammattitaitovaatimus on määritelty siten, että sen saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä lisäopintoja sekä työkokemusta tutkintoa vastaavissa työtehtävissä. Tutkintonimike on laitoshuoltajan ammattitutkin-to. Tutkinto ei anna kelpoisuutta hakeutua opiskelijaksi ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallin-ta näytöissä aidoissa työelämätilanteissa. Tutkinnon ammattitaitovaatimus on määritelty siten, että sen saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jäl-keen täydentäviä ja syventäviä lisäopintoja sekä työkokemusta tutkintoa vas-taavissa työtehtävissä. Valittavana on joko siivoustyönohjaajan tai siivous-teknikon erikoisammattitutkinto. Tutkinto ei anna kelpoisuutta hakeutua opiskelijaksi ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Ammattikorkeakoulussa puhtauspalvelualan opiskelija hankkii teoreettisen tiedon ja käytännön ammattitiedon koulutuksen aikana. Ammattikorkeakou-luopintojen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka toimivat muuttuvas-sa yhteiskunnassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtävissä sekä yrittäjinä. Tutkintonimike on restonomi (AMK).

   
         Lähde: Opetushallitus
KUVIO 2. Suomen koulutusjärjestelmä.

Kehittämisohjelmatyön edetessä Puhtaus osana laatutoimintaa –hankkeessa on kiteytynyt ajatus siitä, että on tärkeää erottaa toisistaan käsitteet ammatti-taito ja asiantuntijuus. Ammattitaitoisuuden käsite on alalla toimivien keskuu-dessa vaihteleva. Eräissä organisaatioissa ammattitaidon määritelmänä pide-tään ammattitutkinnon suorittamista. Toiset organisaatiot pitävät ammattitai-don määritelmänä alan työkokemusta. Joissakin organisaatioissa rekrytointi voidaan tehdä ilman minkäänlaista työkokemusta tai koulutusta. Jos ajatellaan henkilön ammattitaitoisuutta, voidaan katsoa, että alan ammatillisen tutkinnon suorittaminen on selkeä osoitus ammattitaidon hallinnasta. Toisaalta jos työ-tehtävästä suoriutuu osaamalla juuri siihen tehtävään edellytetyt ammattitai-don osa-alueet, onko välttämätöntä osata kaikkea laaja-alaisesti?

Ammattitaitoinen on yleensä henkilö, jolla on joko ammatillinen koulutus ja vähintään vuoden työkokemus alan työstä tai vähin-tään kahden vuoden työkokemus alan työstä. (Maahanmuuttoasi-oiden työlupalausunto-ohje).

Asiantuntijuus on asiantuntijan roolin ottamista. Se syntyy koulutuksen ja ko-kemuksen myötä. Asiantuntijana voi toimia eri henkilöt riippumatta siitä millä tasolla he ovat organisaatiossa. Asiantuntijuus voi olla laaja-alaista tai erikois-tunutta. Puhtauspalvelualan asiantuntijaa tarvitaan kiinteistön koko elinkaaren ajan erilaisissa tilanteissa.


3.4   Kilpailu

3.4.1   Markkinat

Lausjärven (2003, 1) mukaan siivous edustaa kiinteistön ylläpidon kustannuk-sista 32 %. Siivouksen kustannuksista suurimman osan, jopa 70-90 %, muo-dostavat palkat ja niihin liittyvät sivukustannukset. Muiden kustannuserien ol-lessa pieniä, voidaan todeta, että kilpailutilanteessa käydään aina keskustelua palvelun sisältämästä työmäärästä. Kiristynyt kilpailu ohjaa palvelun tuottami-seen yhä vähemmällä työllä ja pienemmillä henkilöresursseilla. Toki myös ke-vennetyillä työohjelmilla päästään pienempiin kustannuksiin. Siivouspalvelujen kilpailutuksessa hinnan painoarvo valintakriteerinä vaihtelee 50-80 %:n välillä. Muita valintakriteereitä ovat esimerkiksi laadulliset tekijät ja henkilöstön am-mattitaito.

3.4.2   Henkilöstö
Markku Wilenius ja Mika Aaltonen (2002) ovat sitä mieltä, että tulevaisuudes-sa kenties keskeisimmän osan yrityksen resursseista ja edelleen kehittämisen haasteista muodostaa yrityksen henkilöstö, yrityksen inhimillinen pääoma. Ensin yritysten täytyy selvittää mitä osaamista yritys tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa ja toteuttaakseen visionsa. Sen jälkeen olisi eduksi pohtia oman organisaation vetovoimaisuutta alan toimijoiden ja koko palvelusektorin keskuudessa. Kuinka minun yritykseni erottuu muista vetovoimaisempana työnantajana?


4    PUHTAUSPALVELUALAN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ KESKI-SUOMESSA


4.1   Työnantajat
   
Toimialaselvityksessä oli mukana 95 Keski-Suomessa yksityisellä-, kunta- ja kolmannella sektorilla toimivaa organisaatiota. Näistä Keski-Suomen puh-tauspalvelualan toimijoista 65 % oli yrityksiä ja muita siivouspalveluita tuotta-via organisaatioita ja 35 % kuntasektorin organisaatioita. Valtion ja seurakun-tien organisaatiot eivät olleet mukana selvityksessä.

Pieniä, alle 10 henkilön organisaatioita Keski-Suomessa oli 56 kappaletta, mikä on 59 % kaikkien organisaatioiden määrästä. Keskisuuria, 10 -49 henki-löä työllistäviä yrityksiä oli 23 kappaletta, joka on 24 % organisaatioiden mää-rästä. Suuria yli 50 henkilön organisaatioita oli 16 kappaletta, joka on 17 % organisaatioiden määrästä.

TAULUKKO 2. Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002 -toimialaselvityksessä mukana olleet organisaatiot

   
Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002 -toimialaselvityksessä mukana olleet organi-saatiot jaoteltuna henkilöstön suuruusluokan mukaan, kpl (%)
henkilöstön suu-ruusluokka   yritykset
   kuntaorganisaatiot
   muut siivouspalvelua tuottavat organisaatiot   yhteensä
•   1 – 10 henkilöä   40 (42 %)   12 (13 %)   4 (4 %)   56 (59 %)
•   10 – 49 henkilöä   4 (4 %)   16 (17 %)   3 (3%)   23 (24 %)
•   yli 50 henkilöä   11 (12 %)   5 (5 %)   0 (0 %)   16 (17 %)
yhteensä   55 (58 %)   33 (35 %)   7 (7 %)   95 (100 %)



4.2   Henkilöstö

4.2.1   Henkilöstön määrä

Tilastokeskuksen väestölaskennan työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2000 toimi koko Keski-Suomessa siivoustyössä 4096 työntekijää. Tästä määrästä toimi siivoojana tai vastaavalla nimikkeellä 2 634 henkilöä, sairaala-apulaisena tai vastaavalla nimikkeellä 1 270 henkilöä ja esimiestehtävissä 192 henkilöä. Keski-Suomessa työskentelee noin 5 % koko maan puhtauspalvelualan työn-tekijöistä. Huomionarvoista on, että tilastokeskuksen väestölaskennan työssä-käyntitilastossa siivoustyö on vuoden 2000 lukujen mukaan Keski-Suomessa 7. eniten työllistävä ammattiryhmä.

4.2.2   Henkilöstön sijoittuminen

Maakunnan ammattirakennetta tarkastellessa on käytetty siivoustyön ammatti-ryhmän henkilölukujen keräämisessä lähteenä Tilastokeskuksen väestölas-kentatietoja. Näitä lukuja tarkastellessa saa käsityksen siitä, minkä toimialan työnantajan palveluksessa siivoustyötä tekevät henkilöt ovat. Vuonna 2000 siivoustyöntekijöistä suurin osa sijoittui puhtaanapito-toimialalle. Seuraavaksi eniten siivoustyöntekijöitä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalihuolto-toimialoilla. (Keijo Mäkelä, Mikko Kankainen 2003, 20 - 35.)


KUVIO 3. Siivoustyöntekijöiden sijoittuminen toimialoittain Keski-Suomessa vuonna 2000.


Toimialaselvityksen mukaan Keski-Suomessa pienet organisaatiot työllistivät henkilöstöstä vain 8 %. Keskisuuret organisaatiot työllistivät 19 % henkilöstös-tä. Suuret organisaatiot työllistivät peräti 73 % henkilöstöstä.
Henkilöstöstä 60 % työskenteli yrityksissä tai muissa siivouspalvelua tuotta-vissa organisaatioissa. Kuntien palveluksessa työskenteli henkilöstöstä 40 %.

4.2.3   Ikärakenne

Henkilöstön ikärakenne on korkea Keski-Suomessa. Toimialaselvityksen mu-kaan kuntasektorin siivoushenkilöstön keski-ikä on 45,9 vuotta ja yritysten se-kä muiden siivouspalveluja tuottavien organisaatioiden siivoushenkilöstön keski-ikä oli 42,5 vuotta. Kaikkien toimialakyselyyn vastanneiden organisaati-oiden siivoushenkilöstön keski-ikä oli 44,2 vuotta. (Ks. kuvio 4.)
Koulutustarjonta 2008-projekti (2003) on esittänyt mediaani-iäksi vuonna 2000 Keski-Suomessa siivoustyön ammattiryhmässä 43,4 vuotta.

   

KUVIO 4. Siivoushenkilöstön ikärakenne Keski-Suomessa


4.2.4   Työsuhteen luonne

Toimialaselvityksen mukaan vakituisessa työsuhteessa kuntasektorin henki-löstöstä toimii 94 %. Yritysten sekä muiden siivouspalveluja tuottavien organi-saatioiden henkilöstöstä vakituisia on 68,5 %.

Puhtauspalvelualan henkilöstöstä 68,5 % on kokoaikaisia. Luku jakautuu niin, että yritysten sekä muiden siivouspalveluja tuottavien organisaatioiden henki-löstöstä kokoaikaisia on 55,3 % ja kuntasektorin henkilöstöstä 86 %. Yleinen käsitys siitä, että yritysten henkilöstö on useammin osa-aikaista ja määräai-kaista kuin kunnallisella sektorilla, toteutuu myös Keski-Suomessa.
Alan voimakas naisvaltaisuus näkyy myös Keski- Suomessa. Toimialakyselyn mukaan siivoushenkilöstöstä naisia on 91,4 % ja miehiä vain 8,6 %.

4.2.5    Koulutus

Puhtauspalvelualan toimialaselvityksen mukaan alan koulutuksen on hankki-nut hieman yli 30 % puhtauspalvelualan henkilöstöstä. Koulutusaste on sa-mansuuruinen kuntasektorilla ja yrityksissä sekä muissa siivouspalveluja tuot-tavissa organisaatioissa.

Keski-Suomessa puhtauspalvelualan ammatillista koulutusta järjestää Jyväs-kylän ammattiopisto, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, Jämsän seu-dun koulutuskeskus sekä Jyväskylän kotitalousoppilaitos. Lisäksi alan koulu-tusta ja tutkimusta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian osasto.

Oppilaitosten antamien tietojen mukaan puhdistuspalvelualan tutkinnon Keski-Suomessa vuosina 2001 - 2003 suoritti 229 henkilöä. Taulukosta käy ilmi, että puhtauspalvelualan ammatillinen koulutus on keskittynyt kahteen oppilaitok-seen. Nämä ovat Jyväskylän ammattiopisto ja Pohjoisen Keski-Suomen op-pimiskeskus. Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian osastolla puhdistuske-mian projektissa on lisäksi suoritettu useita puhtauspalvelualaa koskevia opinnäytetöitä. (Ks. taulukko 3.)

Keski-Suomessa puhdistuspalvelualan tutkinnon suorittaneet jäävät suurelta osin myös töihin Keski-Suomeen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan puhdis-tuspalvelualan perus- tai ammattitutkinnon aikavälillä 1.1.1998- 31.7.2001 suorittaneista nuorisoasteen opiskelijoista työskenteli vuoden 2001 lopussa Keski-Suomessa n. 80 % ja aikuiskoulutuksen opiskelijoista n. 90 %.



TAULUKKO 3. Vuosina 2001 - 2003 puhdistuspalvelualan tutkinnon suo-rittaneet Keski-Suomessa
   Puhdistuspalvelujen perustutkinto   Laitoshuoltajan ammattitutkinto   Sii-vous-tekni-kon erikoisam-matti-tut-kinto   Sii-voustyönohjaajan erikoi-sammat-titut-kinto   Mat-kailu- ja ra-vitse-misa-lan am-mat-tikor-kea-kou-lutut-kinto
Jyväskylän ammattiopisto               
v. 2001   1   48   0   0   
v. 2002   2   24   2   0   
v. 2003   13   60   2   4   
Pohjoisen Keski-Suomen oppimis-keskus               
v. 2001   0   0   0   0   
v. 2002   0   43   0   0   
v. 2003   0   11   0   0   
Jämsän seudun koulutuskeskus               
v. 2001   0   0   0   0   
v. 2002   0   0   0   0   
v. 2003   0   0   0   0   
Jyväskylän kotitalousoppilaitos               
v. 2001   0   0   0   0   
v. 2002   0   0   0   0   
v. 2003   0   0   0   0   
Jyväskylän ammattikorkeakoulu               
v. 2001               4
v. 2002               7
v. 2003               8
Yhteensä   
16   
186   
4   
4   
19




5    PUHTAUSPALVELUALAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KESKI-SUOMESSA


5.1   Keski-Suomen puhtauspalvelualan SWOT-analyysi

Tämä SWOT-analyysi on puhtauspalvelualan toimijoiden näkemys alasta pei-lattuna vuoteen 2010. Se on tehty keräämällä SWOT-analyysejä Puhtaus osana laatutoimintaa-hankkeen tilaisuuksissa. SWOT-analyysiä ovat olleet tekemässä alan työntekijät, opiskelijat, esimiehet ja kouluttajat.

HEIKKOUDET
•   alalla korkea keski-ikä
•   huono palkkaus
•   kova hintakilpailu
•   alalla toimivien yhteistyön puute
•   alan heikko arvostus
•   alan heikko imago
•   alhainen koulutusaste
•   alhainen koulutusaste   VAHVUUDET
•   työtä tarjolla haluaville
•   ammattitaitoista (ei koulutettua) työvoimaa tarjolla
•   monipuolinen ja itsenäinen työ
•   paikalliset hankkeet
•   hyvät kouluttautumismahdolli-suudet
•   aikuiset kiinnostuneita alan työstä
UHAT
•   työvoimapula
•   työn määrän lisääntyminen
•   kiristyvä hintakilpailu
•   laatu heikkenee
•   siivoustoimi ulkoistetaan
•   suuret yritykset ostavat pienet
•   nuoret eivät kiinnostu alasta   MAHDOLLISUUDET
•   työtä tarjolla
•   verkostoituminen
•   erikoistuminen
•   monipuolistuminen
•   koulutuksen kehittäminen
•   alan näkyväksi tekeminen positii-visella julkisuudella


KUVIO 5. Keski-Suomen puhtauspalvelualan SWOT-analyysi



5.2   Vahvuudet ja mahdollisuudet käyttöön

Puhtauspalvelualan pysyvä etu muihin toimialoihin nähden on tuotannon säi-lyminen Suomessa. Siivoustyötä ei voi viedä tuotettavaksi halpatuotannon maihin, koska työ tehdään siellä missä rakennuksen likaantuminen tapahtuu. Puhtaus on muun toiminnan edellytys. Tämä tarkoittaa, että siellä missä on toimintaa, tarvitaan myös aina siivousta.

Keski-Suomessa aikuiset työnhakijat ovat kiinnostuneita alasta ja työvoimaa on alalle tarjolla, vaikka koulutettua työvoimaa ei ole tarjolla riittävästi. Keski-Suomessa puhtauspalvelualalle kouluttautumiseen on hyvät mahdollisuudet. Keski-Suomessa voi opiskella puhdistuspalvelualaa ja suorittaa tutkintoja nuo-risoasteella, aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa sekä yliopistossa. Tarjolla ovat kaikki suomalaisen koulutusjärjestelmän puhdistuspalvelualan tutkinnot (ks. kuvio 1.) Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen soveltavan ke-mian osaston tekemä alan tutkimus- ja kehitystyö on saanut merkittävää ar-vostusta myös valtakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Keski-Suomessa on toteutettu joitakin puhtauspalvelualaa sivuavia hankkeita jo ennen PuhtausPalvelut Puhuttavat -hanketta. Tällaisia hankkeita ovat esi-merkiksi Jyväskylän ammattiopiston Teknisen oppilaitoksen LUMA näkyväksi –hankekokonaisuus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kiinteistön tilojen laadun kehittäminen tukipalvelujen näkökulmasta – TILAPA-hanke. Keski-suomalaiset puhtauspalvelualan toimijat näkevät hanketoiminnan mahdolli-suutena, johon osallistumalla voi parantaa omaa toimintaa ja saada lisää tie-toa.


5.3   Heikkoudet ja uhat hallintaan

Puhtauspalvelualalla eri organisaatioiden väliset yhteistyösuhteet ovat vähäi-siä. Maakunnassa toimii muutama valtakunnallinen suuryritys, lukuisa määrä pk-yrityksiä ja keskisuuria yrityksiä on ainoastaan yksi. Yhteistyön puute lie-nee yhtenä osasyynä alan voimakkaaseen kilpailuun. Kilpailu puhtauspalvelu-alan markkinoista jakaantuu lisäksi kunta- ja yksityis-sektorin välille. Tällä het-kellä kunnat tuottavat siivouspalvelunsa pääosin itse. Kuntasektorin organi-saatioilla on pelko, että siivoustyöt ulkoistetaan ja siitä seuraa heikentynyttä laatua ja siivoushenkilöstölle tulotason aleneminen, kiristynyt työtahti tai työ-paikan menetys. Yritysten tavoitteena on kuitenkin tuottaa puhtauspalvelu asiakkaalle mahdollisimman hyvällä hinta-laatusuhteella. Asiakkaita kiinnostaa edullisempi hinta, mikäli palvelun laatu ei ole merkittävästi huonompaa.

Alan imagon ja heikon arvostuksen kohottamiseksi tarvitaan lisääntyvää yh-teistyötä alan toimijoiden keskuudessa. Kun oppii tuntemaan toisen organi-saation toimintatapoja ja henkilöitä, turhat pelot ja uskomukset vähenevät. Alhaisen koulutustason toimialalla tulisi osaamisen arvostusta lisätä ja saada alalle houkuttelevuutta. Ammattitaidon tärkeydestä ja arvostuksesta kertoo tutkinnon suorittamisen asettaminen pätevyysvaatimukseksi tai sen huomioi-minen palkkauksessa.

Alan toimijoiden keskuudessa sekä uhkana että heikkoutena koetaan se, ettei alalle hakeudu nuoria. Keski-Suomen oppilaitoksissa on tehty pitkään työtä nuorten houkuttelemiseksi puhdistuspalvelualan koulutuksiin. Nämä ponniste-lut eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Tämä on myös valtakunnallinen ongelma. On syytä kysyä: ”Onko puhtauspalveluala toimiala, joka ammattina kiinnostaa vain aikuisia?” ja ”Onko toimialan intresseissä panostaa myös sii-hen, että nuoret kiinnostuvat puhtauspalvelualan ammateista?”


5.4   Henkilöstömuutokset

5.4.1   Työelämän muutoksista ja ikärakenteesta johtuvat
henkilöstömuutokset

Koulutustarjonta 2008-projekti (2003) tulosten mukaan siivoustyötä tekevien työntekijöiden määrä kasvaa huomattavasti vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomessa. Uuden työvoiman vuotuinen lisäys siivoustyössä eri skenaarioiden mukaan vaihtelee 88 -130 henkilön välillä. Vuosittainen määrällinen muutos tulevaisuuden ennusteissa on suurempi kuin millään muulla ammattiryhmällä Keski-Suomessa. Siivoustyöntekijöiden määrän suhteellinen osuus kaikista ammattiryhmistä on myös merkittävä. Lisäksi poistumasta aiheutuvan työllisen työvoiman vähentyminen arvioidaan olevan 134 henkilöä vuodessa. Uuden työvoiman kokonaistarve alalla Keski-Suomessa on 221 -263 henkilöä vuo-dessa. Tähän määrään lasketaan mukaan elinkeinorakenteessa tapahtuvan muutoksesta ja työntekijöiden poistumasta aiheutuvat vähenemiset työvoi-masta sekä lisäksi työttömyyden vaikutus.
Korkean keski-iän seurauksena myös sairastaminen lisääntyy ja fyysinen jak-saminen asettaa omat rajansa entisestä työtaakasta selviämiselle. Tästä syys-tä myös sijaisten tarve lisääntyy.

5.4.2   Maahanmuuttajat

Ulkomaisen työvoiman määrän kasvu ei tutkimusten mukaan ole puhtauspal-velualalla merkittävää Keski-Suomessa. Myöskään alalla toimivat keskisuo-malaiset organisaatiot eivät pidä ulkomaalaisen työvoiman lisääntymistä to-dennäköisenä. Ulkomaalaisen työvoiman ei siis voida olettaa olevan ratkaisu uhkaavaan työvoimapulaan Keski-Suomessa.


5.5   Markkinoiden jakaminen

5.5.1   Ulkoistaminen

Siivoustyötä tekevien lukumäärä vuonna 2010 Keski-Suomessa on 4418 hen-kilöä. Työntekijöiden liikkumista eri toimialojen välillä tapahtuu jonkin verran vuosien 2000 ja 2010 välisenä aikana. Siivoustyötä tekevien henkilöiden mää-rässä näkyy vähentymistä opetus ja tutkimus- sekä sosiaalihuolto -toimialoilla ja voimakasta lisääntymistä puhtaanapito-toimialalla. (Keijo Mäkelä, Mikko Kankainen 2003, 20 - 35.) Tämä tarkoittaa sitä, että Keski-Suomessa alkaa toteutua valtakunnallisestikin ennustettu laaja kuntien siivoustoimen ulkoista-minen. (Ks. kuvio 6.)


















KUVIO 6. Siivoustyöntekijöiden sijoittuminen toimialoittain Keski-Suomessa vuonna 2015.

5.5.2   Verkottuminen

Viime vuosikymmenien aikana lähes kaikki yritykset ovat käyneet läpi massiivisen laatu-, kustannustehokkuus-, asiakaslähtöisyys- ja toimin-nan tehostamisohjelmia. Näillä perinteisillä teollisuuden aikakauden toimilla ei enää saavuteta kilpailuetua. Kilpailukyvyn kannalta ne ovat välttämättömiä, mutta ne eivät enää erota yritystä kilpailijoistaan. Yritys-ten kilpailukyky riippuu tänä päivänä osaamisesta, kyvystä tuottaa uutta tietoa ja niiden suhteista ympäristöönsä ja verkostoista, jossa ne ovat mukana. (Otala 2001, 32).

Keskeisenä puhtauspalvelualan kehittymisen esteenä PuhtausPalvelut Puhut-tavat -hankkeen toimijoiden näkökulmasta näkyy alan passiivisuus kehittämis-työssä ja verkottumisen puute. Alan toimijoita on vaikea saada kootuksi yh-teen kehittämään alaa. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti itse eikä käytetä alihankintaa tai muutoin verkotuta tuottamaan yhdessä kokonaispalvelua asi-akkaille.


5.6   Osaamisen tarpeet ja koulutus

Puhtauspalvelualan alhainen koulutustaso asettaa haasteita koulutusorgani-saatioille työssä olevan henkilöstön ammattitaidon lisäämiseksi ja päivittämi-seksi. Koska työssä olevilla puhtauspalvelualan työntekijöillä on paljon työko-kemusta, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tarvitaan jatkuvasti. Koh-dassa 3.2.4 esitettyjen puhdistuspalvelualan ammatillisten tutkintojen suoritta-neiden määrät Keski-Suomessa eivät riitä korvaamaan työelämästä poistuvien ja alalle lisää tarvittavien työntekijöiden kokonaismäärää tulevaisuudessa. Koulutukseen tarvitaan lisää resursseja ja erilaisia kouluttautumismahdolli-suuksia ja –malleja. Koulutuksella tulisi voida taata ammattitaitoisen työvoi-man saatavuus niille organisaatioille, jotka edellyttävät ammatillisia tutkintoja. Toisaalta tulisi varmistaa työssä olevan henkilöstön selviytyminen ja osaami-sen kehittyminen muuttuvan työelämän asettamista haasteista tulevaisuudes-sa.


5.7    Yhteenveto

Tätä kehittämisohjelmaa varten keskisuomalaisilta puhtauspalvelualan toimi-joilta kerättiin tietoa niistä seikoista, jotka he nostaisivat tärkeimmiksi alan ke-hitykseen vaikuttaviksi tekijöiksi tulevaisuudessa Keski-Suomessa. Toimiala nimesi tärkeimmiksi asioiksi:
•   henkilöstömuutokset
•   kiinteistön tuotto-odotukset
•   osaamistarpeet
•   ympäristöarvot.



6    KESKI-SUOMEN PUHTAUSPALVELUALAN VISIO 2010

Keski-Suomen puhtauspalveluala työsti vuoden 2003 aikana tulevaisuuden näkymän, jota eri tahot toteuttavat omassa toiminnassaan. Keski-Suomen puhtauspalvelualan visiot 2010 ovat:

6.1    Puhtauspalveluala tuottaa ammattitaitoista palvelua asiakkaille ja on oman alansa asiantuntija
Keski-Suomessa puhtauspalvelutoimialalla toimivilla henkilöillä on sellainen osaamistaso, että he selviytyvät omista tehtävistään terveellisesti, turvallisesti ja taloudellisesti. Puhtauspalvelualan työntekijöiden ammattitaitoa ja asiantun-temusta tarjotaan ja käytetään aktiivisesti hyväksi päätöksenteossa ja päivit-täisessä toiminnan suunnittelussa.

6.2    Puhtauspalveluala on tunnettu ja tunnustettu toimiala
Puhtauspalveluala mielletään osaksi kiinteistö- ja rakennusklusteria ja sen tuottamaa ammattitietoa hyödynnetään kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa. Tietoa alasta tuotetaan, kerätään ja sitä osataan käyttää monipuolisesti.

6.3    Puhtauspalveluala on luotettava kumppani
Puhtauspalvelun ostajilla ja tuottajilla on riittävästi tietoa ja taitoa tuottaa pal-veluja ja laatia sopimuksia, jotka mahdollistavat luotettavan toiminnan kaikille palveluprosessissa toimiville.
   

   
7   PUHTAUSPALVELUALAN KEHITTÄMISTYÖN PAINOPISTEALUEET VUOTEEN 2010 MENNESSÄ


Kohdassa 7. esitetään toimia Keski-Suomen puhtauspalvelualan kehittämis-ohjelman strategian toteuttamiseksi. Nämä käytännön toteuttamisehdotukset ovat syntyneet PuhtausPalvelut Puhuttavat -hankkeen tilaisuuksissa ja koko-uksissa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä PuhtausPalvelut Puhuttavat
-hankkeessa hyväksi havaittujen toimintamallien pohjalta.


7.1   Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen

Alan vetovoimaisuuden herättäminen ja tutkinnon suorittamisen henkilökoh-taistaminen ovat avaimia työvoiman saatavuudelle. Puhtauspooli
-hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa työnhakijoita haastatellaan ja ohjataan työvoimatoimiston ja koulutuksen yhteistyönä. Heille kerrotaan puh-tauspalvelualan työllistymismahdollisuuksista ja koulutuksesta. Tämän jälkeen heille tarjotaan mahdollisuus osallistua osaamiskartoitukseen tai työvoimatoi-miston tarjoamaan työelämävalmennukseen. Puhtauspooli -hankkeessa kehi-tetyssä osaamiskartoituksessa selvitetään viikon aikana henkilön osaaminen suhteessa laitoshuoltajan ammattitutkintoon. Kartoitukseen kuuluvat ammatti-tekniikan, teoriatiedon sekä elämäntilanteen hallintaa. Osaamiskartoituksen yhteydessä tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Kehittymis-suunnitelma sisältää henkilön työhistorian, nykyisen osaamisen kuvauksen, osaamisen kehittämisen suunnitelman sekä työllistymissuunnitelman.
Puhtauspooli -hankkeessa kehitetyllä toimintamallilla on saatu aikaan suurta kiinnostusta puhtauspalvelualaa kohtaan aikuisten keskuudessa. Tuloksena kiinnostuksen lisääntymisestä on taulukossa 3 esitetyt laitoshuoltajan ammat-titutkinnon suorittaneiden määrän lisääntyminen vuonna 2003. Puhtauspooli –hankkeessa on todettu, että nimenomaan osaamiskartoituksessa annettu tieto puhtauspalvelualasta ja ohjaus ammatillisen tutkinnon suorittamiseen lisäsi koulutuksiin osallistuneiden määrää. Koulutuksen jälkeen työntekijät ovat työl-listyneet hyvin, joten koulutuksen vaikuttavuus on ollut merkittävää. Tästä syystä on tärkeää, että edellä kuvattu toimintamalli vakiintuu.

Osaamiskartoitukset ovat oiva tapa kartoittaa myös puhtauspalvelualalla työs-sä olevien ammattitaitoa suhteessa ammattitutkintoon tai työssä vaadittavaan osaamiseen. Työelämässä vailla tutkintoa toimivilla henkilöillä on paljon tun-nistamatonta osaamista ja mahdollisuus saavuttaa ammattitutkinto hyvinkin vähäisillä lisäopinnoilla esim. työssäoppimalla.

7.2   Puhtauspalvelualan osaamiskeskittymätyön jatkaminen

PuhtausPalvelut Puhuttavat -hankkeen aikana on kerätty arvokasta tietoa puhtauspalvelualasta Keski-Suomessa. On tärkeää, että tätä tietoa ei jätetä hankkeen tiedostoihin ja mappeihin vanhenemaan vaan sitä voitaisi hyödyn-tää puhtauspalvelualalla tulevaisuudessakin. Puhtaus osana laatutoimintaa
-hankkeessa on koottu puhtauspalvelualan koulutuksen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia Keski-Suomessa puhdistuspalvelualan koulutusta järjestä-vistä organisaatioista. Tämän ryhmän yhtenä tavoitteena on luoda puhdistus-palvelualan koulutuksesta yhteinen tietopankki, joka on internetissä ja sille nimettäisiin päivitystaho. Tietopankkia olisi hyvä laajentaa käsittämään myös muuta alan toimintaa. Esimerkiksi palvelujen tuottajat ja käyttäjät eli asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita tietopankista. Se voisi toimia myös PuhtausPalvelut Puhuttavat -hankkeessa tuotetun materiaalin ”säilytyspaikkana”. Hyvänä mal-lina voisi toimia esimerkiksi Elintarvikealan osaamiskeskus ELO -verkoston tarjoamat sivut ( www.ruokacentria.com ), joihin Keski-Suomi on liittynyt vuon-na 2001.


7.3   Kotipalvelun kysynnän voimakkaaseen kasvuun vastaaminen
Viime aikoina on lisääntynyt voimakkaasti kotipalvelun tuottajien tarve. Palve-lujen tarjoajien kirjo on lisääntynyt ja julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) lisäksi hyvinvointi- ja hoivapalveluja tuottavat yhä enemmän järjestöt, yksityiset ammatinharjoittajat ja pienet yritykset. Jyväskylän ammattiopiston hallinnoiman Taitava Keski-Suomi -hankkeen toimesta on käynnistetty kehit-tämistyö, jonka nimi on: ”Hoiva- ja hoitotyön kehittäminen Keski-Suomessa -yhteinen laatukriteeristö ja kilpailuttamismalli”. Tässä kehittämistyössä ovat mukana Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, kuntien sosiaali- ja terveystoimet sekä alueen yritykset.
Hankkeessa kehitetään ja luodaan uutta moniammatillista, eri toimialoja yhdis-tävää ja/tai yrittäjyyttä tukevaa toimintaa. Varsinaiset kohderyhmät ovat koti-palvelu- ja kotisairaanhoitoyritykset, kunnat, JAMK ja ammatillisen koulutuk-sen sosiaali- ja terveysala Keski-Suomen maakunnan alueella. Alkuvaiheessa toimijoina on 7 – 10 kuntaa ja 15 kotisairaanhoito- ja kotipalveluyritystä. Ta-voitteena on luoda vuorovaikutteiset verkostot (palveluntuottajat, kunnat, kou-lutusorganisaatiot, asiakkaat) jotka yhdessä kehittävät toimintaansa paikalliset olosuhteet huomioiden ja tulevaisuuden tarpeet ennakoiden. Kehitettäviä asi-oita ovat laadullisen ja liiketoiminnallisen osaamisen lisääminen.
Puhtaus osana laatutoimintaa -hanke on ollut mukana kehittämistyön valmis-telussa ja on tärkeää, että myös puhtauspalvelun näkökulma ja kohderyhmä pysyy mukana tämän kehittämistyön jatkuessa.


7.4   Toimialan yhteistyön ja verkottumisen lisääminen
Keskeisenä puhtauspalvelualan kehittymisen esteenä PuhtausPalvelut -hankkeen toimijoiden näkökulmasta on alan passiivisuus ja verkottumisen puute. Alan toimijoita on vaikea saada kootuksi yhteen kehittämään alaa. Lie-kö ”eristäytymisen” syynä alan kova kilpailu vai kiire, jonka vuoksi priorisoi-daan asiat niin, että hoidetaan vain tätä päivää eikä tulevaisuutta? Puhtaus-Palvelut Puhuttavat -hankkeessa on järjestetty useita mahdollisuuksia, mm. koulutustilaisuuksia, yhteistyöverkostojen luomiseksi ja verkottumisen mahdol-lisuuksien tunnistamiseksi. Toistaiseksi tulokset ovat olleet vähäisiä.
Kun alan toimijat eivät keskustele keskenään, se antaa palvelun ostajille mah-dollisuuden käyttää tilannetta hyväkseen esim. tarjouskilpailuissa. Mikäli osta-jat määrittelevät puhtauspalvelualalle hinnat, samalla he määrittelevät myös työmäärän. Kysymys on ammatin ja toimialan arvostamisesta. Mikäli puhtaus-palvelualan ammattilaiset eivät ole oman alansa asiantuntijoita, kuka sitten on? Voiko asiantuntijuus siirtyä ostajille? Voiko asiantuntijuutta jakaa?
Olisiko Keski-Suomen siivoustekninen yhdistys vai jokin uusi perustettava elin oikea taho tämän keskustelun jatkamiseksi – puhuttavatko puhtauspalvelut jatkossa?



8   LÄHTEET

Aaltonen Mika, Wilenius Markku. 2002. Osaamisen ennakointi -pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Kauppakamarisarja, Johtamistaito Helsinki : Edita.

Engel-Yhtymä. 21.9.2001. Kiinteistön ylläpidon suunnittelulla voi säästää mil-joonia. [ Viitattu 1.12.2004.] http://www.rakli.fi/uutisia/Lehdisto/engelkh.htm

Kauhanen Merja. 2003. Osa-aikatyö palvelualoilla. Helsinki: Palkansaajien tutkimuslaitos. Tutkimuksia 88: Jaarli.

Keski-Suomen liitto. Julkaisu B 118. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strate-gia 2002-2005. 2002. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto.

Koulutustarjonta 2008 -projekti. 2003. Helsinki: Opetushallitus

Lausjärvi Marjatta. 2003. Siivouksen kustannukset ja mitoittaminen. Helsinki: Puhtaustieto PT Oy.

Lith Pekka. 2003. Yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestämi-nen kunnissa. [ Viitattu 3.6.2003.] Http://www.palvelutyönantajat.fi/ yksityiset kiinteistöpalvelut ja toimitilapalvelujen järjestäminen kunnissa.pdf.

Maahanmuuttoasioiden työlupalausunto-ohje O/2/2001 TM
[ Viitattu 18.1.2005.] Työministeriö. Http://www.mol.fi/tyolupa/pyk/TTL.html

Mäkelä Keijo, Kankainen Mikko. 2002. Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010. Julkaisu B 114. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto.

Mäkelä Keijo, Kankainen Mikko. 2003. Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 päivitys. Julkaisu B 125. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto.




Otala Leenamaija. 2001. Keski-Suomi tiedolla ja työllä itsensä elättävä maa-kunta. Julkaisu B 111. Jyväskylä: Keski-Suomen liitto.

Pesonen-Leinonen Eija. 1999. Ammatillinen muutostarve siivouspalveluorga-nisaatiossa. Maa- ja kotitalousteknologian laitos. Koti- ja laitostalousteknologi-an julkaisuja 2. Helsinki: Yliopistopaino.

Peussa Jorma. 2004. Kunta-alan kuukausipalkkainen henkilöstö lokakuussa 2001. [ Viitattu sähköpostiin 3.6.2004. ] Tilastokeskus. Kunta-alan palkkatilas-to lokakuu 2001

PuhtausPalvelut Puhuttavat –hanke. 2003. Puhtauspalveluala Keski-Suomessa 2002. Jyväskylä: Jyväskylän aikuiskoulutus.

Stakesin Vanhusfoorumi -tilaisuus 7.9.1999. [ Viitattu 2.12.2004.] Oikeusmi-nisteriö. Http://www.om.fi/1525.htm