kova tuuli

viki

Olen hankkimassa purjevenettä todelliseksi meriveneeksi. Mikäköhän mahtaisi olla sopiva paatti? Kriteerinä minulla olisi, että haluaisin lähteä Tallinnaan Helsingistä siinäkin kelissä kun lautat jäävät rannalle tuuliongelmien vuoksi? Onkohan Jon 33 sopiva vene vai onko se "ylirikattu leija". Toinen mielessäni ollut venetyyppi on Ohlsson 29. Onko Ohlsson liian nopea haluamalleni matkalle?

123

36326

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tarppa

      on inferno 26 tai tahdotko kenties kovempaa kyytia
      - ehdoton valinta Swan 371 tai kenties avance 24?

      • jiiiku

        näyttöä riittää


    • Olisi ehkä

      Maestro 35

    • tissikkö

      terppa 36, tarpeen mukaan reivattuna...

    • a.k.o

      vai tarkoitatko, että jos semmoinen keli yllättää, niin pärjäisit veneen puolesta..?
      Tuolloinhan keskituulet ovat yleensä > 15 m/s ja aallonkorkeus > 3m. Vaikka itselläni on B-luokiteltu ja sen veroinen tukipurjeella varustettu 34-jalkainen moottorivene, niin monistakin syistä johtuen en haluaisi lähteä silloin Tallinnaan.

    • Avomeripurjehtija

      Yhtäpaljon kuin venetyyppi, ratkaisee myös järki ja taidot. Itse olen kisoissa "lepuuttanut" isopurjetta reivaamatta, pahimmissa puuskissa piinaamalla ajellen reivaamatta, ns. matkapurjehtijoiden mielestä täysin epäkelvolla paatilla. Kysymyksestäsi kuitenkin kuultaa läpi, että et ihan sellaista touhua ajatellut, mikä onkin matkapurjehduksessa usein vajaalla miehistöllä viisasta...

      Jokin hyvin rakennettu vene, jota on pidetty yllä huolella, siis kaikkien systeemien täytyy toimia, reivaaminen sujuvaa ja helppoa, tavaroiden kiinnitys kunnossa, varusteet laadukkaat ja toimivat. Merkkejä on vaikka muille jakaa, oma toiminta ja harkintakyky kuitenkin loppukädessä ratkaisevat miltä siellä merellä tuntuu. Colin Archer 30 voisi olla hyvä valinta, varsikin jos oikeasti haluat "urheilla" syysmyrskyllä, pimeässä ja kylmässä. Muista kuitenkin, että myös kipparin mahan ja pään täytyy kestää, siinä missä myös veneen.

      • a.k.o

        näkemyksiin. Kokonaisuus on kuitenkin yhtä vahva kun sen heikoin lenkki. Se voi olla varuste tai miehistön jäsen. Extreme-hommat ovat omiaan, mutta olen kyllä sitä mieltä, että meren kanssa jäät aina toiseksi, jos se kunnolla koettelee
        ja kaikki ei mene nuottien mukaan. Ei pelkoa, mutta kunnioitusta. Varovaisuus ei ole arkuutta, vaan viisautta, jos ei ole pakko...


    • kestää suomen tuulet

      on aika helvetinkin monta venettä jotka vielä siinä kelissä pärjäävät kun kippari jo paskoo housuihinsa....kyllä yleensä kipparilta loppuu luonto ennenkuin veneeltä ominaisuudet OIKEIN käytettynä...yksi vaihtoehto että housusi pysyvät kuivina on venäläinen sukellusvene...

      • Avomeripurjehtija

      • utelias

        tarkemmin kokomuksistasi eri merkkisistä veneistä silloin kun kapu vetää jo paskoja housuihin!


      • näsijärvellä...
        utelias kirjoitti:

        tarkemmin kokomuksistasi eri merkkisistä veneistä silloin kun kapu vetää jo paskoja housuihin!

        Ei ole tullut vielä yhtäkään venettä vastaan millä en olisi pärjännyt suomen "suvessa", ainoastaan kipparin "järki" on sanonut että olisiko viisaampi jäädä laituriin (näissäkin tapauksissa este ei ole ollut vene vaan miehistön paskat housuissa). Tosiasiassa suomen tuulet ovat senverran kevyitä että kun heittää pari reissua tuolla "ulkona" niin ei näitä suomen puuskia pidä minään...ne kestää noin "vartin" ja sit jatketaan matkaa... Jos on niin kova tuuli ettet uskalla lähteä sen peräjatketun sunwind 27 kanssa sinne porkkalan selälle, niin tod.näk. myräkä jälkee ompi parempi keli...jatkat sit muutaman tunnin myöhemmin sitä matkaa...

        eniten ihmetyttää että suomalaiset on muka niin vitun kovia merimiehiä kun mietitään millä uskaltaa mennä tallinnaan,,,itseasiassa tuolla 3. maissa ne vasta lähtee silloin kaislaveneillään ulos kun kerrankin kulkee eikä tartte koko päivää matkata selälle...


      • kovia...
        näsijärvellä... kirjoitti:

        Ei ole tullut vielä yhtäkään venettä vastaan millä en olisi pärjännyt suomen "suvessa", ainoastaan kipparin "järki" on sanonut että olisiko viisaampi jäädä laituriin (näissäkin tapauksissa este ei ole ollut vene vaan miehistön paskat housuissa). Tosiasiassa suomen tuulet ovat senverran kevyitä että kun heittää pari reissua tuolla "ulkona" niin ei näitä suomen puuskia pidä minään...ne kestää noin "vartin" ja sit jatketaan matkaa... Jos on niin kova tuuli ettet uskalla lähteä sen peräjatketun sunwind 27 kanssa sinne porkkalan selälle, niin tod.näk. myräkä jälkee ompi parempi keli...jatkat sit muutaman tunnin myöhemmin sitä matkaa...

        eniten ihmetyttää että suomalaiset on muka niin vitun kovia merimiehiä kun mietitään millä uskaltaa mennä tallinnaan,,,itseasiassa tuolla 3. maissa ne vasta lähtee silloin kaislaveneillään ulos kun kerrankin kulkee eikä tartte koko päivää matkata selälle...

        Aivan,,, montako kertaa suomen vesillä on tarvinnu käyttää esim. laahusankkuria? Mikä on kuitenkin katsastusvaruste... Laittakaas kaikki kommenttia jotka olette joutuneet suomen lähivesillä turvautumaan ko. rättiin viimeisen 50 vuoden aikana...hiukan ehkä turha varuste suomen vesillä.


      • kanootilla
        kovia... kirjoitti:

        Aivan,,, montako kertaa suomen vesillä on tarvinnu käyttää esim. laahusankkuria? Mikä on kuitenkin katsastusvaruste... Laittakaas kaikki kommenttia jotka olette joutuneet suomen lähivesillä turvautumaan ko. rättiin viimeisen 50 vuoden aikana...hiukan ehkä turha varuste suomen vesillä.

        Kanootti purjeella on ko matkalle oikein sopiva


      • Ankkamuori
        näsijärvellä... kirjoitti:

        Ei ole tullut vielä yhtäkään venettä vastaan millä en olisi pärjännyt suomen "suvessa", ainoastaan kipparin "järki" on sanonut että olisiko viisaampi jäädä laituriin (näissäkin tapauksissa este ei ole ollut vene vaan miehistön paskat housuissa). Tosiasiassa suomen tuulet ovat senverran kevyitä että kun heittää pari reissua tuolla "ulkona" niin ei näitä suomen puuskia pidä minään...ne kestää noin "vartin" ja sit jatketaan matkaa... Jos on niin kova tuuli ettet uskalla lähteä sen peräjatketun sunwind 27 kanssa sinne porkkalan selälle, niin tod.näk. myräkä jälkee ompi parempi keli...jatkat sit muutaman tunnin myöhemmin sitä matkaa...

        eniten ihmetyttää että suomalaiset on muka niin vitun kovia merimiehiä kun mietitään millä uskaltaa mennä tallinnaan,,,itseasiassa tuolla 3. maissa ne vasta lähtee silloin kaislaveneillään ulos kun kerrankin kulkee eikä tartte koko päivää matkata selälle...

        Suomessa ei voi puhua kovista tuulista kun erittäin harvoin. Oma käsitykseni tuulista muuttui kun olin vuorokauden 30m/s puhaltavassa myräkässä. Eli ei kyllä ole Suomenlahden tuulet sen jälkeen paljon hirvittänyt.


      • Tuulessa
        Ankkamuori kirjoitti:

        Suomessa ei voi puhua kovista tuulista kun erittäin harvoin. Oma käsitykseni tuulista muuttui kun olin vuorokauden 30m/s puhaltavassa myräkässä. Eli ei kyllä ole Suomenlahden tuulet sen jälkeen paljon hirvittänyt.

        Minä olin Ruotsin Högakustenilla 16 v. sitten 30 metrin tuulessa.
        Ei kovan tuulen takia kauas tarvi lähteä.
        Ja jos saa nykypäivänä, nykyteknologialla itsesnsä vuorokaudeksi 30 metrin tuuleen voi vaan itseään syyttää.


      • Kommenttiin
        Ankkamuori kirjoitti:

        Suomessa ei voi puhua kovista tuulista kun erittäin harvoin. Oma käsitykseni tuulista muuttui kun olin vuorokauden 30m/s puhaltavassa myräkässä. Eli ei kyllä ole Suomenlahden tuulet sen jälkeen paljon hirvittänyt.

        niin ja siellä ruotsin rannikolla vene oli Maestro 35.
        3 reivi ja genoa tissiliivin kokoseks.
        Ajoankkuria ei tarvinut vielä siinäkään vaiheessa.


      • Matkapurjehtija
        Ankkamuori kirjoitti:

        Suomessa ei voi puhua kovista tuulista kun erittäin harvoin. Oma käsitykseni tuulista muuttui kun olin vuorokauden 30m/s puhaltavassa myräkässä. Eli ei kyllä ole Suomenlahden tuulet sen jälkeen paljon hirvittänyt.

        Missäpäin olit, mistä sait tuulilukemat ja koska tapahtui?


      • Ei tietoa
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Missäpäin olit, mistä sait tuulilukemat ja koska tapahtui?

        Luulempa että olimme aika lailla högakustenin eteläkohdilla.
        Lukemat saatiin sekä tuulimittarista että rannikkovartiostolta.
        Vindex läks lentoon, poikki meni.
        Kesä tais olla 1987. Keli oli samana kesänä kova myös Ahvenanmaalla kun olimme satamassa keliä pitämässä muiden veneiden kanssa, samaan aikaan ajoi Silja saareen ahvenanmaan saaristossa.
        Vhf:n mukaan kiirettä piisas.


      • Mummoankka
        Tuulessa kirjoitti:

        Minä olin Ruotsin Högakustenilla 16 v. sitten 30 metrin tuulessa.
        Ei kovan tuulen takia kauas tarvi lähteä.
        Ja jos saa nykypäivänä, nykyteknologialla itsesnsä vuorokaudeksi 30 metrin tuuleen voi vaan itseään syyttää.

        no ei siinä oikein voinu muuta tehdä kun lähimpään rantaan oli viikon matka..


      • a.k.o
        Ankkamuori kirjoitti:

        Suomessa ei voi puhua kovista tuulista kun erittäin harvoin. Oma käsitykseni tuulista muuttui kun olin vuorokauden 30m/s puhaltavassa myräkässä. Eli ei kyllä ole Suomenlahden tuulet sen jälkeen paljon hirvittänyt.

        vaan myös aallokko-olosuhteet! Keskustelussa on todettu Itämeren tuulet pliisuiksi. Näin onkin varmaan Pohjanmereen tai vaikka Biskajaan verrattuna vaikken nyt ihan Itämeren olosuhteita väheksyisi. Kyllä minä luulen, että keskituulen ollessa >20 ms vain 'ammattilaiset' ovat ulkona.
        Mutta eihän se tuuli ole ainoa tekijä vaan
        erityyppiset aallokko-olosuhteet, jotka voivat aallon lyhyydestä ja terävyydestä johtuen olla hankalat. Mm. Utön edusta lounaistuulilla, Kökarin merenpuoli (mataloituu jyrkästi
        100 -> 20 metriin) ja muitakin rannikon
        muodoista ja vedensyvyyksistä johtuvaa kepulia paikkaa.


      • Matkapurjehtija
        Ei tietoa kirjoitti:

        Luulempa että olimme aika lailla högakustenin eteläkohdilla.
        Lukemat saatiin sekä tuulimittarista että rannikkovartiostolta.
        Vindex läks lentoon, poikki meni.
        Kesä tais olla 1987. Keli oli samana kesänä kova myös Ahvenanmaalla kun olimme satamassa keliä pitämässä muiden veneiden kanssa, samaan aikaan ajoi Silja saareen ahvenanmaan saaristossa.
        Vhf:n mukaan kiirettä piisas.

        Puhut varmaan tuulennopeudesta puuskissa tai ukkospuuskasta. Kesäkuukausina (kesä,heinä ja elokuu) suurimmat mitatut keskituulennopeudet vuoden 1959 jälkeen Suomen merialueilla ovat 20 m/s luokkaa. Yksi (melkein)myrsky oli vuonna 1985 elokuussa, mitä varmaan tarkoitat, silloin tuuli juuri 20 m/s:ssa. Syys ja talvimyrskyissä on mitattu parhaimmillaan merialueilla 29m/s.
        Vuorokauden kestävät 30 m/s keskituulet Suomen merialueilla ovat ainakin toistaiseksi satuja.
        Tilastoja kovista tuulista saa esim. Ilmatieteen laitokselta.


      • Katsastaja
        kovia... kirjoitti:

        Aivan,,, montako kertaa suomen vesillä on tarvinnu käyttää esim. laahusankkuria? Mikä on kuitenkin katsastusvaruste... Laittakaas kaikki kommenttia jotka olette joutuneet suomen lähivesillä turvautumaan ko. rättiin viimeisen 50 vuoden aikana...hiukan ehkä turha varuste suomen vesillä.

        Kuuluu moottoriveneiden katsastusvarusteisiin.


      • eki
        näsijärvellä... kirjoitti:

        Ei ole tullut vielä yhtäkään venettä vastaan millä en olisi pärjännyt suomen "suvessa", ainoastaan kipparin "järki" on sanonut että olisiko viisaampi jäädä laituriin (näissäkin tapauksissa este ei ole ollut vene vaan miehistön paskat housuissa). Tosiasiassa suomen tuulet ovat senverran kevyitä että kun heittää pari reissua tuolla "ulkona" niin ei näitä suomen puuskia pidä minään...ne kestää noin "vartin" ja sit jatketaan matkaa... Jos on niin kova tuuli ettet uskalla lähteä sen peräjatketun sunwind 27 kanssa sinne porkkalan selälle, niin tod.näk. myräkä jälkee ompi parempi keli...jatkat sit muutaman tunnin myöhemmin sitä matkaa...

        eniten ihmetyttää että suomalaiset on muka niin vitun kovia merimiehiä kun mietitään millä uskaltaa mennä tallinnaan,,,itseasiassa tuolla 3. maissa ne vasta lähtee silloin kaislaveneillään ulos kun kerrankin kulkee eikä tartte koko päivää matkata selälle...

        löyty se oikea merimies,onnea ja menestystä,ethän sitä kontulassa veneellä isoja tarvitse.


      • "vaadittiin"...
        Katsastaja kirjoitti:

        Kuuluu moottoriveneiden katsastusvarusteisiin.

        Jaa, kyllä se vaan minulta kysyttiin kevään katsastuksessa. En ole kyllä varma että oliko pakollinen...jotenkin vaan jäi sellainen kuva että on pakollinen, kun piti oikein käyttää auki ja näyttää että on ehyt myös...


      • Matkapurjehtija
        "vaadittiin"... kirjoitti:

        Jaa, kyllä se vaan minulta kysyttiin kevään katsastuksessa. En ole kyllä varma että oliko pakollinen...jotenkin vaan jäi sellainen kuva että on pakollinen, kun piti oikein käyttää auki ja näyttää että on ehyt myös...

        luokkaan katsastit?


      • Katsastaja
        "vaadittiin"... kirjoitti:

        Jaa, kyllä se vaan minulta kysyttiin kevään katsastuksessa. En ole kyllä varma että oliko pakollinen...jotenkin vaan jäi sellainen kuva että on pakollinen, kun piti oikein käyttää auki ja näyttää että on ehyt myös...

        Katsastuspöytäkirjan lista läpi.

        Ajoankkuri on herkemmin tarpeen moottoriveneessä; voihan se olla hyödyksi purjeveneessäkin kun kunnon kaputti on tullakseen, moottorihäiriötilanteessa saa veneen rauhoitetuksi ja keulan halkomaan aaltoja.


      • Matkapurjehtija
        Katsastaja kirjoitti:

        Katsastuspöytäkirjan lista läpi.

        Ajoankkuri on herkemmin tarpeen moottoriveneessä; voihan se olla hyödyksi purjeveneessäkin kun kunnon kaputti on tullakseen, moottorihäiriötilanteessa saa veneen rauhoitetuksi ja keulan halkomaan aaltoja.

        katsastusluokasta. Ajoankkuri on pakollinen katsastettaessa moottorivene 1-tai 2-luokkaan.3-ja 4-luokassa vapaaehtoinen.
        Purjeveneissä ei katsastusvaruste, tosin joissakin avomerikilpailuissa vaaditaan kilpailusäännöissä.


      • luokkaan...
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        luokkaan katsastit?

        3-luokkaan ja siis purjevene...noh , ehkä se oli sit vaan "hyvä olla" -varuste...


      • Lasse__
        a.k.o kirjoitti:

        vaan myös aallokko-olosuhteet! Keskustelussa on todettu Itämeren tuulet pliisuiksi. Näin onkin varmaan Pohjanmereen tai vaikka Biskajaan verrattuna vaikken nyt ihan Itämeren olosuhteita väheksyisi. Kyllä minä luulen, että keskituulen ollessa >20 ms vain 'ammattilaiset' ovat ulkona.
        Mutta eihän se tuuli ole ainoa tekijä vaan
        erityyppiset aallokko-olosuhteet, jotka voivat aallon lyhyydestä ja terävyydestä johtuen olla hankalat. Mm. Utön edusta lounaistuulilla, Kökarin merenpuoli (mataloituu jyrkästi
        100 -> 20 metriin) ja muitakin rannikon
        muodoista ja vedensyvyyksistä johtuvaa kepulia paikkaa.

        Mielestäni itämeren aallot on todella ikäviä. On niin älyttömän teräviä. Välimerellä on vähän saman tuntuista. Ei itämerta sovi väheksyä Kannattaa mennä tuonne ulos katsomaan mitä siellä myrskyn aikana tapahtuu. Uskon että monelle aivan tarpeeksi ja monelle liikaakin.


      • mieltä
        Lasse__ kirjoitti:

        Mielestäni itämeren aallot on todella ikäviä. On niin älyttömän teräviä. Välimerellä on vähän saman tuntuista. Ei itämerta sovi väheksyä Kannattaa mennä tuonne ulos katsomaan mitä siellä myrskyn aikana tapahtuu. Uskon että monelle aivan tarpeeksi ja monelle liikaakin.

        niistä itämeren aalloista Lyhyttä ja terävää verrattuna ison meren aaltoihin ja se johtuu siitä kun toi itämeri on niin matala verrattuna suuriin meriin mutta tarpeeksi suuri että tuuli saa tarpeeksi voimaa sillä jos lähdet Utöstä ulos etelä tuulella niin vastaranta löytyy vasta yli kuudensadan kilometrin päästä ja sillä matkalla tuuli saa aivan tarpeeksi voimaa taaksensa. Vertaa vaikka Helsinki Tallinna väliin joka on vain kymmenysosa tästä matkasta.


      • Matkapurjehtija
        mieltä kirjoitti:

        niistä itämeren aalloista Lyhyttä ja terävää verrattuna ison meren aaltoihin ja se johtuu siitä kun toi itämeri on niin matala verrattuna suuriin meriin mutta tarpeeksi suuri että tuuli saa tarpeeksi voimaa sillä jos lähdet Utöstä ulos etelä tuulella niin vastaranta löytyy vasta yli kuudensadan kilometrin päästä ja sillä matkalla tuuli saa aivan tarpeeksi voimaa taaksensa. Vertaa vaikka Helsinki Tallinna väliin joka on vain kymmenysosa tästä matkasta.

        Itämerellä ei veden syvyys ole syynä aallokon terävyydelle rannikkoalueita lukuunottamatta, missä vesi madaltuu ja terävöittää aallokkoa. Suurempana tekijänä on pitkökestoisten tuulien puute ja tuulien suunnan vaihtelevuus, mikä aiheuttaaa usein ristiaallokon.


      • sanoisi
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämerellä ei veden syvyys ole syynä aallokon terävyydelle rannikkoalueita lukuunottamatta, missä vesi madaltuu ja terävöittää aallokkoa. Suurempana tekijänä on pitkökestoisten tuulien puute ja tuulien suunnan vaihtelevuus, mikä aiheuttaaa usein ristiaallokon.

        Että 14 metriset itämeren aallot ovat teräviä.
        Katsomassa en ole käynnyt mutta luulempa että näyttää aivan samanlaisilta kun muillakin merillä samankorkuiset aallot..


      • itämeri
        sanoisi kirjoitti:

        Että 14 metriset itämeren aallot ovat teräviä.
        Katsomassa en ole käynnyt mutta luulempa että näyttää aivan samanlaisilta kun muillakin merillä samankorkuiset aallot..

        Kamalan korkeita aaltoja löytyy itämereltä, 14 m.
        Merentutkimuslaitos ei tiedä mitään kun ei ole näin korkeita havainnut.

        http://www.fimr.fi/fi/itamerinyt/aallonkorkeus.html


      • itämeri2

      • Matkapurjehtija
        sanoisi kirjoitti:

        Että 14 metriset itämeren aallot ovat teräviä.
        Katsomassa en ole käynnyt mutta luulempa että näyttää aivan samanlaisilta kun muillakin merillä samankorkuiset aallot..

        Itämeren 14-metriset aallot ovat yksittäisiä poikkeuksia vallitsevaan aallonkorkeuteen nähden ja muodostuvat aaltojen sopivasti yhtyessä tai pohjan madaltuessa. Valtamerien isojen aaltojen aallonpituus on useita satoja metrejä ja tälläisen aallokon muodostumiseen Itämeri on liian pieni pinta-alaltaan.
        Samankorkuiset aallot voivat näyttää todella erilaisilta syntytavastaan johtuen.


      • olli
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren 14-metriset aallot ovat yksittäisiä poikkeuksia vallitsevaan aallonkorkeuteen nähden ja muodostuvat aaltojen sopivasti yhtyessä tai pohjan madaltuessa. Valtamerien isojen aaltojen aallonpituus on useita satoja metrejä ja tälläisen aallokon muodostumiseen Itämeri on liian pieni pinta-alaltaan.
        Samankorkuiset aallot voivat näyttää todella erilaisilta syntytavastaan johtuen.

        tarkoittaa että satunnaisesti esiintyy 2 x isompia aaltoja kuin vallitseva aallonkorkeus


      • Lasse__
        sanoisi kirjoitti:

        Että 14 metriset itämeren aallot ovat teräviä.
        Katsomassa en ole käynnyt mutta luulempa että näyttää aivan samanlaisilta kun muillakin merillä samankorkuiset aallot..

        Nyt olen kanssasi vähän eri mieltä eli kyllä esim atlantilla puhaltavat pasaati tuulet saavat aikaiseksi komeita aaltoja piiitkiä maininkeja jotka tuntuvat kun olisi vuoristoradassa. Itämerellä sitten taas olo on kuin olis pesukoneessa jos on saman korkuiset aallot. Pystyssä ei pysy ja vesi lentää jatkuvasti.


      • havaittu
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren 14-metriset aallot ovat yksittäisiä poikkeuksia vallitsevaan aallonkorkeuteen nähden ja muodostuvat aaltojen sopivasti yhtyessä tai pohjan madaltuessa. Valtamerien isojen aaltojen aallonpituus on useita satoja metrejä ja tälläisen aallokon muodostumiseen Itämeri on liian pieni pinta-alaltaan.
        Samankorkuiset aallot voivat näyttää todella erilaisilta syntytavastaan johtuen.

        Tapaushan oli yhden kerran jolloin aalto on 14 m itämerellä, sehän on silloin jo melkein mastonhuipun korkuinen. Joten kyllä tuollainen 5 m aalto on itämerellä satunnainen vastaantulija. Mutta saunakeskustelujen aiheena tietenkin 14 m on komeampi kuin 5 m.


      • virallisesti
        havaittu kirjoitti:

        Tapaushan oli yhden kerran jolloin aalto on 14 m itämerellä, sehän on silloin jo melkein mastonhuipun korkuinen. Joten kyllä tuollainen 5 m aalto on itämerellä satunnainen vastaantulija. Mutta saunakeskustelujen aiheena tietenkin 14 m on komeampi kuin 5 m.

        Yli 5 m aallot eivät ole mitenkään satunnaisia.
        Tämänkin viikon myräkässä keskimääräinen aallon korkeus oli päälle 5 m, jolloin korkeimmat aallot
        oli yli 10 m.
        Jos olet purjehtinut itämerellä hiemankin reippaammassa tuulessa tai seurannut muutama kirjoitus sitten linkitettyjä sivuja niin huomaat että päälle 5 m aaltoja löytyy joka
        kesä paljon.


      • kyllä
        virallisesti kirjoitti:

        Yli 5 m aallot eivät ole mitenkään satunnaisia.
        Tämänkin viikon myräkässä keskimääräinen aallon korkeus oli päälle 5 m, jolloin korkeimmat aallot
        oli yli 10 m.
        Jos olet purjehtinut itämerellä hiemankin reippaammassa tuulessa tai seurannut muutama kirjoitus sitten linkitettyjä sivuja niin huomaat että päälle 5 m aaltoja löytyy joka
        kesä paljon.

        Kumma kyllä kun tuo virallinen taho ei löytänyt mitään huippuaaltoja vaan 5,5m oli huippu. Katso linkkitaulukko vähän tuosta ylempää.


      • virallisesta
        virallisesti kirjoitti:

        Yli 5 m aallot eivät ole mitenkään satunnaisia.
        Tämänkin viikon myräkässä keskimääräinen aallon korkeus oli päälle 5 m, jolloin korkeimmat aallot
        oli yli 10 m.
        Jos olet purjehtinut itämerellä hiemankin reippaammassa tuulessa tai seurannut muutama kirjoitus sitten linkitettyjä sivuja niin huomaat että päälle 5 m aaltoja löytyy joka
        kesä paljon.

        Varsinaisen Itämeren pohjoisosat ovat aallokko-oloiltaan Itämeren vaikeimpia. Joulukuun 22. vuonna 2004 pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael- myrskyn aikana 7,7 metriin. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin 14 metriä. Aikaisempi ennätys oli 7,4 metriä, joka mitattiin joulukuussa 1999 kahdesti, sekä 6. että 18. päivä. Itämerellä 7,7 metrin merkitsevä aallonkorkeus on mitattu vain kerran aikaisemmin, tammikuussa 1984 Ruotsin rannikolla sijaitsevan Almagrundetin lähistöllä (SMHI).


      • Lukemisen
        kyllä kirjoitti:

        Kumma kyllä kun tuo virallinen taho ei löytänyt mitään huippuaaltoja vaan 5,5m oli huippu. Katso linkkitaulukko vähän tuosta ylempää.

        Ymmärtämisessäsi havaittu jotain puutteita kun toi merkitsevän aallonkorkeuden (joka on se käyrä jota olet katsellut) ja suurimman yksittäisen aallon ero ei oiken mene kaaliin???? Merkitsevä aallonkorkeus 21/10 oli 3,3m, 22/10 oli 2,7m 25/10 oli 5,4m ja 26/10 se oli 3,0m.
        Nämä luvut kun kerrot kahdella saat sen hetkisten suurimmien aaltojen korkeuden.


      • Itämerellä
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Itämeren 14-metriset aallot ovat yksittäisiä poikkeuksia vallitsevaan aallonkorkeuteen nähden ja muodostuvat aaltojen sopivasti yhtyessä tai pohjan madaltuessa. Valtamerien isojen aaltojen aallonpituus on useita satoja metrejä ja tälläisen aallokon muodostumiseen Itämeri on liian pieni pinta-alaltaan.
        Samankorkuiset aallot voivat näyttää todella erilaisilta syntytavastaan johtuen.

        Mitatut 14 metriset aallot ei johdu ainakaan pohjan madaltumisesta sillä kohdassa 59,15-21,00 jossa mittauspoiju sijaitsee on vettä yli 100 metriä.


      • virallisia
        Lukemisen kirjoitti:

        Ymmärtämisessäsi havaittu jotain puutteita kun toi merkitsevän aallonkorkeuden (joka on se käyrä jota olet katsellut) ja suurimman yksittäisen aallon ero ei oiken mene kaaliin???? Merkitsevä aallonkorkeus 21/10 oli 3,3m, 22/10 oli 2,7m 25/10 oli 5,4m ja 26/10 se oli 3,0m.
        Nämä luvut kun kerrot kahdella saat sen hetkisten suurimmien aaltojen korkeuden.

        "vuonna 2004 pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael- myrskyn aikana 7,7 metriin. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin 14 metriä. " Muulloin ei ole havaittu


      • vesi madaltuu
        Itämerellä kirjoitti:

        Mitatut 14 metriset aallot ei johdu ainakaan pohjan madaltumisesta sillä kohdassa 59,15-21,00 jossa mittauspoiju sijaitsee on vettä yli 100 metriä.

        niin aallon alaosa törmäää pojaan jolloin harja murtuu ja aalto madaltuu. Aalto 1/9 eli yksi osa on veden päällä ja yhdeksän osaa veden alla. Jotta voi olla 10 metrinen aalto pitää veden syvyys olla vähintään 90 metriä.


      • jeppe
        kovia... kirjoitti:

        Aivan,,, montako kertaa suomen vesillä on tarvinnu käyttää esim. laahusankkuria? Mikä on kuitenkin katsastusvaruste... Laittakaas kaikki kommenttia jotka olette joutuneet suomen lähivesillä turvautumaan ko. rättiin viimeisen 50 vuoden aikana...hiukan ehkä turha varuste suomen vesillä.

        Purjeveneellä ollut ko tilanteessa kerran n 15v sitten, paluumatkalla gotlannista. En kyllä nyt muista oliko tämä nyt itseasiassa suomen aluevesillä.. Moottoriveneessä jossa on vain 1 moottori ajoankkuri voi kovassa kelissä pelastaa nirriparan..


      • pelulamu
        kyllä kirjoitti:

        Kumma kyllä kun tuo virallinen taho ei löytänyt mitään huippuaaltoja vaan 5,5m oli huippu. Katso linkkitaulukko vähän tuosta ylempää.

        Näistä aalloista.. Kun porukka puhuu ettei itämerellä ole isoja aaltoja hah..
        Ei varmaan helsingin edustalla olekkaan..
        Painukaa sopivissa tuuliolosuhteissa etelämmäs ni alkaa näyttää aivan eriltä.. (gotlanti tanska)
        Ensikertalaiselta varmasti alkaa usko paattiin / omiin kykyihin horjua vaikkei mitään varsinaista vaaraa olisikaan.. Kaikki luukut kiinni, pilssipumppu käynnissä istumakaukalo jatkuvasti "puolillaan" vettä (31ft) Kuuluin itse ainakin tähän ryhmään...
        Itämeri kun jatkuu kehien ulkopuolellakin ja sijaitsee muuallakin kuin suojaisessa suomenlahdessa :P


    • suosittelija

      Ohlson 29.llä tuuli ehtii tyyntyä ennenkuin ehdit kotisatamastasi tullilaituriin.Venevalinnaksi loistava jos on viikko aikaa edestakaiselle matkalle.

      • Seilori

        Ohlsonilla saa nauttia luoviosuuksista pitempään.Hätähousut! Koneet käymään ja satamiin suureen ääneen "keskustelemaan" uppotukeista.
        Ohlson 29 on suunniteltu kestämään kelissä.
        Purjeet repeävät ennenkuin masto katkeaa.


    • Matkapurjehtija

      on vene, missä voi asua ja elää, kun lähimpään rantaan on viikon matka. Veneen koko riippuukin sitten miehistön määrästä. Tältä pohjalta kannattaa edetä mietiskellessään sopivaa merivenettä.

      • mitä isompi vene sen isomma...

        Niin miten veneen koko korreloi miehistön määrän kanssa ? :P Isollakin paatilla voi olla yksin liikkeellä kelissä kuin kelissä mikäli taito & välineistö on kunnossa.. (esim ellen :P )


    • jiiku

      Kirjahan itsessään on klassikko. Suomalainen referaatti teoksesta löytyy ainoastaan Googlen välimuistitallenteesta hakemalla teoksen nimellä.

      Tässä pari lainausta tekijän (Jouni Rönkkä 2002) lyhennelmästä:

      - Saalinkien (Spreaders) kiinnitys mastoon oltava joustava.
      - Vanttien kiinnitys mastoon ja runkoon pitää olla joka suuntaan liikkuva murtumien estämiseksi.
      - Alumiini ei saa olla tekemisissä minkään kuparipitoisen kanssa. Suolaveden kanssa yhdistettynä masto syöpyy nopeasti. Myöskään pronssi ei saa olla tekemisissä alumiinin kanssa.
      - Aluksen ympäripyörähdyksen tapahtuessa on suuri todennäköisyys maston menettämiselle...
      Takilan sakkelit ja muut kiinnikkeet on todettu kestävän parhaiten jos ne on valmistettu ruostumattomasta/haponkestävästä materiaalista.
      -Kevytmetallit eivät ole aina kestäneet kovassa rasituksessa.
      Maston menetyksen jälkeen aluksesta tulee erittäin rauhaton johtuen maston aiheuttaman vaimentavan inertia voiman menetyksestä. Toinen pyörähdys on sitten mahdollista vielä helpommin.
      - Takilan pitäisi kestää aluksen ympäripyörähdys jos se on suunniteltu siihen. Esimerkkinä kirjassa oli alus Robert Clark 15 tonninen jonka masto tarttui nostosiltaan ja koko alus nousi sillan mukana 3 metrin korkeudelle josta se laskettiin sillanhoitajan toimesta vahingoittumattomana takaisin veteen.
      -Aluksen rungon pitää kestää aluksen putoaminen aallonharjalta kylki edellä aallon pohjalla. Puuveneaikakautena kirjan esimerkeissä aluksen "koirankoppi" eli salongin katon reunat antoivat edellä mainitussa tilanteessa periksi johtaen siihen että vesi pääsi vapaasti aluksen sisälle repeytyneestä kyljestä. Tässä tilanteessa myös masto joutuu koville.
      - Pohjan muodolla tärkeä tehtävä aluksen ohjailussa kovassa aallokossa.
      -Perinteiset muodot omaava alus on helpommin käsiteltävissä surffissa aallonharjaa alas.
      (Tästä on kokemusta myös nk. Suomen Fastnetista, jossa Porista Gävleen purjehtinut regatta joutui vuosisadan pahimman myrskyn kouriin 70-luvun lopulla. Tuulen keskinopeus oli 45 m/s).
      - Myös aluksen peräsimen liike pitää olla tarpeeksi nopea että ehditään aallonhuipun jälkeen kääntämään alus noin 45º kulmaan aallonharjaa alas niin ettei ajauduta täydellä vauhdilla aallon pohjalle ja törmätä siihen sillä seurauksella että alus tekee kuperkeikan.
      -Peräsimen pitää myös kestää 90º kulmassa tapahtuva täysnopeus peruutus rikkoontumatta.
      -Aluksen leveydellä on merkitystä sen jäykkyyden eli purjeenkantokyvyn kannalta, mutta se ei auta AVS lukuun. Seurauksena tarvitaan myös suurempi voima kääntämään alus takaisin pystyyn.
      - Aluksen kannenmuodolla voidaan edesauttaa sen takaisin oikein päin pyörähtämistä. Mitä kuperampi kansi, sen nopeammin alus oikenee. Kaikki luukut ja ikkunat oltava niin kestäviä, että alus voi kellua turvallisesti ylösalaisin. --Ikkunoiden pitää kestää myös tonnien painoinen vesimassa sen ollessa oikein päin, silloin kun ollaan keula edellä aaltoihin ja aalto murtuu.

      Jokainen voi minusta em. perusteella miettiä venevalintojaan pahimman varalta. Juttu kokonaisuudessaan:

      http://64.233.183.104/search?q=cache:y_Y7-BZX8W0J:users.svk.fi/martha/jutut/heavy_weather_sailing/hewase.htm "Heavy weather sailing"&hl=fi&lr=lang_fi

      • stupido

        Voisiko tosta päätellä, että Ohlsson 29 olisi ehkä kuitenkin oikea valinta Tallinnan retkille? Siinä vissiin takilan sakkelit on rosteria?


      • Avomeripurjehtija
        stupido kirjoitti:

        Voisiko tosta päätellä, että Ohlsson 29 olisi ehkä kuitenkin oikea valinta Tallinnan retkille? Siinä vissiin takilan sakkelit on rosteria?

        Jee jee, hankkikaa amatöörin runkopaketista itse kokoon kyhätty lastulevyllä sisustettu Ohlsson, ja retostelkaan sitten fiiliksiä jos onnistutte todelliseen myrskyyn joutumaan Tallinnan ja Helsingin välillä. Sinänsä jos nyt teoriassa sattuisi tuollainen 30 m/s tuuli, niin aika puupää saisi olla, että lähtisi Helsingistä iloiseen Tallinnaan purjehtimaan, taikka Tallinnasta rentoutuneena Helsinkiin puskemaan. Luulenpa että esim. Suomenlinnan aukosta sisään suhiminen (oli suunta tuulella mikä tahansa) voisi tuottaa "pieniä" vaikeuksia...

        Sinne vaan merelle sitten Ohlssonilla. Aikun purjehdus on kivaa.


      • jiiku
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Jee jee, hankkikaa amatöörin runkopaketista itse kokoon kyhätty lastulevyllä sisustettu Ohlsson, ja retostelkaan sitten fiiliksiä jos onnistutte todelliseen myrskyyn joutumaan Tallinnan ja Helsingin välillä. Sinänsä jos nyt teoriassa sattuisi tuollainen 30 m/s tuuli, niin aika puupää saisi olla, että lähtisi Helsingistä iloiseen Tallinnaan purjehtimaan, taikka Tallinnasta rentoutuneena Helsinkiin puskemaan. Luulenpa että esim. Suomenlinnan aukosta sisään suhiminen (oli suunta tuulella mikä tahansa) voisi tuottaa "pieniä" vaikeuksia...

        Sinne vaan merelle sitten Ohlssonilla. Aikun purjehdus on kivaa.

        Olen avomeripurjehtijan kanssa samaa mieltä, ettei purjehduksen turvallisuus ole vain veneestä kiinni. Turvallisuus lieneekin juuri osiensa summa.


      • sinnepäin...
        jiiku kirjoitti:

        Olen avomeripurjehtijan kanssa samaa mieltä, ettei purjehduksen turvallisuus ole vain veneestä kiinni. Turvallisuus lieneekin juuri osiensa summa.

        niin tai oikeastaan juuri päinvastoin, vene ja sen miehistö on tasan juuri niin turvallinen kuin on sen heikoin lenkki...


      • Albiino
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Jee jee, hankkikaa amatöörin runkopaketista itse kokoon kyhätty lastulevyllä sisustettu Ohlsson, ja retostelkaan sitten fiiliksiä jos onnistutte todelliseen myrskyyn joutumaan Tallinnan ja Helsingin välillä. Sinänsä jos nyt teoriassa sattuisi tuollainen 30 m/s tuuli, niin aika puupää saisi olla, että lähtisi Helsingistä iloiseen Tallinnaan purjehtimaan, taikka Tallinnasta rentoutuneena Helsinkiin puskemaan. Luulenpa että esim. Suomenlinnan aukosta sisään suhiminen (oli suunta tuulella mikä tahansa) voisi tuottaa "pieniä" vaikeuksia...

        Sinne vaan merelle sitten Ohlssonilla. Aikun purjehdus on kivaa.

        Ei siinä ohlsnissa muuta vikaa ole, kuin että on merikelpoinen budjettivene. Se voi vähän ärsyttää, samoin kun se kun täällä näyttää olevan palstalla Ohlsonisteja. Siitä kelistä: suosittelen empiiristä tutkimusta omakohtaisesti. Jo 12 m tuuli karsii veneiden määrää. Laittakaa merkille 12-14 m tuulilla ulkosaaristossa tai avomerellä, millaisia veneitä ja mihin suuntaan on liikkeellä vaikkapa vielä vajaalla miehistöllä.


      • kerro totuutta...
        Albiino kirjoitti:

        Ei siinä ohlsnissa muuta vikaa ole, kuin että on merikelpoinen budjettivene. Se voi vähän ärsyttää, samoin kun se kun täällä näyttää olevan palstalla Ohlsonisteja. Siitä kelistä: suosittelen empiiristä tutkimusta omakohtaisesti. Jo 12 m tuuli karsii veneiden määrää. Laittakaa merkille 12-14 m tuulilla ulkosaaristossa tai avomerellä, millaisia veneitä ja mihin suuntaan on liikkeellä vaikkapa vielä vajaalla miehistöllä.

        ei se tuuli karsi veneiden määrää vaan kippareiden määrää... niin balladit kuin noi uulssonitkin pärjää hienosti 20m/s tuulessa,,,kipparit vaan eivät luota/uskalla lähteä siihen keliin (monesti myös ei viitsitä lähteä särkemään omaa venettä, kaverin veneellä kyllä lähdettäisiin kokeileen)...ja miksi edes lähteä jos ei pakko ole, tietty kokemustahan se tuo kun lähtee kovaan keliin...ennen miehet oli rautaa, nyt on kaikki muovia...


      • Avomeripurjehtija
        kerro totuutta... kirjoitti:

        ei se tuuli karsi veneiden määrää vaan kippareiden määrää... niin balladit kuin noi uulssonitkin pärjää hienosti 20m/s tuulessa,,,kipparit vaan eivät luota/uskalla lähteä siihen keliin (monesti myös ei viitsitä lähteä särkemään omaa venettä, kaverin veneellä kyllä lähdettäisiin kokeileen)...ja miksi edes lähteä jos ei pakko ole, tietty kokemustahan se tuo kun lähtee kovaan keliin...ennen miehet oli rautaa, nyt on kaikki muovia...

        Eihän tuo ns. kovakeli jota meidän kesässä esiintyyn ole mitenkään mahdotonta. Ongelmat johtuvat lähes aina jostain muusta kuin itse veneen merikelpoisuudesta tai "hurjasta" myrskystä.

        Täysin kuvitteellinen esimerkki: Tullaan kovassa kelissä Tallinnasta Porkkalaan, yllättäen tavaraa lentääkin sisätiloissa reilusti enemmin kuin koskaan aikaisemmin, mukaan kutsutut ystävät voivat huonosti. Joku saa veneen vessan tukkoon, kaikki muut paitsi kippari ovat jo kipeänä.

        Lounainen puhaltelee vihaisesti, ja silloin tällöin veneen peräsin menettää otteensa. Ruokahuolto ei pelaa, koska Tallinnasta lähdettäessä ei tajuttu kelin kovuutta, termareissa ei ole keittoa, voileipiä ei ole tehty valmiiksi. Veneen vessa menee tukkoon, kipparia kaivataan alas. No hän käy katsomassa että joku venttiili olikin kiinni, eihän siinä vessassa mitään ongelmaa ollut. Voi Jeesus, luukku jäi auki, vettä on lentänyt karttapöydälle, kartta on ihan "keksinä"... no ei hätää kippari takaisin pinnaan, ja homma hallintaan. Paha juttu nyt vaan on, että ihmetellessään vessan venttiileitä, iskeekin kipparille paha olo. Siinä sitten pitää ajaa ainoana navigointi/ohjaustaitoisena kohti Porkkalan luotoja, hoitaen kaikki ystävät ja tuliaiset onnellisesti kotiin.

        Eli, homma ei ole veneestä kiinni, vaan toiminnasta. Toivottavasti topicin alkuperäinen kirjoittaja tämän tajuaa.


      • Atlantilla
        stupido kirjoitti:

        Voisiko tosta päätellä, että Ohlsson 29 olisi ehkä kuitenkin oikea valinta Tallinnan retkille? Siinä vissiin takilan sakkelit on rosteria?

        Eikös Pentti Salmi muistaakseni löytänyt Ohlssnista pahoja puutteita ylitettyään sillä atlannin?


      • ranpe
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Eihän tuo ns. kovakeli jota meidän kesässä esiintyyn ole mitenkään mahdotonta. Ongelmat johtuvat lähes aina jostain muusta kuin itse veneen merikelpoisuudesta tai "hurjasta" myrskystä.

        Täysin kuvitteellinen esimerkki: Tullaan kovassa kelissä Tallinnasta Porkkalaan, yllättäen tavaraa lentääkin sisätiloissa reilusti enemmin kuin koskaan aikaisemmin, mukaan kutsutut ystävät voivat huonosti. Joku saa veneen vessan tukkoon, kaikki muut paitsi kippari ovat jo kipeänä.

        Lounainen puhaltelee vihaisesti, ja silloin tällöin veneen peräsin menettää otteensa. Ruokahuolto ei pelaa, koska Tallinnasta lähdettäessä ei tajuttu kelin kovuutta, termareissa ei ole keittoa, voileipiä ei ole tehty valmiiksi. Veneen vessa menee tukkoon, kipparia kaivataan alas. No hän käy katsomassa että joku venttiili olikin kiinni, eihän siinä vessassa mitään ongelmaa ollut. Voi Jeesus, luukku jäi auki, vettä on lentänyt karttapöydälle, kartta on ihan "keksinä"... no ei hätää kippari takaisin pinnaan, ja homma hallintaan. Paha juttu nyt vaan on, että ihmetellessään vessan venttiileitä, iskeekin kipparille paha olo. Siinä sitten pitää ajaa ainoana navigointi/ohjaustaitoisena kohti Porkkalan luotoja, hoitaen kaikki ystävät ja tuliaiset onnellisesti kotiin.

        Eli, homma ei ole veneestä kiinni, vaan toiminnasta. Toivottavasti topicin alkuperäinen kirjoittaja tämän tajuaa.

        Muistan lukeneeni jostain, että merisairauteen paras lääke olisi ottaa aspiriinia peräpuikkona. Kuulemma n. 5 kpl kerrallaan. Onko kokemuksia näistä?


      • Avomeripurjehtija
        Atlantilla kirjoitti:

        Eikös Pentti Salmi muistaakseni löytänyt Ohlssnista pahoja puutteita ylitettyään sillä atlannin?

        Varmaan hän löysi siitäkin, mutta löysi myös Sirena 44:sta. Ottamatta kantaa mitä silloin hänen ja valmistajan välillä kävi, niin taisi tuo Pentin Vene-lehteen tekemä kirjottelu lopulta kaataa valmistajan. No saattoipa tuo Pentin vene olla aivan liian nopeasti tehty, mutta sinänsähän tuo runko oli Södergrenin parhaita.


      • skdls
        ranpe kirjoitti:

        Muistan lukeneeni jostain, että merisairauteen paras lääke olisi ottaa aspiriinia peräpuikkona. Kuulemma n. 5 kpl kerrallaan. Onko kokemuksia näistä?

        olevasi todella meri-sairas kun alat työntämään asperiineja takapuoleesi.


      • Avomeripurjehtija
        skdls kirjoitti:

        olevasi todella meri-sairas kun alat työntämään asperiineja takapuoleesi.

        Todella sairas olet silloin, kun elämänhalusi on TOTAALISESTI mennyt. Itse olen kyseisen tunteen kokenut Biskajan-lahdella ns. force-7 kelissä. Tätä tunnetta on oikeasti vaikea edes kuvailla, todellista merisairautta ei voi vertailla mihinkään pahoinvointiin.


      • Atlantti
        Atlantilla kirjoitti:

        Eikös Pentti Salmi muistaakseni löytänyt Ohlssnista pahoja puutteita ylitettyään sillä atlannin?

        En muista enää mitä siinä raportoitiin, mutta suuntavakaus saa kyllä olla parempi Itämereä suuremmalla alueella. (Vrt. pitkäköliset)Muistaakseni skegiä pienennettiin jonain vuonna 70-luvulla. Merivesijäähdytys vanhimmissa voi olla pitkillä reissuilla ongelma. Peräsinakselin laakerit eivät ole myöskään kaikkein kestävimmät. Itsesisustetuissa sähköhommat on käytävä läpi ennen pitkiä reissuja. Ominaisuudet sivu-myötäisellä voisivat olla myös paremmat. Jos oikein muistan - teettää pinnamiehellä töitä ts. vanha aalto kääntää venettä helposti taka-viistosta suunnasta. Taitaa kyllä olla niin, että puutteita löytyy yhdestä ja toisesta muustakin - olis mukava tietää ennen köysien irrottelua.


      • Albiino
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Eihän tuo ns. kovakeli jota meidän kesässä esiintyyn ole mitenkään mahdotonta. Ongelmat johtuvat lähes aina jostain muusta kuin itse veneen merikelpoisuudesta tai "hurjasta" myrskystä.

        Täysin kuvitteellinen esimerkki: Tullaan kovassa kelissä Tallinnasta Porkkalaan, yllättäen tavaraa lentääkin sisätiloissa reilusti enemmin kuin koskaan aikaisemmin, mukaan kutsutut ystävät voivat huonosti. Joku saa veneen vessan tukkoon, kaikki muut paitsi kippari ovat jo kipeänä.

        Lounainen puhaltelee vihaisesti, ja silloin tällöin veneen peräsin menettää otteensa. Ruokahuolto ei pelaa, koska Tallinnasta lähdettäessä ei tajuttu kelin kovuutta, termareissa ei ole keittoa, voileipiä ei ole tehty valmiiksi. Veneen vessa menee tukkoon, kipparia kaivataan alas. No hän käy katsomassa että joku venttiili olikin kiinni, eihän siinä vessassa mitään ongelmaa ollut. Voi Jeesus, luukku jäi auki, vettä on lentänyt karttapöydälle, kartta on ihan "keksinä"... no ei hätää kippari takaisin pinnaan, ja homma hallintaan. Paha juttu nyt vaan on, että ihmetellessään vessan venttiileitä, iskeekin kipparille paha olo. Siinä sitten pitää ajaa ainoana navigointi/ohjaustaitoisena kohti Porkkalan luotoja, hoitaen kaikki ystävät ja tuliaiset onnellisesti kotiin.

        Eli, homma ei ole veneestä kiinni, vaan toiminnasta. Toivottavasti topicin alkuperäinen kirjoittaja tämän tajuaa.

        Jos on se "oikea" Viki, niin provoilee. Väitän, että yleensä keliä vältellään, eikä lähdetä marraskuussa perhepurjehdukselle - tai syyskesästäkään, jos säätiedot ja ilmapuntari on seurannassa ja keliä tiedossa. Siedätys-harjoituksetkin maltilla. Eri asia on pitkät reissut, joissa keli voi ehtiä vaihtumaan legien pituudesta johtuen.


      • Avomeripurjehtija
        Atlantti kirjoitti:

        En muista enää mitä siinä raportoitiin, mutta suuntavakaus saa kyllä olla parempi Itämereä suuremmalla alueella. (Vrt. pitkäköliset)Muistaakseni skegiä pienennettiin jonain vuonna 70-luvulla. Merivesijäähdytys vanhimmissa voi olla pitkillä reissuilla ongelma. Peräsinakselin laakerit eivät ole myöskään kaikkein kestävimmät. Itsesisustetuissa sähköhommat on käytävä läpi ennen pitkiä reissuja. Ominaisuudet sivu-myötäisellä voisivat olla myös paremmat. Jos oikein muistan - teettää pinnamiehellä töitä ts. vanha aalto kääntää venettä helposti taka-viistosta suunnasta. Taitaa kyllä olla niin, että puutteita löytyy yhdestä ja toisesta muustakin - olis mukava tietää ennen köysien irrottelua.

        Älkää nyt vartavasten etsikö mitään Ohlssonia. 70-luvun purkkareiden muodot EIVÄT ole mitään totuuksia veneen käyttäytymisen suhteen. Kaikki ketkä ovat vahingossakin joutuneet vääntämään jonkin esim. S/S 70-IOR -veneen pientä rattia kääntämään, kovassa myötäisessa tietävät mitä tarkoitan...


      • jiiku
        sinnepäin... kirjoitti:

        niin tai oikeastaan juuri päinvastoin, vene ja sen miehistö on tasan juuri niin turvallinen kuin on sen heikoin lenkki...

        nimenomaan


      • jahnu
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Todella sairas olet silloin, kun elämänhalusi on TOTAALISESTI mennyt. Itse olen kyseisen tunteen kokenut Biskajan-lahdella ns. force-7 kelissä. Tätä tunnetta on oikeasti vaikea edes kuvailla, todellista merisairautta ei voi vertailla mihinkään pahoinvointiin.

        on oikeasti kolme vaihetta. 1.pelkää että kuolee 2. toivoo että kuolee 3.pelkää ettei kuolekaan.
        Näitä >20 m/s miehiä on laiturit ja netit täynnä. Mä en ymmärrä että missä vitussa ne ajelee kun tuolla ulkona ei näy juuri ketään jos tuuli menee yli 16 m/s.


      • jiiku
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Älkää nyt vartavasten etsikö mitään Ohlssonia. 70-luvun purkkareiden muodot EIVÄT ole mitään totuuksia veneen käyttäytymisen suhteen. Kaikki ketkä ovat vahingossakin joutuneet vääntämään jonkin esim. S/S 70-IOR -veneen pientä rattia kääntämään, kovassa myötäisessa tietävät mitä tarkoitan...

        Mikäli kiinnostaa, oikeaako oma vene täydellisessä ympärimenossa:

        http://www.sailingusa.info/cal__avs.htm

        Ohlsonilla se on yli 150, mikä merkitsee, että vene saattaa oieta täydellisessä ympärimenossa. Raja on 140.


      • jiiku
        jiiku kirjoitti:

        Mikäli kiinnostaa, oikeaako oma vene täydellisessä ympärimenossa:

        http://www.sailingusa.info/cal__avs.htm

        Ohlsonilla se on yli 150, mikä merkitsee, että vene saattaa oieta täydellisessä ympärimenossa. Raja on 140.

        pitänee laskea uudelleen Ohlsonin osalta


      • kotimaiselle
        jiiku kirjoitti:

        Mikäli kiinnostaa, oikeaako oma vene täydellisessä ympärimenossa:

        http://www.sailingusa.info/cal__avs.htm

        Ohlsonilla se on yli 150, mikä merkitsee, että vene saattaa oieta täydellisessä ympärimenossa. Raja on 140.

        omani ei varmaan edes kallistu kun lukemaksi tuli 205...tosin mulle jäi vähän epäselväksi miten tuota lukua tulkitaan. se toinen luku oli 14.8,,,,mikä sitten lieneekään... on toi kolmas kotimainen vähän hakusessa...


      • Joakim

        Viitannet 12-13.6.1981 tapahtuneeseen eskaaderipurjehdukseen, jossa pari venettä upposi, yksi kuoli ja useampi henki säästyi varsin täpärästi. Tuuli nousi ennusteiden vastaisesti myrskylukemiin, muttei sentään lähellekkään 45 m/s, jollaista ei Suomessa ole koskaan tavattu. Korkeimmat viralliset mittaukset tuosta myrskystä olivat Märketin 30,6 m/s. Pelastushelikopterin mittari oli näyttänyt 37 m/s, mutta se oli korkeammalla kuin virallinen tuulenmittaus eli 10 m.

        Tapahtumasta on kerrottu Vene-lehdissä 8/81 ja 8/82. Silmiinpistävää on lukuisat välinevauriot. Lähes jokaisesta veneestä repesi myrskyfokka, kaikki käytetyt ajoankkurit menivät heti rikki, useita takiloita vaurioitui (saalinki, puominivel). Suuri osa vaurioista tapahtui jo alkuvaiheessa eli selvästi alle 30 m/s tuulessa.

        Toivottavasti tässä suhteessa on tapahtunut kehitystä!

        Mitähän kokemusta tuossa tapahtumassa oli liittyen "Perinteiset muodot omaava alus on helpommin käsiteltävissä surffissa aallonharjaa alas."

        Aika perinteisiä olivat kaikki mukana olleet FE83:sta lukuunottamatta. Se taas menetti peräsimensä jo ennen myrskyä rakenneviasta johtuen. Yksi parhaiten selvinneistä oli MP-28, joka lienee IOR-vene.


      • jiiku
        Joakim kirjoitti:

        Viitannet 12-13.6.1981 tapahtuneeseen eskaaderipurjehdukseen, jossa pari venettä upposi, yksi kuoli ja useampi henki säästyi varsin täpärästi. Tuuli nousi ennusteiden vastaisesti myrskylukemiin, muttei sentään lähellekkään 45 m/s, jollaista ei Suomessa ole koskaan tavattu. Korkeimmat viralliset mittaukset tuosta myrskystä olivat Märketin 30,6 m/s. Pelastushelikopterin mittari oli näyttänyt 37 m/s, mutta se oli korkeammalla kuin virallinen tuulenmittaus eli 10 m.

        Tapahtumasta on kerrottu Vene-lehdissä 8/81 ja 8/82. Silmiinpistävää on lukuisat välinevauriot. Lähes jokaisesta veneestä repesi myrskyfokka, kaikki käytetyt ajoankkurit menivät heti rikki, useita takiloita vaurioitui (saalinki, puominivel). Suuri osa vaurioista tapahtui jo alkuvaiheessa eli selvästi alle 30 m/s tuulessa.

        Toivottavasti tässä suhteessa on tapahtunut kehitystä!

        Mitähän kokemusta tuossa tapahtumassa oli liittyen "Perinteiset muodot omaava alus on helpommin käsiteltävissä surffissa aallonharjaa alas."

        Aika perinteisiä olivat kaikki mukana olleet FE83:sta lukuunottamatta. Se taas menetti peräsimensä jo ennen myrskyä rakenneviasta johtuen. Yksi parhaiten selvinneistä oli MP-28, joka lienee IOR-vene.

        Pääsin aivan sattumalta purjehtimaan pari päivää samaisella MP:llä, joka oli tuossa eskaaderissa mukana. Kippari herkesi muistelemaan kokemuksiaan purjehduksesta. Juttelimme asiasta aika paljon ja myös MP:n purjehdusominaisuuksista. Omien kokemusten mukaan veneellä oli helppo purjehtia, se on raskas, leveä ja jäykkä ja nykyisen mittapuun mukaan hidaskin.

        "Perinteiset muodot omaava alus on helpommin käsiteltävissä surffissa aallonharjaa alas".

        Joo, kyllä tällä taisi olla merkitystä. MP:llä pärjäsi, mutta silläkin oli aaltoa alas laskiessa ongelmia suunnan pidossa (vene uhkasi kääntyä poikittain). Nyt ei puhuta enää mistään tavallisista aalloista. Käsissä se kuitenkin kuulemma pysyi. Miehistön jäsenet näkivät myös yhtyneitä "superaaltoja", joilta onneksi vältettiin.

        "Pelastushelikopterin mittari oli näyttänyt 37 m/s, mutta se oli korkeammalla kuin virallinen tuulenmittaus eli 10 m."

        Joo, pahin taisi olla Selkämerellä Ruotsin puolella? Kyllä tuuli oli ollut kipparin mukaan enemmän kuin 30m/s. Mastovaurioita ei veneelle tullut, kiitos kuulunee kipparin esimerkilliselle varovaisuudelle ja sille, että venekunta reivasi ajoissa. Myrskyfokkakin oli tuntunut liian isolta purjeelta!


      • Jiiku
        kotimaiselle kirjoitti:

        omani ei varmaan edes kallistu kun lukemaksi tuli 205...tosin mulle jäi vähän epäselväksi miten tuota lukua tulkitaan. se toinen luku oli 14.8,,,,mikä sitten lieneekään... on toi kolmas kotimainen vähän hakusessa...

        Ohlsonille ei löytynyt arvoa koskien syväystä ilman köliä

        Arvot syötetään seuraavasti:

        koko paino paunoina(kg jaettuna 0,45:llä)
        kölin paino paunoina
        suurin leveys jalkoina
        kulkusyvyys jalkoina ilman köliä (Hull (not including the keel) Draft in Feet: )   

        esim. Balladille arvo on:

        125.68


      • Joakim
        jiiku kirjoitti:

        Pääsin aivan sattumalta purjehtimaan pari päivää samaisella MP:llä, joka oli tuossa eskaaderissa mukana. Kippari herkesi muistelemaan kokemuksiaan purjehduksesta. Juttelimme asiasta aika paljon ja myös MP:n purjehdusominaisuuksista. Omien kokemusten mukaan veneellä oli helppo purjehtia, se on raskas, leveä ja jäykkä ja nykyisen mittapuun mukaan hidaskin.

        "Perinteiset muodot omaava alus on helpommin käsiteltävissä surffissa aallonharjaa alas".

        Joo, kyllä tällä taisi olla merkitystä. MP:llä pärjäsi, mutta silläkin oli aaltoa alas laskiessa ongelmia suunnan pidossa (vene uhkasi kääntyä poikittain). Nyt ei puhuta enää mistään tavallisista aalloista. Käsissä se kuitenkin kuulemma pysyi. Miehistön jäsenet näkivät myös yhtyneitä "superaaltoja", joilta onneksi vältettiin.

        "Pelastushelikopterin mittari oli näyttänyt 37 m/s, mutta se oli korkeammalla kuin virallinen tuulenmittaus eli 10 m."

        Joo, pahin taisi olla Selkämerellä Ruotsin puolella? Kyllä tuuli oli ollut kipparin mukaan enemmän kuin 30m/s. Mastovaurioita ei veneelle tullut, kiitos kuulunee kipparin esimerkilliselle varovaisuudelle ja sille, että venekunta reivasi ajoissa. Myrskyfokkakin oli tuntunut liian isolta purjeelta!

        Itse kyllä luottaisin enemmän virallisiin lukemiin tai kalibroituihin tuulimittareihin. Aika harvalla Suomalaisella taitaa olla niin hyvä tuntuma myrskyistä, että osaavat erottaa tuleeko 28 vai 35 m/s.

        Noita oikeita myrskyjä (10 min keskituuli vähintään 21 m/s) kun ei Suomessa ole kesäaikaan ja syksymmälläkin vain hyvin harvoin. Tammikuussa sitten jo useammin, muttei 30 m/s.

        Itse olen ollut pitkähkössä (1/2 tuntia???) ukkosmyrskyssä (Espoo-Suursaari Race 1993 tjsp.), jolloin tuuli PALJON. Joku oli tuulimittariin saanut 35 m/s. Itse en kyllä osaa arvioida muuta kuin "pitkälti yli 20 m/s". FE83:lla siitä selvisi katkenneella isopurjeella (oli 10 vuotias).


      • mummo
        jiiku kirjoitti:

        nimenomaan

        gastilta on jo lapioitu kakkaa housuista - kyllä - jo 15 metrin tuulessa ja max 4 metrin aallokossa, onneksi oli 4 henkeä paatissa että joku tähänkin hommaan liikeni


      • Viki
        Albiino kirjoitti:

        Jos on se "oikea" Viki, niin provoilee. Väitän, että yleensä keliä vältellään, eikä lähdetä marraskuussa perhepurjehdukselle - tai syyskesästäkään, jos säätiedot ja ilmapuntari on seurannassa ja keliä tiedossa. Siedätys-harjoituksetkin maltilla. Eri asia on pitkät reissut, joissa keli voi ehtiä vaihtumaan legien pituudesta johtuen.

        Kaima tuossa haaveilee kunnon purjeveneen hankinnasta. Vähän on tosin rovokatiivinen ote, Hesa Tallinn välillä pärjää kaluston puoleen sunnilleen veneellä kuin veneellä, kunhan varustus ja rakenteet ja kipparin/miehistön taidot ovat kaikki riittävällä tasolla. Ja jos autolautat jäävät satamaan, samoin kannattaa tehdä myös millä tahansa purkkarilla. Jos vain pika-alukset jäävät satamaan, niin keli on reippaanlutvakka purjetuuli mutta myös perhepurjehtijat jäävät satamaan.

        Joillain veneillä on tietysti helpompaa ja tukevampaa isossa aallokossa.

        Sitten vastauksia kaimalle:
        - Jon 33 ei ole ylirikattu leija. Tuon kokoluokan (uppouma yli 6 tn) ylirikattu leijakin pärjää Suomenlahden keleissä, kunhan osataan vain reivata ja mukana on myös myrskypurjeet.

        - Ohlson 29 on hyvä merivene, samoin monet ns. Ballad-tyyppiset puolitonnarit. Tai saman kokoisista vanhoista veneistä esim. Shipman28. Mikäli tuulee reippaasti, nuo vanhat paatit kulkevat purjeilla nopeammin kuin monet uudet ylirikatut leijat kevyessä tuulessa, joten Hesa Tallinna niillä taittuu alle kuuden tunnin sopivalla tuulensuunnalla ja -voimakkuudella. Tuon koko/hintaluokan veneistä on vielä mainittava H35 jolla on varsin hyvä maine kevyesti kovassa kelissä purjehdittavana veneenä.

        - Pienin/halvin vaihtoehto kaimalle olisi Havsfidra, saippuakotelon näköinen kosteri, jolla pärjää merellä kunhan ei pyri liiaksi vastatuuleen ja ymmärtää että purjehdus on hidas vesillä liikkumisen muoto.

        - laadukas merikelpoinen vaihtoehto on tietysti swaani tai paltikki. Lukaise Heavy Weather Sailing, siellä on käytännön kokemuksia ja raportteja avomerikisoissa sattuneista myrskyistä. Oma mielikuvani noista on se, että venetyyppi ei lopulta ratkaise myrskystä selviytymistä. Esimerkkinä tästä se swaani joka oli männäkesänä merihädässä vuotavan keulaluukun takia. Huonommalla veneellä olisi varmaan pärjännyt paremmin tuollaisen ongelman yllättäessä - ei olisi ottanut kipparin ylpeydelle eli luonnolle kääntää keulaa pois vasta-aallosta ja palata takaisin lähtösatamaan.


      • Avacee
        Jiiku kirjoitti:

        Ohlsonille ei löytynyt arvoa koskien syväystä ilman köliä

        Arvot syötetään seuraavasti:

        koko paino paunoina(kg jaettuna 0,45:llä)
        kölin paino paunoina
        suurin leveys jalkoina
        kulkusyvyys jalkoina ilman köliä (Hull (not including the keel) Draft in Feet: )   

        esim. Balladille arvo on:

        125.68

        Veneelle valmiiksi laskettuna:
        http://www.signal.uu.se/Staff/el/pers/boats/csf.html


      • skiiper
        Avomeripurjehtija kirjoitti:

        Eihän tuo ns. kovakeli jota meidän kesässä esiintyyn ole mitenkään mahdotonta. Ongelmat johtuvat lähes aina jostain muusta kuin itse veneen merikelpoisuudesta tai "hurjasta" myrskystä.

        Täysin kuvitteellinen esimerkki: Tullaan kovassa kelissä Tallinnasta Porkkalaan, yllättäen tavaraa lentääkin sisätiloissa reilusti enemmin kuin koskaan aikaisemmin, mukaan kutsutut ystävät voivat huonosti. Joku saa veneen vessan tukkoon, kaikki muut paitsi kippari ovat jo kipeänä.

        Lounainen puhaltelee vihaisesti, ja silloin tällöin veneen peräsin menettää otteensa. Ruokahuolto ei pelaa, koska Tallinnasta lähdettäessä ei tajuttu kelin kovuutta, termareissa ei ole keittoa, voileipiä ei ole tehty valmiiksi. Veneen vessa menee tukkoon, kipparia kaivataan alas. No hän käy katsomassa että joku venttiili olikin kiinni, eihän siinä vessassa mitään ongelmaa ollut. Voi Jeesus, luukku jäi auki, vettä on lentänyt karttapöydälle, kartta on ihan "keksinä"... no ei hätää kippari takaisin pinnaan, ja homma hallintaan. Paha juttu nyt vaan on, että ihmetellessään vessan venttiileitä, iskeekin kipparille paha olo. Siinä sitten pitää ajaa ainoana navigointi/ohjaustaitoisena kohti Porkkalan luotoja, hoitaen kaikki ystävät ja tuliaiset onnellisesti kotiin.

        Eli, homma ei ole veneestä kiinni, vaan toiminnasta. Toivottavasti topicin alkuperäinen kirjoittaja tämän tajuaa.

        Niin vain uuno kippari lähtee pitkälle reissulle miehistön kanssa joka on kykenemätön mihinkään muuhun kuin valitukseen.. Kun vahinkoja sattuu eikä oo kiva yrittää uida venettä kiinni jos sattuu syysmyräkässä tippuun alas ja muu miehistö laulaa kännissä kannella osaamatta tehdä yhtään mitään..


      • skiiper
        ranpe kirjoitti:

        Muistan lukeneeni jostain, että merisairauteen paras lääke olisi ottaa aspiriinia peräpuikkona. Kuulemma n. 5 kpl kerrallaan. Onko kokemuksia näistä?

        Tunge ahteriisi vaikka vinssin kampi.. Tehoaa ihan yhtä hyvin merisairauteen kuin asperiinikin...
        Yleensä merisairaaksi tulevat ne ketkä kehoituksista huolimatta änkevät hyttiin roiskeita pakoon lukemaan
        edelliskesän iltasanomia..


    • pu909

      Paljonko on tarkoitus uhrata euroja.Puhutaan sitten lisää.

    • vaivaa

      jälleen köyhyys ja uho.Vanhoista veneistä keskustellaan taas kuin joistain pyhimyksistä.Kas kun ei ole itämerta kiertäessä tänäkään kesänä avomerellä paljon ohlsonit tai muut balladit edessä pyörineet(eikä ole yksikään ohikaan seilannut).Näitä merten mersuja joita tällä palstalla jaksetaan kyllästymiseen asti kehua näkee yleensä vain kotisatamien aisojen välissä.
      Merellä kun on tänäkin kesänä n.2200 mailia purjehtinut voin todeta että avomerellä vastaantulevien veneiden kokoluokka on kasvanut huomattavasti edellämainituista.
      Ja totuuden nimissä Bavarioita on nykyisin todella paljon...ja niitä näkee merelläkin.

      • Matkapurjehtija

        Neljännesvuosisadan Itämerellä ristiin rastiin seilanneena minulle on kyllä muodostunut päinvastainen käsitys. Veneiden koko on kyllä kasvanut, mutta tuntuvat ajavan herkästi koneella ja viihtyvän vierassatamissa, jos sattuu vähän tuulemaan varsinkin vastaisesta. Hyvä puoli tässä on, että luonnonsatamat ovat nykyisin melko hiljaisia, kun kaikki ajavat kilpa-ajoa ehtiäkseen varaamaan hyvän paikan vierassatamassa.


      • Purjehtija

        Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan olet ollut "ruorissa" 3 solmun keskituntinopeudella 733.3 tuntia siis noin yhden kuukauden.Lietkö eläkeläinen tai opettaja,mutta hattua nostan!


      • ope
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Neljännesvuosisadan Itämerellä ristiin rastiin seilanneena minulle on kyllä muodostunut päinvastainen käsitys. Veneiden koko on kyllä kasvanut, mutta tuntuvat ajavan herkästi koneella ja viihtyvän vierassatamissa, jos sattuu vähän tuulemaan varsinkin vastaisesta. Hyvä puoli tässä on, että luonnonsatamat ovat nykyisin melko hiljaisia, kun kaikki ajavat kilpa-ajoa ehtiäkseen varaamaan hyvän paikan vierassatamassa.

        Niin - opettajan kesäloma (ei toki kaikilla opettajilla aina saman mittainen), silti teki tiukkaa saada 1200 nm rikki ilman pidempää reissua. Oma havaintoni on kyllä presiis sama kuin nimimerkillä matka-purjehtija.


      • järjestyy
        Purjehtija kirjoitti:

        Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan olet ollut "ruorissa" 3 solmun keskituntinopeudella 733.3 tuntia siis noin yhden kuukauden.Lietkö eläkeläinen tai opettaja,mutta hattua nostan!

        Täällä on muitakin kuin uraputkessa sählääjiä,iän karttuessa asioita ajattelee toisin.


      • veneitä
        Purjehtija kirjoitti:

        Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan olet ollut "ruorissa" 3 solmun keskituntinopeudella 733.3 tuntia siis noin yhden kuukauden.Lietkö eläkeläinen tai opettaja,mutta hattua nostan!

        Liikuttavaa. Ei kaikkien veneet ole yhtä hitaita kun sun ja toisaalta jotkut saattavat tehdä kesässä muutamia satojen mailien legejä. Kaikki ei purjehdi niinkuin sinä. Tuntematta yhtään miten tämä 2200 mailia purjehtinut on mailinsa taittanut.


      • Saimaan Seilaaja
        Purjehtija kirjoitti:

        Yksinkertaisen laskutoimituksen mukaan olet ollut "ruorissa" 3 solmun keskituntinopeudella 733.3 tuntia siis noin yhden kuukauden.Lietkö eläkeläinen tai opettaja,mutta hattua nostan!

        2200 mailia on aika paljon, mutta ei se nyt mitenkään mahdoton ole. 5 solmun keskinopeudella 440 tuntia.


      • vaivautunut
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        Neljännesvuosisadan Itämerellä ristiin rastiin seilanneena minulle on kyllä muodostunut päinvastainen käsitys. Veneiden koko on kyllä kasvanut, mutta tuntuvat ajavan herkästi koneella ja viihtyvän vierassatamissa, jos sattuu vähän tuulemaan varsinkin vastaisesta. Hyvä puoli tässä on, että luonnonsatamat ovat nykyisin melko hiljaisia, kun kaikki ajavat kilpa-ajoa ehtiäkseen varaamaan hyvän paikan vierassatamassa.

        Kun puhutaan avomerellä purjehtimisesta ei yleensä ole kiire satamiin. Purjehtimaan on lähdetty nauttimaan matkan teosta ja viettämään kiireetöntä yhdessä olo aikaa perheen kanssa.Kasvattaa luonnetta ja team spirittiä lähteä oman perheen voimin vaikka Köpikseen lounaalle.


      • mailer
        veneitä kirjoitti:

        Liikuttavaa. Ei kaikkien veneet ole yhtä hitaita kun sun ja toisaalta jotkut saattavat tehdä kesässä muutamia satojen mailien legejä. Kaikki ei purjehdi niinkuin sinä. Tuntematta yhtään miten tämä 2200 mailia purjehtinut on mailinsa taittanut.

        Kyseiset mailit on seilattu 40 jalan veneellä. kevään ensipurjehdus tehtiin jo ennen vappua retkellä Tallinna-Lehtma-Visby-Köpis-Kiel-Hanko-Helsinki.
        Viime viikolla vielä seilattiin Helsinki-Kotka-Vergi-Helsinki syyspurjehdus.
        Ei ollut merellä ruuhkaa näillä kauden aloitus ja lopetus retkillä.


      • Avomeripurjehtija
        mailer kirjoitti:

        Kyseiset mailit on seilattu 40 jalan veneellä. kevään ensipurjehdus tehtiin jo ennen vappua retkellä Tallinna-Lehtma-Visby-Köpis-Kiel-Hanko-Helsinki.
        Viime viikolla vielä seilattiin Helsinki-Kotka-Vergi-Helsinki syyspurjehdus.
        Ei ollut merellä ruuhkaa näillä kauden aloitus ja lopetus retkillä.

        Oliko Vergin satamassa tapahtunut käännettä parempaan?


      • ope
        mailer kirjoitti:

        Kyseiset mailit on seilattu 40 jalan veneellä. kevään ensipurjehdus tehtiin jo ennen vappua retkellä Tallinna-Lehtma-Visby-Köpis-Kiel-Hanko-Helsinki.
        Viime viikolla vielä seilattiin Helsinki-Kotka-Vergi-Helsinki syyspurjehdus.
        Ei ollut merellä ruuhkaa näillä kauden aloitus ja lopetus retkillä.

        Kausi alkoi pitkäperjantaina. Vastaan tuli Oceanis 37?, Maxi 909, Winga 29 2 kpl ja Swan 40. Meidät ohitti yksi X-332. Muita purjeveneitä ei runsaan kahden päivän aikana näkynyt Kaarinasta Maarianhaminaan ja takaisin, joten kauden alku ainakin on kuten totesit tosi rauhallista liikenteen suhteen.


      • Viki
        mailer kirjoitti:

        Kyseiset mailit on seilattu 40 jalan veneellä. kevään ensipurjehdus tehtiin jo ennen vappua retkellä Tallinna-Lehtma-Visby-Köpis-Kiel-Hanko-Helsinki.
        Viime viikolla vielä seilattiin Helsinki-Kotka-Vergi-Helsinki syyspurjehdus.
        Ei ollut merellä ruuhkaa näillä kauden aloitus ja lopetus retkillä.

        Tosi että ennen vappua oli keikka heitetty? Vai lähditten liikkeelle ennen vappua? Onhan tuon "retken" mittaa kuitenkin reilusti päälle tuhannen mailin ja mikäli olitte yötä mainitsemissasi satamissa niin kolmatta viikkoa tuolla on kuiteskin tuhraantunut. Huhtikuun puolivälissä Suomenlahti oli jäässä, mutta oliko eteläranta jo vapaa?

        Minkalaiset kokemukset muuten on veneen talvisäilytyksestä Tallinnassa? Olisi ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

        Muuten mailerilla meni hyvin, mutta kesä-syyskuun välillä ei paljon maileja kertynyt


      • Viki
        ope kirjoitti:

        Kausi alkoi pitkäperjantaina. Vastaan tuli Oceanis 37?, Maxi 909, Winga 29 2 kpl ja Swan 40. Meidät ohitti yksi X-332. Muita purjeveneitä ei runsaan kahden päivän aikana näkynyt Kaarinasta Maarianhaminaan ja takaisin, joten kauden alku ainakin on kuten totesit tosi rauhallista liikenteen suhteen.

        Olipa vilkasta maaliskuussa! Etenkin kun ottaa huomioon, jotta viime tammikuun lopussa Turussa vedet olivat kyllä auki, mutta sitten jäätilanne tuli suunnilleen normaaliksi:

        "Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 16. päivänä, 177 000 km². Perämeri oli silloin kauttaaltaan jäässä. Selkämerellä oli osittain avointa Finngrundetilta pohjoiseen Sundsvallin edustalle. Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Suomenlahti olivat jään peitossa."

        http://www.fimr.fi/fi/palvelut/jaapalvelu/jaatalvi/2005.html

        Kaarina-Maarianhamina-Kaarina runsaassa kahdessa päivässä? Pääseekö Kaarinaan purjeveneellä (en tosiaan tiedä, ei ole tullut käytyä eikä väylä oikein selvinnyt Pietari-Tukholma yleiskortista)?


      • mailer
        Viki kirjoitti:

        Tosi että ennen vappua oli keikka heitetty? Vai lähditten liikkeelle ennen vappua? Onhan tuon "retken" mittaa kuitenkin reilusti päälle tuhannen mailin ja mikäli olitte yötä mainitsemissasi satamissa niin kolmatta viikkoa tuolla on kuiteskin tuhraantunut. Huhtikuun puolivälissä Suomenlahti oli jäässä, mutta oliko eteläranta jo vapaa?

        Minkalaiset kokemukset muuten on veneen talvisäilytyksestä Tallinnassa? Olisi ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

        Muuten mailerilla meni hyvin, mutta kesä-syyskuun välillä ei paljon maileja kertynyt

        Olet aivan oikeassa.Lähdimme reissuun 26.4 ja takaisin oltiin 16.5.05.Jäätä ei enää merellä näkynyt, mutta kyllä oli kylmä.Vaatetta sai olla reilusti päällä ja lämppäri hörisi sisätiloihin taukoamatta.


      • ope
        Viki kirjoitti:

        Olipa vilkasta maaliskuussa! Etenkin kun ottaa huomioon, jotta viime tammikuun lopussa Turussa vedet olivat kyllä auki, mutta sitten jäätilanne tuli suunnilleen normaaliksi:

        "Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 16. päivänä, 177 000 km². Perämeri oli silloin kauttaaltaan jäässä. Selkämerellä oli osittain avointa Finngrundetilta pohjoiseen Sundsvallin edustalle. Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Suomenlahti olivat jään peitossa."

        http://www.fimr.fi/fi/palvelut/jaapalvelu/jaatalvi/2005.html

        Kaarina-Maarianhamina-Kaarina runsaassa kahdessa päivässä? Pääseekö Kaarinaan purjeveneellä (en tosiaan tiedä, ei ole tullut käytyä eikä väylä oikein selvinnyt Pietari-Tukholma yleiskortista)?

        Tuli vähän lapinlisää. Tais olla helatorstain jälkeinen perjantai. Kaarinan S-Marketista ostettiin evästä - on siitä vielä veneelle hiukka matkaa... Eikä oltu runsaassa kahdessa päivässä takaisin ihan siellä Kaarinassa asti, mutta sieltä lähdettiin tietä nro 180 ajelemaan veneelle.


      • jape
        Viki kirjoitti:

        Olipa vilkasta maaliskuussa! Etenkin kun ottaa huomioon, jotta viime tammikuun lopussa Turussa vedet olivat kyllä auki, mutta sitten jäätilanne tuli suunnilleen normaaliksi:

        "Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 16. päivänä, 177 000 km². Perämeri oli silloin kauttaaltaan jäässä. Selkämerellä oli osittain avointa Finngrundetilta pohjoiseen Sundsvallin edustalle. Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Suomenlahti olivat jään peitossa."

        http://www.fimr.fi/fi/palvelut/jaapalvelu/jaatalvi/2005.html

        Kaarina-Maarianhamina-Kaarina runsaassa kahdessa päivässä? Pääseekö Kaarinaan purjeveneellä (en tosiaan tiedä, ei ole tullut käytyä eikä väylä oikein selvinnyt Pietari-Tukholma yleiskortista)?

        kyll Kaarinaan purjeveneellä pääsee.Syväyttä saa olla runsaat 2,5 m ja maston huippu hiukan yli 20m...sähkövoimajohdot juuri ennen Kaarinan venelaitureita.


      • Viki
        jape kirjoitti:

        kyll Kaarinaan purjeveneellä pääsee.Syväyttä saa olla runsaat 2,5 m ja maston huippu hiukan yli 20m...sähkövoimajohdot juuri ennen Kaarinan venelaitureita.

        Siinäpä sitten eksoottinen kohde ensi kesän purjehduksille!


      • Viki
        mailer kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa.Lähdimme reissuun 26.4 ja takaisin oltiin 16.5.05.Jäätä ei enää merellä näkynyt, mutta kyllä oli kylmä.Vaatetta sai olla reilusti päällä ja lämppäri hörisi sisätiloihin taukoamatta.

        Älä muuta viserrä! Olin itsekin äitienpäivän jälkeisellä viikolla reissussa. Hernerokkasumuja kellon ympäri ja veden sekä ilman lämpötila molemmat asteen pari nollan yläpuolella. Avomerellä oli järkyttävän kylmää ja kosteaa.

        Ei se ole ihme etteivät kaikki moottoriveneilijät ymmärrä purjehduksen nautittavuuden syvintä olemusta :-)


      • toinenkin
        mailer kirjoitti:

        Olet aivan oikeassa.Lähdimme reissuun 26.4 ja takaisin oltiin 16.5.05.Jäätä ei enää merellä näkynyt, mutta kyllä oli kylmä.Vaatetta sai olla reilusti päällä ja lämppäri hörisi sisätiloihin taukoamatta.

        ihan mahdollsista on. Itse lähettiin 28.4 espoosta kohti Maarianhaminaa eikä jäitä ollut missään. Tilaakin oli satamissa ihan hyvin.


      • toimii
        Viki kirjoitti:

        Olipa vilkasta maaliskuussa! Etenkin kun ottaa huomioon, jotta viime tammikuun lopussa Turussa vedet olivat kyllä auki, mutta sitten jäätilanne tuli suunnilleen normaaliksi:

        "Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 16. päivänä, 177 000 km². Perämeri oli silloin kauttaaltaan jäässä. Selkämerellä oli osittain avointa Finngrundetilta pohjoiseen Sundsvallin edustalle. Ahvenanmeri, Saaristomeri ja Suomenlahti olivat jään peitossa."

        http://www.fimr.fi/fi/palvelut/jaapalvelu/jaatalvi/2005.html

        Kaarina-Maarianhamina-Kaarina runsaassa kahdessa päivässä? Pääseekö Kaarinaan purjeveneellä (en tosiaan tiedä, ei ole tullut käytyä eikä väylä oikein selvinnyt Pietari-Tukholma yleiskortista)?

        huhtikuun loppu ajankohtana oikein hyvin. Olemme viettäneet huhtikuun viimeisen viikon jo vuosia merellä, ilma on "raikas" mutta valoisuutta on runsaasti, samoin muuttolintuja. Poikkeuksen tähän teki jäätalvi (muistaakseni -03), jolloin vappunakin oli vielä jäätä saaristomerellä. Seuran saaren saunakaan ei ole kovin "kuormitettu" ja mereenkin voi yrittää pulahtaa.
        Siihen aikaan on tarpeen, että lämppäri toimii. Joistakin satamista saa toki sähköäkin, esim. Gulkrona, Airisto, Nauvo.


      • skdksl
        Viki kirjoitti:

        Tosi että ennen vappua oli keikka heitetty? Vai lähditten liikkeelle ennen vappua? Onhan tuon "retken" mittaa kuitenkin reilusti päälle tuhannen mailin ja mikäli olitte yötä mainitsemissasi satamissa niin kolmatta viikkoa tuolla on kuiteskin tuhraantunut. Huhtikuun puolivälissä Suomenlahti oli jäässä, mutta oliko eteläranta jo vapaa?

        Minkalaiset kokemukset muuten on veneen talvisäilytyksestä Tallinnassa? Olisi ihan mielenkiintoinen vaihtoehto.

        Muuten mailerilla meni hyvin, mutta kesä-syyskuun välillä ei paljon maileja kertynyt

        yhden talven. Ei siitä varastettu muuta isompaa kuin köli.


    • jungmanni

      Ohlson ei ole liian nopea tuolle reitille - hyvin ehdit katsella maisemia. Jon 33 on myös suositeltava vene, sillä siinäkään ei vauhti huimaa päätä. Molemmat ovat siltä kultaiselta ajalta, jolloin veneen nopeus ei ollut mikään kriteeri suunnittelussa, vaan pääpaino oli rungon paksuudessa.

      • mosse

        sitten kun tuulee niin, että laivatkin pysyvät satamassa, niin joko sinä itse, tai viimeistään vaimosi, päättää, että pysytte satamassa ja odotatte tuulen tyyntymistä. Sitä sanotaan merimiestaidoksi.


      • näppylät
        mosse kirjoitti:

        sitten kun tuulee niin, että laivatkin pysyvät satamassa, niin joko sinä itse, tai viimeistään vaimosi, päättää, että pysytte satamassa ja odotatte tuulen tyyntymistä. Sitä sanotaan merimiestaidoksi.

        Näihin sanoihin olisi hyvä päättää tämä keskustelu! Se on nimittäin totta joka sana!


      • jungmanni
        näppylät kirjoitti:

        Näihin sanoihin olisi hyvä päättää tämä keskustelu! Se on nimittäin totta joka sana!

        Varsinainen keskustelunaihe taisi olla, onko Jon33 ylirikattu leija ja Ohlsson 29 liian nopea. Eivät ole. Molemmat ovat hitaita, ihan oikeasti.

        Toinen asia on, millaiseen tuuleen kukin voi lähteä ja millaisella veneellä.

        Jos Ohlsson on niin ylivertaisen hyvä, miksi sitä ei ole valmistettu enää ainakaan 20 vuoteen? ...kun ei ole ollut kysyntää? Ja miksi ei ole ollut kysyntää?


      • asuntoveneilijä
        jungmanni kirjoitti:

        Varsinainen keskustelunaihe taisi olla, onko Jon33 ylirikattu leija ja Ohlsson 29 liian nopea. Eivät ole. Molemmat ovat hitaita, ihan oikeasti.

        Toinen asia on, millaiseen tuuleen kukin voi lähteä ja millaisella veneellä.

        Jos Ohlsson on niin ylivertaisen hyvä, miksi sitä ei ole valmistettu enää ainakaan 20 vuoteen? ...kun ei ole ollut kysyntää? Ja miksi ei ole ollut kysyntää?

        No ei se Ohlsoni kovin hidas kuitenkaan ole (LYS 1,07). Olen monesti yrittänyt pysyä omalla nopeammalla (Lys 1,09) pullukallani (31jalkaa)Ohlsonin kelkassa, ja aina jos tuuli ei ole aivan takaa, olen jäänyt. Jos tuulee vähänkin reippaammin luovilla, niin Ohlson menee menojaan vakaan näköisesti ja minun pullukkani vain niiailee puuskissa ja kyntää nokka syvällä. Oiken vihaksi pistää.
        Ohlsonisti-kaverini sanookin monesti keskinoputensa olevan 5,5 kn tai enemmän kuin minä saan vain 5 tai korkeintaan 5,5,kn. No eihän se 8 tunnin purjehduksella mitään merkitse. Tallinnaan olemme päässeet molemmat. Onkohan ero ollut yhden tuopinkaan vertaa.


      • Ari
        jungmanni kirjoitti:

        Varsinainen keskustelunaihe taisi olla, onko Jon33 ylirikattu leija ja Ohlsson 29 liian nopea. Eivät ole. Molemmat ovat hitaita, ihan oikeasti.

        Toinen asia on, millaiseen tuuleen kukin voi lähteä ja millaisella veneellä.

        Jos Ohlsson on niin ylivertaisen hyvä, miksi sitä ei ole valmistettu enää ainakaan 20 vuoteen? ...kun ei ole ollut kysyntää? Ja miksi ei ole ollut kysyntää?

        Taisi Ohlsonin valmistus loppua muusta syystä kuin kysynnästä. Legendaarinen purjehtija Hannu Niemelä oli 80-luvulla Arteknolla suunnittelemassa mm. Ohlsonia ja sanoi, että kysyntää olisi kyllä ollut, mutta firma lopetti Ohlsonin valmistuksen muusta syystä. Ehkä pahimman laman aikaan kysyntää ei ollut muistakaan veneistä. Veneitä ei kannata kuitenkaan valmistaa varastoon.


      • Juhi
        Ari kirjoitti:

        Taisi Ohlsonin valmistus loppua muusta syystä kuin kysynnästä. Legendaarinen purjehtija Hannu Niemelä oli 80-luvulla Arteknolla suunnittelemassa mm. Ohlsonia ja sanoi, että kysyntää olisi kyllä ollut, mutta firma lopetti Ohlsonin valmistuksen muusta syystä. Ehkä pahimman laman aikaan kysyntää ei ollut muistakaan veneistä. Veneitä ei kannata kuitenkaan valmistaa varastoon.

        No tuossa kommentissa ei ole kovin paljon järkeä. Mitä tahansa tuotetta jossa on kysyntää tarpeeksi, valmistetaan vaikka hamaan tulevaisuuteen, vrt. vaikka kokis. Ja pitää erottaa yleinen venekysyntä mallikohtaisesta kysynnästä. Ei valmistaja lopeta jotain mallia jos mikään vene ei myy, silloin lopetetaan kokonaan.

        Valmistaja voi tietysti vetäytyä jostain markkinasta (tässä tapauksessa mallista)keskittyäkseen johonkin muuhun kannattavuuden takia, vrt.vaikka Swan (tekee enää isompia veneitä). Tai jos valmistajan resurssit ei riitä vanhojen ylläpitoon uusien mallien tullessa markkinoille.

        En tunne uulsoneita/arteknoa yhtään sen enempää, mutta lienee heillä sitten oli parempia ja ehkä myyvempiä malleja tuoda tilalle...tämä vaan näin yrityslogiikan kannalta.


      • hekohekoheko.--
        Ari kirjoitti:

        Taisi Ohlsonin valmistus loppua muusta syystä kuin kysynnästä. Legendaarinen purjehtija Hannu Niemelä oli 80-luvulla Arteknolla suunnittelemassa mm. Ohlsonia ja sanoi, että kysyntää olisi kyllä ollut, mutta firma lopetti Ohlsonin valmistuksen muusta syystä. Ehkä pahimman laman aikaan kysyntää ei ollut muistakaan veneistä. Veneitä ei kannata kuitenkaan valmistaa varastoon.

        Mitäs legendaarista Hannu Niemelässä on :D


      • Joakim
        asuntoveneilijä kirjoitti:

        No ei se Ohlsoni kovin hidas kuitenkaan ole (LYS 1,07). Olen monesti yrittänyt pysyä omalla nopeammalla (Lys 1,09) pullukallani (31jalkaa)Ohlsonin kelkassa, ja aina jos tuuli ei ole aivan takaa, olen jäänyt. Jos tuulee vähänkin reippaammin luovilla, niin Ohlson menee menojaan vakaan näköisesti ja minun pullukkani vain niiailee puuskissa ja kyntää nokka syvällä. Oiken vihaksi pistää.
        Ohlsonisti-kaverini sanookin monesti keskinoputensa olevan 5,5 kn tai enemmän kuin minä saan vain 5 tai korkeintaan 5,5,kn. No eihän se 8 tunnin purjehduksella mitään merkitse. Tallinnaan olemme päässeet molemmat. Onkohan ero ollut yhden tuopinkaan vertaa.

        Ohlsonin LYS-luku on 1,04 tai 1,06 riippuen vuosimallista (1976 vaihtuu).
        http://www.ssf.se/tk/lys/SokLys.asp

        Jos vielä katsoo LYS-kisojen tuloksia, voi havaita, ettei Ohlson todellakaan ole LYS-lukuaan nopeampi, vaan jää sinne Sunwind 27 lähettyville.

        Ei todellakaan ole siis nopea, kun Inferno 29 oli jo 80-luvun alkupuolella LYS 1,14 ja lähes kaikki nykyiset 29-jalkaiset, myös Bavaria 30, ovat LYS-luvultaan 1,1-1,2.


      • mietiskellyt
        Joakim kirjoitti:

        Ohlsonin LYS-luku on 1,04 tai 1,06 riippuen vuosimallista (1976 vaihtuu).
        http://www.ssf.se/tk/lys/SokLys.asp

        Jos vielä katsoo LYS-kisojen tuloksia, voi havaita, ettei Ohlson todellakaan ole LYS-lukuaan nopeampi, vaan jää sinne Sunwind 27 lähettyville.

        Ei todellakaan ole siis nopea, kun Inferno 29 oli jo 80-luvun alkupuolella LYS 1,14 ja lähes kaikki nykyiset 29-jalkaiset, myös Bavaria 30, ovat LYS-luvultaan 1,1-1,2.

        Vertailukohtien hakeminen eri ikäisistä veneistä ei anna ehkä ihan luotettavaa arviointipohjaa. Kokoerojen huomioiminen muuttaa vertailua vielä enemmän. Lähes poikkeuksetta nykyiset venemallit ovat nimellismittaansa nähden vesilinjaltaan 1-2 jalkaa pidempiä kuin 70-80-lukujen veneet. Myös mallimerkintöjen osalta veneen kokonaispituus voi olla jotain muuta. Mainitsemasi Bavaria 30 on mitoiltaan kutakuinkin vanhan 31 jalkaisen kokoa. Sama pätee monen muunkin valmistajan veneisiin. Ero voi olla jopa suurempi kuin 1 jalka.

        Vertailemalla kokonais- ja vesilinjapituudeltaan vastaavia veneitä alkavat lys-kertoimetkin lähestyä toisiaan.


      • Joakim
        mietiskellyt kirjoitti:

        Vertailukohtien hakeminen eri ikäisistä veneistä ei anna ehkä ihan luotettavaa arviointipohjaa. Kokoerojen huomioiminen muuttaa vertailua vielä enemmän. Lähes poikkeuksetta nykyiset venemallit ovat nimellismittaansa nähden vesilinjaltaan 1-2 jalkaa pidempiä kuin 70-80-lukujen veneet. Myös mallimerkintöjen osalta veneen kokonaispituus voi olla jotain muuta. Mainitsemasi Bavaria 30 on mitoiltaan kutakuinkin vanhan 31 jalkaisen kokoa. Sama pätee monen muunkin valmistajan veneisiin. Ero voi olla jopa suurempi kuin 1 jalka.

        Vertailemalla kokonais- ja vesilinjapituudeltaan vastaavia veneitä alkavat lys-kertoimetkin lähestyä toisiaan.

        Bavaria on toki selkeästi isompi, mutta tällä palstalla tuntuu olevan henkilöitä, jotka luulevat Ohlsonia sitä nopeammaksi.

        Inferno 29:n vesilinja tuskin juurikaan poikkeaa Ohlson 29:sta, mutta silti se on aika rutkasti nopeampi. 80-luvun puolitonnareissa oli lyhyt vesilinja, mutta LYS-luvut olivat 1,15-1,18.

        Miksi vertailu pitäisi edes tehdä vesilinjan mukaan? Joku Dehler 29 tai FG 28E on kaikin puolin Ohlsonin kokoinen vene. Pituus, levyes ja paino ovat kaikki suunnilleen samat. Runkomuoto (mukaan lukien keula ja perä eli vesilinja), purjeala ja köli ovatkin sitten melko erilaiset.

        Kehitys kehittyy, joten nykyään osataan suunnitella nopeampia veneitä. Tässä tärkeä osansa on myös kasvaneella vesilinjalla, mutta se ei suinkaan ole ainoa selittävä tekijä.


      • Albiino
        Joakim kirjoitti:

        Bavaria on toki selkeästi isompi, mutta tällä palstalla tuntuu olevan henkilöitä, jotka luulevat Ohlsonia sitä nopeammaksi.

        Inferno 29:n vesilinja tuskin juurikaan poikkeaa Ohlson 29:sta, mutta silti se on aika rutkasti nopeampi. 80-luvun puolitonnareissa oli lyhyt vesilinja, mutta LYS-luvut olivat 1,15-1,18.

        Miksi vertailu pitäisi edes tehdä vesilinjan mukaan? Joku Dehler 29 tai FG 28E on kaikin puolin Ohlsonin kokoinen vene. Pituus, levyes ja paino ovat kaikki suunnilleen samat. Runkomuoto (mukaan lukien keula ja perä eli vesilinja), purjeala ja köli ovatkin sitten melko erilaiset.

        Kehitys kehittyy, joten nykyään osataan suunnitella nopeampia veneitä. Tässä tärkeä osansa on myös kasvaneella vesilinjalla, mutta se ei suinkaan ole ainoa selittävä tekijä.

        Eikös se Ohlson ole vähän tarkoituksellisesti alirikattu, josta selittyy melkein puolet nopeuserosta. En kyllä Ohlsonilla lähtisi kisaamaan peruskesätuulilla. Inferno 29 ja vanhempi Ohlson -77 on tullut kokeiltua. Inferno on kevyellä tuulella soiva peli, mutta Ohlson aallokossa ja puuskaisella tai muuten voimakkaammalla tuulella aikalailla rauhallisempi.
        Nopeudella on hintansa kun se tehdään Infernon tavoin.


      • Arc
        hekohekoheko.-- kirjoitti:

        Mitäs legendaarista Hannu Niemelässä on :D

        Tiedä legendaa, mutta jotain meriittiä: purjehtijaliiton valinta v. 2004 kippari. On hänestä kuultu jotain jo monia vuosia sitten, mutten jaksa kaivaa muististani tekemisiänsä.


      • skiiiper
        Juhi kirjoitti:

        No tuossa kommentissa ei ole kovin paljon järkeä. Mitä tahansa tuotetta jossa on kysyntää tarpeeksi, valmistetaan vaikka hamaan tulevaisuuteen, vrt. vaikka kokis. Ja pitää erottaa yleinen venekysyntä mallikohtaisesta kysynnästä. Ei valmistaja lopeta jotain mallia jos mikään vene ei myy, silloin lopetetaan kokonaan.

        Valmistaja voi tietysti vetäytyä jostain markkinasta (tässä tapauksessa mallista)keskittyäkseen johonkin muuhun kannattavuuden takia, vrt.vaikka Swan (tekee enää isompia veneitä). Tai jos valmistajan resurssit ei riitä vanhojen ylläpitoon uusien mallien tullessa markkinoille.

        En tunne uulsoneita/arteknoa yhtään sen enempää, mutta lienee heillä sitten oli parempia ja ehkä myyvempiä malleja tuoda tilalle...tämä vaan näin yrityslogiikan kannalta.

        Jep Artinat..


    • Kajuutta

      Saneli kysynnän!
      Repikää siitä.

      • Albiino

        Arteknokin keskittyi peräkajuutallisten (mm. Artina29 ja 33) valmistamiseen. Ohlsonista tuli Winga29 Ruottin länsirannikolla. Valmistus loppui ennen 80-luvun puoliväliä.


    • molempi parempi

      Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja.

    • flyer 27

      on vene joka on merikelpoinen kaikissa olosuhteissa.

      • VARTEENOTETTAVISTA

        OLEN SAMAA MIELTÄ, FINNFLYER 27 OLISI OIVA HANKINTA. HELPPO JA MUKAVA PURJEHDITTAVA.


    • Mopomies

      surffilauta ni ei tuulesta oo ku hyötyä. Käyt sit samalla moikkaamassa Estonian hemmoja, siellä ku ne vaan palelee.

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2149
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1762
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1500
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      234
      1265
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      61
      1250
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      16
      1079
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      1002
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      983
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      103
      684
    Aihe