Voltit? Ampeerit?

http://images.google.fi/images?hl=fi&q=ohms law&btnG=Google-haku&sa=N&tab=wi

on vaarallisen ja vaarattoman raja.Olisikohan virta tässä tapauksessa noin 30 mA.

Voltti on jänniteen yksikkö ja amppeeri on virran yksikkö.

Yleensä aikamonessa kirjassa tämä jänite/virta esitetään jokena missä jännite on korkeus ero ja virta on virta (vesimäärä/s). Jos korkeus ero on suuri ei se automaattisesti tarkoita suurta virtaa taikka päinvastoin. Ainut fakta on se jos ei ole korkeus eroa (jännite) ei myöskään ole virtaa.
Voit myös ajatella että jos kaadat vesi lasin korkeudelta x päällesi niin virta ei vie mukanaan, mutta jos kipaat uimaaltaan samalta korkeudelta niin virta vie mukanaa.

Se mikä tappaa ihmisen riippuu virrasta, ajasta ja virran reitistä. Noissa linkeissä on aika hyvin kerrottu suuntaa antavia arvoja. Täytyy myös muistaa että vaikka virta ei mene ihmisen läpi niin ei ole hyvä jos rannekello hehkuu punaisena taikka vaateet palaa.

Jotta virta olisi vaarallinen pitää olla riittävästi voltteja sekä ampeereja. Pieni volttimäärä ei riitä puskemaan virtaa ihmiskehon läpi. Toisaalta suuri jännite ilman riittävää virtaa (esim. hankaussähkö tai sähköpaimen) säväyttää, mutta ei yleensä ole vaarallinen (sydänvikaiset ovat oma lukunsa). Pienikin jännite suurella virralla voi vahingoittaa välillisesti, esim. kellon ranneke auton akun napojen välissä aiheuttaa kivan palovamman. Siksi lähinnä vain normaalit paristot ovat normaalikäytössä täysin vaarattomia. Paristoissa on suuri sisäinen vastus toisin kuin akuissa, joten ne eivät anna suurta virtaa edes oikosulussa.

Jännitteen, virran, vastuksen ja tehon suhteet ovat yksinkertaisesti laskettavaa matematiikka. Se on siis vain kerto-ja jakolaskua. U/R=I, U/I=R, IxR=U, IxU=P.
Sähkön jännite, virta ja vastus ovat älyttömän yksinkertaiset ymmärtää. Älä vain luule, että niissä on jotain monimutkaista. Hieman laskemalla yksinkertaisia laskuja jännitteellä, virralla, vastuksella ja teholla se pian selviää. Sähkö noudattaa matemaattisten laskujen tuloksia.

Oepttajani opetti aikoinaan tämän vertaamalla sitä viinaputkistoon, eli painetta on kokoajan, liikkui viina putkissa tai ei, ja yleensä paine putoaa vähän kun viinaa otetaan ulos, painetta voidaan siis verrata jännitteeseen eli volttiin (U)

Virta on taas määrä, mitä enemmän viinaa otetaan ulos, sitä suuremnpi on määrä, jos otetaan vain vähän viinaa ulos on määr pieni, mutta jos palöjon on määrä suuri, ja kun viinaa ei oteta, ei myöskään määrää ole, ja määr on niikuin virta eli I.

Ja mitä enemmän viinaa otetaan, niin paine laskee tietenkin sitä mukaan.

ELi pääsääntönä pidetään että mitä enemmän viinaa otetaan, sitä vähemmän on painetta

Kun sähköä tehdään tavalla tai toisella, kumpi on ensin virta vai jännite?
Kumpi 'synnyttää' toisensa?

Kokeile tehdä tekoälylle kysymyksiä aiheesta. Sieltä puuttuu ilkeily
toisin kuin monista vastauksista täältä saatavista.

Jos heittää voltin vaikka 100 ampeerin yli, niin voi sanoa että on kova voiltinheittäjä. Vaikka 100 ampeeri ei olekaan kauhean iso.

Voltit ovat erimerkkisten sähkövarausten välinen suhde. Jos nämä sähkövaraukset pääsevät keskenäiseen kanssakäymiseen, syntyy sähkövirtaa. Sähkövirtaa voi johtaa paikasta toiseen puhumalla sille kivoja.