Avioparit & lahjavero

Ci-Tikka

Kuulin aivan käsittämätöntä tietoa, jonka oikeellisuudesta en ole varma. Tuon kuitenkin julki näin varoituksen sanoina kuulemani.

Tilanne koskee pariskuntia, joiden osapuolet ovat varallisuudeltaan eriarvoisia (suomeksi toisella paljon rahaa ja toinen tyhjätasku). Kun tällainen pariskunta ostaa asunnon, niin se köyhempi osapuoli joutuu ilmeisesti maksamaan lahjaveroa siitä osuudesta asunnon hintaa, kun omistussuhteet eroavat.

Esimerkki: Avioliitossa elävä pariskunta ostaa asunnon 100 000 euroa. Toiselle merkitään 80% omistuksesta, toiselle 20%. Tällöin tämä, joka maksoi vaan 20%, joutuu maksamaan lahjaveroa 80000e - 20000e = 60000 eurosta! Tämä kuulostaa täysin järjenvastaiselta ja sairaalloiselta hommalta! Kannattaa siis tosiaan tsekata miten asia menee ennen kuin omistussuhteita päätetään. Tällä tavalla asian kuulin ja ymmärsin aivan lähipiirin tapauksen perusteella (joka vältti veron ottamalla asunnon omistuksen 50%-50%). Eikä tämä vielä mitään. Kun omistusprosentit sovitaan, niin on syytä myös muistaa että ne pätevät mahdollisessa erotilanteessa. On se niin hankalaa asua avioliitossa, siksi en muista harrastakaan :) Korjatkaa/lisätkää tietävämmät ja kokeneemmat.

21

16317

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • raggar

      Siitä tietämyksestä en tiedä, mutta koska itsellä vähän niinkuin esimerkin tilanne (vaimoon verrattuna itsellä lähinnä se tuulenhuuhtoma perse) niin:

      Lahjavero laukeaa silloin kun jollekin on siirtynyt vastikkeetta tietty määrä rahaa tietyn ajan sisällä. Kyseinen rahamäärä on todella alhainen, eli siinä 3500 euron sisällä ja aika oli muistaakseni ainakin yksi verovuosi. Asunnon ostotilanteessa lahjavero napsahtaa, mikäli kaksi henkilöä ostaa asunnon vaikka hinnaltaan 100 tuhatta euroa siten, että omistussuhteen menevät puoliksi, mutta muija maksaa asunnosta vaikka 90 tuhatta. TÄllöin toiselle katsotaan siirtyneen varallisuutta 40 tonnin verran.

      Ekonomina mulla on huono kokemus veroneuvonnasta, mutta mun neuvoni on, että asunnon omistus kannattaa yksinkertaisimmillaan jyvittää tuossa tapauksessa siten, että toiselle osapuolelle siirtyvä varallisuus menee alle tuon lahjaverorajan. Halutessaan voi pariskunta sitten siirtää lain sallimin väliajoin omistusosuutta lisää toiselle osapuolelle.

      Lahja- ja perintövero ovat ideologisia veroja ja verosuunnittelun merkitys niiden osalta korostuu. Henkilökohtaisesti uskon niiden poistuvan kokonaan SUomesta seuraavan 5 vuoden sisällä, joten jos perheessänne on odotettavissa suuria tulonsiirtoja, maltti on valttia.

      • Ci-Tikka

        Juu, toivottavasti nämä älyttömät jo kertaalleen maksetut verot poistuvat. Paine luultavasti on kova koska monissa maissa mm. Ruotsissa käsittääkseni ei mitään helkkarin perintöveroa ole. Oikein vihaksi pistää mokomat.

        Minä en itse aloittamani viestiketjun asiasta ole tosiaan aivan varma että miten se menee, mutta tässä vain varoittelen, että jos olette avioliitossa ja mietitte yhteisen asunnon ostoa niin tähän veroasiaan on syytä kiinnittää huomiota ja ottaa itse verotoimistosta selvää, miten asia menee. Koska nämä lahjaverot on kuitenkin tässä asuntoasiassa sopivilla järvestelyillä kierrettävissä.


      • Rikasperse

        Niin siis millä tavalla se on oikein, että täysin tyhjätasku saakin yhtäkkiä verottomana vaikka 50 000 euroa? Se on tuloa, eikä sitä ole mitenkään "jo kertaalleen verotettu".


    • Markelius

      Sorry, en ihan saanut selvää laskuesimerkkistäsi. Mutta eikö se ole ihan loogista: jos olen ostanut 10% asunnosta, mutta erotessa tai omaisuuden jaossa muista syistä saankin 50% asunnosta, niin veroa menee tuosta välisummasta/omaisuudesta? Koska silloinhan olen saanut 40% asunnosta maksamatta siitä mitään? Minun (ex)aviopuolisoni on siinä tapauksessa antanut minulle 40% asunnosta? Jos aviopuolisoni toisaalta kuolee niin minä (mikäli minä hänet periin) niin ikään maksan veroa saamastani omaisuudesta: perintöveroa. Kun omaisuutta siirtyy henkilöltä toiselle ilman ett rahaa vaihtuu, niin silloin maksetaan veroa?

      • Ci-Tikka

        Kuten toisessa viestissänikin kirjoitin, en ole aivan varma olenko ymmärtänyt asian oikein. Mutta kun asiasta kuulin, se oli täysin epäoikeudenmukaista ja älytöntä, siis AVIOLIITOSSA puolisot maksavat lahjaveroa siitä, että muuttavat yhteiseen asuntoon ja laittavat hynttyyt yhteen. Tällainen verotus on niin sairaalloinen asia jo filosofisesti (paljon pahempi kuin autoverotus, jonka ymmärrän ja allekirjoitan ihan hyvin :) että kirvelle olisi töitä.


      • Rikasperse

        No eihän se ole mitenkään älytöntä. Eron tullessa köyhempi olisi saanut sinun maailmassasi verottomana jopa satoja tuhansia. Poistetaan kaikki tuloverokin sitten.


    • sekaisin

      Kuulopuheiden sijaan kannattaa vilkaista verottajan sivuilta lahjavero-ohjeet. Aviopuolisot saavat elättää toisiaan (eli maksaa esim. yhteisen ruokalaskun toisen puolesta), mutta jos lahjoittaa kolmen vuoden kuluessa käyvältä arvoltaan vähintään 3400 euroa olevaa omaisuutta (esim. asunnosta osan), siitä pitää maksaa lahjaveroa. Lahjaverossa on eri luokkia sukulaisuussuhteiden mukaan. Myös alihintaan myyty asunto voidaan katsoa lahjaksi.

      Eli: jos tuttusi on ostanut asunnon siten, että toinen maksaa 80% ja toinen 20%, mutta osakkeet merkitään puoliksi, toinen on lahjoittanut toiselle omaisuutta tuon 30% verran (eikä 60%). Jos osakkeet merkitään tuossa maksetussa suhteessa (80%-20%) ei lahjaa ole syntynyt.

      Ja aviopareillahan ei omistussuhteilla ole merkitystä avioerotilanteessa, ellei ole avioehtoa. Jos ei ole avioehtoa, kummankin omaisuus lasketaan yhteen ja enemmän omistava maksaa ns. tasinkoa vähemmän omistavalle (eli käytännössä asunto menee puoliksi).

      • Rikasperse

        No kyllä avioerotilanteessakin on käytössä kohtuullistamisperiaate. Jos toisella on ollut ennen avioliittoa 0 euroa ja toisella 400 000 euroa, niin se toinen ei joudu maksamaan tyhjätaskulle 200 000 euroa jos oikeus katsoo, että se on kohtuutonta. Suomessa homma ei mene kuten jenkkileffoissa.


    • MMM

      En oikein usko että aviopuolisoiden tarvitsee asunnon ostotilanteessa mitään lahjaveroa toisilleen maksaa.

      • Rikasperse

        Tarvitsee. Tämä kun nyt ei ole mikään uskonasia vaan perustuu lakiin.


    • peukku68

      siis asiassahan ei ole ongelmaa jos pariskunta ostaa asunnon yhdessä. Onko tilanteessa kyse eri lainoista vai puhtaasta rahasta vai?? Periaatteessa ainakin turvallista on ostaa asunto omistussuhteeltaan omaa rahoitusta vastaavasti. Erossa jako tehdään omistussuhteessa jos avioehto ja jos ei niin puoliksi menee.

      jos asunto ostetaan osittain toisen rahalla ja loput yhteisenä lainana ei pitäisi siinäkään olla ongelmaa.

      ongelma syntyy tietysti jos toinen tavalla tai toisella luovuttaa omaisuuttaan toiselle. vitsiksi homma menee siksi että lahjasta menee vero ja erossa kaikki taas jaetaan reilusti tasan.. siis omistussuhde ei päde erossa ilman avioehtoa vaan toinen saa puolet vaikka ei omistaisi ropoakaan asunnosta.

    • Miken

      Itse ollaan tilanteessa, jossa itselläni oli omistusasunto ennen kuin menimme naimisiin. Nyt kun ollaan muuttamassa suurempaan, pankista kehotettiin ottamaan juuri tästä lahjaveroasiasta selvää.

      Eli jos minulle jää nykyisestä asunnosta nykyisten lainojen poismaksamisen jälkeen 30 000€ käteen, ei sen sijoittaminen uuteen asuntoon ole täysin ongelmatonta. Jos ko. summalla maksetaan uutta asuntoa, tulkitsee verottaja asian niin, että olen lahjoittanut vaimolleni 15 000€. Puuttuuko verottaja tähän, onkin eri asia. Jos nykyinen asunto olisi täysin velaton ja "lahjottaisin" vaimolleni 50 000€, niin taatusti verottaja puuttuu asiaan. Mutta ainakin pankin mukaan meidän tapauksessa on kyse verrattain pienestä summasta, joten verottaja ei välttämättä puutu koko asiaan.

      Ongelmalliseksi asian meidän tapauksessa verottajan näkökulmasta tekee se, että minkä verran vaimoni on osallistunut talouden menoihin? Hän on kuitenkin asunut viimeiset pari vuotta asunnossa ja on osallistunut myös muihin asumismenoihin lukuun ottamatta lainan lyhennystä. Eli jos asiaa alettaisiin vatvomaan tarkemmin, hän ei kuulemma joutuisi maksamaan lahjaveroa koko tuosta summasta. Mutta minkä verran hän joutuisi maksamaan, onkin hämärän peitossa. Näin meille pankista sanottiin, asian totuuspohjasta en mene takuuseen.

      Me päädyimme tekemään pankin neuvon mukaan keskinäisen velkakirjan. Eli annan vaimolleni lainaa tuon 15 000€, korko on 0%, laina-aika 15 vuotta. Velkakirjaan merkitään lyhennykset 3 vuoden välein. Koska puolisot saavat lahjoittaa toisilleen sen reilu 3 000€ / 3 vuotta, niin käytännössä vaimoni ei tarvitse koskaan maksaa minulle euroakaan. Jos verottaja kyselee asian perään, on meillä näyttää virallinen velkakirja todistajineen, joten asia on sillä selvä. En ole siis lahjoittanut vaimolleni euroakaan, mutta myöskään hän ei joudu maksamaan minulle mitään. Vaimon kannaltahan riski piilee siinä, että jos eroamme, on hänen osuutensa yhteisestä pesästä "lainaa" jäljellä olevan summan verran vähemmän.

      • Kessu

        Ihan näppärä tuo keskinäinen velkakirja, jossa laina ikään kuin itsestään katoaa. Mutta näppärää vain tuollaiselle teidän tapauksessa olevalle summalle, jossa se keskinäinen laina-aika tosiaan on tollanen suht lyhyt. Mitä mahtaa verottaja ajatella, jos asunto onkin velaton ja lahjoitukseksi tulkittava summa onkin vaikka 50000€. Tällöin keskinäiseksi laina-ajaksi tulisi lähes 45 vuotta. Eli mahtaisikohan mennä läpi...? Kyllä siinä varmaan kannattaa jo alkaa kikkailemaan omistusosuuksien kanssa ja sitten käyttää sopivassa määrin tuollaista keskinäistä velkakirjaa.

        Kaiken kaikkiaan älytöntä koko verotushomma näissä tapauksissa! Mutta kyllä valtio vie "omansa" välistä, se on varma.


      • Jarski

        "Me päädyimme tekemään pankin neuvon mukaan keskinäisen velkakirjan. Eli annan vaimolleni lainaa tuon 15 000€, korko on 0%, laina-aika 15 vuotta. Velkakirjaan merkitään lyhennykset 3 vuoden välein. Koska puolisot saavat lahjoittaa toisilleen sen reilu 3 000€ / 3 vuotta, niin käytännössä vaimoni ei tarvitse koskaan maksaa minulle euroakaan. Jos verottaja kyselee asian perään, on meillä näyttää virallinen velkakirja todistajineen, joten asia on sillä selvä. En ole siis lahjoittanut vaimolleni euroakaan, mutta myöskään hän ei joudu maksamaan minulle mitään."

        Jos verottaja haluaa verottaa, niin noin ette pääse eroon veroista. Juuri tuollainen esimerkki on ollut Taloustaito-lehdessä jokin aika sitten (Suomen veronmaksajien liiton jäsenlehti). Jos lyhennyksiä ei koskaan makseta, verottaja tulkitsee, että laina onkin alunperin ollut lahja. Silloin se mätkäisee lahjaveron, saattaa antaa vähän bonustakin veronkierron vuoksi.

        Eli tehkää se velkakirja, ja pitäkää huolta, että velkaa lyhennetään, jos haluatte olla asiasta täysin varmoja. Käytännössähän voit antaa vaimollesi rahaa muuten, ja hän maksaa lyhennykset niistä rahoista.

        En tiedä, millaisiin tapauksiin verottaja käytännössä puuttuu, mutta periaatteessa siis ehdottamasi kuvio voi johtaa veronmaksuun.


      • Miken
        Jarski kirjoitti:

        "Me päädyimme tekemään pankin neuvon mukaan keskinäisen velkakirjan. Eli annan vaimolleni lainaa tuon 15 000€, korko on 0%, laina-aika 15 vuotta. Velkakirjaan merkitään lyhennykset 3 vuoden välein. Koska puolisot saavat lahjoittaa toisilleen sen reilu 3 000€ / 3 vuotta, niin käytännössä vaimoni ei tarvitse koskaan maksaa minulle euroakaan. Jos verottaja kyselee asian perään, on meillä näyttää virallinen velkakirja todistajineen, joten asia on sillä selvä. En ole siis lahjoittanut vaimolleni euroakaan, mutta myöskään hän ei joudu maksamaan minulle mitään."

        Jos verottaja haluaa verottaa, niin noin ette pääse eroon veroista. Juuri tuollainen esimerkki on ollut Taloustaito-lehdessä jokin aika sitten (Suomen veronmaksajien liiton jäsenlehti). Jos lyhennyksiä ei koskaan makseta, verottaja tulkitsee, että laina onkin alunperin ollut lahja. Silloin se mätkäisee lahjaveron, saattaa antaa vähän bonustakin veronkierron vuoksi.

        Eli tehkää se velkakirja, ja pitäkää huolta, että velkaa lyhennetään, jos haluatte olla asiasta täysin varmoja. Käytännössähän voit antaa vaimollesi rahaa muuten, ja hän maksaa lyhennykset niistä rahoista.

        En tiedä, millaisiin tapauksiin verottaja käytännössä puuttuu, mutta periaatteessa siis ehdottamasi kuvio voi johtaa veronmaksuun.

        Kiitos neuvosta, noin se kannattaa kyllä tehdä. Pankista tosiaan ohjeistettiin alkuperäisen viestin kaltaisesti tekemään, mutta ei vara venettä kaada. Eipä tuo kovin hankalaa todellakaan ole, että lahjoitan vaimolleni esim 1000€ vuodessa ja hän siirtää saman summan takaisin minulle "lainanlyhennyksenä". Tämän suhteen ei luulisi olevan verottajallakaan sanomista?

        Toisaalta tulee kyllä mieleen, että miten pitkälle verottaja alkaa asioita tutkimaan esim 15 vuotta taaksepäin. Voihan se olla, että nalli napsahtaa, mutta en kuitenkaan usko, että verottajallakaan riittää aikaa jokaisen suomalaisen syynäämiseen vuosien taakse.


      • YyyKaaKoo
        Miken kirjoitti:

        Kiitos neuvosta, noin se kannattaa kyllä tehdä. Pankista tosiaan ohjeistettiin alkuperäisen viestin kaltaisesti tekemään, mutta ei vara venettä kaada. Eipä tuo kovin hankalaa todellakaan ole, että lahjoitan vaimolleni esim 1000€ vuodessa ja hän siirtää saman summan takaisin minulle "lainanlyhennyksenä". Tämän suhteen ei luulisi olevan verottajallakaan sanomista?

        Toisaalta tulee kyllä mieleen, että miten pitkälle verottaja alkaa asioita tutkimaan esim 15 vuotta taaksepäin. Voihan se olla, että nalli napsahtaa, mutta en kuitenkaan usko, että verottajallakaan riittää aikaa jokaisen suomalaisen syynäämiseen vuosien taakse.

        Mitenkä sitten tällainen tilanne verotuksen kannalta: Avomies ottaa lainaa omaan nimiinsä ja ostaa asunnon 100% omistusoikeudella (asunnossa siis asutaan yhdessä). Jos tämän jälkeen pariskunta menee naimisiin (eikä tee avioehtoa), mitenkäs vaimoa tässä tapauksessa verotetaan?


      • oman omaisuutensa
        YyyKaaKoo kirjoitti:

        Mitenkä sitten tällainen tilanne verotuksen kannalta: Avomies ottaa lainaa omaan nimiinsä ja ostaa asunnon 100% omistusoikeudella (asunnossa siis asutaan yhdessä). Jos tämän jälkeen pariskunta menee naimisiin (eikä tee avioehtoa), mitenkäs vaimoa tässä tapauksessa verotetaan?

        Niin kauan kuin aviopari on naimisissa, kummankin omaisuus on ihan omaa, eli jos mies omistaa naimisiin mennessään asunnon, ei hän voi sitä aviovaimolleen siirtää ilman lahjaveron maksamista. Toisaalta puolisot saavat elättää toisiaan (ja ovat avioliitossa siihen velvollisiakin) ilman veroseuraamuksia, eli maksaa esim. ruokalaskun tai tarjota puolisolleen asumisen omistamassaan asunnossa ilman vuokran perimistä. Siten tiedä, saako aviopuolison asuntolainan varsinaisia lyhennyksiä maksaa ilman että se tulkitaan lahjaksi, todennäköisesti ei.

        Jos avioparille tulee ero eikä avioehtoa ole, kaikki omaisuus lasketaan yhteen, ja vähemmän omistavalle maksetaan ns. tasinkoa, niin että kumpikin saa erossa yhtä paljon omaisuutta. Tasingosta ei mene veroa.


      • VilleSalasana
        oman omaisuutensa kirjoitti:

        Niin kauan kuin aviopari on naimisissa, kummankin omaisuus on ihan omaa, eli jos mies omistaa naimisiin mennessään asunnon, ei hän voi sitä aviovaimolleen siirtää ilman lahjaveron maksamista. Toisaalta puolisot saavat elättää toisiaan (ja ovat avioliitossa siihen velvollisiakin) ilman veroseuraamuksia, eli maksaa esim. ruokalaskun tai tarjota puolisolleen asumisen omistamassaan asunnossa ilman vuokran perimistä. Siten tiedä, saako aviopuolison asuntolainan varsinaisia lyhennyksiä maksaa ilman että se tulkitaan lahjaksi, todennäköisesti ei.

        Jos avioparille tulee ero eikä avioehtoa ole, kaikki omaisuus lasketaan yhteen, ja vähemmän omistavalle maksetaan ns. tasinkoa, niin että kumpikin saa erossa yhtä paljon omaisuutta. Tasingosta ei mene veroa.

        Kaikistä paras ratkaisu on ottaa ero. Sitten omaisuudet puolitetaan ilman veroja, ja ei tarvitse säätää. Sitten voi mennä uudelleen naimisiin. Siinä helposti siirtyy miljoonia euroakin ilman mitään veroseuraamuksia.


      • Rikasperse

        Tuollainen keinottelu voidaan tulkita veronkierroksi ja sitä varten on kyllä pykälät olemassa. Olennaista on se, että lainan ottaja OIKEASTI MAKSAA niitä lyhennyksiä. Silloin ei verottajalla ole asiaan mitään sanomista.


      • Rikasperse
        Miken kirjoitti:

        Kiitos neuvosta, noin se kannattaa kyllä tehdä. Pankista tosiaan ohjeistettiin alkuperäisen viestin kaltaisesti tekemään, mutta ei vara venettä kaada. Eipä tuo kovin hankalaa todellakaan ole, että lahjoitan vaimolleni esim 1000€ vuodessa ja hän siirtää saman summan takaisin minulle "lainanlyhennyksenä". Tämän suhteen ei luulisi olevan verottajallakaan sanomista?

        Toisaalta tulee kyllä mieleen, että miten pitkälle verottaja alkaa asioita tutkimaan esim 15 vuotta taaksepäin. Voihan se olla, että nalli napsahtaa, mutta en kuitenkaan usko, että verottajallakaan riittää aikaa jokaisen suomalaisen syynäämiseen vuosien taakse.

        Tässä itse ihmettelen sitä, että miksi kukaan haluaisi lahjoittaa vaimolleen kymmeniä tuhansia euroja ilman oikeaa velan takaisinmaksua?


      • Rikasperse
        Kessu kirjoitti:

        Ihan näppärä tuo keskinäinen velkakirja, jossa laina ikään kuin itsestään katoaa. Mutta näppärää vain tuollaiselle teidän tapauksessa olevalle summalle, jossa se keskinäinen laina-aika tosiaan on tollanen suht lyhyt. Mitä mahtaa verottaja ajatella, jos asunto onkin velaton ja lahjoitukseksi tulkittava summa onkin vaikka 50000€. Tällöin keskinäiseksi laina-ajaksi tulisi lähes 45 vuotta. Eli mahtaisikohan mennä läpi...? Kyllä siinä varmaan kannattaa jo alkaa kikkailemaan omistusosuuksien kanssa ja sitten käyttää sopivassa määrin tuollaista keskinäistä velkakirjaa.

        Kaiken kaikkiaan älytöntä koko verotushomma näissä tapauksissa! Mutta kyllä valtio vie "omansa" välistä, se on varma.

        LOL...itket veroista, mutta olet silti valmis lahjoittamaan toiselle ihmiselle kymmeniä tuhansia? Miksi?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1514
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1203
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1194
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1182
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1146
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe