Aiemmin suositeltiin betonilaatan ja styroxin väliin muovia. Nyt olen nähnyt piirustuksia joissa väliin laitetaan suodatinkangas tai rakennuspaperia. Mikä olisi parasta ja miksi? Läpäiseekö betonilaatta radonia?
Betonilaatan alle kangas vai muovi?
Valu valmisteilla
44
18492
Vastaukset
- vesku
itse käyttäisin muovia--muuta en ole nähnyt ees käytettävän...
radonalueitahan suomessa on varsin vähän- ja siihen ei ole muuta lääkettä kuin tuulettuva alapohja-trossipohja. - RI
Periaatteessa laatan ja styroxin väliin ei laiteta mitään vaan alhaalta tuleva kostetus katkaistaan karkealla sepelikerroksella. Jos jotain haluaa laittaa niin muovi, suodatinkangas laitetaan sepelin ja perusmaan väliin joka estää perusmaan sekoittumisen sepeliin. Suodatinkangas voidaan korvata suodatinhiekkakerroksella. Paperilla ei tässä paikassa ole mitään tekemistä.
Betoni ei läpäise radonia mutta esim sokkelin ja laatan saumakohta pitää tiivistää bitumihuovalla. - Tappi
Kosteuden nousu maaperästä katkaistaan karkeilla maaaineksilla ja täyttö tehdään salaojahiekalla tai salaojasoralla. Styroksit voidaan laittaa suoraan tasoitetun ja tiivistetyn hiekan päälle ja styroksin päälle rautaverkot ja valu. Missään tapauksessa sinne ei saa ainakaan muovia laittaa, koska laatan päälle tulee kosteissa tiloissa kosteussulku ja parkettivalmistajatkin neuvovat laittamaan muovin parketin alle. Jos betoni jäisi kahden muovikalvon väliin, niin siitä tulee ongelmia, koska kosteus ei pääse pois.
- Roge
Joo, ei missään tapauksessa muovia. Siitä tulee sellanen kosteuspommi, että sienet kasvaa alle vuodessa piipusta ulos *jos pikkasen saa liiotella* :)
- sdfgsfsddfdsf
Roge kirjoitti:
Joo, ei missään tapauksessa muovia. Siitä tulee sellanen kosteuspommi, että sienet kasvaa alle vuodessa piipusta ulos *jos pikkasen saa liiotella* :)
Betonilaatan alla on styroksia tai esp:tä eli muovia eli..... ootta te tyhmiä.
- qweqwqweeqwe
sdfgsfsddfdsf kirjoitti:
Betonilaatan alla on styroksia tai esp:tä eli muovia eli..... ootta te tyhmiä.
Niin tarkoitushan oli sanoa että laatan alla on yleensä joko styroksia (EPS) tai foamia (XPS), joista suositellaan että heti laatan alla olisi kerros XPS ja sen alla vaikka EPS:sää. Molemmat jo eristää laattaa maasta nousevalta kosteudelta mutta toki siellä pitää olla kapillaarista kosteuden nousua estävät maa-aineksetkin.
Ja väkisellä tulee tilanne että laatta on kahden kosteuseristeen välissä mm. pesutiloissa.
Laatan kannattaakin valun jälkeen antaa oikeasti kuivua todella pitkään ennenkuin se päällystetään millään.
- x
Katso tästä, käytetty suod.kangasta:
http://www.betoni.com/betoni_cd_netti/images/pdf/ap201.pdf- Tappi
Joo näkyy olevan suodatin kangas, mutta mitä hyötyä siitä kankaasta on betonin ja styroksin välissä?
- kl
Tappi kirjoitti:
Joo näkyy olevan suodatin kangas, mutta mitä hyötyä siitä kankaasta on betonin ja styroksin välissä?
ei sitten yhtään mitään hyötyä
- Tappi
kl kirjoitti:
ei sitten yhtään mitään hyötyä
Sitähän minäkin. Rautakauppias saa siitä jonku rahan, ei muuta merkitystä
- x
Tappi kirjoitti:
Joo näkyy olevan suodatin kangas, mutta mitä hyötyä siitä kankaasta on betonin ja styroksin välissä?
siksi ettei styroxit pääsisi missään vaiheessa kellumaan?
- HABA
x kirjoitti:
siksi ettei styroxit pääsisi missään vaiheessa kellumaan?
Voihan se olla, että raudat estää jnkv kellumista.
- Rakennusinsinööri 44
HABA kirjoitti:
Voihan se olla, että raudat estää jnkv kellumista.
Niin, jos alapohjan alla on niin paljon vettä että styroxien kelluminen olisi ongelma, niin silloin on kyllä asiat ERITTÄIN huonolla tolalla. Lähtökohtaisesti alapohjan alusen olisi tarkoitus olla kuiva. SItä varten salaojitus on olemassa. ELi styroxien mahd. "kellumisesta" ei kannata huolehtia.
- Tappi
x kirjoitti:
siksi ettei styroxit pääsisi missään vaiheessa kellumaan?
No miten se suodatinkangas pystyisi edes estämään kellumista? Ei sillä kankaalla ole mitään virkaa, jos styroksit on asianmukaisesti laitettu. Ainoa hyöty mitä keksin, on se että jos styroksit on pieninä muruina, tai niiden väleissä on suuria rakoja, niin silloin kankaasta voisi olla jotain hyötyä...
Luulen että vanhoista kuvista on fiksattu nykyaikaisia kirjoittamalla sanan "rakennusmuovi" tilalle sanan "suodatinkangas"... - suunnittelija
Tappi kirjoitti:
Joo näkyy olevan suodatin kangas, mutta mitä hyötyä siitä kankaasta on betonin ja styroksin välissä?
Jotain saa olla helposti tärvääntyvän styroksin päällä. Siis mekaanisena suojana. Paperi riittää jos ei styroksin päällä touhuta viikkotolkulla.
- Anonyymi
Tappi kirjoitti:
Joo näkyy olevan suodatin kangas, mutta mitä hyötyä siitä kankaasta on betonin ja styroksin välissä?
Suodatinkangas on muovia. Ja murenee ajan mittaan pikku palasiksi, jota on vaikea siivota maa-ainekqesra erilleen. Saastuttavaa mikromuovia siis.
- valu valmisteilla
Sain toiselta keskustelupalstalta vinkin josta asia selvisi. Eli ei muovia. Mutta tarvitaanko edes suodatinkangasta, artikkelisssa puhutaan valusuojasta:
http://www.betoni.com/keskustelu/ShowMessage.asp?paa=6&base=1&msgid=356&ID=368- Tappi
Kuten huomasti 'voidaan käytää...'. Mielestäni harsosta ei ole mitään iloa siellä betonin alla.
Mutta huolestuttava tämä Meidän Talo -lehdessä ollut artikkeli...
"Meidän Talo –lehden numeron 7/2001 sivulla 82 suositellaan tosiaankin muovikalvon asentamista maanvaraisen lattiarakenteen lämmöneristyslevyjen ja betonilaatan väliin. Lisäksi kyseessä on pesu- ja saunatilojen rakentaminen maanvaraisen laatan päälle, joten artikkelissa esitetään myös laatan päälle asennettavat vesieristys- ja muut rakennekerrokset. Tässä tapauksessa maanvarainen laatta jäisi kahden kosteustiiviin kerroksen väliin ja rakenne sisältäisi selvän kosteusvaurioriskin. Kyseessä on mitä ilmeisimmin lehden tekijälle sattunut puhdas inhimillinen erehdys. Oikea vaihtoehto olisi käyttää betonilaatan alla kosteutta läpäisevää valusuojaa, jolloin laatta voisi tarpeen vaatiessa kuivua alaspäin." - valu valmistella
Tappi kirjoitti:
Kuten huomasti 'voidaan käytää...'. Mielestäni harsosta ei ole mitään iloa siellä betonin alla.
Mutta huolestuttava tämä Meidän Talo -lehdessä ollut artikkeli...
"Meidän Talo –lehden numeron 7/2001 sivulla 82 suositellaan tosiaankin muovikalvon asentamista maanvaraisen lattiarakenteen lämmöneristyslevyjen ja betonilaatan väliin. Lisäksi kyseessä on pesu- ja saunatilojen rakentaminen maanvaraisen laatan päälle, joten artikkelissa esitetään myös laatan päälle asennettavat vesieristys- ja muut rakennekerrokset. Tässä tapauksessa maanvarainen laatta jäisi kahden kosteustiiviin kerroksen väliin ja rakenne sisältäisi selvän kosteusvaurioriskin. Kyseessä on mitä ilmeisimmin lehden tekijälle sattunut puhdas inhimillinen erehdys. Oikea vaihtoehto olisi käyttää betonilaatan alla kosteutta läpäisevää valusuojaa, jolloin laatta voisi tarpeen vaatiessa kuivua alaspäin."Joo, kannattaa näköjään aina olla kriittinen ja epäillä... Myös esimerkiksi Siporex mallikuvissa on järjestään polyeteenikalvo betonilaatan alla...
- Tappi
valu valmistella kirjoitti:
Joo, kannattaa näköjään aina olla kriittinen ja epäillä... Myös esimerkiksi Siporex mallikuvissa on järjestään polyeteenikalvo betonilaatan alla...
No tuo nyt kyllä pelkästään tukee käsitystäni siporex-taloista ja niiden 'erinomaisuudesta' =)
- valu valmisteilla
Tappi kirjoitti:
No tuo nyt kyllä pelkästään tukee käsitystäni siporex-taloista ja niiden 'erinomaisuudesta' =)
No, muualle ei muoveja ole niissä kuvissa tungettukaan, mikä on sinänsä hyvä ja kannatettava ratkaisu. Eivät muovit kai seinissä tai katoisssakaan ole välttämättä kovin hyvä juttu.
- Tappi
valu valmisteilla kirjoitti:
No, muualle ei muoveja ole niissä kuvissa tungettukaan, mikä on sinänsä hyvä ja kannatettava ratkaisu. Eivät muovit kai seinissä tai katoisssakaan ole välttämättä kovin hyvä juttu.
Siporexiin kantaa ottamatti, niin kyllä ylpohjassa ja ulkoseinissä täytyy olla höyrysulku. Jos rakennuksen vaipassa ei ole höyrysulkua, niin kosteus painuu sisäilmasta rakenteisiin ja kulkeutuessaan kohti kylmempää ulkovaippaa, vesihöyry tiivistyy vedeksi. Ehkä siporex sitten pystyy sitomaan tuon kosteuden? Ainakin eristävyys huononee kun sinne tulee kosteutta. Ja jos puhutaan perinteisestä puurunkoisesta talosta niin silloin kunnollinen höyrysulku on välttämätön, muuten seinät homehtuu ja lahoaa.
- Roge
Tappi kirjoitti:
Siporexiin kantaa ottamatti, niin kyllä ylpohjassa ja ulkoseinissä täytyy olla höyrysulku. Jos rakennuksen vaipassa ei ole höyrysulkua, niin kosteus painuu sisäilmasta rakenteisiin ja kulkeutuessaan kohti kylmempää ulkovaippaa, vesihöyry tiivistyy vedeksi. Ehkä siporex sitten pystyy sitomaan tuon kosteuden? Ainakin eristävyys huononee kun sinne tulee kosteutta. Ja jos puhutaan perinteisestä puurunkoisesta talosta niin silloin kunnollinen höyrysulku on välttämätön, muuten seinät homehtuu ja lahoaa.
Ilmavirtaus on pysäytettävä juuri tuon kastepisteen estämiseksi ( kylmän ja lämpimän ilman kohdatessa syntyy vettä... ) mutta ei välttämättä muovilla. Myös hyvin tehty tervapaperivuoraus on varteenotettava ratkaisu varsinkin saneerauskohteissa!
- Mahd. Rakentaja
Roge kirjoitti:
Ilmavirtaus on pysäytettävä juuri tuon kastepisteen estämiseksi ( kylmän ja lämpimän ilman kohdatessa syntyy vettä... ) mutta ei välttämättä muovilla. Myös hyvin tehty tervapaperivuoraus on varteenotettava ratkaisu varsinkin saneerauskohteissa!
Tartteeko höyrynsulkumuovin myös hirsivuorattuun taloon.Hirsi ulkona selluvilla puurunko sis. joka toimii koolauksena sekä gyproc ja tapetti.Jatkokysymys: Tuo laatan alle tuleva sepelikerros,onko aina pakollinen koska meilläkin tulis tod. kuiva kohta(ajettu hiekkaa siitä tontilta ja todettu kuivaks kankaaks)ja sokkelikin nousee ilm. neljä kivee?
- valuun
Tappi kirjoitti:
Siporexiin kantaa ottamatti, niin kyllä ylpohjassa ja ulkoseinissä täytyy olla höyrysulku. Jos rakennuksen vaipassa ei ole höyrysulkua, niin kosteus painuu sisäilmasta rakenteisiin ja kulkeutuessaan kohti kylmempää ulkovaippaa, vesihöyry tiivistyy vedeksi. Ehkä siporex sitten pystyy sitomaan tuon kosteuden? Ainakin eristävyys huononee kun sinne tulee kosteutta. Ja jos puhutaan perinteisestä puurunkoisesta talosta niin silloin kunnollinen höyrysulku on välttämätön, muuten seinät homehtuu ja lahoaa.
Muovi höyrysulkuna on kaiketi pakollinen "hätäratkaisu" käytettäessä tiettyjä materiaaleja rakenteita, joissa ei pystytä sitomaan ja johtamaan pois kosteutta hallitusti. Onhan paljonkin erilaisia muovittomia ratkaisuja, ja sitäpaitsi muovi on suhteellisen uusi keksintö kosteussulkuna käytettynä.
- Tappi
valuun kirjoitti:
Muovi höyrysulkuna on kaiketi pakollinen "hätäratkaisu" käytettäessä tiettyjä materiaaleja rakenteita, joissa ei pystytä sitomaan ja johtamaan pois kosteutta hallitusti. Onhan paljonkin erilaisia muovittomia ratkaisuja, ja sitäpaitsi muovi on suhteellisen uusi keksintö kosteussulkuna käytettynä.
Ei muovi ole hätäratkaisu vaan se on itseasiassa paras vaihtoehto.
VTT-on tutkinut rakennusten kosteuskäyttäytymistä ja todennut että sisäpinnan kosteusvastus täytyy olla vähintään viisinkertainen verrattuna ulkopintaan. Silloin estetään riittävästi kosteuden siirtymistä rakenteeseen ja rakenne pääsee myös kuivaamaan ulospäin. Jollain tervapaperillakin tähän voidaan päästä mutta muovin kosteusvastus on aivan omaa luokkaansa ja ainoa vika on se että se on 'tarpeettoman hyvä', mutta eihän sekään haittaa mitään, kun se on silti halvin materiaali.
Minä ainakin laittaisin kunnollisen kosteussulun hirsitaloonkin, jossa on selluvilla eristys. Myyjien mukaan selluvilla pystyy sitomaan kosteutta, mutta epäilen että ei riittävästi, jos koteusulku on heikko. Orgaanisena aineena selluvillan kanssa tulee vaarmasti ongelmia, mikäli kosteusrasitusta on liikaa.
Nyt VTT tutkii rakennetta jossa höyrysulun sisäpuolella on selluvillaa. Rakenteella voitaisiin tasoittaa sisäilman kosteusvaihtelua. Tuloksia saataneen parin vuoden sisällä. - valuun
Tappi kirjoitti:
Ei muovi ole hätäratkaisu vaan se on itseasiassa paras vaihtoehto.
VTT-on tutkinut rakennusten kosteuskäyttäytymistä ja todennut että sisäpinnan kosteusvastus täytyy olla vähintään viisinkertainen verrattuna ulkopintaan. Silloin estetään riittävästi kosteuden siirtymistä rakenteeseen ja rakenne pääsee myös kuivaamaan ulospäin. Jollain tervapaperillakin tähän voidaan päästä mutta muovin kosteusvastus on aivan omaa luokkaansa ja ainoa vika on se että se on 'tarpeettoman hyvä', mutta eihän sekään haittaa mitään, kun se on silti halvin materiaali.
Minä ainakin laittaisin kunnollisen kosteussulun hirsitaloonkin, jossa on selluvilla eristys. Myyjien mukaan selluvilla pystyy sitomaan kosteutta, mutta epäilen että ei riittävästi, jos koteusulku on heikko. Orgaanisena aineena selluvillan kanssa tulee vaarmasti ongelmia, mikäli kosteusrasitusta on liikaa.
Nyt VTT tutkii rakennetta jossa höyrysulun sisäpuolella on selluvillaa. Rakenteella voitaisiin tasoittaa sisäilman kosteusvaihtelua. Tuloksia saataneen parin vuoden sisällä.Muovi on varmasti paras ja välttämätön, jos rakenne ja materiaalit todella vaativat kosteussulun. Mutta kaikki rakenteet eivät sitä vaadi. Esimerkiksi itse epäilisin hirsi/selluvilla rakenteessa muovin välttämättömyyttä. Ainakin kannattaisi tarkkaan kysellä. Pitää muistaa, että vanhoissa taloissa oli runsaasti nimenomaan orgaanisia eristeitä: sammalta, sanomalehtiä, selluvillaa... Eikä muoveja. Ja paremmin kestävät kuin monet uudemmat talot (kunhan ei tehdä vääriä muutoksia). Eristävyys ei ehkä ole ihan nykypäivän tasoa tosin. Jokainen miettiköön onko muoveja vaativa rakenne ainoa tai edes järkevä vaihtoehto!
- valuun
Tappi kirjoitti:
Ei muovi ole hätäratkaisu vaan se on itseasiassa paras vaihtoehto.
VTT-on tutkinut rakennusten kosteuskäyttäytymistä ja todennut että sisäpinnan kosteusvastus täytyy olla vähintään viisinkertainen verrattuna ulkopintaan. Silloin estetään riittävästi kosteuden siirtymistä rakenteeseen ja rakenne pääsee myös kuivaamaan ulospäin. Jollain tervapaperillakin tähän voidaan päästä mutta muovin kosteusvastus on aivan omaa luokkaansa ja ainoa vika on se että se on 'tarpeettoman hyvä', mutta eihän sekään haittaa mitään, kun se on silti halvin materiaali.
Minä ainakin laittaisin kunnollisen kosteussulun hirsitaloonkin, jossa on selluvilla eristys. Myyjien mukaan selluvilla pystyy sitomaan kosteutta, mutta epäilen että ei riittävästi, jos koteusulku on heikko. Orgaanisena aineena selluvillan kanssa tulee vaarmasti ongelmia, mikäli kosteusrasitusta on liikaa.
Nyt VTT tutkii rakennetta jossa höyrysulun sisäpuolella on selluvillaa. Rakenteella voitaisiin tasoittaa sisäilman kosteusvaihtelua. Tuloksia saataneen parin vuoden sisällä.tai siis vanhoissa ei selluvillaa vaan purua piti sanomani.
- Roge
Mahd. Rakentaja kirjoitti:
Tartteeko höyrynsulkumuovin myös hirsivuorattuun taloon.Hirsi ulkona selluvilla puurunko sis. joka toimii koolauksena sekä gyproc ja tapetti.Jatkokysymys: Tuo laatan alle tuleva sepelikerros,onko aina pakollinen koska meilläkin tulis tod. kuiva kohta(ajettu hiekkaa siitä tontilta ja todettu kuivaks kankaaks)ja sokkelikin nousee ilm. neljä kivee?
"Vanhat" supermiehet, jotka ovat koko elämänsä hirrestä tehneet, sanovat ettei IKINÄ muovia hirsirakenteisiin. Tervapaperi on siihen hyvä vaihtoehto. Hirsirakennuksesta ei voi tehdä mitään 'pulloa', minne ei ilma vaihdu lainkaan. Muutoinkin olen siitä samaa mieltä, että muovi hoitaa liiankin hyvin hommansa. Rakennukset ovat joskus liiankin tiiviitä
- Tappi
valuun kirjoitti:
Muovi on varmasti paras ja välttämätön, jos rakenne ja materiaalit todella vaativat kosteussulun. Mutta kaikki rakenteet eivät sitä vaadi. Esimerkiksi itse epäilisin hirsi/selluvilla rakenteessa muovin välttämättömyyttä. Ainakin kannattaisi tarkkaan kysellä. Pitää muistaa, että vanhoissa taloissa oli runsaasti nimenomaan orgaanisia eristeitä: sammalta, sanomalehtiä, selluvillaa... Eikä muoveja. Ja paremmin kestävät kuin monet uudemmat talot (kunhan ei tehdä vääriä muutoksia). Eristävyys ei ehkä ole ihan nykypäivän tasoa tosin. Jokainen miettiköön onko muoveja vaativa rakenne ainoa tai edes järkevä vaihtoehto!
Minun puolestani jokainen tehköön kotinsa niin kuin haluaa, jos vain pystään lain ja määräysten puitteissa.
Jos suoraan sanon, niin mielestäni hirsitaloja myydään 'viherpiipertäjille', jotka tekevät valintansa pelkästään tunteiden perusteella, vailla todellista tietoa.
Ennen vanhaan talot tosiaan tehtiin niin kuin tehtiin ja osa on säilynyt hyvässä kunnossa parikin sataa vuotta. Niissä vain on muutama merkittävä ero nykypäivään.
A) Talojen kosteusrasitus oli vain murto-osa nykyisestä. Vettä ei käsitelty juuri lainkaan sisätiloissa, mitä nyt vähän ruuan valmistuksessa. Veden kanssa läträttiin erillisessä piharakennuksessa, joka sekään ei ehtinyt lahota, kun se paloi ja uusittiin säännöllisesti =)
B) Eristys oli minimaalinen ja lämpöhukka valtava => seinät kuivasivat tehokkaasti.
C) Lämmitystarve oli suuri ja se hoidettiin tulisijalla, joka samalla toimi tehokkaana 'poistoilmakoneena'. Eli talo oli reilusti alipaineinen ja vuotoilman suunta oli ulkoa sisälle.
Osottelen innolla lähiaikoina alkavaa keskustelua 'ekotaloista', jotka on rakennettu 'hengittäviksi'. Eiköhän osan pitäisi alkaa olla jo ihan hyvässä homeessa ja lahossa.... - Tappi
Mahd. Rakentaja kirjoitti:
Tartteeko höyrynsulkumuovin myös hirsivuorattuun taloon.Hirsi ulkona selluvilla puurunko sis. joka toimii koolauksena sekä gyproc ja tapetti.Jatkokysymys: Tuo laatan alle tuleva sepelikerros,onko aina pakollinen koska meilläkin tulis tod. kuiva kohta(ajettu hiekkaa siitä tontilta ja todettu kuivaks kankaaks)ja sokkelikin nousee ilm. neljä kivee?
Mielipiteeni muovista voit lukea noista muista kommenteista, mutta minä laittaisin muovin.
Se sepelikerros (esim. 32 sepelia min 200mm)taitaa olla pakollinen, ainakin minun näkemissä pohjasuunnitelmissa se on aina ollut ja jos ei ole, niin tarkastusinsinööri on sen sinne lisännyt.
Hiekan kosteustuotto on nelinkertainen sepeliin verrattuna. Hiekassa kosteus nousee helposti puoli metriä, kun taas sepelissä vain muutaman sentin. Savessa kosteus voi nousta kapilaarisesti yli 10m! - no
Mahd. Rakentaja kirjoitti:
Tartteeko höyrynsulkumuovin myös hirsivuorattuun taloon.Hirsi ulkona selluvilla puurunko sis. joka toimii koolauksena sekä gyproc ja tapetti.Jatkokysymys: Tuo laatan alle tuleva sepelikerros,onko aina pakollinen koska meilläkin tulis tod. kuiva kohta(ajettu hiekkaa siitä tontilta ja todettu kuivaks kankaaks)ja sokkelikin nousee ilm. neljä kivee?
Ei muovia hirsirakenteeseen, kosteiden tilojen seinät "kivi"aineesta (tiili, kahi, siporex) eikä niihinkään muovia.
- Tappi
no kirjoitti:
Ei muovia hirsirakenteeseen, kosteiden tilojen seinät "kivi"aineesta (tiili, kahi, siporex) eikä niihinkään muovia.
No kyllähän kosteisiin tiloihin laitetaan seinään kosteussulku, vaikka ne olisivat kiviaineisia. Ainakin pitäisi laittaa.
- Roge
Tappi kirjoitti:
No kyllähän kosteisiin tiloihin laitetaan seinään kosteussulku, vaikka ne olisivat kiviaineisia. Ainakin pitäisi laittaa.
Kosteisiin tiloihin on pakko laittaa kosteussulku mutta järjen köyhyyttä laittaa se betonilaatan ja sorapatjan VÄLIIN!!! tai jos haluaa pitää betonin kosteana niin siitä vaan...
esimerkki: Sorapatja, muovi, teräsbetonilaatta, muovimatto. Minne menee kosteus? vast. Jää homehtumaan muovimaton alla...kivat tuoksut!
Samoin pesuhuoneessa johon tehdään lattiaan vesieristys. Kannattaa miettiä myös omilla aivoilla, eikä lukea kaikenlaisia artikkeleita, joita kirjoittaa vain kirjoja lukeneet insinöörit. Kokeneet kehäraakit kyllä tietää kuinka homma toimii käytännössä.
-kehäraakki rak.mest- - Tappi
Roge kirjoitti:
Kosteisiin tiloihin on pakko laittaa kosteussulku mutta järjen köyhyyttä laittaa se betonilaatan ja sorapatjan VÄLIIN!!! tai jos haluaa pitää betonin kosteana niin siitä vaan...
esimerkki: Sorapatja, muovi, teräsbetonilaatta, muovimatto. Minne menee kosteus? vast. Jää homehtumaan muovimaton alla...kivat tuoksut!
Samoin pesuhuoneessa johon tehdään lattiaan vesieristys. Kannattaa miettiä myös omilla aivoilla, eikä lukea kaikenlaisia artikkeleita, joita kirjoittaa vain kirjoja lukeneet insinöörit. Kokeneet kehäraakit kyllä tietää kuinka homma toimii käytännössä.
-kehäraakki rak.mest-Puhuttiin kiviseinistä ja niiden vesieristyksessä kosteissa tiloissa...
Minä en olisi huolissani kirjojalukeneiden insiöörien ohjeista, mutta kun monissa "kysy rakentamisesta" palstoilla remontti ja rakentamisohjeita antaa vain kirjoja lukeneet arkkitehdit.... - Roge
Tappi kirjoitti:
Puhuttiin kiviseinistä ja niiden vesieristyksessä kosteissa tiloissa...
Minä en olisi huolissani kirjojalukeneiden insiöörien ohjeista, mutta kun monissa "kysy rakentamisesta" palstoilla remontti ja rakentamisohjeita antaa vain kirjoja lukeneet arkkitehdit.......täällä kyllä on puhuttu alapohjasta sekä seinistä eri materiaaleilla...ja muovista tietysti heh!
Ja työmaamestarina voin kyllä sanoa, että jokainen arkkitehti voisi joskus tulla kokeilemaan, miltä tuntuu tehdä heidän "erinomaisia" ratkaisujaan ja kuinka käytännöllisiä ne ovat! - suunnittelija
Tappi kirjoitti:
Minun puolestani jokainen tehköön kotinsa niin kuin haluaa, jos vain pystään lain ja määräysten puitteissa.
Jos suoraan sanon, niin mielestäni hirsitaloja myydään 'viherpiipertäjille', jotka tekevät valintansa pelkästään tunteiden perusteella, vailla todellista tietoa.
Ennen vanhaan talot tosiaan tehtiin niin kuin tehtiin ja osa on säilynyt hyvässä kunnossa parikin sataa vuotta. Niissä vain on muutama merkittävä ero nykypäivään.
A) Talojen kosteusrasitus oli vain murto-osa nykyisestä. Vettä ei käsitelty juuri lainkaan sisätiloissa, mitä nyt vähän ruuan valmistuksessa. Veden kanssa läträttiin erillisessä piharakennuksessa, joka sekään ei ehtinyt lahota, kun se paloi ja uusittiin säännöllisesti =)
B) Eristys oli minimaalinen ja lämpöhukka valtava => seinät kuivasivat tehokkaasti.
C) Lämmitystarve oli suuri ja se hoidettiin tulisijalla, joka samalla toimi tehokkaana 'poistoilmakoneena'. Eli talo oli reilusti alipaineinen ja vuotoilman suunta oli ulkoa sisälle.
Osottelen innolla lähiaikoina alkavaa keskustelua 'ekotaloista', jotka on rakennettu 'hengittäviksi'. Eiköhän osan pitäisi alkaa olla jo ihan hyvässä homeessa ja lahossa...."Ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin viisi 'hengittävää' ekotaloa, todettiin kahdessa talossa pahoja homevaurioita yläpohjassa (ilmaa kevyempänä vesihöyry nousee ylöspäin ja tunkeutuu helposti höyrysuluttomaan yläpohjaan) ja kahdessa talossa oli pelkkä vesihöyryn tiivistymisestä aiheutunut rakenteiden kosteusvaurio. Talot olivat tutkimushetkellä puolesta vuodesta neljään vuotta vanhoja. Tutkimuksen ainoassa home- ja kosteusvaurioilta säästyneessä ekotalossa oli koneellinen poistoilmanvaihto, jonka aikaansaama pieni alipaine rakennuksen sisällä esti sisäilman liiallisen kulkeutumisen 'hengittävien' rakenteiden läpi./25/"
Lainaus on TTT-kirjasta 3-3.1/1999 sivulta 48. Etusivulla on kirjoittajan nimi Marko Lahti. Teemana Tutkimuksia ja faktoja pientalon toimivista rakenteista. Kirjaa voinee kysellä Paroci'sta. Ainakin tuohon maailman aikaan sen sai sieltä.
Ekoihmisten kannattaa tutkia näitä ekojuttuja ennenkuin tekee kompostoituvan talon. Tietoa kyllä löytyy. - Hemmo
suunnittelija kirjoitti:
"Ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin viisi 'hengittävää' ekotaloa, todettiin kahdessa talossa pahoja homevaurioita yläpohjassa (ilmaa kevyempänä vesihöyry nousee ylöspäin ja tunkeutuu helposti höyrysuluttomaan yläpohjaan) ja kahdessa talossa oli pelkkä vesihöyryn tiivistymisestä aiheutunut rakenteiden kosteusvaurio. Talot olivat tutkimushetkellä puolesta vuodesta neljään vuotta vanhoja. Tutkimuksen ainoassa home- ja kosteusvaurioilta säästyneessä ekotalossa oli koneellinen poistoilmanvaihto, jonka aikaansaama pieni alipaine rakennuksen sisällä esti sisäilman liiallisen kulkeutumisen 'hengittävien' rakenteiden läpi./25/"
Lainaus on TTT-kirjasta 3-3.1/1999 sivulta 48. Etusivulla on kirjoittajan nimi Marko Lahti. Teemana Tutkimuksia ja faktoja pientalon toimivista rakenteista. Kirjaa voinee kysellä Paroci'sta. Ainakin tuohon maailman aikaan sen sai sieltä.
Ekoihmisten kannattaa tutkia näitä ekojuttuja ennenkuin tekee kompostoituvan talon. Tietoa kyllä löytyy.Pakko on ottaa kantaa edelliseen juttuun "ekotaloista". Kertomasi tutkimustulos julkaistiin Paroc:in esitteessä - ovelaa markkinointia vuorivilla/muovi -pullotalon puolesta! Miksi ekotalot eivät sitten toimi? Onhan Suomessakin tuhansia 50-luvun ekotaloja pystyssä, joissa ei muovia löydy rakenteista ja ovat kestäneet 50 vuotta... Syypäänä on nykypäivän vedenkäyttö (usein jälkeenpäin kellariin rakennettu pesuhuone, josta kosteus nousee yläpohjaan). Ei ekotalo kestä saunan ja suihkun kosteusrasituksia, jos kosteudenpoistoa pesutiloista ei ole järjestetty. Muovilla suojattu vuorivillaeriste kestää kyllä huonommallakin ilmanvaihdolla, mutta mikä on ilmanlaatu ja asumismukavuus "hengittämättömässä" talossa ? Ei ekotalokaan ilmaa vaihda seinien läpi (joten ilmanvaihto täytyy jotenkin järjestää) mutta "hengittämisellä" tarkoitetaankin kosteuden sitomista ja luovuttamista, joka tasaa huoneen kosteusvaihteluja ja jopa lämpötilaa (faasimuutokset sitovat ja luovuttavat energiaa tasoittaen lämpötilavaihteluja, siinä lienee yksi syy hirsitalojen mukavaan sisäilmastoon).
Vuori- tai lasivilla ei kosteutta sido, joten pakkohan sinne on muovi laittaa.
Eivät Parocin esitteessä varmaan muistaneet mainita, että Ruotsissa on myös (ehkä tuhansia?) 70-80-luvun taloja, joissa käytetty höyrysulkumuovi on repeillyt ja hajonnut (huono materiaali, soveltumaton höyrysuluksi) päästäen kosteuden villaa kastelemaan.
Suosittelen jokaiselle talon ostamista/rakentamista/remontoimista suunnittelevalle Panu Kailan "Talotohtori"-kirjan lukemista. Siitä saa hyvän käsityksen rakenteiden toimivuudesta. Eikä tarvitse olla rak.ins. jotta ymmärtäisi tekstiä :)
- Juuso
silloin ei ole harmia radonista eikä maasta nousevasta kosteudesta. Talo pysyy takuulla kuivana jos katto kunnossa.
- Jokkeri
Todella järkevä ehdotus !!
Teemme uuteen taloon rossipohjan niin välttyy monelta murheelta ja on vielä edullinenkin verrattuna noihin järjettömiin laattoihin !!!
Uutta taloa ei todella kannata perustaa ilman tuulettuvaa rossipohjaa. Herätkää rakentajat !! - uutta tietoa
2010 julkaistujen juttujen perusteella rossipojassakin on murheensa... toki tiesin tämän jo 2002 kun rakensi ja laitoinkin taloni maavaraiselle alapohjalle.
- huhhuhuhh
uutta tietoa kirjoitti:
2010 julkaistujen juttujen perusteella rossipojassakin on murheensa... toki tiesin tämän jo 2002 kun rakensi ja laitoinkin taloni maavaraiselle alapohjalle.
kannattaa tehdä talo 3m paksun sepelin päälle jossa on suodatinkangas puolenmetrin välein ja tuplasalaojat sitten finfoamit ja rakennuspaperit ja sitten vielä miettiä muovikalvoa parketin valmistajan ohjeiden mukaan betonin päälle niin eiköhän suunnitelijat ja valvojat ja yhteiskunnan ohjaavat tahot ole tyytyväisiä ja saadaapahan talolle sitä neliöhintaa..
- erkkikkl
Omassa talossa on salaojasepeliä 8-32 n40cm jonka seassa salaojat ja Anturat valettu finnfoamin päälle. Ei pääse kosteus edes kivijalkaan asti, saati siitä ylöspäin.
- Anonyymi
Kohta ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Kunnan päättäjät sanoo, että talo rakennustekninen ikä on 45 vuotta +- muutama vuosi. Sitten se puretaan. Ja niin on tehtykin. Kaikki 1970 luvun alussa tehdyt kunnan rakennukset on purettu; koulut, päiväkodit, terveyskeskus, sairala jne. Suojelukohteet myydään pilkkahinnalla.
Isännöitsijät sanoo, että 1970-luvun ja sitä vanhempiin kerrostaloihin ei tahdo saada enää remonttilainaa pankista.
40-vuotta vanhaa ok-taloa ei uskalla myydä kuin purettavaksi. Viiden vuoden kuluessa ostajaa kyllä löytää jostain vikaa ja vaatii kauppaa purettavaksi. Kuntotarkastus ei auta mitään, kun vastuu on lain mukaan myyjällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .794468Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503105Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631353091Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4002179Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2191296Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111203- 761197
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301064- 631056
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983