lisään tänne vielä tämän:
Seuraavasta kertomuksesta voi päätellä huostaanottojen oikeudellisuudesta ja lapsen edun tavoittelusta:
1.Minun lapseni vietiin turhaan.
Kun lapseni otettiin minulta, olin opiskellut neljä vuotta, elättänyt sekä lapseni että itseni opintolainalla.
Olin silloin aika väsynyt, sillä taloudellinen tilanteeni oli tiukka, opiskelin ja kuljetin lapsiani harrastuksissa. Itse oli lasteni koulun vanhempain yhdistyksissä aktiivisesti mukana.
Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko. Hän lähetti minut Jorvin psykiatriselle osastolle, josta minut palautettiin takaisin, koska siellä kerrottuani tarinani, he sanoivat, että paikkoja on vähän ja väsymyksen takia sisään ei oteta.
Sosiaalityöntekijä ilmoitti esimiehilleen, että olen huumeiden käyttäjä. Jopa huumepoliisi olisi tullut kertomaan oman näkemyksensä sosiaalitoimistoon, mutta sosiaalityöntekijä ei halunnut "perua päätöstään".
Esitin sosiaalityöntekijälle, että tytöilleni silloin 9-vuotta ja 10-vuotta, haettaisiin VAIN TUKIPERHE, koska
a) molemmat ovat päivisin koulussa.
b) iltaisin oli paljon harrastuksia: kaksi iltaa oli sirkuskoulua, toinen ilta oli ilmaisutaitoa, yksi ilta oli musiikkiharrastusta, kerran viikossa kävimme uimassa ja viikonloppuisin lapsille suunnatuissa urheilu, kulttuuri ja muissa tapahtumissa.
c) joka toinen viikonloppu lapset olivat isiensä luona.
Sosiaalityöntekijälle tämä ei käynyt. Espoon kaupungilla ei ollut VARAA eikä MAHDOLLISUUKSIA järjestää tukiperhettä, joten heidät otettiin huostaan ja sijoitettiin Keski-Suomeen. (Tuli varmaan halvemmaksi!)
2.Tavatessamme ensimmäisen kerran yhdessä tyttöjeni kanssa sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijä sanoi kuultemme, että "heti kun minä näin teidät, ajattelin, että nyt tuli OIKEAT vanhemmat Kirsille ja Heidille". Nuorempi tytöistäni sanoi, että "SIJAISVANHEMMAT".
Palaverissa toinen sosiaalityöntekijä kysyi, että kuinka usein olemme pohjoisessa olevan sukuni kanssa tekemisissä. Kerroin, että talvella vietämme viikon tai kaksi ja kesällä noin kuukauden pohjoisessa. Sosiaalityöntekijät sanoivat, että on parempi, ettei sukuni ole enää lasteni kanssa niin paljon yhteydesä! ?
3. Minä masennuin totaalisesti, sillä rhuostaan otto ja sijoitus oli huono sekä lasteni että minun vuoksi.
4. Lapseni olivat sijaisperheessä. Nuorempi oli 2,5 vuotta ja täytettyään kaksitoista hän itse ilmoitti perhehoitoon haluavansa vaihtaa perhettä. Toisessa sijaisperheessä hän oli 1,5 vuotta. Sitten hän tuli kotiin. Ja hän lopetti koulunkäynnin ja otettiin huostaan ja on nyt sijoitettuna laitokseen.
Vanhempi tytöistäni oli alkuperäisellä sijaisperheellä 3,5 puoli vuotta, mutta koska hän oli masentunut sain hänet sijoitettua uuteen sijaisperheeseen siskolleni (kaikki tehtiin selkäni takana, mutta hyvä näin) ja lapseni alkoi voida paljon paremmin.
5. Ensimmäisessä sijaisperheessä ollessaan kaikesta piti tapella. Vaatteista, kengistä ja paljon muustakin.
Nuoremman vaihdettua sijaisperhettä, emme olleet paljon yhteydessä, mutta siellä hän kuitenkin sai vaatteita. Muuten hän voi huonosti.
Nyt hän on nuorisokodissa, saa vaatteet, häntä kuunnellaan, otetaan huomioon hänen toiveensa ja häntä kannustetaan, tuodaan positiiviset asiat esille. Mitään ei tehdä minun seläntakana vaan kaikesta neuvotellaa. TODELLA HYVÄ HENKILÖKUNTA!
Vanhemman siirryttyä siskolleni, hän sai vaatteet ja jatkoi harrastustaa, jonka löysi ensimmäisen sijaisperheen luona. Nyt vanhempi tyttöni asuu tuetussa jälkihoidossa yksin. Hänellä on tukiperhe, ihan tytölleni entuudestaan tuntematon.
6. Yhteydenpitoa tyttöihini ensimmäisessä sijoituspaikassa ei tuettu alussa muutoin kuin, että tytöt kävivät kerran kuukaudessa myöhemmin harvemmin luonani. Alussa en saanut edes ruokarahaa, mutta sitten sain tapeltua heille ruokarahat.
Nuoremman ollessaan sijoitettuna toiseen perheeseen emme juuri olleet tekemisissä. Hyvin harvoin, mutta näinä kertoina varmistui se, että hän ei voinut oikein hyvin. Nyt kun hän on nuorisokodissa, hän on luonani joka viikonloppu, saan ruokarahat tappelematta.
Vanhempi ollessaan siskollani kävi luonani usein ehkä salaa siskoltani. Ruokarahat olen todella joutunut tappelemalla tappelemaan. Nyt kun hän on ihan ventovieraan tukiperheen kanssa tuetussa asumismuodossa meidän yhteydenpitoa ei tueta.
JA TÄHÄN LISÄÄN, ETTÄ KUN LAPSENI OLIVAT ENSIMMÄISESSÄ SIJAISPERHEESSÄ JA KUN VAADIN LAPSILLENI PAREMPIA OLOSUHTEITA, NIIN ESPOON LASTEN ERITYISTARPEIDEN JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ SANOI MINULLE, ETTÄ
"MIKSI ET JO LUOVU LAPSISTASI. YLEENSÄ VANHEMMAT LUOPUVAT PALJON AIKAISEMMASSA VAIHEESSA."
OLEN OLLUT TYÖTÖN KOKO HUOSTAANOTON AJAN. MASENNUIN, ENKÄ OLE SAANUT TÖITÄ. Hakenut olen.
Ennen huostaanottoa opiskelin 4 vuotta. Sitä ennen olin töissä firmassa, joka teki konkurssin.
Ihan sijaishuoltopäivien takia
8
461
Vastaukset
- vielä palauttaa mieliin:
Alueellemme Espoossa tuli sosiaalityöntekijä 1996, joka otti 1997 minulta lapset pois ja kehuskeli, että "olen ottanut eniten lapsia huostaan Espoossa, ja kyllä sinun lapsesi ovat parhaimmasta päästä".
Kun hän tuli alueellemme 1996, hän oli ottanut alakertani 6-lapsen yh-äidin lasten opettajiin yhteyttä, ja kysellyt, että onko lapsissa vikaa. Opettaja oli sanonut, ettei mintään vikaa. Sosisaalityöntekijä oli sanonut, että jos terveydenhoitajalla on jotain kerrottavaa. Mutta kun terveydenhoitajalla ei ollut mitään kerrottavaa. Sosiaalityöntekijä oli vaatinut palaveria. Siinä vaiheessa opettaja oli soittanut lapsen äidille, ja kysynyt äidiltä, että mistä oikein on kysymys. Äiti todella ihmeissään ja soittanut sosiaalityöntekijälle, jota ei ollut koskaan edes tavannut, että mikä on hommannimi. Palaveri oli peruutettu, eikä äiti saanut koskaan tietää syytä siihen. Opettaja oli kirjoittanut lausunnon lapsesta ja äidistä. Todella kaunis lausunto, ja paikkansa pitävä.
Vuosien aikana lopulta sosiaalityöntekijä sai lapset huostaan. Tilanne oli tällainen, että äiti joutui juoksemaan kaikenlaisissa palavereissa. Hän otti työtä yöksi, jakoi Hesaria ja sitten kävi yöllä Vantaan puolella siivoamassa lentokoneita. Hän ei voinut ottaapäivätyötä, koska aika kului palavereissa ja muussa mukavissa seuranta jutuissa. Tietenkin siinä väsyy sen verran, ettei jaksanut kaikista asioista huolehtia. Hänellä jäi asumistukeen jotku tarvittavat paperit toimitettavaksi, ja niihän sitten tapahtui, että äidille tuli häätöilmoitus. Äiti otti sosiaalitoimeen yhteyttä, ja siellä johtava sosiaalityöntekijä, nykyisin sosiaaliasiamies, lupasi äidille, että älä huolehdi, he neuvottelevat vuokranantajan kanssa. Viikko sen jälkeen perjantaina POLIISIT ja sosiaalityöntekijät hakivat lapset - suuria rikollisia?- koulusta, kolme sosiaalityöntekijä haki kolme nuorempaa lasta perhepäivähoidosta ja äidille ilmoitettiin, että asunto pitää olla tyhjä maanantaihin mennessä. Sehän oli sokki äidille.
Samana päivänä toinen johtava sosiaalityöntekijä ilmoitti äidille, että häätö ei ole syy huostaanottoon ja äiti voi hakea lapset lastenkodista. Mihinkä äiti olisi hakenut lapset?
Myöhemmin äidille paljastui, että hänen lapsilleen oli koko sen viikon ajan valmisteltu paikkaa lastenkodilla.
Äiti asui väliaikaisesti vanhemman poikansa kanssa oman äidin pienessä kaksiossa. Kaksi yläaste-ikäistä poikaa protestoi niin paljon lastenkodissa, että heidät potkittiin pois. Tietenkin äiti otti vanhimmat pojat mummin tykö asumaan, mutta ei saanut mitään tukea, ei elatusmaksuja eikä lapsilisiä pojista. Ei edes ruokarahaa. Äiti oli työtön, palavereissa juokseminen kulutti niin paljon energiaa ja aikaa, ettei äiti kaiken muun kaaoksen keskellä voinutkaan hakea töitä.
Niinhän siinä sitten kävi, että äidin äiti joutui myymään asuntonsa, hakemaan kaupungin asuntoa ja ja siinä vaiheessa äidillekkin annettiin asunto, kaksio. Nuoremmat kolme sijoitettiin perhekotiin monen sadan kilometrin päähän. Kun nuoremmille haettiin sijoituspaikkaa, niin tietäen minun tapaukseni, äiti oli kysynyt tapamisista ja sanonut, että meinaatteko vähentää vuosien aikan tapaamisia. Sieltä oli vastattu, että näin menetellään vain perhehoidossa, siis sijaisperheiden kanssa, mutta ei perhekotien ja lastenkotien kanssa. HIP HURRAA. Jotain positiivista.
Ja myös paljon muuta edesottamuksia sattui sosiaalitoimen taholta siinä perheessä, että ihmettelen äidin olevan vielä hengissä.
Ja meidän alueelta lähti monelta lapset pois. osa oli kyllä ihan lasten parhaaksi. Mutta osa todella tekemällä tehty.
Kun minä valitin lasteni kohtelusta sijoituksessa perhehoitoon, niin minulle vastaus oli aina melkein sama. Minun pitää ymmärtää, että sijaisperhe on köyhä, mutta niillä on hyvä parisuhde.
Pihallamme oli nuoripari, joilla oli alle kouluikäinen lapsi. Siinä perheessä oli aika hurja meno, ja lapsi kerjäsi pihalla perhehoitajilta ruokaa. Oli laiha. Ilmeisesti siinäkin perheessä oli "hyvä parisuhde", koska sitten vasta kun alueemme sosiaalityöntekijä vaihtui, puututtiin tämän perheen asioihin.
Pihallamme oli alkoholisti yh-äiti. Päivät kännäsi. Hänen jälkeläinen oli poliisin jälkeläinen, ainakin äiti sanoi minulle. Hän kehuskeli, kuinka sosiaalityöntekijä on auttanut häntä. Minulle hän sanoi, että "sinähän olet skitsofreenikko". Niin. Kukahan hänelle tuommoista oli kertonut, ei kukaan muu kuin "lääkäri/jumala/sosiaalityöntekijä" virassa oleva koko alueemme tuttavamme. Tämänkin yh-perheen elämään puututtiin kun sosiaalityöntekijä vaihtui.- aivan oikein
kun sinulta otettiin lapset pois ja laitettiin hyvään hoitoon ja kasvatukseen mutta sinulle ei se kelvannut kun näet asiat joita muut tekevät että ne ovat aina väärin. Se on sairaus sekin ja se sairauden kuva jota et itse tiedosta sekin kuuluu siihen sairauteen. Täällä näkee sinun riehuvan toistuvasti samoilla jutuillasi ja uskot että se on terveen ihmisen toimintaa. Ei terve ihminen tee tuollaisia juttuja toistaen niitä jokapaikkaan. Ymmärrätkö vieläkään että se on sairasta kuten siitä sinulle on jo moni aikaisemminkin maininnut. Ei niitä edes viitsi lukea tuulesta temmattuja että kyllä sitä ihmeissään ollaan. Tiedätkö edes sairautesi vakavuuden? Miksi kukaan läheisesi ei sinua auta ja käske hakea apua ja hoitoa toivoa olisi lopettaa tuollainen maaninen hyökkäävä käyttäytyminen. Minulle on aina sanottu että pitää sanoa rehellisesti ja ei ruokkia sairaita mielikuvia jne.
- mielikuviasi
aivan oikein kirjoitti:
kun sinulta otettiin lapset pois ja laitettiin hyvään hoitoon ja kasvatukseen mutta sinulle ei se kelvannut kun näet asiat joita muut tekevät että ne ovat aina väärin. Se on sairaus sekin ja se sairauden kuva jota et itse tiedosta sekin kuuluu siihen sairauteen. Täällä näkee sinun riehuvan toistuvasti samoilla jutuillasi ja uskot että se on terveen ihmisen toimintaa. Ei terve ihminen tee tuollaisia juttuja toistaen niitä jokapaikkaan. Ymmärrätkö vieläkään että se on sairasta kuten siitä sinulle on jo moni aikaisemminkin maininnut. Ei niitä edes viitsi lukea tuulesta temmattuja että kyllä sitä ihmeissään ollaan. Tiedätkö edes sairautesi vakavuuden? Miksi kukaan läheisesi ei sinua auta ja käske hakea apua ja hoitoa toivoa olisi lopettaa tuollainen maaninen hyökkäävä käyttäytyminen. Minulle on aina sanottu että pitää sanoa rehellisesti ja ei ruokkia sairaita mielikuvia jne.
Kukaan ei sinun panettelua usko. Kaikki entisen alueemme asukkaat tietävät tämän sosiaalityöntekijän, joka toimii nyt Helsingissä. Myös monet muut tietävät tämän vallanhimoisen valehtelevan sosiaalityöntekijän!
Ja tiedät aivan hyvin, että on mielivaltaisia päätöksiä, joita eivät muut sosiaalityöntekijät muuta, koska korppi ei korppia noki! - palauttaa mieliin:
aivan oikein kirjoitti:
kun sinulta otettiin lapset pois ja laitettiin hyvään hoitoon ja kasvatukseen mutta sinulle ei se kelvannut kun näet asiat joita muut tekevät että ne ovat aina väärin. Se on sairaus sekin ja se sairauden kuva jota et itse tiedosta sekin kuuluu siihen sairauteen. Täällä näkee sinun riehuvan toistuvasti samoilla jutuillasi ja uskot että se on terveen ihmisen toimintaa. Ei terve ihminen tee tuollaisia juttuja toistaen niitä jokapaikkaan. Ymmärrätkö vieläkään että se on sairasta kuten siitä sinulle on jo moni aikaisemminkin maininnut. Ei niitä edes viitsi lukea tuulesta temmattuja että kyllä sitä ihmeissään ollaan. Tiedätkö edes sairautesi vakavuuden? Miksi kukaan läheisesi ei sinua auta ja käske hakea apua ja hoitoa toivoa olisi lopettaa tuollainen maaninen hyökkäävä käyttäytyminen. Minulle on aina sanottu että pitää sanoa rehellisesti ja ei ruokkia sairaita mielikuvia jne.
Pojalla tuli ongelmia koulunkäynnissä, niinpä poika otettiin kiireellisesti huostaan ja passitetiin tutkimuksiin sairaalaan. Tutkimukset kestivät muutaman kuukauden, jolloin todettiin, ettei ole lapselle missään tapauksessa hyvä erottaa äidistä. Tähän sosiaalityöntekijät vain totesivat, että lapsihan on kunnan huostassa, mehän siitä päätetään.
Pojalla oli kummina psykologi, perhetyöntekijä. Tämä kummi järjesti pojalle läheltä tukiperheen ja esitti asian sosiaalityöntekijöille, mutta tukiperhe, joka oli toiminut vuosia eri lasten tukiperheenä ja sijaisperheenä, ei käynyt sosiaalityöntekijöille, koska he eivät tunteneet tätä tukiperhettä. Niinpä pojalle haettiin milloin mistäkin sijoituspaikkaa. Jopa 600 km päästä tultiin hakemaan autolla. Pojalla oli kissa, jonka hän halusi mukaan. Sijoituspaikan noutajallekkin asia sopi ja äiti saatteli poikansa, jolla oli kissa sylissä, sijoituspaikan noutajan autoon. Tässä vaiheessa olivat sosiaalityöntekijät poistuneet paikalta. Poika istui kissa sylissä auton takapenkille ja auton ovi meni kiinni. Sijoituspaikan noutaja aukaisi ikkunan ja alkoi repiä kissaa pojan sylistä ja sanoi äidille, että me emme tätä ota mukaan. Silloin äiti aukaisi auton takaoven ja sanoi pojalleen, että nyt ulos autosta. Äiti vei poikansa kissan kanssa takaisin kotiin.
Sosiaalityöntekijä soitti äidille, että miksi äiti ei ole yhteistyökykyinen. Äiti sanoi, että hän oli ja hänen poikansakin oli, koska pojalle luvattiin, että kissa saa tulla mukaan. Ja äiti kertoi sosiaalityöntekijälle mitä sitten tapahtui kun sosiaalityöntekijät olivat poistuneet paikalta. Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hän voi kommentoida koska ei ollut paikalla.
No uusi yritys. Nyt otettiin äiti mukaan ja mentiin muutaman sadan kilometrin päähän tutstumaan uuteen sijoituspaikkaan. Siellä sosiaalityöntekijä kesken neuvottelun kysyi, että mahtaako tässä kunnassa olla vapaita asuntoja. Kaikki olivat ihmeissään, että miksi. Sosiaalityöntekijä sanoi, että kun ei ole hyvä erottaa lasta äidistä, että jos äiti muuttaisi tänne.
Äiti sanoi myöhemmin, että hän oli niin ällikällä lyöty, ettei tajunnut kysyä, että olisikohan siinä kunnassa vapaana sosiaalityöntekijän paikkaa. - tapauksessa sitten
palauttaa mieliin: kirjoitti:
Pojalla tuli ongelmia koulunkäynnissä, niinpä poika otettiin kiireellisesti huostaan ja passitetiin tutkimuksiin sairaalaan. Tutkimukset kestivät muutaman kuukauden, jolloin todettiin, ettei ole lapselle missään tapauksessa hyvä erottaa äidistä. Tähän sosiaalityöntekijät vain totesivat, että lapsihan on kunnan huostassa, mehän siitä päätetään.
Pojalla oli kummina psykologi, perhetyöntekijä. Tämä kummi järjesti pojalle läheltä tukiperheen ja esitti asian sosiaalityöntekijöille, mutta tukiperhe, joka oli toiminut vuosia eri lasten tukiperheenä ja sijaisperheenä, ei käynyt sosiaalityöntekijöille, koska he eivät tunteneet tätä tukiperhettä. Niinpä pojalle haettiin milloin mistäkin sijoituspaikkaa. Jopa 600 km päästä tultiin hakemaan autolla. Pojalla oli kissa, jonka hän halusi mukaan. Sijoituspaikan noutajallekkin asia sopi ja äiti saatteli poikansa, jolla oli kissa sylissä, sijoituspaikan noutajan autoon. Tässä vaiheessa olivat sosiaalityöntekijät poistuneet paikalta. Poika istui kissa sylissä auton takapenkille ja auton ovi meni kiinni. Sijoituspaikan noutaja aukaisi ikkunan ja alkoi repiä kissaa pojan sylistä ja sanoi äidille, että me emme tätä ota mukaan. Silloin äiti aukaisi auton takaoven ja sanoi pojalleen, että nyt ulos autosta. Äiti vei poikansa kissan kanssa takaisin kotiin.
Sosiaalityöntekijä soitti äidille, että miksi äiti ei ole yhteistyökykyinen. Äiti sanoi, että hän oli ja hänen poikansakin oli, koska pojalle luvattiin, että kissa saa tulla mukaan. Ja äiti kertoi sosiaalityöntekijälle mitä sitten tapahtui kun sosiaalityöntekijät olivat poistuneet paikalta. Sosiaalityöntekijä sanoi, ettei hän voi kommentoida koska ei ollut paikalla.
No uusi yritys. Nyt otettiin äiti mukaan ja mentiin muutaman sadan kilometrin päähän tutstumaan uuteen sijoituspaikkaan. Siellä sosiaalityöntekijä kesken neuvottelun kysyi, että mahtaako tässä kunnassa olla vapaita asuntoja. Kaikki olivat ihmeissään, että miksi. Sosiaalityöntekijä sanoi, että kun ei ole hyvä erottaa lasta äidistä, että jos äiti muuttaisi tänne.
Äiti sanoi myöhemmin, että hän oli niin ällikällä lyöty, ettei tajunnut kysyä, että olisikohan siinä kunnassa vapaana sosiaalityöntekijän paikkaa.jotakin tehty väärin.
Aivan käypiä ehdotuksia.
Laki oli lapsen puolella jota noudatettiin.
Mutta selittele sinä vaan juttujasi jotka kyllä pahasti ontuu tiedonpuutteesta.
Toivon että voit hyvin.
- weewrweh
LOPETTAKAA JO TUO P**KAN JAUHAMINEN! KUULTU NUO JUTUT NIIN MONEEN KERTAAN, ETTÄ EI JAKSA KIINNOSTAA. HYVÄ, ETTÄ LAPSENNE VIETIIN TUOLLAISILTA HULLUILTA; JOTKA VAAN PÄIVÄSTÄ TOISEEN TOISTAA OMIA MIELIKUVITUSHOUREITA. PISTE.
- sillähän sinä
jutuista eroon pääset!
- sijoitus
sillähän sinä kirjoitti:
jutuista eroon pääset!
Hirveää luettavaa koko ketju ja aina oli vika kenessä tahansa laskun maksavat lapset.
Heidän elämästä ja tulevaisuudesta on kysymys ei kai siitä kuka on huono tai hyvä.
sosiaalilla on paljon oppimisen varaa näissä asioissa...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762025Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361709Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81358Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591171Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241169Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161024- 60945
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58934