Tarvitsen todellakin käytännön apua ja tukea ahdistavaan olooni.
Mieheni ilmoitti 17 vuoden yhdessäplon jälkeen että elämä on ollut tylsää ja väritöntä viime vuodet.
Meillä on yhteinen asunto, ja molemmilla laina puoliksi.
En todellakaan oleta että suhteen pitäisi enään olla juhlista juhlinta, mutta olo on kuin seinään juokseella.
Vaikeuksia on ollut, tottakai, molemmista johtuen. Seksielämä on ollut nollassa jo vuosia kun mieheni on haluton. Olen 37v, kauniskin nainen joka huolehtii itsestään. Ystäväni eivät ole ymmärtäneet miksi mieheni on haluton, enkä ole minäkään sitä ymmärtänyt mutta asiasta prässäämisen olen vuosia sitten jo lopettanut.
On totta että elettävää elämää on kummalakin vielä vuosikymmeniä, mutta nyt tuntuu siltä etten uutta miestä koskaan löydä, sillä en käy juurikaan ravintoloissa ja työsuhderomanssia en halua.
En tiedä kuinka laina asiat hoituvat yhden ihmisen palkkatuloilla, olen hoitaja ja palkkani sen mukainen, lainaa ollutkin vasta parisen vuotta. Vuokralle en halua mennä kun vuokrat vastaavat lainanlyhennystä.
En koe olevani muuten mitenkään avuton, mutta yksinäisyys ja toiset konkreettiset asiat pelottavat todellakin. Ahdistus on suuri.
mies hakee eroa 17 v jälkeen
20
4165
Vastaukset
- tilalle
Minulta lähti myös mies 17 vuoden jälkeen. Olen vain sinua muutamia vuosia vanhempi. Laihduin prosessissa 6 kg, joka teki todella hyvää ulkonäölleni. En enää päästäkkään itseäni lihomaan.
Olo helpotti heti kun mies lähti ja koko prosessi selkeni. Olen koko ikäni harrastanut lavatansseja ja annoin nyt musiikin viedä enemmän, kun huomasin kehittyväni harrastuksessani.
En ole ahdistunut enää,vaan olo on kevyempi kuin vuosikausiin ja nythän on toivoa uudesta onnesta ... vapaita miehiä on markkinoilla vaikka kuinka paljon ...
Huonossa suhteessa ei kannata elää. Hankkiudu ihmisten pariin.
Olet hyvin säilynyt, sinuthan huomataan. Minullakin on useita ihailijoita ...- brie
Kiitos kannustavasta viestistäsi!
Itsetunto romahti todellakin ja tilalle tuli tunne etten kelpaa.
Toki haluaisin uuden ihmissuhteen, mutta en varmasti kykene sellaiseen ollessani näin hajalla.
En todellakaan aio jäädä nykyisen kumppanini ystäväksi, vaikka hän sitä ehdotti. Mielenkiinto jäädä seuraamaan hänen tulevaa eläämää on nollassa.
Näin äkkiseltään en edes osaa keksiä paikkaa jossa voin uusiin ihmisiin tutustua. Asun helsingissä ja koen että täälä ainoa paikka ihmiskontakteihin on ravintolat. En ole absolutisti, mutta en lähde varattuja miehiä katselemaan ravintoloihin.
Sekin mietityttää että jos löydän ikäiseni tai siis jonkin verran vanhemman, vapaan miehen niin mikä hänessä on vialla, kun kerran on vapaa.
Uutta ihmissuhdetta mietin nyt jo siksi, että en halua sinkkuelämään vaan ihmissuhteen jossa saan ja voin antaa hellyyttä ja huomiota. - sinussa
brie kirjoitti:
Kiitos kannustavasta viestistäsi!
Itsetunto romahti todellakin ja tilalle tuli tunne etten kelpaa.
Toki haluaisin uuden ihmissuhteen, mutta en varmasti kykene sellaiseen ollessani näin hajalla.
En todellakaan aio jäädä nykyisen kumppanini ystäväksi, vaikka hän sitä ehdotti. Mielenkiinto jäädä seuraamaan hänen tulevaa eläämää on nollassa.
Näin äkkiseltään en edes osaa keksiä paikkaa jossa voin uusiin ihmisiin tutustua. Asun helsingissä ja koen että täälä ainoa paikka ihmiskontakteihin on ravintolat. En ole absolutisti, mutta en lähde varattuja miehiä katselemaan ravintoloihin.
Sekin mietityttää että jos löydän ikäiseni tai siis jonkin verran vanhemman, vapaan miehen niin mikä hänessä on vialla, kun kerran on vapaa.
Uutta ihmissuhdetta mietin nyt jo siksi, että en halua sinkkuelämään vaan ihmissuhteen jossa saan ja voin antaa hellyyttä ja huomiota.on vialla, kun kerran olet vapaa?
- Brie
sinussa kirjoitti:
on vialla, kun kerran olet vapaa?
En tiedä.
Eikä siihen kumppanilta ole tullut vastausta. Syyksi erolle sanoi että on seurustellut kahden naisen kanssa 45v ikäänsä mennessä, eikä ole varma haluaako enään koskaan seurustellakaan, kun ei ole tietoa millaista olisi itsekseen olla ja mennä.
En osaa syytä itsestäni siihen löytää. Omat vikani minussa tietysti on, sitä en hetkeäkään epäile, mutta ketäpä virheetön luonteeltaan on?
- mies49
Minusta vaimo halusi eron vaikka olen kaikkeni tehnyt suhteen eteen. Ero on ollut selvä jo vuosia, käytännön toteutus vasta nyt. Joten minulla on ollut aikaa tehdä jo etukäteen tuota surutyötä, joka sinulla on vasta menossa ja edessä. Mietihän tarkkaan oletko valmis heti uuteen suhteeseen.
Jos nyt kuitenkin sitä uutta kumppania haluat etsiä niin tämän suomi 24:n treffisivusto on yksi vaihtoehto, siellä on kyllä muitakin eronneita. Olet vain tarkkana, siellä on monenlaista yrittäjää, ihan kuin siellä ravintolassakin.
Ja yksi vinkki tuohon laina-asiaan, en tosin tiedä onko sinulla siihen vielä mahdollisuutta. Itse pysyin omistusasunnossa kiinni jatkamalla laina-aikaa, jolloin kuukausierät pienenivät.
Käy pankissa juttelemassa, jollet itse osaa niitä laskeskella.
Koetahan jaksella, et ole yksin.- brie
Näin ajattelin toimia, samalla voisin kilpailuttaa nordean vaikkapa aktialla jolla kaiketi on korot edullisempia.
Noloa vaan kun tässä iässä ei pankkiasiat ole vaivattomin juttu.
Pienestä on kiinni hienoisen valon näkeminen, kun viestinne jo tuovat hieman lohtua tähän kaaokseen !
Kun viestissäni kyseenalaistin muut vapaat ravintoloissa... ja lähinnä sen mikä heissä on vialla, niin asiaa enemmän mietittyäni tulin tulokseen että pelkään törmääväni vain kertakäyttösuhdetta hakeviin. Niitä tarjouksia ajoittain saan, mutta eivät ole mun juttu.
- ajatella
Puolen vuoden yksinään asuminen ei todella ole katastrofi. Pääset itsesi kanssa sovintoon, olet läpikäynyt suhteesi. Teet sinulle tärkeitä asioita, valmistelet jo joulua, käyt konserteissa, kirjastossa, uimassa, salilla, yleisöluennolla, poltat kynttilöitä ja hemmottelet itseäsi. Mies ja rakkaus tulee varmasti kuvioihin, mutta ei väkisin. Jos nyt sorrut ensimmäiseen, joka sanoo mukavia asioita, joita haluat kuulla, luultavasti petyt. Toivottavasti et hae epätoivoisesti kumppania vaan uskaltaisit elää myös yksin, joskus se on mahtava vaihtoehto.
- Niksnaksi
Tunnut painottavan yhteistä lainaanne ja pelkoasi siitä, että miten löydät uuden miehen.
Ovatko nuo nyt ihan oikeita syitä jäädä yhteen? Et vaikuta siltä, että sydämesi on särkynyt, olet vain huolissasi tulevaisuudestasi. Ehkä sinunkin olisi paras etsiä itsellesi mies, josta erotessasi et ensimmäiseksi ajattelisi taloutta ja uuden miehen löytämistä. Tai jos et sellaista miestä voi löytää, niin elä yksin.- joitain ajatuksia
Voi olla niinkin, että noita ns käytännönasioita on helpompi työstää kun emotionaalista puolta. Niitä voi hallita, niihin on saatavissa selkeyttä, asiat menee eteenpäin. Tunnepuolta ei ehkä edes uskalla aluksi ajatella/tuntea koska se ei ole samalla tavalla hallittavissa. Kun sisällä on kaaos, yrittää muuten saada järjestystä aikaan. Vaikka kaappeja siivoamalla. Pitää olla armollinen itselleen. Tunteet on myönnettävä ja läpikäytävä. Mutta ei välttämättä kaikkia heti.
Tosin voi olla niinkin, ettei jäljellä olevia tunteita hirmuisesti ole. - vaikeaa,vaikeaa,vaikeaa..
joitain ajatuksia kirjoitti:
Voi olla niinkin, että noita ns käytännönasioita on helpompi työstää kun emotionaalista puolta. Niitä voi hallita, niihin on saatavissa selkeyttä, asiat menee eteenpäin. Tunnepuolta ei ehkä edes uskalla aluksi ajatella/tuntea koska se ei ole samalla tavalla hallittavissa. Kun sisällä on kaaos, yrittää muuten saada järjestystä aikaan. Vaikka kaappeja siivoamalla. Pitää olla armollinen itselleen. Tunteet on myönnettävä ja läpikäytävä. Mutta ei välttämättä kaikkia heti.
Tosin voi olla niinkin, ettei jäljellä olevia tunteita hirmuisesti ole.olen eroani vatvonut ja vielä vuosien päästä saatan itkeä ja tuntea että:minulla ei ole kotia nyt missään!Helppoa eroa ei taida ollakkaan.
- Jallu
vaikeaa,vaikeaa,vaikeaa.. kirjoitti:
olen eroani vatvonut ja vielä vuosien päästä saatan itkeä ja tuntea että:minulla ei ole kotia nyt missään!Helppoa eroa ei taida ollakkaan.
Minä kiitin Luojaani, kun ex haki eroa minusta, ja pääsin siten siitä akasta ja suvustaan eroon.
Hetkeäkään en ole kaivannut takaisin siihen myllytykseen. - ilo palannut taas
Jallu kirjoitti:
Minä kiitin Luojaani, kun ex haki eroa minusta, ja pääsin siten siitä akasta ja suvustaan eroon.
Hetkeäkään en ole kaivannut takaisin siihen myllytykseen.onnea ja vaikka vaikea ero olikin olen myös kiitollinen että mies löysi uuden ja lähti.
- 50 v mies
Tottakai tuntuu pahalta kun tulee tuollainen yllätys.
Mutta toisaalta, hei. "Seksielämä on ollut nollassa jo vuosia kun mieheni on haluton". Mitä elämää sellainen on? Sinä olet kaunis, itsestään huolehtiva nainen ja sun pitäisi elää kuin nunna?
Täytyyhän avioliitossa saada läheisyyttä. Jokainen ihminen tarvitsee sitä. Nyt odotat että pääset surutyön yli ja sitten huomaat että noin nätille ja fiksulle naiselle löytyy ottajia paljonkin.
Eikä ne kaikki mitään luusereita ole vaikka ovat sinkkuja. Ethän sinäkään ole! - asia....
Surullista luettavaa. Itselläni samanlainen kokemus myös, elämä kun ei ollut sellaista kun hän halusi eli liian rutiinin omaista. Hypättiin suhteesta heti toiseen ja sillähän se elämä korjautuikin. Ei siinä toisen tunteita paljon ajateltu. En tiedä kauanko paha olo kestää mutta tuntuu että liian kauan, oma kehoni on alkanut oikkuilee tästä kaikesta kovasti, paineet päällä koko ajan. Toivonkin sinulle kaikkea hyvää ja jaksamista kaikesta huolimatta, pidä itsestäsi huolta. Helppoja sanoja kunhan on voimaa niiden toteuttamiseen, yritää pitää vaikka väkisin....
- jättäjä mies
Kaksi epäkohtaa kumpuavat esiin: miehesi on haluton vaikka kaveriesi mielestä olet haluttava. Tiedoksesi: ei ulkonäkö merkitse, jos henkinen puoli tökkii.
Haluat asua omistusasunnossa, mutta ei ole varaa. C'est la vie. Haluat siis pysyä ukkosi kanssa paremman elintason takia?
Jos välittäisit miehestäsi - vaikka et rakastaisi - suostuisit eroon ja hyväksyisit sen mukana tuomat muutokset, ja opettelisit elämään ilman sitä miestä.
Muuta käytännön apua ei varmaankaan ole?- Brie
Luen viestejänne koko sydämestäni, tukeudun siihen mitä nyt minulla on.
En ole pystynyt ystävilleni vielä mieheni ilmoituksesta kertomaan kun itku valtaa minut, enkä nyt tarkoita parin kyyneleen lirauttamista. Onneksi on ystäviä joihin voin tukeutua kun sen aika tulee. Nyt just tosin tuntuu siltä että jokaikinen lähipiirissäni on onnellisessa suhteessa, ja siksi myöskin tuntuu vaikealta heille edes asiasta kertoa.
Roikun siis aikani täälä oloani työstämässä, sillä teillä jotka tällä topikilla käytte on oletettavasti omakohtaisia kokemuksia aiheesta... joko jätettynä tai jättäneenä. - sama edessä
Brie kirjoitti:
Luen viestejänne koko sydämestäni, tukeudun siihen mitä nyt minulla on.
En ole pystynyt ystävilleni vielä mieheni ilmoituksesta kertomaan kun itku valtaa minut, enkä nyt tarkoita parin kyyneleen lirauttamista. Onneksi on ystäviä joihin voin tukeutua kun sen aika tulee. Nyt just tosin tuntuu siltä että jokaikinen lähipiirissäni on onnellisessa suhteessa, ja siksi myöskin tuntuu vaikealta heille edes asiasta kertoa.
Roikun siis aikani täälä oloani työstämässä, sillä teillä jotka tällä topikilla käytte on oletettavasti omakohtaisia kokemuksia aiheesta... joko jätettynä tai jättäneenä.Minun tilanteeni on varmaan menossa samaan kuin sinulla. Avioliittoa on takana reilu 20 vuotta ja mieheni mielestä liitto on käynyt liian arkiseksi, tunteet ovat kuolleet. Seksielämä on meilläkin nollassa. Perhetilanteemme on vain sellainen, ettei liittoa ole helppo lopettaa, kun se ei koske vain meitä kahta.
Tilannehan koettelee todella itsetuntoa. Sitä hakee helposti itsestä kaiken aikaa vikaa, mitä olen tehnyt väärin. Kuitenkin "tangoon" tarvitaan kaksi. Minä olen ratkaissut asiaa niin että olen nyt todella alkanut panostamaan itseeni, ottanut omaa aikaa, alkanut hoitamaan itseäni paremmin ym. Ja tein sellaista, mitä ikinä en olisi uskonut tekeväni, menin toisen miehen kanssa sänkyyn. Ja ihanaa seksiä olikin, avasi silmäni sille, että olen haluttava ja muutenkin ok. Nyt on vain vaikeampaa jatkaa tätä farssia, no täytyy katsoa päivä kerrallaan.
Tärkeää on kuitenkin oppia arvostamaan itseään, huolehtia itsestään. Taloudelliset asiat kyllä järjestyvät, yksinäisyys on se pelottava asia. Täytyy vain uskoa siihen, että edessäpäin on monta ihanaakin asiaa. Itke vain itkusi ensin rauhassa, mutta kun sitten pystyt asiasta ystäviesi kanssa juttelemaan, se kyllä vahvistaa sinua. - yksin kahlaaja
sama edessä kirjoitti:
Minun tilanteeni on varmaan menossa samaan kuin sinulla. Avioliittoa on takana reilu 20 vuotta ja mieheni mielestä liitto on käynyt liian arkiseksi, tunteet ovat kuolleet. Seksielämä on meilläkin nollassa. Perhetilanteemme on vain sellainen, ettei liittoa ole helppo lopettaa, kun se ei koske vain meitä kahta.
Tilannehan koettelee todella itsetuntoa. Sitä hakee helposti itsestä kaiken aikaa vikaa, mitä olen tehnyt väärin. Kuitenkin "tangoon" tarvitaan kaksi. Minä olen ratkaissut asiaa niin että olen nyt todella alkanut panostamaan itseeni, ottanut omaa aikaa, alkanut hoitamaan itseäni paremmin ym. Ja tein sellaista, mitä ikinä en olisi uskonut tekeväni, menin toisen miehen kanssa sänkyyn. Ja ihanaa seksiä olikin, avasi silmäni sille, että olen haluttava ja muutenkin ok. Nyt on vain vaikeampaa jatkaa tätä farssia, no täytyy katsoa päivä kerrallaan.
Tärkeää on kuitenkin oppia arvostamaan itseään, huolehtia itsestään. Taloudelliset asiat kyllä järjestyvät, yksinäisyys on se pelottava asia. Täytyy vain uskoa siihen, että edessäpäin on monta ihanaakin asiaa. Itke vain itkusi ensin rauhassa, mutta kun sitten pystyt asiasta ystäviesi kanssa juttelemaan, se kyllä vahvistaa sinua.Pahinta on kun on pettynyt toiveissaan, ja ehkä menettää osan luottamusta ihmisiin (miehiin). Se on se mikä itkettää, eivät tosiasiat. Miksi itkisin sellaista että "mies ei rakasta minua" ? Se olisi hieman turhankin itsekeskeinen ajattelutapa. Jos mies ei rakasta niin sitten ei. Mitä minä sellaisessa miehessä roikkumaan...
- Flora
Minulla on nyt 1,5 v vastaavanlaisesta jutusta. 20vuoden yhteiselämä loppui. Haluttomuuden ja onnettomuuden syyksi paljastui toinen nainen. Todellakin yllätyksenä. Vieläkin olen katkera siitä, etten tajunnut asian oikeaa laitaa. Minun muuttaessa pois yhteisestä asunnosta , sinne muutti uusi emäntä noin 2vk:n kuluttua... Aika uskomatonta ,mutta totta.
Mutta jotakin hyvää tästäkin. Ahdistava olo helpottui, kun asioille tuli nimet ja tilanne tuli päivänvaloon. Aikaisemmin syynä oli vain onneton olotila, jota yritin pakonomaisesti poistaa...huonolla menestyksellä. En enää osannut olla edes oma luonnollinen itseni.
Vaikka asia vieläkin kaivertaa, tiedän kuitenkin selviäni tästä.
Raha-asioissa pankin puheille rohkeasti. Itsellä nyt asuntolaina ja autolaina, mutta tiedän tästäkin selviäni. Niin selviät sinäkin, aivan varmasti!! - Leijonamieli
Olet nainen parhaassa iässä ja kukkeimmillasi, ainakin viestität niin.Jos toinen on "kylmä kuin ruumihin perse",ei sun kannata roikkua sellaisessa hepussa kiinni, ja tykkäät jopa kahden ihmisen välisestä kauneimmasta asiasta eli seksistä.Käytännön asiat varmaankin järjestyy jos haet eroa,muista että avioerokin on mahdollisuus ei
uhka.Ja sinulla voi olla elettävää elämää yhtäpaljon
edessäpäin kuin takanapäin.Muista, kyllä hyviä miehiä löytyy aivan varmasti kun vain olet liikekannalla ja alat vaikka harrastaa jotain kivaa.Mullakin on monta harrastusta ja on ollut hyvä huomata että kivoja kandia löytyy vaikka kuinka vaikka en haluakkaan varattuna miehenä pelehtiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762025Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361709Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi81358Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu591171Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2241169Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161024- 60945
Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58934