Tiesittekö, että joka vuosi Suomessa kuolee 300 ihmistä kipulääkkeisiin. Jenkeissä heitä kuolee 50.000 vuodessa.
Ettekö usko? Katsokaa tv1 ensi maanantaina klo 8:48.
Ja tänäänkin 11 kipupotilasta pääsi kivuistaan, mutta ei pillereillä... raportti sivuillani.
Ihmisiä kuolee...
16
1926
Vastaukset
- lääkkeet
Särky on niin kova että on pakko syödä vahvoja lääkkeitä. Ei jaksa muuten elää. Olisin mieluusti ilman.
- tämän tosiasian?
Suomessa tekee yli 200 kipupotilasta itsemurhan vakuutuslääkäreiden takia?
Yhdenkin kipupotilaan itsemurha lääkärin takia on liikaa, saati yli 200:n.
Vakuutuslääkärit ovat suurimpia vapaana kulkevia rikollisia Suomessa, MIKSI ? - kaikilla
kivusta kärsivillä ei ole kovinkaan montaa vaihtoehtoa kuin lääkitys helpottamaan tai kovemmat kivut.
Uskoisin kylläkin kaikkien tiedostavan lääkityksestä aiheutuvat ongelmat
Itseän ei oikein kiinnosta katsella moisia ohjelmia siksi, että v-käyrä vain alkaa nousemaan. - hoidettu
Jos olette jo valmiit kuolemaan kipujenne takia, niin miksi ette sitä ennen kokeilisi tuota.
Eilisen näkemäni jälkeen ole varma, että vähintään 9/10 kipupotilasta voidaan parantaa kertahoidolla! Sääli ettei kukaan usko...
http://personal.inet.fi/koti/faro/Selkasivut/Rapo.html- itse usko
Sellaista yksinkertaista asiaa, että kaikki kivut EIVÄT johdu selästä tai edes S1- nivelestä.
Perkele sentään, kun käyttäydyt kuin pieni poika joka on löytänyt jonkun uuden asian!!!
Ole tyytyväinen, että olet saanut apua vaivoihisi, mutta älä koko aikaa ole sitä tyrkyttämässä meille joilla on kovia kipuja jostain muusta syystä.
Ei paljoa auta S1- nivelen repiminen, jos on kädessä, jalassa, päässä tai missä tahansa kehossa särkyjä esim. tapaturman tai kolarin takia. - hoidettu
itse usko kirjoitti:
Sellaista yksinkertaista asiaa, että kaikki kivut EIVÄT johdu selästä tai edes S1- nivelestä.
Perkele sentään, kun käyttäydyt kuin pieni poika joka on löytänyt jonkun uuden asian!!!
Ole tyytyväinen, että olet saanut apua vaivoihisi, mutta älä koko aikaa ole sitä tyrkyttämässä meille joilla on kovia kipuja jostain muusta syystä.
Ei paljoa auta S1- nivelen repiminen, jos on kädessä, jalassa, päässä tai missä tahansa kehossa särkyjä esim. tapaturman tai kolarin takia.Suurin syy käsi ja olkapääkipuihin on olkapään sijoiltaanmeno. Suurin syy pääkipuihin on kallolaatan "lukko". Ja suurin syy selittämättömiin hermosärkyihin on si-nivelten ja lonkkanivelten sijoiltaanolo.
Ja nimenomaan onnettomuuksissa, kaatumisissa ja törmäyksissä ne nivelet menevät sijoiltaan!
Eilen todistin sitä 11 erilaiselta potilaalta!
Jos sinulla on jo paljon kipuja etkä voi elää, niin mitä menetät, jos kokeilisit tuota? Etkö viitsisi edes vilkaista? - Monaa
hoidettu kirjoitti:
Suurin syy käsi ja olkapääkipuihin on olkapään sijoiltaanmeno. Suurin syy pääkipuihin on kallolaatan "lukko". Ja suurin syy selittämättömiin hermosärkyihin on si-nivelten ja lonkkanivelten sijoiltaanolo.
Ja nimenomaan onnettomuuksissa, kaatumisissa ja törmäyksissä ne nivelet menevät sijoiltaan!
Eilen todistin sitä 11 erilaiselta potilaalta!
Jos sinulla on jo paljon kipuja etkä voi elää, niin mitä menetät, jos kokeilisit tuota? Etkö viitsisi edes vilkaista?Voi sinua "Hoidettu"!Olet tosi naurettava,mutta se kai on tarkoituksesikin...
Ainakaan mun kipuihini eivät nikamanniksauttajat kyllä voi tehdä mitään...
On nimittäin luita vähän järeämmin paskana. - hoidettu
Monaa kirjoitti:
Voi sinua "Hoidettu"!Olet tosi naurettava,mutta se kai on tarkoituksesikin...
Ainakaan mun kipuihini eivät nikamanniksauttajat kyllä voi tehdä mitään...
On nimittäin luita vähän järeämmin paskana.Ei tietenkään, jos luut on selkeesti rikkipoikkipaskana. En mä ihan idiootti sentään ole! ;) Ei kuolleitakaan voi herättää (yleensä) eloon.
Mut jos on muuten vain kipuja... pullistumia, fibroa, jne. - tatti
hoidettu kirjoitti:
Ei tietenkään, jos luut on selkeesti rikkipoikkipaskana. En mä ihan idiootti sentään ole! ;) Ei kuolleitakaan voi herättää (yleensä) eloon.
Mut jos on muuten vain kipuja... pullistumia, fibroa, jne.Onko tullut mieleen että kipu ja tuska voi olla esim reumaa? Siihen tasan ei auta mikään nivelkäsittely tms...pakko vaan syödä lääkkeitä että pääsee liikkeelle.Kaikki jutut suinkaan ei parane noilla systeemeillä.
- hoidettu
tatti kirjoitti:
Onko tullut mieleen että kipu ja tuska voi olla esim reumaa? Siihen tasan ei auta mikään nivelkäsittely tms...pakko vaan syödä lääkkeitä että pääsee liikkeelle.Kaikki jutut suinkaan ei parane noilla systeemeillä.
Tuolla on hoidettu 20 ms-potilastakin terveeksi. Reumasta en tiedä, mutta miksei sekin onnistuisi? Jos lääkärit tekevät virhediagnooseja ms-taudista ja fibromyalgiasta (joka on vain lääkäreiden keksimä), niin miksi reuma olisi poikkeus?
Olen edelleen samaa mieltä, että kaikkia ei voi parantaa, mutta jos tulee tänne kysymään helpotusta kipuhinsa, niin annan vinkin.
Mutta jos tulee tänne kysymään apua reumaansa, nii tuskin vastaan sellaisiin viesteihin, ainakaan vielä. Haluan ensin nähdä omin silmin sellaisen parantumisen.
Fibromyalgiapotilaan parantumisen näin eilen.
- Pärre
sinun tarkoitusperiäsi vai haluatko ainoastaan mahdollisimman paljon kävijöitä sivullesi??
Oletetaan, että palstalla puhutaan siitä aiheesta mikä on palstan nimi eli kipupalstalla kivuista ja apukeinoja niiden helpottamiseksi -eikö ole näin?
Joten tällä periaatteella kysyisin tästä linkistä(mikä ei siis johda sivullesi):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000329&posting=22000000011439727
Tuo on MS-Tautipalsta, jossa olet sivuasi käynyt mainostamassa.
Joten tuollahan pitäisi puhua MS:stä -eikö vain?
Siksi ihmettelen vastaustasi sinulle tehtyyn kysymykseen.
" Oletko sinä parantunut!Voisitko kertoa tarkemmin?Miten se vaikutti?Sanoiko lääkäri,että saat terveen paperit?Kiinnostunut olen jos sillä olet tullut terveeksi.Voisitko vastata".
Ja vastaus kuului..... no käykää katsomassa.
Kovasti toivoisin sinun vähäsen rajoittavan, koska liikatarjonta asiasta kuin asiasta vie siitä mielenkiinnon.- hoidettu
Haluan kertoa kipupotilaille, että he voivat parantua!
Itse kärsin kovista selkä- ja iskiaskivuista aikoinaan. Kivut saa kyllä lievennettyä kiputabuilla, mutta lisäksi mun jalat puutuili, enkä sitenm voinu tehdä mitään. Olin aina väsynyt silloin.
Nyt ne ajat on ohi. Kiitos siitä sille kelle se kuuluu. Mulla on uusi elämä!
"Oletetaan, että palstalla puhutaan siitä aiheesta mikä on palstan nimi eli kipupalstalla kivuista ja apukeinoja niiden helpottamiseksi -eikö ole näin? "
Niin. Tarjoan apukjeinoja niiden POISTAMISEKSI!
"Joten tuollahan pitäisi puhua MS:stä -eikö vain? "
Niin, jos kerron, että kymmeniä MS-tautipotilaita on parannettu, niin enkös silloin puhu oikeasta asiasta?
"" Oletko sinä parantunut!Voisitko kertoa tarkemmin?Miten se vaikutti?Sanoiko lääkäri,että saat terveen paperit?Kiinnostunut olen jos sillä olet tullut terveeksi.Voisitko vastata". "
Niin, koska mun tarinani on jo sinne kertaalleen kirjoitettu. Voinhan mä sen copy-pastata tähän, mut se on julmetun pitkä! Helpompi on laittaa linkki...
Tuossa se on sua varten copy-pastattuna:
Oma kiputarinani
Mitä oireita sitten si-nivelen dislokaatiosta voi tulla? Oireet voivat olla mitä vain kipua iskiaksesta, päänsärkyyn. Kerronpa nyt omat kokemukseni.
Jo nuorena 80-luvun alussa muistan, kun minulle jossakin terveystarkastuksessa sanottiin, että jalkani ovat eri mittaiset. Luvassa oli kuulemma selkävaivoja aikuisena. Lisäksi ryhtini oli hiukan huono.
Nuorena kärsin jo hiukan selkävaivoista, kantapäävaivoista ja olkapääkivuista. Ne olivat kuitenkin aika lieviä. Sitten kun siellä koulun penkillä piti istua ahkerammin parikymppisenä, alkoi selkä vaivaamaan enemmän. Mukaan tuli myös niska- ja hartiakivut. Tämä tuossa 80-90 luvun vaihteessa.
Armeijan jälkeen reilu parikymppisenä alkoivat sitten jalat puutuilemaan 90-luvun alussa. Elikkä etureidet menetti voimansa. Lihakset olivat ikäänkuin lamaantuneet. Lisäksi tuli ihan kuin ylirasitusoireita: päänsärkyä, unettomuutta, hengen ahdistusta, sydämen muljahtelua, jalkojen ja alaselän hikoilua. Näitä tuli aina pari kertaa vuodessa ja ne kesti viikosta muutamaan kuukauteen. Silloin ei urheilla juurikaan voinut. Näiden välillä oli sitten helpompia jaksoja, jolloin jalatkin toimi jotenkin. Vasen takareisi ja pakara olivat jatkuvasti vähän kireänä.
Sitten alkoi lisäksi oikea olkapää oireilemaan. Oikea käsi puutuili. Siirryin käyttämään tietokoneen hiirtä vasemmassa kädessä. Aloin käymään hierojalla.
90-luvun puolessavälissä sitten kerran punttisalilla selkää vihlas pahasti ja ambulanssilla salilta sairaalaan, kun en kyennyt kun konttaamaan. Sairaalassa annettiin joku lihasrentoutuspiikki ja sit kotiin. Selkä oli todella tuskankipee muutaman päivän. Siitä alkoi sitten alaselkää viiltämään aina välillä. Urheilun jälkeen saattoi vatsalihakset, pakarat ja takareidet olla tuskallisen jumissa useita päiviä. Kävin pari kertaa kiropraktikolla. Hän totesi, että lantioni on vinossa ja jalat eri mittaiset. Myös lavan seudulla yläselässä oli pientä polttelua lihaksissa.
90-luvun lopulla todettiin sit välilevyn pullistumat. Kipu heijastui vasempaan jalkaan. Kävin kahdestikin magneettikuvauksessa. Eihän niistä kuvista juuri mitään iloa ollu, kun tiesin itsekin, että selässä on vikaa. No kai niistä varmistettiin, ettei mitään rakennevikoja ollu..? Niskat jumissa ja kädet puutuili, varsinkin oikea käsi. Tein pari surullisenkuuluisaa fysiatrin tapaamista, kiropraktikolla ja naprapaatilla useita kertoja. (ks. kokemuksia lääkäreistä) Diagnoosia oli: skolioosi, vino lantio, huono ryhti, jalat eri mittaiset. Toimenpiteet: korotuspala lyhyemmän jalan alle. Jätin hommaamatta sen.
90-luvun lopulla urheiluinnostus sitten alkoi hiipumaan, kun kipu- ja voimattomuusjaksot kestivät kahdesti vuodessa 4-5 kuukautta kerrallaan. Eli urheiluaikaa jäi vain pari kertaa vuodessa parin kuukauden ajan. Ja sekin aika oli lähinnä odottelua, että milloin kivut ja jalkojen puutumiset taas iskevät.
90-luvun ja 2000-luvun vaihteessa oli pahin aika. Iskias viilsi selkää ja kouristeli takareittä. Nyt kouristelu oli siirtynyt myös oikeaan kankkuun ja takareiteen. Istuminen oli hankalaa. Kiputabuja vaan naamaan. Lääkäreiltä ei saanu muuta apua. Yläselän kipujakin oli, mut ne jäi alaselän kipujen varjoon. Kävin akupunktiossa ja naprapaatilla kymmeniä kertoja. Kokeilin myös vyöhyketerapiaa ja hermoratahierontaa. Tavallista hierontaa myös useilla eri hierojilla.
Sitten joskus 2001 tai 02 tais välilevyt puhjeta itsekseen. Tai olinhan mä joka aamu punttisalilla kipulääkkeiden voimin rääkkäämässä selkä- ja vatsalihaksia. Joka tapauksessa iskiaskivut hävisivät. Selkä oli kuitenkin yhä jähmeä ja hiukan kipeä. Lisäksi välillä selästä vihlas vihasesti. Mut kun oli varovasti, ni oli siedettävä olo. Kävin yhä naprapaatilla ja akupunktiossa silloin tälllöin. Jalat puutuili yhä. Ainoastaan selkäkipu väheni eikä iskias juurikaan vaivannu.
Kovempi urheilu oli unohdettu. Pelailin aina silloin tällöin, jos oli kivuton aika. Paria varvasta poltteli aina välillä vasemmassa jalassa. Lisäks vasemmassa jalkapohjassa oli välillä kramppeja.
2005 toukokuussa löysin fysiatrin, jonka diagnoosi oli: si-nivelen dislokaatio. Hän myös osasi korjata sen juuri ja juuri. Se vain ei pysynyt. Kesäkuussa Jouko Holma paransi mut kunnolla ja aloitin urheilun välittömästi uudelleen. Joukolla kävin sittemmin kaksi kertaa uusiksi, koska tuo si-nivel oli hiukan huono pysymään paikallaan.
Joukon jälkeen kävin vielä pari kertaa eräällä kalevalaisella kansanparantajalla, joka mobilisoi kivasti ristiluutani. Sen jälkeen lantioni oli täydellinen.
Nyt jalat toimii ja alaselkä on loistava. Hartioissa on taas jotain häikkää ja oikea käsi puutuilee. Epäilen, että olkapää taas sijoiltaan. Kävin OMT-fysioterapiassa, mut ei ne mitään keksiny. Eikä tuo kalevalainen kansanparantajakaan keksiny siihen mitään. Varasin Holmalle ajan parin viikon päähän. Hän saa katsoa, onko olkapääni kohdallaan. Ihmettelen, jos vika ei sieltä löydy. Sääli ettei muut osaa...
No nyt sain itse laitettua vasemman olkapään paikalleen, jotta napsahti. Joukolta opitulla menetelmällä se onnistui ihan itse. Nyt polttelu loppui ja pää kääntyy taas hyvin. Katsotaan auttaako se käsien puutuiluun...
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kokemuksia lääkäreistä
Kyllä puistattaa lukea mitä lääkärit ehdottelevat si-nivellukon parantamiseksi: Korotuspaloja lyhyemmän jalan alle. Aivan väärin!!! Korjataan virhe virheellä?
Tai kortisonipiikkejä puolen vuoden välein, tai sitten leikkausta, jossa ruuveilla laitetaan si-nivel kohdalleen ja sitten puoleksi vuodeksi si-niveltukivyö päällä. Huh! Nämä ovat vasta ihan niitä viimeisiä keinoja!
Välilevyn pullistumia leikellään, nikamia luudutetaan... Ja kohta ollaan taas uusissa leikkeuksissa. Tokihan sen pullistuman voi leikkaamalla hoitaa, mutta ei se estä uusien tulemista, paitsi leikattuun kohtaan. Terveeseen selkään ei pullistumia tule!
Si-nivelen lukon voi avata manipulaatiolla. Valitettavasti sitä ei kovin moni osaa. Tiedän Suomessa kaksi henkilöä, jotka sen osaavat tehdä. Toinen heistä on fysiatri, mutta hän ei sitä osaa tehdä kunnolla. Toinen on sitten itseoppinut jäsenkorjaaja.
Tämä itseoppinut jäsenkorjaaja siis peittoaa taidoillaan lähes kaikki Suomen fysiatrit, kiropraktikot, naprapaatit, (kalevalaiset) jäsenkorjaajat, fysioterapeutit, OMT-fysioterapeutit ja mitä muita niitä nyt onkaan... Tälle jäsenkorjaajalle tulee jopa ulkomailta potilaita: Ruotsista, Norjasta ja jopa brittejä.
Itse olen käynyt useammankin lääkärin vastaanotolla. Noin 4 fysiatria, 2 kiropraktikkoa, ortopedi, naprapaatti, ainakin 3 fysioterapeuttia, OMT-fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja... Lisäksi tuttuni ovat kokeilleet toistakymmentä muuta kiropraktikkoa ja fysiatria. Turhaan!!!
Tarinoita lääkäreistä
Kaikkein huvittavimpia ovat olleet juuri nuo kalliit fysiatrit. 10min vastaanoton jälkeen lähdin joka kerta päätäni pudistellen pois noin 60-80 euroa köyhempänä.
Ensimmäinen fysiatri ei edes tutkinut selkääni vaan sanoi, että jalkani ovat eri mittaiset, mutta se ei hänen mukaansa voi olla selkäkipujen syynä. Sitten hän keksi, että jalkaterieni kaari on liian rintava ja käski ostaa etuholvituet (vai oliko se etukaariholvituki?). Selästä hän ei puhunut enää mitään.
Seuraava fysiatri katseli taivutuksiani ja naureskeli, että onpa jäykkä mies. Sitten hän totesi, että minun pitäisi alkaa harrastamaan liikuntaa. Kysyin, että eikö 15 tuntia urheilua viikossa sitten riitä? Sitten hän keksi, että uiminen pitää jättää pois, koska uidessa selkä kaareutuu taakse ja se on haitaksi. Noihin aikoihin kävin uimassa pari kertaa viikossa punttisalin jälkeen.
Kolmas fysiatri käski sitten aloittaa uimisen. Kysyin häneltä, että juuri kaksi päivää aiemmin toinen fysiatri oli sen kieltänyt. Siihen hän vastasi, että ”No eri lääkärit uskoo eri asioihin - menes nyt siitä!”. Sinne meni 80 euroa ja mut ajettiin vastaanotolta pois kuudessa minuutissa!!
Sitten oli vuorossa urheilulääkäri. Hän epäili, että alaselän kivut johtuvat tulehtuneesta yläselän lihaksesta ja nappasi kortisonipiikin lihakseen vasemman lavan viereen. Auttoiko? Ei yhtään!
Ortopedi lähetti mut magneettikuvauksiin. Ensin hän suuttui minulle, kun olin kehdannut käydä kiropraktikolla, näillä manipulaatiohoidoilla kun on kuulemma vaarallista käydä! Ne ovat hänen mielestään ihan humpuukkia. Minun olisi kuulema pitänyt tulla tämän ortopedin vastaanotolle heti eikä vasta nyt. Hän sitten suositteli mulle, että Helsingissä on eräs hyvä paikka jossa otetaan erinomaisia magneettikuvia. Muualla ei kuulemma ole niin hyvä laitteita, että niistä hyvin mitään näkisi. Töissä eräs työkaveri sitten vihjasi, että tämä ortopedi on osaomistajana tuossa ”erinomaisessa” firmassa. No en mennyt sinne vaan Philips Medical Systemsin ilmaiseen kuvaukseen. Sit vein kuvat ortopedille ja hän totesi, että välilevyn pullistumiahan siellä näkyy. Kysyin mitä niille tehdään ja hän totesi, että ei mitään. Kysyin, että entä jos oisin tullu aiemmin niin kuin hän sanoi. Hän ei vastannut. Työnsi kouraani lähetteen fysikaaliseen hoitoon (3 kertaa), käveli ohitseni avaamaan huoneensa oven ja viittoili minua poistumaan. Fysikaalisessa hoidossa sitten naurettiin, että eipä ole ennen nähty lähetettä, jossa lukee vain 3 kertaa hoitoa!
Tässä nämä hauskat lääkäritarinat. Kiropraktikoista ja muista ei yhtä hauskoja juttuja ole, sillä niistä on ollu oikeasti apua. Nämä manipulaatiohoitajat sentään saavat hetkellisesti kipuja lievitettyä. Heidän ansiostaan näinkin pitkälle selvisin. Mutta kiropraktikot ja naprapaatit kuitenkin vain availevat selkärangan nikamien lukkoja, eivätkä lainkaan ota kantaa siihen, että mistä ne tulevat. Lantiotakin vääntelevät joka kerta kovasti, mutta ei siitä ole juurikaan hyötyä. Parin päivän kuluttua kivut ovat ennallaan. Akupunktiokin on joskus tehokkaampaa. Akupunktiolla sain osan selkälihaksista hereille ja toimimaan. Siitäkin oli mulle suurta apua.
Tässä välissä kävin pään magneettikuvauksissa ja hermoratatutkimuksissa. Olipa sekin tuskainen kokemus, kun lihaksiin tökitään neuloja ja annetaan viiltäviä sähköiskuja. Turhaa kidutusta!
Neljäs fysiatri sentään osasi jotain! Hän ihmetteli ja tutkiskeli mua yli tunnin kunnes vihdoin keksi, että mulla on si-nivelen dislokaatio, joka ei kyllä mitenkään selitä kuulemma oireitani. Onneni oli, kun hän kuulemma on Suomessa ainoa, joka osaa sen korjata. Tämän fysiatrin hoidosta sitten innostuinkin, sillä vaivani parani kertaheitolla. Iloa kesti kolme viikkoa, kunnes oireet tulivat takaisin. Sain peruutuspaikan tälle samalle fysiatrille ja hän ei ensin uskonut millään, että mulla on taas si-nivel poissa paikoiltaan. Mutta kun hän taas tutki mut, niin sitten uskoi. Tällä kertaa hän painoi nivelen paikoilleen paljon kovempaa painaen. Nyt sitä ihanaa oloa kesti kolme päivää, kunnes taas nivel poistui paikaltaan.
Parantuminen
Kesälomat painoi päälle ja seuraava mahdollinen vastaanottoaika olisi mennyt kolmen kuukauden päähän. Ei kiva! Mutta nyt tiesin missä se vika oli! Piti vain etsiä joku joka sen osaa korjata. Työpaikalla siten eräs mies sanoi, että hän oli käyny Lahdessa jäsenkorjaajalla, joka juuri samaa kohtaa oli painanut, tosin hiukan eri tavalla.
Saman tien soitto Lahteen ja aika seuraavalle päivälle. Lahdessa Jouko Holma sitten näytti, kuinka jalkani ovat eri mittaiset ja lantio vinossa. Sen kyllä jo tiesin itsekin. Mutta sitten hän työnsi lantioni suoraksi, vetäs lonkat paremmin paikoilleen ja jalat olivatkin sitten saman mittaiset. Ja päälle hän vielä veti oikean olkapään kohdalleen. En edes osannut ajatella, että olkapää voi olla poissa paikaltaan ja toimia silti normaalisti. Tai olihan se vaivannu jo vuosia ja käsi myös välillä puutuili, mut silti!
Ja mikä olo!!! Takaisin töihin ja terveysasemalle pituuden mittaukseen. Olin pidentynyt yli 1,5 senttiä! Sen muutoksen huomasin jo itsekin! Myös ryhti oli parantunut. Selkä ei ollu enää notkolla.
Seuraavalla viikolla olin SM-kisoissa ekaa kertaa vuosiin. Ja peli kulki! Olkapää ja käsi toimi loistavasti, jalat jaksoi mahtavasti eikä selkäkään vaivannu. Olo oli ihan unelma! Sitä juhlaa kesti taas kolmisen viikkoa, kunnes taas nivel livahti pois. Nyt ne oireet tuli taas entistä nopeammin ja kovempana: armoton selkäkipu! Ei muuta ku uus aika Joukolle ja lantio takaisin paikalleen. Nyt otin varovasti pari viikkoa ja sit vasta jatkoin urheilua. Hyvältä tuntui. Mutta jälleen kolmen viikon kuluttua nivel poistui paikaltaan. Tuskaa!
Mutta tällä kertaa tajusin, miksi niin tapahtui! Kaikkina niinä aiempinakin kertoina, kun nivel oli liikkunut pois, en ollut urheilemassa tai tekemässä mitään. Istuin silloin autossa, joka kerta! Eli autossa istuminen oli huono juttu. No tietenkin, siinähän on pehmeä penkki ja tuki tulee penkin reunoista juuri lonkan sivulle. Tarpeeksi kauan kun istuu, niin lihakset rentoutuvat eivätkä tue kunnolla ja nivel painuu pois paikoiltaan. Ei muuta ku taittelin pienen pyyhkeen takapuolen alle ja uudestaan Lahteen (tais olla heinäkuun lopulla 2005). Sen käynnin jälkeen nivel on pysynyt paikallaan nyt jo kolmatta kuukautta. Lonkka tuntuu yhtä hiukan oudolta, varsinkin istuessa, mutta olihan se ollu poissa paikoiltaan ainakin 20-30 vuotta.
13 vuoden selkeä oireilu ja 8-10 vuoden selkäkivut ja jalkojen voimattomuus on nyt ehkä voitettu! Hyvältä ainakin tuntuu.
Sittemmin oon vähän opiskellut tuota si-nivelongelmaa. Saattaa olla, että jopa 98% alaselän ongelmista ja iskiasvaivoista johtuu siis tuosta. Ja ne kaikki on hoidettavissa helposti. Toisaalta siinä jäis suurin osa kiropraktikoista työttömiks...
Urheilu maistuu taas! Tämä on uusi elämä! Tein jo paluun urheiluun ja ensimmäistä kertaa elämässäni ens vuonna on tähtäimessä SM-mitali! - Pärre
hoidettu kirjoitti:
Haluan kertoa kipupotilaille, että he voivat parantua!
Itse kärsin kovista selkä- ja iskiaskivuista aikoinaan. Kivut saa kyllä lievennettyä kiputabuilla, mutta lisäksi mun jalat puutuili, enkä sitenm voinu tehdä mitään. Olin aina väsynyt silloin.
Nyt ne ajat on ohi. Kiitos siitä sille kelle se kuuluu. Mulla on uusi elämä!
"Oletetaan, että palstalla puhutaan siitä aiheesta mikä on palstan nimi eli kipupalstalla kivuista ja apukeinoja niiden helpottamiseksi -eikö ole näin? "
Niin. Tarjoan apukjeinoja niiden POISTAMISEKSI!
"Joten tuollahan pitäisi puhua MS:stä -eikö vain? "
Niin, jos kerron, että kymmeniä MS-tautipotilaita on parannettu, niin enkös silloin puhu oikeasta asiasta?
"" Oletko sinä parantunut!Voisitko kertoa tarkemmin?Miten se vaikutti?Sanoiko lääkäri,että saat terveen paperit?Kiinnostunut olen jos sillä olet tullut terveeksi.Voisitko vastata". "
Niin, koska mun tarinani on jo sinne kertaalleen kirjoitettu. Voinhan mä sen copy-pastata tähän, mut se on julmetun pitkä! Helpompi on laittaa linkki...
Tuossa se on sua varten copy-pastattuna:
Oma kiputarinani
Mitä oireita sitten si-nivelen dislokaatiosta voi tulla? Oireet voivat olla mitä vain kipua iskiaksesta, päänsärkyyn. Kerronpa nyt omat kokemukseni.
Jo nuorena 80-luvun alussa muistan, kun minulle jossakin terveystarkastuksessa sanottiin, että jalkani ovat eri mittaiset. Luvassa oli kuulemma selkävaivoja aikuisena. Lisäksi ryhtini oli hiukan huono.
Nuorena kärsin jo hiukan selkävaivoista, kantapäävaivoista ja olkapääkivuista. Ne olivat kuitenkin aika lieviä. Sitten kun siellä koulun penkillä piti istua ahkerammin parikymppisenä, alkoi selkä vaivaamaan enemmän. Mukaan tuli myös niska- ja hartiakivut. Tämä tuossa 80-90 luvun vaihteessa.
Armeijan jälkeen reilu parikymppisenä alkoivat sitten jalat puutuilemaan 90-luvun alussa. Elikkä etureidet menetti voimansa. Lihakset olivat ikäänkuin lamaantuneet. Lisäksi tuli ihan kuin ylirasitusoireita: päänsärkyä, unettomuutta, hengen ahdistusta, sydämen muljahtelua, jalkojen ja alaselän hikoilua. Näitä tuli aina pari kertaa vuodessa ja ne kesti viikosta muutamaan kuukauteen. Silloin ei urheilla juurikaan voinut. Näiden välillä oli sitten helpompia jaksoja, jolloin jalatkin toimi jotenkin. Vasen takareisi ja pakara olivat jatkuvasti vähän kireänä.
Sitten alkoi lisäksi oikea olkapää oireilemaan. Oikea käsi puutuili. Siirryin käyttämään tietokoneen hiirtä vasemmassa kädessä. Aloin käymään hierojalla.
90-luvun puolessavälissä sitten kerran punttisalilla selkää vihlas pahasti ja ambulanssilla salilta sairaalaan, kun en kyennyt kun konttaamaan. Sairaalassa annettiin joku lihasrentoutuspiikki ja sit kotiin. Selkä oli todella tuskankipee muutaman päivän. Siitä alkoi sitten alaselkää viiltämään aina välillä. Urheilun jälkeen saattoi vatsalihakset, pakarat ja takareidet olla tuskallisen jumissa useita päiviä. Kävin pari kertaa kiropraktikolla. Hän totesi, että lantioni on vinossa ja jalat eri mittaiset. Myös lavan seudulla yläselässä oli pientä polttelua lihaksissa.
90-luvun lopulla todettiin sit välilevyn pullistumat. Kipu heijastui vasempaan jalkaan. Kävin kahdestikin magneettikuvauksessa. Eihän niistä kuvista juuri mitään iloa ollu, kun tiesin itsekin, että selässä on vikaa. No kai niistä varmistettiin, ettei mitään rakennevikoja ollu..? Niskat jumissa ja kädet puutuili, varsinkin oikea käsi. Tein pari surullisenkuuluisaa fysiatrin tapaamista, kiropraktikolla ja naprapaatilla useita kertoja. (ks. kokemuksia lääkäreistä) Diagnoosia oli: skolioosi, vino lantio, huono ryhti, jalat eri mittaiset. Toimenpiteet: korotuspala lyhyemmän jalan alle. Jätin hommaamatta sen.
90-luvun lopulla urheiluinnostus sitten alkoi hiipumaan, kun kipu- ja voimattomuusjaksot kestivät kahdesti vuodessa 4-5 kuukautta kerrallaan. Eli urheiluaikaa jäi vain pari kertaa vuodessa parin kuukauden ajan. Ja sekin aika oli lähinnä odottelua, että milloin kivut ja jalkojen puutumiset taas iskevät.
90-luvun ja 2000-luvun vaihteessa oli pahin aika. Iskias viilsi selkää ja kouristeli takareittä. Nyt kouristelu oli siirtynyt myös oikeaan kankkuun ja takareiteen. Istuminen oli hankalaa. Kiputabuja vaan naamaan. Lääkäreiltä ei saanu muuta apua. Yläselän kipujakin oli, mut ne jäi alaselän kipujen varjoon. Kävin akupunktiossa ja naprapaatilla kymmeniä kertoja. Kokeilin myös vyöhyketerapiaa ja hermoratahierontaa. Tavallista hierontaa myös useilla eri hierojilla.
Sitten joskus 2001 tai 02 tais välilevyt puhjeta itsekseen. Tai olinhan mä joka aamu punttisalilla kipulääkkeiden voimin rääkkäämässä selkä- ja vatsalihaksia. Joka tapauksessa iskiaskivut hävisivät. Selkä oli kuitenkin yhä jähmeä ja hiukan kipeä. Lisäksi välillä selästä vihlas vihasesti. Mut kun oli varovasti, ni oli siedettävä olo. Kävin yhä naprapaatilla ja akupunktiossa silloin tälllöin. Jalat puutuili yhä. Ainoastaan selkäkipu väheni eikä iskias juurikaan vaivannu.
Kovempi urheilu oli unohdettu. Pelailin aina silloin tällöin, jos oli kivuton aika. Paria varvasta poltteli aina välillä vasemmassa jalassa. Lisäks vasemmassa jalkapohjassa oli välillä kramppeja.
2005 toukokuussa löysin fysiatrin, jonka diagnoosi oli: si-nivelen dislokaatio. Hän myös osasi korjata sen juuri ja juuri. Se vain ei pysynyt. Kesäkuussa Jouko Holma paransi mut kunnolla ja aloitin urheilun välittömästi uudelleen. Joukolla kävin sittemmin kaksi kertaa uusiksi, koska tuo si-nivel oli hiukan huono pysymään paikallaan.
Joukon jälkeen kävin vielä pari kertaa eräällä kalevalaisella kansanparantajalla, joka mobilisoi kivasti ristiluutani. Sen jälkeen lantioni oli täydellinen.
Nyt jalat toimii ja alaselkä on loistava. Hartioissa on taas jotain häikkää ja oikea käsi puutuilee. Epäilen, että olkapää taas sijoiltaan. Kävin OMT-fysioterapiassa, mut ei ne mitään keksiny. Eikä tuo kalevalainen kansanparantajakaan keksiny siihen mitään. Varasin Holmalle ajan parin viikon päähän. Hän saa katsoa, onko olkapääni kohdallaan. Ihmettelen, jos vika ei sieltä löydy. Sääli ettei muut osaa...
No nyt sain itse laitettua vasemman olkapään paikalleen, jotta napsahti. Joukolta opitulla menetelmällä se onnistui ihan itse. Nyt polttelu loppui ja pää kääntyy taas hyvin. Katsotaan auttaako se käsien puutuiluun...
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kokemuksia lääkäreistä
Kyllä puistattaa lukea mitä lääkärit ehdottelevat si-nivellukon parantamiseksi: Korotuspaloja lyhyemmän jalan alle. Aivan väärin!!! Korjataan virhe virheellä?
Tai kortisonipiikkejä puolen vuoden välein, tai sitten leikkausta, jossa ruuveilla laitetaan si-nivel kohdalleen ja sitten puoleksi vuodeksi si-niveltukivyö päällä. Huh! Nämä ovat vasta ihan niitä viimeisiä keinoja!
Välilevyn pullistumia leikellään, nikamia luudutetaan... Ja kohta ollaan taas uusissa leikkeuksissa. Tokihan sen pullistuman voi leikkaamalla hoitaa, mutta ei se estä uusien tulemista, paitsi leikattuun kohtaan. Terveeseen selkään ei pullistumia tule!
Si-nivelen lukon voi avata manipulaatiolla. Valitettavasti sitä ei kovin moni osaa. Tiedän Suomessa kaksi henkilöä, jotka sen osaavat tehdä. Toinen heistä on fysiatri, mutta hän ei sitä osaa tehdä kunnolla. Toinen on sitten itseoppinut jäsenkorjaaja.
Tämä itseoppinut jäsenkorjaaja siis peittoaa taidoillaan lähes kaikki Suomen fysiatrit, kiropraktikot, naprapaatit, (kalevalaiset) jäsenkorjaajat, fysioterapeutit, OMT-fysioterapeutit ja mitä muita niitä nyt onkaan... Tälle jäsenkorjaajalle tulee jopa ulkomailta potilaita: Ruotsista, Norjasta ja jopa brittejä.
Itse olen käynyt useammankin lääkärin vastaanotolla. Noin 4 fysiatria, 2 kiropraktikkoa, ortopedi, naprapaatti, ainakin 3 fysioterapeuttia, OMT-fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja... Lisäksi tuttuni ovat kokeilleet toistakymmentä muuta kiropraktikkoa ja fysiatria. Turhaan!!!
Tarinoita lääkäreistä
Kaikkein huvittavimpia ovat olleet juuri nuo kalliit fysiatrit. 10min vastaanoton jälkeen lähdin joka kerta päätäni pudistellen pois noin 60-80 euroa köyhempänä.
Ensimmäinen fysiatri ei edes tutkinut selkääni vaan sanoi, että jalkani ovat eri mittaiset, mutta se ei hänen mukaansa voi olla selkäkipujen syynä. Sitten hän keksi, että jalkaterieni kaari on liian rintava ja käski ostaa etuholvituet (vai oliko se etukaariholvituki?). Selästä hän ei puhunut enää mitään.
Seuraava fysiatri katseli taivutuksiani ja naureskeli, että onpa jäykkä mies. Sitten hän totesi, että minun pitäisi alkaa harrastamaan liikuntaa. Kysyin, että eikö 15 tuntia urheilua viikossa sitten riitä? Sitten hän keksi, että uiminen pitää jättää pois, koska uidessa selkä kaareutuu taakse ja se on haitaksi. Noihin aikoihin kävin uimassa pari kertaa viikossa punttisalin jälkeen.
Kolmas fysiatri käski sitten aloittaa uimisen. Kysyin häneltä, että juuri kaksi päivää aiemmin toinen fysiatri oli sen kieltänyt. Siihen hän vastasi, että ”No eri lääkärit uskoo eri asioihin - menes nyt siitä!”. Sinne meni 80 euroa ja mut ajettiin vastaanotolta pois kuudessa minuutissa!!
Sitten oli vuorossa urheilulääkäri. Hän epäili, että alaselän kivut johtuvat tulehtuneesta yläselän lihaksesta ja nappasi kortisonipiikin lihakseen vasemman lavan viereen. Auttoiko? Ei yhtään!
Ortopedi lähetti mut magneettikuvauksiin. Ensin hän suuttui minulle, kun olin kehdannut käydä kiropraktikolla, näillä manipulaatiohoidoilla kun on kuulemma vaarallista käydä! Ne ovat hänen mielestään ihan humpuukkia. Minun olisi kuulema pitänyt tulla tämän ortopedin vastaanotolle heti eikä vasta nyt. Hän sitten suositteli mulle, että Helsingissä on eräs hyvä paikka jossa otetaan erinomaisia magneettikuvia. Muualla ei kuulemma ole niin hyvä laitteita, että niistä hyvin mitään näkisi. Töissä eräs työkaveri sitten vihjasi, että tämä ortopedi on osaomistajana tuossa ”erinomaisessa” firmassa. No en mennyt sinne vaan Philips Medical Systemsin ilmaiseen kuvaukseen. Sit vein kuvat ortopedille ja hän totesi, että välilevyn pullistumiahan siellä näkyy. Kysyin mitä niille tehdään ja hän totesi, että ei mitään. Kysyin, että entä jos oisin tullu aiemmin niin kuin hän sanoi. Hän ei vastannut. Työnsi kouraani lähetteen fysikaaliseen hoitoon (3 kertaa), käveli ohitseni avaamaan huoneensa oven ja viittoili minua poistumaan. Fysikaalisessa hoidossa sitten naurettiin, että eipä ole ennen nähty lähetettä, jossa lukee vain 3 kertaa hoitoa!
Tässä nämä hauskat lääkäritarinat. Kiropraktikoista ja muista ei yhtä hauskoja juttuja ole, sillä niistä on ollu oikeasti apua. Nämä manipulaatiohoitajat sentään saavat hetkellisesti kipuja lievitettyä. Heidän ansiostaan näinkin pitkälle selvisin. Mutta kiropraktikot ja naprapaatit kuitenkin vain availevat selkärangan nikamien lukkoja, eivätkä lainkaan ota kantaa siihen, että mistä ne tulevat. Lantiotakin vääntelevät joka kerta kovasti, mutta ei siitä ole juurikaan hyötyä. Parin päivän kuluttua kivut ovat ennallaan. Akupunktiokin on joskus tehokkaampaa. Akupunktiolla sain osan selkälihaksista hereille ja toimimaan. Siitäkin oli mulle suurta apua.
Tässä välissä kävin pään magneettikuvauksissa ja hermoratatutkimuksissa. Olipa sekin tuskainen kokemus, kun lihaksiin tökitään neuloja ja annetaan viiltäviä sähköiskuja. Turhaa kidutusta!
Neljäs fysiatri sentään osasi jotain! Hän ihmetteli ja tutkiskeli mua yli tunnin kunnes vihdoin keksi, että mulla on si-nivelen dislokaatio, joka ei kyllä mitenkään selitä kuulemma oireitani. Onneni oli, kun hän kuulemma on Suomessa ainoa, joka osaa sen korjata. Tämän fysiatrin hoidosta sitten innostuinkin, sillä vaivani parani kertaheitolla. Iloa kesti kolme viikkoa, kunnes oireet tulivat takaisin. Sain peruutuspaikan tälle samalle fysiatrille ja hän ei ensin uskonut millään, että mulla on taas si-nivel poissa paikoiltaan. Mutta kun hän taas tutki mut, niin sitten uskoi. Tällä kertaa hän painoi nivelen paikoilleen paljon kovempaa painaen. Nyt sitä ihanaa oloa kesti kolme päivää, kunnes taas nivel poistui paikaltaan.
Parantuminen
Kesälomat painoi päälle ja seuraava mahdollinen vastaanottoaika olisi mennyt kolmen kuukauden päähän. Ei kiva! Mutta nyt tiesin missä se vika oli! Piti vain etsiä joku joka sen osaa korjata. Työpaikalla siten eräs mies sanoi, että hän oli käyny Lahdessa jäsenkorjaajalla, joka juuri samaa kohtaa oli painanut, tosin hiukan eri tavalla.
Saman tien soitto Lahteen ja aika seuraavalle päivälle. Lahdessa Jouko Holma sitten näytti, kuinka jalkani ovat eri mittaiset ja lantio vinossa. Sen kyllä jo tiesin itsekin. Mutta sitten hän työnsi lantioni suoraksi, vetäs lonkat paremmin paikoilleen ja jalat olivatkin sitten saman mittaiset. Ja päälle hän vielä veti oikean olkapään kohdalleen. En edes osannut ajatella, että olkapää voi olla poissa paikaltaan ja toimia silti normaalisti. Tai olihan se vaivannu jo vuosia ja käsi myös välillä puutuili, mut silti!
Ja mikä olo!!! Takaisin töihin ja terveysasemalle pituuden mittaukseen. Olin pidentynyt yli 1,5 senttiä! Sen muutoksen huomasin jo itsekin! Myös ryhti oli parantunut. Selkä ei ollu enää notkolla.
Seuraavalla viikolla olin SM-kisoissa ekaa kertaa vuosiin. Ja peli kulki! Olkapää ja käsi toimi loistavasti, jalat jaksoi mahtavasti eikä selkäkään vaivannu. Olo oli ihan unelma! Sitä juhlaa kesti taas kolmisen viikkoa, kunnes taas nivel livahti pois. Nyt ne oireet tuli taas entistä nopeammin ja kovempana: armoton selkäkipu! Ei muuta ku uus aika Joukolle ja lantio takaisin paikalleen. Nyt otin varovasti pari viikkoa ja sit vasta jatkoin urheilua. Hyvältä tuntui. Mutta jälleen kolmen viikon kuluttua nivel poistui paikaltaan. Tuskaa!
Mutta tällä kertaa tajusin, miksi niin tapahtui! Kaikkina niinä aiempinakin kertoina, kun nivel oli liikkunut pois, en ollut urheilemassa tai tekemässä mitään. Istuin silloin autossa, joka kerta! Eli autossa istuminen oli huono juttu. No tietenkin, siinähän on pehmeä penkki ja tuki tulee penkin reunoista juuri lonkan sivulle. Tarpeeksi kauan kun istuu, niin lihakset rentoutuvat eivätkä tue kunnolla ja nivel painuu pois paikoiltaan. Ei muuta ku taittelin pienen pyyhkeen takapuolen alle ja uudestaan Lahteen (tais olla heinäkuun lopulla 2005). Sen käynnin jälkeen nivel on pysynyt paikallaan nyt jo kolmatta kuukautta. Lonkka tuntuu yhtä hiukan oudolta, varsinkin istuessa, mutta olihan se ollu poissa paikoiltaan ainakin 20-30 vuotta.
13 vuoden selkeä oireilu ja 8-10 vuoden selkäkivut ja jalkojen voimattomuus on nyt ehkä voitettu! Hyvältä ainakin tuntuu.
Sittemmin oon vähän opiskellut tuota si-nivelongelmaa. Saattaa olla, että jopa 98% alaselän ongelmista ja iskiasvaivoista johtuu siis tuosta. Ja ne kaikki on hoidettavissa helposti. Toisaalta siinä jäis suurin osa kiropraktikoista työttömiks...
Urheilu maistuu taas! Tämä on uusi elämä! Tein jo paluun urheiluun ja ensimmäistä kertaa elämässäni ens vuonna on tähtäimessä SM-mitali!olen kyllä käynyt sivuillasi lukemassa tuon tekstin, sekä olen tyytyväinen tehtyäsi korjauksen tuonne MS-palstalle( tosin vasta tänään).
Kuitenkin mielestäni sinun olisi pitänyt kysyjälle vastata heti oikein eli oletko parantunut MS-taudista?
Älä luota siihen, että kaikki kyselijät jaksavat/ehtivät tai viitsivät käydä jokaisella linkillä.
Hyvät kivuttomat jatkot silti toivotan. - hoidettu
Pärre kirjoitti:
olen kyllä käynyt sivuillasi lukemassa tuon tekstin, sekä olen tyytyväinen tehtyäsi korjauksen tuonne MS-palstalle( tosin vasta tänään).
Kuitenkin mielestäni sinun olisi pitänyt kysyjälle vastata heti oikein eli oletko parantunut MS-taudista?
Älä luota siihen, että kaikki kyselijät jaksavat/ehtivät tai viitsivät käydä jokaisella linkillä.
Hyvät kivuttomat jatkot silti toivotan."Kuitenkin mielestäni sinun olisi pitänyt kysyjälle vastata heti oikein eli oletko parantunut MS-taudista? "
Totta. Ajatus vaan ei kulje aina täydellisesti. Oon aika väsyny, kun teen noita sivuja iltaisin ja öisin ja päivät oon duunissa ja aika usein illatkin duunissa... - malttamaton
hoidettu kirjoitti:
"Kuitenkin mielestäni sinun olisi pitänyt kysyjälle vastata heti oikein eli oletko parantunut MS-taudista? "
Totta. Ajatus vaan ei kulje aina täydellisesti. Oon aika väsyny, kun teen noita sivuja iltaisin ja öisin ja päivät oon duunissa ja aika usein illatkin duunissa...Auttasko miun sairauteen thai-hieronta?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1762099Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe361741Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi101441Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2311228Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu601212Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas161060Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv58972- 60969