hämmästyttää kummastuttaa

pee-7

Vaimo kerto noin parikuukautta sitten,että homma ei toimi ja keräs kimpsunsa. Eitullu yllätyksenä ei ollu halua paikata suhdetta eli matkoihin siis.Painu työkkäriin otettiin työnhakijaks,mutta ei saa päivärahaa, kun on yhteinen yritys (maatila)tila on mun kotitila ja on ollu halinnassa reilu 2 vuotta kauppa lahja luontoinen eropapereita ei ole vielä toimitettu eteenpäin ja avioehto on. Onko mun maksettava elatusapua sille hanhelle kun hän makaa torpassaan (kelan kanta ,että on)ja onko hänelle seurauksia tästä talon ostosta aika ja lähjaluontoisuus.Puhe välit on ja vaimon tahto ei kohtuuttomia kustannuksia mulle lunastuksesta joten tahtoisin myös olla lojaali häntä kohtaan karmee jos joutuu maksaan veroina paljon mitä ei omista. Onko kokemuksia tai tietoa ja mistä lähtis purkaan tätä vyyhtiä kun on vielä jonninmoiset välit

6

1349

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oletkos tosiaan ollu

      hanhen kanssa naimisissa? eikös sen jo lakikin kiellä!

      • Jos et osaa

        auttaa toista hädässä niin älä ainakaan kiusaa.
        Toivottavasti joku neuvoo tätä maajussia, oikeasti.


    • M36

      Aviopuolisot ovat toisilleen "elatusvelvollisia", ja sitä olet kunnes teidät on lopulliseen eroon tuomittu (siis myös harkinta-ajan aikana). Ellet sitä tee, voidaan oikeudessa määrätä sinut makamaan "elareita" puolisollesi ... tää tosin melko harvinaista, mutta ei mahdotonta.

      Omaisuudenjakonnehan on selkeä, jos kerran avioehto on. Molemmat pitävät omaisuutensa, tasinkoja ei makseta.

      • tartte

        ex-puolisoa elättää, eikä varmaan nykyistäkään, jos ei halua. Suomessa itse kukin hankkii itse elantonsa. Laita se sossuun vaan.


      • M36
        tartte kirjoitti:

        ex-puolisoa elättää, eikä varmaan nykyistäkään, jos ei halua. Suomessa itse kukin hankkii itse elantonsa. Laita se sossuun vaan.

        Kyllä laki on varsin yksiselitteinen asiasta avioliiton aikana, ja periaatteessa myös eron jälkeen ... mutta mutta, käytännössä voi tulla oikeasti kyseesen vain jos puolisoilla pitkä avioliitto ... toinen rutiköyhä "kotirouva" ja äijä hyvin varakas (tai miksi ei toisinpäin, ei liity sukupuoleen).

        Yleisempää on, että puoliso edellytetään osallistumaan toisen kuluihin harkinta-aikana (puolisot siis vielä avioliitossa) jos tulot merkittävästi toisen eduksi.

        Ja sitten suoralainaus aikaisemmin asiaa selvittäneeltä (minulle) -- valitettavasti en muista kirjoittaneen nimimerkkiä, mutta vielä kiitos hyvästä vastauksesta.

        =================

        Puolisolle todellakin voidaan määrätä suoritettavaksi elatusapua myös avioeron jälkeiseltä ajalta. On syytä korostaa, että on hyvin poikkeuksellista, että elatusapu määrätään maksettavaksi tällä tavalla. Ja silloinkin sen määrä on usein varsin vähäinen.

        Kerrataanpa siis avioliiton aikainen puolisoiden elatusvelvollisuus:

        AL 46 §:

        "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

        Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

        Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75)"

        ja 47§:

        "Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti."

        Kuten on arvattavissa, näitä kanteita elatusavun maksamiseksi puolisolle ei avioliiton "rauhallisen vaiheen" aikana juuri esiinny. Usein elatusapua vaaditaan juuri erilleen muuttamisen tullessa ajankohtaiseksi, ja elatusapu päättyy siis avioliiton päättyessä.

        Puolisoiden eron jälkeistä elatusvelvollisuutta koskee AL 48§:

        "Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

        Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta.

        Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon."

        Hiukan tulkintaa. Elatusavun määrääminen on siis tuomioistuimen harkintavallassa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu että elatusavun määräämisen perusedellytyksenä on, että puolison kyvyttömyys elättää itseään avioeron jälkeen johtuu edeltävästä avioliitosta. Esim. Erittäin kovatuloisen liikenaisen aviomies on koko pitkän avioliiton aikana hoitanut kotia ja lapsia, ja täten syrjäytynyt työelämästä (menettänyt ammattitaitonsa). Tällaisessa tilanteessa on kohtuullista tuomita nainen maksamaan ex-miehelleen elatusapua. Miehen kyvyttömyys elättää itseäänhän on johtunut perheen yhteisestä päätöksestä, sisäisestä työnjaosta, jossa miehelle on langennut kotiorjan paikka (josta ei mm. kerry ansioeläkkeitä, joita ei myöskään ositeta).

        Elatusmaksun on oltava maksajan näkökulmasta kohtuullinen. Tavoitteena ei missään nimessä voi olla miehen entisen elintason ylläpitäminen. Pikemminkin kysymys on elämiseen tarvittavasta vähimmäisavustuksesta, joka ei määräydy naisen tulojen, vaan miehen todellisten vähimmäistarpeiden perusteella. Oikeastaan koko elatusavun merkitys on nyky-yhteiskunnassa kutistunut liki olemattomiin: yhteiskunnan laaja taloudellinen turvaverkko on pitkälti syönyt säännökseltä soveltamisedellytykset. Avioliittolakia säädettäessä ja ko. lainkohtaa viimeksi muutettaessakin olosuhteet olivat varsin erilaiset.

        Yleensä on perusteltua lähteä elatusavun määräaikaisuudesta. Elatusavun määrä lienee yleensä suurimmillaankin muutamia satoja euroja (alioikeuskäytännöstä on luonnollisesti liki mahdotonta saada selko ilman kohtuuttomia vaivoja, ja HO:n/KKO:n tuoretta käytäntöäkin on hyvin vähän, edellisen kappaleen lopussa mainitusta syystä).

        Myös avioliiton kestolle on annettava merkitystä, sillä lyhyessä avioliitossa tapahtuva kotirouvana/herrana eläminen ei itsessään voine juuri nakertaa puolison toimeentulomahdollisuuksia. 20 vuotta kotona onkin jo aivan eri asia.

        Elatuksen ja osituksen lopputuloksen (ja erityisesti sen sovittelun) keskinäinen suhde on hiukan hankalampi juttu. Epäilemättä "elatuksen tarpeessa olevalle" puolisolle maksettava huomattava tasinko on kuitenkin otettava huomioon elatusvelvollisuutta harkittaessa.


      • pee-7
        M36 kirjoitti:

        Kyllä laki on varsin yksiselitteinen asiasta avioliiton aikana, ja periaatteessa myös eron jälkeen ... mutta mutta, käytännössä voi tulla oikeasti kyseesen vain jos puolisoilla pitkä avioliitto ... toinen rutiköyhä "kotirouva" ja äijä hyvin varakas (tai miksi ei toisinpäin, ei liity sukupuoleen).

        Yleisempää on, että puoliso edellytetään osallistumaan toisen kuluihin harkinta-aikana (puolisot siis vielä avioliitossa) jos tulot merkittävästi toisen eduksi.

        Ja sitten suoralainaus aikaisemmin asiaa selvittäneeltä (minulle) -- valitettavasti en muista kirjoittaneen nimimerkkiä, mutta vielä kiitos hyvästä vastauksesta.

        =================

        Puolisolle todellakin voidaan määrätä suoritettavaksi elatusapua myös avioeron jälkeiseltä ajalta. On syytä korostaa, että on hyvin poikkeuksellista, että elatusapu määrätään maksettavaksi tällä tavalla. Ja silloinkin sen määrä on usein varsin vähäinen.

        Kerrataanpa siis avioliiton aikainen puolisoiden elatusvelvollisuus:

        AL 46 §:

        "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.

        Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

        Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75)"

        ja 47§:

        "Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti."

        Kuten on arvattavissa, näitä kanteita elatusavun maksamiseksi puolisolle ei avioliiton "rauhallisen vaiheen" aikana juuri esiinny. Usein elatusapua vaaditaan juuri erilleen muuttamisen tullessa ajankohtaiseksi, ja elatusapu päättyy siis avioliiton päättyessä.

        Puolisoiden eron jälkeistä elatusvelvollisuutta koskee AL 48§:

        "Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi.

        Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta.

        Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon."

        Hiukan tulkintaa. Elatusavun määrääminen on siis tuomioistuimen harkintavallassa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu että elatusavun määräämisen perusedellytyksenä on, että puolison kyvyttömyys elättää itseään avioeron jälkeen johtuu edeltävästä avioliitosta. Esim. Erittäin kovatuloisen liikenaisen aviomies on koko pitkän avioliiton aikana hoitanut kotia ja lapsia, ja täten syrjäytynyt työelämästä (menettänyt ammattitaitonsa). Tällaisessa tilanteessa on kohtuullista tuomita nainen maksamaan ex-miehelleen elatusapua. Miehen kyvyttömyys elättää itseäänhän on johtunut perheen yhteisestä päätöksestä, sisäisestä työnjaosta, jossa miehelle on langennut kotiorjan paikka (josta ei mm. kerry ansioeläkkeitä, joita ei myöskään ositeta).

        Elatusmaksun on oltava maksajan näkökulmasta kohtuullinen. Tavoitteena ei missään nimessä voi olla miehen entisen elintason ylläpitäminen. Pikemminkin kysymys on elämiseen tarvittavasta vähimmäisavustuksesta, joka ei määräydy naisen tulojen, vaan miehen todellisten vähimmäistarpeiden perusteella. Oikeastaan koko elatusavun merkitys on nyky-yhteiskunnassa kutistunut liki olemattomiin: yhteiskunnan laaja taloudellinen turvaverkko on pitkälti syönyt säännökseltä soveltamisedellytykset. Avioliittolakia säädettäessä ja ko. lainkohtaa viimeksi muutettaessakin olosuhteet olivat varsin erilaiset.

        Yleensä on perusteltua lähteä elatusavun määräaikaisuudesta. Elatusavun määrä lienee yleensä suurimmillaankin muutamia satoja euroja (alioikeuskäytännöstä on luonnollisesti liki mahdotonta saada selko ilman kohtuuttomia vaivoja, ja HO:n/KKO:n tuoretta käytäntöäkin on hyvin vähän, edellisen kappaleen lopussa mainitusta syystä).

        Myös avioliiton kestolle on annettava merkitystä, sillä lyhyessä avioliitossa tapahtuva kotirouvana/herrana eläminen ei itsessään voine juuri nakertaa puolison toimeentulomahdollisuuksia. 20 vuotta kotona onkin jo aivan eri asia.

        Elatuksen ja osituksen lopputuloksen (ja erityisesti sen sovittelun) keskinäinen suhde on hiukan hankalampi juttu. Epäilemättä "elatuksen tarpeessa olevalle" puolisolle maksettava huomattava tasinko on kuitenkin otettava huomioon elatusvelvollisuutta harkittaessa.

        kiitos asiallisesta vastauksesta. Elarit on nyt sovittu ei tarvi käräjätupaa pistää lämpeneen.Kaiken maksujen jälkeen hanhi jää mulle velkaa n.500 euroa perkuukausi. (vuositulo jaetaan kuukausiks ja mun maksamat verot maksut yms.)Me itse on keskenään sovittu minä en maksa mitään eikä myöskään hanhi. Teen kyllä itelle koko ajan kuoppaa, mutta meiämpä on asia. Tämän kun sais kerottua ymmärrettävästi, myös tälle"kelan tädille". Me kävimmä hänen tykönä yhessä. Ei oikein mennyt jakeluun (mikä mies vihaaja lienee). Vähän siinä käämitkin kärvähti. Kysyin :Omistaako rouva rintaliivejä. vastaus :kyllä.seuraava kysymys: onkos teitillä muuten pää muuta varten kuin liivin olkaimien sekaisin menon estämiseksi ja selkärangan pitämiseksi paikallaan.(ettei tipu housuun). Lensin ulos. Kesti n. 3sekuntia kuin hanhi tuli perässä kysyin mix. Meinasin tukehtua pipariin. Oli vastaus


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      1976
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      36
      1702
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      8
      1326
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      224
      1150
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      59
      1145
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      15
      1017
    7. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      60
      931
    8. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      57
      914
    Aihe