Maksimointia

Aloitteleva

Onko kenelläkään laskelmia tai jopa käytännön kokemusta miten saadaan metsän tuotto maksimoitua. Tukien (kemera ym.) maksimaalinen hyväksikäyttö ilmeisestikkin takaa varman tulopohjan silloin kun metsälö vielä varhaisessa taimikkovaiheessa. Hieman on itselleni epäselvää saako näitä tukia myös aivan taimikon perustamisvaiheeseen. Onhan näin että harvennusvaiheesta eteenpäin ei enää pääse paljoa tukijaisia nauttimaan mutta silloinhan metsä tuottaa jo itsessään. Kun metsää aletaan hakkaamaan niin tuoton maksimoinnissa määräävänä tekijänä on tarkka verosuunnittelu.

Eli lyhyesti näin, kasvatusvaiheessa (ennen ensimmäisiä harvennuksia) hoidetaan tukien hyväksikäytöllä maksimaalinen tuotto ja siitä eteenpäin verosuunnittelulla. Ilmeisesti en ole väärässä.

Mauno, Mti:t ottakaa kantaa ja antakaa lisävinkkejä.

17

7393

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vai rikastumaan

      omistatko metsää,oletko tietoinen metsäsi tilasta?kemera tuen saa taimiston perkauksesta jos se on hyväkysyttävästi tehty tarkistetaan työ,tuki on n 100e hehtaarille.100e ei kata edes polttoaine kuluja,ja muuta huoltoa 1h raivaukseen,miten tätä esim,voi palkkatuloksi laskea.taimiston raivauksen ensimmäinen palkkatulo on noin 40v päästä,perkkauksesta.miten metsän verosuunnittelu tehdään ?. pintaalaverotetut ovat maksaneet veroa väh viimeiset 1000v,viimevuosina tullut myyntiveromalli käyttöön, hekin ovat sitä ennen olleet pintaalaverotettuja, nyt menevät kaikki myyntiverolle.kuluja on tietysti saanut vähentää siinäpä se sitten on,paljon parempia sijoituskohteita on kuin metsä.valtio on kyllä perinyt 1000 kertaisesti veroina takaisin maksamaansa kemeratukea.tuntuu olevan täällä liian ruusuinen kuva monella metsänomitamisesta.

      • Chester1

        Ei niillä Kemeratuilla tosiaan rikastumaan pääse.
        Laskennallisesti ne kattaa n. 50% keskimääräisistä taimikonhoitokustannuksista. Taimikon perustamiseen ei tukia saa,paitsi jos kyseessä on pellon tai muun ei metsätalouskäytössä olleen alueen metsitys.Tämäkin tuki tosin poistunee lähivuosina samoin kuin esim. pystykarsinnan tuki.Metsäsuunnitelma kannattaa teettää ja varsinkin jos on paljon kemera-kelpoisia taimikoita.Esim. 1.Rahoitus alueella metsurityönä tehtyyn taimikonhoitoon saa suunnitelman kera 25 euroa/ha enemmän fyfendaalia.Suunnitelma maksaa n.7-8 euroa/ha. Kyllä metsäverotuksessa verosuunnittelua voi hyödyntää. Esim. Ostat 10000 palstan josta saat metsävähennyspohjaksi 5000e.Saat hakattua puuta palstaltasi 10000e edestä.Yhtenä vuonna voit kuitenkin käyttää max.40% ostohinnasta vähennykseen, joten myyt puut syksyllä ja saat käsirahaa vaikka 2000e, johon käytät metsävähennyspohjaa 2000e ja kun vuosivaihtuu saat loput rahat ja käytät loput 3000e metsävähennyspohjasta.Jos kaikki 10000 e olisi tilitetty samana vuonna olisi 1000e metsävähennyspohjaa jäänyt odottamaan hamaan tulevaisuuteen.
        Ei se verosuunnittelu kuitenkaan metsäntuoton kannalta ole ratkaiseva vaan se mitä puusta maksetaan ja miten hyvin tukkiosa hyödynnetaan apteerauksessa.


      • vai rikastumaan
        Chester1 kirjoitti:

        Ei niillä Kemeratuilla tosiaan rikastumaan pääse.
        Laskennallisesti ne kattaa n. 50% keskimääräisistä taimikonhoitokustannuksista. Taimikon perustamiseen ei tukia saa,paitsi jos kyseessä on pellon tai muun ei metsätalouskäytössä olleen alueen metsitys.Tämäkin tuki tosin poistunee lähivuosina samoin kuin esim. pystykarsinnan tuki.Metsäsuunnitelma kannattaa teettää ja varsinkin jos on paljon kemera-kelpoisia taimikoita.Esim. 1.Rahoitus alueella metsurityönä tehtyyn taimikonhoitoon saa suunnitelman kera 25 euroa/ha enemmän fyfendaalia.Suunnitelma maksaa n.7-8 euroa/ha. Kyllä metsäverotuksessa verosuunnittelua voi hyödyntää. Esim. Ostat 10000 palstan josta saat metsävähennyspohjaksi 5000e.Saat hakattua puuta palstaltasi 10000e edestä.Yhtenä vuonna voit kuitenkin käyttää max.40% ostohinnasta vähennykseen, joten myyt puut syksyllä ja saat käsirahaa vaikka 2000e, johon käytät metsävähennyspohjaa 2000e ja kun vuosivaihtuu saat loput rahat ja käytät loput 3000e metsävähennyspohjasta.Jos kaikki 10000 e olisi tilitetty samana vuonna olisi 1000e metsävähennyspohjaa jäänyt odottamaan hamaan tulevaisuuteen.
        Ei se verosuunnittelu kuitenkaan metsäntuoton kannalta ole ratkaiseva vaan se mitä puusta maksetaan ja miten hyvin tukkiosa hyödynnetaan apteerauksessa.

        olisipa myynnissä kohtuullisen hintaista metsää, mistä voisi hakata edes ostokustannukset lähiaikoina.sellaiset harvat metsätilat mistä pystyisi reilusti hakkuutuloja lähiaikoina saamaan, ovat ylihinnoiteltuja.maapohjalle,puustolle ym lasketaan reilusti hintaa, vaikka puusto pääasiassa olisi nuortakin.kyllä paljon mieluummin pysyn kiinteistösijoittajana,kuin metsäsijoittajana,minulla on perintömetsää mitä olen vapaaaikanani hoitanut, jonkun verran puuta myynyt siitä asiat tiedän sitä kautta.


      • Mti (opisto)
        vai rikastumaan kirjoitti:

        olisipa myynnissä kohtuullisen hintaista metsää, mistä voisi hakata edes ostokustannukset lähiaikoina.sellaiset harvat metsätilat mistä pystyisi reilusti hakkuutuloja lähiaikoina saamaan, ovat ylihinnoiteltuja.maapohjalle,puustolle ym lasketaan reilusti hintaa, vaikka puusto pääasiassa olisi nuortakin.kyllä paljon mieluummin pysyn kiinteistösijoittajana,kuin metsäsijoittajana,minulla on perintömetsää mitä olen vapaaaikanani hoitanut, jonkun verran puuta myynyt siitä asiat tiedän sitä kautta.

        Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.
        Metsä sijoituskohteena ei pärjää vertailussa rahastojen, pörssiosakkeiden tai sijoitusasuntojen kanssa.

        Ja mm. edellisen kirjoittajan mainitsemista syistä: Metsistä pyydetään ja maksetaan huomattavasti niiden taloudellista arvoa korkeampia hintoja. Tämä pätee erityisesti pieniin ja keskisuuriin metsätiloihin.

        Puhutaan metsän virkistysarvosta metsätilan hintaa nostavana tekijänä.
        Tämä on outoa maassa, jossa marjastus, sienestys ja luonnossa retkeily kuuluu ns. jokamiehenoikeuksiin eikä edellytä maanomistusta.

        Metsästysseuroihin pääsyn edellytyksenä joissain kunnissa on maanomistus, itse olen asunut kolmen kunnan alueella ja aina päässyt metsästysseuraan ilman maanomistusta.

        Meto-Metsäalan asiantunjat ry:n julkaisemassa Metsätalous lehden numeriossa 3/2005 todetaan: Puun hintataso on reaalisesti laskenut viidessä vuodessa 10-15%. Metsän tuotto suhteessa omaisuuden markkina-arvoon on alenemassa.

        Kunnat ja muut julkiset yhteisöt ovat kilvan myyneet metsäomaisuuttaan, myös osa metsäteollisuudesta on luopunut metsistään. Sijoittamisen ammatilaiset eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        Metsää on kiva omistaa, mutta ainakin niiden asiantuntijoiden arviot, joihin olen tutustunut, ennustavat metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään


      • Sijoittaja (ammattilainen)
        Mti (opisto) kirjoitti:

        Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.
        Metsä sijoituskohteena ei pärjää vertailussa rahastojen, pörssiosakkeiden tai sijoitusasuntojen kanssa.

        Ja mm. edellisen kirjoittajan mainitsemista syistä: Metsistä pyydetään ja maksetaan huomattavasti niiden taloudellista arvoa korkeampia hintoja. Tämä pätee erityisesti pieniin ja keskisuuriin metsätiloihin.

        Puhutaan metsän virkistysarvosta metsätilan hintaa nostavana tekijänä.
        Tämä on outoa maassa, jossa marjastus, sienestys ja luonnossa retkeily kuuluu ns. jokamiehenoikeuksiin eikä edellytä maanomistusta.

        Metsästysseuroihin pääsyn edellytyksenä joissain kunnissa on maanomistus, itse olen asunut kolmen kunnan alueella ja aina päässyt metsästysseuraan ilman maanomistusta.

        Meto-Metsäalan asiantunjat ry:n julkaisemassa Metsätalous lehden numeriossa 3/2005 todetaan: Puun hintataso on reaalisesti laskenut viidessä vuodessa 10-15%. Metsän tuotto suhteessa omaisuuden markkina-arvoon on alenemassa.

        Kunnat ja muut julkiset yhteisöt ovat kilvan myyneet metsäomaisuuttaan, myös osa metsäteollisuudesta on luopunut metsistään. Sijoittamisen ammatilaiset eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        Metsää on kiva omistaa, mutta ainakin niiden asiantuntijoiden arviot, joihin olen tutustunut, ennustavat metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään

        Metsää sijoituskohteena on vaikea ellei mahdotonta verrata rahastoihin, sijoitusasuntoihin. Pörssiosakkeisiin vertailusta ei edes kannata puhua. Asiantuntijoita sijoitusmarkkinoilla on nykyään enemmän kuin liikaa, suurin osa lähinnä pelkästään kokemattomia tyhjänpuhujia.

        Nykyinen IT-huumassa kasvanut sijoittajasukupolvi haluaa kohteillaan äkkirikastumista, kuitenkin harvat siinä onnistuu. Pörssiosakkeiden ostamiseen ei paljoa asiantuntemusta vaadita, metsän ostaminen on taas aivan eri asia, se vaatii asiantuntemusta. Metsistä pyydetään liikaa kaikennnäköisillä arvoa nostavilla tekijöillä joilla ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa. Se joka sortuu niistä maksamaan ei varmaan tiedä asioista sen enempää kuin pässi uudesta veräjästä.

        Itse olen sijoitellut niin metsään, pörssiosakkeisiin, asuntoihin ja jopa näihin paljon puhuttuihin rahastoihin. Eli tiedän kyllä mistä puhun. Kaikissa kohteissani on tietyt taloudelliset odotukset tietyllä aikajänteellä. Mitään vertailua ei näiden sijoitusten välillä ei ole ollut tarvetta tehdä, eikä tule olemaankaan.

        Se miksi kunnat ja julkiset yhteisöt, metsäteollisuudesta puhumattakaan ovat myyneet viime aikoina metsäomistustaan ei johdu sen huonosta tuottavuudesta. Pakkohan sitä jotenkin on yrittää paikata kuralle ajettua taloutta tai yrittää täyttää näiden pikavoitontavoittelijoiden rahanhimoa.

        Sellainen asiantuntija joka ennustaa metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään perustaa näkemyksensä yhtä lyhyelle tähtäimelle kuin iltauutisten sääennustajat.

        Mti (opisto) voisi myös hieman tarkistaa käsitystään sijoittamisen ammattilaisesta jos hänen mielestään he eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.


      • takamailta
        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoitti:

        Metsää sijoituskohteena on vaikea ellei mahdotonta verrata rahastoihin, sijoitusasuntoihin. Pörssiosakkeisiin vertailusta ei edes kannata puhua. Asiantuntijoita sijoitusmarkkinoilla on nykyään enemmän kuin liikaa, suurin osa lähinnä pelkästään kokemattomia tyhjänpuhujia.

        Nykyinen IT-huumassa kasvanut sijoittajasukupolvi haluaa kohteillaan äkkirikastumista, kuitenkin harvat siinä onnistuu. Pörssiosakkeiden ostamiseen ei paljoa asiantuntemusta vaadita, metsän ostaminen on taas aivan eri asia, se vaatii asiantuntemusta. Metsistä pyydetään liikaa kaikennnäköisillä arvoa nostavilla tekijöillä joilla ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa. Se joka sortuu niistä maksamaan ei varmaan tiedä asioista sen enempää kuin pässi uudesta veräjästä.

        Itse olen sijoitellut niin metsään, pörssiosakkeisiin, asuntoihin ja jopa näihin paljon puhuttuihin rahastoihin. Eli tiedän kyllä mistä puhun. Kaikissa kohteissani on tietyt taloudelliset odotukset tietyllä aikajänteellä. Mitään vertailua ei näiden sijoitusten välillä ei ole ollut tarvetta tehdä, eikä tule olemaankaan.

        Se miksi kunnat ja julkiset yhteisöt, metsäteollisuudesta puhumattakaan ovat myyneet viime aikoina metsäomistustaan ei johdu sen huonosta tuottavuudesta. Pakkohan sitä jotenkin on yrittää paikata kuralle ajettua taloutta tai yrittää täyttää näiden pikavoitontavoittelijoiden rahanhimoa.

        Sellainen asiantuntija joka ennustaa metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään perustaa näkemyksensä yhtä lyhyelle tähtäimelle kuin iltauutisten sääennustajat.

        Mti (opisto) voisi myös hieman tarkistaa käsitystään sijoittamisen ammattilaisesta jos hänen mielestään he eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        Jokainen metsäomistaja on nähnyt puun hinnan laskun eika jatkokaan näytä hyvältä.
        Kun esim. isot firmat myyvät metsijään syynä on nimenomaan huono tuotto ja ainakin jos hesarin talousivujen tietoihin voi luottaa niin ammattilaiset pitävät metsää huonona sijoituskohteena


      • vai rikastumaan
        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoitti:

        Metsää sijoituskohteena on vaikea ellei mahdotonta verrata rahastoihin, sijoitusasuntoihin. Pörssiosakkeisiin vertailusta ei edes kannata puhua. Asiantuntijoita sijoitusmarkkinoilla on nykyään enemmän kuin liikaa, suurin osa lähinnä pelkästään kokemattomia tyhjänpuhujia.

        Nykyinen IT-huumassa kasvanut sijoittajasukupolvi haluaa kohteillaan äkkirikastumista, kuitenkin harvat siinä onnistuu. Pörssiosakkeiden ostamiseen ei paljoa asiantuntemusta vaadita, metsän ostaminen on taas aivan eri asia, se vaatii asiantuntemusta. Metsistä pyydetään liikaa kaikennnäköisillä arvoa nostavilla tekijöillä joilla ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa. Se joka sortuu niistä maksamaan ei varmaan tiedä asioista sen enempää kuin pässi uudesta veräjästä.

        Itse olen sijoitellut niin metsään, pörssiosakkeisiin, asuntoihin ja jopa näihin paljon puhuttuihin rahastoihin. Eli tiedän kyllä mistä puhun. Kaikissa kohteissani on tietyt taloudelliset odotukset tietyllä aikajänteellä. Mitään vertailua ei näiden sijoitusten välillä ei ole ollut tarvetta tehdä, eikä tule olemaankaan.

        Se miksi kunnat ja julkiset yhteisöt, metsäteollisuudesta puhumattakaan ovat myyneet viime aikoina metsäomistustaan ei johdu sen huonosta tuottavuudesta. Pakkohan sitä jotenkin on yrittää paikata kuralle ajettua taloutta tai yrittää täyttää näiden pikavoitontavoittelijoiden rahanhimoa.

        Sellainen asiantuntija joka ennustaa metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään perustaa näkemyksensä yhtä lyhyelle tähtäimelle kuin iltauutisten sääennustajat.

        Mti (opisto) voisi myös hieman tarkistaa käsitystään sijoittamisen ammattilaisesta jos hänen mielestään he eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        taidat itse olla todellinen satujen puhuja,pörssiosakkeiden ostaminen ei tosiaan paljon vaadi,siinä vaiheessa kuin niiden pitäisi tuottaa, vaaditaan jo enemmän silloinkin valinta on jokseenkin helppo, todella riskittömiä sijoituksia sielläkään ei ole kuin alle 5 .moniko metsäyhtiö on myynyt metsänsä ? upm pitää metsänsä, stora yhtiöitti metsäomaisuutensa erilliseksi yhtiöksi jotta voi keskittyä, paremmin ydinosamiseensa.myynnissä olevista metsistä on kyllä asiantuntiat tehneet poikkeuksetta arvionsa,millä perusteella kyseenalaistat heidän ammattitaitonsa ? verottaja myös arvio liiankin hyvin metsää verottaja jos mikä, on ammattilainen .minkälaiseen vuosituottoon olet päässyt sijoituksillasi jos hyviäkin tuloksia olet saanut jelppaisit minua.


      • Mti ( opisto )
        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoitti:

        Metsää sijoituskohteena on vaikea ellei mahdotonta verrata rahastoihin, sijoitusasuntoihin. Pörssiosakkeisiin vertailusta ei edes kannata puhua. Asiantuntijoita sijoitusmarkkinoilla on nykyään enemmän kuin liikaa, suurin osa lähinnä pelkästään kokemattomia tyhjänpuhujia.

        Nykyinen IT-huumassa kasvanut sijoittajasukupolvi haluaa kohteillaan äkkirikastumista, kuitenkin harvat siinä onnistuu. Pörssiosakkeiden ostamiseen ei paljoa asiantuntemusta vaadita, metsän ostaminen on taas aivan eri asia, se vaatii asiantuntemusta. Metsistä pyydetään liikaa kaikennnäköisillä arvoa nostavilla tekijöillä joilla ei ole mitään tekemistä sen arvon kanssa. Se joka sortuu niistä maksamaan ei varmaan tiedä asioista sen enempää kuin pässi uudesta veräjästä.

        Itse olen sijoitellut niin metsään, pörssiosakkeisiin, asuntoihin ja jopa näihin paljon puhuttuihin rahastoihin. Eli tiedän kyllä mistä puhun. Kaikissa kohteissani on tietyt taloudelliset odotukset tietyllä aikajänteellä. Mitään vertailua ei näiden sijoitusten välillä ei ole ollut tarvetta tehdä, eikä tule olemaankaan.

        Se miksi kunnat ja julkiset yhteisöt, metsäteollisuudesta puhumattakaan ovat myyneet viime aikoina metsäomistustaan ei johdu sen huonosta tuottavuudesta. Pakkohan sitä jotenkin on yrittää paikata kuralle ajettua taloutta tai yrittää täyttää näiden pikavoitontavoittelijoiden rahanhimoa.

        Sellainen asiantuntija joka ennustaa metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään perustaa näkemyksensä yhtä lyhyelle tähtäimelle kuin iltauutisten sääennustajat.

        Mti (opisto) voisi myös hieman tarkistaa käsitystään sijoittamisen ammattilaisesta jos hänen mielestään he eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        En todellakaann ole sijoittamisen asiantuntija,saatikka ammattilainen. Kun kuitenkin olen noin 20 vuotta työskennellyt puukaupan parissa, uskon tietäväni jotain metsätalouden kannattavuudesta.

        Tässä työssä tapaa käytänössä päivittäin metsäomistajia ja keskusteluaiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Hyvin usein kuitenkin puhutaan puunhinnasta, sen tulevasta kehityksestä jne.

        Seuraan varsin tarkoin lähialueilla tehtäviä metsätilakauppoja, niiden hintoja ja aika usein pääsen näkemään myös tehdyn tilakaupan kannattavuuden. Tämä silloin, kun ostetulta tilalta hakataan lain ja hyvän metsänhoitotavan sallima enimmäismäärä.

        Sijoittaminen on tietenkin vaikea asia, eikä ehdotonta " viisaudenkiveä " ole olemassa.
        Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä ja toimintaan niiden puitteissa.

        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoittaa, että metsää sijoituskohteena on vaikea, ellei mahdoton verrata rahastoihin ym.

        Eikö sijoittaja kuitenkin joudu tämän vertailun tekemään, mikäli hän haluaa huomioida kaikki vaihtoehdot? Eikö sijoittaminen ole juuri odotettavissa olevan todennäköisen tuoton vertailua arvioituihin riskeihin?


      • Sijoittaja (ammattilainen)
        Mti ( opisto ) kirjoitti:

        En todellakaann ole sijoittamisen asiantuntija,saatikka ammattilainen. Kun kuitenkin olen noin 20 vuotta työskennellyt puukaupan parissa, uskon tietäväni jotain metsätalouden kannattavuudesta.

        Tässä työssä tapaa käytänössä päivittäin metsäomistajia ja keskusteluaiheet vaihtelevat laidasta laitaan. Hyvin usein kuitenkin puhutaan puunhinnasta, sen tulevasta kehityksestä jne.

        Seuraan varsin tarkoin lähialueilla tehtäviä metsätilakauppoja, niiden hintoja ja aika usein pääsen näkemään myös tehdyn tilakaupan kannattavuuden. Tämä silloin, kun ostetulta tilalta hakataan lain ja hyvän metsänhoitotavan sallima enimmäismäärä.

        Sijoittaminen on tietenkin vaikea asia, eikä ehdotonta " viisaudenkiveä " ole olemassa.
        Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä ja toimintaan niiden puitteissa.

        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoittaa, että metsää sijoituskohteena on vaikea, ellei mahdoton verrata rahastoihin ym.

        Eikö sijoittaja kuitenkin joudu tämän vertailun tekemään, mikäli hän haluaa huomioida kaikki vaihtoehdot? Eikö sijoittaminen ole juuri odotettavissa olevan todennäköisen tuoton vertailua arvioituihin riskeihin?

        Anteeksi jos keskusteluun tulo oli hiukan liian kärkevä, mutta pieni adrenaliinitason nosto kirvoittaa joskus hyviäkin kommentteja.

        On totta kuten Mti (opisto) mainitsee, että sijoittaja joutuu tekemään vertailuja. Kuitenkin vertailu on aina tehtävä samantyyppisten sijoitusten välillä. Ei voi verrata Fortumin osaketta ja metsää keskenään. Osakemarkkinoilla viikko saattaa olla pitkä aika, metsäsektorilla ei tapahdu juurikaan mitään.

        Otetaan pieni esimerkki. Möin viime viikolla yhdelle kolmesta suuresta puuta 400 kiintoa. Ostaja olisi ollut hyvinkin halukas ostamaan tämän määrän päätehakkuuta lähestyvästä männiköstä. Tietysti kun hinta on mäntytukista alhaalla taällä hetkellä. Kaupat tehtiin kuitenkin kuusileimikosta koska hinta on suhteellisen hyvä. Joku sanoo nyt että ei se mikään hyvä ole, mutta tässä katsottiinkin tulevaisuuteen koska kaupalla saatiin bonukset muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Eli jäädään odottelemaan sitä mäntytukin hinnannousua, kyllä se sieltä vielä tulee. Koivutukki on hyvässä nousussa ja sopiva leimikko löytyy joko ensi tai seuraavaksi vuodeksi kun hinta vielä nousee, sillä saadaan bonukset laukeamaan. Siinä välillä voi vaikka kokeilla sopivia "pikavoittoja" pörssisektorilla.

        Samalla myös keskusteltiin kyseisen metsäammattilaisen kanssa eräästä perikunnan kaupittelemasta metsäkiinteistöstä. Myynnissä se on ollut jo viime keväästä ja hinta on todella yläkantissa. Metsänhoitotöitäkin on rästissä, mutta maapohja on hyvää ja harvennuksiinkin on jo mahdollisuus. Kyseisen ammattilaisen mielestä kohde ei ole lainkaan huono hiukan pidemmällä tähtaimellä. Myyjät polkevat IT-huuman oravanpyörässä ja lainat painavat päälle. Kohta heidän on kutakuinkin pakko myydä ja hinta on se minkä ostaja on valmis maksamaan.

        Sijoittaminen on toden totta vaikea asia. Kuitenkin tuolla edellä mainittu kuntien ja metsäyhtiöiden luopuminen metsäsijoituksistaan ei todellakaan ole yhteydessä niiden huonoon tuottavuuteen. Kun hieman tutkii viimeaikaista kuntasektorien talouskehitystä niin luopumisten taustalla on aivan muut syyt. Sama pätee myös metsäyhtiöihin.


      • Mti (opisto)
        Sijoittaja (ammattilainen) kirjoitti:

        Anteeksi jos keskusteluun tulo oli hiukan liian kärkevä, mutta pieni adrenaliinitason nosto kirvoittaa joskus hyviäkin kommentteja.

        On totta kuten Mti (opisto) mainitsee, että sijoittaja joutuu tekemään vertailuja. Kuitenkin vertailu on aina tehtävä samantyyppisten sijoitusten välillä. Ei voi verrata Fortumin osaketta ja metsää keskenään. Osakemarkkinoilla viikko saattaa olla pitkä aika, metsäsektorilla ei tapahdu juurikaan mitään.

        Otetaan pieni esimerkki. Möin viime viikolla yhdelle kolmesta suuresta puuta 400 kiintoa. Ostaja olisi ollut hyvinkin halukas ostamaan tämän määrän päätehakkuuta lähestyvästä männiköstä. Tietysti kun hinta on mäntytukista alhaalla taällä hetkellä. Kaupat tehtiin kuitenkin kuusileimikosta koska hinta on suhteellisen hyvä. Joku sanoo nyt että ei se mikään hyvä ole, mutta tässä katsottiinkin tulevaisuuteen koska kaupalla saatiin bonukset muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Eli jäädään odottelemaan sitä mäntytukin hinnannousua, kyllä se sieltä vielä tulee. Koivutukki on hyvässä nousussa ja sopiva leimikko löytyy joko ensi tai seuraavaksi vuodeksi kun hinta vielä nousee, sillä saadaan bonukset laukeamaan. Siinä välillä voi vaikka kokeilla sopivia "pikavoittoja" pörssisektorilla.

        Samalla myös keskusteltiin kyseisen metsäammattilaisen kanssa eräästä perikunnan kaupittelemasta metsäkiinteistöstä. Myynnissä se on ollut jo viime keväästä ja hinta on todella yläkantissa. Metsänhoitotöitäkin on rästissä, mutta maapohja on hyvää ja harvennuksiinkin on jo mahdollisuus. Kyseisen ammattilaisen mielestä kohde ei ole lainkaan huono hiukan pidemmällä tähtaimellä. Myyjät polkevat IT-huuman oravanpyörässä ja lainat painavat päälle. Kohta heidän on kutakuinkin pakko myydä ja hinta on se minkä ostaja on valmis maksamaan.

        Sijoittaminen on toden totta vaikea asia. Kuitenkin tuolla edellä mainittu kuntien ja metsäyhtiöiden luopuminen metsäsijoituksistaan ei todellakaan ole yhteydessä niiden huonoon tuottavuuteen. Kun hieman tutkii viimeaikaista kuntasektorien talouskehitystä niin luopumisten taustalla on aivan muut syyt. Sama pätee myös metsäyhtiöihin.

        Kuten totesin, en ole sijoittamisen asiantuntija , mutta kirjoituksesi vaikutti kyllä hyvin uskottavalta.

        Rajoitun olemaan eri mieltä vain kohdassa, jossa varmasti tiedän olevani oikeassa, nimittäin metsäteollisuuden metsäomistuksessa.

        Kaikilla metsäyhtiöillä on sijoitetulle
        pääomalle tietty tuottotavoite, tämä tuottotavoite on korkeampi kuin metsäomistuksen tuotto.

        Se, miksi esim. työnantajani ei myy metsäomaisuuttaan perustuu huomattavan metsäomaisuuden merkitykseen puun tarjonnanvaihteluiden tasaajana. Esim vuoden 2006 ostomäärän yksityismetsistä tiedetään laskevan tämän vuoden määristä. Tämän kompensoimiseksi omien tilojen hakkuusuunnite on maksimoitu ( kuten myös tuonnin tavoitteet)


      • Sijoittaja (ammattilainen)
        Mti (opisto) kirjoitti:

        Kuten totesin, en ole sijoittamisen asiantuntija , mutta kirjoituksesi vaikutti kyllä hyvin uskottavalta.

        Rajoitun olemaan eri mieltä vain kohdassa, jossa varmasti tiedän olevani oikeassa, nimittäin metsäteollisuuden metsäomistuksessa.

        Kaikilla metsäyhtiöillä on sijoitetulle
        pääomalle tietty tuottotavoite, tämä tuottotavoite on korkeampi kuin metsäomistuksen tuotto.

        Se, miksi esim. työnantajani ei myy metsäomaisuuttaan perustuu huomattavan metsäomaisuuden merkitykseen puun tarjonnanvaihteluiden tasaajana. Esim vuoden 2006 ostomäärän yksityismetsistä tiedetään laskevan tämän vuoden määristä. Tämän kompensoimiseksi omien tilojen hakkuusuunnite on maksimoitu ( kuten myös tuonnin tavoitteet)

        Tietenkin metsäyhtiöillä on sijoitetulle pääomalleen tietyt tuottotavoitteet. Metsäyhtiöt ovat pörssiyhtiöitä ja niiden tuottotavoitteet märäytyvät täysin pörssiyhtiölle asetetuista tuottotavoitteista. Metsäomistuksen tuotto ei tietenkään riitä näihin tavoitteisiin ja siitä muodostuu tulosta rasittava tekijä. Onhan esimerkiksi Nokia karsinut rankasti tiettyjä sektoreita ja keskittynyt vain hyvätuottoisimpiin. Näin saadaan täytettyä ja jopa ylitettyä pörssiyhtiölle asetetut tavoitteet. Samalla ruokittua osakkeenomistajien pohjattomia taskuja.

        Se taas miksi esimerkiksi työnantajasi ei myy johtuukin, kuten mainitsit, siitä että halutaan pitää puun tarjonta tasaisena. Näinollen myös tuottavuus pysyy tasaisena. Eli kun minä en myy kun hinta ei ole kohdallaan niin kompensoidaan omalla ja odotellaan. Joskushan minunkin on taas alettava myymään ja silloin taas omat (työnantajasi) hakkuusuunnitteet minimoidaan ja annetaan kasvaa. Molemmilla tuottotavoite pysyy tasaisena. Kuulostaa pitkällä tähtäimellä ihan järkevältä eikö. Kumpikaan ei kuse omiin housuihin.


      • taavi
        Mti (opisto) kirjoitti:

        Olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.
        Metsä sijoituskohteena ei pärjää vertailussa rahastojen, pörssiosakkeiden tai sijoitusasuntojen kanssa.

        Ja mm. edellisen kirjoittajan mainitsemista syistä: Metsistä pyydetään ja maksetaan huomattavasti niiden taloudellista arvoa korkeampia hintoja. Tämä pätee erityisesti pieniin ja keskisuuriin metsätiloihin.

        Puhutaan metsän virkistysarvosta metsätilan hintaa nostavana tekijänä.
        Tämä on outoa maassa, jossa marjastus, sienestys ja luonnossa retkeily kuuluu ns. jokamiehenoikeuksiin eikä edellytä maanomistusta.

        Metsästysseuroihin pääsyn edellytyksenä joissain kunnissa on maanomistus, itse olen asunut kolmen kunnan alueella ja aina päässyt metsästysseuraan ilman maanomistusta.

        Meto-Metsäalan asiantunjat ry:n julkaisemassa Metsätalous lehden numeriossa 3/2005 todetaan: Puun hintataso on reaalisesti laskenut viidessä vuodessa 10-15%. Metsän tuotto suhteessa omaisuuden markkina-arvoon on alenemassa.

        Kunnat ja muut julkiset yhteisöt ovat kilvan myyneet metsäomaisuuttaan, myös osa metsäteollisuudesta on luopunut metsistään. Sijoittamisen ammatilaiset eivät ole koskaan sijoittaneet metsään.

        Metsää on kiva omistaa, mutta ainakin niiden asiantuntijoiden arviot, joihin olen tutustunut, ennustavat metsäsijoituksen kilpailukyvyn heikkenevän entisestään

        Ei metsä välttämättä ole osakkeita tai rahastoja huonompi sijoituskohde.
        Hyväkasvuisesta nuoresta metsästä saa helposti 10 %:n kasvun ja tuoton jopa hieman isommankin (arvokasvu. Metsään vaan ei pidä kiintyä; senkin voi myydä pois sopivan hetken tultua.
        Eihän osakkeisiinkaan kiinnytä; kuka enää omistaa esim. Tampellan tai Skopin osakkeita?


    • Metsätilallinen

      Mielestäni asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Jos taimikkovaiheessa haet kannattavuutta pelkästään kemerasta, niin ollaan jo tappiolla. Käytännössä kemeratuet eivät riitä kattamaan työstä syntyneitä kuluja. Lisäksi tukia maksetaan siinä vaiheessa kun metsä jo hieman pilalla. Tällöin kemerasta saatu "tuotto" lienee jo menetetty kasvu- ja laatutappioita. Lisäksi tälläisten taimikoiden ja nuorien metsien hoito on hyvin hidasta (ja kallista)verrattuna säännöllisesti hoidettuun taimistoon.

      Avain kannattavuuteen on mielestäni on ajallaan tehdyt hoitotoimet, ml. ojitukset lannoitukset jne. Hyvin hoidettu ja ilman kemeratukia jäänyt taimikko on tuottoisampi kuin kemerasta toiseen kasvatettu taimisto.

      • Mti (opisto)

        Hieno kirjoitus metsätilalliselta, näen asiat täsmälleen samoin.
        Metsänhoito, jossa harkitusti kärkytään kemera-tukia ei ole tuottoisin tapa hoitaa metsää.

        Metsänhoitotyöt viivästyvät usein käytännön syistä.
        Omatoiminen metsänhoito vaatii aikaa, vähintäään kohtalaista fyysistä kuntoa, työvälineitä, taitoa välineiden käytössä, sekä metsänhoidollisia tietoja.

        Metsänhoitotyöt teetetään usein palkkatyönä.
        Taloudellisesti parhaan lopputuloksen saaminen edellyttää metsänomistajalta kykyä vertailla eri toimintavaihtoehtojen kustannuksia.

        Tuttu ja turvallinen oman pitäjän metsänhoitoyhdistys tekee työt luotettavasti ja ammattitaidolla. Toisaalta metsäyhtiöt ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät mainostavat edullisuuttaan.
        Pyrittäessä maksimoimaan metsän tuotto, oikea linja on metsätillallisen kirjoituksessa kerrottu periaate: Hoitotyöt tehdään ajallaan, ja tuet tulevat bonuksena, jos ovat tullakseen


      • vai rikastumaan

        pitää itse tajuta seurata metsänsä tilaa ja osata harventaa riittävän ajoissa,pyytää apua jos ei osaa.kemera tuet maksetaan varmasti oikeaan aikaan, jos olet vain itse riittävän varhaisessa vaiheessa työt tehnyt.niistä ilmoittanut ja tarkastus hyväksynyt ne.tuet ovat tyhjää parempaa kuitenkin.


      • Metsätilallinen
        vai rikastumaan kirjoitti:

        pitää itse tajuta seurata metsänsä tilaa ja osata harventaa riittävän ajoissa,pyytää apua jos ei osaa.kemera tuet maksetaan varmasti oikeaan aikaan, jos olet vain itse riittävän varhaisessa vaiheessa työt tehnyt.niistä ilmoittanut ja tarkastus hyväksynyt ne.tuet ovat tyhjää parempaa kuitenkin.

        Juuri niin, pitää osata ja viitsiä itse. Mutta kemerarahoissa on ne tukiehdot sellaiset, että esimerkillisesti hoidetut metsät jäävät monesti ilman korvauksia. Kemerarahat tulevat kyllä sitten varmasti kuin illallinen Manulle, kun paperityöt on tehty.

        Toinen perisynti tuottavassa metsän hoidossa on syyllistyä näpertelyyn (ainakin isommilla tiloilla). Eli hoidetaan kerralla isommat alat ja sillä tavalla, ettei palstalle tarvitse palata heti 1-2 vuoden kuluttua paikkaamaan. Esimerkiksi ensiharvennukset, kunnostusojitukset, lannoitukset jne.

        Nykyään on muotia siperellä kuvioittain täsmähoitoja ja -hakkuita. Tuloksena on, että 10 vuoden päästä jokapaikassa on lisäkustannuksia aiheuttavia puuhia. Esimerkkinä vaikka kunnostusojitus. Pitäisi nähdä mikä on tilanne 10-15 vuoden päästä. Missä kunnossa ovat nyt kunnostuksen ulkopuolelle jäävät ojat silloin? Tukkeutuvatko nyt kunnossaolevat ojat, kun vesi lähtee virtaamaan paremmin koko alueella? Vai pitääkö muutaman vuoden päästä hakata lisää ajouria metsään, että päästään avaamaan tukkeutuneet ojat?


    • jamppa2221

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      175
      1972
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1698
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1324
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1146
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      56
      1142
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1017
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      59
      927
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      912
    Aihe