"asiantuntemus" taas huipussaan

...ruotsissa taas rikoksia eniten tekevät suomalaiset..., ruotsalaistenkin kannattais lähettää tää roskasakki helvettiin omasta maastaan *tuumaa*

lähetetääs kaikki suomalaiset pois australiastakin minne ne virtas kun sopulilauma 30-luvulla, kyllä sielläkin rikoksia on tehty *tietää*

miksei sun tilastossa sanota mitään manneista?

alempana totesin vaan että eniten suomen vankiloissa lusii manneja, ehkä ne ei oo jääny kaikki vuonna -99 kiinni tai tilastokeskuksessa on jotakin pahasti vialla (tai sitten mannejakin pidetään suomalaisina, mitä he kyllä periaattessa ovat mutta eivät kuitenkaan ole)

Ainoa vika tuossa on, että läheskään kaikki rikokset eivät päädy noihin tilastoihin.

Esim. jos ulkomaalainen näpistää kaupasta jtn niin jos se ei jää heti kiinni niin tätä rikosta ei löydy mistään tilastoista !

Eli siis nuo tilastot kertovat totuuden niistä kerroista jossa tekijä on saatu kiinni.

Eivät esim. autovarkauksista, pahoinpitelyistä, raiskauksista, ryöstöistä joissa tekijä on päässyt karkuun.

Tottahan on, että tekijä saataa ihan yhtä hyvin olla myös suomalainen.

Ihan ekaksi kysyisin kuitenkin mitä sinä tällä puolustelet ?

"Niin. Suomalaiset ovat tappaneet ihmisiä Suomessa aina"



http://www.stm.fi/suomi/hao/julkaisut/
ulkrikos/sisalto.htm

Tilastojen - ja usein poliisin
rikosilmoitustenkin - perusteella voidaan erotella suomalaisten ja ulkomaalaisten tekemät rikokset. Toisaalta yksittäisten tuomioistuinpäätösten ja syyttäjien syyttämättäjättämispäätösten tarkastelussa ei käy useinkaan ilmi asianosaisten kansalaisuus. Täten arviointi on suoritettava esimerkiksi nimen perusteella. Tällöin erilaiset virhearvioinnit ovat mahdollisia.

Myös käsite "ulkomaalainen" on ongelmallinen. Puhumalla "ulkomaalaisista" luokitellaan yhden käsitteen alle pakolaiset, siirtolaiset, pysyvästi maahan muuttaneet, tilapäisesti maahan muuttaneet, maassa vierailevat, maassa syntyneet ja niin edelleen. Ulkomaalaisten tekemien tai heihin kohdistuvien rikosten tarkastelu tekemättä jaotteluja ja huomioita kansallisuuden, kulttuurin, ikäluokan, maassaoloajan sekä ulkomaalaisen henkilökohtaisen aseman ja hänen viiteryhmänsä aseman mukaan on väistämättä karkeaa kategorisointia (Saikkala 1998). Kuvaavaa on, että Tilastokeskuksen rikostilastojen perusteella voidaan erottaa vain kaksi ulkomaalaiskategoriaa: ne, joilla on asuinpaikka Suomessa ja ryhmä muut.


Ulkomaan kansalainen voi olla myös alunperin suomalainen, joka on muuttanut toiseen maahan ja saanut vieraan maan kansalaisuuden. Vastaavasti tiettyjä etnisiä ryhmiä on vaikea tarkastella, koska siihen kuuluvat henkilöt voivat olla useamman valtion kansalaisia. Esimerkiksi inkerinsuomalaiset ovat Viron, Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kansalaisia; romanit muun muassa Pohjoismaiden kansalaisia ja kurdit Iranin, Irakin ja Turkin kansalaisia.





(Lähde: Tilastokeskus)

Ulkomaalaisten osuus Helsingin väestöstä on vajaat viisi prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla noin neljä prosenttia. Tämän perusteella ulkomaalaisten osuus rikostilastoissa jää jopa alle heidän väestömääränsä. Vakaviksi katsottavissa teoissa, kuten huumausainerikoksissa, ryöstöissä ja varkauksissa ulkomaalaisten osuus on suurempi kuin heidän väestömääränsä. Tilastoja tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että luvut eivät kerro rikoksentekijöiden määrää. Toiseksi, läheskään kaikilla ulkomaalaisilla rikoksen tekijöillä ei ole asuinpaikkaa Suomessa. Luvut vaihtelevat huomattavasti rikostyypeittäin. Mainittakoon, että Helsingissä vuonna 1996 varkaus- ja huumerikoksista tuomituista ulkomaalaisista vain noin puolella oli asuinpaikka Suomessa. Toisaalta pahoinpitelyissä ja liikennerikoksissa osuudet ovat korkeammat.

Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt Suomessa 90-luvulla huomattavasti ja tämä näkyy paitsi katukuvassa, myös rikostilastoissa. Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on vasta viime vuosina ryhdytty tilastoimaan, mutta tilastointimenetelmät ovat edelleen jossain määrin puutteellisia. Vastaavasti ulkomaalaisiin kohdistuneita rikoksia ei systemaattisesti tilastoida; vain rasistisia piirteitä saaneiden rikosten osalta näin menetellään .


http://www.vn.fi/stm/suomi/tiedote/tied98/streng.htm

Ulkomaalaisten tekemät rikokset ovat usein uutisotsikoissa. Tiedotusvälineiden antama kuva rikollisuudesta ei välttämättä ole kovin totuudenmukainen. Tilastokeskuksen rikostilastojen mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa tuomituista ja syyttäjältä rangaistusmääräyksen saaneista 3 % oli ulkomaalaisia pääkaupunkiseudulla vuonna 1996 (Helsingissä 4 %). Vastaavasti ulkomaalaisten osuus alueen asukkaista oli noin 4 % (Helsingissä noin 5 %). Tilastoja lukiessa on syytä ottaa huomioon vielä se, että vain 33 prosenttilla tuomituista ulkomaalaisista oli asuinpaikka Suomessa. Toisin sanoen suurin osa rikoksista on sellaisten ulkomaalaisten tekemiä, jotka eivät asu pysyvästi Suomessa.

Tilastojen perusteella ei voida osoittaa mitään etnistä ryhmää, joka olisi muita alttiimpi tekemään rikoksia. Virolaiset ovat suurin ulkomaalaisten vankien ryhmä, mutta kokonaisuudessaan virolaisten rikollisuus on laskenut viime vuosina. Itärikollisuus on ollut tiiviisti esillä tiedotusvälineissä. Tilast