Oletko mustasukkainen

Tuskin saat paljoakaan rehellisiä vastauksia galluppiisi.
Minulla ei ole aikomustakaan kilpailla 40 vuotta nuorempien kanssa ulkonäöllä. Vaikka siinäkin ikäryhmässä on aika veteliä yksilöitä.
Tottakai mieheni ihailee nuoria kauniita naisia.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä eikä myöskään syytä mustasukkaisuuteen.
Meillä vallitsee molemmin puolinen luottamus. Mieheni oli nuorena hyvin paljon ensin kursseilla ja sittemmin koulutusmatkoilla.
Sittemmin, aina 58:aan ikävuoteen saakka paljon pois kotoa. 7 vuotta kaikki arkipäivät.
En vaivannut päätäni turhilla epäluuloilla.
Käsittääkseni olen ollut 'hyvä' vaimo enkä ole mieheni käyttäytymisessä havainnut vähäisintäkään merkkiä mahdollisesta uskottomuudesta. Kaikkein typerää olisi ryhtyä kyselemään!
Toisaalta 60 ukko ei ilmeisesti ole niitä ensimmäisiä vietäviä. Samoin, tuntien hänen ajatusmaailmansa ja asenteensa, ei ole kovin todennäköistä, että hän jomkun nuoren pimun kanssa pääsisi kovin pitkälle. Tilaisuuden tullen kyllä mutta ei hän viitsisi sen eteen ponnistella.
Ei mieheni mitenkään luotaantyöntävän näköinen ole. Entinen voimailija, kuntoilee edelleenkin, hieman ylipainoinen mutta hyvin liikkuva ja jäntevä.
Jos minä en riitä niin, kaipa hänen velvollisuutensa olisi etsiä onneaan muualta!?
Tuskin kuitenkaan!
Minulla ei ole ollut yhtään ainutta syrjähyppyä, tuskin miehellänikään. Jos on, niin joskus nuorena kännipäissään jota sitten todennäköisesti on katunut seuraavana oäivänä. En tiedä, enkä ota murheita.
Mielestäni perusteeton mustasukkaisuus on oire heikosta itsetunnosta!!! Samoin miehen vieraissa tarkoituksella hyppääminen!

Kesällä on hauska seurata vanhenevia ja vanhoja ukkeleita jotka jaksavat istua rannalla ihailemassa nuoria simpsakoita tyttöjä. Aika tietty; osuu iltapäivään. Mitäpä siitä jos mieli virkistyy ja dementia ehkäistyy aivotoiminnan virkistyessä seuraamisesta.

On muuten tutkittu kaikkinainen elämän ja ympäristön seuraaminen on hyväksi kalkkiutumiselle. Näen asian vain hauskana. Parempi ukkeleiden on istua auringossa rannalla silmänruokaa saamassa, kuin naukkailla liemiä terasseilla.

Mustasukkaisuus, pois se minusta. Ajattelin aikoinaan, jos mieheni paremman löytää kun minä olen, se on hänen onnensa, miksi ei jokainen käyttäisi tilaisuutta hyödykseen. Niin minäkin olisin tehnyt vastaavassa tilanteessa.

Kun on yksin seikkaillut elämää vuosia en oikein muista millaisen tunnemyrskyn mustasukkaisuus voisi aikaan saada.

Työpaikallani oli eräs Kaarina. En joutunut hänen kanssaan työssä paljonkaan tekemisiin. Hän oli 19-vuotias, joten pidin häntä ihan pikkutyttönä, enkä oikein edes huomannut häntä.

Vaimoni alkoi kiukutella mustasukkaisena tästä Kaarinasta lähes päivittäin. Hän epäili vaikka mitä minusta ja Kaarinasta. Sitten vasta kiinnitin huomioni koko Kaarinaan. Hän olikin erittäin kaunis ja muodokas ja oikein mukava, fiksu tyttö. Aloimme jutella aina silloin tällöin. (Kerran kävi ilmi mm. se, että hän käyttää niin säkkimäisiä vaatteita, koska häpeää suuria rintojaan.) Minulla ei ollut mitään taka-ajatuksia, ja Kaarina oli avoliitossa nuoren miehen kanssa.

Kerran kauhukseni Kaarina ehdotti, että voisin tulla hänen luokseen yöksi, kun mies on matkoilla. En tiennyt mitä tehdä. Keksin jonkin hätävalheen, miksi en voi tulla, ja se meni läpi.
---
Minusta uimarannat eivät ole mitenkään kiihottavia paikkoja. Kaikki ovat uimapuvussa, on paljon väkeä. En minä oikeastaan kiinnitä huomiota siihen, miltä ihmiset uimarannalla näyttävät. Vähän vaikea minun on uskoa, että vanhat ukot kävisivät uimarannalla vain tiirailemassa tyttöjä.

Eipä ole ollut mustasukkaisuus vaivana
Enkä voi sietää sitä misssään muotoa milloinkaan .
Mustasukkaisuus on paha vika , itsetunnonheikkous se on ja toisen omistamisen halua, typerää todella
KUkaan ei voi ketään omistaa ja itse on ymmärrettävä se jokaisen .
Mustasukkaista ihmistä en siedä hetkeäkään se loppuu siihen heti koko juttu tällainen on ollut periaate aina ja pysyy .

Kuulun kyllä tonne vähän "nuorempien" sakkiin mutta toivottavasti ei kovasti haittaa.
En ole mustasukkainen.
Eihän toista ihmistä voi omistaa...
Ja mitä se sitten haittaa vaikka muita katselisikin?
Itsekkin katselen.

Eipä todellakaan pode mustasukkaisuutta. Joskus jopa osoittelee, että katsohan tuonne ;-)
Kumpikin katsellaan tahoillamme. Sitävartenhan "silmänherkut" ovat

se mustasukkaisuus on sellainen tauti jota en tunne.en edes kun jäin 37v.sitten elävän leskeksi,6 lapsen kanssa.en edes ymmärtänyt,että oli olemassa toinen .oli vaan ylitöitä ja kalattomia kala reissuja.aina tyhmyydestä sakotetaan,näin se vaan on.en ole vihaa osannut kantaa enkä katkeruutta.miksi pilata oma ja toisten elämä sellaisella.lapsille opetin pienestä suurimpaan,mitä hyvänsä minun ja isän välillä on,on ollut meidän välistä. isä on aina teidän isänne ,on hänen rinnallaan kuka tahansa.emme mekään lasten isän kanssa riitele,olemme ihan hyvät ystävät.yhdistäähän meitä 2-lasta ja 4-poikaa.ja niistä vuosirenkaista ,rypyistä ja harmaista,sanoisin kun mieli on iloinen,ja huumori pinnassa.ei ne mitään merkitse,jokainen iloinen sana saa aikaan iloisen hymyn.ja niin edeleen.

mitä pahaa on katsella nuoria kauniita naisia, tai miehiä? se on silmänruokaa, ei sen pahempaa!kyllä miekin katselen kiinteäkroppaisia miehiä mieluummin, kuin "sohvaperuna"mallisia, vaikka olenkin 61 vee.