Kumpi on kannattava laittaa etelä-Suomeen? Lämmitettäjät kuutiot n. 600 m3. Asia jakaa aika lailla mielipiteitä. Messuilla käydessä, pummpputoimittajat puhuu aivan ristiin asiasta. Mihin uskoa?
Täyteho-/Osatehpumppu
Lämmittäjä
33
3219
Vastaukset
- pääse mihinkään
mutta voit miettiä asiaa näin:
- täyttä tehoa tarvitaan vain murto-osan ajasta. 60% tehomitoituksella katetaan 90% ajasta. Arvio:
Osateho Ajasta
45,00% 82,50%
55,00% 87,50%
60,00% 90,00%
70,00% 92,50%
80,00% 95,00%
Osatehoisen pumpun lämpökaivon syvyys on mitoitettu tehon mukaan, minulle menee näin:
25000kWh/v:
Porakaivon syvyys
6kW 8kW
118m 159m
35000kWh/v:
Porakaivon syvyys
6kW 8kW
134m 178m
lämpöpumpun tuottama osuus 0,90 x 25000 = 22500 kWh
lämpöpumpusta saadun lämmön kustannukset 22500 x 9 cent/3 = 675 eur/v
lisälämmön osuus 2250 kWh/v, lisälämmön kustannus 2250 x 9 cent = 202,50 €/v
lämmityksen energiakulut yhteensä 675 202 @ 877 eur/v
Äskeisessä on käytetty lämpöpumpun hyötysuhteelle tehokerrointa 3
Nyt voit laskea, paljonko täystehomitoitus maksaisi:
lämmityksen energiakulut 25 000 x 9 cent/3 = 750 eur/v
Kun lasket kustannukset syvemmästä kaivosta, isommasta lämpöpumpusta (lainarahalla korkokuluileen) ja vertaat säästyneesiin käyttökustannuksiin, voit laskea kuinka pitkä on investoinnin kuoletusaika. Muista kuitenkin että energia hinta saattaa muuttua, laskin tässä varalta 9cent/kWh.
Toivottavasti tästä oli apua!- on kyllä
kiitoksia vaan, tämä valaiseva esimerkki selvitti paljon.
- lisää
on kyllä kirjoitti:
kiitoksia vaan, tämä valaiseva esimerkki selvitti paljon.
Osatehomies ilmoittaa tuparikutsussa: Ohjelmassa sauna - ei lämmintä vettä jos lämpötila on alle -10 astetta.
POINTTI: Ei nyt kukaan järkevä ihminen laita mitään osatehopumppua, kun täystehoinen maksaa sen 300 euroa enemmän ja syvempi reikä 600 euroa (20 metriä). Mitä helvettiä tuo 900 euroa meinaa 250-400 000 euron talossa? Mikäli putket tulevat maahan niin kustannukset pienevät vielä tuostakin.
Huomioi sulakekoko ja liittymämaksu. Joillakin alueilla (muistaakseni esim: vattenfall) liittyminen on kalliimpaa ja maksat joka kuukausi siitä osatehopumppusi vaatimasta suuremmasta sulakekoosta.
Summa summarum: koko osatehoajattelu on kuolleena syntynyt idea. Jos pumppujen valmistus- ja myyntihinnoissa olisi jotain oleellista eroa niin sitten suuri EHKÄ?
vrt. esim: ekowellin pumppujen hintoja:
http://www.ekowell.fi/EVT.php?tuote_id=20&
Egovelli - raksaaja--sh
Olen opiskellut SULPU:n ohjeista jotta porakaivon syvyys mitoitetaan maasta otettavan vuotuisen energiatarpeen mukaan, EI pumpun tehon mukaan.
Tuo siksi että porakaivosta per metri vuodessa saatava energiamäärä on vakio.
Näin ollen osatehopumpulle ja täysitehopumpulle tehtyjen porakaivojen syvyyksissä ei pitäisi olla yli 2-5% heittoja.
Mutta niin ei ole, miksiköhän?
Esim.
Geopro SH7 150m (mitoitus 98.6%)
Geopro SH9 170m (mitoitus 100%)
SULPU:n ohjeiden mukaan itse laskettu 170m
Eli SH7:n porakaivo 10% alimittainen! ? !
Mielestäni tärkeintä on mitoittaa oikein eikä tuijottaa osateho tai täystehosanoihin. Kannattaa ottaa selville paljonko se oma talo OIKEASTI tulee tarvitsemaan lämmitystehoa. Porakaivo ei saa jäätyä edes yläosastaan, lämmön tulee riittää HALUTULLA tavalla ja käyttövesi pitää riittää!
VÄITÄN että 90% tapauksista "osatehopumput" kattavat 100% energiantarpeesta ja "täysitehopumput" on hieman turhan suuria.
(ylimitoittamisessa tulee turhaa investointi ja huoltokulua, joskin ylisyvästä porakaivosta saadaan himpun parempi hyötysuhde)
Minulla itselläni on nyt tähtäimessä "huipputehomitoitettu" pumppu (tulistimen kera) joka on jopa pienempi kuin minulle alun perin tarjottu osatehopumppu. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Olen opiskellut SULPU:n ohjeista jotta porakaivon syvyys mitoitetaan maasta otettavan vuotuisen energiatarpeen mukaan, EI pumpun tehon mukaan.
Tuo siksi että porakaivosta per metri vuodessa saatava energiamäärä on vakio.
Näin ollen osatehopumpulle ja täysitehopumpulle tehtyjen porakaivojen syvyyksissä ei pitäisi olla yli 2-5% heittoja.
Mutta niin ei ole, miksiköhän?
Esim.
Geopro SH7 150m (mitoitus 98.6%)
Geopro SH9 170m (mitoitus 100%)
SULPU:n ohjeiden mukaan itse laskettu 170m
Eli SH7:n porakaivo 10% alimittainen! ? !
Mielestäni tärkeintä on mitoittaa oikein eikä tuijottaa osateho tai täystehosanoihin. Kannattaa ottaa selville paljonko se oma talo OIKEASTI tulee tarvitsemaan lämmitystehoa. Porakaivo ei saa jäätyä edes yläosastaan, lämmön tulee riittää HALUTULLA tavalla ja käyttövesi pitää riittää!
VÄITÄN että 90% tapauksista "osatehopumput" kattavat 100% energiantarpeesta ja "täysitehopumput" on hieman turhan suuria.
(ylimitoittamisessa tulee turhaa investointi ja huoltokulua, joskin ylisyvästä porakaivosta saadaan himpun parempi hyötysuhde)
Minulla itselläni on nyt tähtäimessä "huipputehomitoitettu" pumppu (tulistimen kera) joka on jopa pienempi kuin minulle alun perin tarjottu osatehopumppu. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
Jos haluaa laskea koko talon energiakulutuksen tarkalleen niin silloin joutuu paneutumaan esim. rakentamismääräyskokoelman laskentaohjeisiin.
[Eräs valmistaja yllätti (viimein ja vihdoin) kyvyllä laskea taloni energiankulutuksen sangen tarkasti.] - käynnistyy useammin
raksaaja--sh kirjoitti:
Olen opiskellut SULPU:n ohjeista jotta porakaivon syvyys mitoitetaan maasta otettavan vuotuisen energiatarpeen mukaan, EI pumpun tehon mukaan.
Tuo siksi että porakaivosta per metri vuodessa saatava energiamäärä on vakio.
Näin ollen osatehopumpulle ja täysitehopumpulle tehtyjen porakaivojen syvyyksissä ei pitäisi olla yli 2-5% heittoja.
Mutta niin ei ole, miksiköhän?
Esim.
Geopro SH7 150m (mitoitus 98.6%)
Geopro SH9 170m (mitoitus 100%)
SULPU:n ohjeiden mukaan itse laskettu 170m
Eli SH7:n porakaivo 10% alimittainen! ? !
Mielestäni tärkeintä on mitoittaa oikein eikä tuijottaa osateho tai täystehosanoihin. Kannattaa ottaa selville paljonko se oma talo OIKEASTI tulee tarvitsemaan lämmitystehoa. Porakaivo ei saa jäätyä edes yläosastaan, lämmön tulee riittää HALUTULLA tavalla ja käyttövesi pitää riittää!
VÄITÄN että 90% tapauksista "osatehopumput" kattavat 100% energiantarpeesta ja "täysitehopumput" on hieman turhan suuria.
(ylimitoittamisessa tulee turhaa investointi ja huoltokulua, joskin ylisyvästä porakaivosta saadaan himpun parempi hyötysuhde)
Minulla itselläni on nyt tähtäimessä "huipputehomitoitettu" pumppu (tulistimen kera) joka on jopa pienempi kuin minulle alun perin tarjottu osatehopumppu.ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi. Tuolla aiemmin julsitettiin suuremman sulakkeen tarvetta, no ei ainakaan minulla vaikuta. Se 3*25A joka tapauksessa
- minulla sulakekoko
lisää kirjoitti:
Osatehomies ilmoittaa tuparikutsussa: Ohjelmassa sauna - ei lämmintä vettä jos lämpötila on alle -10 astetta.
POINTTI: Ei nyt kukaan järkevä ihminen laita mitään osatehopumppua, kun täystehoinen maksaa sen 300 euroa enemmän ja syvempi reikä 600 euroa (20 metriä). Mitä helvettiä tuo 900 euroa meinaa 250-400 000 euron talossa? Mikäli putket tulevat maahan niin kustannukset pienevät vielä tuostakin.
Huomioi sulakekoko ja liittymämaksu. Joillakin alueilla (muistaakseni esim: vattenfall) liittyminen on kalliimpaa ja maksat joka kuukausi siitä osatehopumppusi vaatimasta suuremmasta sulakekoosta.
Summa summarum: koko osatehoajattelu on kuolleena syntynyt idea. Jos pumppujen valmistus- ja myyntihinnoissa olisi jotain oleellista eroa niin sitten suuri EHKÄ?
vrt. esim: ekowellin pumppujen hintoja:
http://www.ekowell.fi/EVT.php?tuote_id=20&
Egovellion 3*25A joka tapauksessa. Eikö sinulla saunan lämpö jää taloon ja LTO:lla voisit jatkaa lämmön talteenottoa ympäri vuoden - varaajaan.
- suosittelee
lisää kirjoitti:
Osatehomies ilmoittaa tuparikutsussa: Ohjelmassa sauna - ei lämmintä vettä jos lämpötila on alle -10 astetta.
POINTTI: Ei nyt kukaan järkevä ihminen laita mitään osatehopumppua, kun täystehoinen maksaa sen 300 euroa enemmän ja syvempi reikä 600 euroa (20 metriä). Mitä helvettiä tuo 900 euroa meinaa 250-400 000 euron talossa? Mikäli putket tulevat maahan niin kustannukset pienevät vielä tuostakin.
Huomioi sulakekoko ja liittymämaksu. Joillakin alueilla (muistaakseni esim: vattenfall) liittyminen on kalliimpaa ja maksat joka kuukausi siitä osatehopumppusi vaatimasta suuremmasta sulakekoosta.
Summa summarum: koko osatehoajattelu on kuolleena syntynyt idea. Jos pumppujen valmistus- ja myyntihinnoissa olisi jotain oleellista eroa niin sitten suuri EHKÄ?
vrt. esim: ekowellin pumppujen hintoja:
http://www.ekowell.fi/EVT.php?tuote_id=20&
Egovelliosatehomitoitusta:
http://www.ekowell.fi/ekowell_mitoitusperusteet.html - raksaaja--sh
suosittelee kirjoitti:
osatehomitoitusta:
http://www.ekowell.fi/ekowell_mitoitusperusteet.htmlSamalla sivulla:
LÄMMÖNKERUUPUTKISTO ON AINA "TÄYSTEHOMITOITETTU" ALAN AMMATTILAISEN TOIMESTA. - raksaaja--sh
käynnistyy useammin kirjoitti:
ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi. Tuolla aiemmin julsitettiin suuremman sulakkeen tarvetta, no ei ainakaan minulla vaikuta. Se 3*25A joka tapauksessa
" Liian tehokas pumppu käynnistyy useammin "
Miksi se käynnistyisi useammin?
Useinmiten isommassa pumpussa on isompi varaaja ja/tai käyttöveden varaaja ja se siksi käynnistyy harvemmin.
"ja sammuu nopeammin"
Riippuu varaajan koosta.
Kovilla pakkasilla on myös hyvä jos pumppu ei käy 24h/7.
"joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi."
Siksi varaaja kannattaa olla iso.
Sillä on suurin merkitys käyntiaikoihin.
Esim lattiaan varattaessa on käyntiaika jopa 6 tuntia ja taukoaika 12 tuntia.
Ja kestävyyteen auttaa mm. tulistin jonka ansiosta lämmityskaudella ei pumpun tarvitse lainkaan toimia korkeilla paineilla käyttöveden tuottamiseksi.
"Tuolla aiemmin julsitettiin suuremman sulakkeen tarvetta, no ei ainakaan minulla vaikuta. Se 3*25A joka tapauksessa"
Suuremman sulakkeen tarve voidaan ohittaa ivestoimalla automatiikkaan joka kytkee esim. lisävastuksen pois päältä kun kiuas on päällä jne... - linkeistä
raksaaja--sh kirjoitti:
" Liian tehokas pumppu käynnistyy useammin "
Miksi se käynnistyisi useammin?
Useinmiten isommassa pumpussa on isompi varaaja ja/tai käyttöveden varaaja ja se siksi käynnistyy harvemmin.
"ja sammuu nopeammin"
Riippuu varaajan koosta.
Kovilla pakkasilla on myös hyvä jos pumppu ei käy 24h/7.
"joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi."
Siksi varaaja kannattaa olla iso.
Sillä on suurin merkitys käyntiaikoihin.
Esim lattiaan varattaessa on käyntiaika jopa 6 tuntia ja taukoaika 12 tuntia.
Ja kestävyyteen auttaa mm. tulistin jonka ansiosta lämmityskaudella ei pumpun tarvitse lainkaan toimia korkeilla paineilla käyttöveden tuottamiseksi.
"Tuolla aiemmin julsitettiin suuremman sulakkeen tarvetta, no ei ainakaan minulla vaikuta. Se 3*25A joka tapauksessa"
Suuremman sulakkeen tarve voidaan ohittaa ivestoimalla automatiikkaan joka kytkee esim. lisävastuksen pois päältä kun kiuas on päällä jne...Osatehomitoituksessa: Kestoltaan pidemmät käyntijaksot, jolloin kompressoria rasittavia käynnistyksiä vähemmän.
- raksaaja--sh
linkeistä kirjoitti:
Osatehomitoituksessa: Kestoltaan pidemmät käyntijaksot, jolloin kompressoria rasittavia käynnistyksiä vähemmän.
et silleen. ei kaikkea kannata purematta niellä
- sammumiseen
käynnistyy useammin kirjoitti:
ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi. Tuolla aiemmin julsitettiin suuremman sulakkeen tarvetta, no ei ainakaan minulla vaikuta. Se 3*25A joka tapauksessa
"ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi."
Ja kesäaikana (4-5 kk) kun ei taloa lämmitetä (tai lämmitystarve on olematon)niin se osatehopumppu käy taatusti useammin tuottaessaan sitä lämmintä käyttövettä kuin isolla säiliöllä varustettu täystehopumppu. Ero on äkkiseltään suoraan verrannollinen lämpimän käyttöveden säiliön kokoon.
Jukka - Kommenttiin
sammumiseen kirjoitti:
"ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi."
Ja kesäaikana (4-5 kk) kun ei taloa lämmitetä (tai lämmitystarve on olematon)niin se osatehopumppu käy taatusti useammin tuottaessaan sitä lämmintä käyttövettä kuin isolla säiliöllä varustettu täystehopumppu. Ero on äkkiseltään suoraan verrannollinen lämpimän käyttöveden säiliön kokoon.
Jukka"Ja kesäaikana (4-5 kk) kun ei taloa lämmitetä (tai lämmitystarve on olematon)niin se osatehopumppu käy taatusti useammin tuottaessaan sitä lämmintä käyttövettä kuin isolla säiliöllä varustettu täystehopumppu."
Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu! - kommenttiin
Kommenttiin kirjoitti:
"Ja kesäaikana (4-5 kk) kun ei taloa lämmitetä (tai lämmitystarve on olematon)niin se osatehopumppu käy taatusti useammin tuottaessaan sitä lämmintä käyttövettä kuin isolla säiliöllä varustettu täystehopumppu."
Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu!"Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu!"
Elikkä sulla tulee käyntitunteja kolme kertaa enemmän kuin vastaavassa kokoonpanossa täystehopumpulla, ainoastaan kovilla pakkasilla sulla huutaa pumppu kokoajan ja sähkövastus loimottaa lisänä.
Missä helvetin kohtaa se säästö tässä tapahtuu? Siinäkö että kesällä sulla pumppu käy jokaista tuotettua lämpimän veden litraa kohden kolme kertaa kauemmin?
Erillinen säiliö lisää väistämättä kustannuksia asennusvaiheessa. Vie enemmän tilaa, 1000 egee siis paloi pelkästään siihen extraneliöön, jonka tuollainen viritys vie.
Taidan pitäytyä edelleen intgroidun täystehopumpun kannalla...
Jukka - raksaaja--sh
kommenttiin kirjoitti:
"Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu!"
Elikkä sulla tulee käyntitunteja kolme kertaa enemmän kuin vastaavassa kokoonpanossa täystehopumpulla, ainoastaan kovilla pakkasilla sulla huutaa pumppu kokoajan ja sähkövastus loimottaa lisänä.
Missä helvetin kohtaa se säästö tässä tapahtuu? Siinäkö että kesällä sulla pumppu käy jokaista tuotettua lämpimän veden litraa kohden kolme kertaa kauemmin?
Erillinen säiliö lisää väistämättä kustannuksia asennusvaiheessa. Vie enemmän tilaa, 1000 egee siis paloi pelkästään siihen extraneliöön, jonka tuollainen viritys vie.
Taidan pitäytyä edelleen intgroidun täystehopumpun kannalla...
Jukkamilläs kaavalla tuon laskit...?
Olisi mielenkiintoista jos joskus päästäs hinoittelemaan mitkä on hinnat käynnistymiskerralle ja käyttötunnille... - LTO:lla
sammumiseen kirjoitti:
"ja sammuu nopeammin, joka (käynnistysten lukumäärä/vrk) voi tietää lyhyempää käyttöikää investoinnillesi."
Ja kesäaikana (4-5 kk) kun ei taloa lämmitetä (tai lämmitystarve on olematon)niin se osatehopumppu käy taatusti useammin tuottaessaan sitä lämmintä käyttövettä kuin isolla säiliöllä varustettu täystehopumppu. Ero on äkkiseltään suoraan verrannollinen lämpimän käyttöveden säiliön kokoon.
Jukkaniin saa MLP levätä..
- Vettä myllyssä
kommenttiin kirjoitti:
"Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu!"
Elikkä sulla tulee käyntitunteja kolme kertaa enemmän kuin vastaavassa kokoonpanossa täystehopumpulla, ainoastaan kovilla pakkasilla sulla huutaa pumppu kokoajan ja sähkövastus loimottaa lisänä.
Missä helvetin kohtaa se säästö tässä tapahtuu? Siinäkö että kesällä sulla pumppu käy jokaista tuotettua lämpimän veden litraa kohden kolme kertaa kauemmin?
Erillinen säiliö lisää väistämättä kustannuksia asennusvaiheessa. Vie enemmän tilaa, 1000 egee siis paloi pelkästään siihen extraneliöön, jonka tuollainen viritys vie.
Taidan pitäytyä edelleen intgroidun täystehopumpun kannalla...
JukkaJääköön tuo 3*käyntitunti ajattelusi oman onnensa nojaan, mutta mitä tuohon extraneliöön tulee niin kannattaa myös ottaa huomioon eräs seikka... Kun x ajan kuluttua joutuu uusimaan noita vermeitä niin erillinen varaaja ja pumppu on melko helppo uusia osa kerralaan, mutta kun integroitu varaaja poksahtaa niin se on koko lystin menoa se.
- loimottaminenkin
kommenttiin kirjoitti:
"Kuka käskee ottamaan osatehopumpun pienellä säiliöllä??
Meillä 500l varaaja ja osatehopumppu!"
Elikkä sulla tulee käyntitunteja kolme kertaa enemmän kuin vastaavassa kokoonpanossa täystehopumpulla, ainoastaan kovilla pakkasilla sulla huutaa pumppu kokoajan ja sähkövastus loimottaa lisänä.
Missä helvetin kohtaa se säästö tässä tapahtuu? Siinäkö että kesällä sulla pumppu käy jokaista tuotettua lämpimän veden litraa kohden kolme kertaa kauemmin?
Erillinen säiliö lisää väistämättä kustannuksia asennusvaiheessa. Vie enemmän tilaa, 1000 egee siis paloi pelkästään siihen extraneliöön, jonka tuollainen viritys vie.
Taidan pitäytyä edelleen intgroidun täystehopumpun kannalla...
Jukkaon mahdollisesti taloudellisempaa. Pumpun hyötysuhde kun huononee mitä korkeampiin lämpötiloihin mennään. Ajatus 'kaikki yhdellä pumpulla alusta loppuun' ei ehkä ole se kaikkein järkevin/taloudellisin. Katsoisin muitakin keinoja lämpimän veden tuottamiseen ainakin lisänä mm. aurinkolämpöä ja LTO:ta
- raksaaja--sh
loimottaminenkin kirjoitti:
on mahdollisesti taloudellisempaa. Pumpun hyötysuhde kun huononee mitä korkeampiin lämpötiloihin mennään. Ajatus 'kaikki yhdellä pumpulla alusta loppuun' ei ehkä ole se kaikkein järkevin/taloudellisin. Katsoisin muitakin keinoja lämpimän veden tuottamiseen ainakin lisänä mm. aurinkolämpöä ja LTO:ta
sorry vaan...
- koska
raksaaja--sh kirjoitti:
sorry vaan...
kaikki pumpputyypit eivät pysty kovin korkeisiin lämpötiloihin. Ennakkoluulo voi yhtähyvin sisältää virheen siinä kuin totuudenkin ja järjen hiveniä voit löytää sieltä mistä niitä vähiten osaat etsiä..
- Pauli P.
Minulla oli myös vaikeuksia valita maalämpöpumppua kun osatehoiset kehuivat omia tuotteitaan ja täysitehoiset julistivat osatehon järjettömyyttä. Päädyin omasta harkinnasta osatehoiseen Ruotsalaiseen malliin Carrier C7 (sama kuin IVT). Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Lämmitettävät kuutiot talossa noin 550 m3 eli suurinpiiretein samaa luokkaa kuin kysyjällä. Talo on kylläkin hyvin eristetty täystiilitalo, jolloin lämmöntarve on erittäin pieni. Sijainti on Etele-Suomessa.
Pumppu on käynyt vuodesta 2003 ja kokonaissähkön kulutus on ollut vuodessa n. 10 000 kWh (sis. kaiken sähkön käytännössä noni puolet menee lämmitykseen ja käyttöveteen). 4 henkinen perhe, jossa pesukone ja kuivausrumpu käy vähintään kerran päivässä. Sauna kylläkin puu lämmitteinen. Varaavaa takkaa käytetään melko vähän ja sisätilan lämpötila pienten lasten ja viluisen emännän vuoksi väh. 22 asteessa.
160 l varaaja riittä sellaisenaan normaaliin käyttöön ja koskaan ei ole lämmin vesi loppunut. 25 hengen jalkapallon saunailtakin meni ilman kuumanveden lisävastusta kun sattumoisin unohdin laittaa sen päälle. Eli lisäsähköä lämpimän käyttöveden tuottoon ei juuri tarvita.
Sähköstä vielä sen verran että normaalit 3x25 A sulakkeet riittää 7 kW tai jopa 9 kW pumppuun vaikka olisikin sähkökiuas. Lisävastus on säädettävissä 3,6 tai 9 kW teholle. Normaalisti vastus on säädetty 6 kW, mutta 3 kW lisävastus riittää.
Loppulaiseena täysiteho kauppiaille voisin sanoa että minkätakia on maksettava Lämpöässän tai Ekowell pumpusta niin järjettömiä hintoja jos vastaavan Ruotsalaisen pumpun saa muutaman tonnin halvemmalla. Ruotsalaisten pumppujen valmistusmäärät ovat monin kertaiset suomalaisiin nähden, joten uskoisin että tekniikka on ainakin luotettavaa.- raksaaja--sh
>Minulla oli myös vaikeuksia valita maalämpöpumppua kun osatehoiset kehuivat omia tuotteitaan ja täysitehoiset julistivat osatehon järjettömyyttä.
>Päädyin omasta harkinnasta osatehoiseen Ruotsalaiseen malliin Carrier C7 (sama kuin IVT).
>Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Lämmitettävät kuutiot talossa noin 550 m3 eli suurinpiiretein samaa luokkaa kuin kysyjällä. Talo on kylläkin hyvin eristetty täystiilitalo, jolloin lämmöntarve on erittäin pieni. Sijainti on Etele-Suomessa.
Väitän että sinulla on TÄYSITEHOMITOITETTU pumppu. Huippulämmitysenergiantarpeesi on pikaisella laskennalla noin 7kw jonka pumppusi kattaa 100%.
>Loppulaiseena täysiteho kauppiaille voisin sanoa että minkätakia on maksettava Lämpöässän tai Ekowell pumpusta niin järjettömiä hintoja jos vastaavan Ruotsalaisen pumpun saa muutaman tonnin halvemmalla. Ruotsalaisten pumppujen valmistusmäärät ovat monin kertaiset suomalaisiin nähden, joten uskoisin että tekniikka on ainakin luotettavaa.
Ei se ole vastaava.
- makuasiat
- enemmän joustavuutta lämmönjaossa
- käyttöveden tuottaminen ilman korkeita kompressoripaineita
Mutta on toki myyjien typeryyttä kun menettävät asiakkaansa yrittäessään myydä liian suurta pumppua.
Samantehoisissa pumpuissa hinnat on samat (ellei tulistin tuo hintaan 1000€ lisää) - Pauli P.
raksaaja--sh kirjoitti:
>Minulla oli myös vaikeuksia valita maalämpöpumppua kun osatehoiset kehuivat omia tuotteitaan ja täysitehoiset julistivat osatehon järjettömyyttä.
>Päädyin omasta harkinnasta osatehoiseen Ruotsalaiseen malliin Carrier C7 (sama kuin IVT).
>Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Lämmitettävät kuutiot talossa noin 550 m3 eli suurinpiiretein samaa luokkaa kuin kysyjällä. Talo on kylläkin hyvin eristetty täystiilitalo, jolloin lämmöntarve on erittäin pieni. Sijainti on Etele-Suomessa.
Väitän että sinulla on TÄYSITEHOMITOITETTU pumppu. Huippulämmitysenergiantarpeesi on pikaisella laskennalla noin 7kw jonka pumppusi kattaa 100%.
>Loppulaiseena täysiteho kauppiaille voisin sanoa että minkätakia on maksettava Lämpöässän tai Ekowell pumpusta niin järjettömiä hintoja jos vastaavan Ruotsalaisen pumpun saa muutaman tonnin halvemmalla. Ruotsalaisten pumppujen valmistusmäärät ovat monin kertaiset suomalaisiin nähden, joten uskoisin että tekniikka on ainakin luotettavaa.
Ei se ole vastaava.
- makuasiat
- enemmän joustavuutta lämmönjaossa
- käyttöveden tuottaminen ilman korkeita kompressoripaineita
Mutta on toki myyjien typeryyttä kun menettävät asiakkaansa yrittäessään myydä liian suurta pumppua.
Samantehoisissa pumpuissa hinnat on samat (ellei tulistin tuo hintaan 1000€ lisää)Taitaa tosiaan olla hieman yli mitoitettu pumppu toistaiseksi. Viimeiset kaksi talvea ovat olleet melko lämpimiä (keskimäärin) ja näin varmaan huipputehoja ei ole tarvittu. Etelä-Suomen olosuhteissa nämä kovat pakkastalvet ovat melko vähissä ja juuri siksi ajattelin itse että täysitehoinen on periaatteessa ylimitoitettu. Tarkoitus on laittaa vielä noin 60 m2 autotalli samaan lämmityspiiriin (on käyttövalmis, mutta lämmistys ei ole vielä päällä). Tällöin myös lämmöntarve kasvaa vaikka lämpöä tallista on tarkoitus pitää vain noin 10 asteen paikkeilla.
Vaikka lisäsähköä menisikin vielä, niin olen silti erittäin tyytyväinen kokonaissähkön kulutukseen (noin 900 €/vuosi). - kommentti
"Loppulaiseena täysiteho kauppiaille voisin sanoa että minkätakia on maksettava Lämpöässän tai Ekowell pumpusta niin järjettömiä hintoja jos vastaavan Ruotsalaisen pumpun saa muutaman tonnin halvemmalla."
Niinpä niin, mutta kun nuo hintaerot ovat lähinnä harhaa. Ja miksei LÄ tai Ekowellin pumppua voi ottaa "sopivan kokoisena"???
Tässä esimerkki hinnoista: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1130341363
Ja mikä se onkaan kallein??????
Jukka - Pauli P.
kommentti kirjoitti:
"Loppulaiseena täysiteho kauppiaille voisin sanoa että minkätakia on maksettava Lämpöässän tai Ekowell pumpusta niin järjettömiä hintoja jos vastaavan Ruotsalaisen pumpun saa muutaman tonnin halvemmalla."
Niinpä niin, mutta kun nuo hintaerot ovat lähinnä harhaa. Ja miksei LÄ tai Ekowellin pumppua voi ottaa "sopivan kokoisena"???
Tässä esimerkki hinnoista: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1130341363
Ja mikä se onkaan kallein??????
JukkaJokainen varmaan saa tarjouksen yksilöllisesti omaan kohteeseen. Minulle kävi niin että oma valinta ei ollut halvinkone markkinoilla, mutta selvästi halvempi kuin kotimaiset / muut isommat valmistajat. Tarjoukset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, koska ne sisältävät usein myös porakaivon ja putkien asentamisen. Itse ostin pumpun/asennuksen erikseen ja porakaivon/putkien asentamisen erikseen. Hommassa oli melkosuuri säästö. Pumppu, asennus, porakaivo 160 m ja putket n. 11 000 €. Jos pumppuja haluaa vielä halvemmalla niin Suomessa maksavan 6000 € arvoisen ruotsalaisen pumpun saa Ruotsista 4000 €:lla.
- Ruotsin ja Suomen välillä
Pauli P. kirjoitti:
Jokainen varmaan saa tarjouksen yksilöllisesti omaan kohteeseen. Minulle kävi niin että oma valinta ei ollut halvinkone markkinoilla, mutta selvästi halvempi kuin kotimaiset / muut isommat valmistajat. Tarjoukset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, koska ne sisältävät usein myös porakaivon ja putkien asentamisen. Itse ostin pumpun/asennuksen erikseen ja porakaivon/putkien asentamisen erikseen. Hommassa oli melkosuuri säästö. Pumppu, asennus, porakaivo 160 m ja putket n. 11 000 €. Jos pumppuja haluaa vielä halvemmalla niin Suomessa maksavan 6000 € arvoisen ruotsalaisen pumpun saa Ruotsista 4000 €:lla.
ole. Rutsissa valtio tukee pumpun hankintaan Ruotsiin, eikä muualle.
- Kva
Liittäkääpäs vielä keskusteluun takka.
Takka ei tietysti ole MLP-talossa mitenkään kannattava hankinta, mutta kyllähän se usein näihinkin taloihin hankitaan. Vaikkapa sisustuselementiksi ja/tai tunnelmanluojaksi.
Jotenka voisikos takalla "leikata" kulutushuippuja talven aikana?- maalämpötalossa
Nythän on niin että parhaimman TALOUDELLISEN hyödyn niistä haloista saa myymällä ne eteenpäin. Tuo kulutushuippujen leikkaaminen takalla on vähän teoreettista, toki onnistuu mutta osatehomiehillä on se sähkövastus joka hoitaa saman asian. Mikäli vastusta ei ole niin osatehomies kyttää kotona 3kk talvesta jos tulee kovat pakkaset. Ei lähdetä etelän lämpöön, ei...
- mikäs MLP-mies sä olet?
maalämpötalossa kirjoitti:
Nythän on niin että parhaimman TALOUDELLISEN hyödyn niistä haloista saa myymällä ne eteenpäin. Tuo kulutushuippujen leikkaaminen takalla on vähän teoreettista, toki onnistuu mutta osatehomiehillä on se sähkövastus joka hoitaa saman asian. Mikäli vastusta ei ole niin osatehomies kyttää kotona 3kk talvesta jos tulee kovat pakkaset. Ei lähdetä etelän lämpöön, ei...
Kyllä ne vastukset on ihan kaikissa MLP:ssa, oli se sitten täys- tai osateho (varalla, kun siihen hilavitkuttimeen tulee joku vika). Ja jos meinaat olla kolme kuukautta etelässä, niin kannattaa muuttaa sitten kokonaan sinne (tai vaihtoehtoisesti kerrostaloon, en ikinä jättäisi kiinteistöä tyhjilleen kolmeksi kuukaudeksi... hehheh.. väitä nyt vielä ettet asu talossa ollenkaan).
Mulla talvet ainakin kuluu töiden merkeissä täällä Suomessa. Viikko tai kaksi ei sitten tunnu missään ja kannattaa aina muistaa, että possaollessasi et varmaankaan käytä lämmintävettä pesemiseen.
Huom! Minulla EI ole minkäänlaista lämpöpumppua, mutta taidan olla asioista ihan hyvin perillä, kun en sitä pikkumökkiini hommannut (166). - raksaaja--sh
maalämpötalossa kirjoitti:
Nythän on niin että parhaimman TALOUDELLISEN hyödyn niistä haloista saa myymällä ne eteenpäin. Tuo kulutushuippujen leikkaaminen takalla on vähän teoreettista, toki onnistuu mutta osatehomiehillä on se sähkövastus joka hoitaa saman asian. Mikäli vastusta ei ole niin osatehomies kyttää kotona 3kk talvesta jos tulee kovat pakkaset. Ei lähdetä etelän lämpöön, ei...
>Mikäli vastusta ei ole niin osatehomies kyttää kotona 3kk talvesta jos tulee kovat pakkaset. Ei lähdetä etelän lämpöön, ei...
Höpönlöpöt jälleen.
Osatehomies säästää rahaa nipun ja tukun kytkemällä sen vastuksen pois päältä talviloman ajaksi.
Ei haittaa yhtään mitään jos loman aikana talon lämpötila laskee parilla asteella, rahaa vain säästyy. - raksaaja--sh
raksaaja--sh kirjoitti:
>Mikäli vastusta ei ole niin osatehomies kyttää kotona 3kk talvesta jos tulee kovat pakkaset. Ei lähdetä etelän lämpöön, ei...
Höpönlöpöt jälleen.
Osatehomies säästää rahaa nipun ja tukun kytkemällä sen vastuksen pois päältä talviloman ajaksi.
Ei haittaa yhtään mitään jos loman aikana talon lämpötila laskee parilla asteella, rahaa vain säästyy...se vastus on automaattisesti kytketty pois.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vain vasemmistolaiset rakennemuutokset pelastavat Suomen
Kansaa on ankeutettu viimeiset 30+ vuotta porvarillisella minäminä-talouspolitiikalla, jossa tavalliselta kansalta on ot243409Persut huutaa taas: "kato! muslimi!"
Persut on lyhyessä ajassa ajaneet läpi kaksi työntekijöiden oikeuksien heikennystä, joita se on aiemmin vastustanut. Pe112818- 282504
- 421907
- 511749
- 141641
- 421525
KL: Mari Hynynen avoimena - Jouni-rakkaan ja Joel-pojan välit ovat nämä!
Mari Hynynen (ent. Perankoski) on naimisissa Jouni Hynysen kanssa. Marilla on edellisestä liitosta yksi lapsi, Joel Vola101458- 541404
Missikohu edustaa nykyajan monimuotoisuutta
Puolesta vai vastaan, saako esittää pilkkaavasti jonkun toisen ihmisen syntyperäisiä ominaisuuksia? Kadulla vastaan tule2631151