keisarinleikkaus?

en vaan sille voi mitään että pelkään sitä synnytystä.. mä en välttämäti oottaa 16tuntia sitä että millon se vauva tulee... enkä halua että alapää repeää tai vastaavaa.. kuullostaa ehkä lapselliselta, mutta ei sekään kivalta tunnu kun lapsia haluais mutta ei synnytystä..

vauvakuume kirjoitti:

en vaan sille voi mitään että pelkään sitä synnytystä.. mä en välttämäti oottaa 16tuntia sitä että millon se vauva tulee... enkä halua että alapää repeää tai vastaavaa.. kuullostaa ehkä lapselliselta, mutta ei sekään kivalta tunnu kun lapsia haluais mutta ei synnytystä..

Lue lisää

Synnyttämättähän et sitä lasta maailmaan saa. Eli jos lapsen haluat, sinun on se pakko myös synnyttää, tavalla tai toisella.

Keisarinleikkaus on ihan oikeasti lapselle huonompi vaihtoehto, jos se tehdään niin, että äidillä ei ole lainkaan supistuksia (niinkuin ns. listasektiot yleensä tehdään). Joskus harvoin sektio on lapsen takia parempi vaihtoehto, vaikka tuokin helposti ongelmia tullessaan.

Ja synnyttää kummalla tavalla vain, toisilla on kipuja ja vaivoja enemmän kuin toisilla.

Miksi on parempi, että maha leikataan auki kuin se, että alapäätä leikataan? Sektiossa tapahtuva kohdun seinämän leikkaaminen aiheuttaa kovin monelle kiinnikkeitä kohtuun ja munasarjoihin ja ne ovat koko loppuelämän hyvin kipeitä usein nimenomaan kuukautisten aikaan ja yhdynnässä.

Eli luulo siitä, että sektio olisi ilman muuta helpompi tapa ei ole ihan oikea, varsinkaan silloin, kun on kipuherkkä.

asiaan kirjoitti:

Synnyttämättähän et sitä lasta maailmaan saa. Eli jos lapsen haluat, sinun on se pakko myös synnyttää, tavalla tai toisella.

Keisarinleikkaus on ihan oikeasti lapselle huonompi vaihtoehto, jos se tehdään niin, että äidillä ei ole lainkaan supistuksia (niinkuin ns. listasektiot yleensä tehdään). Joskus harvoin sektio on lapsen takia parempi vaihtoehto, vaikka tuokin helposti ongelmia tullessaan.

Ja synnyttää kummalla tavalla vain, toisilla on kipuja ja vaivoja enemmän kuin toisilla.

Miksi on parempi, että maha leikataan auki kuin se, että alapäätä leikataan? Sektiossa tapahtuva kohdun seinämän leikkaaminen aiheuttaa kovin monelle kiinnikkeitä kohtuun ja munasarjoihin ja ne ovat koko loppuelämän hyvin kipeitä usein nimenomaan kuukautisten aikaan ja yhdynnässä.

Eli luulo siitä, että sektio olisi ilman muuta helpompi tapa ei ole ihan oikea, varsinkaan silloin, kun on kipuherkkä.

Lue lisää

Onko kukaan koskaan ikinä sanonut täällä sanat
"sektio on ilman muuta helpompi tapa"
EI ole. Täällä on kysytty sataan kertaan samaa asiaa: Pelkään, luuletteko että saan sektion. Eikö vaan? Miksi tämä on asia mistä pitää kiihkeillä? Nyt kiihkeilen itsekin, enkä syyttä, kuunneltuani kaikenlaista asiaan liittyvää kiihkoa tarpeeksi kauan. Toisille vain kertakaikkiaan se vatsan leikkaaminen ja leikkaushaava kipupumppuineen, on todellakin houkuttelevampi vaihtoehto kuin se toinen. Se on vain ymmärrettävä, että kaikkien mielestä nykyaikaisessa sairaalassa leikkaaminen ei tunnu kauhealta ajatukselta, luonnon voimalla möhkäleen puristaminen puhimmästään kylläkin. Se on vain hyväksyttävä, että ihmiset on erilaisia.

Itse poden aivan infernaalista synnytyspelkoa. En synnyttäisi lasta edes kuoleman edessä. Pelko on niin jäytävä, etten uskaltanut edes yrittää raskaaksi tuloa ennen kuin olin käynyt useaan kertaan alan ihmisten kanssa puhumassa tästä pelosta. Mistä pelkoni on tullut; äitini pakotettiin synnyttämään alateitse yliaikainen liian iso vauva (minä) jossa hän ei onnistunut. Molempien henki oli kyseessä siinä vaiheessa kun suoritettiin erittäin väkivaltainen hätäsektio, kaikki olisi ollut ok jos suosiolla olisi tehty rauhallinen suunniteltu sektio kuten äitini oli toivonut.
Ystäväni kuoli synnytyksen jälkeen aivojen painemuutokseen. Jätti jälkeensä 3 oproa lasta. Lääkärit sanoivat hups, vaikka potilastiedoista näkyy että ystäväni oli käynyt valittamassa tuntemuksiaan usean viikon ajan ja pyytämässä sektiota; sektio olisi(todennäköisesti) pelastanut äidin.
Toinen ystäväni sai kaksoset, parin viikon ikäisenä toinen heistä joutui teholle, oli saanut äidiltään alatiesynnytyksessä jonkin bakteerin. Pikkupoika on sairaalassa edelleen, kukaan ei tiedä mitä aivokalvon tulehdus ja verenmyrkytys alle 3 kiloiselle aiheuttaa.

Kaiken kukkuraksi minulla on vagina joka on revennyt seksin aikana moneen kertaan, kerran oikein kunnolla, menetin melkein tajuntani. "sitä" isompaa ei minun alapäähäni mene sisään, eikä tule ulos. Olen kestänyt vatsan leikkaamisen ennenkin, se ei itse asiassa ole ollenkaan niin paha kokemus kuin ihmiset itselleen yrittävät väittää; siinä vaiheessa kun vauva ei ole enä mahassa, on luvallista vetää niin paljon kipulääkettä kuin sielu sietää. Haava paranee verrattaen nopeasti (vrt. jokin plastiikkakirurginen operaatio joka paranee 3 kk- vuoden) ja on etukäteen pääteltävissä, tuleeko se kasvattamaan reilusti arpikudosta.

Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, ei tuomita ja väärin ymmärtää.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Onko kukaan koskaan ikinä sanonut täällä sanat
"sektio on ilman muuta helpompi tapa"
EI ole. Täällä on kysytty sataan kertaan samaa asiaa: Pelkään, luuletteko että saan sektion. Eikö vaan? Miksi tämä on asia mistä pitää kiihkeillä? Nyt kiihkeilen itsekin, enkä syyttä, kuunneltuani kaikenlaista asiaan liittyvää kiihkoa tarpeeksi kauan. Toisille vain kertakaikkiaan se vatsan leikkaaminen ja leikkaushaava kipupumppuineen, on todellakin houkuttelevampi vaihtoehto kuin se toinen. Se on vain ymmärrettävä, että kaikkien mielestä nykyaikaisessa sairaalassa leikkaaminen ei tunnu kauhealta ajatukselta, luonnon voimalla möhkäleen puristaminen puhimmästään kylläkin. Se on vain hyväksyttävä, että ihmiset on erilaisia.

Itse poden aivan infernaalista synnytyspelkoa. En synnyttäisi lasta edes kuoleman edessä. Pelko on niin jäytävä, etten uskaltanut edes yrittää raskaaksi tuloa ennen kuin olin käynyt useaan kertaan alan ihmisten kanssa puhumassa tästä pelosta. Mistä pelkoni on tullut; äitini pakotettiin synnyttämään alateitse yliaikainen liian iso vauva (minä) jossa hän ei onnistunut. Molempien henki oli kyseessä siinä vaiheessa kun suoritettiin erittäin väkivaltainen hätäsektio, kaikki olisi ollut ok jos suosiolla olisi tehty rauhallinen suunniteltu sektio kuten äitini oli toivonut.
Ystäväni kuoli synnytyksen jälkeen aivojen painemuutokseen. Jätti jälkeensä 3 oproa lasta. Lääkärit sanoivat hups, vaikka potilastiedoista näkyy että ystäväni oli käynyt valittamassa tuntemuksiaan usean viikon ajan ja pyytämässä sektiota; sektio olisi(todennäköisesti) pelastanut äidin.
Toinen ystäväni sai kaksoset, parin viikon ikäisenä toinen heistä joutui teholle, oli saanut äidiltään alatiesynnytyksessä jonkin bakteerin. Pikkupoika on sairaalassa edelleen, kukaan ei tiedä mitä aivokalvon tulehdus ja verenmyrkytys alle 3 kiloiselle aiheuttaa.

Kaiken kukkuraksi minulla on vagina joka on revennyt seksin aikana moneen kertaan, kerran oikein kunnolla, menetin melkein tajuntani. "sitä" isompaa ei minun alapäähäni mene sisään, eikä tule ulos. Olen kestänyt vatsan leikkaamisen ennenkin, se ei itse asiassa ole ollenkaan niin paha kokemus kuin ihmiset itselleen yrittävät väittää; siinä vaiheessa kun vauva ei ole enä mahassa, on luvallista vetää niin paljon kipulääkettä kuin sielu sietää. Haava paranee verrattaen nopeasti (vrt. jokin plastiikkakirurginen operaatio joka paranee 3 kk- vuoden) ja on etukäteen pääteltävissä, tuleeko se kasvattamaan reilusti arpikudosta.

Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, ei tuomita ja väärin ymmärtää.

Lue lisää

Siis toi oli niin hyvä kertomus, että. Itse pelkään hirveästi synnytystä ja sairaaloita. Ollaan puhuttu kauheasti lapsista miehen kanssa, mutta en haluan, koska pelkään. Itse oon ollu 2 kertaa leikattavana mahasta ja oon parantunut erittäin hyvin ja suht nopeesti. Että keisarinleikkaus olisi minulle ainut vaihtoehto...muuhun en suostu...

äidiksi minäkin kirjoitti:

Onko kukaan koskaan ikinä sanonut täällä sanat
"sektio on ilman muuta helpompi tapa"
EI ole. Täällä on kysytty sataan kertaan samaa asiaa: Pelkään, luuletteko että saan sektion. Eikö vaan? Miksi tämä on asia mistä pitää kiihkeillä? Nyt kiihkeilen itsekin, enkä syyttä, kuunneltuani kaikenlaista asiaan liittyvää kiihkoa tarpeeksi kauan. Toisille vain kertakaikkiaan se vatsan leikkaaminen ja leikkaushaava kipupumppuineen, on todellakin houkuttelevampi vaihtoehto kuin se toinen. Se on vain ymmärrettävä, että kaikkien mielestä nykyaikaisessa sairaalassa leikkaaminen ei tunnu kauhealta ajatukselta, luonnon voimalla möhkäleen puristaminen puhimmästään kylläkin. Se on vain hyväksyttävä, että ihmiset on erilaisia.

Itse poden aivan infernaalista synnytyspelkoa. En synnyttäisi lasta edes kuoleman edessä. Pelko on niin jäytävä, etten uskaltanut edes yrittää raskaaksi tuloa ennen kuin olin käynyt useaan kertaan alan ihmisten kanssa puhumassa tästä pelosta. Mistä pelkoni on tullut; äitini pakotettiin synnyttämään alateitse yliaikainen liian iso vauva (minä) jossa hän ei onnistunut. Molempien henki oli kyseessä siinä vaiheessa kun suoritettiin erittäin väkivaltainen hätäsektio, kaikki olisi ollut ok jos suosiolla olisi tehty rauhallinen suunniteltu sektio kuten äitini oli toivonut.
Ystäväni kuoli synnytyksen jälkeen aivojen painemuutokseen. Jätti jälkeensä 3 oproa lasta. Lääkärit sanoivat hups, vaikka potilastiedoista näkyy että ystäväni oli käynyt valittamassa tuntemuksiaan usean viikon ajan ja pyytämässä sektiota; sektio olisi(todennäköisesti) pelastanut äidin.
Toinen ystäväni sai kaksoset, parin viikon ikäisenä toinen heistä joutui teholle, oli saanut äidiltään alatiesynnytyksessä jonkin bakteerin. Pikkupoika on sairaalassa edelleen, kukaan ei tiedä mitä aivokalvon tulehdus ja verenmyrkytys alle 3 kiloiselle aiheuttaa.

Kaiken kukkuraksi minulla on vagina joka on revennyt seksin aikana moneen kertaan, kerran oikein kunnolla, menetin melkein tajuntani. "sitä" isompaa ei minun alapäähäni mene sisään, eikä tule ulos. Olen kestänyt vatsan leikkaamisen ennenkin, se ei itse asiassa ole ollenkaan niin paha kokemus kuin ihmiset itselleen yrittävät väittää; siinä vaiheessa kun vauva ei ole enä mahassa, on luvallista vetää niin paljon kipulääkettä kuin sielu sietää. Haava paranee verrattaen nopeasti (vrt. jokin plastiikkakirurginen operaatio joka paranee 3 kk- vuoden) ja on etukäteen pääteltävissä, tuleeko se kasvattamaan reilusti arpikudosta.

Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, ei tuomita ja väärin ymmärtää.

Lue lisää

mutta koskaan ei jälkikäteen voi tietää.

Minä olen tuntenut kaksi nuorta naista, jotka ovat kuolleet keisarinleikkaukseen.

Toinen kuoli suunnitellun leikkauksen jälkeen saamaansa veritulppaan, oli ensimmäinen lapsi ja leikkauksen syynä suunnaton synnytyspelko. Aina voi spekuloida, olisiko selvinnyt alatiesynnytyksestä.

Toinen kuoli hätäsektiossa, joka tehtiin vakavan raskausmyrkytyksen takia. Siitä jäi kaksi orpoa. Todennäköisesti mikään ei äitiä olisi pelastanut, niin nopeasti tullut ja raju eklampsia oli.

En tunne ketään, joka olisi kuollut alatiesynnytykseen. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö heitä olisi. Onneksi Suomessa on niin hyvä terveydenhuolto neuvoloineen ja tehokas synnytyssysteemi, joten on äärimmäisen harvinaista, että äiti kuolee. Jokainen synnytykseen kuollut äiti on kuitenkin liikaa.

Missään muualla maailmassa ei ole yhtä alhaista äitikuolleisuutta kuin Suomessa ja Ruotsissa. Ja samoissa maissa ilmeisesti tehdään myös vähiten sektioita läntisistä maista. Liekö näillä asioilla yhteyttä toisiinsa?

arvella, kirjoitti:

mutta koskaan ei jälkikäteen voi tietää.

Minä olen tuntenut kaksi nuorta naista, jotka ovat kuolleet keisarinleikkaukseen.

Toinen kuoli suunnitellun leikkauksen jälkeen saamaansa veritulppaan, oli ensimmäinen lapsi ja leikkauksen syynä suunnaton synnytyspelko. Aina voi spekuloida, olisiko selvinnyt alatiesynnytyksestä.

Toinen kuoli hätäsektiossa, joka tehtiin vakavan raskausmyrkytyksen takia. Siitä jäi kaksi orpoa. Todennäköisesti mikään ei äitiä olisi pelastanut, niin nopeasti tullut ja raju eklampsia oli.

En tunne ketään, joka olisi kuollut alatiesynnytykseen. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö heitä olisi. Onneksi Suomessa on niin hyvä terveydenhuolto neuvoloineen ja tehokas synnytyssysteemi, joten on äärimmäisen harvinaista, että äiti kuolee. Jokainen synnytykseen kuollut äiti on kuitenkin liikaa.

Missään muualla maailmassa ei ole yhtä alhaista äitikuolleisuutta kuin Suomessa ja Ruotsissa. Ja samoissa maissa ilmeisesti tehdään myös vähiten sektioita läntisistä maista. Liekö näillä asioilla yhteyttä toisiinsa?

Lue lisää

Tiedän myös nuoren naisen, joka kuoli nimenomaan sektion jälkeiseen veritulppaan. Kaikkiwn leikkausten jälkeenhän on aina veritulpan vaara. Itselleni tehtiin hätäsektio ja haava oli tosi kipeä, en voinut melkein vuoteen nukkua ollenkaan vatsallani. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kuukautisten aikana. Eikä alapää ole sen "tiukempi" (tämähän aika monella on se todellinen syy haluta sektiota vaikka toista väittäisivät), koska vauvani oli suurikokoinen ja hirveän alhaalla koko raskauden ajan joten paikat löystyivät joka tapauksessa.
Eli ei sektio todellakaan ole mikään harmiton ja kivuton menetelmä.

Johanna kirjoitti:

Siis toi oli niin hyvä kertomus, että. Itse pelkään hirveästi synnytystä ja sairaaloita. Ollaan puhuttu kauheasti lapsista miehen kanssa, mutta en haluan, koska pelkään. Itse oon ollu 2 kertaa leikattavana mahasta ja oon parantunut erittäin hyvin ja suht nopeesti. Että keisarinleikkaus olisi minulle ainut vaihtoehto...muuhun en suostu...

Lue lisää

Miksi pitäisi suostua ehkäisyn lopettamiseen jos ei suostu synnytykseen? Synnytys on kuitenkin vääjäämätön seuraus ensinmainitusta...

hannaliisa kirjoitti:

Tiedän myös nuoren naisen, joka kuoli nimenomaan sektion jälkeiseen veritulppaan. Kaikkiwn leikkausten jälkeenhän on aina veritulpan vaara. Itselleni tehtiin hätäsektio ja haava oli tosi kipeä, en voinut melkein vuoteen nukkua ollenkaan vatsallani. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kuukautisten aikana. Eikä alapää ole sen "tiukempi" (tämähän aika monella on se todellinen syy haluta sektiota vaikka toista väittäisivät), koska vauvani oli suurikokoinen ja hirveän alhaalla koko raskauden ajan joten paikat löystyivät joka tapauksessa.
Eli ei sektio todellakaan ole mikään harmiton ja kivuton menetelmä.

Lue lisää

Mä en tiedä yhtään ketä ois sektion seurauksella kuollut ja tiedän äidin joka menehtyi alatiesynnytykseen verenhukan vuoksi,että ei voi yleistää!
Kuolema tulee silloin kun on tullakseen!
Samaa voi miettiä,että olisiko se äiti hengissä jos oltaisiin tehty sektio koska syntynyt lapsi oli isokokoinen ja aiheutti synnyt. koomlikaatioita!
Kuka tietää?!Ei kukaan tiedä milloin on kenenki vuoro lähteä!
Erittäin typerää on kirjoitella tänne tuollasia juttuja pelkästään sektioista koska juuri näitä palstoja lukee monet jotka oikeesti syystä joutuu sektioon ilman omaa tahtoaan niin se luo taas turhia pelkoja niille!

Itselläni kaksi lasta leikattu koska ei alakautti onnistu synnytys vaik olisin halunnut ja lisää lapsia suunnitteilla.Edessä on suunniteltu sektio!
Kaikki on kohdallani mennyt loistavasti ja haava parantunut hyvin!Mitään kiinnikeitä eikä muutakaan ongelmaa ole ilmennyt!

Normaali alatiesynnytyskin voi olla karmea kokemus monelle ja tiedän niitäkin jotka ovat kärsineet repeimistä ja istuneet eivät ole puoleen vuoteen kipujen takia että jokaisen kokemus on erinlainen synnytti miten synnytti!

Äitejen kanssa kun on ollut puhetta synnytyksistä niin kun vuoroni on ollut kertoa niin olen sanonut,että kaikki on loistavasti mennyt vaikka leikattu on!Monet äidit ovat kateellisina huokailleet,että kumpa itelläkin olisi noin vaivattomasti mennyt!

Itse olen kuitenkin erittäin katkera siitä,etten ole kokenut enkä koskaa tule kokemaan ns."normaalia" synnytystä!Ja tosihan se on,että alatiesynnytys on turvallisempi mitä sektio mutta ei suomessa sektioon äitejä kuole paljon enempää kuin alak.synnyt.!!!!

täällä taas kirjoitti:

Mä en tiedä yhtään ketä ois sektion seurauksella kuollut ja tiedän äidin joka menehtyi alatiesynnytykseen verenhukan vuoksi,että ei voi yleistää!
Kuolema tulee silloin kun on tullakseen!
Samaa voi miettiä,että olisiko se äiti hengissä jos oltaisiin tehty sektio koska syntynyt lapsi oli isokokoinen ja aiheutti synnyt. koomlikaatioita!
Kuka tietää?!Ei kukaan tiedä milloin on kenenki vuoro lähteä!
Erittäin typerää on kirjoitella tänne tuollasia juttuja pelkästään sektioista koska juuri näitä palstoja lukee monet jotka oikeesti syystä joutuu sektioon ilman omaa tahtoaan niin se luo taas turhia pelkoja niille!

Itselläni kaksi lasta leikattu koska ei alakautti onnistu synnytys vaik olisin halunnut ja lisää lapsia suunnitteilla.Edessä on suunniteltu sektio!
Kaikki on kohdallani mennyt loistavasti ja haava parantunut hyvin!Mitään kiinnikeitä eikä muutakaan ongelmaa ole ilmennyt!

Normaali alatiesynnytyskin voi olla karmea kokemus monelle ja tiedän niitäkin jotka ovat kärsineet repeimistä ja istuneet eivät ole puoleen vuoteen kipujen takia että jokaisen kokemus on erinlainen synnytti miten synnytti!

Äitejen kanssa kun on ollut puhetta synnytyksistä niin kun vuoroni on ollut kertoa niin olen sanonut,että kaikki on loistavasti mennyt vaikka leikattu on!Monet äidit ovat kateellisina huokailleet,että kumpa itelläkin olisi noin vaivattomasti mennyt!

Itse olen kuitenkin erittäin katkera siitä,etten ole kokenut enkä koskaa tule kokemaan ns."normaalia" synnytystä!Ja tosihan se on,että alatiesynnytys on turvallisempi mitä sektio mutta ei suomessa sektioon äitejä kuole paljon enempää kuin alak.synnyt.!!!!

Lue lisää

Tähän tekee mieleni lisätä vielä, että mieluummin kuolen (oli synnytystapa mikä vain) kuin saan kolmanne asteen repeämän ja kohdunlaskeuman. Henkisestä nöyryytyksestä ja sen aiheuttamasta psykoosista puhumattakaan. Kuolema tulee kun tulee, sinulle ja minulle. En koe elämää elämän arvoiseksi, jos minua käsitellään kuin koiraa. Olen elävä ajatteleva ihminen, haluan päättää omaa ruumistani koskevissa asioissta. Hyvä puoli sairaalalle on, että minä vastaan siitä myös itse.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Tähän tekee mieleni lisätä vielä, että mieluummin kuolen (oli synnytystapa mikä vain) kuin saan kolmanne asteen repeämän ja kohdunlaskeuman. Henkisestä nöyryytyksestä ja sen aiheuttamasta psykoosista puhumattakaan. Kuolema tulee kun tulee, sinulle ja minulle. En koe elämää elämän arvoiseksi, jos minua käsitellään kuin koiraa. Olen elävä ajatteleva ihminen, haluan päättää omaa ruumistani koskevissa asioissta. Hyvä puoli sairaalalle on, että minä vastaan siitä myös itse.

Lue lisää

Miten sinä vastaat itse omasta ruumiistasi sairaalalle?

Jos haluat täydellisen päätösvallan omaa ruumistasi koskevissa asioissa, oletko valmis myös maksamaan täydellisesti ne kulut, mitkä tästä päättämisestä aiheutuvat. Vai haluatko maksattaa ne muilla?

Jos haluaa ekstrakohtelun, se on myös maksettava. Sairaalassa ei ketään kohdella kuin koiraa, jos tarkoitat sillä nöyryyttämistä. Tosin nykyisin koiria Suomessa usein kohdellaan paremmin kuin valtaosaa maailman väestöstä.

olla ikäsi? kirjoitti:

Miten sinä vastaat itse omasta ruumiistasi sairaalalle?

Jos haluat täydellisen päätösvallan omaa ruumistasi koskevissa asioissa, oletko valmis myös maksamaan täydellisesti ne kulut, mitkä tästä päättämisestä aiheutuvat. Vai haluatko maksattaa ne muilla?

Jos haluaa ekstrakohtelun, se on myös maksettava. Sairaalassa ei ketään kohdella kuin koiraa, jos tarkoitat sillä nöyryyttämistä. Tosin nykyisin koiria Suomessa usein kohdellaan paremmin kuin valtaosaa maailman väestöstä.

Lue lisää

Niin. Mitäköhän sanoisi sairaala ja vakuutusyhtiö, jos vaatii sektiota ja jokin meneekin pieleen. Voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksesta jos ei olisi ollut esteitä alateitse synnyttää? Kun ei oikeasti koskaan tiedä tarkalleen mitä sieltä korvaavat ja mitä eivät.

Sain vasta pari kuukautta sitten kuulla, etteivät korvaa mitään jos ajaa kolarin ja turvaistuimessa on uudet itseommellut pääliset. Näin ainakin kuulin... Täytyy varmaan marssia sinne vakuutusyhtiöön ja ottaa kunnolla asioista selville, eihän sitä muuten elä kuin pimennossa.

olla ikäsi? kirjoitti:

Miten sinä vastaat itse omasta ruumiistasi sairaalalle?

Jos haluat täydellisen päätösvallan omaa ruumistasi koskevissa asioissa, oletko valmis myös maksamaan täydellisesti ne kulut, mitkä tästä päättämisestä aiheutuvat. Vai haluatko maksattaa ne muilla?

Jos haluaa ekstrakohtelun, se on myös maksettava. Sairaalassa ei ketään kohdella kuin koiraa, jos tarkoitat sillä nöyryyttämistä. Tosin nykyisin koiria Suomessa usein kohdellaan paremmin kuin valtaosaa maailman väestöstä.

Lue lisää

Ikäni on 31 vuotta. Olen maksanut veroja 17- vuotiaasta joka ikiseltä arkipäivältäni joten en todellakaan koe olevani vielä kaiken huipuksi maksuvelvollisuudessa, kun kyse ei ole esim. plastiikkakirurgiasta tai silmien laser leikkauksesta näön parantamiseksi. Tässä maassa on todellakin olemassa korkeatasoinen sairaanhoito järjestelmä jonka piiriin jokainen kansalainen, myös minä, kuuluu. Miksi kysyit ikääni? Olenko mielestäsi jotenkin liian vanha tähän keskusteluun?

...................... kirjoitti:

Niin. Mitäköhän sanoisi sairaala ja vakuutusyhtiö, jos vaatii sektiota ja jokin meneekin pieleen. Voiko vakuutusyhtiö kieltäytyä korvauksesta jos ei olisi ollut esteitä alateitse synnyttää? Kun ei oikeasti koskaan tiedä tarkalleen mitä sieltä korvaavat ja mitä eivät.

Sain vasta pari kuukautta sitten kuulla, etteivät korvaa mitään jos ajaa kolarin ja turvaistuimessa on uudet itseommellut pääliset. Näin ainakin kuulin... Täytyy varmaan marssia sinne vakuutusyhtiöön ja ottaa kunnolla asioista selville, eihän sitä muuten elä kuin pimennossa.

Lue lisää

No ei tietenkään korvaa. Kodin elektroniikkaakaan ei takuut koske jos on itse avannut laitteesta jonkin ruuvin. Silloinhan laita, tai tässä tapauksessa istuin, ei ole valmistajan takaamassa tilassa.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Tähän tekee mieleni lisätä vielä, että mieluummin kuolen (oli synnytystapa mikä vain) kuin saan kolmanne asteen repeämän ja kohdunlaskeuman. Henkisestä nöyryytyksestä ja sen aiheuttamasta psykoosista puhumattakaan. Kuolema tulee kun tulee, sinulle ja minulle. En koe elämää elämän arvoiseksi, jos minua käsitellään kuin koiraa. Olen elävä ajatteleva ihminen, haluan päättää omaa ruumistani koskevissa asioissta. Hyvä puoli sairaalalle on, että minä vastaan siitä myös itse.

Lue lisää

Jos haluat olla vartalosi herra aina ja ikuisesti, oletko varma että raskaus on sinulle silloin oikea juttu?
Raskauden aikana sisälläsi elää joku toinen, kehittyvä ihminen joka usein tekee ruummiillesi sellaisia asioita mitä et itse pysty hallitsemaan... Pahoinvointi, väsymys, raskausarvet ja kaikki muut pikkuherkut mitä tähän nyt jokaisella liittyy...

Ja minä ainakin ottaisin vaikka ne kolmannenasteen repeämät kuin tekisin omasta lapsestani orvon. Vähän suhteellisuutta noihin juttuihin. Luulisi aikuisen ihmisenkin ajattelevan että on lapsen parasta pysyä hengissä, oli sitten tikkejä kuinka monessa tasossa tahansa, kun ne paranevat kuitenkin...

sitten hyvä idea? kirjoitti:

Jos haluat olla vartalosi herra aina ja ikuisesti, oletko varma että raskaus on sinulle silloin oikea juttu?
Raskauden aikana sisälläsi elää joku toinen, kehittyvä ihminen joka usein tekee ruummiillesi sellaisia asioita mitä et itse pysty hallitsemaan... Pahoinvointi, väsymys, raskausarvet ja kaikki muut pikkuherkut mitä tähän nyt jokaisella liittyy...

Ja minä ainakin ottaisin vaikka ne kolmannenasteen repeämät kuin tekisin omasta lapsestani orvon. Vähän suhteellisuutta noihin juttuihin. Luulisi aikuisen ihmisenkin ajattelevan että on lapsen parasta pysyä hengissä, oli sitten tikkejä kuinka monessa tasossa tahansa, kun ne paranevat kuitenkin...

Lue lisää

NO.. minä en ottaisi. Ihmisiä on erilaisia. Lapseni ei ole orpo vaikka kuolisin, jos sinulla ei ole, minulla on rakastava aviomies ja kerrassan isä isolla Iillä.
En ole moksiskaan mistään pahoinvoinnista (haloo) en tarkoittanut sitä tai mitään närästystä sanoessani että haluan ehdottomasti päättää omasta ruumiistani. Omasta ruumiistani päätän siinä vaiheessa, kun se koskee Omaa Kroppaani ja sen sorkkimista, sörkkimistä, repeilyä ym. Olen kuule vääntänyt näistä lääkäreiden kanssa ennenkin, mutta aina saanut tahtoni läpi. Ketään ei voi pakottaa kärsimään. Kärsikööt ne jotka siitä nautintoa saavat. Minä keskityn vauveliin.

Muuten, onko kukaan koskaan kertonut sinulle, että on lievästi sanottuna törkeää tulla kertomaan raskaana olevalle naiselle että "olisi parempi jos et olisi raskaana", käy kurkkaamassa abortti palstaa ja ymmärrät paremmin mitä tarkoitan. Ehkä se oletkin sinä joka olet julma lasten vihaaja..? (Viimeinen oli liikaa, sori. yritimme lasta kauan, en kestä että joku ajattelee että se aika on olut turhaa)

äidiksi minäkin kirjoitti:

Ikäni on 31 vuotta. Olen maksanut veroja 17- vuotiaasta joka ikiseltä arkipäivältäni joten en todellakaan koe olevani vielä kaiken huipuksi maksuvelvollisuudessa, kun kyse ei ole esim. plastiikkakirurgiasta tai silmien laser leikkauksesta näön parantamiseksi. Tässä maassa on todellakin olemassa korkeatasoinen sairaanhoito järjestelmä jonka piiriin jokainen kansalainen, myös minä, kuuluu. Miksi kysyit ikääni? Olenko mielestäsi jotenkin liian vanha tähän keskusteluun?

Lue lisää

kun kirjoituksesi ovat niin lapsellisia, että luulin sinua todella nuoreksi.

Oli yllättävää lukea, että olet jo niin vanha, että sinullakin luulisi olevan sekä järkeä että aikuisuutta sen verran, että itsekkyys jo olisi vähän karissut pois.

Mutta kaipa se niin on, että nykyisin yhä myöhemmin kasvetaan aikuisen vastuullisuuteen. Ei se sinussa kasvava sikiö ole mikään häiriö tai riesa, jolle voit tehdä mitä vain, mitä mieleesi sattuu juolahtamaan.

äidiksi minäkin kirjoitti:

NO.. minä en ottaisi. Ihmisiä on erilaisia. Lapseni ei ole orpo vaikka kuolisin, jos sinulla ei ole, minulla on rakastava aviomies ja kerrassan isä isolla Iillä.
En ole moksiskaan mistään pahoinvoinnista (haloo) en tarkoittanut sitä tai mitään närästystä sanoessani että haluan ehdottomasti päättää omasta ruumiistani. Omasta ruumiistani päätän siinä vaiheessa, kun se koskee Omaa Kroppaani ja sen sorkkimista, sörkkimistä, repeilyä ym. Olen kuule vääntänyt näistä lääkäreiden kanssa ennenkin, mutta aina saanut tahtoni läpi. Ketään ei voi pakottaa kärsimään. Kärsikööt ne jotka siitä nautintoa saavat. Minä keskityn vauveliin.

Muuten, onko kukaan koskaan kertonut sinulle, että on lievästi sanottuna törkeää tulla kertomaan raskaana olevalle naiselle että "olisi parempi jos et olisi raskaana", käy kurkkaamassa abortti palstaa ja ymmärrät paremmin mitä tarkoitan. Ehkä se oletkin sinä joka olet julma lasten vihaaja..? (Viimeinen oli liikaa, sori. yritimme lasta kauan, en kestä että joku ajattelee että se aika on olut turhaa)

Lue lisää

Ja mielestäsi keisarinLEIKKAUS ei ole sorkkimista ja sörkkimistä?

ikääsi kirjoitti:

kun kirjoituksesi ovat niin lapsellisia, että luulin sinua todella nuoreksi.

Oli yllättävää lukea, että olet jo niin vanha, että sinullakin luulisi olevan sekä järkeä että aikuisuutta sen verran, että itsekkyys jo olisi vähän karissut pois.

Mutta kaipa se niin on, että nykyisin yhä myöhemmin kasvetaan aikuisen vastuullisuuteen. Ei se sinussa kasvava sikiö ole mikään häiriö tai riesa, jolle voit tehdä mitä vain, mitä mieleesi sattuu juolahtamaan.

Lue lisää

Ei sikiö, vaan minä. Ymmärrätkö, kaksi erillistä ihmistä. Vauva ennenkaikkea, mutta siinä sivussa ei ole yhdentekevää miten Minua kohdellaan. Molempien hyvinvointi on yhtä tärkeää.
Mikä sinä kuvittelet olevasi arvioimaan kenen kommentti on lapsellinen ja kenen ei? Kuka ylippänsä määrittää, kenen mielipide ratkaisee? Kuka määrittää mikä on "lapsellinen" mikä "lapseton" kommentti?
Mistä sinä tiedät että sinun näkemyksesi on oikea? Kuinka vanha itse olet? Onko 31 sinusta todellakin "vanha"??
Mitään en vihaa enempää kuin "pyhiä äitejä", hurskastelijoita joilla ei vain itsellä löydy omaa tahtoa vaatia parasta mahdollista palvelua ja hoitoa, ja jotka nostavat itsensä korokkeelle sen takia että "min synnytin lapseni tuskalla".
Kerron sinulle erään asian, jopa narttukoirat osaavat synnyttä. Se ei tee kenestäkään "pyhää äitiä". Kasvatus ja sen tulokset vuosien kuluttua ovat ne asiat joilla oikeasti on jotain merkitystä tässä (kin) asiassa. Voin vannoa että yhtään kunnoioitusta et tule myöhemmin niittämään sillä että olet uhrautunut, nöyristellyt ja siinä sivussa repinyt peräaukkosi ja muuttunut pirttihirmuksi. Muut asiat ratkaisevat.

Perään, millä sinä yleisesti mittaat vieraiden ihmisten aikuisuutta? Miksi mittaat sitä? Yhden synnytys tapaa koskevan keskustelun perusteella, annat itsestsi todella ajattelemattoman tomppelin kuvan arvioidessasi ihmisten luonnetta ja kypsyyttä näinkin henkilökohtaisessa ja arassa asiassa eriävässä mielipiteessä. Se antaa sinusta sivistymättömän kuvan. Ajattelepa sitä. Se voi auttaa elämässä, jos joskus naamakkain tulet möläyttäneeksi jotain.

elikko kirjoitti:

Ja mielestäsi keisarinLEIKKAUS ei ole sorkkimista ja sörkkimistä?

Ei. Se on leikkaus..? Sehän on kiinni henkilöstä itsetään miten minkäkin kokee. Henkilökohtaisesti minusta tavallinen vatsan leikkaus ei ole mitään kovin kummallista, kunhan se thedään suunnitellusti, rauhallisesti hyvin valmistautuen ja pidetään peukut pystyssä ettei juuri tämä haava kasvata suurta arpikudosta. Minua on leikelty enempikin.

Miksi ihmiset pelkäävät leikkausta niin kauheasti? Nykypäivänä harvalla on leikkaussallissa pelättävää. Tässä tapauksessa, kun edes selkänikamiin ja välilevyihin ei kosketa, ei ole edes suurta 4- raajahalvauksen vaaraa.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Ei. Se on leikkaus..? Sehän on kiinni henkilöstä itsetään miten minkäkin kokee. Henkilökohtaisesti minusta tavallinen vatsan leikkaus ei ole mitään kovin kummallista, kunhan se thedään suunnitellusti, rauhallisesti hyvin valmistautuen ja pidetään peukut pystyssä ettei juuri tämä haava kasvata suurta arpikudosta. Minua on leikelty enempikin.

Miksi ihmiset pelkäävät leikkausta niin kauheasti? Nykypäivänä harvalla on leikkaussallissa pelättävää. Tässä tapauksessa, kun edes selkänikamiin ja välilevyihin ei kosketa, ei ole edes suurta 4- raajahalvauksen vaaraa.

Lue lisää

näkemyksesi, että nykypäivänä leikkauksissa ei ole mitään ongelmaa?
Kyllä, olet oikeassa että se leikkaus täytty kai tehdä,jos sairaus on sitä luokkaa että alatiesynnytys ei onnistu- riskeistä huolimatta.Se että niistä ei kuule, ei kerro sitä etteikö niitä olisi.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Ei sikiö, vaan minä. Ymmärrätkö, kaksi erillistä ihmistä. Vauva ennenkaikkea, mutta siinä sivussa ei ole yhdentekevää miten Minua kohdellaan. Molempien hyvinvointi on yhtä tärkeää.
Mikä sinä kuvittelet olevasi arvioimaan kenen kommentti on lapsellinen ja kenen ei? Kuka ylippänsä määrittää, kenen mielipide ratkaisee? Kuka määrittää mikä on "lapsellinen" mikä "lapseton" kommentti?
Mistä sinä tiedät että sinun näkemyksesi on oikea? Kuinka vanha itse olet? Onko 31 sinusta todellakin "vanha"??
Mitään en vihaa enempää kuin "pyhiä äitejä", hurskastelijoita joilla ei vain itsellä löydy omaa tahtoa vaatia parasta mahdollista palvelua ja hoitoa, ja jotka nostavat itsensä korokkeelle sen takia että "min synnytin lapseni tuskalla".
Kerron sinulle erään asian, jopa narttukoirat osaavat synnyttä. Se ei tee kenestäkään "pyhää äitiä". Kasvatus ja sen tulokset vuosien kuluttua ovat ne asiat joilla oikeasti on jotain merkitystä tässä (kin) asiassa. Voin vannoa että yhtään kunnoioitusta et tule myöhemmin niittämään sillä että olet uhrautunut, nöyristellyt ja siinä sivussa repinyt peräaukkosi ja muuttunut pirttihirmuksi. Muut asiat ratkaisevat.

Perään, millä sinä yleisesti mittaat vieraiden ihmisten aikuisuutta? Miksi mittaat sitä? Yhden synnytys tapaa koskevan keskustelun perusteella, annat itsestsi todella ajattelemattoman tomppelin kuvan arvioidessasi ihmisten luonnetta ja kypsyyttä näinkin henkilökohtaisessa ja arassa asiassa eriävässä mielipiteessä. Se antaa sinusta sivistymättömän kuvan. Ajattelepa sitä. Se voi auttaa elämässä, jos joskus naamakkain tulet möläyttäneeksi jotain.

Lue lisää

Keskustelun kautta pystyy mittaamaan ihmisen henkistä kypsyyttä sillä, millä tavalla nytkin vastaat ihmisille. Haukut, vauhkoonnut ja rönsyilet loukkauksesta toiseen...

Mikä on tuo pakkomielle että ihmisten pitää mässäillä jollain peräaukon repeämisillä "sitten sinusta tulee pirttihirmu" niin kuin sinusta ei voisi tulla pirttihirmua ilman alatiesynnytystäkin. Kaikki alatiesynnytykset eivät todellakaan ole uhrausta, täyttä helvettiä ja tuskaa. Yleensä kuulee juuri ne kertomukset joissa mässäillään tikkien määrällä ja sillä kuinka kaikki oli päin helvettiä sen jälkeen. Aikuinen ihminen on sellainen, joka ymmärtää kuunnella myös ne toiset tarinat, ne miljoonat muut joissa kaikki on mennyt hyvin.
Sinä olet päättänyt jo etukäteen että keisarileikkaus on ainoa tapa synnyttää. Mitä sinä sitten teet, jos synnytyksesi alkaakin niin, ettei keisarileikkausta ehditä tekemään ja kaikki menisikin hyvin, voisitko silloin edes myöntää että alatiesynntys ei ollut täyttä helvettiä, vai mässäiletkö sinäkin muiden mukana?

peustat kirjoitti:

näkemyksesi, että nykypäivänä leikkauksissa ei ole mitään ongelmaa?
Kyllä, olet oikeassa että se leikkaus täytty kai tehdä,jos sairaus on sitä luokkaa että alatiesynnytys ei onnistu- riskeistä huolimatta.Se että niistä ei kuule, ei kerro sitä etteikö niitä olisi.

Lue lisää

Omaan kokemukseen. Minulla on ollut aina ihan turvallinen ja hyvä olo leikkauspöydällä. Kohdeltu on ihmisenä ja riskeistä kerrottu ja niitä minimoitu.

ninpä niin kirjoitti:

Keskustelun kautta pystyy mittaamaan ihmisen henkistä kypsyyttä sillä, millä tavalla nytkin vastaat ihmisille. Haukut, vauhkoonnut ja rönsyilet loukkauksesta toiseen...

Mikä on tuo pakkomielle että ihmisten pitää mässäillä jollain peräaukon repeämisillä "sitten sinusta tulee pirttihirmu" niin kuin sinusta ei voisi tulla pirttihirmua ilman alatiesynnytystäkin. Kaikki alatiesynnytykset eivät todellakaan ole uhrausta, täyttä helvettiä ja tuskaa. Yleensä kuulee juuri ne kertomukset joissa mässäillään tikkien määrällä ja sillä kuinka kaikki oli päin helvettiä sen jälkeen. Aikuinen ihminen on sellainen, joka ymmärtää kuunnella myös ne toiset tarinat, ne miljoonat muut joissa kaikki on mennyt hyvin.
Sinä olet päättänyt jo etukäteen että keisarileikkaus on ainoa tapa synnyttää. Mitä sinä sitten teet, jos synnytyksesi alkaakin niin, ettei keisarileikkausta ehditä tekemään ja kaikki menisikin hyvin, voisitko silloin edes myöntää että alatiesynntys ei ollut täyttä helvettiä, vai mässäiletkö sinäkin muiden mukana?

Lue lisää

"Mitä sinä sitten teet, jos synnytyksesi alkaakin niin, ettei keisarileikkausta ehditä tekemään ja kaikki menisikin hyvin, voisitko silloin edes myöntää että alatiesynntys ei ollut täyttä helvettiä, vai mässäiletkö sinäkin muiden mukana? "

Ensin panikoin; yritän selvitä tilanteesta jotenkin ja myöhemmin todennäköisesti palaan tänne ja kerron tarinan. Ehkä saan trauman, ehkä en. Siinä vaiheessa minulla ei ole varaa valita, nyt on. Mitä sinä luulet että tekisin? Jos saan valita kävelenkö sillan yli tai hyppään järveen, kävelen yli. Jos kuitenkin putoan, osaan uida.

Oikeasti, kai nyt sinäkin aikuisena ihmisenä ymmärrät että tämä aihe on todella henk. kohtainen ja saa jokaisen sektio äidin pinnan kiristymään. Se, että kerralla ei keskustelukumppani usko, että tämä on minun ratkaisuni ja olen siihen tyytyväinen, saa pokerinaamaisimmankin kiihtymään. Aihe on arka ja jokaiselle ensi äidille omalla tavallaan hyvin "intiimi". Tarkoitin nimenoaan, että miten voit SYNNYTYTAPA keskusteluyn pohjalta arvvioida kenenkään luonnetta? Voimme siirtyä ruoka ja juoma palstalle jutustamaan fiksusti eik äminulla siinä aiheessa ole mitään juuri tällä hetkellä henkilökohtaisesti polttavaa mielipidettä/ kokemusta. Ymmärrätkö? Oletko raskaana?
Turhaan kai sinä minulle kerrot miten aikuinen ihminen käyttäytyy, eikö se ole minua kohtaan vähintäänkin arveluttavaa puhetta..? Aikuiselta ihmiseltä..?

äidiksi minäkin kirjoitti:

"Mitä sinä sitten teet, jos synnytyksesi alkaakin niin, ettei keisarileikkausta ehditä tekemään ja kaikki menisikin hyvin, voisitko silloin edes myöntää että alatiesynntys ei ollut täyttä helvettiä, vai mässäiletkö sinäkin muiden mukana? "

Ensin panikoin; yritän selvitä tilanteesta jotenkin ja myöhemmin todennäköisesti palaan tänne ja kerron tarinan. Ehkä saan trauman, ehkä en. Siinä vaiheessa minulla ei ole varaa valita, nyt on. Mitä sinä luulet että tekisin? Jos saan valita kävelenkö sillan yli tai hyppään järveen, kävelen yli. Jos kuitenkin putoan, osaan uida.

Oikeasti, kai nyt sinäkin aikuisena ihmisenä ymmärrät että tämä aihe on todella henk. kohtainen ja saa jokaisen sektio äidin pinnan kiristymään. Se, että kerralla ei keskustelukumppani usko, että tämä on minun ratkaisuni ja olen siihen tyytyväinen, saa pokerinaamaisimmankin kiihtymään. Aihe on arka ja jokaiselle ensi äidille omalla tavallaan hyvin "intiimi". Tarkoitin nimenoaan, että miten voit SYNNYTYTAPA keskusteluyn pohjalta arvvioida kenenkään luonnetta? Voimme siirtyä ruoka ja juoma palstalle jutustamaan fiksusti eik äminulla siinä aiheessa ole mitään juuri tällä hetkellä henkilökohtaisesti polttavaa mielipidettä/ kokemusta. Ymmärrätkö? Oletko raskaana?
Turhaan kai sinä minulle kerrot miten aikuinen ihminen käyttäytyy, eikö se ole minua kohtaan vähintäänkin arveluttavaa puhetta..? Aikuiselta ihmiseltä..?

Lue lisää

Olen itse raskaana. Synnytys ei ole vielä muutamaan kuukauteen ajankohtainen, mutta en ole päättänyt etukäteen millä tavoin haluan ehdottomasti synnyttää. Olen ollut mukana ystäväni synnytyksessä tukihenkilönä ja tiedän että synnytyksissä mitään ei voi suunnitella etukäteen. Tietty tarkkaan suunniteltu päivä sektiolle voi olla etukäteen sovittu, mutta kaikkea sattuu...
Ehkä se että olen hienosti sujuneen synnytyksen nähnyt, en alatiesynnytystä pelkää.

Minä aion mennä synnytykseen niillä mielin että teen parhaani synnyttääkseni alakautta lapseni, ja jos en siihen pysty syystä tai toisesta, otan tietenkin sektion.

äidiksi minäkin kirjoitti:

Onko kukaan koskaan ikinä sanonut täällä sanat
"sektio on ilman muuta helpompi tapa"
EI ole. Täällä on kysytty sataan kertaan samaa asiaa: Pelkään, luuletteko että saan sektion. Eikö vaan? Miksi tämä on asia mistä pitää kiihkeillä? Nyt kiihkeilen itsekin, enkä syyttä, kuunneltuani kaikenlaista asiaan liittyvää kiihkoa tarpeeksi kauan. Toisille vain kertakaikkiaan se vatsan leikkaaminen ja leikkaushaava kipupumppuineen, on todellakin houkuttelevampi vaihtoehto kuin se toinen. Se on vain ymmärrettävä, että kaikkien mielestä nykyaikaisessa sairaalassa leikkaaminen ei tunnu kauhealta ajatukselta, luonnon voimalla möhkäleen puristaminen puhimmästään kylläkin. Se on vain hyväksyttävä, että ihmiset on erilaisia.

Itse poden aivan infernaalista synnytyspelkoa. En synnyttäisi lasta edes kuoleman edessä. Pelko on niin jäytävä, etten uskaltanut edes yrittää raskaaksi tuloa ennen kuin olin käynyt useaan kertaan alan ihmisten kanssa puhumassa tästä pelosta. Mistä pelkoni on tullut; äitini pakotettiin synnyttämään alateitse yliaikainen liian iso vauva (minä) jossa hän ei onnistunut. Molempien henki oli kyseessä siinä vaiheessa kun suoritettiin erittäin väkivaltainen hätäsektio, kaikki olisi ollut ok jos suosiolla olisi tehty rauhallinen suunniteltu sektio kuten äitini oli toivonut.
Ystäväni kuoli synnytyksen jälkeen aivojen painemuutokseen. Jätti jälkeensä 3 oproa lasta. Lääkärit sanoivat hups, vaikka potilastiedoista näkyy että ystäväni oli käynyt valittamassa tuntemuksiaan usean viikon ajan ja pyytämässä sektiota; sektio olisi(todennäköisesti) pelastanut äidin.
Toinen ystäväni sai kaksoset, parin viikon ikäisenä toinen heistä joutui teholle, oli saanut äidiltään alatiesynnytyksessä jonkin bakteerin. Pikkupoika on sairaalassa edelleen, kukaan ei tiedä mitä aivokalvon tulehdus ja verenmyrkytys alle 3 kiloiselle aiheuttaa.

Kaiken kukkuraksi minulla on vagina joka on revennyt seksin aikana moneen kertaan, kerran oikein kunnolla, menetin melkein tajuntani. "sitä" isompaa ei minun alapäähäni mene sisään, eikä tule ulos. Olen kestänyt vatsan leikkaamisen ennenkin, se ei itse asiassa ole ollenkaan niin paha kokemus kuin ihmiset itselleen yrittävät väittää; siinä vaiheessa kun vauva ei ole enä mahassa, on luvallista vetää niin paljon kipulääkettä kuin sielu sietää. Haava paranee verrattaen nopeasti (vrt. jokin plastiikkakirurginen operaatio joka paranee 3 kk- vuoden) ja on etukäteen pääteltävissä, tuleeko se kasvattamaan reilusti arpikudosta.

Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää, ei tuomita ja väärin ymmärtää.

Lue lisää

Mulla on juuri samanlaisia tuntemuksia kuin sinullakin. Pelkään raskautta ja varsinkin synnytystä niin hirveästi etten halua edes ajatella koko asiaa. Pelkään kipua, repeämistä, vauvan tai omaa kuolemaa,ettei toiveitani huomioida jne. Ahdistaa kun tiedän, että ympärillä olevat ihmiset -myös mieheni- pitävät lapsen hankkimista itsestäänselvänä ja ikäänkuin odottavat sitä minulta. Minä sen sijaan pelkään kuollakseni ja itken yksikseni ja mietin, miten vosin välttyä koko tilanteelta

mulla myös synnytys pitkä koska poika oli niin suuri (4320 ja 52,5cm) ettei laskeutunut tarpeeksi että olisi paikat auennut, kuuteen senttiin aukes. torstaina aloitettiin käynnistämällä ja poika leikattiin lauantaina aamuyöllä neljän jälkeen. poika ei onneksi itse kärsinyt pitkittyneestä synnytyksestä, mutta leikkauksesta kylläkin koska mut jouduttiin nukuttamaan. toivon todella että tulevaisuudessa pystyn synnyttämään normaalisti alakautta, sektiosta palautuminen ei ole ollut mitään herkkua..!

Et varmasti ymmärräkkään jos et itse ole kokenut sairaalloista pelkoa!
Kova pelko on monesti synnytyksessä haittana äidille ja lapselle koska tilanne ei välttämättä etene toivotulla tavalla jos äidillä on kova pelko!
Silloin katsotaan äidin ja vauvan etujen mukaisesti asia niin,että sektio on edessä!
Se on lääkärin suosittelema siinä tapauksessa jos pelkoa ei saada aisoihin!

peikko kirjoitti:

Et varmasti ymmärräkkään jos et itse ole kokenut sairaalloista pelkoa!
Kova pelko on monesti synnytyksessä haittana äidille ja lapselle koska tilanne ei välttämättä etene toivotulla tavalla jos äidillä on kova pelko!
Silloin katsotaan äidin ja vauvan etujen mukaisesti asia niin,että sektio on edessä!
Se on lääkärin suosittelema siinä tapauksessa jos pelkoa ei saada aisoihin!

Lue lisää

Totta kai tilanne on erilainen jos on todella sairaalloinen pelko synnytystilanteeseen. Mutta silloin täytyy todella potea sellaista, sektio ei ole mikään taika jolla taiotaan vauva tähän maailmaan ja hälvennetään kaikki huolet.

Alkuperäisen kirjoitus ei kuulostanut siltä kuin hän pelkäisi synnytystä kuollakseen, enemmänkin jännitykseltä. Mutta minä en ole lääkäri ja lääkärien huoleksihan tuo diagnoosin tekeminen jätetään. Joten sinänsä asiaton viestini oli.

Ja minä tiedän mitä tuo pelko on, tiedän todella. Haluaisin vielä kolmannen lapsen, mutta taitaa olla helpompaa jos vain jätän sen haaveeksi. Toisaalta jokainen raskaus ja synnytys on erilainen. Ja varmasti minua seurattaisiin tarkemmin nyt, ehkäpä jopa kuunneltaisiin neuvolan puolelta. Mene ja tiedä. Paljon vielä läpi käytävää, liian paljon mietittävää. Minun ei pidä valittaa, lapseni on tänään terve ja minä myös ja olen siitä todella kiitollinen.

kuulkaapas kaikki "urheat ja pelkonsa voittaneet oikeat" synnyttäjät!SE ON IHAN TURHA HEITTÄÄ IHMISELLE, JOLLA ON OIKEASTI TODELLINEN SYNNYTYSPELKO TOLLASTA PASKAA,"KAIKKI SITÄ VÄHÄSEN JÄNNITTÄÄ"! VOITTE VERRATA SYNNYTYSPELKOA ESIM. LENTOPELKOON. TULISIKOS MIELEENKÄÄN MENNÄ HAUKKUMAAN JA HUUTELEMAAN LENTOPELKOISELLE IHMISELLE TYYLIIN "OLETPAS HUONO JA TYHMÄ IHMINEN, KUNNET USKALLA LENTOKONEESEEN MENNÄ, MINÄPÄS OLENKIN OLLU SIELLÄ 100 KERTAA, EI SE KONE SIELTÄ MIHKÄÄN PUTOA!" mutta katkeruushan näissä jutuissa läpi paistaa.

Ansku kirjoitti:

kuulkaapas kaikki "urheat ja pelkonsa voittaneet oikeat" synnyttäjät!SE ON IHAN TURHA HEITTÄÄ IHMISELLE, JOLLA ON OIKEASTI TODELLINEN SYNNYTYSPELKO TOLLASTA PASKAA,"KAIKKI SITÄ VÄHÄSEN JÄNNITTÄÄ"! VOITTE VERRATA SYNNYTYSPELKOA ESIM. LENTOPELKOON. TULISIKOS MIELEENKÄÄN MENNÄ HAUKKUMAAN JA HUUTELEMAAN LENTOPELKOISELLE IHMISELLE TYYLIIN "OLETPAS HUONO JA TYHMÄ IHMINEN, KUNNET USKALLA LENTOKONEESEEN MENNÄ, MINÄPÄS OLENKIN OLLU SIELLÄ 100 KERTAA, EI SE KONE SIELTÄ MIHKÄÄN PUTOA!" mutta katkeruushan näissä jutuissa läpi paistaa.

Lue lisää

Lue tasan yläpuolella oleva vastaus... Kyllä, kärsin synnytyspelosta, kyllä sektio on aiheellinen jos todellinen pelko löytyy ja siitä päättää lääkäri yhdessä potilaan kanssa.

Eikä kirjoitti:

Lue tasan yläpuolella oleva vastaus... Kyllä, kärsin synnytyspelosta, kyllä sektio on aiheellinen jos todellinen pelko löytyy ja siitä päättää lääkäri yhdessä potilaan kanssa.

Lue lisää

Ite en oo enkä tule synnyttämään, ikinä ei vauvakuumetta oo ollu, eikä välttämättä tule. Mut vituttaa nämä "paremmat äiti-ihmiset",jotka kehtaa puuttua toisten asioihin, vieläpä niin intiimeihin kuin toisen elimiin ja miten niitä pitäis käyttää.
ainakin osa näistä riehujista on katkeria, jos jollain on ollut luonnetta vaatia leikkausta ja tietyllä tavalla päässyt helpommalla. ei varmaan kaikki.
nykyään synnytys ei ole milläänlailla luonnollista.en ainakaan voi ees kuvitella itteäni siinä makaamassa sairaalassa vieraitten ihmisten keskellä jalat levällään. kaikkia kamalia instrumenttejä ja ruiskeita ynnä muuta. ja halkeamispisteessä. mun mielestä se on nöyryyttävää. hyi kamala, rupeaa oksettamaan pelkkä ajatus! mulla ei pelko siis ole pelkästään ne kivut vaan se kauhee tapahtuma.

ansku kirjoitti:

Ite en oo enkä tule synnyttämään, ikinä ei vauvakuumetta oo ollu, eikä välttämättä tule. Mut vituttaa nämä "paremmat äiti-ihmiset",jotka kehtaa puuttua toisten asioihin, vieläpä niin intiimeihin kuin toisen elimiin ja miten niitä pitäis käyttää.
ainakin osa näistä riehujista on katkeria, jos jollain on ollut luonnetta vaatia leikkausta ja tietyllä tavalla päässyt helpommalla. ei varmaan kaikki.
nykyään synnytys ei ole milläänlailla luonnollista.en ainakaan voi ees kuvitella itteäni siinä makaamassa sairaalassa vieraitten ihmisten keskellä jalat levällään. kaikkia kamalia instrumenttejä ja ruiskeita ynnä muuta. ja halkeamispisteessä. mun mielestä se on nöyryyttävää. hyi kamala, rupeaa oksettamaan pelkkä ajatus! mulla ei pelko siis ole pelkästään ne kivut vaan se kauhee tapahtuma.

Lue lisää

Jokainen on yksilö! En ole siis itsekään sen parempi kuin kukaan toinen ihminen, olin sitten äiti tai en. Joillekin synnytys on ihan kamala asia, toinen suhtautuu siihen luonnollisena osana ihmiselämää.

Siskollani on takana neljä sektiota, minulla ei yhtään. Onko hän huonompi ihminen neljän sektion vuoksi? Ei todellakaan, enkä ole minäkään. Koska jokainen synnytys on erilainen ja jokaisella ihmisellä eri lähtökohdat synnyttymään lähtiessä, jokainen pitää arvioida erikseen. Mutta lääkärin toimesta, ei meidän.

miksi te ette vaikka googleta näitä asioita, kysy lääkäreiltä, kätilöiltä, neuvoloilta, lastentehoilta, yksityisiltä...ihan mistä tahansa muualta kuin täältä?
Täällä tiedot perustuvat mutu-tietoon eivätkä pääsääntöisesti pidä paikkaansa, ovat siis lähinnä mielipiteitä.
Jos haluaa tehdä jotain radikaaleja päätöksiä elämässään, niin kyllähän niiden pitäisi perustua todelliseen tietoon, eikä toisten mielipiteisiin.
Esimerkiksi toi kysymys "miten sektio mukamas on vaarallisempi lapselle kuin "normaali" synnytys?" on ihan älytön kysyä täällä. Soita lähimpään lastensairaalaan ja pyydä heiltä tutkittua tietoa asiasta. Tätä tutkimustietoa on olemassa satoja, tuhansia ympäri maailmaa tehtyinä versioina. Voit vaikka sanoa tekeväsi jotakin kirjallista työtä aiheesta, jos et halua kertoa todellista syytä.
Mutta älä perusta toimintaasi toisten ihmisten mielipiteille, peloille tai käsityksille.

Sektio on vaarallisempi nimenomaan silloin, kun tehdään suunniteltu sektio, jolloin äiti ei ennätä saada kunnollisia supistuksia.

Supistustoiminnan aiheuttama paine syntyvälle vauvalle edesauttaa vauvan hengityksen normaalia käyntiinlähtöä nopeammin synnytyksen jälkeen. Alateitse syntyviä vauvoja pitää elvyttää harvemmin kuin suunnitellulla sektiolla syntyviä.

Hengityksen nopeamman ja paremman käyntiinlähdön on todettu suojaavan lasta monilta hengitysongelmilta, jopa astmalta, kasvun aikana.

Siis mielummin sektio vain silloin, kun se on vauvan hengen takia välttämätöntä, jolloin nuo muut haitat ovat pienempiä.

vain on! kirjoitti:

Sektio on vaarallisempi nimenomaan silloin, kun tehdään suunniteltu sektio, jolloin äiti ei ennätä saada kunnollisia supistuksia.

Supistustoiminnan aiheuttama paine syntyvälle vauvalle edesauttaa vauvan hengityksen normaalia käyntiinlähtöä nopeammin synnytyksen jälkeen. Alateitse syntyviä vauvoja pitää elvyttää harvemmin kuin suunnitellulla sektiolla syntyviä.

Hengityksen nopeamman ja paremman käyntiinlähdön on todettu suojaavan lasta monilta hengitysongelmilta, jopa astmalta, kasvun aikana.

Siis mielummin sektio vain silloin, kun se on vauvan hengen takia välttämätöntä, jolloin nuo muut haitat ovat pienempiä.

Lue lisää

Kerrohan sitten, niin että vastaus miellyttää kaikkia, miksi alateitse syntyneillä esiintyy astmaa ja taas sektio lapsilla ei?
Kirjoitin tuonne ylemmäs omasta perustellusta pelostani, enkä vieläkään purematta niele näitä "tutkimustuloksia".. Nimim 30 vuotta takana elämää sektion jälkeen enkä ole eläissäni sairastanut mitään flunssaa pahempaa. Samoin on usean aikanaa leikatun ystävän laita.

Miksi sektioita ylipäänsä tehtäisiin, jos toimenpide olisi haitallinen? Oletko ikinä miettinyt.

Lisäksi, kukaan ei sektio pöydälle ehdi tietämättä kaikkea faktaa asiasta, puolesta ja vastaan. Kyllä niin kiihkeästi asiasta tiedotetaan enne toimenpidettä.

Ja vielä, veritulpan voi saada ihan vain raskaana olosta. Raskaana oloon liittyy aina veritulppa riski.

ei voi olla totta kirjoitti:

miksi te ette vaikka googleta näitä asioita, kysy lääkäreiltä, kätilöiltä, neuvoloilta, lastentehoilta, yksityisiltä...ihan mistä tahansa muualta kuin täältä?
Täällä tiedot perustuvat mutu-tietoon eivätkä pääsääntöisesti pidä paikkaansa, ovat siis lähinnä mielipiteitä.
Jos haluaa tehdä jotain radikaaleja päätöksiä elämässään, niin kyllähän niiden pitäisi perustua todelliseen tietoon, eikä toisten mielipiteisiin.
Esimerkiksi toi kysymys "miten sektio mukamas on vaarallisempi lapselle kuin "normaali" synnytys?" on ihan älytön kysyä täällä. Soita lähimpään lastensairaalaan ja pyydä heiltä tutkittua tietoa asiasta. Tätä tutkimustietoa on olemassa satoja, tuhansia ympäri maailmaa tehtyinä versioina. Voit vaikka sanoa tekeväsi jotakin kirjallista työtä aiheesta, jos et halua kertoa todellista syytä.
Mutta älä perusta toimintaasi toisten ihmisten mielipiteille, peloille tai käsityksille.

Lue lisää

kysyin tota vaarallisuus kysymystä sen takia että ihmiset saa kertoa mielipiteensä..
kyllä mä itse sen"vaarallisuuden" tiedän.. ja jos sulla ei ole vastausta mun kysymykseen, älä ees kirjota tähän. kiitos

äidiksi minäkin kirjoitti:

Kerrohan sitten, niin että vastaus miellyttää kaikkia, miksi alateitse syntyneillä esiintyy astmaa ja taas sektio lapsilla ei?
Kirjoitin tuonne ylemmäs omasta perustellusta pelostani, enkä vieläkään purematta niele näitä "tutkimustuloksia".. Nimim 30 vuotta takana elämää sektion jälkeen enkä ole eläissäni sairastanut mitään flunssaa pahempaa. Samoin on usean aikanaa leikatun ystävän laita.

Miksi sektioita ylipäänsä tehtäisiin, jos toimenpide olisi haitallinen? Oletko ikinä miettinyt.

Lisäksi, kukaan ei sektio pöydälle ehdi tietämättä kaikkea faktaa asiasta, puolesta ja vastaan. Kyllä niin kiihkeästi asiasta tiedotetaan enne toimenpidettä.

Ja vielä, veritulpan voi saada ihan vain raskaana olosta. Raskaana oloon liittyy aina veritulppa riski.

Lue lisää

Olisin oikeasti kiinnostunut voiko synnytys tava valita?Luin aikaisempia viestejä enkä saanut siihen vastausta.

nipsu kirjoitti:

Olisin oikeasti kiinnostunut voiko synnytys tava valita?Luin aikaisempia viestejä enkä saanut siihen vastausta.

Soita synnytyslaitokselle ja kysy. Sitten soita yksityiselle ja kysy sieltä. Vastauksen saat varmasti, eikä tarvitse täällä arvuutella.

...................... kirjoitti:

Soita synnytyslaitokselle ja kysy. Sitten soita yksityiselle ja kysy sieltä. Vastauksen saat varmasti, eikä tarvitse täällä arvuutella.

Suosittelen ottamaan yhteyttä yksityislääkäriin joka ottaa vastaan myös tulevassa synnytys sairaalassasi! Saat varmasti section jos haluat yksityisesti, kunnalisessa pyritään synnytykset hoitamaan "halvimmalla" tavalla jos vain on mahdollista!
Näin se vaan on, rahalla saa! Kun vaadin saada sectiota ylimalkaisesti sanottiin että ei ole perusteltua. Hoitaja suositteli ottamaan yhteyden yksityiseen ja numeroita sai sairaalasta. Tosin päätin että synnytän alateitse mutta vauvahan olikin eri mieltä ja jouduttiin hätä sectioon vauveli 4660g ja 56,5 cm pitkä sekä väärä tarjonta!

yksityiselle lääkärille kirjoitti:

Suosittelen ottamaan yhteyttä yksityislääkäriin joka ottaa vastaan myös tulevassa synnytys sairaalassasi! Saat varmasti section jos haluat yksityisesti, kunnalisessa pyritään synnytykset hoitamaan "halvimmalla" tavalla jos vain on mahdollista!
Näin se vaan on, rahalla saa! Kun vaadin saada sectiota ylimalkaisesti sanottiin että ei ole perusteltua. Hoitaja suositteli ottamaan yhteyden yksityiseen ja numeroita sai sairaalasta. Tosin päätin että synnytän alateitse mutta vauvahan olikin eri mieltä ja jouduttiin hätä sectioon vauveli 4660g ja 56,5 cm pitkä sekä väärä tarjonta!

Lue lisää

...vielä viitaten tuohon aiempaan keskusteluun laskimoveritulpasta. Itse olen raskaana vk 17 ja sairastin syvän laskimoveritukoksen pari vuotta sitten lentomatkan seurauksena. Nyt olen piikittänyt raskausviikosta 12 saakka kerran päivässä hepariinia. Nimenomaan tuon kohonneen tulppariskin vuoksi. Eli riski on olemassa koko raskausajan, eikä riipu siitä millä tavoin synnyttää. Enemmänkin siitä, jos joutuu pitkään olemaan vuodelevossa (paikallaan), silloin riski tukokseen kasvaa....mutta jos riski on olemassa, hoito aloitetaan jo raskauden alkuvaiheessa.

vauvakuume kirjoitti:

kysyin tota vaarallisuus kysymystä sen takia että ihmiset saa kertoa mielipiteensä..
kyllä mä itse sen"vaarallisuuden" tiedän.. ja jos sulla ei ole vastausta mun kysymykseen, älä ees kirjota tähän. kiitos

Lue lisää

itseasiassa minulla on siihen vastaus, mutta kenties kypsyisit ja etsisit vastauksen itse. Silloin ainakin tietäisit vastauksen olevan oikein, eikä kenenkään mielipide.
Etkä muuten kysynyt mielipidettä, vaan kysyit nimenomaan "miksi sektio muka on vaarallisempi?"

Mielipiteeni asiasta on, että jokainen saa synnyttää niinkuin itse haluaa, mutta sektio on vaarallisempi sekä vauvalle että äidille. Ja tämä ei ollut mielipide vaan tieto.

ihmettelijä kirjoitti:

...vielä viitaten tuohon aiempaan keskusteluun laskimoveritulpasta. Itse olen raskaana vk 17 ja sairastin syvän laskimoveritukoksen pari vuotta sitten lentomatkan seurauksena. Nyt olen piikittänyt raskausviikosta 12 saakka kerran päivässä hepariinia. Nimenomaan tuon kohonneen tulppariskin vuoksi. Eli riski on olemassa koko raskausajan, eikä riipu siitä millä tavoin synnyttää. Enemmänkin siitä, jos joutuu pitkään olemaan vuodelevossa (paikallaan), silloin riski tukokseen kasvaa....mutta jos riski on olemassa, hoito aloitetaan jo raskauden alkuvaiheessa.

Lue lisää

joten taitaa olla lisäriski. Siksi patistelevat liikkumaan mahdollisimman nopeasti toimenpiteen jälkeen. Itse jouduin takaisin lääkäriin, kun tuli hengenahdistusta sektion jälkeen, ja aivan ensimmäisenä sulkivat kiireesti pois keuhkoveritulpan mahdollisuuden, ja ottivat sydänkäppyrät (EKG). Sillä ei ole merkitystä onko kyseessä sektio, jokainen kirurginen toimenpide lisää riskiä.