Päivämiehen musiikkinumero

ma_ria

Minusta on aivan hämmästyttävää, miksi Päivämies jatkuvasti nykysin hakemalla hakee tunkkaisia tuulahduksia 70-luvulta tavassaan käsitellä asioita. Uusin musiikkinumero on hyvä esimerkki tästä. En tiennyt itkeäkö vai nauraa, mutta sitkeästi luin kuitenkin kaikki artikkelit. Lopulta tulin niin pahoinvoivaksi, että ajattelin suorin tein irtisanoa Päivämiehen tilaukseni.

Sitten päätin, etten kuitenkaan irtisano. On tässä asiassa muitakin ulottuvuuksia. Lapsilta aion joka tapauksessa tämän lehden visusti piilottaa.

Musiikkiaiheiset kirjoitukset ovat mielestäni tunkkaista höpinää, vanhoin fraasein, joilla ei ole juurikaan tekemistä itse asian kanssa. Äänessä ovat (tarkoitushakuisesti) suurella suulla ne, joilla ei asiasta ole kokemusta ja joille on muodostunut asiaan kipeän ahdistunut suhde. Tuntuu, että lähtökohtainen kireys (ties mistä johtuva itse kullakin) on Päivämiehen toimituksen mielestä merkittävin asiantuntijuuden kriteeri haastateltavia valittaessa.

Sitäpaitsi ahdistus, mitä kokee klassisen musiikin parissa (tai minä tahansa muun asian), johtuu usein ihmisen omista ongelmista. Omaa sisäistä ahdistustaan ei pääse karkuun. Sellaista ei missään tapauksessa tulisi hengellistää eikä käyttää sellaisesta nousevia asioita hengellisinä aseina.

Miksei vahingossakaan erehdytä haastattelemaan sellaisia, jotka oikeasti ovat asiassa sisällä, eivätkä perusta näkemyksiään pelkille asenteellisille ennakkoluuloille? Onhan siionissa käsittääkseni nykyisin runsaslukuinen joukko lahjakkaita ammattimuusikoita jotka siinä tehtävässä myös myös toimivat. Tasapainoisia, suhteellisuudentajun omaavia ihmisiä (tunnen joitakin), joilla voisi olla paljonkin omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa, rakentavaa sanottavaa asiasta ja raittiita näkemyksiä.

Koko lehti täynnä hämmästyttävää todistelua klassisen musiikin "vaarallisuudesta". Voiko Päivämies todella olla niin ajastaan jäljessä, että katsoo meitä vaanivien vaarojen nykymaailmassa olevan hyvä ja korkeatasoinen musiikki?

Minusta tämä on täydellinen "keisarin uudet vaatteet"-ilmiö.

Klassisen musiikin konserttisali on nykyisin niitä harvoja uskovaiselle oikein todella sopivia paikkoja. Olisin pelkästään onnellinen, jos esim. omien lasteni intresseissä olisivat tuollaiset harrastukset ja vaikka ammattilaisuus noin hyvän asian parissa. Asiassa on kertakaikkiaan mahdotonta nähdä mitään muita kuin hyviä puolia, jos sitä yhtään asiallisesti pohtii.

Jos kristillisyyden kanta on sama kuin Päivämiehen (mitä nykyisin vahvasti epäilen, Päivämiehellä on viime aikoina ollut outoja linjauksia) niin suhde klassiseen musiikkiin lähentelee taikauskoa. Yritetään synnyttää omituista mystisyyttä sellaisen asian ympärille, missä sitä ei mitenkään ajatellen ole. Ei siitä muuta voi sanoa.

Tekisi mieli tietää, kuka tai ketkä ovat tällaisen takana? Ja mitä on tämä ahdistavan kireä ja tunkkainen henki, joka jälleen leyhähti Päivämiehen sivuilta vasten kasvoja?

Jumalan Sanan mukaista se ei ainakaan ole.

Olen hädissäni ja surullinen. Mitä tämä on ja mistä nousee? Ovatko liikkeellä lopun ajan eksyttäjät ja missä on Pyhä Henki?

269

44778

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Selitys

      *missä on Pyhä Henki?*

      pois vl-herätysliikkeestä silloin, kun alettiin opettaa "vain me" oppia.

      • VIESTEJÄ MUKAAN

        Kun vaan seuraa loppupäässä olevaa TIEDONANTAJAn ohjetta!

        Minusta tämä Pyhän Hengen sijainnin tai poissaolon arvuuttelu on semmoinen puheenaihe, että se johtaa vain kinasteluun, koska siitä on heikko esittää näyttöä puoleen tai toiseen.

    • Juhannes

      Asiaa kirjoitat.

      Ongelma taitaakin olla Päivämiehen toimituksessa ja SRK:n kannanotoissa 70-luvulta.

      • Juhannes

        Voisiko joku ystävällinen henkilö laittaa SRK:n vuosikirjasta kannanoton klassisesta musiikista.

        Muistaakseni se on 70-luvun loppupuolelta Pudasjärven tai Ranuan suviseurojen kokouksista.

      • ma_ria
        Juhannes kirjoitti:

        Voisiko joku ystävällinen henkilö laittaa SRK:n vuosikirjasta kannanoton klassisesta musiikista.

        Muistaakseni se on 70-luvun loppupuolelta Pudasjärven tai Ranuan suviseurojen kokouksista.

        Päivämiehessä mainitaan, että asioista on keskusteltu Ruukin suviseuroissa 70-luvulla ja Siikatörmällä 90-luvulla. Olen kylläkin kuullut runsaasti suusanallisia kuvauksia molemmista tilaisuuksista.

      • Juhannes
        ma_ria kirjoitti:

        Päivämiehessä mainitaan, että asioista on keskusteltu Ruukin suviseuroissa 70-luvulla ja Siikatörmällä 90-luvulla. Olen kylläkin kuullut runsaasti suusanallisia kuvauksia molemmista tilaisuuksista.

        Yritän hankki vuosikirjan. Palataan mahdollisesti vielä asiaan.

      • kannanotto
        ma_ria kirjoitti:

        Päivämiehessä mainitaan, että asioista on keskusteltu Ruukin suviseuroissa 70-luvulla ja Siikatörmällä 90-luvulla. Olen kylläkin kuullut runsaasti suusanallisia kuvauksia molemmista tilaisuuksista.

        Ruukin suviseuroissa kesällä 1971 uskovaiset kanttorit ja muut musiikin harjoittajat halusivat kokoontua keskustelemaan kristityn suhteesta taiteeseen, lähinnä musiikkiin. Aihe otettiin esille myös seurakuntavanhinten ja puhujain kokouksessa perjantaina. Kanttoreiden ja musiikinharjoittajien kokoontuessa seuraavana päivänä täyttyi huone ovenpieliä myöten.

        Aivan keskustelun alussa tuotiin esille, ettei Jumalan valtakunnassa asuminen ole määräyksiä tekemisistä ja tekemättä jättämisestä. Mutta evankeliumin kokonaisuuteen kuuluvat myös neuvon, nuhteen ja opetuksen sanat. Näin sen vuoksi, että varjeltuisimme uskomassa.(Neuvoihan Jeesuskin opetuslapsiansa,kirj. huom.).
        Eräätveljet toivat rakkaasti esille niitä murheita, jotka olivat kokoontumisen syynä. Todettiin, että kaikki taiteelliset taipumukset kuten musikaalisuuskin ovat Jumalan lahjoja. Tärkeintä on kuitenkin, että niiden harjoittamisessa säilyy usko hyvässä omassatunnossa. Puheenvuoroissa tuli esille, kuinka kuoroissa laulaminen-myös kirkkokuorossa-oli osoittautunut vaaralliseksi sillsksi maailmaan. Niihin osallistuneilla olivat alkaneet hämärtyä Jumalan valtakunnan rajat. Seuravälit olivat harventuneet. Myös maailmallisissa konserteissa käyminen oli aiheuttanut murhetta.
        Yksimielisesti todettiin, kuinka musiikin harjoittamisessakin on vaara joutua maailmanmielisyyteen. Emme voi palvella kahta herraa. Pyydämme kuuliaista mieltä, että säilyisimme Jumalan joukossa perille asti. (Tässä kannanotto).

        Tunnen itse muutamia uskovaisia jotka nykyään laulavat kirkkokuorossa(olivat kysyneet eräältä uskovaiselta kirkkoherralta, voiko uskovainen laulaa kirkkokuorossa, jos on uskovainen kanttori, kirkkoherra ei nähnyt estettä siinä, mutta olisko pitänyt kysyä usealta uskovaiselta? onko uskovainen kirkkoherra Jumala?)

        Toinen asia. Tälläö palstalla joku sani että jos esim yhteisissä kokoontumisissa sanoo oman mielipiteensä, siihen sanotaan että ajattele onko asia noin, tai jotain sinnepäin. Eräässä nuortenillassa oli keskustelua mm. musiikista. Siellä eräs henkilö kokosi erilaisia nuorten ajatuksia ja kävi lukemassa ne edessä. Oli myös ristiriitaisia ajatuksia eri ryhmillä. Kaikille sanottiin että teidän nuorten ja myös vanhempien kannattaa keskustella näistä asioista mikä teidän mielestänne sopii uskovaiselle.

      • kivettyneitä
        kannanotto kirjoitti:

        Ruukin suviseuroissa kesällä 1971 uskovaiset kanttorit ja muut musiikin harjoittajat halusivat kokoontua keskustelemaan kristityn suhteesta taiteeseen, lähinnä musiikkiin. Aihe otettiin esille myös seurakuntavanhinten ja puhujain kokouksessa perjantaina. Kanttoreiden ja musiikinharjoittajien kokoontuessa seuraavana päivänä täyttyi huone ovenpieliä myöten.

        Aivan keskustelun alussa tuotiin esille, ettei Jumalan valtakunnassa asuminen ole määräyksiä tekemisistä ja tekemättä jättämisestä. Mutta evankeliumin kokonaisuuteen kuuluvat myös neuvon, nuhteen ja opetuksen sanat. Näin sen vuoksi, että varjeltuisimme uskomassa.(Neuvoihan Jeesuskin opetuslapsiansa,kirj. huom.).
        Eräätveljet toivat rakkaasti esille niitä murheita, jotka olivat kokoontumisen syynä. Todettiin, että kaikki taiteelliset taipumukset kuten musikaalisuuskin ovat Jumalan lahjoja. Tärkeintä on kuitenkin, että niiden harjoittamisessa säilyy usko hyvässä omassatunnossa. Puheenvuoroissa tuli esille, kuinka kuoroissa laulaminen-myös kirkkokuorossa-oli osoittautunut vaaralliseksi sillsksi maailmaan. Niihin osallistuneilla olivat alkaneet hämärtyä Jumalan valtakunnan rajat. Seuravälit olivat harventuneet. Myös maailmallisissa konserteissa käyminen oli aiheuttanut murhetta.
        Yksimielisesti todettiin, kuinka musiikin harjoittamisessakin on vaara joutua maailmanmielisyyteen. Emme voi palvella kahta herraa. Pyydämme kuuliaista mieltä, että säilyisimme Jumalan joukossa perille asti. (Tässä kannanotto).

        Tunnen itse muutamia uskovaisia jotka nykyään laulavat kirkkokuorossa(olivat kysyneet eräältä uskovaiselta kirkkoherralta, voiko uskovainen laulaa kirkkokuorossa, jos on uskovainen kanttori, kirkkoherra ei nähnyt estettä siinä, mutta olisko pitänyt kysyä usealta uskovaiselta? onko uskovainen kirkkoherra Jumala?)

        Toinen asia. Tälläö palstalla joku sani että jos esim yhteisissä kokoontumisissa sanoo oman mielipiteensä, siihen sanotaan että ajattele onko asia noin, tai jotain sinnepäin. Eräässä nuortenillassa oli keskustelua mm. musiikista. Siellä eräs henkilö kokosi erilaisia nuorten ajatuksia ja kävi lukemassa ne edessä. Oli myös ristiriitaisia ajatuksia eri ryhmillä. Kaikille sanottiin että teidän nuorten ja myös vanhempien kannattaa keskustella näistä asioista mikä teidän mielestänne sopii uskovaiselle.

        Kun tuon julkilausuman lukee, sehän vastaa aamenta.

        Jossain toisaalla näyttää kuitenkin hakatun kiveen, että "kuuliaisuus" tarkoittaa kuuliaisuutta näkyvälle seurakunnalle. Ja tällaista määritelmää tuskin olisi edes Ruukissa vuonna 1971 tehty yksimielisesti.

        "Kuuliaisuus" täytyy tulkita raamatullisesti, so. kuuliaisuutena Jumalan sanalle. Ja tämä olisi pitänyt kirjata tuohon Julkilausumaankin, koska kirjoitetusta Jumalan sanastahan ollaan vieraannuttu tämän vallitsevan kuuliaisuustulkinnan myötä.

      • en tarkoittanut
        kivettyneitä kirjoitti:

        Kun tuon julkilausuman lukee, sehän vastaa aamenta.

        Jossain toisaalla näyttää kuitenkin hakatun kiveen, että "kuuliaisuus" tarkoittaa kuuliaisuutta näkyvälle seurakunnalle. Ja tällaista määritelmää tuskin olisi edes Ruukissa vuonna 1971 tehty yksimielisesti.

        "Kuuliaisuus" täytyy tulkita raamatullisesti, so. kuuliaisuutena Jumalan sanalle. Ja tämä olisi pitänyt kirjata tuohon Julkilausumaankin, koska kirjoitetusta Jumalan sanastahan ollaan vieraannuttu tämän vallitsevan kuuliaisuustulkinnan myötä.

        että minä itse olisin sitä mieltä että kirkkokuoroon voi uskovainen osallistua vaan aina olen ollut ja olen edelleenkin tähän asiaan sellainen kanta että en suosittele sitä kenellekään, ihmettelin vain tuota että jotkut uskovaiset ovat lähteneet sinne.

      • kaikkien etu
        en tarkoittanut kirjoitti:

        että minä itse olisin sitä mieltä että kirkkokuoroon voi uskovainen osallistua vaan aina olen ollut ja olen edelleenkin tähän asiaan sellainen kanta että en suosittele sitä kenellekään, ihmettelin vain tuota että jotkut uskovaiset ovat lähteneet sinne.

        Minusta on kaikkien osapuolten etu, että osallistutaan kirkkokuoroihin.

        Uskovaisten keskuudessa levitetään aivan kohtuuttoman paljon käsitystä, että kaikki muut olisivat jotenkin erityisen paheellisia tai omavanhurskaita. Olisi terveellistä huomata, että ihan vilpitöntä uskoa ja todellista lähimmäisyyttä on myös toisin uskovilla.

        Jeesus olisi pitänyt tosi pahana tällaisia sääntöjä ja oman porukan puhtaana pitämisen ideologiaa.

    • ajatellut

      yhtään sitä että olet nyt elämäsi siinä vaiheessa jossa Jumala haluaa kertoa sinulle jotain? Kuuntele rohkeasti sitä mitä Hän kertoo ja kuuntele sitä mitä sydämesi sanoo.

    • SaMa

      Samalla tapaa olen joskus mietiskellyt. Otetaanoa esimerkikis se ihannetilanne, että kaikki maailman ihmiset yhtäkkiä tekisivät parannuksen. Jäisikö kaikki musiikki silloin soittamatta? Kukaan ei saisi soittaa orkesterissa, tai laulaa. Kuka tekisi levyille tallenteet? Miksi voimme nauttia musiikista, kun sen on tehnyt epäuskoinen, koska emme itse saa sitä tehdä? Voiko kaikista musikaalisista ihmisistä tulla vain opettajia tai kanttoreita? Eikö ole Jumalan lahjojen väärinkäyttöä, jos niistä ei anna kaikkien nauttia?

      Tässä tulee vähitellen luopumus, kun tulee niin kovasti kaikkea.

      • Elizza

        Minusta musiikki on kuin karkkipaperi. Nätti ja nautinnollinen kuori. Mutta jos sisältö puuttuu, niin mitäs sillä kuorellakaan.

        Hengellisessä musiikissa musiikin tulisi olla renki, sanojen kantaja ja siivittäjä. Kuhunkin kappaleeseen mieluiten erikseen räätälöity. Sana on se sisältö, se tärkein. Ilman sitä mikä vaan musiikki on vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.

      • ma_ria

        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?

      • Hellevi
        ma_ria kirjoitti:

        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?

        Tunnen ammattimuusikon, jonka tuloista suuri osa opettamisen ohella koostuu freelancerina toimimisesta solistina sekä kamarimuusikkona konsertoiden. Hän on joskus kertonut olevansa kotoisin vl-perheestä, mutta olevansa itse ateisti. Luulen, että hänelle on käynyt viestisi viimeisen kappaleen mukaisesti.

      • kentän ääni
        Hellevi kirjoitti:

        Tunnen ammattimuusikon, jonka tuloista suuri osa opettamisen ohella koostuu freelancerina toimimisesta solistina sekä kamarimuusikkona konsertoiden. Hän on joskus kertonut olevansa kotoisin vl-perheestä, mutta olevansa itse ateisti. Luulen, että hänelle on käynyt viestisi viimeisen kappaleen mukaisesti.

        Luule vaan rauhassa.

        Onko ateismin syy musiikin esittäminen?

        Ota huomioon, että sekin voi viedä uskon, että painostetaan käsittämään soittaminen synniksi, vaikka ei kuuna päivänä itse niin koe ja käsitä.

        Minä taas tunnen monia uskovaisia solisteja, jotka esiintyvät oto, eikä näytä talostelu siitä paljon häiriintyvän.

        Miksi Jumalan antamaa lahjaa pitäisi pitää vakan alla?

      • miettijä myös
        ma_ria kirjoitti:

        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?

        ””
        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?
        ””

        Onhan niitä muitakin ammatteja mihin voidaan laittaa tuon kysymyksen: Ravintoloitsija, gynekologi, tv juontaja jne. Saat ite keksiä lisää ammatteja.
        Asuntolainat saattavat kaatua niskaan monelle muullekin kuin muusikolle jos työnsä jättää. Minkä neuvon sinä antaisit, kun sulta noita neuvoja tuntuu tulevan kuin liukuhihnalta, siis vaikkapa ravintoloitsijalle, joka vain myy juotavaksi ”kallista Jumalan viljaa? Jatkaako työtänsä parannuksen tehtyään?

      • tunnetaan
        Elizza kirjoitti:

        Minusta musiikki on kuin karkkipaperi. Nätti ja nautinnollinen kuori. Mutta jos sisältö puuttuu, niin mitäs sillä kuorellakaan.

        Hengellisessä musiikissa musiikin tulisi olla renki, sanojen kantaja ja siivittäjä. Kuhunkin kappaleeseen mieluiten erikseen räätälöity. Sana on se sisältö, se tärkein. Ilman sitä mikä vaan musiikki on vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.

        Eli jos laulamalla hankkii särvintä leivälle, esiintymällä erilaisissa tilaisuuksissa pyydettynä, ja tulee puhutelleeksi laulullaan kuulijoita, johtaneeksi Sanan äärelle, mistä on kysymys?

        Ritisevistä jäistä?

      • vaan valtakunta

        Ja jos valtakunnan kansalaiset alkavat olla kovin Jumalassa vapaita, vallankäyttäjät eivät pääse toteuttamaan itseään.

        Siksikö lie on nyt surullisesti, että valtakunnassa vallankäyttäjät käyvät Jumalan paikalle ja hajottavat laumaan voidakseen hallita kivemmin.

      • Sakkeus
        ma_ria kirjoitti:

        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?

        Sakkeushan oli tullimies, ja tullimiehet tunnettiin ammattikuntana joitten oli mahdoton kelvata Jumalalle, koska he olivat tekemisisää keisarille kerättävän mammonan kanssa ja heillä oli aivan mahdottoman vastustamattomat houkutukset varastaa itselleen (ilmeisesti ihan keisarin epävirallisella siunauksella?) osa verorahoista.

        Opetuslapset sekä fariseukset pitivät itsestään selvänä, ettei Jeesus edes haluaisi tavata tällaisen ammattikunnan edustajia, saatika että oli pälkähtänyt päähän edes ehdottaa tällaista henkilöä Jeesuksen seuraajaksi.

        Moni tuntee pyhäkoulunkin jäljiltä kertomuksen siitä, miten Jeesus Sakkeukseen ja hänen synnilliseen ammattiinsa suhtautui.


        Miten me selitämme lapsillemme Päivämiehen linjaukset suhteessa tähän raamatunkohtaan?

      • ammattisotilaat
        miettijä myös kirjoitti:

        ””
        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?
        ””

        Onhan niitä muitakin ammatteja mihin voidaan laittaa tuon kysymyksen: Ravintoloitsija, gynekologi, tv juontaja jne. Saat ite keksiä lisää ammatteja.
        Asuntolainat saattavat kaatua niskaan monelle muullekin kuin muusikolle jos työnsä jättää. Minkä neuvon sinä antaisit, kun sulta noita neuvoja tuntuu tulevan kuin liukuhihnalta, siis vaikkapa ravintoloitsijalle, joka vain myy juotavaksi ”kallista Jumalan viljaa? Jatkaako työtänsä parannuksen tehtyään?

        Entä miten suhtaudumme ammattisotilaisiin, jotka paitsi työkseen suunnittelevat ihmisten tappamista, myöskin saattavat lähimmäisensä päivittäin kiusaukseen valmistautua toisten ihmisten tappamiseen, kun kouluttavat asepalvelustaan suorittavia?

        Pitäisikö heidän asuntolainansa jättää talkaajien harteille, kun heidän tuntosa herää ja saavat parannuksen armon?

      • asiallinen_tuntija
        miettijä myös kirjoitti:

        ””
        onko mahdotonta ihmisen, joka on vaikka konserttipianisti ammatiltaan ja sillä työllä elättänyt perheensä, tehdä parannus yksin Jumalan armosta ilman, että luopuu ammatistaan ja toimeentulostaan? Miten asuntolainat ym?

        Vai onko parasta, että tällainen ihminen ei yritäkään olla uskomassa koska hänen on niin vaikea uskomassa säilyä?
        ””

        Onhan niitä muitakin ammatteja mihin voidaan laittaa tuon kysymyksen: Ravintoloitsija, gynekologi, tv juontaja jne. Saat ite keksiä lisää ammatteja.
        Asuntolainat saattavat kaatua niskaan monelle muullekin kuin muusikolle jos työnsä jättää. Minkä neuvon sinä antaisit, kun sulta noita neuvoja tuntuu tulevan kuin liukuhihnalta, siis vaikkapa ravintoloitsijalle, joka vain myy juotavaksi ”kallista Jumalan viljaa? Jatkaako työtänsä parannuksen tehtyään?

        Miksei gynekologi voisi olla uskossa? Kyllä lääkärin työstä on kuulkaa seksin miettiminen kaukana.

      • voivat uskovaisia
        asiallinen_tuntija kirjoitti:

        Miksei gynekologi voisi olla uskossa? Kyllä lääkärin työstä on kuulkaa seksin miettiminen kaukana.

        Kyllä lääkärit voivat uskovaisia olla, niin kuin monet lääkärit ovatkin.

        Gynekologin tehtäviin kuuluu mm. abortti ja en usko kenenkään uskovaisen sitä hyväksyvän. Seksi ei tässä yhteydessä monellekaan varmasti tullut mieleen. :))

    • !!!!!!!!!

      sinulta tekstiä. Haluttaa vain kysyä, mikä on sinun sydämesi tila. Jo pelkästään tuolla arvostelulla panee miettimään mikä olet.

      Ja sitten siihen aiheeseen. Siis kaikki ketä siellä oli haastateltu, ovat musiikin ammattilaisia ja olen täysin heidän kanssaan samaa mieltä. Musiikin harrastaminen on Jumalan lahjaa. Mutta on vaarallista lähteä sitä palvomaan.

      Sinulle ma ria sanon, että jos sinulla on usko elämäsi tärkein asia ja olet hyvällä omalla tunnolla uskomassa niin omatunto sinua sen jälkeen ohjaa oikeaan myös musiikin saralla. Mutta jos olet tuolla mielellä kuin tuota aloitustasi kirjoittamassa niin enpä tiedä mitä sanoa. Sielunvihollinen tekee työtänsä ja yrittää eksyttää elävästä uskosta.

      On monesti ihmetyttänyt tällä keskustelukanavalla päivämiehen arvosteleminen. Meidän perheessä se on ainakin viikon kohokohta kun päästään keskiviikkoisin lukemaan lehteä. Mutta täällä taitaakin olla osa niitä, jotka elävät "toinen jalka maailmassa".

      • Pectus

        Ymmärsinkö oikein ,että Päivämiestä lukemalla pysyy kumpainenkin jalka pois "maailmasta."

        Silloin onkin kovin helppoa arvioida lähimmäisen uskon tilaa.

      • lukenut vielä

        mutta kyllä minunkin sydämeni tuli murheelliseksi marian puolesta. Tämä on julkinen palsta ja täällä ainakin nähdään ketkä ovat hänen puolellaan.
        Lukematta juttua voin kyllä yhtyä mielipiteeseesi, että asiantuntemusta päivämiehessä käytetään ja artikkeleita ei tehdä hetken mielijohteesta vaan tarkasti kristillisyytemme kantojen mukaan. Kyllä siellä nähdään mikä on vaaraksi uskonelämälle.

      • Exvl

        Sinun käyttäytymisesi on juuri sellaista, mitä koin vl:ien keskuudessa olevan liikaa.
        Joistakin asioista ei saa puhua, koska muuten kyseenalaistetaan uskomisen tila.

        Miksi vl:t väittävät, että kaikista asioista pitää ja saa puhua kasvotusten, jos anonyyminäkin teilataan täydeltä laidalta?
        Heikoimmat kärsivät tällaisesti henkisesti aivan liikaa.

        Huomaatteko ollenkaan törkeää käytöstänne!?

      • avauksen tekijä

        ei missään tapauksessa heitä nyt menemään tätä aikaa missä hän huomaa ristiriitaisuuksia vl-opissa. Hän on saamassa aidon uskon ja vl-oppien on aika väistyä tieltä. Toivottavasti hän jaksaa olla vahva ja kuunnella Jumalaa vastaväitteistä huolimatta eikä anna vl-opin viedä voittoa. Näin hän voi suojella myös lapsiaan ettei kukaan pääse heitä harhaanjohtamaan.

        Toivottavasti avaajan vahvuus riittää kuulemaan totuutta eikä sitä mikä tulee ihmisten taholta painostuksena ja uskosta luopumisen pelotteluna. Ristiriitaisuuksien huomaaminen on itsensä Jumalan tarkoitus, ja jos niitä ei silloin kyseenalaista vaan antaa vl-opin viedä voiton, niin ehkä kaikki on sitten myöhemmin myöhäistä. Silloin on kuunneltava kun sen aika on.

      • kiristys
        Exvl kirjoitti:

        Sinun käyttäytymisesi on juuri sellaista, mitä koin vl:ien keskuudessa olevan liikaa.
        Joistakin asioista ei saa puhua, koska muuten kyseenalaistetaan uskomisen tila.

        Miksi vl:t väittävät, että kaikista asioista pitää ja saa puhua kasvotusten, jos anonyyminäkin teilataan täydeltä laidalta?
        Heikoimmat kärsivät tällaisesti henkisesti aivan liikaa.

        Huomaatteko ollenkaan törkeää käytöstänne!?

        eli jos et ajattele juuri niin kuin jyrkkäuskoisin, hengellisesti sokea, niin saatana houkuttelee sinua ja olet eksymässä pois elävästä uskosta. Mikä ase saada itsetunnoltaan heikko ihminen sairastumaan hekisesti!

        varsinkin nuorille pelottelut, että saatana houkuttelee pois ja että olet toinen koipi maalimassa, on sellaisia psyykkisiä traumoja aiheuttavia juttuja ja usein nämä nuoret luopuvat uskostaan.. Ei toki aina, kyllä asiallistenkin uskovaisten perheiden lapset saattavat kieltää uskonsa. Mutta moni tiukkapipo uhkaa ja kiristää, käyttää henkistä alistusta konsteina saada joku aattelemaan juuri niin kuin hän itse aattelee. Se ei ole oikein, se on hengellistä sokeutta ja lakihekeä, millä ei ole mitään tekemistä elävän uskon ja oikean sydämen rauhan kanssa.

        Kyllä se Jumalakin näkee ja kuulee, kuka kiristää ja uhkaa ja pelottelee ihan vaan kiusatakseen..

      • matkaystävä

        Onhan se Päivämies hyvä lehti, mutta yksi siitä puuttuu. Siellä ei ole yleisöpalstaa, jossa voisi kritisoida ja tuoda julki mielipiteitään, niinkuin kaikissa muissa lehdissä voi tuoda.

        Päivämies kertoo vain hyviä ja iloisia asioita, ikäänkuin huonoja ei oliskaan olemassa.

        Koskaan ei ole kuvattu nuoria tupakkatauvolla seurojen välissä, jossa olis maininta: "Tupakka maistui nuorille seurojen väliajalla"

        Sensijaan tyypillinen seurakerronta on: "Kahvi maistui ja oli ilo tavata matkaystäviä".

        Mutta ehkäpä näin onkin parasta, sillä kaikissa maailman lehdissä on niin paljon sitä ikävää asiaa, että lukiessa voi suorastaan pahoin.

        Oma mielipiteeni musiikista on, että kuuntelee, mitä mieli tekee, eikä ajattele, onko tämä tarpeeksi harrasta vai ei.
        Kun työpaikalla on radio auki kaiket ajat, tulee kuunneltua kaikenlaisia renkutuksia.
        Mutta on niissä renkutuksissakin joskus mukavat sanat ja melodia.

      • huolissaan myös

        Joka sanassa yhdyn sinuun.

      • TERVEHTYNYT
        huolissaan myös kirjoitti:

        Joka sanassa yhdyn sinuun.

        SAIRASTA. Luin Päivämiehen nettisivut.

        En muistanutkaan miten SAIRAASSA ympäristössä olen lapsuuteni joutunut viettämään.

        VOI AHTAUDEN PAIKKAA.

      • usko...
        TERVEHTYNYT kirjoitti:

        SAIRASTA. Luin Päivämiehen nettisivut.

        En muistanutkaan miten SAIRAASSA ympäristössä olen lapsuuteni joutunut viettämään.

        VOI AHTAUDEN PAIKKAA.

        että ahtauteesi liittyy mitenkään päivämieheen.
        Onko sulla vähän vaikeaa?

        Se on synti mikä siellä mielessä kaihertaa ja muut sotkut mitä ihminen voi itselleen hankkia.

      • ja synniksi julistamiset
        usko... kirjoitti:

        että ahtauteesi liittyy mitenkään päivämieheen.
        Onko sulla vähän vaikeaa?

        Se on synti mikä siellä mielessä kaihertaa ja muut sotkut mitä ihminen voi itselleen hankkia.

        voivat ahdistaa ihmisen. Ei ole ollenkaan tavatonta että ihmiset erosivat seurakunnasta 25-30v takaperin juuri sen takia että eivät enää voineet elää siinä valheessa.

        ps. olen vl ja olen sitä mieltä että silloin tehtiin väärin

      • kehottaisi

        sinua lyömään päätäsi seinään, niin sinä varmasti tekisit sen, eikö niin?

        Miltä tuntuu olla ihan täysin ulkoaohjautuva? Onko sinulla ollenkaan omaa tahtoa ja saatko sinä päättää itse omasta elämästäsi lainkaan?

      • sairasta..sairasta
        usko... kirjoitti:

        että ahtauteesi liittyy mitenkään päivämieheen.
        Onko sulla vähän vaikeaa?

        Se on synti mikä siellä mielessä kaihertaa ja muut sotkut mitä ihminen voi itselleen hankkia.

        Ahtaus on vl-liikkeen sisällä.

        Mielenterveyshäiriöisen (todistettavasti)kyläpuhujan sairaanloiset toistuvat "antipatiapuhuttelut" pienellä paikkakunalla tekivät nuortenkeskuudessa tehtävänsä.

        Nuorisoa ajautui joukolla ulos seurakunnasta.Ei tehnyt mieli vaan mennä ry:lle
        epäoikeudelliseen "naputuspuhutteluun."

        Kummallisinta oli se ,ettei seurakunta reagoinut asiaan mitenkään. Kukaan ei silloin epäillyt edes väärässä hengessä toimimista.

        Sama 70-luvun ahtaus kuvastuu hyvin viimeisessä Päivämiehen kirjoituksissa.

        Todistettavasti (paperlla) olen täysin terve,eikä mitkään asiat ole mieltämi painamassa.

      • Suviseurojen tupakkakioski

        saapui paikalla. Se on hänen virkansa.

      • vaikuttaa
        sairasta..sairasta kirjoitti:

        Ahtaus on vl-liikkeen sisällä.

        Mielenterveyshäiriöisen (todistettavasti)kyläpuhujan sairaanloiset toistuvat "antipatiapuhuttelut" pienellä paikkakunalla tekivät nuortenkeskuudessa tehtävänsä.

        Nuorisoa ajautui joukolla ulos seurakunnasta.Ei tehnyt mieli vaan mennä ry:lle
        epäoikeudelliseen "naputuspuhutteluun."

        Kummallisinta oli se ,ettei seurakunta reagoinut asiaan mitenkään. Kukaan ei silloin epäillyt edes väärässä hengessä toimimista.

        Sama 70-luvun ahtaus kuvastuu hyvin viimeisessä Päivämiehen kirjoituksissa.

        Todistettavasti (paperlla) olen täysin terve,eikä mitkään asiat ole mieltämi painamassa.

        edelleenkin vl-ihmisten keskuudessa:( Surku heidän puolestaan jotka saadaan mukaan sille väärälle puolelle.

        Onko se vääräpuoli valloillaan vl-liikkeessä, kun helposti saadaan ihminen uskomaan hänen luopuneen uskostaan lipsuessaan vl-neuvoista jotka katsotaan synniksi?

        Kun vain kaikki uskaltaisivat nostaa äänensä esille jotka eivät hyväksy väärää opetusta, eivätkä vain hiljaisesti hyväksy kaikkea. Kannattaa olla vahva eikä alistua pelotteluun jota vallanhaluiset mielellään käyttävät.

      • kovin ahtauden paikka olla....
        TERVEHTYNYT kirjoitti:

        SAIRASTA. Luin Päivämiehen nettisivut.

        En muistanutkaan miten SAIRAASSA ympäristössä olen lapsuuteni joutunut viettämään.

        VOI AHTAUDEN PAIKKAA.

        kun nyt vasta sen hoksasit...kyllä minulla on rakkaat muistot lapsuudestani...ei yhtään ahdasmielinen...meillä oli rajat ja rakkautta...ehkä asenteesi on jostain muusta "ruostunu"?

      • sydämesi tila"...

        kyllä on lapsellisia teidän vallankäyttönne välineet, siitä huolimatta ilmeisen tehokkaita lauman kurissa pitämiseen.
        Jos joku ilmaisee rahtusenkin oma-aivoista maalaisjärkeä, lätkäistään heti kuin raamatulla päähän: "Mietipä mikä on sydämesi tila"...
        Voi miten tuttu kuvio, aivan kuin dominoiva, ankara vanhempi litistämässä lapseltaan pienenkin oma-aloitteisuuden ja omana itsenä olemisen hivenen. Saaden aikaan ikuisesti epävarman, litistetyn ihmisen.
        Samalla tavalla toimii lestadiolais-koneisto!
        Litistää, painostaa, syyllistää, alistaa...

      • Lueskelija
        sydämesi tila"... kirjoitti:

        kyllä on lapsellisia teidän vallankäyttönne välineet, siitä huolimatta ilmeisen tehokkaita lauman kurissa pitämiseen.
        Jos joku ilmaisee rahtusenkin oma-aivoista maalaisjärkeä, lätkäistään heti kuin raamatulla päähän: "Mietipä mikä on sydämesi tila"...
        Voi miten tuttu kuvio, aivan kuin dominoiva, ankara vanhempi litistämässä lapseltaan pienenkin oma-aloitteisuuden ja omana itsenä olemisen hivenen. Saaden aikaan ikuisesti epävarman, litistetyn ihmisen.
        Samalla tavalla toimii lestadiolais-koneisto!
        Litistää, painostaa, syyllistää, alistaa...

        sydämen tila kyllä näkyy hänen kirjoituksistaan tällä palstalla.

        ------>Omavanhurskautta täpötäynnä.

      • oiva mätkintäase
        Lueskelija kirjoitti:

        sydämen tila kyllä näkyy hänen kirjoituksistaan tällä palstalla.

        ------>Omavanhurskautta täpötäynnä.

        kaikille, joilla on vielä aivot tallella ja jotka rohkenevat niitä käyttää!!!!
        Tsemppiä, Maria!

      • Jumala ja ihminen
        lukenut vielä kirjoitti:

        mutta kyllä minunkin sydämeni tuli murheelliseksi marian puolesta. Tämä on julkinen palsta ja täällä ainakin nähdään ketkä ovat hänen puolellaan.
        Lukematta juttua voin kyllä yhtyä mielipiteeseesi, että asiantuntemusta päivämiehessä käytetään ja artikkeleita ei tehdä hetken mielijohteesta vaan tarkasti kristillisyytemme kantojen mukaan. Kyllä siellä nähdään mikä on vaaraksi uskonelämälle.

        Jos joku ihminen näkee jonkun asian vaaraksi, ei hänellä ole mitään syytä uskoa, että oma näkemys on myös Jumalan näkökulma.

        Ja jos Päivämiehen toimittajat valitaan itseääntäydentävällä systeemillä, tottakai toimituksessa työskentelee vain siitä yhdestä näkökulmasta maailmaa tarkastelevia kristittyjä. Sekään ei tee toimituksen näkökulmasta Jumalan näkökulmaa.

        Jos haluttaisiin päästä edes likiarvoon Jumalan tämänpäiväisestä näkökulmasta, pitäisi saada koko seurakunnan, eli kaikkien uskovien näkökulmat kuuluviin ja niistä koostaa yhteinenlinja. Nyt päinvastoin yritetään tukahduttaa kaikki muut paitsi yksi puoli kaikista todellisista Pyhän Hngen avaamista näköaloista tähän musiikkikysymykseen.

        Iloita voi toimituksen puolesta siitä, etteivät jutut suoranaisesti tuominneet toisinkaan ymmärtäviä, mutta surra täytyy sitä, että tällaiset jutut näin yksipuolisena kokoelmana todennäköisesti houkuttelevat kristuttyjä kiusaukseen tuomita toisiaan ja puhua toisistaan ja toistensa valinnoista pahaa. Mikä on synti.

      • vl:ien keskuudessa
        Jumala ja ihminen kirjoitti:

        Jos joku ihminen näkee jonkun asian vaaraksi, ei hänellä ole mitään syytä uskoa, että oma näkemys on myös Jumalan näkökulma.

        Ja jos Päivämiehen toimittajat valitaan itseääntäydentävällä systeemillä, tottakai toimituksessa työskentelee vain siitä yhdestä näkökulmasta maailmaa tarkastelevia kristittyjä. Sekään ei tee toimituksen näkökulmasta Jumalan näkökulmaa.

        Jos haluttaisiin päästä edes likiarvoon Jumalan tämänpäiväisestä näkökulmasta, pitäisi saada koko seurakunnan, eli kaikkien uskovien näkökulmat kuuluviin ja niistä koostaa yhteinenlinja. Nyt päinvastoin yritetään tukahduttaa kaikki muut paitsi yksi puoli kaikista todellisista Pyhän Hngen avaamista näköaloista tähän musiikkikysymykseen.

        Iloita voi toimituksen puolesta siitä, etteivät jutut suoranaisesti tuominneet toisinkaan ymmärtäviä, mutta surra täytyy sitä, että tällaiset jutut näin yksipuolisena kokoelmana todennäköisesti houkuttelevat kristuttyjä kiusaukseen tuomita toisiaan ja puhua toisistaan ja toistensa valinnoista pahaa. Mikä on synti.

        Kuvasit oivalla tavalla sen, miten val:t juuri toimivat. Tämä on se prosessi, jonka tuloksista jotkut käyttävät sanaa "säännöt". Yhteistuumaisesti on laadittu hyvin harkittuja kannanottoja asioihin, jotka kulloinkin ovat huolen aiheena olleet.Aivan samalla tavalla kuin perheen kesken sovitaan ruoka- tai kotiintuloajat.

        Kaikissa asioissa on kuulumassa jokaisen Siionin asukkaan ääni. Ei siis mkään raati tee yksin päätöksiä.

      • oikeasti kuuluisi
        vl:ien keskuudessa kirjoitti:

        Kuvasit oivalla tavalla sen, miten val:t juuri toimivat. Tämä on se prosessi, jonka tuloksista jotkut käyttävät sanaa "säännöt". Yhteistuumaisesti on laadittu hyvin harkittuja kannanottoja asioihin, jotka kulloinkin ovat huolen aiheena olleet.Aivan samalla tavalla kuin perheen kesken sovitaan ruoka- tai kotiintuloajat.

        Kaikissa asioissa on kuulumassa jokaisen Siionin asukkaan ääni. Ei siis mkään raati tee yksin päätöksiä.

        Huomaatha: On tapana sanoa, että olemme yksimielisiä. Kuitenkaan esim. Pm ei jostain syystä julkaise kuin valitun tyyppisiä linjauksia. Eikä myöskään sallita avointa keskustelua perusteluista, varsinkaan raamatullisista näkökulmista.

        Eli: Joka sanoo, että kaikkien ääni kuuluu, valehtelee.

      • Kristillisyyden kanta!
        lukenut vielä kirjoitti:

        mutta kyllä minunkin sydämeni tuli murheelliseksi marian puolesta. Tämä on julkinen palsta ja täällä ainakin nähdään ketkä ovat hänen puolellaan.
        Lukematta juttua voin kyllä yhtyä mielipiteeseesi, että asiantuntemusta päivämiehessä käytetään ja artikkeleita ei tehdä hetken mielijohteesta vaan tarkasti kristillisyytemme kantojen mukaan. Kyllä siellä nähdään mikä on vaaraksi uskonelämälle.

        Täsmennäpä, missä "siellä" nähdään, mikä on vaaraksi uskonelämälle?

        Eikö jokaisella ole omat kiusaukset lähimpänä, mistä "siellä" voidaan vaaroista niin tarkkaan sanoa. Mitä järkeä on haastatella vain yhdenlaisen kiusauksen miehiä, nythän jäi kaikkien toisenlaisten kiusausten kanssa kamppailevien kokemukset lukematta.

        Ei kai se niin ole, että ydinryhmä päättää, ettei kukan syö lihaa, koska päättäjille itselleen se on omantunnon asia. Sellainen, jonka oma omatunto loukkaantuu kasvisten syönnistä, joutuu siis olemaan syömättä?

        Eikö olis ideaa, jos kerrottais erilaisista kokemuksista ja valinnoista ja mahdollisuuksista. Kannustettais miettimään, mikä itselle on vaarallista ja mikä ei.

      • tarvitset?

        Onko niin, että et enää tarvitse Raamattuakaan, kun luet Päivämiestä ja näet sen kirjoitusten terveen kritisoimisen huonona asiana?

        Sitä vartenhan Raamattu on olemassa, että voisimme arvioida sen valossa näitä ihmisoppeja ja tarkistaa kurssia myös SRK:ssa.

        Ongelma on vain, että SRK:n koneisto on rakennettu siten, ettei se ota edes palautetta vastaan rivikristityltä.

        Minä olen usein aivan kauhuissani Päivämiehen toimittajien puolesta, kun näyttää, ettei heillä ole minkäänlaista Jumalan pelkoa. Tai huolta siitä, että johtavat hyväuskoisia lukijoita toistensa kyttäämiseen ja panetteluun. Kyllä minut on kasvatettu sellaiseen uskoon, ettei kenenkään tai minkään pikkuporukan pitäisi nousta seurakunnan yläpuolelle ja pitää itseöään erehtymättömänä. Kaikki lahjat on annettu seurakunnalle kokonaisuutena, ja siksi seurakunnan keskutelua ei saisi tukahduttaa, kuten Päivämiehessä on tehty. (Ks. vuodentakainen palautenumero)

        Tietenkään Päivämiestä ei pitäisi kenenkään lukea kuin Jumalan sanaa, mutta toisaalta opettajille ja seurakunnan johtajille on aika monta ankaraa varoituksen sanaa Pyhässä Kirjoituksessa. Jaakobin kirjeessä mm. varoitetaan, että seurakunnan opettajat tullaan tuomitsemaan ankarammin kuin muut.


        Mutta mitä keinoja käytännössä on äänestää ulos vaikkapa Päivämiehen toimitussihteeri? SRK:n johtokunnassakin kaikki piilotuvat toistensa selän takse ja pari nokkamiestä saa rauhassa ajaa koko laivan karille. Kukaan ei kysy perusteluja, Raamatusta nyt puhumattakaan. Ja tästä olemme me kaikki vastuussa, kun emme puutu asioihin.

    • kyllästynyt

      Nämä Marian tekstit muuttuvat aina vain katkerimmiksi ja tunkkaisemmiksi. Tyttö selvästi kapinoi nyt jotain, on ehkä siinä iässä.

      Marian kirjoitukset jo avaamattakin tietää mitä sieltä on tulossa, samaa tunkkaista ja katkeraa valitusta.

      Itse aiheeseen en ota mitään kantaa, koska en ole vielä edes kyseistä Päivämiestä avannut. Eikä tuo musiikki nyt minua oikein edes hetkauta mihinkään suuntaan, tuskin luen edes noita artikkeleita.

      Mutta tuo sävy jolla tyttö kirjoittaa, niin voiko sitä pitää rakentavana. No, tyylinsä kullakin.

      • aliarviointia

        Minusta ei ole sopivaa tytötellä aikuista naista. Yrität tytöttelemällä saada vaikutelman ihmisestä, jonka mielipiteitä ei voi ottaa vakavasti. Katso peiliin!

      • ne voivatkin

        tuntua tunkkaisilta ja katkerilta, etkä sinä ymmärrä, sillä vain harvat ovat valittuja. Kaikki mikä ei sovi omiin ajatuksiisi on tunkkaista ja katkeraa. Helppo tuomita lähinmäinen huonommaksi kuin itse on. Sanellaan selvät säännöt mikä on syntiä ja mikä ei, ja siihen vielä ihmiset uskovat ja sen perusteella tarkailevat toisiansa.

      • ja moukka!

        Maria on täällä kertonut olevansa useamman lapsen äiti, ja sinä tytöttelet häntä!

        Mene ja kasva aikuiseksi!!!!!!! (Vaikka tuskin se sinulta onnistuu)

      • musiikin ystävä, vl

        "Tyttö selvästi kapinoi nyt jotain, on ehkä siinä iässä."

        Oiskohan tyttö sitten keski-iässä tai lähestymässä sitä, selittäisikö se?

        "Marian kirjoitukset jo avaamattakin tietää mitä sieltä on tulossa, samaa tunkkaista ja katkeraa valitusta."

        Maria puhuu sen mitä hänen sydämensä sanoo.

        Onko eri mieltä oleminen sama asia kuin tunkkaisuus tai katkeruus?

        Uskon asiat eivät ole järjen asioita mutta liian monia asioita yritetään piilottaa "uskon" taakse, jolloin niihin ei saisi muka edes ottaa kantaa jos on eri mieltä. Se ei ole oikein, vaan se on lakihenkisyyttä joka on syntiä!

        "Eikä tuo musiikki nyt minua oikein edes hetkauta mihinkään suuntaan, tuskin luen edes noita artikkeleita."

        Toisin sanoen et tunne koko musiikkiasiaa, johon viestiketjun puuttui, mutta olet sitä mieltä että hän on valmiiksi jo väärässä.

        "Mutta tuo sävy jolla tyttö kirjoittaa, niin voiko sitä pitää rakentavana. No, tyylinsä kullakin."

        Rakentavuus. Onko se sitten sitä että ollaan Joojoo -miehenä aina myötäilemässä eikä asioita ollenkaan omakohtaisteta. Usko ei saa olla joukkouskoa, sillä ei pelastu.

        No, tätä mieltä minä.

        ps. sanot että kyllästyttää mutta silti et saa kylliksi vaan pitää avata Ma_rian kirjoitus ;-) No, leikki leikkinä :)

      • ma_ria
        musiikin ystävä, vl kirjoitti:

        "Tyttö selvästi kapinoi nyt jotain, on ehkä siinä iässä."

        Oiskohan tyttö sitten keski-iässä tai lähestymässä sitä, selittäisikö se?

        "Marian kirjoitukset jo avaamattakin tietää mitä sieltä on tulossa, samaa tunkkaista ja katkeraa valitusta."

        Maria puhuu sen mitä hänen sydämensä sanoo.

        Onko eri mieltä oleminen sama asia kuin tunkkaisuus tai katkeruus?

        Uskon asiat eivät ole järjen asioita mutta liian monia asioita yritetään piilottaa "uskon" taakse, jolloin niihin ei saisi muka edes ottaa kantaa jos on eri mieltä. Se ei ole oikein, vaan se on lakihenkisyyttä joka on syntiä!

        "Eikä tuo musiikki nyt minua oikein edes hetkauta mihinkään suuntaan, tuskin luen edes noita artikkeleita."

        Toisin sanoen et tunne koko musiikkiasiaa, johon viestiketjun puuttui, mutta olet sitä mieltä että hän on valmiiksi jo väärässä.

        "Mutta tuo sävy jolla tyttö kirjoittaa, niin voiko sitä pitää rakentavana. No, tyylinsä kullakin."

        Rakentavuus. Onko se sitten sitä että ollaan Joojoo -miehenä aina myötäilemässä eikä asioita ollenkaan omakohtaisteta. Usko ei saa olla joukkouskoa, sillä ei pelastu.

        No, tätä mieltä minä.

        ps. sanot että kyllästyttää mutta silti et saa kylliksi vaan pitää avata Ma_rian kirjoitus ;-) No, leikki leikkinä :)

        pieni ... tyttö!

        Jos joku vaivautuu vielä kauan sitten parhaat päivänsä nähnyttä olentoani tytöksi kutsumaan niin täytyy olla imarreltu! Tyttöjähän tässä ollaan kaikki, hautaan saakka. Ja tässä vaiheessa elämää tyttö kyllä kiukutteleekin helposti ihan silkkaa keski-ikäisyyttään ;)

        Sen sijaan katkeraksi ei kannata heti ryhtyä määrittelemään. Se tuntuu ikävältä kun tietää, etteivät ajatukseni siitä nouse.

        Mukava kun ymmärsit, musiikin ystävä!

      • Suviseurojen tupakkakioski.

        saapui paikalle. Se on hänen virkansa.

      • Aikuinen mies
        aliarviointia kirjoitti:

        Minusta ei ole sopivaa tytötellä aikuista naista. Yrität tytöttelemällä saada vaikutelman ihmisestä, jonka mielipiteitä ei voi ottaa vakavasti. Katso peiliin!

        tässä muodossa kuin se esitettiin pyritään halventamaan aikuista naista sekä mitätöimään hänen mielipiteensä ja hänet itsensä henkilönä.

        Tyypillistä vl-herätysliikkeen piirissä toisinajattelevia kohtaan.

      • piiloasenne
        Aikuinen mies kirjoitti:

        tässä muodossa kuin se esitettiin pyritään halventamaan aikuista naista sekä mitätöimään hänen mielipiteensä ja hänet itsensä henkilönä.

        Tyypillistä vl-herätysliikkeen piirissä toisinajattelevia kohtaan.

        Minusta vl-piireissä käytetään tytöttelyä usein ihan viattomasti, koska oikeasti ajatellaan naispuolisten (työntekijöiden) olevan vähän kuin lapsen asemassa suhteessa (johtavammassa asemassa oleviin) mieshenkilöihin, riippumatta ikäeron suunnasta tai määrästä.

        Toisaalta on myös vl-piirejä, joissa ilmiötä ei esiinny lainakaan. Tästäpä pälkähtää päähän kysymys: korreloiko suhtautuminen päikkärin linjauksiin jollain tavalla tytöttelyyn?

        Jos, mitä siitä voisi päätellä?

        Voiko tytöttely rikkoa rakkautta?

        Voiko tytöttely saada aikaan huumaavan ilmapiirin ja viedä ajatukset pois uskon ytimestä?

      • tytöttelystä!
        piiloasenne kirjoitti:

        Minusta vl-piireissä käytetään tytöttelyä usein ihan viattomasti, koska oikeasti ajatellaan naispuolisten (työntekijöiden) olevan vähän kuin lapsen asemassa suhteessa (johtavammassa asemassa oleviin) mieshenkilöihin, riippumatta ikäeron suunnasta tai määrästä.

        Toisaalta on myös vl-piirejä, joissa ilmiötä ei esiinny lainakaan. Tästäpä pälkähtää päähän kysymys: korreloiko suhtautuminen päikkärin linjauksiin jollain tavalla tytöttelyyn?

        Jos, mitä siitä voisi päätellä?

        Voiko tytöttely rikkoa rakkautta?

        Voiko tytöttely saada aikaan huumaavan ilmapiirin ja viedä ajatukset pois uskon ytimestä?

        Olen huomannut, että tytöttely jakaa seurakuntaa. Voisiko toimittajasetä haastatella joitakin rakkaita veljiä, jotta saisimme tietää, miten meidän pitää suhtautua tytöttelevään ilmapiiriin?

    • exvl

      "Sitäpaitsi ahdistus, mitä kokee klassisen musiikin parissa (tai minä tahansa muun asian), johtuu usein ihmisen omista ongelmista. Omaa sisäistä ahdistustaan ei pääse karkuun. Sellaista ei missään tapauksessa tulisi hengellistää eikä käyttää sellaisesta nousevia asioita hengellisinä aseina. "

      Minä olen tv-kiellon ajatellut voineen johtua juuri ylläkuvailemasta asiasta, eli yksittäisten ihmisten ongelmista siihen aikaan.
      (En kylläkään ole elänyt sitä aikaa)

    • SRK:n seriffi

      Aloittaja teki viisaasti, kun kirjoitti kiusattuna, mutta rekisteröityneenä tällaisen aloituksen ja kun epäilyksesi on pois pyyhitty, niin muistathan pois pyyhkiä myös viestisi.

      • ma_ria

        :-D

        Epäilyksiä ei ole vielä pois pyyhitty. Mutta kun niiden suhteen deleteä itse minussani painetaan, painan sitä myös avaukseni suhteen täällä, sen lupaan.

      • exvl
        ma_ria kirjoitti:

        :-D

        Epäilyksiä ei ole vielä pois pyyhitty. Mutta kun niiden suhteen deleteä itse minussani painetaan, painan sitä myös avaukseni suhteen täällä, sen lupaan.

        Sinä taisit ymmärtää huumoriani ;)
        Tiedän kyllä, ettei nämä asiat ole vitsiä, vaan asiaa kirjoitat ja itsekin aikoinaan pohdiskelin paljonkin vastaavia epäkohtia ja kaksinaismoralismia vl-ympäristössä.
        Kirjoituksesi tuntuvat sohaisevan muurahaispesää aika usein...mutta yleensä ne ovat tuntuneet hyvin vilpittömällä mielellä esitetyiltä, kuten tämäkin.
        Vaikka tämä olisi provo tai feikki, niin sisältö on silti asiaa.
        Onnea ja kestämistä valitsemallasi tiellä! :)

    • eräs vl

      Ei löydy yhtään järkevää syytä miksi klassisen musiikin konsertissa käyminen olisi syntiä tai uskonelämälle vaarallista

      Yleisimmät väitteethän asian perusteiksi kuuluvat
      -ei saa istua siellä missä pilkkaajat istuvat
      -konserteissa kävijä ei ehdi seuroihin
      -konserteissa palvotaan ihmiskunniaa

      Lapsikin tajuaa että kaikki väitteet ovat lööperiä. Ensimmäinen ja toinen väitehän ovat epätosia. Kolmas väite on epäolennainen, jasitä sovellettaessa joudutaan tilanteeseen että yleensäkin ammatinharjoittaminen jonka tuotosta asiakkaat nauttivat julkisesti on

      • ....

        Pilkkaajia on työssä, liikennevälineissä, asemilla, kouluissa, kerhoissa..ei saa käydä sitten missään ja miks kaikki eriuskoiset ois aina pilkkaajia?! Käsittääkseni pilkkaaja pilkkaa joka päivä viisi tuntia ja nälvii ja nolaa. Tapahtuuko tätä jossain konsertissa, missä kapellimestari johtaa orkesteria, missä soi hieno musiikki. Konsertit usein arki-iltaisin.. Ei ehdi seuroihin ja kun minä en edes jaksa mennä sinne aina työpäivän jälkeen enkä aina vapaallakaan. JOTKUT LUULEE ET AHKERA SEUROISSA KÄYNTI ON MERKKI TOSIUSKOVAISUUDESTA. Todellisuudessa moni istuu siel kuuntelematta erityisemmin koko puhetta ja silloin ois parempi olla vaikka kotona, kuin istua ja olla kuulevinaan ja pohtivinaan.. Moni tapaa vain kavereita seuroissa ja painostavat myös kaksivuorotyötä tekeviä seuroihin joka kerta, vaik oisit ihan loppu työpäivän jälkeen..
        Ihmiskunniaa on myös seurakunnan niiden käskyjen noudatus, mitkä ei perustu Raamattuun...kuten kielto käydä katsomassa klassisen musiikin konserttia.

    • heh heh

      katsos vaan, kun tulee paljon vastauksia ja nimenomaan epäkohdan ilmituoneen marian teilaavia vastauksia

      siitä voimme pätellä että palstalla on - ja paljon - USKOVAISIA LUKIJOITA

      heh heh joo, vaikka - tästähän on päikkärissä oikein varoiteltukin, mutta mutta täällä vaanl roikkuvat.....

    • Blastus

      Minusta nuo kyseiset jutut oli mukavasti kirjoitettu, hyvin perusteltu ja näkökulma raitis (tunkkaisen vastakohta). Onkohan kauneus katsojan silmissä?

      • pikkarainen

        Veitpä sanat suustani. Marian vuodatusta luettuani sai kyllä aivan erilaisen kuvan kirjoituksista.
        Mäin on aina ymmärretty ja
        artikkelin asiantuntevat rakkaat veljet perustellusti asian esittivät.
        Nyt on Marialla kyllä itsetutkistelun paikka.

      • yx vaa
        pikkarainen kirjoitti:

        Veitpä sanat suustani. Marian vuodatusta luettuani sai kyllä aivan erilaisen kuvan kirjoituksista.
        Mäin on aina ymmärretty ja
        artikkelin asiantuntevat rakkaat veljet perustellusti asian esittivät.
        Nyt on Marialla kyllä itsetutkistelun paikka.

        luin osan jutuista paremmin ja osan vain silmäilin.. huomasinhan siellä myös entisen kuoronjohtajankin kirjoituksen.. tulin hyvälle mielelle luettuani noita kirjoituksia.
        Uskaltaisin melkein väittää, että jos joku noista kirjoituksista pahentuu, niin on itsetutkiskelun paikka..

      • hyviä juttuja ovat
        yx vaa kirjoitti:

        luin osan jutuista paremmin ja osan vain silmäilin.. huomasinhan siellä myös entisen kuoronjohtajankin kirjoituksen.. tulin hyvälle mielelle luettuani noita kirjoituksia.
        Uskaltaisin melkein väittää, että jos joku noista kirjoituksista pahentuu, niin on itsetutkiskelun paikka..

        kun päikkäri tuli, ennustin tässä kotona, että tuosta musiikkijutusta ma-ria kimmastuu....ja näin kävi

      • Hynde

        Väitetystä ehdottumuuden linjasta todellisuus onkin raittiseen suuntaan.
        Tämä selkeytti monille musiikista tietämättömille mitä tuo ihmetelty konserttivastaisuus on.
        Pikkukonsertit on eriä kuin isot.
        Sama juttu kun urheilussa ettei ole ihan sama onko jäähallisarjaa vai sm-liigan ottelu. Pelaajana tai katsojana.

      • exvl
        Hynde kirjoitti:

        Väitetystä ehdottumuuden linjasta todellisuus onkin raittiseen suuntaan.
        Tämä selkeytti monille musiikista tietämättömille mitä tuo ihmetelty konserttivastaisuus on.
        Pikkukonsertit on eriä kuin isot.
        Sama juttu kun urheilussa ettei ole ihan sama onko jäähallisarjaa vai sm-liigan ottelu. Pelaajana tai katsojana.

        "Pikkukonsertit on eriä kuin isot.
        Sama juttu kun urheilussa ettei ole ihan sama onko jäähallisarjaa vai sm-liigan ottelu. Pelaajana tai katsojana."

        Aivan niin...jännää on teidän ajatusten juoksu
        TV:n katselu sairaalassa/huoltoasemalla/naapurissa jne on eriä kuin kotona.

        Internetin tai juorulehtien käyttö viihteen seuraamiseen on aivan eri asia, kuin tv:n käyttö vastaavalla tai lievemmällä tavalla.

        Näin ne on teille syötetty ja te uskotte sen olevan Jumalan sanaa, kun puhuja niin kertoo.

      • Hynde
        exvl kirjoitti:

        "Pikkukonsertit on eriä kuin isot.
        Sama juttu kun urheilussa ettei ole ihan sama onko jäähallisarjaa vai sm-liigan ottelu. Pelaajana tai katsojana."

        Aivan niin...jännää on teidän ajatusten juoksu
        TV:n katselu sairaalassa/huoltoasemalla/naapurissa jne on eriä kuin kotona.

        Internetin tai juorulehtien käyttö viihteen seuraamiseen on aivan eri asia, kuin tv:n käyttö vastaavalla tai lievemmällä tavalla.

        Näin ne on teille syötetty ja te uskotte sen olevan Jumalan sanaa, kun puhuja niin kertoo.

        "TV:n katselu sairaalassa/huoltoasemalla/naapurissa jne on eriä kuin kotona."

        On eri asia. Itsekontrolli pelaa paremmin. On eri asia kun naapurissa voi käydä katsomassa valmiiks valitun ohjelman kun että 365päivää vuodessa suoltaa kaikkea kotona.

      • pihalla...
        Hynde kirjoitti:

        "TV:n katselu sairaalassa/huoltoasemalla/naapurissa jne on eriä kuin kotona."

        On eri asia. Itsekontrolli pelaa paremmin. On eri asia kun naapurissa voi käydä katsomassa valmiiks valitun ohjelman kun että 365päivää vuodessa suoltaa kaikkea kotona.

        Sairaalassa, huoltoasemilla, naapurissa yms. ei voi valita kanavia mitä haluaisi katsella eikä voi sulkea telkkaa. Lääkärin odotustilasta ei voi karkuunkaan lähteä on odotettava omaa vuoroaan. Sieltä on katsottava mitä sieltä tulee. Omistatko Hynde silmälaput? Osta jos et omista, voit ottaa ne aina mukaan sellaisiin paikkoihin missä on telkka auki niin et joudu syntiin.

        Kotona taas voi pitää vaikka telkan kiinni ja katsoa vain siloin kun sieltä tulee jotain hyvää ohjelmaa. Kotona katsos voi ihan itse päättää ne ohjelmat joita haluaa katsoa.

      • Hynde
        pihalla... kirjoitti:

        Sairaalassa, huoltoasemilla, naapurissa yms. ei voi valita kanavia mitä haluaisi katsella eikä voi sulkea telkkaa. Lääkärin odotustilasta ei voi karkuunkaan lähteä on odotettava omaa vuoroaan. Sieltä on katsottava mitä sieltä tulee. Omistatko Hynde silmälaput? Osta jos et omista, voit ottaa ne aina mukaan sellaisiin paikkoihin missä on telkka auki niin et joudu syntiin.

        Kotona taas voi pitää vaikka telkan kiinni ja katsoa vain siloin kun sieltä tulee jotain hyvää ohjelmaa. Kotona katsos voi ihan itse päättää ne ohjelmat joita haluaa katsoa.

        kuin telsun alla.

        Pihalla ei olekaan telkkaria. Ja raitista. Raitista ilmaa. Ei pääse maailmnllisuus tarttuu.

        Taidat olla MusicTVstä kun musiikki aiheesta tulee TV.

        silmälaput?
        En ole sokea enkä merirosvo enkä suö merkkareita mutta TV sekoitus on hyvä karkkipussi. Hui!

    • sävelkorvaton

      Joskus (eikä ihan harvoinkaan) ihmettelee, mistä Päikkärin kirjoittajat kaivavat innoituksensa, onko itse alakerran isäntä ollut asialla.

      Milloin tuomitaan rytmimusiikki, milloin maalliset sävelmät, milloin haitari ja nyt klassinen musiikki. Haitari on ainut, jonka noista homeisista tuomioista voi tunnistaa jotakuinkin yksikäsitteisesti. Mutta onko rytmitöntä musiikkia olemassakaan? Missä vaiheessa musiikista tulee klassista? Mitä on maallinen musiikki? Pitäisi Päivämiesten puppugeneraattorien laatia ensin selkeät määrittelyt ja vasta sitten lätkiä tuomiot. Määrittelyt ovat kai selkeitä, jos musiikin lajin voi tunnistaa koneella ilman subjektiivisia tuntemuksia.

      • Blastus

        Lehdestä klipattua:

        "Kaikella musiikilla on arvotausta.
        – Esimerkiksi populaarimusiikin
        eri virtauksissa on paljon
        kristillisyyden arvojen vastaista
        sisältöä. Niin sanotussa gospelissa
        hengellinen sanoma yhdistyy populaarimusiikin
        keinoihin. Gospel
        voi usein kauniin ja puhuttelevan
        tekstisisältönsä kautta johdattaa
        kuulijansa kuin vahingossa ”vanhaa
        osaa” ruokkivan musiikkikulttuurin
        pariin."

        Minusta tuossakin otetaan kantaa nimenomaan asiaan, ei rytmiin tai rytmittömyyteen?

      • edelleenkin sävelkorvaton
        Blastus kirjoitti:

        Lehdestä klipattua:

        "Kaikella musiikilla on arvotausta.
        – Esimerkiksi populaarimusiikin
        eri virtauksissa on paljon
        kristillisyyden arvojen vastaista
        sisältöä. Niin sanotussa gospelissa
        hengellinen sanoma yhdistyy populaarimusiikin
        keinoihin. Gospel
        voi usein kauniin ja puhuttelevan
        tekstisisältönsä kautta johdattaa
        kuulijansa kuin vahingossa ”vanhaa
        osaa” ruokkivan musiikkikulttuurin
        pariin."

        Minusta tuossakin otetaan kantaa nimenomaan asiaan, ei rytmiin tai rytmittömyyteen?

        Tuo ei kyllä ollut mikään ratkaisu koneelliseen tulkintaan.

        Lisäksi olen havainnut vl-nurisijoiden nurisevan pelkästä instrumentiaalimusiikistakin, että se on vähemmän sopivaa. Milloin milläkin verukkeella.

      • Elizza
        Blastus kirjoitti:

        Lehdestä klipattua:

        "Kaikella musiikilla on arvotausta.
        – Esimerkiksi populaarimusiikin
        eri virtauksissa on paljon
        kristillisyyden arvojen vastaista
        sisältöä. Niin sanotussa gospelissa
        hengellinen sanoma yhdistyy populaarimusiikin
        keinoihin. Gospel
        voi usein kauniin ja puhuttelevan
        tekstisisältönsä kautta johdattaa
        kuulijansa kuin vahingossa ”vanhaa
        osaa” ruokkivan musiikkikulttuurin
        pariin."

        Minusta tuossakin otetaan kantaa nimenomaan asiaan, ei rytmiin tai rytmittömyyteen?

        Kaikella sanataiteella on arvotausta.
        – Esimerkiksi runouden
        eri virtauksissa on paljon
        kristillisyyden arvojen vastaista
        sisältöä. Niin sanotussa gospelissa
        hengellinen sanoma yhdistyy riimittelyn
        keinoihin. Gospel
        voi usein kauniin ja puhuttelevan
        tekstisisältönsä kautta johdattaa
        kuulijansa kuin vahingossa ”vanhaa
        osaa” ruokkivan runokulttuurin pariin.

        Miltäs tämä kuulostaa ?

    • kanttori saa

      säestää kirkkokuoroa, jos toinen uskovainen ei saa laulaa samassa kirkkokuorossa? Mikä sen erottelun tekee?

      Voiko joku selventää minulle tämän?

      Kiitos jo etukäteen!

      • Oulunsalo

        kysymys. Odotamme vastausta niiltä vanhoillislestadiolaisilta, jotka tässä ketjussa sanoivat aamenta tämän päivän Päivämiehen musiikkikirjoituksille. Toki myös muut vl-herätysliikkeen periaatteita tuntevat voivat vastata tähän mielenkiintoiseen kysymykseen.

      • Blastus
        Oulunsalo kirjoitti:

        kysymys. Odotamme vastausta niiltä vanhoillislestadiolaisilta, jotka tässä ketjussa sanoivat aamenta tämän päivän Päivämiehen musiikkikirjoituksille. Toki myös muut vl-herätysliikkeen periaatteita tuntevat voivat vastata tähän mielenkiintoiseen kysymykseen.

        Minäkin mielenkiinnolla odotan, miksi joku sanoisi ei ei kirkkokuorolle :)

      • musiikin ystävä, vl
        Blastus kirjoitti:

        Minäkin mielenkiinnolla odotan, miksi joku sanoisi ei ei kirkkokuorolle :)

        Kirkkokuoroon on ollut ainakin kielteinen kanta 70-luvulla.

        Jos silloin on toimittu oikein, tätä kantaa määritettäessä, miksi nyt sais tehdä toisin??

      • Blastus
        musiikin ystävä, vl kirjoitti:

        Kirkkokuoroon on ollut ainakin kielteinen kanta 70-luvulla.

        Jos silloin on toimittu oikein, tätä kantaa määritettäessä, miksi nyt sais tehdä toisin??

        >> miksi nyt sais tehdä toisin??

      • näppylä
        musiikin ystävä, vl kirjoitti:

        Kirkkokuoroon on ollut ainakin kielteinen kanta 70-luvulla.

        Jos silloin on toimittu oikein, tätä kantaa määritettäessä, miksi nyt sais tehdä toisin??

        Katsos.. jos erehtymätön seurakunta on katsonut Pyhän Hengen valaisemana jonkun uskovaiselle sopimattomaksi.... se on sitä ikuisesti...

      • tekee

        virkaansa kuuluvaa palkkatyötä

        jos uskovainen menee epäuskoisten tai vääräjumalisten kanssa samaan laulukööriin, hän tulee tukeneeksi heidän hengellisyyttään

        Jumalan valtakunnan raja on vaarassa umpeutua tällaisessa hengellisessä veljeilyssä

      • Sariola
        tekee kirjoitti:

        virkaansa kuuluvaa palkkatyötä

        jos uskovainen menee epäuskoisten tai vääräjumalisten kanssa samaan laulukööriin, hän tulee tukeneeksi heidän hengellisyyttään

        Jumalan valtakunnan raja on vaarassa umpeutua tällaisessa hengellisessä veljeilyssä

        sirkuspelle?

      • vlm
        tekee kirjoitti:

        virkaansa kuuluvaa palkkatyötä

        jos uskovainen menee epäuskoisten tai vääräjumalisten kanssa samaan laulukööriin, hän tulee tukeneeksi heidän hengellisyyttään

        Jumalan valtakunnan raja on vaarassa umpeutua tällaisessa hengellisessä veljeilyssä

        ...tuota sanomaasi en allekirjoita ikinä.

        Itse kyllä laulan kuorossa. Kuorossa on ihmisiä, jotka tykkäävät laulaa, uskonnolla, uskottomuudella, ateistisuudella tai hengellisyyksillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa minun mielestäni.

      • melkein Pm:n tilaaja
        Sariola kirjoitti:

        sirkuspelle?

        Olen jututtanut erästä henkilöä, joka osallistui "Musiikinopiskelijat keskustelevat alastaan" -keskusteluun. Hän sanoi, että ko. keskustelijat olivat olleet hieman hämmästyneitä siitä, että vieläkin jossain korostetaan konserteissa käymisen sopimattomuutta. Tämä heidän ajatuksensa ei näy lehtijutussa, vaan konsertteihin näytetään suhtautuvan pelkästään varaukselliseti.

        Miksi seurakunnan ääni ei saa näkyä painetussa lehdessä sellaisenaan?

        Missä on se muuntamo ja mistä se saa käyttövoimansa, joka määrää, mitä näkökulmia mistäkin keskustelusta painetaan lehteen?

        Suotavalla tavalla konsertteihin osallistuminen yleisön joukossa tai esittäjänä on kuvattu lehden sivuilla niin vaikeana, että onnistuminen vaatii enemmän henkistä energiaa kuin itse konsertin anti. Näin saadaan ehjänä perille viesti, joka on: Älkää käykö konserteissa, mutta älkää vaan luulko että meilläö olisi jotakin kieltolistoja sen suhteen. Ihan vaan itse ymmärrätte hienovaraisia asioita, kuten kannessa kuvattu konsertteihin tottuminen tai "pystyykö konsertin tunnelmaan suhtautumaan viileän asiallisesti". Onkohan kuulemastaan nauttiminen, saati sen näyttäminen jo sitten asiatonta? Ja "omaan mieleen tarttuu jotain sellaista, mitä ei edes tiedosta". "...myös kansanlaulujen kohdalla on syytä olla huolellinen" Ei kovin helppoa nauttia iloa, rauhaa ja vapautta.

        Miten tällainen hienovarainen viilailu edesauttaa evankeliumin levitystä?


        Koko musiikin vaaroista varoittelu nojaa aika vahvasti perinteeseen, ja kun se sinetöidään keskinäisen rakkauden ja yksimielisyyden vaateella, syntyy helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.

        Ei tällaisessa kirjoittelussa ainakaan kristinuskon muuttumaton brändilupaus; ilo, rauha ja vapaus loista.

      • huomautus
        vlm kirjoitti:

        ...tuota sanomaasi en allekirjoita ikinä.

        Itse kyllä laulan kuorossa. Kuorossa on ihmisiä, jotka tykkäävät laulaa, uskonnolla, uskottomuudella, ateistisuudella tai hengellisyyksillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa minun mielestäni.

        Ajat ovat varmasti muuttuneet, mutta itse tiedän, että ainakin kaksi puhujaveljeä tekivät aikoinaan parannusta seurakunnan kuorossa laulamisesta. Kyse oli siis ev.lut. kirkon piirissä toimineesta kuorosta. Heitä puhuteltiin tämän johdosta ja "asia kirkastui synniksi" heille.

      • Oulun viisaat
        näppylä kirjoitti:

        Katsos.. jos erehtymätön seurakunta on katsonut Pyhän Hengen valaisemana jonkun uskovaiselle sopimattomaksi.... se on sitä ikuisesti...

        Esim. TV todettiin 60-luvulla epäsopivaksi kapistukseksi vl-kotiin. Sitä se on hamaan maailmanloppuun asti.

        Erehtymättömän joukon ikuinen päätös.

      • ghettoa
        tekee kirjoitti:

        virkaansa kuuluvaa palkkatyötä

        jos uskovainen menee epäuskoisten tai vääräjumalisten kanssa samaan laulukööriin, hän tulee tukeneeksi heidän hengellisyyttään

        Jumalan valtakunnan raja on vaarassa umpeutua tällaisessa hengellisessä veljeilyssä

        Ajattele, kaanaankielistä kylää, jossa talosteltaisiin kuin taivaassa, keskinäisessä rakkaudessa?

        Kuule, joku järki pitää noissa ikivanhoissa tekosyissäkin olla. Eihän täällä maailmassa ole mitään mieltä olla olemassa, jos ei ole tarkoitus osallistua muitten elämään.

        Jeesus kulki syntisten seurassa ja meni tapansa mukaan synagoogaan ja temppeliin, kuten kaikki kirjanoppineet ja fariseukset ja muutkin omavanhurskaat.

        Miksi siis me omavanhurskaat emme voisi kulkea toisten syntisten seurassa?

    • musiikin ystävä, vl

      Päivämiehen takasivuilla on mainoksia joissa tarjotaan uutuuksia ja upeita tulkintoja:

      "Kauan odotettu uutuus..." Bisnestä ja esittävää musiikkia, cd-konsertointia.

      Miksi SRKn virallinen kanta on esittävän musiikin vastainen, mutta kuitenkin julkaisee esittävän musiikin kaupallisia ja hyvin markkinahenkisiä mainoksia lehden sivuillaan? Eikö Päivämiespoppoon olisi syytä ottaa se halko pois omasta silmästä..

      Minä olen todellakin sitä mieltä että uusimman lehden kirjoitusten antama vaikutelma on kovasti ristiriidassa sen vaikutelman kanssa, minkä mainospuoli antaa.

      Vai olisiko tämä myös se virallinen kanta, jonka muotoilen näin: "Bisnestä saa musiikilla tehdä, jos sen tekee Päivämiehen kautta?"

      (Minä en pahennu esittävästä muusikosta, tai cd-levyistä. Ainoastaan SRK:n kannasta asian käsittelyyn, kuten myös tämän viestiketjun avaajakin. Et ole ainoa, Maria)

      • ma_ria

        Tuollainen keinotekoinen asioiden karsinointi johtaa helposti höllyvälle suolle ja jopa kakisnaismoralismiin.

        Levybisnes Päivämiehen kautta on nopeasti paisunut asia, pistää tätä nykyä jo silmään. Itse olen seurannut tilannetta ilolla ja olettanut sen olevan merkki terveemmästä kehityksestä.

        Ostetaanhan me mainosten perusteella ja kuunnellaan epäuskoistenkin tekemiä levyjä, ei voi olla niinkään, että vasta epäuskoiset esittäjät tekisivät tuotteesta uskovaiselle sopivan.

        Ja mainostetaan siellä Päivämiehessä kaihtimiakin. Molempia, sekä kaihdintenvalmistajia että musiikin ammattilaisia on meikäläisissä runsaasti. Molemmilla aloilla hankitaan elantoa perheille. Ei enempää eikä vähempää.

        Itselläni pisti silmään pääkirjoitussivun viereinen suuri otsikko "Novellien kirjoituskilpailun palkintojenjako". Musiikkialallahan kilpailut ovat olleet täysin pannassa siitä syystä, ettei Jumalan antamalla lahjalla sovi kilpailla.

        Kuka se sitten kirjoittajille on lahjan antanut?

    • tavan tallaaja

      Mihin pitää vetää raja sitten sen musiikin opettamisen kanssa.

      Saako uskovainen olla lahjakas musiikinopettaja, joka opettaa esimerkiksi laulua tai viulunsoittoa ESITTÄVIKSI MUUSIKOIKSI aikoville.

      Vähän sama kuin uskovainen olisi kondomien maahantuojana.

      • pikkarainen

        Siinähän nimenomaan pianonsoiton lehtori eli musiikin opettaja sibelius-akatemiasta kertoi, miten usko ohjaa musiikinvalinnoissa!
        "Keskeinen kysymys on ollut, kuinka ihminen voi täällä ajassa sailyttää elävän uskon".
        "Uskovaisen valinnat poikkeavat tämän maailman ihmisten valinnoista."
        "Konsertit ovat myös tapaamispaikka, johon tullaan viihtymään ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä."

        Minusta nuo kirjoitukset eivät ole mitään tunkkaisia ja vanhanaikaisia vaan tänäkin päivänä ajankohtaisia.

      • edellinen
        pikkarainen kirjoitti:

        Siinähän nimenomaan pianonsoiton lehtori eli musiikin opettaja sibelius-akatemiasta kertoi, miten usko ohjaa musiikinvalinnoissa!
        "Keskeinen kysymys on ollut, kuinka ihminen voi täällä ajassa sailyttää elävän uskon".
        "Uskovaisen valinnat poikkeavat tämän maailman ihmisten valinnoista."
        "Konsertit ovat myös tapaamispaikka, johon tullaan viihtymään ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä."

        Minusta nuo kirjoitukset eivät ole mitään tunkkaisia ja vanhanaikaisia vaan tänäkin päivänä ajankohtaisia.

        Ajankohtaisia asioita, siitä on varmasti kaikki samaa mieltä. Mutta se tapa jolla asioita käsitellään.

        Minä en ala tuomitsemaan ammattikonsertoijien opettajia(jotka itsekin ovat ammattimuusikoita). Tätä ei tee Päivämieskään, mutta yhtenäisyyden ja loogisuuden nimissä sen pitäisi näin tehdä. Onko oikein, että uskovainen ihminen "auttaa" uskotonta ihmistä saamaan maallista kunniaa? ;)

      • sama vielä jatkaa
        edellinen kirjoitti:

        Ajankohtaisia asioita, siitä on varmasti kaikki samaa mieltä. Mutta se tapa jolla asioita käsitellään.

        Minä en ala tuomitsemaan ammattikonsertoijien opettajia(jotka itsekin ovat ammattimuusikoita). Tätä ei tee Päivämieskään, mutta yhtenäisyyden ja loogisuuden nimissä sen pitäisi näin tehdä. Onko oikein, että uskovainen ihminen "auttaa" uskotonta ihmistä saamaan maallista kunniaa? ;)

        saako uskovainen "kannustaa uskotonta syntielämään" ja opettaa vielä lisää jotta menestyisi siellä.

        :) Tällaisia mietin. Ehkä vain puolitosissani mutta kuitenkin.

      • ...
        edellinen kirjoitti:

        Ajankohtaisia asioita, siitä on varmasti kaikki samaa mieltä. Mutta se tapa jolla asioita käsitellään.

        Minä en ala tuomitsemaan ammattikonsertoijien opettajia(jotka itsekin ovat ammattimuusikoita). Tätä ei tee Päivämieskään, mutta yhtenäisyyden ja loogisuuden nimissä sen pitäisi näin tehdä. Onko oikein, että uskovainen ihminen "auttaa" uskotonta ihmistä saamaan maallista kunniaa? ;)

        että uskovainen nauttii uskottoman työstä, vaikka pitää tätä syntisenä kun tämä sitä tekee.

      • pikkarainen
        sama vielä jatkaa kirjoitti:

        saako uskovainen "kannustaa uskotonta syntielämään" ja opettaa vielä lisää jotta menestyisi siellä.

        :) Tällaisia mietin. Ehkä vain puolitosissani mutta kuitenkin.

        että uskottomalle ammattimuusikon työ on syntiä?
        Päivämiehessähän kerrotaan uskovaiselle tulevista vaaroista, jos lähtee tämän maailman konserttilavoille. Siinä voi mennä usko!

      • lainaan häntä
        pikkarainen kirjoitti:

        että uskottomalle ammattimuusikon työ on syntiä?
        Päivämiehessähän kerrotaan uskovaiselle tulevista vaaroista, jos lähtee tämän maailman konserttilavoille. Siinä voi mennä usko!

        Ja myös
        Kirjoittanut: ... 16.11.2005 klo 20.27

           että uskovainen nauttii uskottoman työstä, vaikka pitää tätä syntisenä kun tämä sitä tekee.    
        -------------------------------------------------


        Juuri näin! Uskovainen musiikinopettajahan tässä antaa toisen tehdä sen likaisen työn, eli musiikin esittämisen. :))

        Tästä päästäänkin siihen, että kohta joku sanoo:
        "hän tekee vain työtään! mitä harmia siitä jos hän menestyy..." No, eihän siinä mitään. Mutta miksi menestyvän konserttimuusikon työ olisi syntisempää kuin menestyvän bisnesmiehen tai poliitikon. Kaikki pyrkivät tekemään työnsä Jumalan kunniaksi, mutta vain konserttimuusiko tekee syntiä???

      • veit jalat suustani
        ... kirjoitti:

        että uskovainen nauttii uskottoman työstä, vaikka pitää tätä syntisenä kun tämä sitä tekee.

        Ehkäpä SRK:n kanta tähän on että välillistä syntiä ei voi tehdä. Eli uskovainen voi alkaa vaikka luomukondomien tukkumyyjäksi. ;)

      • yx vaa
        veit jalat suustani kirjoitti:

        Ehkäpä SRK:n kanta tähän on että välillistä syntiä ei voi tehdä. Eli uskovainen voi alkaa vaikka luomukondomien tukkumyyjäksi. ;)

        tuohon päätelmään voisin lisätä samaa tasoa olevan heiton: tekeekö autokauppias syntiä jos myy autoja, joilla pääsee yli 120km/t, eli ylinopeutta joka tilanteessa Suomen maaperällä?

      • pikkarainen
        veit jalat suustani kirjoitti:

        Ehkäpä SRK:n kanta tähän on että välillistä syntiä ei voi tehdä. Eli uskovainen voi alkaa vaikka luomukondomien tukkumyyjäksi. ;)

        ei tuollaista tekstiä kirjoita!
        Kaikki uskovaiset, jotka elävät tämän maailman keskellä joutuvat kieltäytymään erinäisistä asioista uskonsa tähden.
        Avaajan on sielunvihollinen saanut epäilemään että "sanoikohan se Jumala todella niin?"
        Murheellista todella on tuollaisella mielentilalla uskoa, koska siinä tilassa ei katsota palkanmaksoa vaan tätä "ahdasta" elämää tällä kaidalla tiellä,jolta Jumala ei haluaisi yhdenkään langeta.
        Lisää Jumala meille uskoa!

      • hymiössä
        yx vaa kirjoitti:

        tuohon päätelmään voisin lisätä samaa tasoa olevan heiton: tekeekö autokauppias syntiä jos myy autoja, joilla pääsee yli 120km/t, eli ylinopeutta joka tilanteessa Suomen maaperällä?

        ;) ;)

      • teidän uskonne,
        pikkarainen kirjoitti:

        että uskottomalle ammattimuusikon työ on syntiä?
        Päivämiehessähän kerrotaan uskovaiselle tulevista vaaroista, jos lähtee tämän maailman konserttilavoille. Siinä voi mennä usko!

        kun sitä pitää kammitsoida kuin pienemmästäkin yllykkeestä karkuteille lähtevää pölähdystä!!!!
        Vain seurakunnan vanhempien hyväksymien ankarien sääntöjen suojissa kyrtsötellen usko joten kuten; kaiken aikaa vaarassa ollen, ehkäpä säilyy???
        Ettekö luota Jumalaan, ollenkaan?

    • niin minäkin

      Kiinnittyi huomioni tuohon lauseeseen. Yhdyn siihen.

      Koska itse aihepiiri ei henkilökohtaisesti ole tärkeä, syvennyin oikestaan artikkelin henkeen. Se noudatteli tyypillisiä ohjeistuksen periaatteita. On hyvä, uskovaiselle ei ole hyväksi, jne, jne. Kyseiset ohjeet on äärimmäisen helppoa vääntää synniksi. Ja niinhän ne tulkitaan. Voin vain kuvitella, monessako saarnassa ja kanssakeskustelussa ensi viikonlopun aikana viitataan näihin ohjeisiin ja tulkitaan sopivalla tavalla.

      Oikeastaan parin teemanumeron perusteella olen valmis uskomaan hajaannuksen tuloon vl-piireissä. Joku taho haluaa vetää tiukempaa linjaa ja se näkyy Päivämiehessä. Mikä on se taho? Ja milloin nousee se taho, joka julkisesti vastustaa tätä linjaa. Kun molemmat tahot ovat tarpeeksi jääräpäisiä, hajaanuksen siemenet on kylvetty.

      • eriseurassa

        toiset katsovat televisiota oikeasta televisioruudusta, kun taas tässä alkuperäisessä vl:ssa televisiota katsotaan netistä ja puhelimen kautta, koska perinteisestä televisioruudusta kaikenlaisien ohjelmien katsominen on syntiä.

        Tämä nyt vain tällaisena off-topic-ajatuksena.

      • LM Man
        eriseurassa kirjoitti:

        toiset katsovat televisiota oikeasta televisioruudusta, kun taas tässä alkuperäisessä vl:ssa televisiota katsotaan netistä ja puhelimen kautta, koska perinteisestä televisioruudusta kaikenlaisien ohjelmien katsominen on syntiä.

        Tämä nyt vain tällaisena off-topic-ajatuksena.

        Nauroin. Loistavasti sanottu.

      • ma_ria

        Viime aikoina on puhututtanut jonkin verran sellainen ilmiö, että huomiotaherättävän kireät uskontulkinnat ovat nostaneet päätään. Useilla paikkakunnilla on tällainen äänekäs ja hyvin tapaorientoitunut kuppikunta aiheuttanut hämmennystä.

        (Toisaalta esiintyy myös yltiöliberaaleja näkemyksiä. Nämä ilmiöt tietysti ruokkivat toisiaan.)

        Samaa kireää ja kuivaa henkeä aistin Päivämiehessä päätoimittajan vaihtumisen myötä yhä lisääntyvässä määrin. Olen nykyisin Päivämiehen luettuani useinkin sangen ristiriitaisissa tunnelmissa. Tiedän myös sen, että näkemykset julkaistavien artikkeleiden sisällöstä ja näkökulmasta ei läheskään aina ole olleet Päivämiehen toimituksessa yhteneväiset. Esim. viimetalvinen historiasarja on aiheuttanut toimituksen sisällä paljonkin näkemyseroja.

        Tämä ilmiö on kuitenkin minusta hyvin pelottava. Monet lukevat Päivämiestä kuin Raamattua ja sen takia toivoisi maltillisempaa linjaa kärjistysten suhteen. Siinä voi todella piillä hajaannuksen mahdollisuus, koska on paljon ihmisiä, jotka kertakaikkiaan eivät voi perustaa uskoaan ja elämäänsä väärinä pitämiensä asioiden pohjalle.

        Uskomme tärkeimpien perusasioiden selvälle esilletuonnille olisi Päivämiehellä jo kiire. Liian paljon aikaa ja palstamillimetrejä on hukattu tyhjänpäiväisissä lillukanvarsissa kompasteluun tämän myrskyisän maailmanajan keskellä.

        Ei meille ole mitään hyötyä siitä, että suurieleisesti pidättäydymme menemästä kirkkoon kuuntelemaan Bachin kantaatteja. Kirkossa käymme kyllä muuten ja niitä kantaattejakin kuuntelemme levyltä. Pelkkää silmänlumetta.

        Sen sijaan sielumme janoavat kuulla Hyvän Paimenen lempeätä ja lohdullista kutsuääntä.

        Siinä on kysymys suurista asioista ja ainakin itse ajattelen usein, että viime kädessä vastaan elämästäni ihan yksin. En voi mennä mukaan sellaiseen, josta Raamattu yksiselitteisen selvin sanoin varottaa samalla elämäni rajallisuuden tajuten. Eihän niin saa tehdä.

        Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

      • sanomasi
        ma_ria kirjoitti:

        Viime aikoina on puhututtanut jonkin verran sellainen ilmiö, että huomiotaherättävän kireät uskontulkinnat ovat nostaneet päätään. Useilla paikkakunnilla on tällainen äänekäs ja hyvin tapaorientoitunut kuppikunta aiheuttanut hämmennystä.

        (Toisaalta esiintyy myös yltiöliberaaleja näkemyksiä. Nämä ilmiöt tietysti ruokkivat toisiaan.)

        Samaa kireää ja kuivaa henkeä aistin Päivämiehessä päätoimittajan vaihtumisen myötä yhä lisääntyvässä määrin. Olen nykyisin Päivämiehen luettuani useinkin sangen ristiriitaisissa tunnelmissa. Tiedän myös sen, että näkemykset julkaistavien artikkeleiden sisällöstä ja näkökulmasta ei läheskään aina ole olleet Päivämiehen toimituksessa yhteneväiset. Esim. viimetalvinen historiasarja on aiheuttanut toimituksen sisällä paljonkin näkemyseroja.

        Tämä ilmiö on kuitenkin minusta hyvin pelottava. Monet lukevat Päivämiestä kuin Raamattua ja sen takia toivoisi maltillisempaa linjaa kärjistysten suhteen. Siinä voi todella piillä hajaannuksen mahdollisuus, koska on paljon ihmisiä, jotka kertakaikkiaan eivät voi perustaa uskoaan ja elämäänsä väärinä pitämiensä asioiden pohjalle.

        Uskomme tärkeimpien perusasioiden selvälle esilletuonnille olisi Päivämiehellä jo kiire. Liian paljon aikaa ja palstamillimetrejä on hukattu tyhjänpäiväisissä lillukanvarsissa kompasteluun tämän myrskyisän maailmanajan keskellä.

        Ei meille ole mitään hyötyä siitä, että suurieleisesti pidättäydymme menemästä kirkkoon kuuntelemaan Bachin kantaatteja. Kirkossa käymme kyllä muuten ja niitä kantaattejakin kuuntelemme levyltä. Pelkkää silmänlumetta.

        Sen sijaan sielumme janoavat kuulla Hyvän Paimenen lempeätä ja lohdullista kutsuääntä.

        Siinä on kysymys suurista asioista ja ainakin itse ajattelen usein, että viime kädessä vastaan elämästäni ihan yksin. En voi mennä mukaan sellaiseen, josta Raamattu yksiselitteisen selvin sanoin varottaa samalla elämäni rajallisuuden tajuten. Eihän niin saa tehdä.

        Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

        Päikkäri on ainakin hieman siirtynyt armon ja pelastuksen sanomasta lillukanvarsiin ja historian toisteluun.

        Lukasin alkuperäisen viestisi läpi ja huomasin kyllä, että olit kirjoittanu sen lievän ärtymyksen vallassa. Olen toki itsekin sortunut siihen aivan saman lehden ollessa kyseessä ;)

        Kun miettii niitä linjamuutoksia ja selkeitä viitteitä linjaerimielisyyksistä, ei voi olla kuin huolestunut. Toisaalta tunnen ja tiedän, että omalla paikkakunnallani on viitteitä halusta puhdistaa puimatannerta. Onko se yleistä, sitä en tiedä.

      • maalatko

        pöpöjä seinille:) Luin netistä Päivämiehen artikkelit, kun oma lehti ei vielä ole tullut. Ei nuo jutut nyt niin "mailmaa kaatavia" olleet,että niistä nyt eriseuroja syntyisi!

        Näin vanhemman ihmisen ja uskovaisen mielellä ajateltuna, niissä oli asiaa ja myös sitä, mitä voi seurata jos se mainen kunnian halu tulee uskomisen edelle. Uskon että jokaisella sydämestään uskovaisella on Pyhä Henki omassatunnossa neuvojana mikä on oikein. Työ on työtä, Jumala on antanut ihmisille jokaiselle ne lahjat työtä tehdä, ja kukin tekee sitä miknä tietää kutsumuksekseen. Kait ne on Pavarottit erikseen ja kirkkomuusikot erikseen. Minä kuuntelen itse hyvin mielelläni niitä levyjä,mitä Päivämiehessäkin mainostetaan, olen suurimman osan niistä itselleni ostanut.

        Eiköhän se ole niin, että mikä asia tulee uskomista tärkeämmäksi, ja sen sydämessään tuntee, niin silloin voi olla huolestunut.
        Saivartelulinjalle jos näissä asioissa mennään, niin silloin ollaan jo heikoilla jäillä, ja sellainen kyttäys mentaliteetti on jo sen kyttääjän synti.
        Kaippa se on niin että meitä varoitetaan "maailman rakkaudesta" eli omankunnian hakemistä.

        Mutta jokainen tekee kuitenkin työnsä"niinkuin Herralle" eli parhaansa mukaan. Oli sitten kirkkomuusikko, kanttori, musiikin opettaja tms.

      • mutta mutta
        maalatko kirjoitti:

        pöpöjä seinille:) Luin netistä Päivämiehen artikkelit, kun oma lehti ei vielä ole tullut. Ei nuo jutut nyt niin "mailmaa kaatavia" olleet,että niistä nyt eriseuroja syntyisi!

        Näin vanhemman ihmisen ja uskovaisen mielellä ajateltuna, niissä oli asiaa ja myös sitä, mitä voi seurata jos se mainen kunnian halu tulee uskomisen edelle. Uskon että jokaisella sydämestään uskovaisella on Pyhä Henki omassatunnossa neuvojana mikä on oikein. Työ on työtä, Jumala on antanut ihmisille jokaiselle ne lahjat työtä tehdä, ja kukin tekee sitä miknä tietää kutsumuksekseen. Kait ne on Pavarottit erikseen ja kirkkomuusikot erikseen. Minä kuuntelen itse hyvin mielelläni niitä levyjä,mitä Päivämiehessäkin mainostetaan, olen suurimman osan niistä itselleni ostanut.

        Eiköhän se ole niin, että mikä asia tulee uskomista tärkeämmäksi, ja sen sydämessään tuntee, niin silloin voi olla huolestunut.
        Saivartelulinjalle jos näissä asioissa mennään, niin silloin ollaan jo heikoilla jäillä, ja sellainen kyttäys mentaliteetti on jo sen kyttääjän synti.
        Kaippa se on niin että meitä varoitetaan "maailman rakkaudesta" eli omankunnian hakemistä.

        Mutta jokainen tekee kuitenkin työnsä"niinkuin Herralle" eli parhaansa mukaan. Oli sitten kirkkomuusikko, kanttori, musiikin opettaja tms.

        "Näin vanhemman ihmisen ja uskovaisen mielellä ajateltuna, niissä oli asiaa ja myös sitä, mitä voi seurata jos se mainen kunnian halu tulee uskomisen edelle."

        mutta miksi tuo peloittelu kohdistui vain musiikin saralle? miksei asiaa voi käsitellä yleisesti, ilman tällaisia koko ammattialueen leimaamisia.

      • tämän päivän
        mutta mutta kirjoitti:

        "Näin vanhemman ihmisen ja uskovaisen mielellä ajateltuna, niissä oli asiaa ja myös sitä, mitä voi seurata jos se mainen kunnian halu tulee uskomisen edelle."

        mutta miksi tuo peloittelu kohdistui vain musiikin saralle? miksei asiaa voi käsitellä yleisesti, ilman tällaisia koko ammattialueen leimaamisia.

        ..teema, seuraavalla kerralla sitten kuvataide, sitten kirjallisuus. ???? No, tämä oli nyt tälläistä
        yöllistä ajatuksen juoksua.

      • pakkula
        tämän päivän kirjoitti:

        ..teema, seuraavalla kerralla sitten kuvataide, sitten kirjallisuus. ???? No, tämä oli nyt tälläistä
        yöllistä ajatuksen juoksua.

        taitaa olla.

      • aapeli

        Kyllä minäkin uskon hajaannuksen lähestyvän Suomen vanhoillislestadiolaisuudessa. Mutta sitä hajaannusta eivät aiheuta ne, jotka uskovat entisellä tavalla, vaan ne, joiden sydän on kiintynyt maallisiin asioihin ja jotka ovat lähteneet koettelemaan rajoja. Jälkimmäisiä saattaa olla hyvinkin suuri joukko, kuten kävi esim. Amerikassa 1970-luvun alussa. Tämä palsta tuntuu olevan tuon joukon äänitorvi, omaa lehteä kun eivät ole vielä perustaneet, vaikka sitä tuntuvat kovasti kaipailevan. ;)

      • päätoimittaja
        ma_ria kirjoitti:

        Viime aikoina on puhututtanut jonkin verran sellainen ilmiö, että huomiotaherättävän kireät uskontulkinnat ovat nostaneet päätään. Useilla paikkakunnilla on tällainen äänekäs ja hyvin tapaorientoitunut kuppikunta aiheuttanut hämmennystä.

        (Toisaalta esiintyy myös yltiöliberaaleja näkemyksiä. Nämä ilmiöt tietysti ruokkivat toisiaan.)

        Samaa kireää ja kuivaa henkeä aistin Päivämiehessä päätoimittajan vaihtumisen myötä yhä lisääntyvässä määrin. Olen nykyisin Päivämiehen luettuani useinkin sangen ristiriitaisissa tunnelmissa. Tiedän myös sen, että näkemykset julkaistavien artikkeleiden sisällöstä ja näkökulmasta ei läheskään aina ole olleet Päivämiehen toimituksessa yhteneväiset. Esim. viimetalvinen historiasarja on aiheuttanut toimituksen sisällä paljonkin näkemyseroja.

        Tämä ilmiö on kuitenkin minusta hyvin pelottava. Monet lukevat Päivämiestä kuin Raamattua ja sen takia toivoisi maltillisempaa linjaa kärjistysten suhteen. Siinä voi todella piillä hajaannuksen mahdollisuus, koska on paljon ihmisiä, jotka kertakaikkiaan eivät voi perustaa uskoaan ja elämäänsä väärinä pitämiensä asioiden pohjalle.

        Uskomme tärkeimpien perusasioiden selvälle esilletuonnille olisi Päivämiehellä jo kiire. Liian paljon aikaa ja palstamillimetrejä on hukattu tyhjänpäiväisissä lillukanvarsissa kompasteluun tämän myrskyisän maailmanajan keskellä.

        Ei meille ole mitään hyötyä siitä, että suurieleisesti pidättäydymme menemästä kirkkoon kuuntelemaan Bachin kantaatteja. Kirkossa käymme kyllä muuten ja niitä kantaattejakin kuuntelemme levyltä. Pelkkää silmänlumetta.

        Sen sijaan sielumme janoavat kuulla Hyvän Paimenen lempeätä ja lohdullista kutsuääntä.

        Siinä on kysymys suurista asioista ja ainakin itse ajattelen usein, että viime kädessä vastaan elämästäni ihan yksin. En voi mennä mukaan sellaiseen, josta Raamattu yksiselitteisen selvin sanoin varottaa samalla elämäni rajallisuuden tajuten. Eihän niin saa tehdä.

        Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

        Minulle voi lähettää palautetta myös suoraan osoitteella [email protected] (löytyy jokaisesta Pm:stä, joten ei se mikään salaisuus ole). Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;)

      • heh hehe
        aapeli kirjoitti:

        Kyllä minäkin uskon hajaannuksen lähestyvän Suomen vanhoillislestadiolaisuudessa. Mutta sitä hajaannusta eivät aiheuta ne, jotka uskovat entisellä tavalla, vaan ne, joiden sydän on kiintynyt maallisiin asioihin ja jotka ovat lähteneet koettelemaan rajoja. Jälkimmäisiä saattaa olla hyvinkin suuri joukko, kuten kävi esim. Amerikassa 1970-luvun alussa. Tämä palsta tuntuu olevan tuon joukon äänitorvi, omaa lehteä kun eivät ole vielä perustaneet, vaikka sitä tuntuvat kovasti kaipailevan. ;)

        joukko 1 saisi
        -käydä konserteissa
        -laulaa kuorossa

        mutta joukko 2 ei saa, koska semmoinen on heidän mielestään "syntiä".

        Mitä luulet moisen asian vaikuttavan kummankaan joukon autuuteen Jumalan silmissä?

        ps
        Raamatussahan ei kerrota että "musiikki on uskovaiselle vaarallista",ä vaan siellä jopa uskovaisetkin ihmiset TANSSIVAT!!

      • ma_ria
        päätoimittaja kirjoitti:

        Minulle voi lähettää palautetta myös suoraan osoitteella [email protected] (löytyy jokaisesta Pm:stä, joten ei se mikään salaisuus ole). Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;)

        Minusta on erityisen arveluttavaa feikkaamista käyttää hyväkseen toisen ihmisen oikeata henkilöllisyyttä. Päivämiehen päätoimittaja tuskin tänne tällaisia tunteellisia kommentteja heittelee keskustelun sekaan.

        Lisäksi Pm:n päätoimittajan nimellä esiintyminen tällaisessa hengessä on mitä todennäköisimmin ainoastaan vl-kirjoittajien intresseissä. Sitä suuremmalla syyllä, miettikää vähän!

        Feikille tiedoksi, että annoin niin rakentavaa palautetta Päivämiehelle kuin osasin viimetalvisten historiasarjojen yhden osuuden johdosta. Se ynnä suuri määrä muiden antamaa palautetta kuittaantui seuraavassa lehdessä toimitussihteerin kirjoittamassa tekstissä, jossa sanottiin toimitukseen saapuneen kriittisen palautteen olevan osoitus siitä, miten sielunvihollinen on saanut pauloihinsa ihmisiä Jumalan valtakunnassakin.

        Ajattelin, ettei palautteeseen osattu suhtautua oikein. Tai monet varmaan osasivatkin, mutta kaikki eivät - ja he antoivat asialle "kasvonsa".

        Tämän kokemuksen perusteella tulin siihen tulokseen, että Päivämiehessä ei aika ole vielä kypsä suoralle palautteelle.

      • ma_ria
        aapeli kirjoitti:

        Kyllä minäkin uskon hajaannuksen lähestyvän Suomen vanhoillislestadiolaisuudessa. Mutta sitä hajaannusta eivät aiheuta ne, jotka uskovat entisellä tavalla, vaan ne, joiden sydän on kiintynyt maallisiin asioihin ja jotka ovat lähteneet koettelemaan rajoja. Jälkimmäisiä saattaa olla hyvinkin suuri joukko, kuten kävi esim. Amerikassa 1970-luvun alussa. Tämä palsta tuntuu olevan tuon joukon äänitorvi, omaa lehteä kun eivät ole vielä perustaneet, vaikka sitä tuntuvat kovasti kaipailevan. ;)

        Sinänsä hyvä, että esität pelkosi myös päinvastaisesta tilanteesta. Kaikki näkökulmat täydentävät kokonaisuutta.

        Siitä haluaisin kuitenkin muistuttaa, että "ennen" ei ole uskottu siten, kuin esim. Päikkärin eilisestä musiikkinumerosta voisi ymmärtää. Sellaista uskoa on ollut vl-liikkeessä vasta 60-70-luvuilta lähtien.

        Ja toisaalta noiden aikojen "ylilyönnit" on melko yleisesti tunnustettu.

      • Mr X
        ma_ria kirjoitti:

        Minusta on erityisen arveluttavaa feikkaamista käyttää hyväkseen toisen ihmisen oikeata henkilöllisyyttä. Päivämiehen päätoimittaja tuskin tänne tällaisia tunteellisia kommentteja heittelee keskustelun sekaan.

        Lisäksi Pm:n päätoimittajan nimellä esiintyminen tällaisessa hengessä on mitä todennäköisimmin ainoastaan vl-kirjoittajien intresseissä. Sitä suuremmalla syyllä, miettikää vähän!

        Feikille tiedoksi, että annoin niin rakentavaa palautetta Päivämiehelle kuin osasin viimetalvisten historiasarjojen yhden osuuden johdosta. Se ynnä suuri määrä muiden antamaa palautetta kuittaantui seuraavassa lehdessä toimitussihteerin kirjoittamassa tekstissä, jossa sanottiin toimitukseen saapuneen kriittisen palautteen olevan osoitus siitä, miten sielunvihollinen on saanut pauloihinsa ihmisiä Jumalan valtakunnassakin.

        Ajattelin, ettei palautteeseen osattu suhtautua oikein. Tai monet varmaan osasivatkin, mutta kaikki eivät - ja he antoivat asialle "kasvonsa".

        Tämän kokemuksen perusteella tulin siihen tulokseen, että Päivämiehessä ei aika ole vielä kypsä suoralle palautteelle.

        Vaikea sanoa, onko feikki. Lähetin myöhään eilen illalla tämän ketjun avauksen sekä linkin ketjuun päätoimittaja A-P. Palolalle ja SRK:n toimistoon. Vain Palola itse tietää, onko oheinen kommentti hänen omansa.

        Jos veikata saa, niin 80 %:n todennäköisyydellä kyseessä on Palolan kirjoitus.

      • kysymys myös siitä
        Mr X kirjoitti:

        Vaikea sanoa, onko feikki. Lähetin myöhään eilen illalla tämän ketjun avauksen sekä linkin ketjuun päätoimittaja A-P. Palolalle ja SRK:n toimistoon. Vain Palola itse tietää, onko oheinen kommentti hänen omansa.

        Jos veikata saa, niin 80 %:n todennäköisyydellä kyseessä on Palolan kirjoitus.

        Jos APP vastaa pohdiskeluun viestin lähettäjästä tai feikkauksesta, niin minua kiinnostaa nikin Pto persoona. Avaukseeni koskien Päikkärin lapsiteemaa tuli viesti, jonka nikkinä oli Pto ja vihjeitä oli APP:n suuntaan. Itse tulkitsin ko nikin feikiksi. Olen nähnyt ko nikin joskus muulloinkin keskusteluissa. Liekö kyseessä APP?
        -t-

      • sivusta...
        kysymys myös siitä kirjoitti:

        Jos APP vastaa pohdiskeluun viestin lähettäjästä tai feikkauksesta, niin minua kiinnostaa nikin Pto persoona. Avaukseeni koskien Päikkärin lapsiteemaa tuli viesti, jonka nikkinä oli Pto ja vihjeitä oli APP:n suuntaan. Itse tulkitsin ko nikin feikiksi. Olen nähnyt ko nikin joskus muulloinkin keskusteluissa. Liekö kyseessä APP?
        -t-

        Jos vaikka ei olekkaan feikki? Luulisi kuitenkin päätoimittajan ymmärtävän ettei niistä mieltäpainavista asioista pääse keskustelemaan jos palautteen lähettää vain lehdelle. Hänenhän olisi vain hyvä seurata keskustelua millaisia mietteitä ne herättävät. Osaa sitten seuraavalla kerralla suhtautua asioihin eritavalla.

      • mutta en tiedä kuunteliko
        päätoimittaja kirjoitti:

        Minulle voi lähettää palautetta myös suoraan osoitteella [email protected] (löytyy jokaisesta Pm:stä, joten ei se mikään salaisuus ole). Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;)

        ma_ria arveli sinua feikiksi, mutta voin kyllä kertoa tässä omista kokemuksistani, oletpa sitten oikea tai vale.

        lainaus:
        "Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;) "


        Tiedän että palautetta yritetään antaa suoraan sekä kirjoittajille että päätoimittajalle. Ja omastakin kokemuksesta voin sanoa, ettei päätoimittaja todellakaan pure. Mutta joskus olen miettinyt, onko päätoimittajalla todellista valtaa toimituksessa. Silloinhan tilanne olisi aivan kamala: muodollisessa vastuussa oleva henkilö ei oikeasti saa ottaa vastuuta, eli silloinhan päätoimittaja on simputuksen kohteena. Simputuksen harjoittajan täytyisi silloin olla jokin "ylempi taho", eli olisiko se sitten SRK:n johtokunta vai mikä?

        Kirteästä ja kuivasta hengestä päätoimittajan osalta on kai näyttöä vain siltä osalta, mitä lehteen päästetään. Mutta onko se henki niin kireä, että se kuristaa päätoimittajaakin takaapäin? Kaiken kaikkiaankin puhe hengistä näissä piireissä johtaa harhaan, eihän henkeä (siinä merkityksessä kuin esim. Pyhä Henki) aistita, vaan ainoastaan kirjoitusten tuoma vaikutelma on kuiva ja kireä.

        Kuten ma_ria vastauksessaa kuvaa, toimitukseen annettua palautetta kohdellaan jotenkin niin kummallisella tavalla, että palautteen antaja ei tiedä pidetäänkö häntä tyhmänä vai syntisenä, ja mainitussakin (vuoden takaisessa) episodissa näytti vahvasti, että syntisenä pidetään. ELI JOHTAAKO PALAUTE AINOASTAAN PALAUTTEEN ANATAJAN OMINAISUUKSIEN ANALYSOINTIIN, EI LAINKAAN PALAUTTEEN KOHTEENA OLEVAN ASIAN KÄSITTELYYN siellä toimituksessa saati sitten lehdessä.

        "Esa Meikäläisen" jutun jälkeen tuli oikein mukava palaute päätoimittajalta palautteen antajille! Muulloin palautetta valitettavasti tuntuu ja näyttää kohdellun kuin huonoa ilmaa.

        Tietysti ei voi tietää toimituksen näkökulmaa palauteasiaan, koska jokainen tietää vain siitä kohtelusta, jonka oma ja tuttavien antama palaute on saanut.

        En ole henkilökohtaisesti keskustellut kenenkään sellaisen henkilön kanssa, joka olisi pitänyt hyvänä tai rakentavana niitä historiasivuja tai näitä viimeaikaisia reväytysnumeroita, mutta sitkeästi toimitus pitää yllä huhua, että sellaisiakin ihmisiä jossain on.

        Onko liike jo jakautunut oikeastikin niin kahtia, etteivät nämä eri tavoin kokevat henkilöt edes keskustele koskaan keskenään niin että saisivat tietää toistensa mielipiteistä muuten kuin Päivämiehen välityksellä? Siinä tapauksessa lehti voisi ruveta välittämään toisenkin puolen näkökulmaa, että päästäisiin jonkinlaiseen vuoropuheluun!!

        Tälle palstalle on helppo kirjoittaa, koska tämä tulkitaan nimenomaan varaventtiiliksi ja hetken mielijohteiden ja tunnepurkausten paikaksi, jossa pelkät tekstit tulevat keskustelun kohteeksi. (Valitettavan usein täälläkin kuitenkin päädytään hlökohtaisuuksien heittelyyn)

        Valitettavasti vl-liikkeestä puuttuu foorumi, jossa lauseita tarkasteltaisiin lauseina ilman henkilökohtaisuuksia, epäluuloa ja vääräksi/ eri hengeksi julistamista. Niin kauan kuin tilanne on tämä, olkaamme kiitollisia tästä palstasta kaikkine huonoine puolineenkin!

        Ja ma_ria! Kiitos aloituksestasi!

      • siihen avaukseeni
        sivusta... kirjoitti:

        Jos vaikka ei olekkaan feikki? Luulisi kuitenkin päätoimittajan ymmärtävän ettei niistä mieltäpainavista asioista pääse keskustelemaan jos palautteen lähettää vain lehdelle. Hänenhän olisi vain hyvä seurata keskustelua millaisia mietteitä ne herättävät. Osaa sitten seuraavalla kerralla suhtautua asioihin eritavalla.

        oli vain niin tyly, että herätti allekirjoittaneessa kummastusta. Se viestiketjun osa poistettiin sitten mopin toimesta (syy ei ollut Pton viesti).

        Viesti oli lyhykäisyydessään se, että mitä te kritisoijat hengailette täällä vl-maailmassa.

        Ehkä kuitekin koko tämän ketjun jälkeen olen entistä enemmän kummissani. Arvioisin, että tässä ketjussa suurin osa kirjoittajista on vl:iä ja mielipiteet hajaantuvat näin paljon, huh huh. Ja jos vielä tilanne on se, että päätoimittaja ei tiedä sisältöä tai hänellä ei ole valtaa siihen, niin entistä enemmän huh huh.

      • ma_ria
        kysymys myös siitä kirjoitti:

        Jos APP vastaa pohdiskeluun viestin lähettäjästä tai feikkauksesta, niin minua kiinnostaa nikin Pto persoona. Avaukseeni koskien Päikkärin lapsiteemaa tuli viesti, jonka nikkinä oli Pto ja vihjeitä oli APP:n suuntaan. Itse tulkitsin ko nikin feikiksi. Olen nähnyt ko nikin joskus muulloinkin keskusteluissa. Liekö kyseessä APP?
        -t-

        Muistan T avauksesi ja tuon Pto:n kommentin. Se oli tosi kuivakka ja ynseä ja itsekin pidin automaattisesti sitä silloin feikkinä, en edes muuta ajatellut. Se tapaus oli mieleni pohjalla tämänpäiväisenkin arvioinnissa.

        Mutta että voisiko olla oikeasti päätoimittaja kysymyksessä? Jos on niin olen entistä hämmentyneempi. Erityisesti sen Lapsiavauksen kommentoinnista.

        Joku tuossa edellä sanoi lähettäneensä linkin tähän ketjuun suoraan päätoimittajalle. Että mites mahtaa olla...

        voisi tietysti vedota sekä mahdolliseen feikkaajaan että APP:aan; astukaa esiin ja kertokaa, minkä takana olette. Olisihan se tärkeätä tietää, käydäänkö tässä oikeasti dialogia Päivämiehen sisällöstä vastaavan henkilön kanssa.

        ja jos Päivämiehestä oikeasti näitä keskusteluja kommentoidaan, eikö se voitaisi tehdä ihan avoimesti ja reilusti?

      • ma_ria
        mutta en tiedä kuunteliko kirjoitti:

        ma_ria arveli sinua feikiksi, mutta voin kyllä kertoa tässä omista kokemuksistani, oletpa sitten oikea tai vale.

        lainaus:
        "Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;) "


        Tiedän että palautetta yritetään antaa suoraan sekä kirjoittajille että päätoimittajalle. Ja omastakin kokemuksesta voin sanoa, ettei päätoimittaja todellakaan pure. Mutta joskus olen miettinyt, onko päätoimittajalla todellista valtaa toimituksessa. Silloinhan tilanne olisi aivan kamala: muodollisessa vastuussa oleva henkilö ei oikeasti saa ottaa vastuuta, eli silloinhan päätoimittaja on simputuksen kohteena. Simputuksen harjoittajan täytyisi silloin olla jokin "ylempi taho", eli olisiko se sitten SRK:n johtokunta vai mikä?

        Kirteästä ja kuivasta hengestä päätoimittajan osalta on kai näyttöä vain siltä osalta, mitä lehteen päästetään. Mutta onko se henki niin kireä, että se kuristaa päätoimittajaakin takaapäin? Kaiken kaikkiaankin puhe hengistä näissä piireissä johtaa harhaan, eihän henkeä (siinä merkityksessä kuin esim. Pyhä Henki) aistita, vaan ainoastaan kirjoitusten tuoma vaikutelma on kuiva ja kireä.

        Kuten ma_ria vastauksessaa kuvaa, toimitukseen annettua palautetta kohdellaan jotenkin niin kummallisella tavalla, että palautteen antaja ei tiedä pidetäänkö häntä tyhmänä vai syntisenä, ja mainitussakin (vuoden takaisessa) episodissa näytti vahvasti, että syntisenä pidetään. ELI JOHTAAKO PALAUTE AINOASTAAN PALAUTTEEN ANATAJAN OMINAISUUKSIEN ANALYSOINTIIN, EI LAINKAAN PALAUTTEEN KOHTEENA OLEVAN ASIAN KÄSITTELYYN siellä toimituksessa saati sitten lehdessä.

        "Esa Meikäläisen" jutun jälkeen tuli oikein mukava palaute päätoimittajalta palautteen antajille! Muulloin palautetta valitettavasti tuntuu ja näyttää kohdellun kuin huonoa ilmaa.

        Tietysti ei voi tietää toimituksen näkökulmaa palauteasiaan, koska jokainen tietää vain siitä kohtelusta, jonka oma ja tuttavien antama palaute on saanut.

        En ole henkilökohtaisesti keskustellut kenenkään sellaisen henkilön kanssa, joka olisi pitänyt hyvänä tai rakentavana niitä historiasivuja tai näitä viimeaikaisia reväytysnumeroita, mutta sitkeästi toimitus pitää yllä huhua, että sellaisiakin ihmisiä jossain on.

        Onko liike jo jakautunut oikeastikin niin kahtia, etteivät nämä eri tavoin kokevat henkilöt edes keskustele koskaan keskenään niin että saisivat tietää toistensa mielipiteistä muuten kuin Päivämiehen välityksellä? Siinä tapauksessa lehti voisi ruveta välittämään toisenkin puolen näkökulmaa, että päästäisiin jonkinlaiseen vuoropuheluun!!

        Tälle palstalle on helppo kirjoittaa, koska tämä tulkitaan nimenomaan varaventtiiliksi ja hetken mielijohteiden ja tunnepurkausten paikaksi, jossa pelkät tekstit tulevat keskustelun kohteeksi. (Valitettavan usein täälläkin kuitenkin päädytään hlökohtaisuuksien heittelyyn)

        Valitettavasti vl-liikkeestä puuttuu foorumi, jossa lauseita tarkasteltaisiin lauseina ilman henkilökohtaisuuksia, epäluuloa ja vääräksi/ eri hengeksi julistamista. Niin kauan kuin tilanne on tämä, olkaamme kiitollisia tästä palstasta kaikkine huonoine puolineenkin!

        Ja ma_ria! Kiitos aloituksestasi!

        Esa Meikäläisen ja taas näiden historia- ynnä muiden poikki ja pinoon-reväytysnumeroiden ero on se, että Esa-juttu kokeili hyvin hienokseltaan kepillä jäätä sinne liberaalimpaan suuntaan. Eli kertoi muistaakseni aiheista, joista ei niin olla totuttu ääneen puhumaan. En muista tarkkaan, joku muistaa paremmin. Taas nämä viimeksimainitut vetävät tiukkaa linjausta. Eli Esa-juttuun reagoivat "tiukemmat" ja näihin muihin taas "vapaamielisemmät".

        Jostain syystä kristillisyyteemme on vahvasti pesinyt se kanta, että tiukkoja näkemyksiä voi vapaasti esittää, mutta jos yrittää millä tahansa Raamatullisilla argumenteilla perustella vapaampaa suhtautumista vaikkapa elämäntapaa koskeviin kysymyksiin, tulee äkkiä ja tehokkaasti vaiennetuksi.

        Vaikka Raamattu varoittaa tiukkuudesta epäoleellisien kysymysten suhteen vähintään yhtä paljon kuin julkisynneistä. Syntiä molemmat.

        Tätä olen ihmetellyt.

        Jos siis esittää tiukkaa kritiikkiä melkein mistä vaan, niin saa osakseen anteeksipyytelevää hyvittelyä. Mutta jos taas ihan oikeutetustikin kritisoi tiukkuutta, niin saa vastaansa äkkiä järeät aseet ja sieluntilansa kyseenalaistamisen.

        - - -

        Vaikka itse käyn paljon livenäkin tällaisia keskusteluja matkaystävien kanssa, koen tämän palstan myös suurena rikkautena - kaikkine heikkouksineen.

      • Blastus
        ma_ria kirjoitti:

        Muistan T avauksesi ja tuon Pto:n kommentin. Se oli tosi kuivakka ja ynseä ja itsekin pidin automaattisesti sitä silloin feikkinä, en edes muuta ajatellut. Se tapaus oli mieleni pohjalla tämänpäiväisenkin arvioinnissa.

        Mutta että voisiko olla oikeasti päätoimittaja kysymyksessä? Jos on niin olen entistä hämmentyneempi. Erityisesti sen Lapsiavauksen kommentoinnista.

        Joku tuossa edellä sanoi lähettäneensä linkin tähän ketjuun suoraan päätoimittajalle. Että mites mahtaa olla...

        voisi tietysti vedota sekä mahdolliseen feikkaajaan että APP:aan; astukaa esiin ja kertokaa, minkä takana olette. Olisihan se tärkeätä tietää, käydäänkö tässä oikeasti dialogia Päivämiehen sisällöstä vastaavan henkilön kanssa.

        ja jos Päivämiehestä oikeasti näitä keskusteluja kommentoidaan, eikö se voitaisi tehdä ihan avoimesti ja reilusti?

        Tiedät kyllä, minkälaisen suurennuslasin alle app:n kommentit joutuisivat, jos hän alkaisi täällä vastailemaan nimettömiin palautteisiin. Ja jos hänen persoonaansa kohdistetaan kritiikkiä, minusta se on reilua tehdä henkilökohtaisesti, eikä siis todellakaan täällä.

        Lehden kirjoituksiin, ts. niissä esiintyviin asioihin kohdistuva kritiikki on sitten tietysti asia erikseen.

      • ei ole
        Blastus kirjoitti:

        Tiedät kyllä, minkälaisen suurennuslasin alle app:n kommentit joutuisivat, jos hän alkaisi täällä vastailemaan nimettömiin palautteisiin. Ja jos hänen persoonaansa kohdistetaan kritiikkiä, minusta se on reilua tehdä henkilökohtaisesti, eikä siis todellakaan täällä.

        Lehden kirjoituksiin, ts. niissä esiintyviin asioihin kohdistuva kritiikki on sitten tietysti asia erikseen.

        arvioitu app:n persoonaa. Toki jos app astuu esiin, hän ottaa henkilökohtaisen riskin.

        Edelleen epäilen, että päätoimittaja ja pto ovat feikkejä. Jos taas kyseessä on app ja hän ei tunnusta viestiään, niin tuntekoon omassa tunnossaan ainakin pienen pistoksen. Se, kuka on feikkauksen taustalla, ihmetyttää. Epäilykseni kallistuu marian tavoin vl-taustaisen puolelle.

        Joka tapauksessa mielenkiintoinen ketju ;))

      • koko...
        siihen avaukseeni kirjoitti:

        oli vain niin tyly, että herätti allekirjoittaneessa kummastusta. Se viestiketjun osa poistettiin sitten mopin toimesta (syy ei ollut Pton viesti).

        Viesti oli lyhykäisyydessään se, että mitä te kritisoijat hengailette täällä vl-maailmassa.

        Ehkä kuitekin koko tämän ketjun jälkeen olen entistä enemmän kummissani. Arvioisin, että tässä ketjussa suurin osa kirjoittajista on vl:iä ja mielipiteet hajaantuvat näin paljon, huh huh. Ja jos vielä tilanne on se, että päätoimittaja ei tiedä sisältöä tai hänellä ei ole valtaa siihen, niin entistä enemmän huh huh.

        pienestä sydämestäni asti että sinä, ma_ria ja muut jotka huomaavat näissä asioissa epäselvyyksiä, pitäisitte sen oman päänne ja muistatte aina ettei Jumala hylkää ketään joka häneen uskoo vaikka tiukkikset yrittäisivät tehdä teistä "vääräuskoisia". Nämä kommentit täällä antavat tosiaankin aihetta ajatteluun. Raamatun lukeminen ihan yksin auttaa varmasti teitäkin ja saa silmänne sekä sydämenne auki.

      • Esa.Meikäläinen
        mutta en tiedä kuunteliko kirjoitti:

        ma_ria arveli sinua feikiksi, mutta voin kyllä kertoa tässä omista kokemuksistani, oletpa sitten oikea tai vale.

        lainaus:
        "Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;) "


        Tiedän että palautetta yritetään antaa suoraan sekä kirjoittajille että päätoimittajalle. Ja omastakin kokemuksesta voin sanoa, ettei päätoimittaja todellakaan pure. Mutta joskus olen miettinyt, onko päätoimittajalla todellista valtaa toimituksessa. Silloinhan tilanne olisi aivan kamala: muodollisessa vastuussa oleva henkilö ei oikeasti saa ottaa vastuuta, eli silloinhan päätoimittaja on simputuksen kohteena. Simputuksen harjoittajan täytyisi silloin olla jokin "ylempi taho", eli olisiko se sitten SRK:n johtokunta vai mikä?

        Kirteästä ja kuivasta hengestä päätoimittajan osalta on kai näyttöä vain siltä osalta, mitä lehteen päästetään. Mutta onko se henki niin kireä, että se kuristaa päätoimittajaakin takaapäin? Kaiken kaikkiaankin puhe hengistä näissä piireissä johtaa harhaan, eihän henkeä (siinä merkityksessä kuin esim. Pyhä Henki) aistita, vaan ainoastaan kirjoitusten tuoma vaikutelma on kuiva ja kireä.

        Kuten ma_ria vastauksessaa kuvaa, toimitukseen annettua palautetta kohdellaan jotenkin niin kummallisella tavalla, että palautteen antaja ei tiedä pidetäänkö häntä tyhmänä vai syntisenä, ja mainitussakin (vuoden takaisessa) episodissa näytti vahvasti, että syntisenä pidetään. ELI JOHTAAKO PALAUTE AINOASTAAN PALAUTTEEN ANATAJAN OMINAISUUKSIEN ANALYSOINTIIN, EI LAINKAAN PALAUTTEEN KOHTEENA OLEVAN ASIAN KÄSITTELYYN siellä toimituksessa saati sitten lehdessä.

        "Esa Meikäläisen" jutun jälkeen tuli oikein mukava palaute päätoimittajalta palautteen antajille! Muulloin palautetta valitettavasti tuntuu ja näyttää kohdellun kuin huonoa ilmaa.

        Tietysti ei voi tietää toimituksen näkökulmaa palauteasiaan, koska jokainen tietää vain siitä kohtelusta, jonka oma ja tuttavien antama palaute on saanut.

        En ole henkilökohtaisesti keskustellut kenenkään sellaisen henkilön kanssa, joka olisi pitänyt hyvänä tai rakentavana niitä historiasivuja tai näitä viimeaikaisia reväytysnumeroita, mutta sitkeästi toimitus pitää yllä huhua, että sellaisiakin ihmisiä jossain on.

        Onko liike jo jakautunut oikeastikin niin kahtia, etteivät nämä eri tavoin kokevat henkilöt edes keskustele koskaan keskenään niin että saisivat tietää toistensa mielipiteistä muuten kuin Päivämiehen välityksellä? Siinä tapauksessa lehti voisi ruveta välittämään toisenkin puolen näkökulmaa, että päästäisiin jonkinlaiseen vuoropuheluun!!

        Tälle palstalle on helppo kirjoittaa, koska tämä tulkitaan nimenomaan varaventtiiliksi ja hetken mielijohteiden ja tunnepurkausten paikaksi, jossa pelkät tekstit tulevat keskustelun kohteeksi. (Valitettavan usein täälläkin kuitenkin päädytään hlökohtaisuuksien heittelyyn)

        Valitettavasti vl-liikkeestä puuttuu foorumi, jossa lauseita tarkasteltaisiin lauseina ilman henkilökohtaisuuksia, epäluuloa ja vääräksi/ eri hengeksi julistamista. Niin kauan kuin tilanne on tämä, olkaamme kiitollisia tästä palstasta kaikkine huonoine puolineenkin!

        Ja ma_ria! Kiitos aloituksestasi!

        Kaikki mitä jutussa minust kerrottiin oli totta.

      • savupilvestä valo välähtää
        Esa.Meikäläinen kirjoitti:

        Kaikki mitä jutussa minust kerrottiin oli totta.

        Todella! Ja jos palaan vielä tuohon ma_rian analyysiin, mikä oli ero sinun päiväkertomuksesi saaman palautteen ja tämän teemanumeron saaman palautteen välinen ero, alkaa pelin henki paljastua kaikessa karmeudessaan.

        Sillä, jos seuraava on totta: Kun tosiasia Esa Meikäläisen elämästä vain todetaan, sen saa aikaan vastalauseita, jotka otetaan niin tosissaan että itse päätoimittaja näyttäytyy seuraavan lehden palauteruudussa rauhoittelemassa hätääntyneitä lampaita.


        Ja jos myös tämä tulee todeksi: Kun musiikin kuuntelemisen aiheuttamista mahdollisista tuntemuksista, (jotka saattavat aiheuttaa ajatusten eksymisen pois jumalanvaltakunnan jne...) johdetaan johtopäätös, että emmehän vaaranna uskoamme kokeilemalla sellaista, joka saattaa johtaa meidät valintatilanteeseen, ja tähän asioiden esittämisen yksipuolisuuden tuomaan rakkauden puuttumisen ilmapiiriin reagoivien ihmisten vain esimerkiksi todettaisiin olevan itsessään ahtaita ja maailman vaikutuksen alaisia (miten ikuisesti pyhitetty toimitussihteerimme asian niin liikuttavasti ilmaisikaan vuosi takaperin toisessa yhteydessä),


        Niin voisi jo ajatella, että: Jopas on! Mistä tämän lauman oikein voisi tuntea pyhien yhteisöksi? Rakkaus? Ilo? Rauha? Pitkämielisyys? Lempeys?

        Siis eikö olisi sama jo julkaista se lista niistä, joiden ajatuksilla on väliä, niin mekin joiden ajatuksista ei ole niin lukua huomaisimme puuttuvamme listalta (aakkosjärjestyksessä, kiitos, niin pääsee vähemmällä siinäkin asiassa!) ja voisimme huoleti jättää tämän lahjojemme epätoivoisen vaihatuspöydälle tyrkyttämisen vähemmälle ja keskittyä vaikkapa tenttiinlukemiseen.

      • asiallinen_tuntija
        päätoimittaja kirjoitti:

        Minulle voi lähettää palautetta myös suoraan osoitteella [email protected] (löytyy jokaisesta Pm:stä, joten ei se mikään salaisuus ole). Vai onko niin, että kirjoitat tälle palstalle, koska et rohkene ottaa suoraan yhteyttä? Minun "kireää ja kuivaa henkeänikö" pelkäät? Ihan turhaan, en minä pure... ;)

        ...virsillä ja klassisella musiikilla? Ei _yhtään_ mitään.

        Klassisen musiikin synnittömyydestä kertoo paljon jo se, että nuoriso ei siitä jaksa innostua joten syntiä siitä ei juuri taida löytyä.

        Näin entisenä tapakristittynä ja nykyisenä oman tieni kulkijana en voi kun nauraa koko keskustelulle. Jos lestadiolaiset pistäisivät kaiken tämän triviaaleista asioista tappelemiseen kuluvan energiansa maailman parantamiseen vaikkapa kehitysapua keräämällä, maailma pelastuisi heti.

    • ma_ria

      Vastaan omaan aloitusviestiini, niin saan tämän tänne hännille. Olen lukenut teidän kaikkien kommentit ja olen tyytyväinen, että tästä näyttäisi tulevan näin asiallinen ketju.

      Pääajatukseni, miksi avauksen (hirveän kiusattuna) tein, oli siinä, että ensinnäkin Päivämiehen koko numeron läpi kulkeva teema kosketti varsinaisesti vain muutamia ihmisiä siionissa. Kilpaillulla musiikkialalla tarvittavat solistin lahjat omaavia musiikin ammattilaisia on vl-liikkeessä ehkä viisi tai kymmenen (?) Näin oletan.

      Muita musiikin ammattilaisia kuten musiikkikasvattajia ja kanttoreita tietysti paljon enemmän. Mutta "konserttikiusaukset" koskevat vain erityisen lahjakkaita ammattilaisia. Se kannaattaa muistaa. Niiden suhteen kanttorit laidasta laitaan tai musiikinopettajat eivät ole asiantuntijoita.

      Koko Päivämies oli alusta loppuun kehotusta kieltäymykseen kieltäymyksen itsensä vuoksi. Lisäksi eräänlaisina uskon sankareina esiteltiin muutamaa ihmistä, jotka julkitoivat kieltäymystään ainakin minun mielestäni epäiellyttävällä tavalla. Eikö tuollainen ole henkilöpalvontaa enemmäkin, kuin vaatimaton ammattinsa (minkä tahansa) harjoittaminen?

      Raamattu varoittaa vähintään jokaisella sivullaan laatimasta tuollaisia elämäntapaa tai elämänvalintoja koskevia ihmissääntöjä, etenkin, jos ne johtavat väärään ylpeilyyn.

      Jeesuksen tehtävä maan päällä oli juuri vapauttaa meidät tekoihimme tai tekemättä jättämisiimme perustuvasta omavanhurskaudesta. Sellaisen hyödyttömyys ja jopa haitallisuus harhaanjohtamisen ja epäoleellisen korostumisen muodossa on ollut myös oppi-isämme Lutherin johtoajatus kaikissa hänen kirjoituksissaan.

      Joku tuolla ihasteli, kuinka kiva oli noita juttuja lukea. Voihan se olla kiva. Kivaa on paljon maailmassa muutakin, mutta ei meillä uskovaisina ole varaa ylönkatsoa Jumalan Sanan selkeää opetusta ja meille kohdistettuja varoituksia.

      "Kristus sanoo niistä, jotka vaativat kuuliaisuutta ihmissääntöjä kohtaan: "Älkää heistä välittäkö; he ovat sokeita sokeain taluttajia" (Matt.15), ja hylkää sellaisen jumalanpalveluksen sanoen: Jokainen istutus, jota ei ole minun Isäni istuttanut, on juurineen revittävä pois." (Luther, Ausburgin tunnustus)

      Itse alan yhä selvemmin nähdä lopun ajan eksyttäjinä tällaiset ihmissääntöjen ihastelijat jotka toimivat siten, että evankeliumin lohdullinen sanoma kaikessa yksinkertaisuudessaan meiltä hämärtysi ja uupuisimme taakkamme alle.

      Siksi tuollaisten kommenttien useimmiten aika kuivakan ilkeä sävy ei minua sen kummemmin hätkähdytä. Pyhän Hengen tunnusmerkkejä ovat ilo, rauha ja rakkaus, niistä suurimpana rakkaus.

      • Blastus

        Hyvä tarkennus, moni varmaan minun lisäkseni kiinnitti huomiota muihin asioihin..?

        Minusta tuon mainitsemasi ongelman ydin voi olla siinä, ettei aina ymmärretä, mitä synti on ja mikä on sen vastakohta. Silloin synti nimetään helposti joiksikin tietyiksi teoiksi, joita aletaan karttaa, mutta sitten saatetaan tehdä sumeilematta syntiä itseään.

        Se näkyy siinä, että tulee esille sellaisia kysymyksiä kuin "saako sitä tehdä" ja "onko tällainen sopivaa", sekä sen seurauksena myöskin tuota toisessa viestissä mainitsemaasi kireyttä tai vastaavasti vapaamielisyyttä. En tarkoita, etteikö aina olisi tarpeen miettiä valintojaan, mutta että ei unohdettaisi, mihin suohon juutalaiset itsensä saattoivat.

        Minusta tällainen sävy ei kylläkään välity Päivämiehessä, mutta kanssapuheissa toisinaan, tästä palstasta puhumattakaan. Täällä tosin oudon näkökulman yleissävyn ymmärtää sillä, että paljon on ns. ulkopuolisia kyselijöitä. Mutta itsekin paljon väärin valvoneena tiedän, miten hukassa ihminen voi näiden asioiden kanssa helposti olla.

      • ma_ria
        Blastus kirjoitti:

        Hyvä tarkennus, moni varmaan minun lisäkseni kiinnitti huomiota muihin asioihin..?

        Minusta tuon mainitsemasi ongelman ydin voi olla siinä, ettei aina ymmärretä, mitä synti on ja mikä on sen vastakohta. Silloin synti nimetään helposti joiksikin tietyiksi teoiksi, joita aletaan karttaa, mutta sitten saatetaan tehdä sumeilematta syntiä itseään.

        Se näkyy siinä, että tulee esille sellaisia kysymyksiä kuin "saako sitä tehdä" ja "onko tällainen sopivaa", sekä sen seurauksena myöskin tuota toisessa viestissä mainitsemaasi kireyttä tai vastaavasti vapaamielisyyttä. En tarkoita, etteikö aina olisi tarpeen miettiä valintojaan, mutta että ei unohdettaisi, mihin suohon juutalaiset itsensä saattoivat.

        Minusta tällainen sävy ei kylläkään välity Päivämiehessä, mutta kanssapuheissa toisinaan, tästä palstasta puhumattakaan. Täällä tosin oudon näkökulman yleissävyn ymmärtää sillä, että paljon on ns. ulkopuolisia kyselijöitä. Mutta itsekin paljon väärin valvoneena tiedän, miten hukassa ihminen voi näiden asioiden kanssa helposti olla.

        Kirjoitin avaukseni heti tuoreeltaan luettuani Päivämiehen ja tunteet olivat pinnassa.

        Toisaalta siinä tilassa ei pitäisi kirjoittaa, mutta toisaalta, miksei? Vaikka toivonkin itselleni viisautta ja malttia asioiden esilletuomisessa, olen kuitenkin antanut itselleni senkin etulahjana anteeksi, että joskus ei pysty. Joskus tunteet haittaavat asian viileän analyyttista ja eri puolet esille tuovaa käsittelyä.

        Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää :)

        Ihmettelin vähän Sinun kommentointiasi koska olen ymmärtänyt, että esillä pitämämme asiat ovat usein olleet samansuuntaisia. Ajattelin, että taitaa olla Sinulla "taisteluväsymystä" täällä palstalla ja sen seurauksena pientä kyynistymistä.

        Tämän kirjoituksesi ajatuksiin on helppo yhtyä. Tosin kyllä olen aivan vilpittömästi eri mieltä Päivämiehestä. Minusta nykyinen kehitys on huolestuttava.

      • Blastus
        ma_ria kirjoitti:

        Kirjoitin avaukseni heti tuoreeltaan luettuani Päivämiehen ja tunteet olivat pinnassa.

        Toisaalta siinä tilassa ei pitäisi kirjoittaa, mutta toisaalta, miksei? Vaikka toivonkin itselleni viisautta ja malttia asioiden esilletuomisessa, olen kuitenkin antanut itselleni senkin etulahjana anteeksi, että joskus ei pysty. Joskus tunteet haittaavat asian viileän analyyttista ja eri puolet esille tuovaa käsittelyä.

        Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää :)

        Ihmettelin vähän Sinun kommentointiasi koska olen ymmärtänyt, että esillä pitämämme asiat ovat usein olleet samansuuntaisia. Ajattelin, että taitaa olla Sinulla "taisteluväsymystä" täällä palstalla ja sen seurauksena pientä kyynistymistä.

        Tämän kirjoituksesi ajatuksiin on helppo yhtyä. Tosin kyllä olen aivan vilpittömästi eri mieltä Päivämiehestä. Minusta nykyinen kehitys on huolestuttava.

        >> Ajattelin, että taitaa olla Sinulla "taisteluväsymystä" täällä palstalla ja sen seurauksena pientä kyynistymistä. > Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää

      • vastuu
        Blastus kirjoitti:

        >> Ajattelin, että taitaa olla Sinulla "taisteluväsymystä" täällä palstalla ja sen seurauksena pientä kyynistymistä. > Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää

        Olen eri mieltä Blastuksen kanssa siitä, että samalla tavalla pitäisi ymmärtää Päivämiehen ym. lehden toimittajien hyvän tai huonon tuulen tuotoksina syntyneitä kirjoituksia, kuin lukijan spontaaneja tunteenilmaisuja tällaisella palstalla.

        Julkaisuissa työskenteleviltä on vaadittava ammattimaista otetta kirjoitamiseen.

        Päivämiehen valitsema (noin vuosi sitten) linjahan on, että jos lukijaa kirjoitus ahdistaa, syy on lukijan uskonelämässä. Tällainen toteamus julkaistaan noin vain, kuin säätilan toteaminen. Tämä on törkeää uskonnollista vallankäyttöä. Sellaista ei tietysti pidä hyväksyä keskustelupalstoillakaan, mutta todella törkeää se on "ainoassa oikeassa uskossa" tehdyssä lehdessä.

        Minua todella huolestuttaa nämä lopun ajan merkit. Tainnut myllyn ääni vaieta aikapäiviä.

      • ma_ria
        Blastus kirjoitti:

        >> Ajattelin, että taitaa olla Sinulla "taisteluväsymystä" täällä palstalla ja sen seurauksena pientä kyynistymistä. > Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää

        ">> Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää

      • Blastus
        vastuu kirjoitti:

        Olen eri mieltä Blastuksen kanssa siitä, että samalla tavalla pitäisi ymmärtää Päivämiehen ym. lehden toimittajien hyvän tai huonon tuulen tuotoksina syntyneitä kirjoituksia, kuin lukijan spontaaneja tunteenilmaisuja tällaisella palstalla.

        Julkaisuissa työskenteleviltä on vaadittava ammattimaista otetta kirjoitamiseen.

        Päivämiehen valitsema (noin vuosi sitten) linjahan on, että jos lukijaa kirjoitus ahdistaa, syy on lukijan uskonelämässä. Tällainen toteamus julkaistaan noin vain, kuin säätilan toteaminen. Tämä on törkeää uskonnollista vallankäyttöä. Sellaista ei tietysti pidä hyväksyä keskustelupalstoillakaan, mutta todella törkeää se on "ainoassa oikeassa uskossa" tehdyssä lehdessä.

        Minua todella huolestuttaa nämä lopun ajan merkit. Tainnut myllyn ääni vaieta aikapäiviä.

        >> Tainnut myllyn ääni vaieta aikapäiviä > on vaadittava ammattimaista otetta > Päivämiehen valitsema (noin vuosi sitten) linjahan on, että jos lukijaa kirjoitus ahdistaa, syy on lukijan uskonelämässä. > että samalla tavalla pitäisi ymmärtää Päivämiehen ym. lehden toimittajien hyvän tai huonon tuulen tuotoksina syntyneitä kirjoituksia

      • työn tekemistä
        Blastus kirjoitti:

        >> Tainnut myllyn ääni vaieta aikapäiviä > on vaadittava ammattimaista otetta > Päivämiehen valitsema (noin vuosi sitten) linjahan on, että jos lukijaa kirjoitus ahdistaa, syy on lukijan uskonelämässä. > että samalla tavalla pitäisi ymmärtää Päivämiehen ym. lehden toimittajien hyvän tai huonon tuulen tuotoksina syntyneitä kirjoituksia

        Minusta taas ei ole mitään mieltä kustantaa lehteä ja maksaa palkkaa toimittajille, ellei ajatella, että edes yrittäisivät hoitaa työnsä ammattitaidolla.

        Ei koko yhteisön lehti voi toimia henkilökunnan terapiahuoneena, toisin kuin esim tämä keskustelupalsta!

        Varsinkaan jos henkilökunnan terapia sisältää suoranaista hengellistä vallankäyttöä, kuten tämän Päivämies-lehden tapauksessa aika-ajoin.

      • on vallankäytön
        työn tekemistä kirjoitti:

        Minusta taas ei ole mitään mieltä kustantaa lehteä ja maksaa palkkaa toimittajille, ellei ajatella, että edes yrittäisivät hoitaa työnsä ammattitaidolla.

        Ei koko yhteisön lehti voi toimia henkilökunnan terapiahuoneena, toisin kuin esim tämä keskustelupalsta!

        Varsinkaan jos henkilökunnan terapia sisältää suoranaista hengellistä vallankäyttöä, kuten tämän Päivämies-lehden tapauksessa aika-ajoin.

        Välineenä varmasti hyvä jos niin halutaan. Onhan toivottavaa että se tulisi jokaiseen vl-kotiin ja sitä ahkerasti luettaisiin.

        Eikö menneinä aikoina tullut siitäkin moitetta jos päivämiestä ei jonkun mielestä tarpeeksi lukenut?

      • Blastus
        on vallankäytön kirjoitti:

        Välineenä varmasti hyvä jos niin halutaan. Onhan toivottavaa että se tulisi jokaiseen vl-kotiin ja sitä ahkerasti luettaisiin.

        Eikö menneinä aikoina tullut siitäkin moitetta jos päivämiestä ei jonkun mielestä tarpeeksi lukenut?

        On varmasti hyvä väline, jos niin halutaan. En kyllä ymmärrä, miksi joku haluaisi käyttää valtaa ja jos haluaisi niin millaista ja miksi.. en todellakaan.

        >> Eikö menneinä aikoina tullut siitäkin moitetta jos päivämiestä ei jonkun mielestä tarpeeksi lukenut?

      • se oli
        Blastus kirjoitti:

        On varmasti hyvä väline, jos niin halutaan. En kyllä ymmärrä, miksi joku haluaisi käyttää valtaa ja jos haluaisi niin millaista ja miksi.. en todellakaan.

        >> Eikö menneinä aikoina tullut siitäkin moitetta jos päivämiestä ei jonkun mielestä tarpeeksi lukenut?

        hoitokokousten aikaa. Ihmettylyä jälkeenpäi riittää mistä kaikestä ihmiset hoidetuksi joutuivat. Mitä ihmeellisimmistä asioista. Toiset sitten vielä tänä päivänä mieltävät erotetut katkeriksi jos haluavat tuoda vääryyttä esille.

      • Blastus
        ma_ria kirjoitti:

        ">> Teidän kanssaihmistenkin pitää se vaan ymmärtää

        >> Siihen on tiukempien näkemysten kannattajilla usein matala kynnys. Siksi minun mielestäni myös meidän, jotka olemme huolissamme asioiden toisesta laidasta, tulisi, jos ei muuten niin vähintään tasapuolisuuden nimissä avata suumme.

      • ja tiukkuus
        Blastus kirjoitti:

        >> Siihen on tiukempien näkemysten kannattajilla usein matala kynnys. Siksi minun mielestäni myös meidän, jotka olemme huolissamme asioiden toisesta laidasta, tulisi, jos ei muuten niin vähintään tasapuolisuuden nimissä avata suumme.

        Mielestäni asteikko "tiukka-liberaali" ja "synti-rakkaus" käsittelevät kahta eri asiaa, jotka valitettavan usein menevät uskovaisilla sekaisin. Itse pidän suhtautumista elämäntapakysymyksiin ensimmäiseen asteikkoon kuuluvaksi ja uskomisen asioita toiseen kuuluvaksi. Musiikin kuunteleminen ei voi olla syntiä itsessään, koska jos se olisi, olisi siitä Raamatussa mainittu selkein sanoin. Täten voidaan varsin hyvin puhua "tiukasta suhtautumisesta musiikkiin". Sen sijaan esimerkiksi ihmisen tappaminen on syntiä ja siihen asteikko "tiukka-liberaali" ei käy millään: Kyse on kiistatta Jumalan käskyn rikkomisesta, eli synnistä.

        Ongelmana on se, että ne, jotka hengellistävät kaikki elämäntapakysymykset eivät näe muuta kuin tuon synti-rakkaus-akselin. Tällöin he puolustavat todella raivokkaasti omia näkemyksiään, jotka he kokevat uskomisen asioiksi.

        Jos ajatellaan, että erimielisyydet elämäntapakysymyksissä pitää ratkaista rakkaudella (niin kuin mielestäni pitääkin), niin on kuitenkin väärin vaatia niitä, jotka edustavat "liberaalia" päätä joissain asioissa antamaan aina periksi niille, jotka näkevät syntiä joka puolella. Onko sekään loppujen lopuksi rakkautta, jos toista vikovalle ihmiselle ei huomauta tästä ja keskustele asiasta?

      • Blastus
        ja tiukkuus kirjoitti:

        Mielestäni asteikko "tiukka-liberaali" ja "synti-rakkaus" käsittelevät kahta eri asiaa, jotka valitettavan usein menevät uskovaisilla sekaisin. Itse pidän suhtautumista elämäntapakysymyksiin ensimmäiseen asteikkoon kuuluvaksi ja uskomisen asioita toiseen kuuluvaksi. Musiikin kuunteleminen ei voi olla syntiä itsessään, koska jos se olisi, olisi siitä Raamatussa mainittu selkein sanoin. Täten voidaan varsin hyvin puhua "tiukasta suhtautumisesta musiikkiin". Sen sijaan esimerkiksi ihmisen tappaminen on syntiä ja siihen asteikko "tiukka-liberaali" ei käy millään: Kyse on kiistatta Jumalan käskyn rikkomisesta, eli synnistä.

        Ongelmana on se, että ne, jotka hengellistävät kaikki elämäntapakysymykset eivät näe muuta kuin tuon synti-rakkaus-akselin. Tällöin he puolustavat todella raivokkaasti omia näkemyksiään, jotka he kokevat uskomisen asioiksi.

        Jos ajatellaan, että erimielisyydet elämäntapakysymyksissä pitää ratkaista rakkaudella (niin kuin mielestäni pitääkin), niin on kuitenkin väärin vaatia niitä, jotka edustavat "liberaalia" päätä joissain asioissa antamaan aina periksi niille, jotka näkevät syntiä joka puolella. Onko sekään loppujen lopuksi rakkautta, jos toista vikovalle ihmiselle ei huomauta tästä ja keskustele asiasta?

        Ymmärsit näköjään täydelleen, mitä tarkoitin :)

        Todellakin noin niin kuin sanoit. Olen sitä mieltä, että kun pysytään sen synti-rakkaus-akselin rakkauspisteessä, silloin ei tarvita elämäntapa-akselia ollenkaan. Ei tiukkaa, eikä liberaalia.

        Molemmat, jopa se kultainen keskitie, ovat pahaksi, jos tosiaan nämä asiat sekoitetaan keskenään.

      • juuri.
        Blastus kirjoitti:

        Ymmärsit näköjään täydelleen, mitä tarkoitin :)

        Todellakin noin niin kuin sanoit. Olen sitä mieltä, että kun pysytään sen synti-rakkaus-akselin rakkauspisteessä, silloin ei tarvita elämäntapa-akselia ollenkaan. Ei tiukkaa, eikä liberaalia.

        Molemmat, jopa se kultainen keskitie, ovat pahaksi, jos tosiaan nämä asiat sekoitetaan keskenään.

        Nimenomaan näin, mutta jos tätä rakkautta toteutettaisiin käytännössä, ei mielestäni oltaisi etsimässä koko ajan jotain vikaa esim. juuri muusikon ammatista. Jos tuntisin uskovaisen ammattimuusikon, olisin todennäköisesti iloinen hänen ammattitaidostaan ja siitä kauneudesta, jota hän pystyy musiikillaan välittämään ihmisille. Vasta JOS hän alkaisi "leijua" ja tulla ylpeäksi, puhuttelisin häntä. Päivämiehen peräänkuuluttama ylivarovaisuus on mielestäni nimenomaan elämäntapaan liittyvää hengellistettyä tukahduttamista, jonka ei elävään uskoon pitäisi kuulua.

        Rakkaus ei etsi vikaa toisesta, vaan haluaa uskoa hyvää.

      • Blastus
        juuri. kirjoitti:

        Nimenomaan näin, mutta jos tätä rakkautta toteutettaisiin käytännössä, ei mielestäni oltaisi etsimässä koko ajan jotain vikaa esim. juuri muusikon ammatista. Jos tuntisin uskovaisen ammattimuusikon, olisin todennäköisesti iloinen hänen ammattitaidostaan ja siitä kauneudesta, jota hän pystyy musiikillaan välittämään ihmisille. Vasta JOS hän alkaisi "leijua" ja tulla ylpeäksi, puhuttelisin häntä. Päivämiehen peräänkuuluttama ylivarovaisuus on mielestäni nimenomaan elämäntapaan liittyvää hengellistettyä tukahduttamista, jonka ei elävään uskoon pitäisi kuulua.

        Rakkaus ei etsi vikaa toisesta, vaan haluaa uskoa hyvää.

        Sekin 'kauneus', mitä PM:n kirjoituksissa nähdään, voi olla myös katsojan silmissä. En nyt tarkoita, että itse olisin rakkaudessa täydellinen, mutta minusta noissa PM:n jutuissa ei näkynyt vikojen etsimistä muusikon ammatista..? Jos taas lehteä lukee niin, että etsii sieltä asioita, joita joko saa tehdä tai ei saa tehdä, silloin tulee helposti väärinymmärryksiä. Samahan pätee mihin tahansa, myöskin raamattuunkin (molempia voi joku lukea tuolla samalla motiivilla, vaikka niillä ei mitään tekemistä keskenään olisikaan).

        Mutta nyt kun tuosta ylivarovaisuudesta mainitsit, niin onhan siinä tietysti toisaalta vinha perä.

      • ja vapautta
        Blastus kirjoitti:

        Sekin 'kauneus', mitä PM:n kirjoituksissa nähdään, voi olla myös katsojan silmissä. En nyt tarkoita, että itse olisin rakkaudessa täydellinen, mutta minusta noissa PM:n jutuissa ei näkynyt vikojen etsimistä muusikon ammatista..? Jos taas lehteä lukee niin, että etsii sieltä asioita, joita joko saa tehdä tai ei saa tehdä, silloin tulee helposti väärinymmärryksiä. Samahan pätee mihin tahansa, myöskin raamattuunkin (molempia voi joku lukea tuolla samalla motiivilla, vaikka niillä ei mitään tekemistä keskenään olisikaan).

        Mutta nyt kun tuosta ylivarovaisuudesta mainitsit, niin onhan siinä tietysti toisaalta vinha perä.

        En itse kokisi PM:n kirjoituksia niin "vikoviksi", ellei esiin nostettaisi yhtä ammattikuntaa niin selkeästi. Mielestäni rakkaudella voidaan neuvoa ihmisiä varomaan rahaan ja maineeseen kiintymistä sekä ylpistymistä. Nämä vaarat ovat kuitenkin olemassa ammatissa kuin ammatissa. Mielestäni niiden korostaminen muusikon ammattiin liittyen johtaa juurensa näkemyksistä, jotka eivät välttämättä ole kuin vuosikymmeniä vanhoja.

        Lisäksi niin sinä kuin minäkin tiedämme, että kaikilla ihmisillä ei ole kapasiteettia lukea Päivämiestä ihan samalla tavalla. Varmasti on uskovaisia, jotka vetoavat PM:n artikkeleihin keskusteluissaan ja elämänohjeissaan: "Tämä on näin, koska Päivämiehessäkin sanottiin näin...". Itselleni uskomisen vapaus on hyvin kaukana siitä, että kehotetaan varomaan jokaista askelta ikään kuin voisimme välttää jokaikisen virheen, mitä elämän varrella voisimme tehdä. Ihan niin kuin emme olisi perisynnin turmelemia ja ilman uskoa Jumalalle täydellisesti kelpaamattomia.

        En tarkoita tällä synnin luvallisuutta, vaan sitä, että jos syntiä ei ole tapahtunut, eikä välttämättä koskaan tapahdu, niin asiasta varoittaminen on turhaa ja ahdistavaa. Pelkään uskon vanhurskauden ymmärtämisen voivan hämärtyä, ja omavanhurskauden lisääntyvän mitä enemmän tämänkaltaisia kirjoituksia julkaistaan.

      • Blastus
        ja vapautta kirjoitti:

        En itse kokisi PM:n kirjoituksia niin "vikoviksi", ellei esiin nostettaisi yhtä ammattikuntaa niin selkeästi. Mielestäni rakkaudella voidaan neuvoa ihmisiä varomaan rahaan ja maineeseen kiintymistä sekä ylpistymistä. Nämä vaarat ovat kuitenkin olemassa ammatissa kuin ammatissa. Mielestäni niiden korostaminen muusikon ammattiin liittyen johtaa juurensa näkemyksistä, jotka eivät välttämättä ole kuin vuosikymmeniä vanhoja.

        Lisäksi niin sinä kuin minäkin tiedämme, että kaikilla ihmisillä ei ole kapasiteettia lukea Päivämiestä ihan samalla tavalla. Varmasti on uskovaisia, jotka vetoavat PM:n artikkeleihin keskusteluissaan ja elämänohjeissaan: "Tämä on näin, koska Päivämiehessäkin sanottiin näin...". Itselleni uskomisen vapaus on hyvin kaukana siitä, että kehotetaan varomaan jokaista askelta ikään kuin voisimme välttää jokaikisen virheen, mitä elämän varrella voisimme tehdä. Ihan niin kuin emme olisi perisynnin turmelemia ja ilman uskoa Jumalalle täydellisesti kelpaamattomia.

        En tarkoita tällä synnin luvallisuutta, vaan sitä, että jos syntiä ei ole tapahtunut, eikä välttämättä koskaan tapahdu, niin asiasta varoittaminen on turhaa ja ahdistavaa. Pelkään uskon vanhurskauden ymmärtämisen voivan hämärtyä, ja omavanhurskauden lisääntyvän mitä enemmän tämänkaltaisia kirjoituksia julkaistaan.

        .. hyvin sanottu :)

      • Esa.Meikäläinen
        on vallankäytön kirjoitti:

        Välineenä varmasti hyvä jos niin halutaan. Onhan toivottavaa että se tulisi jokaiseen vl-kotiin ja sitä ahkerasti luettaisiin.

        Eikö menneinä aikoina tullut siitäkin moitetta jos päivämiestä ei jonkun mielestä tarpeeksi lukenut?

        Jokaiseen kotiin on tultava kaikki SRK:n nuortenkirjat ja mielellään jokaiselle lapselle oma Siionin kevät.

        Tämä oli ainakin kanta sillon kun minua ei olut syntynyt.

      • pakkula
        Esa.Meikäläinen kirjoitti:

        Jokaiseen kotiin on tultava kaikki SRK:n nuortenkirjat ja mielellään jokaiselle lapselle oma Siionin kevät.

        Tämä oli ainakin kanta sillon kun minua ei olut syntynyt.

        En muista sellaisia kannan ottoja, että vaatimuksena, toki on toivottu tilattavan, mutta ei pakolla. On tosin joissakin pyhäkouluissa jaettu kaikille lehdet, tavallisesti kuitenkin vain yksi perheeseen. Kyllä siin äjokaisen talouden mahdollisuudet otettiin huomioon.

        Mutta ei kirjoja pakolla. Olen toiminut silloin kirjojen asiamiehenä, joten tiedän sen kyllä omakohtaisesti.

      • päivämies1979
        pakkula kirjoitti:

        En muista sellaisia kannan ottoja, että vaatimuksena, toki on toivottu tilattavan, mutta ei pakolla. On tosin joissakin pyhäkouluissa jaettu kaikille lehdet, tavallisesti kuitenkin vain yksi perheeseen. Kyllä siin äjokaisen talouden mahdollisuudet otettiin huomioon.

        Mutta ei kirjoja pakolla. Olen toiminut silloin kirjojen asiamiehenä, joten tiedän sen kyllä omakohtaisesti.

        "...monia yhteisiä päätöksiä tehty useissa tilaisuuksissa, että kaikki kristillisyyden julkaisut jokaiseen kotiin. Lasten siionikin, vaikkei lapsia olisikaan. --- Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille. Vai puuttuuko elävää tuntoa?"

      • pakkula
        päivämies1979 kirjoitti:

        "...monia yhteisiä päätöksiä tehty useissa tilaisuuksissa, että kaikki kristillisyyden julkaisut jokaiseen kotiin. Lasten siionikin, vaikkei lapsia olisikaan. --- Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille. Vai puuttuuko elävää tuntoa?"

        Hyviä lehtiä. Tilaamisesta ei kuitenkaan ole tehty pakkoa koskaan. Toivomuksia on esitetty, niinhän kaikki julkaisijat tekevät. Eikö se ole julkaisijan tavoite?

      • nyt...
        pakkula kirjoitti:

        Hyviä lehtiä. Tilaamisesta ei kuitenkaan ole tehty pakkoa koskaan. Toivomuksia on esitetty, niinhän kaikki julkaisijat tekevät. Eikö se ole julkaisijan tavoite?

        Pidätkö ihan oikeasti tuota alla olevaa kommenttia ihan normaalina kustannustoimintana, jota kuka tahansa kustantaja harjoittaa?

        "Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille. Vai puuttuuko elävää tuntoa?"

      • Blastus
        päivämies1979 kirjoitti:

        "...monia yhteisiä päätöksiä tehty useissa tilaisuuksissa, että kaikki kristillisyyden julkaisut jokaiseen kotiin. Lasten siionikin, vaikkei lapsia olisikaan. --- Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille. Vai puuttuuko elävää tuntoa?"

        Tosiaanko lainasit vuoden 79 PM:tä? Kuulostaa todella kummalliselta! Tosin tuo klippi sinänsä ei minua vielä vakuuta, pitäisi nähdä koko juttu ja tuo kommentti sitten siinä kontekstissaan. Mutta outoa.. todella outoa.

      • pakkula
        nyt... kirjoitti:

        Pidätkö ihan oikeasti tuota alla olevaa kommenttia ihan normaalina kustannustoimintana, jota kuka tahansa kustantaja harjoittaa?

        "Viesti ei kuitenkaan tunnu menevän perille. Vai puuttuuko elävää tuntoa?"

        Ei se ollutkaan kustantajan kommentti, vaan jonkun sivullisen. En ole tuollaisia huomautuksia tottunut saamaan miltään kustantajalta, kaikkein vähimmin SRKn taholta. Vastasinkin jollekin selvälle pilkkakirveelle. Ei ollut hymiöitä, olisin käyttänyt.

      • päivämies1979
        pakkula kirjoitti:

        Ei se ollutkaan kustantajan kommentti, vaan jonkun sivullisen. En ole tuollaisia huomautuksia tottunut saamaan miltään kustantajalta, kaikkein vähimmin SRKn taholta. Vastasinkin jollekin selvälle pilkkakirveelle. Ei ollut hymiöitä, olisin käyttänyt.

        Jos Päivämiehen pääkirjoitus on mielestäsi "selvän pilkkakirveen" kirjoittama niin mikäpäs siinä sitten.

      • mahdollista
        pakkula kirjoitti:

        Ei se ollutkaan kustantajan kommentti, vaan jonkun sivullisen. En ole tuollaisia huomautuksia tottunut saamaan miltään kustantajalta, kaikkein vähimmin SRKn taholta. Vastasinkin jollekin selvälle pilkkakirveelle. Ei ollut hymiöitä, olisin käyttänyt.

        tarkistaa asian oikeellisuus? Onk SRK:n arkistoissa nämä vanhat päivämiehet tallella? Ehkä jollain on kotonakin säilytetty kaikki lehdet. Saisiko apua joltain niin kenenkään ei ainakaan turhaan tarvitsisi epäillä ketään valhetelijaksi.

      • tiedät?
        pakkula kirjoitti:

        Ei se ollutkaan kustantajan kommentti, vaan jonkun sivullisen. En ole tuollaisia huomautuksia tottunut saamaan miltään kustantajalta, kaikkein vähimmin SRKn taholta. Vastasinkin jollekin selvälle pilkkakirveelle. Ei ollut hymiöitä, olisin käyttänyt.

        Mistä tiedät tämän niin varmasti? Vuosi -79 oli lestadiolaisuudessa juuri sitä hoitokokousten aikaa, eikä olisi lainkaan yllättävää, jos noin kamalia asioita olisi päätynyt Päivämiehen sivuillekin. Jään itsekin odottamaan todisteita siitä, että lainaus on aito, mutta siihen asti tuskin on viisasta lähteä pilkkaamaan "pilkkakirvestä", ettei vaan osuisi omaan nilkkaan.

      • kuuntelehan
        Blastus kirjoitti:

        Tosiaanko lainasit vuoden 79 PM:tä? Kuulostaa todella kummalliselta! Tosin tuo klippi sinänsä ei minua vielä vakuuta, pitäisi nähdä koko juttu ja tuo kommentti sitten siinä kontekstissaan. Mutta outoa.. todella outoa.

        En sano tätä pahalla, mutta sinä tunnut aika järkevältä joten varmasti myös ymmärrät jotain.

        Tämä väärähenkisyys pääsi valloilleen vl-liikkeessä, sieltä aidot uskovaiset erotettiin osa erosi itse kun eivät hyväksyneet tätä, eivät haluneet tehdä asioista parannusta mitkä eivät oikeasti olleet vääriä. Osa peloissaan teki parannusta edes tietämättä itse mistä sitä tekivät ja alistuivat tämän vääränhengen alle.

        Mihin tämä väärähenki on kadonnut vl-liikkeestä? Ymmärrät kai itsekkin ettei mihinkään ole kadonnut vaan se vieläkin vaikuttaa keskuudessanne ja on saannut jotkut kovinkin puolelleen. Kun paneudut näihin kommentteihin mitä tässäkin ketjussa on, niin huomaat niiden kylmyyden, niistä puuttuu kokonaan rakkaus. Vain alistamisen halu on jäljellä, ja joka ei tahtoon taivu on vääjäämättä luopumassa uskostaan, niin jyrkkiä eräät mielipiteet ovat, ei mitään armoa.

        Yrittäkää suojella itseänne, läheisiänne ja ennenkaikkea lapsianne etteivät he eksyisi tähän väärään hengellisyyteen. Olkaa rohkeasti erimieltä asioista, älkää alistuko ja hyväksykö kaikkea mitä teille syötetään, sillä joukossanne on joku pilaamassa uskoanne.

        Älä suutu, tältä se vain vaikuttaa.

      • pakkula
        mahdollista kirjoitti:

        tarkistaa asian oikeellisuus? Onk SRK:n arkistoissa nämä vanhat päivämiehet tallella? Ehkä jollain on kotonakin säilytetty kaikki lehdet. Saisiko apua joltain niin kenenkään ei ainakaan turhaan tarvitsisi epäillä ketään valhetelijaksi.

        Voi olla se lehti, on kuitenkin vaikea löytää. Sitä en väitä, etteikö tuon tapaista tekstiä olisi ollut. Muistan ne keskustelut, en muista, olinko juuri 1979 mukana. Vaikka oli kireää henkeä, ei se kuitenkaan niin kireää ollut, että tilaamista olisi pakoksi pantu. Tekstin luonne, yhteydestäään irroitetuna antaa virheellisen kuvan.

        En siis jää väittelemään, oliko Paivämiehestä, vai ei, tuo Esan lainaus. Nyt eletään tätä päivää, keskustellaan tämän viikon Päivämiehestä. Sen teemasta. Paljon on asiaa kirjoitettu, paljon hyviä puheenvuoroja, Valitettavasti myös ylilyöntejä. Jätän nyt keskustelun, ehkä seuraan vain ssivusta. Toivon Ma_rian palaavan helpotuneena aikanaan palstan pariin. Tämä keskustelualue vetää huonosti. Kauanko vetää yleensäkään.

      • Oulunsalo
        kuuntelehan kirjoitti:

        En sano tätä pahalla, mutta sinä tunnut aika järkevältä joten varmasti myös ymmärrät jotain.

        Tämä väärähenkisyys pääsi valloilleen vl-liikkeessä, sieltä aidot uskovaiset erotettiin osa erosi itse kun eivät hyväksyneet tätä, eivät haluneet tehdä asioista parannusta mitkä eivät oikeasti olleet vääriä. Osa peloissaan teki parannusta edes tietämättä itse mistä sitä tekivät ja alistuivat tämän vääränhengen alle.

        Mihin tämä väärähenki on kadonnut vl-liikkeestä? Ymmärrät kai itsekkin ettei mihinkään ole kadonnut vaan se vieläkin vaikuttaa keskuudessanne ja on saannut jotkut kovinkin puolelleen. Kun paneudut näihin kommentteihin mitä tässäkin ketjussa on, niin huomaat niiden kylmyyden, niistä puuttuu kokonaan rakkaus. Vain alistamisen halu on jäljellä, ja joka ei tahtoon taivu on vääjäämättä luopumassa uskostaan, niin jyrkkiä eräät mielipiteet ovat, ei mitään armoa.

        Yrittäkää suojella itseänne, läheisiänne ja ennenkaikkea lapsianne etteivät he eksyisi tähän väärään hengellisyyteen. Olkaa rohkeasti erimieltä asioista, älkää alistuko ja hyväksykö kaikkea mitä teille syötetään, sillä joukossanne on joku pilaamassa uskoanne.

        Älä suutu, tältä se vain vaikuttaa.

        kommentti.

    • mietin pienessä päässäni

      Kun töistä tultuani luin Päivämiehen kirjoituksen, myös minusta tuntui pahalta. Ehkä siinä mielentilassa olisin kirjoittanut kuten Ma_ria, vaikkakaan minulla ei ole sillä tavalla sana hallussa :) Nyt kun on kulunut muutama tunti ja olen lukenut lehden uudelleen, voin katsella tekstiä jo eri näkökulmasta. Päivämies lähinnä varoittelee vaaroista, joita musiikin maailmassa voi ihmistä kohdata ja onhan niitä toki, senhän kaikki tiedämme. Vaaroja on kaikkialla.

      Muutamat asiat minua kuitenkin jäivät mietityttämään ja yritän tehdä niistä tähän listaa:

      1. Uskovaisen ei ole sopiva laulaa kuorossa epäuskoisten kanssa. Tämä on 70-luvun alussa lukkoon lyöty kanta ja ilmeisesti edelleen voimassa. Kuinka uskovainen kanttori voi johtaa epäuskoisten kansoittamaa kuoroa ja käydä konsertoimassa kuoron kanssa ympäri maata, tällaistakin tapahtuu?

      2.Konserteissa käymisestä varoitellaan erityisesti. Itse olen silloin tällöin, muutaman kerran vuodessa käynyt kuuntelemassa klassista musiikkia kirkkokonserteissa, enkä pidä sitä pahana. En mene sinne esiintyjien vuoksi, vaan siksi, että musiikki antaa valtavan paljon. Esimerkiksi Matteus-passio on upea teos ja siitä saa paljon enemmän kuuntelemalla paikan päällä kuin kuulokkeilla kerrostaloasunnossa.

      3.Meillä ei olisi esim.Bachin musiikkia, jos hän ei olisi saanut säveltää konsertteja ja passioita ja esittää niitä sen ajan konserteissa. Nyt kuitenkin saamme kuunnella näitä esityksiä vain levyiltä, emme aidossa tilanteessa. Kuitenkaan sitä levyllä laulavaa kuoroa ja soittavaa orkesteria ei olisi, jos se ei saisi esiintyä ja jos sen konserteissa ei saisi kukaan käydä.

      4.Uskovainen lahjakas muusikko joutuu pistämään lahjojensa kehittämiselle stopin, kun on kehittynyt liian hyväksi. Hän voi kuitenkin kouluttaa oppilaansa opperaan tai konserttilavalle kelpaavaksi esiintyjäksi. Jokin tässä mättää…Hyvin monet uskovaiset nuoret opiskelevat musiikkia pitkälle. Minne he katoavat opintojensa jälkeen? Kaikista ei voi tulla kanttoreita kaiketi.

      Ajattelen, että musiikista voisi puhua avoimesti, myös sen hyvistä puolista. Seuroissa on mukava laulaa tai kuunnella seurakansan laulua, sen me kaikki tiedämme. Joissakin siioneissa kai on pieniä lauluryhmiä, jotka esiintyvät silloin tällöin, ei kuitenkaan kaikissa. Olisiko mahdollista perustaa rauhanyhdistyksiin kuoro, jossa halukkaat voisivat käydä laulamassa. Tai vaikkapa kaksikin – nuoremmille ja meille vanhemmillekin. Olisiko se niin paha, jos silloin tällöin seuroissa puheiden lisäksi laulaisi kuoro? Minusta ei olisi. Jumalan kunniaksihan se kuoro laulaisi. ”Neuvokaa toisianne psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla veisaten armon kautta Herralle teidän sydämissänne.”

      • ma_ria

        Minusta viestissäsi oli monia oleellisia asioita.

        Heti ensimmäisessä kappaleessa ajatus, että musiikissa on vaaransa, mutta niin on kaikessa muussakin. Itse ajattelisin sen vielä niin, että eivät ne vaarat oikeastaan ole niissä asioissa (ellei puhuta esim. Jumalan käskyjen rikkomisesta) vaan esim. ihmismielen ylpistymisessä ja sellaisissa harhaluuloissa, että itse loppujen lopuksi mitään kovin merkittävää voisi saada aikaseksi. Oikeasti nöyrä mieli ja terve suhteellisuudentaju on tärkeätä kaikessa mitä teemme.

        Ei siihen tarvita klassista musiikkia että meiltä pää voisi mennä oman itsemme ihastelusta pyörälle. Se voi tehdä sen ihan minkä asian yhteydessä hyvänsä, ellemme kaikinpuolista rajallisuuttamme ymmärrä. Mutta on vaarallista (aivan kuten Raamatussa muistutetaan) ulkoistaa tuollaiset asiat tiukasti johonkin tiettyyn aiheeseen. Voi syntyä käsitys, että me muut emme ole asian suhteen sellaisessa vaarassa.

        Kuitenkin, moni meistä on ihastuen kiintynyt saavutuksiinsa, olivat ne mitä hyvänsä. Ja SE ei ole oikein, se mieli.

        Olen elämänkertojen himokuluttaja ja niistä usein selviää sellainen asia, että suuret taiteilijat ovat lähes poikkeuksetta olleet todella nöyriä ja vaatimattomia, hiljaisen valovoimaisia persoonia. Useammin kuin me tavalliset tallaajat.

        Sitten tuo kohtasi 1. Aloittamasi ajatus on helppo johtaa siihen, että uskovaiset kanttorit kirkkokonsertteja työnsä puolesta järjestellessään, lähestulkoon elävät synnissä. Konserttejahan paheksutaan eikä niissä saisi käydä. Miten niitä voi työkseen järjestellä?

        Kohta 2. Uskon helposti että esim. Passio voi olla hieno kokemus musikaaliselle ihmiselle. Olen joskus ollut, mutta en ole hirveän kiinnostunut koska en ole musikaalinen. Kuuntelen sellaista mieluummin levyltä taustamusiikkina (mikäli tällaisessa melussa ja metelissä kukaan mitään taustamusiikkia enää kaipaa...)

        Kohta 3. Niin, koko musiikkia ei olisi jos kukaan ei olisi sitä tehnyt. Kyllähän musiikin tekeminen (siis säveltäminen) hyväksytään "virallisestikin" kristillisyydessä, mutta pitämällä musiikin esittämistä syntinä sen olemassaolo kuitenkin tehokkaasti tyrehdytetään.

        Musiikkia ei ole ilman että sitä joku esittää, kuten sanot.

        Kohta 4. Minusta muusikoiden koko elämää koskevat suuret ajalliset uhraukset ja niiden vaatiminen on kaiken Jumalan Sanan valossa väärin. Sellaiseen orjuuden ikeeseen meitä ei ole tarkoitettu.

        Eri asia ovat sellaiset muusikot, joille asia aiheuttaa itselleen kipeitä ristiriitoja ja ahdistusta. Heidän kannattaa tietysti etsiä vaihtoehtoja asialle. Tällaisiksi käsitin Päivämiehen esittelemät muusikot.

        Millä muulla alalla hyväksyttäisiin se, että työssä saa kehittyä korkeintaan keskinkertaiseksi? Kuulostaisi ihan hassulta!

        Musiikista kuten muistakin asioista tulisi nimenomaan keskustella avoimesti. Silloin jäisi yhä vähemmän sijaa asioitten ennakkoluuloiselle mystifioninnille.

        Tuohon kuorolauluaiheeseen liittyen, minusta Weellä alkava mieskuoro tekee ihan kiitettävää kulttuurityötä musiikin saralla tällä hetkellä. Tällaisia voisi olla lisääkin.

        Lapsiakaan ei missään tapauksessa saisi pelotella klassisella musiikilla vaan nimeomaan yrittää saada heitä kuoroihin ja soittimien pariin tietokoneiden ja kaiken maailman pokekorttien parista.

    • freedrik

      Minusta taas joukossa oli yllättävän hempeitä näkemyksiä. Sanaa "kuoro" käytettiin melko runsaasti, jopa rinnakkaisilmaisuna hassulle lauluryhmä-kiertoilmaisulle. Konsertteja ei sanottu yksiselitteisesti synniksi, vaikka niiden vaarallisuudesta muistutettiin kyllä niin monesti, ettei oikea toimintatapa jäänyt epäselväksi.

      Hämäräksi jäi edelleen, miten musiikista puhuttaessa esitetyt varoitukset ovat sovellettavissa kuvataiteisiin tai kirjallisuuteen. Entistä vähäisemmäksi mahtaisi lukeminen jäädä, jos lukemisto karsittaisiin tarkkaan sen mukaan mikä arvopohja kirjan taustalla piileskelee. Taidenäyttelyssä käymistähän tuskin voisi ajatellakaan. :)

      Konserteissa on kuulemma 1800-luvulla nautittu alkoholia. Olisi nyt mainittu samalla sekin, että urut ovat olleet sirkussoittimena ja sitä kautta mitä paheellisimpien esitysten säestyssoittimena. :)

      • ma_ria

        Siihen kuoro-sanaan minäkin kyllä kiinnitin huomiota. Sitä ei Päivämiehessä useinkaan ole nähty.

        Toinen positiivinen yksityiskohta oli se, että etusivulla käytettiin ilmaisua "konserttielämän jatkuva läsnäolo voi arkiinnuttaa..."jne. Siis jatkuva läsnäolo.

        Tottakai se on niin. Minkä tahansa JATKUVA LÄSNÄOLO voi vieroittaa uskosta. Vaikka koiranäyttelyelämän.

        Sen sijaan väite, että alkoholi nykyäänkin kuuluisi konserttitilanteisiin, oli kyllä tuulesta temmattu. Ellei kirjoittaja sitten tarkoittanut ravintoloiden viihdeorkestereiden "konsertteja", mutta se taas olisi ollut varsinaisesta aiheesta sivuun loikkaamista. Asia jäi minulle hämärän peittoon.

        Kysyin sitä oikein eräältä työkaverilta, joka käy paljon konserteissa eikä hän ollut ikinä havainnut (nauroi käsityksilleni). Oopperassa kuulemma on maksullisen kahvin ja leivoksen lisäksi myös maksullinen alkoholipikaritarjoilu - mutta niinpä on nykyisin melkein joka paikassa, messuillakin, minne menmme sankoin joukoin.

      • Hellevi
        ma_ria kirjoitti:

        Siihen kuoro-sanaan minäkin kyllä kiinnitin huomiota. Sitä ei Päivämiehessä useinkaan ole nähty.

        Toinen positiivinen yksityiskohta oli se, että etusivulla käytettiin ilmaisua "konserttielämän jatkuva läsnäolo voi arkiinnuttaa..."jne. Siis jatkuva läsnäolo.

        Tottakai se on niin. Minkä tahansa JATKUVA LÄSNÄOLO voi vieroittaa uskosta. Vaikka koiranäyttelyelämän.

        Sen sijaan väite, että alkoholi nykyäänkin kuuluisi konserttitilanteisiin, oli kyllä tuulesta temmattu. Ellei kirjoittaja sitten tarkoittanut ravintoloiden viihdeorkestereiden "konsertteja", mutta se taas olisi ollut varsinaisesta aiheesta sivuun loikkaamista. Asia jäi minulle hämärän peittoon.

        Kysyin sitä oikein eräältä työkaverilta, joka käy paljon konserteissa eikä hän ollut ikinä havainnut (nauroi käsityksilleni). Oopperassa kuulemma on maksullisen kahvin ja leivoksen lisäksi myös maksullinen alkoholipikaritarjoilu - mutta niinpä on nykyisin melkein joka paikassa, messuillakin, minne menmme sankoin joukoin.

        Luin lehden nettiartikkelit. Laitan tähän jatkoksi yhden suuresti ihmetyttävän lausuman, joka ei vielä ole tullut esille. Pianonsoiton lehtori (!) perusteli konserttien paheellisuutta sillä, että niihin mennään myös viihtymään ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä! Esimerkki epäuskoisten (huonoista) valinnoista, joita ei uskovainen voi tehdä.
        Ei siis saa viihtyä eikä tavata samanhenkisiä ihmisiä.

      • heh heh....
        Hellevi kirjoitti:

        Luin lehden nettiartikkelit. Laitan tähän jatkoksi yhden suuresti ihmetyttävän lausuman, joka ei vielä ole tullut esille. Pianonsoiton lehtori (!) perusteli konserttien paheellisuutta sillä, että niihin mennään myös viihtymään ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä! Esimerkki epäuskoisten (huonoista) valinnoista, joita ei uskovainen voi tehdä.
        Ei siis saa viihtyä eikä tavata samanhenkisiä ihmisiä.

        kaikki ihastelee että ompas keisarilla UPEAT vaatteet, mutta sinäpä sen sanoit: Tällaisessa ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä, eli keisarillahan ei ole vaatteita ensinkään.

        -viihtyminen on pahasta
        -musikanttien tapaaminen on pahasta
        -mitä vielä saammekaan niellä?

    • Epäileväinen

      Olisikohan noilla konsertoimista ja solistin uraa kavahtavilla kanttoreilla jotenkin huono itsetunto omiin taitoihinsa tai karismaansa liittyen? Onhan se paljon helpompi soittaa aina samoja virsiä piilossa urkuparvella kuin esiintyä kriitikoiden ja suuren yleisön silmien edessä uuden ohjelman kera.

      Sekalaisissa kuoroissa esiintymistä kauhistelevia kanttoreita voi taas hyvällä syyllä epäillä jonkinlaisesta henkisestä laiskuudesta.

    • nuotin vierestä

      Kun sen Porin kanttorinkin kaidalla tiellä tasapainoilua (omassa kylässä konsertti ja muualla ei) katsoo, lähinnä tulee mieleen, voiko uskovaiset olla musiikissa mukana ollenkaan. Kun kanttorinakin on noin tuulisella paikalla, olisiko hyvä että yhdessä pidättäytyisimme kanttoroimasta.

      Ja kun vielä katsoo kuinka paljon suomalaiset käyvät konserteissa ja kuinka paljon on kanttoreita, eiköhän se ole julkilausuman paikka.

    • olen lopettanut

      niiden lukemisen jo aikaa sitten, minulle tuli niistä aina paha olo

      Niissä valehdellaan ja heitetään Raamatusta puolitotuuksia ihmisten silmille täysin sumeilematta

      Oikeastaan enemmän on puolitotuutta kuin kokonaista.

      Ja loppuun aina kirjoitetaan että näille asioille pitää olla kuuliainen eikä järkeä saa käyttää kun nämä on (siis muka) uskon asioita

      Mutta omasta puolestani von sanoa että on olo helpottanut kun sille propagandalle ei ole enää antanut itseään altistaa

      Kaikkihan me tiedämme ettei jollain televisiolla tai musiikkiesitysten seuraamisella (varsinkaan niihin kohdistuvilla liirumlaarum ihmissäännöillä) ole Jeesukseen uskomisen kannalta yhtään mitään merkitystä.

    • dis.

      Oma kysymyksensä on että mitä on hyvä tai huono musiikki, ja mikä siinä kantaa, onko se melodia, sovitus vai sanat.

      Vanhat Siionin laulut ovat alunperin olleet viihdyttäviä kansanlaulelmia ja tanssikappaleita. Eli tänä päivänäkin voitaisiin kysyä että mikä näissä hartaissa lauluissa on olennaisin vaikuttaja, joten mitä ilmeisimmin harrasta viihtyisyyttä ja kantavaa nostalgiaa on aivan turha näistäkään unohtaa.
      Jos virsistä haluaa viihteen pois niin haetaan teemat ortodokseilta tai "lapin pakanoilta", eli tietty kiinnostavuus eli viihdyttävyys on puhuttelevassakin musiikissa mukana.

      Totuus on myös kauneudessa, eli kauneus on myös Totuuden määritelmää. Eli kuiskaten on paha huutaa ja veteen piirretty viiva ei ole tarkka rajaus.

    • pakkula

      Sittenkin jää tilaa jokaiselle, joka haluaa vakain mielin olla uskomassa. Yritin päivällä jotakin vastata tähän, ei mahtunut palstalle, kahdesti kehotti yrittämän myöhemmin. Illan meillä oli vierailulla kylämme musiikkimies vaimonsa kanssa. Emme tästä puhuneet puolta sanaa. Outoja lauluja etsimme, tai tuttua virttä erikoisella sävelmällä. Olen lukenut läpi tämän keskustelun, osan teksteistä useaan kertaan. Päivämiestä luin harvinaisen suurella mielenkiinnolla. Osa sen musiikki jutuista on lukematta vielä, ainakin se aukeaman juttu musiikkiperheestä.

      Minulle jäi vaikutelma, että lehdessä on enemmän varoiteltu vaaroista, kuin ehdottomia rajoja aseteltu. Nyt oli musiikkiteema, varmasti tulee muitakin teemoja, on niitä ollutkin. Yksi seikka on huomattava Päivämiehen kirjoituksia arvioitaessa. Niitä toimitetaan mitättömän pienellä palkattujen toimitajien joukolla, mutta avustaja- ja aluetoimittajakunta on varsin kattava eri puolilta maatamme. Niiden lisäksi sisältöä valvoo SRKn julkaisujen toimitusneuvosto ja lukijakunta kaikkineen. Varmasti tästäkin numerosta, kuten kaikista muistakin, menee palautetta toimitukselle ja julkaisuneuvostolle. Kuka palautetta lähettää ja miten rakentavalla mielellä, sitä en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että kaikki kommentit siellä joku lukee ja rakentavat mielipiteet otetaan huomioon tulevien numeroiden suunnittelussa.

      Itse on ole monesti käyyt konsertissa, ei ole ollut tilaisuutta,joskus kuitenkin, mutta nyt en tähän kirjoita arviotani. Ehkä huomenna sitten, ehkä.

      • ma_ria

        Lämmittävää nähdä keskustelussa mukana Sinun maltillinen ja rakentava kommenttisi.

        Siihen minäkin uskon, että aina on tilaa sellaiselle, joka vakain mielin haluaa olla uskomassa. Toisaalta, meidän tehtävämme ei ole tehdä sitä kenellekään liian vaikeaksi silloin, kun kysymys ei kuitenkaan ole uskon kannalta kynnyskysymyksistä.

        Minusta koko musiikkiteeman käsittely oli kyllä hyvinkin vahvasti rajoja asettava ja ennen kaikkea perusteettomia mielikuvia synnyttämään pyrkivä. Se ei ole oikein varsinkaan niitä kohtaan, jotka elävät noiden kuvattujen tilanteiden keskellä.

        Lisäksi koko asia koskee, kuten tuolla aiemmin arvioin, vain muutamaa ihmistä siionissa. Sellaisten musiikin ammattilaisten, joiden solistiset valmiudet riittävät konsertoimiseen, kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea. Ala on todella kilpailtu ja konsertoimaan pääsevät käytännössä vain muutamat lahjakkuudet. Konserttikiusaukset eivät todellisuudessa kosketa jokaista meikäläistä kanttoria tai musiikinopettajaa. He taas inhimillisesti ymmärrettävistä, mutta ei hyväksyttävistä syistä asettaisivat rajat mieluiten siihen, mihin omat lahjat riittävät.

        Uskon, että suurin osa Päivämies-lehteä toimittavista ihmisistä tekee työtään hyvin vilpittömin aikein eikä kritiikkini kohdistu heihin. Sama pätee yleensä vl-liikkeeseen, suurin osa ihmisistä toimii rakentavasti, rakkaudella ja oikeaan pyrkien. Se on kaikkialla vahvasti aistittavissa.

        Sen sijaan olen kovasti huolissani siionissa lisääntyneestä omituisen kireästä hengestä. En usko, että sellaisen kannattajia on paljon, mutta he saavat äänensä hyvin kuuluviin. Minusta kaikkien tulisi tämä asia tiedostaa.

      • aiheeseen...
        ma_ria kirjoitti:

        Lämmittävää nähdä keskustelussa mukana Sinun maltillinen ja rakentava kommenttisi.

        Siihen minäkin uskon, että aina on tilaa sellaiselle, joka vakain mielin haluaa olla uskomassa. Toisaalta, meidän tehtävämme ei ole tehdä sitä kenellekään liian vaikeaksi silloin, kun kysymys ei kuitenkaan ole uskon kannalta kynnyskysymyksistä.

        Minusta koko musiikkiteeman käsittely oli kyllä hyvinkin vahvasti rajoja asettava ja ennen kaikkea perusteettomia mielikuvia synnyttämään pyrkivä. Se ei ole oikein varsinkaan niitä kohtaan, jotka elävät noiden kuvattujen tilanteiden keskellä.

        Lisäksi koko asia koskee, kuten tuolla aiemmin arvioin, vain muutamaa ihmistä siionissa. Sellaisten musiikin ammattilaisten, joiden solistiset valmiudet riittävät konsertoimiseen, kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea. Ala on todella kilpailtu ja konsertoimaan pääsevät käytännössä vain muutamat lahjakkuudet. Konserttikiusaukset eivät todellisuudessa kosketa jokaista meikäläistä kanttoria tai musiikinopettajaa. He taas inhimillisesti ymmärrettävistä, mutta ei hyväksyttävistä syistä asettaisivat rajat mieluiten siihen, mihin omat lahjat riittävät.

        Uskon, että suurin osa Päivämies-lehteä toimittavista ihmisistä tekee työtään hyvin vilpittömin aikein eikä kritiikkini kohdistu heihin. Sama pätee yleensä vl-liikkeeseen, suurin osa ihmisistä toimii rakentavasti, rakkaudella ja oikeaan pyrkien. Se on kaikkialla vahvasti aistittavissa.

        Sen sijaan olen kovasti huolissani siionissa lisääntyneestä omituisen kireästä hengestä. En usko, että sellaisen kannattajia on paljon, mutta he saavat äänensä hyvin kuuluviin. Minusta kaikkien tulisi tämä asia tiedostaa.

        Itse ihmettelin samaa kuin mitä sinä ihmettelit jossain aiemmassa viestissä. Käytetään kokonainen numero lehdestä siihen, että muistutetaan, että musiikki ja siinä kilpaileminen, konsertoiminen ym. ovat hyvin vaarallisia asioita. Samalla kuitenkin palkitaan kirjoituskilpailuun osallistujat ilman, että siinä nähdään minkäänlaista ristiriitaa.

        Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kirjoitus oli erittäin hämmentävä. Minäkin mietin, kuinka montaa ihmistä nämä kirjoitukset lopulta koskevat. Mietin myös sitä, että miksi Päivämies nykyisessä linjassaan on vahvistamassa yhä enemmän "pelko-uskoa", jossa uskovaista kehotetaan yhä enemmän varomaan jokaista askeltaan ja olemaan mieluummin "liian varovainen" tekemisissään. Missä on ilo, rauha ja vapaus, jos ihmisen päätehtävänä tässä elämässä on miettiä, pahentaako toista omalla ammatillaan tai harrastuksillaan? Minua suorastaan inhottaa se, että tässä annetaan taas niille ihmisille lisää voimaa, jotka saattavat pahentua melkein mistä tahansa.

        Pahoin pelkään, että musiikkia pidetään kirjallisuutta vaarallisempana tasan yhdestä syystä: Ihmiset kadehtivat taitavia muusikoita enemmän kuin taitavia kirjoittajia. Hyvin moni osaa kirjoittaa melko hyvin, hyvin harva laulaa tai soittaa yhtä hienosti.

        Onko siis kateus sama asia kuin pahentuminen? Pitääkö ihmisten mustille tunteille antaa periksi ja vielä kaiken lisäksi hengellistää asia?

        Mielestäni kristityn mielen tulisi olla hyvää tarkoittava. Uskovaisen tulisi pyrkiä AINA ajattelemaan hyvää lähimmäisestään. Siksi minua ihmetyttää Päivämiehen linja, jossa suorastaan kaivamalla kaivetaan pahaa sanottavaa ihmisistä, jotka eivät ole mitään pahaa tehneet.

      • ma_ria
        aiheeseen... kirjoitti:

        Itse ihmettelin samaa kuin mitä sinä ihmettelit jossain aiemmassa viestissä. Käytetään kokonainen numero lehdestä siihen, että muistutetaan, että musiikki ja siinä kilpaileminen, konsertoiminen ym. ovat hyvin vaarallisia asioita. Samalla kuitenkin palkitaan kirjoituskilpailuun osallistujat ilman, että siinä nähdään minkäänlaista ristiriitaa.

        Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kirjoitus oli erittäin hämmentävä. Minäkin mietin, kuinka montaa ihmistä nämä kirjoitukset lopulta koskevat. Mietin myös sitä, että miksi Päivämies nykyisessä linjassaan on vahvistamassa yhä enemmän "pelko-uskoa", jossa uskovaista kehotetaan yhä enemmän varomaan jokaista askeltaan ja olemaan mieluummin "liian varovainen" tekemisissään. Missä on ilo, rauha ja vapaus, jos ihmisen päätehtävänä tässä elämässä on miettiä, pahentaako toista omalla ammatillaan tai harrastuksillaan? Minua suorastaan inhottaa se, että tässä annetaan taas niille ihmisille lisää voimaa, jotka saattavat pahentua melkein mistä tahansa.

        Pahoin pelkään, että musiikkia pidetään kirjallisuutta vaarallisempana tasan yhdestä syystä: Ihmiset kadehtivat taitavia muusikoita enemmän kuin taitavia kirjoittajia. Hyvin moni osaa kirjoittaa melko hyvin, hyvin harva laulaa tai soittaa yhtä hienosti.

        Onko siis kateus sama asia kuin pahentuminen? Pitääkö ihmisten mustille tunteille antaa periksi ja vielä kaiken lisäksi hengellistää asia?

        Mielestäni kristityn mielen tulisi olla hyvää tarkoittava. Uskovaisen tulisi pyrkiä AINA ajattelemaan hyvää lähimmäisestään. Siksi minua ihmetyttää Päivämiehen linja, jossa suorastaan kaivamalla kaivetaan pahaa sanottavaa ihmisistä, jotka eivät ole mitään pahaa tehneet.

        samaa mieltä kirjoituksesi jokaisesta ajatuksesta.

      • Kallen
        aiheeseen... kirjoitti:

        Itse ihmettelin samaa kuin mitä sinä ihmettelit jossain aiemmassa viestissä. Käytetään kokonainen numero lehdestä siihen, että muistutetaan, että musiikki ja siinä kilpaileminen, konsertoiminen ym. ovat hyvin vaarallisia asioita. Samalla kuitenkin palkitaan kirjoituskilpailuun osallistujat ilman, että siinä nähdään minkäänlaista ristiriitaa.

        Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kirjoitus oli erittäin hämmentävä. Minäkin mietin, kuinka montaa ihmistä nämä kirjoitukset lopulta koskevat. Mietin myös sitä, että miksi Päivämies nykyisessä linjassaan on vahvistamassa yhä enemmän "pelko-uskoa", jossa uskovaista kehotetaan yhä enemmän varomaan jokaista askeltaan ja olemaan mieluummin "liian varovainen" tekemisissään. Missä on ilo, rauha ja vapaus, jos ihmisen päätehtävänä tässä elämässä on miettiä, pahentaako toista omalla ammatillaan tai harrastuksillaan? Minua suorastaan inhottaa se, että tässä annetaan taas niille ihmisille lisää voimaa, jotka saattavat pahentua melkein mistä tahansa.

        Pahoin pelkään, että musiikkia pidetään kirjallisuutta vaarallisempana tasan yhdestä syystä: Ihmiset kadehtivat taitavia muusikoita enemmän kuin taitavia kirjoittajia. Hyvin moni osaa kirjoittaa melko hyvin, hyvin harva laulaa tai soittaa yhtä hienosti.

        Onko siis kateus sama asia kuin pahentuminen? Pitääkö ihmisten mustille tunteille antaa periksi ja vielä kaiken lisäksi hengellistää asia?

        Mielestäni kristityn mielen tulisi olla hyvää tarkoittava. Uskovaisen tulisi pyrkiä AINA ajattelemaan hyvää lähimmäisestään. Siksi minua ihmetyttää Päivämiehen linja, jossa suorastaan kaivamalla kaivetaan pahaa sanottavaa ihmisistä, jotka eivät ole mitään pahaa tehneet.

        ”Pahoin pelkään, että musiikkia pidetään kirjallisuutta vaarallisempana tasan yhdestä syystä: Ihmiset kadehtivat taitavia muusikoita enemmän kuin taitavia kirjoittajia. Hyvin moni osaa kirjoittaa melko hyvin, hyvin harva laulaa tai soittaa yhtä hienosti.”



        Olen aivan päinvastaista mieltä kanssasi. Laulajia ja soittajia kyllä löytyy, lahjakkaitakin. Mutta hyvää, kaunista ja hienosti etenevää tekstiä kirjoittavia ei löydy edes maastamme montaa. Niin vaikea tuo kirjoittaminen on.

        Toisaalta, näitä lahjakkuuksia on hyvin vaikea verrata keskenään. Sävelkorva saattaa olla absoluuttinen mutta samalla tavalla ei pysty mittaamaan kirjallista lahjaa, eikä tietenkään esimerkiksi lahjakkuutta kuvataiteeseen.

        En minä ainakaan uskalla leimata kenenkään ajatuksia, tällaisessa asiassa, kateudesta nouseviksi. Pidän jopa vaarallisena arvostella tuolla tavalla.

      • Kallen
        ma_ria kirjoitti:

        Lämmittävää nähdä keskustelussa mukana Sinun maltillinen ja rakentava kommenttisi.

        Siihen minäkin uskon, että aina on tilaa sellaiselle, joka vakain mielin haluaa olla uskomassa. Toisaalta, meidän tehtävämme ei ole tehdä sitä kenellekään liian vaikeaksi silloin, kun kysymys ei kuitenkaan ole uskon kannalta kynnyskysymyksistä.

        Minusta koko musiikkiteeman käsittely oli kyllä hyvinkin vahvasti rajoja asettava ja ennen kaikkea perusteettomia mielikuvia synnyttämään pyrkivä. Se ei ole oikein varsinkaan niitä kohtaan, jotka elävät noiden kuvattujen tilanteiden keskellä.

        Lisäksi koko asia koskee, kuten tuolla aiemmin arvioin, vain muutamaa ihmistä siionissa. Sellaisten musiikin ammattilaisten, joiden solistiset valmiudet riittävät konsertoimiseen, kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea. Ala on todella kilpailtu ja konsertoimaan pääsevät käytännössä vain muutamat lahjakkuudet. Konserttikiusaukset eivät todellisuudessa kosketa jokaista meikäläistä kanttoria tai musiikinopettajaa. He taas inhimillisesti ymmärrettävistä, mutta ei hyväksyttävistä syistä asettaisivat rajat mieluiten siihen, mihin omat lahjat riittävät.

        Uskon, että suurin osa Päivämies-lehteä toimittavista ihmisistä tekee työtään hyvin vilpittömin aikein eikä kritiikkini kohdistu heihin. Sama pätee yleensä vl-liikkeeseen, suurin osa ihmisistä toimii rakentavasti, rakkaudella ja oikeaan pyrkien. Se on kaikkialla vahvasti aistittavissa.

        Sen sijaan olen kovasti huolissani siionissa lisääntyneestä omituisen kireästä hengestä. En usko, että sellaisen kannattajia on paljon, mutta he saavat äänensä hyvin kuuluviin. Minusta kaikkien tulisi tämä asia tiedostaa.

        Maria kirjoitit:
        ”Miksei vahingossakaan erehdytä haastattelemaan sellaisia, jotka oikeasti ovat asiassa sisällä, eivätkä perusta näkemyksiään pelkille asenteellisille ennakkoluuloille? Onhan siionissa käsittääkseni nykyisin runsaslukuinen joukko lahjakkaita ammattimuusikoita jotka siinä tehtävässä myös myös toimivat. Tasapainoisia, suhteellisuudentajun omaavia ihmisiä (tunnen joitakin), joilla voisi olla paljonkin omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa, rakentavaa sanottavaa asiasta ja raittiita näkemyksiä.”
        ”Lisäksi koko asia koskee, kuten tuolla aiemmin arvioin, vain muutamaa ihmistä siionissa. Sellaisten musiikin ammattilaisten, joiden solistiset valmiudet riittävät konsertoimiseen, kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea. Ala on todella kilpailtu ja konsertoimaan pääsevät käytännössä vain muutamat lahjakkuudet. Konserttikiusaukset eivät todellisuudessa kosketa jokaista meikäläistä kanttoria tai musiikinopettajaa. He taas inhimillisesti ymmärrettävistä, mutta ei hyväksyttävistä syistä asettaisivat rajat mieluiten siihen, mihin omat lahjat riittävät.”



        Olen kuunnellut, lehden etusivulla kuvatun, levytyksiä. Sen perusteella olen vakuuttunut siitä, että hänellä olisi kysyntää myös konserttiesiintyjänä. Häntä voidaan muutenkin pitää alan asiantuntijana. Ja todellakin, siihen ei monenkaan lahjat yllä: Asia on juuri niin kuten kirjoitit: ” kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea ”.

        Olisi tietenkin toivonut, että olisit hieman perehtynyt noihin haastateltaviin ennen hyökkäävää arvosteluasi.

      • vielä..
        Kallen kirjoitti:

        ”Pahoin pelkään, että musiikkia pidetään kirjallisuutta vaarallisempana tasan yhdestä syystä: Ihmiset kadehtivat taitavia muusikoita enemmän kuin taitavia kirjoittajia. Hyvin moni osaa kirjoittaa melko hyvin, hyvin harva laulaa tai soittaa yhtä hienosti.”



        Olen aivan päinvastaista mieltä kanssasi. Laulajia ja soittajia kyllä löytyy, lahjakkaitakin. Mutta hyvää, kaunista ja hienosti etenevää tekstiä kirjoittavia ei löydy edes maastamme montaa. Niin vaikea tuo kirjoittaminen on.

        Toisaalta, näitä lahjakkuuksia on hyvin vaikea verrata keskenään. Sävelkorva saattaa olla absoluuttinen mutta samalla tavalla ei pysty mittaamaan kirjallista lahjaa, eikä tietenkään esimerkiksi lahjakkuutta kuvataiteeseen.

        En minä ainakaan uskalla leimata kenenkään ajatuksia, tällaisessa asiassa, kateudesta nouseviksi. Pidän jopa vaarallisena arvostella tuolla tavalla.

        Muotoillaan toisin. Musiikissa ihmiset ovat enemmän esillä ja täten ihmisten on helppo ajatella: "Kuka tuokin nyt oikein on olevinaan".

        "En minä ainakaan uskalla leimata kenenkään ajatuksia, tällaisessa asiassa, kateudesta nouseviksi. Pidän jopa vaarallisena arvostella tuolla tavalla."

        Mitä vaarallista näet siinä? Etkö näe mitään vaarallista siinä, että kokonainen ammatti- tai harrastuskunta leimataan kokonaisen lehden erikoisnumeron perusteella?

        Oikeassa olet siinä, että lahjakkuuksia on hyvin vaikea verrata keskenään.

      • pohdiskellut
        ma_ria kirjoitti:

        samaa mieltä kirjoituksesi jokaisesta ajatuksesta.

        Päivämiehen kirjoitukset on minua myös hämmentänyt. Tuntuu aralta moni asia , kun aina on vahvoja " uskovaisia " , jotka ovat eri mieltä niinsanotusti ei synnistä. Muistan esim vuosia sitten, kun lapsia vein seurakunnan päiväkerhoon aralla mielellä, koska oli monen sanojia. Onko tuo oikea paikka lapselle. Olisi eri asia ollut, jos en olisi lapsia vienyt ry:n päiväkerhoon, mutta lapset kävivät ahkerasti siellä myös.Silloin ei ollut esikoulua, siellä käytiin tietyllä lailla esikouluakin.
        Nykyään nuoret vanhemmat vievät lapset
        seurakunnan päiväkerhoon ihan luontevasti.
        Monet monet muut asiat ovat joidenkin mielestä sopimattomia myös tänäpäivänä, missä en todellakaan näe uskomisen kannalta mitään yhteyttä. Olen ajatellut, että ei kai uskominen ole teko-oppia, kun jätän tuon tai tuon tekemättä, menemättä jne. Uskomisen vapaus on todella kaukana.

      • pikkarainen
        vielä.. kirjoitti:

        Muotoillaan toisin. Musiikissa ihmiset ovat enemmän esillä ja täten ihmisten on helppo ajatella: "Kuka tuokin nyt oikein on olevinaan".

        "En minä ainakaan uskalla leimata kenenkään ajatuksia, tällaisessa asiassa, kateudesta nouseviksi. Pidän jopa vaarallisena arvostella tuolla tavalla."

        Mitä vaarallista näet siinä? Etkö näe mitään vaarallista siinä, että kokonainen ammatti- tai harrastuskunta leimataan kokonaisen lehden erikoisnumeron perusteella?

        Oikeassa olet siinä, että lahjakkuuksia on hyvin vaikea verrata keskenään.

        Minusta ketään ei leimattu negatiivisesti mitenkään. Tuotiin asiasta monipuolisia arvioita ja niihin liittyvistä vaaroista.
        Jotenkin heitot, että ollaan katellisia musiikin taitajille menee kyllä minun hiusrajan yli.
        Minä ainakin arvostan suuresti musikaalisia ihmisiä. Jumalan lahjojahan kaikki ovat!

      • ma_ria
        Kallen kirjoitti:

        Maria kirjoitit:
        ”Miksei vahingossakaan erehdytä haastattelemaan sellaisia, jotka oikeasti ovat asiassa sisällä, eivätkä perusta näkemyksiään pelkille asenteellisille ennakkoluuloille? Onhan siionissa käsittääkseni nykyisin runsaslukuinen joukko lahjakkaita ammattimuusikoita jotka siinä tehtävässä myös myös toimivat. Tasapainoisia, suhteellisuudentajun omaavia ihmisiä (tunnen joitakin), joilla voisi olla paljonkin omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa, rakentavaa sanottavaa asiasta ja raittiita näkemyksiä.”
        ”Lisäksi koko asia koskee, kuten tuolla aiemmin arvioin, vain muutamaa ihmistä siionissa. Sellaisten musiikin ammattilaisten, joiden solistiset valmiudet riittävät konsertoimiseen, kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea. Ala on todella kilpailtu ja konsertoimaan pääsevät käytännössä vain muutamat lahjakkuudet. Konserttikiusaukset eivät todellisuudessa kosketa jokaista meikäläistä kanttoria tai musiikinopettajaa. He taas inhimillisesti ymmärrettävistä, mutta ei hyväksyttävistä syistä asettaisivat rajat mieluiten siihen, mihin omat lahjat riittävät.”



        Olen kuunnellut, lehden etusivulla kuvatun, levytyksiä. Sen perusteella olen vakuuttunut siitä, että hänellä olisi kysyntää myös konserttiesiintyjänä. Häntä voidaan muutenkin pitää alan asiantuntijana. Ja todellakin, siihen ei monenkaan lahjat yllä: Asia on juuri niin kuten kirjoitit: ” kärki on vl-liikkeen ulkopuolellakin tosi kapea ”.

        Olisi tietenkin toivonut, että olisit hieman perehtynyt noihin haastateltaviin ennen hyökkäävää arvosteluasi.

        Minäkin olen kuullut hänen levytyksiään, viimeksi ihan vasta radion hartaissa sävelissä. Olen kuullut hänen esityksiään myös livenä. Komea ääni, mutta se ei vielä kenestäkään tehne taiteilijaa? Jotta pääisi harvojen sellaisten muusikoiden joukkoon, joille on edes kysyntää "konserttilavoille" täytyisi kai kaikkien osa-alueiden olla kohdallaan.

        No tästä ei nyt ainakaan kannata ryhtyä väittelemään, en ole musiikin asiantuntija.

        Tunnen hänet, kuten myös pari muuta haastatteluissa näkemyksiään esittänyttä ihmisenä pitkältä ajalta. Kaikkien heidän kanssa olen asunut vuosia samalla paikkakunnalla, eri elämänvaiheissani. Minulla on myös heidän eri vaiheistaan ja näkemystensä taustoista paljon tietoa. Niitä en luonnollisesti kuitenkaan käy tässä ruotimaan ja toivon, etteivät toisetkaan mene liiaksi henkilöön.

        Pyrin yleensä kirjoittamaan vain asioista, joista minulla on riittävästi tietoa käytettävissäni. Tosin joskus joudun tunteeni valtaan ja silloin tulee kirjoitettua vähän yliampuvasti, mutta sitäkin piirrettäni olen yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä saada kontrolliin.

        No, joka tapauksessa, siinä olet oikeassa, että kannattaa esittää vahvoja mielipiteitä vain asioista, joista oikeasti riittävästi tietää. Ymmärrän hyvin, että tämä koskee minuakin.

        Kansikuvamiehellä ei ole kokemusta konsertoivan muusikon elämästä, sitä tarkoitin asiantuntemattomuudella juuri tässä käsiteltävässä konsertointikysymyksessä. siionissa on kuitenkin myös sellaisia, jotka toimivat esiintyvinä taiteilijoina, "talostelevat" siinä kun muutkin ja toimivat samanaikaisesti jopa puhujaveljen tehtävissä. Sellaisten henkilöiden näkökulmat oikeine kokemuksineen olisivat ainakin minusta vaihteeksi todella tervetulleita.

        Silläkin uhalla, että asia näyttäytyisi niiden perusteella kokonaan toisessa valossa. miksi sitä pitäisi niin paljon pelätä?

      • ma_ria
        vielä.. kirjoitti:

        Muotoillaan toisin. Musiikissa ihmiset ovat enemmän esillä ja täten ihmisten on helppo ajatella: "Kuka tuokin nyt oikein on olevinaan".

        "En minä ainakaan uskalla leimata kenenkään ajatuksia, tällaisessa asiassa, kateudesta nouseviksi. Pidän jopa vaarallisena arvostella tuolla tavalla."

        Mitä vaarallista näet siinä? Etkö näe mitään vaarallista siinä, että kokonainen ammatti- tai harrastuskunta leimataan kokonaisen lehden erikoisnumeron perusteella?

        Oikeassa olet siinä, että lahjakkuuksia on hyvin vaikea verrata keskenään.

        Minusta olisi tärkeää ymmärtää, että myös kateus kuuluu meidän itse kunkin inhimillisiin piirteisiimme. Jos tämän kieltää, siitä voi tiedostamattomana tulla melkoinen tuhovoima.

        Ja samaa mieltä olen siinä, että tuollaiset linjaukset liitettyinä pelkästään muusikon ammattiin ovat mitä suurimmassa määrin ammattikuntaa leimaavia. Kaikki tiedämme saamamme valistuksen pohjalta, että musikaalisesti lahjakkaat ja alaa kenties pitkällekin opiskelleet ihmiset tekevät ajallista työtään pelkästään narsismin ja epäterveen, itseensä kohdistuvan kunnianpyyteen ajamina. Eikö se ole leimaavaa? Minusta se on varsin rumasti leimaavaa.

        Miettikääpä itseenne kohdistuneena sama. Eikä mitkään selittelyt auta, pohjimmaiset ammatinharjoittamisen motiivit kyllä tiedetään!

        Siellä se minäkin vaan opettajana keekoilen itseäni esilletuoden ja omaa kaikkitietävää oikeassaolemistani varmasti joka käänteessä korostaen. Paras on, kun ei olla opettajia ollenkaan.

        Tässä esimerkissä tuollainen tuntuu kummalliselta ja ihan väärältä suhtautumiselta lähimmäiseen, ilkeän ja negatiivisen ihmisen ajatuksenjuoksulta, - mutta juuri tuollaistahan muusikot ovat jo ainakin yhden sukupolven ajan saaneet kuulla. Olemme kai aika turtuneet asiaan, kun se ei kaikkia sen kummemmin hetkauta.

        Ihan hyvä vaan, kun muistutetaan muusikoille aina silloin tällöin, millä mielellä he lahjojaan ja koulutustaan käyttävät, mikäli haluavat esittää musiikkia! Turha väittää vastaan.

        Heidän ammattikuntansa ajallisia tehtäviä on pitkään tiukasti rajattu, jokainen on voinut esittää käytännön linjauksiin enemmän tai vähemmän asiantuntevan näkemyksensä. Niistä on koostunut se liikkumavara, joiden ehdoilla moni muusikko hyvinkin ahdistuneena ajallista ammattiaan yrittää hoitaa.

        Mitä jos alettaisiin vastaavalla tavalla sorkkimaan muidenkin ammattien toimenkuvia ja yhdessä esittämään tiukkoja käytännön rajoitteita kaikkeen, mikä vähänkin tuntuu itselle äkkiseltään vieraalta? Ajatuskin on ihan mahdoton.

      • jatkan.
        pikkarainen kirjoitti:

        Minusta ketään ei leimattu negatiivisesti mitenkään. Tuotiin asiasta monipuolisia arvioita ja niihin liittyvistä vaaroista.
        Jotenkin heitot, että ollaan katellisia musiikin taitajille menee kyllä minun hiusrajan yli.
        Minä ainakin arvostan suuresti musikaalisia ihmisiä. Jumalan lahjojahan kaikki ovat!

        Mutta jos musikaalisia ihmisiä arvostaa, niin eikö arvostusta sitten todellakaan saisi osoittaa käymällä kuuntelemassa heidän esityksiään? Mielestäni neuvot, jotka koskevat tällaista "ylivarovaisuutta" ovat nimenomaan ihmisen viisautta, joista Paavali toteaa todella selkeästi, että ne vaikuttavat kyllä viisailta, mutta palvelevat lopulta vain ihmisen omaa ylpeyttä.

        Ehkä kommenttini kateellisuudesta oli provokatiivinen, mutta silti minua kummaksuttaa yhden ammattikunnan vaaroista varoittaminen samalla, kun esimerkiksi kaikenlainen liiketoiminta saa siunauksen. Liiketoiminnan yhteydessä vain todetaan, että rahasta ei saa tulla ihmisen isäntää, mutta ei lähdetä erikseen erittelemään, kuinka kannattaa olla mieluummin "liian varovainen" ja etsiä jokin toinen ammatti.

        Ihmettelen sitä, minkä takia muusikoihin kohdistuu vaatimus harjoittaa ammattiaan ainoastaan "Jumalan kunniaksi", kun mihinkään muuhun ammattiin tällaista vaatimusta ei esitetä. Kauppias saa myydä ruokaa, vaatteita, autoja, asuntoja ym. Kirjailija saa kirjoittaa muista kuin uskomisen asioista. Toimittaja saa olla muissa kuin kristillisissä julkaisuissa töissä ym. ym.

        Miksi otetaan yksi ammattikunta "silmätikuksi"? Onko se oikein? Onko se Raamatun mukaista?

      • Kallen
        ma_ria kirjoitti:

        Minäkin olen kuullut hänen levytyksiään, viimeksi ihan vasta radion hartaissa sävelissä. Olen kuullut hänen esityksiään myös livenä. Komea ääni, mutta se ei vielä kenestäkään tehne taiteilijaa? Jotta pääisi harvojen sellaisten muusikoiden joukkoon, joille on edes kysyntää "konserttilavoille" täytyisi kai kaikkien osa-alueiden olla kohdallaan.

        No tästä ei nyt ainakaan kannata ryhtyä väittelemään, en ole musiikin asiantuntija.

        Tunnen hänet, kuten myös pari muuta haastatteluissa näkemyksiään esittänyttä ihmisenä pitkältä ajalta. Kaikkien heidän kanssa olen asunut vuosia samalla paikkakunnalla, eri elämänvaiheissani. Minulla on myös heidän eri vaiheistaan ja näkemystensä taustoista paljon tietoa. Niitä en luonnollisesti kuitenkaan käy tässä ruotimaan ja toivon, etteivät toisetkaan mene liiaksi henkilöön.

        Pyrin yleensä kirjoittamaan vain asioista, joista minulla on riittävästi tietoa käytettävissäni. Tosin joskus joudun tunteeni valtaan ja silloin tulee kirjoitettua vähän yliampuvasti, mutta sitäkin piirrettäni olen yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä saada kontrolliin.

        No, joka tapauksessa, siinä olet oikeassa, että kannattaa esittää vahvoja mielipiteitä vain asioista, joista oikeasti riittävästi tietää. Ymmärrän hyvin, että tämä koskee minuakin.

        Kansikuvamiehellä ei ole kokemusta konsertoivan muusikon elämästä, sitä tarkoitin asiantuntemattomuudella juuri tässä käsiteltävässä konsertointikysymyksessä. siionissa on kuitenkin myös sellaisia, jotka toimivat esiintyvinä taiteilijoina, "talostelevat" siinä kun muutkin ja toimivat samanaikaisesti jopa puhujaveljen tehtävissä. Sellaisten henkilöiden näkökulmat oikeine kokemuksineen olisivat ainakin minusta vaihteeksi todella tervetulleita.

        Silläkin uhalla, että asia näyttäytyisi niiden perusteella kokonaan toisessa valossa. miksi sitä pitäisi niin paljon pelätä?

        Maria, en ala väittelemään sen enempää käsityseroista tällä palstalla, se ei mitään hyödyttäisi.

        Mutta ihmettelen vain sitä samaa, josta olen aikaisemminkin kertonut, että kun tuodaan tällaisia ns. huolenaiheita esille, tuodaan sen niin kuin se olisi laajalti koko siionia käsittävä jatkuva keskusteluaihe. Näinhän se ei ole. Minä olen jatkuvasti yhteydessä eri paikkakunnille mutta näitä asioita en ole kuullut käsiteltävän kuin tällä palstalla. Siis, en ole kuullut puhuttavan näistä esille tuomistasi asioista(ei ainoastaan tämä musiikki) kotisiionissani, enkä ole kuullut, että muillakaan paikkakunnilla näistä sen enempää puhuttaisiin.


        (Ps. Ymmärsin niin, ettei kansikuvamiehellä ole kokemusta konsertoinnista, koska hän ei itse sitä halua. En tiedä, enkä väittele tästäkään asiasta.)

    • miten niin

      Miksi minusta tuo artikkelikokonaisuus ei tuntunut "kireältä" tai "tunkkaiselta"?

      Tietenkin on löydettävissä epäjohdonmukaisuuksia, jos niitä halutaan hakea.

      Mikä vika on kristillisyyden vanhassa linjassa? Siis siinä, joka on suvaitseva mutta varovainen. (Ei välttämättä sama, jota esimerkiksi ma_ria tuntuu pitävän vallitsevana;-).

      vl2003

      • koska

        Koska "klassisen musiikin kuuntelemisella sisätiloissa tapahtuvana live-esityksenä" ja uskolla Jeesukseen Kristukseen ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa

        Ihan sama kuin vaikka kiellettäisiin lentomatkustaminen uskovaiselle sopimattomana koska siellä tarjoillaan alkoholijuomia ja muuten vielä ilmaiseksi

        Menköön bussilla....

      • olen vl2003
        koska kirjoitti:

        Koska "klassisen musiikin kuuntelemisella sisätiloissa tapahtuvana live-esityksenä" ja uskolla Jeesukseen Kristukseen ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa

        Ihan sama kuin vaikka kiellettäisiin lentomatkustaminen uskovaiselle sopimattomana koska siellä tarjoillaan alkoholijuomia ja muuten vielä ilmaiseksi

        Menköön bussilla....

        Minusta artikkelit olivat oikein hyvin pohdiskelevia. Todettiin mm., että tunnelma voi olla jopa harras.

        Mutta jos haluaa eri puolien pohdiskelusta aina nostaa esiin ne negatiiviset asiat, niin siitä vain.

        Kunnon keskustelua vain ei tahdo enää näistä syntyä. "Keskustelijat" ovat lähinnä niitä, jotka saavat vain tästäkin ketjusta vettä myllyynsä. Tuskin ovat edes Päivämiestä lukeneet, tai jos ovat lukeneet, ovat lukeneet sitä myrkynvihreät lasit silmillään. Silmä kovana hakeneet sananvalintoja, joihin voisi tarttua, ja unohtaneet toisen puolen, joka näissä hyvin kirjoitetuissa, avarakatseisissa ja mielenkiintoisissa artikkeleissa oli hyvin esillä.

        Busseissakin sitä paitsi maailmallinen musiikki voi soida.

      • koska
        olen vl2003 kirjoitti:

        Minusta artikkelit olivat oikein hyvin pohdiskelevia. Todettiin mm., että tunnelma voi olla jopa harras.

        Mutta jos haluaa eri puolien pohdiskelusta aina nostaa esiin ne negatiiviset asiat, niin siitä vain.

        Kunnon keskustelua vain ei tahdo enää näistä syntyä. "Keskustelijat" ovat lähinnä niitä, jotka saavat vain tästäkin ketjusta vettä myllyynsä. Tuskin ovat edes Päivämiestä lukeneet, tai jos ovat lukeneet, ovat lukeneet sitä myrkynvihreät lasit silmillään. Silmä kovana hakeneet sananvalintoja, joihin voisi tarttua, ja unohtaneet toisen puolen, joka näissä hyvin kirjoitetuissa, avarakatseisissa ja mielenkiintoisissa artikkeleissa oli hyvin esillä.

        Busseissakin sitä paitsi maailmallinen musiikki voi soida.

        Niinpä niin. Ihminen joka miettii uskonsa Kristukseen kautta, voiko osallistua klassisen musiikin konserttiin on käytännössä yhtä harhassa kuin jos hän miettisi voiko astua lentokoneeseen

        Kummallakaan kun on uskon kannalta yhtä vähän merkitystä.

        Näiden väärien valvomisten vuoksi valvominen oikeiden syntien suhteen kokee inflaation. Se on sielunviholliselle mannaa. Ei ehdi eikä kiinnosta valvoa esim vanhempien kunnioittamisen tai lähimmäisestä oikean todistuksen antamisen suhteen, kun on fiinimpiä , vain meidän omia, valvomiskohteita.

        Sitäpaitsi, kaikki kristitythän nyt kymmenen käskyä tietävät, eihän niissä ole mitään erikoista.

        Ja vielä, lähimmäisestä pahan puhuminenhan on vain inhimillistä heikkouttamme, kaikkihan sitä tekevät....

        Etkö havaitse valtaisaa ristiriitaa?

        Lillukanvarret sumentavat olennaiset uskon asiat.

      • lentomatkoja
        koska kirjoitti:

        Niinpä niin. Ihminen joka miettii uskonsa Kristukseen kautta, voiko osallistua klassisen musiikin konserttiin on käytännössä yhtä harhassa kuin jos hän miettisi voiko astua lentokoneeseen

        Kummallakaan kun on uskon kannalta yhtä vähän merkitystä.

        Näiden väärien valvomisten vuoksi valvominen oikeiden syntien suhteen kokee inflaation. Se on sielunviholliselle mannaa. Ei ehdi eikä kiinnosta valvoa esim vanhempien kunnioittamisen tai lähimmäisestä oikean todistuksen antamisen suhteen, kun on fiinimpiä , vain meidän omia, valvomiskohteita.

        Sitäpaitsi, kaikki kristitythän nyt kymmenen käskyä tietävät, eihän niissä ole mitään erikoista.

        Ja vielä, lähimmäisestä pahan puhuminenhan on vain inhimillistä heikkouttamme, kaikkihan sitä tekevät....

        Etkö havaitse valtaisaa ristiriitaa?

        Lillukanvarret sumentavat olennaiset uskon asiat.

        pitäisin mieluummin syntinä siksi, että ne tuhoavat ilmaston.

        Mutta sehän tässä kulttuurissa juuri on ongelma, kun ei voi sanoa mitään ilman, että pitää hirttäytyä sitten mielipiteeseensä, koska muutenhan joutuu epäilemään olleensa väärässä hengessä.


        Ja sitähän ei pää kestä.

      • väärään...
        lentomatkoja kirjoitti:

        pitäisin mieluummin syntinä siksi, että ne tuhoavat ilmaston.

        Mutta sehän tässä kulttuurissa juuri on ongelma, kun ei voi sanoa mitään ilman, että pitää hirttäytyä sitten mielipiteeseensä, koska muutenhan joutuu epäilemään olleensa väärässä hengessä.


        Ja sitähän ei pää kestä.

        Joutumisesta on varmasti ahdistava kokemus jos sitä painostusta tulee ja sanotaan muuttuneen epäuskoiseksi kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita.

        Eihän sellainen huomaa enään mitään harhaa missään joka on itseensä ammentanut tämän vl-opin ihan täysiä.

        Sellainen taas kiinnittää huomion asioihin mitkä eivät ole mitenkään tekemisissä uskon kanssa joka uskoo muuhunkin kuin vl-oppiin. Tällainen ihminen alkaa ihmettelemään sitä miksi opit ovat Raamatun oppien kanssa eriävät, hänen omatuntonsa kun ei salli kaikkea tapahtuvan koska uskon taustalla on itse Jeesus, siitä se usko lähtee sitten vahvistumaan jos ei anna periksi vl-opeille ja painostukselle epäuskoon joutumisesta.

    • boostaa

      tätä avausta, muutamassa minuutissa tuli 300 "lukijaa"

      • koska sana kiirii

        Luulenpa, että pakka on oikeasti räjähtämässä käsiin.

        Tosi vaikea ymmärtää, miten Jeesus pystyi rukoilemaan Jumalalta anteeksiantoa pahoinpitelijöilleen ja murhaajilleen "koska he eivät tiedä mitä tekevät".

        Itsellä tulee välillä mieleen, että esim. toimituksen väki sais maanpäällisen helvettinsä sitten kun tajuaisivat miten hirvittävällä tavalla käyttävät hengellistä (väki)valtaa pelkkää tyhmyyttään ja ahkeruuttaan. Ja sellaista kärsimystähän ei sais toiselle ihmiselle toivoa, sen toki ymmärrän.

      • että ei moni
        koska sana kiirii kirjoitti:

        Luulenpa, että pakka on oikeasti räjähtämässä käsiin.

        Tosi vaikea ymmärtää, miten Jeesus pystyi rukoilemaan Jumalalta anteeksiantoa pahoinpitelijöilleen ja murhaajilleen "koska he eivät tiedä mitä tekevät".

        Itsellä tulee välillä mieleen, että esim. toimituksen väki sais maanpäällisen helvettinsä sitten kun tajuaisivat miten hirvittävällä tavalla käyttävät hengellistä (väki)valtaa pelkkää tyhmyyttään ja ahkeruuttaan. Ja sellaista kärsimystähän ei sais toiselle ihmiselle toivoa, sen toki ymmärrän.

        tiedä koko asiasta mitään. Ei minun tuttavapiirissäni ole tämän palstan jutuista tietäviä!

      • laskutikku
        että ei moni kirjoitti:

        tiedä koko asiasta mitään. Ei minun tuttavapiirissäni ole tämän palstan jutuista tietäviä!

        Jollakulla on paha mielessä. kello 13.01 lukijoita oli 12135 ja kello 13.32 jo 13648. Siis yli 1500 lukijaa puolessa tunnissa. Eikö mitään ole todellakaan tehtävissä tämän ilmanaikuisen boostaamisen suhteen?

      • Laskukone
        laskutikku kirjoitti:

        Jollakulla on paha mielessä. kello 13.01 lukijoita oli 12135 ja kello 13.32 jo 13648. Siis yli 1500 lukijaa puolessa tunnissa. Eikö mitään ole todellakaan tehtävissä tämän ilmanaikuisen boostaamisen suhteen?

        Ei ole 1500 lukijaa vaan 1500 lukukertaa. Mittarin lukema ei kerry lukijoista vaan ketjun sisällä avattujen viestien määrästä. Jos yksi henkilö lukee tällä hetkellä koko ketjun, niin silloin laskurin lukema kasvaa yli 150:llä.

      • , laskuri laskee....
        Laskukone kirjoitti:

        Ei ole 1500 lukijaa vaan 1500 lukukertaa. Mittarin lukema ei kerry lukijoista vaan ketjun sisällä avattujen viestien määrästä. Jos yksi henkilö lukee tällä hetkellä koko ketjun, niin silloin laskurin lukema kasvaa yli 150:llä.

        Ei niin, laskuri laskee ketjun ensimmäisen viestin avaamisen määrän. Tosin muutkin ketjun sisällä avausten määrät laskuri laskee mutta sitä ei huomioida palstasivulla olevissa luvuissa.

        Tämän asian on helppo tarkistaa vaikka tässä ketjussa.

      • Laskukone
        , laskuri laskee.... kirjoitti:

        Ei niin, laskuri laskee ketjun ensimmäisen viestin avaamisen määrän. Tosin muutkin ketjun sisällä avausten määrät laskuri laskee mutta sitä ei huomioida palstasivulla olevissa luvuissa.

        Tämän asian on helppo tarkistaa vaikka tässä ketjussa.

        Sivulla näkyvässä lukemassa ovat mukana sekä ensimmäisen viestin että kaikkien ketjun sisällä olevien viestien avaukset yhteenlaskettuina.

      • minua tarvitse....
        Laskukone kirjoitti:

        Sivulla näkyvässä lukemassa ovat mukana sekä ensimmäisen viestin että kaikkien ketjun sisällä olevien viestien avaukset yhteenlaskettuina.

        Eihän sinun minua tarvitse uskoa.
        Kannattaa itse tarkastaa asian, miten se on.

        Tee avauksen rekisteröidyllä nimimerkillä ja vertaa lukijamääriä, siis ketjun saamaa lukijamäärää sekä oman avauksesi lukijamäärää omalta galleriasivultasi. Huomaat silloin, että olitkin hieman erehtynyt.

        Ellet sitten vieläkään usko, kysy ylläpidolta.

    • VL --

      Olen jo ennemmin kiinnittänyt huomiotani käsityksiisi ja ollut niistä murheellinen koska olet sanonut olevasi uskovainen.
      Hyvin selkeästi nyt tässä avauskirj. "vedit" verhon kokonaan pois yltäsi niin että selvästi näkyy, minkä hengen johdateltavana kuljet.(ja tahdot lapsesikin olla johdattamassa samaan käsitykseen, etteivät vaan PM :n kautta tulisi johdateltua väärään ) Todella olin järkyttynyt kaikesta minkä kirjoituksesi paljasti.
      Täällähän sinä nyt olet "omiesi" joukossa(vähint. 90% kirjoittajista on hyökkäämässä elävää kristillisyyttä vastaan). Tunnut ITSE määrittävän
      mikä on uskovaiselle sopivaa ja mikä ei.
      Sinä "kävelet" yli esim. PM : n yhden musiikista mitään tietämättömän Y.Koskimäen käsityksien. Hän piti sopivaa rajaa siinä ettei uskovaisten keskinäinen yhteinen rakkaus särkyisi.
      Hänhän on ollut n. 50v. kanttorin tehtävissä, on yksi VL :n tuotteliaimpia säveltäjiä ja sovittajia ym. ym. Hänet ja monet muut sinä arvioit että he ovat musiikista mitään ymmärtämättömiä.
      Jos ole VL. ja usiikista kiinnostunut, on käsittämätön sinun arviosi PM :n kirjoittajien
      ammattitaidottomuudesta. Elätkö niin" pullossa", kenties vain epäuskoisten ihmisten yhteydessä, että sinulle ovat jääneet tuntemattomiksi
      nämä kaikille muille VL :e tutut musiikin ammattilaiset. Toivon todella itsetutkiskelua, mikä on suhteesi Siioniin, onko sillä mitään arvoa sinulle, sen käsityksen selvästi sai kirjoituksestasi että olet selkeästi sen yläpuolella ja paljon enemmän ymmärrystä omaava kuin mitä muut uskovaiset ovat.
      En jatka enempää kirj. täällä, tämä ei ole kaikkein suositeltavin paikka uskovaiselle tämän
      palstan luonteen vuoksi.

      • olen minä_

        i agree

      • pikkarainen
        olen minä_ kirjoitti:

        i agree

        hänen kirjoituksiaan aikaisemmista ketjuista, huomaat hänen kriittisyyden Jumalan valtakunnan talostelua kohtaan.
        Tuntuu, että sielunvihollinen on saanut hänet valtaansa ja etsimällä etsii vikoja ja virheitä.
        Eksytyksen aika on paha ja sielunvihollinen ja tämä maailma nauttii tilanteesta!

      • armo?

        Olen eri mieltä kanssasi esim. siitä että:

        "Täällähän sinä nyt olet "omiesi" joukossa(vähint. 90% kirjoittajista on hyökkäämässä elävää kristillisyyttä vastaan)."


        Minusta taas täällä puolustetaan elävää kristillisyyttä kuollutta lakihenkeä vastaan. Lainomaisuus ja synti se on, joka rakkauden repii, ei musiikki, sen esittäminen tai kuuntelu.

      • Suviseurojen tupakkakioski

        saapui paikalle. Kaksi hyeenaa säestää häntä. Se on heidän virkansa.

      • noise

        Aika perusteettomasti toteat ma-rian uskottomaksi ja vetoat pelkkään maalliseen auktoriteettiin, kokeneeseen kanttoriin ja lehteen.

        Pidät siis lehteä ja ihmistä auktoriteettinasi. Otapa tilalle raamattu ja katso sen valossa niitä asioita, mitä ma-ria käsittelee. Jos et ole varma, mikä on paras auktoriteetti, lue ensin Lutheria ja vaikka päälle Erkki Reinikaisen kirja Usko ja Jumalan sana.

        ps. En itsekään lue nykyisin PM-lehteä, jotta varjeltuisin elävässä uskossa. Käyn kuitenkin seuroissa kuulemassa elävää evankeliumia.

      • on mennyt
        noise kirjoitti:

        Aika perusteettomasti toteat ma-rian uskottomaksi ja vetoat pelkkään maalliseen auktoriteettiin, kokeneeseen kanttoriin ja lehteen.

        Pidät siis lehteä ja ihmistä auktoriteettinasi. Otapa tilalle raamattu ja katso sen valossa niitä asioita, mitä ma-ria käsittelee. Jos et ole varma, mikä on paras auktoriteetti, lue ensin Lutheria ja vaikka päälle Erkki Reinikaisen kirja Usko ja Jumalan sana.

        ps. En itsekään lue nykyisin PM-lehteä, jotta varjeltuisin elävässä uskossa. Käyn kuitenkin seuroissa kuulemassa elävää evankeliumia.

        lähimmäisen rakkaus sinulta!
        Ei se seuroissakäyminenkään mitään auta, jos puuttuu rakkaus!

      • noise
        noise kirjoitti:

        Aika perusteettomasti toteat ma-rian uskottomaksi ja vetoat pelkkään maalliseen auktoriteettiin, kokeneeseen kanttoriin ja lehteen.

        Pidät siis lehteä ja ihmistä auktoriteettinasi. Otapa tilalle raamattu ja katso sen valossa niitä asioita, mitä ma-ria käsittelee. Jos et ole varma, mikä on paras auktoriteetti, lue ensin Lutheria ja vaikka päälle Erkki Reinikaisen kirja Usko ja Jumalan sana.

        ps. En itsekään lue nykyisin PM-lehteä, jotta varjeltuisin elävässä uskossa. Käyn kuitenkin seuroissa kuulemassa elävää evankeliumia.

        Tiedän kyllä, että kovasydämisyys on vaivani usein. Kysyisin sinulta, miten se kirjoituksessani näkyy?

      • Oulunsalo
        on mennyt kirjoitti:

        lähimmäisen rakkaus sinulta!
        Ei se seuroissakäyminenkään mitään auta, jos puuttuu rakkaus!

        oikeasti rakkautta lähimmäisiä kohtaan vai rakkautta SRK:n sääntöjä kohtaan?

      • Blastus
        Oulunsalo kirjoitti:

        oikeasti rakkautta lähimmäisiä kohtaan vai rakkautta SRK:n sääntöjä kohtaan?

        ..sinä rakkautta syntiä kohtaan?

        Edelleenkin on minulle epäselvää, mitä ovat nämä SRK:n säännöt.

      • synti?
        Blastus kirjoitti:

        ..sinä rakkautta syntiä kohtaan?

        Edelleenkin on minulle epäselvää, mitä ovat nämä SRK:n säännöt.

        Kerrohan Blastus, mitä on se synti, jota kohtaan epäilit edellisen kirjoittajan halunneen rakkautta?

      • Blastus
        synti? kirjoitti:

        Kerrohan Blastus, mitä on se synti, jota kohtaan epäilit edellisen kirjoittajan halunneen rakkautta?

        kovuutta, epäluuloa, ehkä jopa hienoista vihaa.

        Minulle puolestaan ei kukaan ole kertonut, mitä ovat SRK:n säännöt.

      • rakastaa
        Blastus kirjoitti:

        kovuutta, epäluuloa, ehkä jopa hienoista vihaa.

        Minulle puolestaan ei kukaan ole kertonut, mitä ovat SRK:n säännöt.

        Eiköhän meistä jokainen tee päivittäin syntiä ilman, että haluaa sitä kuitenkaan rakastaa... SRK:n säännöt olisi kyllä kiva saada ihan painettuna versiona, kun niistä niin paljon puhutaan! :-)

      • mahdoton
        rakastaa kirjoitti:

        Eiköhän meistä jokainen tee päivittäin syntiä ilman, että haluaa sitä kuitenkaan rakastaa... SRK:n säännöt olisi kyllä kiva saada ihan painettuna versiona, kun niistä niin paljon puhutaan! :-)

        toteuttaa. Vl-uskvaisille ne asiat opetetaa pienestä pitäe uskonasioiksi. Ulkopuolisesta ne tuntuvat säänöiltä. Vl:lle uskonasioita ja ulkopuolisesta ne ovat vl-sääntöjä.

        Siksi vl-uskovaiset ihmettelevät kun täällä puhutaan säännöistä, he eivät miellä niitä säännöiksi.

      • Blastus
        mahdoton kirjoitti:

        toteuttaa. Vl-uskvaisille ne asiat opetetaa pienestä pitäe uskonasioiksi. Ulkopuolisesta ne tuntuvat säänöiltä. Vl:lle uskonasioita ja ulkopuolisesta ne ovat vl-sääntöjä.

        Siksi vl-uskovaiset ihmettelevät kun täällä puhutaan säännöistä, he eivät miellä niitä säännöiksi.

        .. SRK on sellaiset siis kuitenkin keksinyt?

      • ne on...
        Blastus kirjoitti:

        .. SRK on sellaiset siis kuitenkin keksinyt?

        keksinyt? Raamatusta niitä ei löydy? 60-70 luvulla keksittiin vielä lisää kaikkea, ehkä pahin täydellinen ehkäisykielto.

      • yksiveeälläturustapäin

        Sinä hyökkäät mariaa vastaan näin:

        "Tunnut ITSE määrittävän
        mikä on uskovaiselle sopivaa ja mikä ei. "


        Ja minä puolustan Mariaa näin:

        Ensinnäkin Maria ei määritä mikä on uskovaiselle sopivaa vaan hän kysyy miksi Päivämies yrittää sellaista musiikin saralta määrittää ja erityisesti: millä ihmeen perusteella? Raamatusta ei ainakaan löydy ensimmäistäkään tavua siitä että tavallinen klassinen musiikki olisi uskovaiselle jotenkin vaarallista. Maria kysyy hyvää asiaa.

        Toiseksi, jokaisen tulee todellakin määrittää suhteensa kaikkiin asioihin todellakin ITSE. Usko on omakohtainen, henkilökohtainen ja Raamatun mukaankin jokainen ihminen on omista valinnoistaan yksin itse vastuussa luojalleen. Viimeisellä tuomiolla väärintehneitä ei auta yhtään puolusteella tekosiaan yhteisön paineilla.

        Vastuu on jokaisella ITSELLÄ!

        Taivaaseen ei mennä joukon jatkona aivottomana massana tallustellen, vaan omakohtaisen uskon perusteella ja sen perusta tulee olla Jeesus Kristus niinkuin Raamattu hänet ilmoittaa.

        Epäkohtiin on puututtava. Kritiikkiin on kaikilla oikeus. Tosin meikäläisyydessä kritiikin täytyy ilmeisesti käytännön painostustoimien vuoksi olla nimetöntä.

    • qpr

      Olen itse aikoinani opiskellut musiikkia, johon kuuluu myös konserttiesiintymisiä yms.. Klassinen musiikki sinällään antaa ihmiselle todella paljon, ja onko musiikin pakko olla aina hengellistä? Esimerkiksi joululaulut ovat monesti sanoitettu johonkin klassiseen sävelmään.. Mielestäni tästä asiasta on turha lähteä etsimään oikeaa ja väärää. Kyse on (mielestäni) vain siitä, missä heikko usko voi sortua, ja niitä aiheita riittää. Onko esimerkiksi internet vielä tällä hetkellä tuomittavampi? Tulevaisuudessa ehkä ei, mutta vielä sieltä on mahdollista saada monenlaisia vaikutteita. Ehkä olisi parempi keskustella siitä, mitä uskominen pohjimmiltaan on, ja vastailla niihin kysymyksiin, joita sieltä kumpuaa.


      Siis,... jos musiikki nähdään vaaraksi uskolle, kyse on mielestäni vain siitä, että siitä hairahtavalla ihmisellä on yleensä ottaen heikko pohja uskomisessa, eli kyseessä olisi nk. kahden polun tallaaja.. Harvallahan meistä on vahva usko, mutta halu uskoa oikein ohjaa mielestäni ihmistä paljon tehokkaammin ja oikeellisemmin toimia elämässä omantunnon mukaan, kuin tällaiset holhoavat kirjoitukset. Eli näen omantunnon sellaisena rajoittajana tässäkin asiassa, joka antaa ihmiselle viisautta toimia uskon kannalta oikein. Tällaisesta asiasta kirjoittaminen, kuten voi huomata, on erittäin "vaarallista", jos sitä ei ole tehty harkiten. Osa uskovista toimii nyt kirjoituksen mukaan, tuomittavalla tavalla. Asiasta on kyettävä käymään keskustelua, ja mielestäni kirjoitus olisi pitänyt julkistaa tämän keskutelun päätteeksi, tavallaan yhteisenä kantana. Voin sanoa, että tätä tämä kirjoitus ei ole. Kyseessä voi olla hyvinkin suppean joukon muodostama käsitys, ja mahdollisesti heidän negatiiviset kokemukset. En muuta toimintaani musiikin suhteen sen mukaan, mitä nyt ilmeni, vaan kuuntelen omaatuntoani, ja toimin sen mukaan... JR.

    • eino

      Olet muistaakseni Maria aikaisemminkin kirjoittanut samasta aiheesta. Haluan parilla sanalla kommentoida myös muiden kirjoittamia muutamia kohtia koko ketjusta:

      ”Äänessä ovat (tarkoitushakuisesti) suurella suulla ne, joilla ei asiasta ole kokemusta”

      Oletko oikeasti sitä mieltä, että näillä ihmisillä, joita tuossa numerossa oli haastateltu, ei olisi ollut kokemusta aiheesta? Tunsit ilmeisesti joitakin noista haastateltavista, mutta siitä huolimatta mielestäni spekuloit toisaalta rohkeasti mutta huvittavasti heidän kokemusmaailmaansa. Onko niin, että haluaisit kirjoitettavan jostakin aivan erityisestä kokemusmaailmasta, josta me tavalliset kuolevaiset emme voi kuvitellakaan? Suomessa on siis vain kourallinen sellaista ihmistä, joilla on niin erityislaatuinen lahjakkuus ja suhde musiikkiin, että me kaikki muut saisimme heidän rinnallaan olla ihan hiljaa? Kirjoituksissasi vilahtelevat jotkut merkilliset menneiden vuosikymmenien kummitukset, joita minä en ainakaan osaa mihinkään henkilöön, tilanteeseen tai aikaan liittää.

      Kerroit, että olet joskus laittanut hyvin harkittua vastinetta päivämieheen omalla nimelläsi. Todella hienoa, että teit näin ja tee samoin vastakin. Tuskin kukaan, joka töikseen on tekemisissä julkaisemisen kanssa, jaksaa kiinnostua esimerkiksi tällaisen anonyymin palstan kahlaamisesta. Mutta henkilökohtainen palaute on ihan eri asia. Ne varmasti luetaan, jos toimittajat ylipäätään mitään sellaista kerkeävät tehdä. Muista kuitenkin se, että et ole ainoa, joka palautetta sinne lähettää. Asiasta tietämättömänä kuvittelisin, että monenlaista palautetta toimitukseen tulee niin paljon, että yksityiskohtainen vastaaminen on mahdotonta. Eikö Päikkärin kirjoitusten erityisiä tarkoituksia ole herättää ihmisiä ajattelemaan asioita ja siirtää keskustelua tavallisten elävien ihmisten välisiksi, eikä pelkästään tietokoneiden tai lehtien palstojen sanahelinäksi ja bittivirraksi?

      Jos joku kuvittelee, että toimituksen väki oikeasti kirjoittelisi tälle palstalle, niin olkaa hyvä vaan. Oletteko täällä niin keltanokkia vai mistä moinen mielikuvitus? Minun kokemuksen mukaan vähemmistönä täällä ovat kirjoitukset, joissa ei olisi hämäystä tai pilantekoa.

      No, sinä Maria osaat asiallisesti kirjoitella. En ole likikään kaikkea sinun kirjoituksiasi täällä lukenut, mutta muistelen aikaisemmista jutuistasi jotenkin siihen tapaan, että kerroit joidenkin lähteneen Jumalan valtakunnasta ulos sen vuoksi, että kun he olivat musiikin alalla toimineet niin, että rajankäynnissä oli menty aika syvälle. Sekään ei vielä heidän uskoaan vienyt, vaan se, että he kokivat muiden ajattelevan heidän olevan vaarallisilla vesillä, niin se edesauttoi heitä luopumaan uskostaan. Tämä oli vähän monimutkainen ajatusketju, enkä ole varma, että tarkoititko juuri tällaista, mutta minulle jäi sellainen mielikuva.

      On aivan varma asia, että jos alan kuvitella, että nuo toiset ajattelevat minusta pelkkää pahaa ja pitävät minua uskomisen asioissa maailmaan päin kallellaan olevana, menetän ennen pitkää uskomisen vapauden riippumatta siitä, mitä ne toiset oikeasti ajattelevat. Tämä ei mielestäni liity mitenkään erityisesti musiikkiin, vaan kokemukseni mukaan johtuu siitä, että en ole ollut tekemisissä ”noiden toisten” kanssa. Kun ei olla juteltu ja vaihdettu ajatuksia, on pelkästään kuviteltu, mitä toiset ajattelevat. On ollut muka kiirettä ja väsymystä. Mutta suurimmat kynnykset ovat olleet omat ennakkoluulot. Ne rajoittavat aivan kuin huomaamatta tekemisiämme ja osallistumisiamme ja estävät vapaan talostelun.



      Sinulla näyttää olevan selkeä käsitys, minkälaiset lahjakkuudet ovat erityisen korostamisen tarpeessa. ”Keskinkertaiset kanttorit” eivät ansaitsisi minkäänlaista huomiota puhumattakaan meistä amatööreistä.

      Minä en osaa karsinoida noin pätevästi eri tason lahjakkuuksia. Olen aina kuvitellut, että musiikin tekemisessä lahjakkuus vie vain vähän eteenpäin. Täytyy tehdä valtava määrä työtä, että homma sujuisi niin, että muutkin nauttivat omasta soitannosta. On olemassa erilaisia lahjakkuuden osa-alueita myös musiikissa. Ovatko nämä sinun mainostamasi harvinaiset yksilöt lahjakkaita erityisesti esille pyrkimisen alalla? Se on kyllä tärkeä ominaisuus, että uskaltaa laittaa persoonansa peliin ja muiden iloksi ottaa soittimen esille tai hypätä soittopöydän taakse pelkäämättä mokaavansa kovasti.

      Yksi lahjakkuuden laji, jota suuresti ihailen, on opettamisen ja innostamisen lahja. Aivan huippuja ovat olleet sellaiset kokemukset, kun joku on saanut muutamassa päivässä epäyhtenäisen porukan laulamaan, soittamaan, innostumaan ja soimaan yhdessä. Aluksi on yhteiseen musisointiin osallistuvia katsottu alta kulmain ja pidetty nörtteinä. Lopulta innostus on tempaissut kaikki mukaansa. Innostuminen ja osallistuminen ei ole kaikille rautaisille ammattilaisillekaan ollenkaan itsestään selvää. Onkohan tällaiseen osasyynä eläminen jatkuvan arvioinnin ja kilpailun maailmassa? Lapsellisen innostunut ja spontaani harrastamisen ja osallistumisen halu on vähentynyt ja tilalle on tullut toisten kyräilyn ja virheiden minimoinnin ohjaama ajatusmaailma.


      ”Sitäpaitsi ahdistus, mitä kokee klassisen musiikin parissa”

      Ilmenikö noissa kirjoituksissa jotakin ahdistusta klassisen musiikin parissa? Minun on vaikea löytää sellaista. Vai ahdistutko siitä, että kuvittelet kirjoittajan ajatusmaailman menevän eri rataa kuin omasi? Eikö kirjoituksissa puhuttu aika paljon musiikin lahjan hyvistä merkityksistä? En vielä koko Päikkäriä lukenut, mutta mielestäni ei missään annettu sellaista viitettä, että musiikin esittäminen tai kuunteleminen olisi millään muotoa huono asia.

      Joku kirjoitti kateudesta ja pahentumisesta. Mielestäni kumpaakaan en löytänyt noista kirjoituksista. Jos olen jostakin asiasta huolissaan ja kerron siitä ehkä epävarmasti ja tökeröin sanakääntein, ei kait se merkitse, että olen pahentunut. Jos joku kokee tällaista, ei se välttämättä ole juuri minun vika. Mutta jos se tuntuu siltä, kannattaa käydä varmistamassa asia juuri minulta. Muistaakseni oli jossakin maininta, että kirjoituksiin oli valittu haastateltavaksi jotenkin ylimieliset tyypit. Tällaista se on, kun kirjoituksia luetaan omien ajatusten suodattamana. Harvoin julkaisuissa näkee tällaista tekstiä: ”Tuota, äh… emmä ny tiiä, ku mä niinku… öh tuota ni… oon vaan tällainen, ni emmää… ko joku toinen osais jotaki… niinku no… ehkä sanoaki…” On olemassa toimittaja, joka laittaa tekstin siihen kuntoon, että se on sujuvaa luettavaa. Se ei ole helppo homma.


      Aika vähän on tässäkin ketjussa on puhuttu uskomisen olemuksesta. Ei se ole olennaiselta osaltaan pelkäämistä eikä toisaalta myöskään hillitöntä oikeassaolemiseen ja coolina pysymiseen pyrkimistä. Yksi keskeinen asia on rakkaus. Sekä Jumalan meitä kohtaan osoittama rakkaus, että uskovaisten keskinäinen rakkaus. Uskovaiset tekevät yhdessä matkaa, niin kuin sanonta kuuluu. Rakkaus vaikuttaa halun, että minä tahdon taivaaseen. Se haluaisi myös, että muutkin pääsisivät, ettei yksikään eksyisi pois porukasta. Vaarallisille alueille harharetkiä tekevää tai kokonaan eksynyttä halutaan houkutella takaisin oikeaan suuntaan.


      Minä tykkäsin tuosta Päikkärin musiikkinumerosta. Tunsin myös joitakuita haastateltuja. Nostan hattua heille, että ottivat osaa tuon lehden tekemiseen. Jos mahdollista, haluan tukea heitä työssään ja harrastuksissaan. Minulla olisi todella korkea kynnys kommentoida esimerkiksi oman ammattialani tai harrastuksieni asioita. Teksti olisi pelkkää änkytystä.

      Olen Maria kanssasi samaa mieltä, että mikä tahansa muukin hyvä asia kuin musiikki voi arkiinnuttaa. Siis vieraannuttaa pois Jumalan valtakunnan rakkauden ilmapiiristä. Sielunvihollisen voima on niin suuri, että ei ihminen voi sitä vastustaa. Ei edes oma perhe tai suuri ystävien joukko voi pelastaa sieltä. Vain Jumalan antamilla voimilla selviydymme.

      • Stasi/KGB

        ole yleisönosastoa/lukijanpalstaa? Onko vl-herätysliikkeen pää-äänenkannattajassa sana vapaa? Yleensä kaikissa lehdissä on jonkinlainen yleisönosasto.

        Päivämiehessä ei ole. Miksi ei ole?

      • että jaksoit

        kirjoittaa noin "aamenta" vastaavan kirjoituksen!

      • Stasi/KGB
        että jaksoit kirjoitti:

        kirjoittaa noin "aamenta" vastaavan kirjoituksen!

        Mukava, kun olit samaa mieltä kanssani.

      • Kallen

        Oli kiva lukea kirjoituksesi, siihen on helppo yhtyä. Kiitos

      • väärin!
        Stasi/KGB kirjoitti:

        Mukava, kun olit samaa mieltä kanssani.

        Etkö osaa katsoa, kenelle vastattiin vai taidat pelleillä!

      • vlm
        Stasi/KGB kirjoitti:

        ole yleisönosastoa/lukijanpalstaa? Onko vl-herätysliikkeen pää-äänenkannattajassa sana vapaa? Yleensä kaikissa lehdissä on jonkinlainen yleisönosasto.

        Päivämiehessä ei ole. Miksi ei ole?

        ...tulisi osoittaa Päivämieheen, ainakin sieltä saisi parhaimman vastauksen.

        Itse en osaa vastata kysymykseesi.

        Itse olen muutaman kerran kokeillut poliittista näkökulmaa pitävään lehteen saada kirjoituksia, mutta syystä tai toisesta ne eivät mene läpi, olen kai "väärää" mieltä.

      • kirjoituksestasi

        Siitä saa käsityksen että ihminen voisi määritellä sen milloin ihminen on sisällä Jumalan Valtakunnassa ja milloin hän on sieltä poistunut.

        Eikö Jumala yksin valise he jotka Hänen Valtakuntaansa kuuluvat? Eihän ihminen voi sitä tietää!! Eikö olisi jo aikamoista harhaoppia jos ihminen saataisiin luulemaan näin että hän tietää Jumalan ajatukset?

      • pakkula

        yhdyn täydestä sydämestäni.

      • Stasi/KGB
        vlm kirjoitti:

        ...tulisi osoittaa Päivämieheen, ainakin sieltä saisi parhaimman vastauksen.

        Itse en osaa vastata kysymykseesi.

        Itse olen muutaman kerran kokeillut poliittista näkökulmaa pitävään lehteen saada kirjoituksia, mutta syystä tai toisesta ne eivät mene läpi, olen kai "väärää" mieltä.

        päättää itse, mitkä jutut se julkaisee yleisönosastossa. Kukaan ei voi pakottaa lehteä julkaisemaan omaa kirjoitustaan.

        Valtaosassa lehtiä kuitenkin lukijoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä erilaisista asioista yleisönosaston kautta. Päivämiehessä tätä mahdollisuutta ei ole. Miksi ei?

        Mitä pelätään?

      • sinuun mitenkään
        Stasi/KGB kirjoitti:

        päättää itse, mitkä jutut se julkaisee yleisönosastossa. Kukaan ei voi pakottaa lehteä julkaisemaan omaa kirjoitustaan.

        Valtaosassa lehtiä kuitenkin lukijoilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä erilaisista asioista yleisönosaston kautta. Päivämiehessä tätä mahdollisuutta ei ole. Miksi ei?

        Mitä pelätään?

        Kommenteista päätellen et ole itse asianosainen.
        Minusta päivämiehen kirjoitukset ovat olleet nykyisin uskovaisen elämään paneutuvia. Tässä pahenevassa maailmassa elämme ,missä mikään ei ole kenellekään syntiä. Jumalan valtakunnassa saarnataan synti synniksi ja varoitetaan elämästä missä voi langeta.

    • kommentti

      Uskovaisena musiikin ammattilaisena näkisin tärkeimpänä asiana sydämen tilan ja avoimuuden. Olen itsekin jossain määrin konsertoiva muusikko (lähinnä kirkkokonsertit)ja näen asiassa tällaisenkin puolen: uskovaisella sydämellä hengellinen tehty musiikki kumpuaa syvältä ja tavallaan kuka olisikaan "parempi" tulkitsemaan esim. hengellistä musiikkia kuin se joka omakohtaisesti uskoo sen mitä laulaa...

      On hyvä olla matkaystäville avoin ja kertoa mitä tekee ja kuunneella myös toisenlaisia käsityksiä. Mutta sinä uskovainen muuskikko ja opiskelija joka esiinnyt, mikä on sydämesi tila,mitä musiikki/esiintyminen merkitsee sinulle ? Ole avoin ja keskustele usk. kollegoiden kanssa rakkaudella. Raamattu ja Luther puhuvat kauniisti musiikin lahjasta..

      Ymmärrän myös toisenlaisen näkökannan. jrt

      • qpr

        En opiskele musiikkia enää, ja aikoinani esiinnyin vaan ja ainoastaan sen takia, että se oli osa opiskelua. En kokenut esiintymistä mitenkään jalustalle nostamisena, vaan kyseessä oli vain periaatteessa "julkinen koe", joka suoritetaan tietyn opiskeluvaiheen jälkeen. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jos menestystä tulee kovastikin, niin kiusaukset myös ovat suuret. Näen aisian niin, että uskovaisten ei pidä lähteä palvomaan ketään ihmistä, ja ei pidä ajatella, että itseäkään palvottaisi. Idolius kuuluu muille kuin uskovaisille, ja myös ei- uskovilla itsensä jalustalle nostaminen tuo negatiivisia vaikutuksia.


        En suhtaudu kirjoituksen sisältämiin asioihin kovinkaan kriittisesti, mutta vieroksun sitä tapaa, että keskustelu käynnistetään tällä tavalla.

        Suosittelen, että aiheesta jatketaan keskustelua, muuallakin kuin täällä netissä. Ja ehdottomasti tarvitaan jotain nk printtiä keskustelun kulusta ja loppupäätelmistä. Jotkut eivät saa tästä keskustelusta muuten tietää kuin ne kärjistetyimmät puolet, ja se synnyttää epävarmuutta...


        En tiedä oliko viisasta kirjoitta näin, mutta itselläni ei ole asian suhteen epäselvää. Toivon vain, että keskustelun avaaja saisi jotain, joka antaisi varmuutta nähdä asia uskon kannalta oikein.

      • kulttuuriamme
        qpr kirjoitti:

        En opiskele musiikkia enää, ja aikoinani esiinnyin vaan ja ainoastaan sen takia, että se oli osa opiskelua. En kokenut esiintymistä mitenkään jalustalle nostamisena, vaan kyseessä oli vain periaatteessa "julkinen koe", joka suoritetaan tietyn opiskeluvaiheen jälkeen. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että jos menestystä tulee kovastikin, niin kiusaukset myös ovat suuret. Näen aisian niin, että uskovaisten ei pidä lähteä palvomaan ketään ihmistä, ja ei pidä ajatella, että itseäkään palvottaisi. Idolius kuuluu muille kuin uskovaisille, ja myös ei- uskovilla itsensä jalustalle nostaminen tuo negatiivisia vaikutuksia.


        En suhtaudu kirjoituksen sisältämiin asioihin kovinkaan kriittisesti, mutta vieroksun sitä tapaa, että keskustelu käynnistetään tällä tavalla.

        Suosittelen, että aiheesta jatketaan keskustelua, muuallakin kuin täällä netissä. Ja ehdottomasti tarvitaan jotain nk printtiä keskustelun kulusta ja loppupäätelmistä. Jotkut eivät saa tästä keskustelusta muuten tietää kuin ne kärjistetyimmät puolet, ja se synnyttää epävarmuutta...


        En tiedä oliko viisasta kirjoitta näin, mutta itselläni ei ole asian suhteen epäselvää. Toivon vain, että keskustelun avaaja saisi jotain, joka antaisi varmuutta nähdä asia uskon kannalta oikein.

        Miten tästä elämäntavastamme saisi avoimepaa keskustelua suosivamman ja kannustavamman niin ettei tosiaankaan tarvitsisi niska kierossa koneelle hakata vaan ihan oikeitten ihmisten kanssa jutella.

        MINUSTA ON VÄÄRIN KÄYTTÄÄ TUOLLAISTA PAHEKSUVAA SÄVYÄ suhteessa tähän verkkokeskusteluun niin kauan kuin emme saa liikettämme muutettua armeliaammaksi tässä suhteessa!

        SELVÄ ON, että tästä keskustelusta jää sekä sisä- että ulkopuoliselle sellainen todistus, että aika ahdasta tämä uskominen täällä ajassa tahtoo olla. JA SE KUVA ON TODENMUKAINEN! YRITETÄÄN MUUTTAA TODELLISUUTTA EIKÄ HUOLEHDITA TÄSTÄ ULKONÄÖSTÄ NIIN PALJON!

      • qpr
        kulttuuriamme kirjoitti:

        Miten tästä elämäntavastamme saisi avoimepaa keskustelua suosivamman ja kannustavamman niin ettei tosiaankaan tarvitsisi niska kierossa koneelle hakata vaan ihan oikeitten ihmisten kanssa jutella.

        MINUSTA ON VÄÄRIN KÄYTTÄÄ TUOLLAISTA PAHEKSUVAA SÄVYÄ suhteessa tähän verkkokeskusteluun niin kauan kuin emme saa liikettämme muutettua armeliaammaksi tässä suhteessa!

        SELVÄ ON, että tästä keskustelusta jää sekä sisä- että ulkopuoliselle sellainen todistus, että aika ahdasta tämä uskominen täällä ajassa tahtoo olla. JA SE KUVA ON TODENMUKAINEN! YRITETÄÄN MUUTTAA TODELLISUUTTA EIKÄ HUOLEHDITA TÄSTÄ ULKONÄÖSTÄ NIIN PALJON!

        Niin, miten me uskovaiset tapaamme toisiamme..? Tarkennan vielä, että vieroksun PM:n tyyppistä keskustelunavausta, koska se on aikalailla näkökannaltaan liian merkittävä. Kritisoin myös sitä, että tällä palstalla kehdataan kirjoitella jos jonninnäköistä tekstiä, joten kannatan ehdottomasti avointa keskustelua. En koe uskoamme ahtaaksi, mutta on surullista huomata, että monella näin tuntuu olevan. Eiköhän se ole niin, ettei meitä ohjaa toinen ihminen, vaan Jumalan Sana.

      • tätä palstaa
        qpr kirjoitti:

        Niin, miten me uskovaiset tapaamme toisiamme..? Tarkennan vielä, että vieroksun PM:n tyyppistä keskustelunavausta, koska se on aikalailla näkökannaltaan liian merkittävä. Kritisoin myös sitä, että tällä palstalla kehdataan kirjoitella jos jonninnäköistä tekstiä, joten kannatan ehdottomasti avointa keskustelua. En koe uskoamme ahtaaksi, mutta on surullista huomata, että monella näin tuntuu olevan. Eiköhän se ole niin, ettei meitä ohjaa toinen ihminen, vaan Jumalan Sana.

        Otinhieman kiekkaa, koska minustä tämä nimenomainen ketju on upea kaikessa rääviydessäänkin.

        Niin, kyllähän sitä ystävien kanssa saa vapaasti puhua ja tulee toinenkin tovi istuttua tien ja matkan päällä.

        Mutta siis. Oletko oikeasti sitä mietä ettei usko ole ahdasta? Tai tarkoitan, eihän minustakaan usko ole ahdasta mutta tuo nimeltä mainitsematon julkaisu esimerkiksi sanoisinko hieman kiristää elämää. Ja sitten nämä muut keskustelutilaisuudet ym puhujainkokoukset, joissa mm. julkilausumat muotoillaan, enpäole kuullut että niissä olisi kovin vapaasti perustelujen perään huudeltu.

        Missä paikassa ja ajassa oikeasti kokisit mahdolliseksi käydä tämän aiheen ympärillä keskustelua asioista, niiden perusteluista, niiden raamatullisista kytköksistä, eri raamatunkohtien tuomista erilaisista näkökulmista asiaan. Ihan puhtaalta pöydältä ilman pakkoa päätyä keskustelussa hinnalla millä hyvänsä johonkin Ruukin tms. julkilausuman sanamuotoon. Tai edes henkeenkään.

        Siis reilusti: Oletko kokenut tällaista, ja missä? Uskotko sen olevan mahdollista?

    • yx lammas

      Kummastipa on tullut taas monta kymmentä tuhatta uutta lukukertaa yhden päivän vanhaan aiheeseen. Jollakin on kova tarve saada juuri tämä juttu etusivulle boostauksellaan. Ylläpito voisi jo puuttua.

      • Blastus

        ..ihan luonnollista kertymää tässä tapauksessa.

      • Matematics

        "Kummastipa on tullut taas monta kymmentä tuhatta uutta lukukertaa yhden päivän vanhaan aiheeseen."

        lukukertojen yhteismäärä ketjussa on 18068. Kuinka monta kymmentä tuhatta tämä on sinun matematiikan mukaan?

      • math
        Matematics kirjoitti:

        "Kummastipa on tullut taas monta kymmentä tuhatta uutta lukukertaa yhden päivän vanhaan aiheeseen."

        lukukertojen yhteismäärä ketjussa on 18068. Kuinka monta kymmentä tuhatta tämä on sinun matematiikan mukaan?

        1,8068

    • Tiedonantaja

      "Täyteen" keskusteluketjuun voit yhä kirjoittaa viestejä, kun klikkaatte oikeassa yläreunassa näkyvän "Viestin esitystapa" -kohdan oikean reunimmaiseksi (eli kaikki viestit näkyvät ruudulla yhtä aikaa).

      Ainakin minä pystyn näin kirjoittamaan myös täysiin ketjuihin, uskoisin että sama toimii muillakin.

      Ei tarvitse siis avata uutta ketjua mahdollisesti kesken jääneestä keskustelunaiheesta, vaan vastaamaan pystyy vielä tähän täyteenkin. (Yritetäänkö tehdä ennätys, vaikka 300 viestiä? Tai saattaa olla, että tälläkin systeemillä jokin raja löytyy, saa nähdä.)

      • pakkula

        Aukeni ruutu, meneekö viesti? Minun käsitykseni mukaan tämä keskustelu on alkanut silkasta väärinkäsityksestä. Vaikka Päivämiehen musiikkinumero valottaakin vaaran paikkoja musiikin alalla, ei siinä mitäään ehdottomia kieltoja ole näkyvissä, en ainakaan minä niitä näe. On vain vihjeitä alueista, joissa on syytä liikkua varovasti. Omasa ammatissani, maanviljelyssä on myös ollut monia sellaisia kusauksen påaikkoja, joissa on täytynyt nöyränä kysellä ,miten menentellä, että usko ja hyväomatunto säilyisi. On tullut myös kieltäymyksen paikkoja, kerron niistä toisessa yhteydessä, jos on tarpeen.

        Joka tapauksessa rajankäynti sopivan ja sopi´mattoman välillä käydään uskovaisen sisimmässä, siellä sen tarkan rajan täytyy tuntua. Jos ei siellä, missä sitten?

      • Yrjö
        pakkula kirjoitti:

        Aukeni ruutu, meneekö viesti? Minun käsitykseni mukaan tämä keskustelu on alkanut silkasta väärinkäsityksestä. Vaikka Päivämiehen musiikkinumero valottaakin vaaran paikkoja musiikin alalla, ei siinä mitäään ehdottomia kieltoja ole näkyvissä, en ainakaan minä niitä näe. On vain vihjeitä alueista, joissa on syytä liikkua varovasti. Omasa ammatissani, maanviljelyssä on myös ollut monia sellaisia kusauksen påaikkoja, joissa on täytynyt nöyränä kysellä ,miten menentellä, että usko ja hyväomatunto säilyisi. On tullut myös kieltäymyksen paikkoja, kerron niistä toisessa yhteydessä, jos on tarpeen.

        Joka tapauksessa rajankäynti sopivan ja sopi´mattoman välillä käydään uskovaisen sisimmässä, siellä sen tarkan rajan täytyy tuntua. Jos ei siellä, missä sitten?

        Kiitos vinkistä tiedonantaja. Voisitko vielä kertoa mulle, mistä täällä puhutaan.

        Hajulla olen sen verran, että täällä puhutaan televisiosta, siitä saastaisesta laatikosta, joka uhkaa saastaisilla ohjelmillaan jokaista kaduntallaajaa, joten pois pelit ja vehkeet ja seuroihin istumaan siitä, joka iikka, mars mars, niinku ois jo...

    • vielä mahdollisuuden kirjoi...

      Olen tänään lukenut Päivämiehen ja nämä kiistellyt artikkelit. Minä ymmärrän,että nämä on ihan asiallisesti ja juuri uskon ja hyvänomantunnon säilyttämisen näkökulmasta kirjoitetut. Ihmettelen tosiaan sitä suurta tunnekuohua mitä ketjun avaaja on välittänyt meille.

      Kaikki työ,mitä teemme, tehkäämme se niinkuin Jumalalle, jos omassatunnossaan tietää että joku asia ei ole sopivaa,niin onko viisasta nujertaa sitä ääntä,mikä omassatunnossa puhuu, koska se on Pyhän Hengen ääni,joka meitä neuvoo ja opettaa elämään niin,että säilyttäisimme uskon ja hyvän omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä. Kyllä uskovainen voi nauttia kauniista musiikista. Tunnen ja tiedän monia uskovaisia musiikin ammattilaisia jotka ovat osanneet sen "rajan" pitää, eli esiintyminen ja tämän maailman kunnia ei ole mennyt uskomisen edelle.
      Jumala on antanut joillekkin laulunlahjan ja toisille soitonlahjan mikä estää sitä lahjaa käyttämästä. On suuri siunaus että nämä lahjat ovat tulleet meidänkin kuultavaksemme, äänitteiden kautta. Kyllä minä kuuntelen kotona mielummin cd-soittimesta esim. Kirkkomusiikkia ja näiden kanttori veljien äänitteitä joita voimme tilata Päivämiehen kautta.Opistojen cd.levyt ovat myös suosikkejani, samoin lastenlaulut,joita on jo moniavuosia sitten saanut tilata. Anni tannin lastenlaulut ovat ihastuttavia.
      Tässä taas näitä hiljaisen yön mietteitä. ma-ria:lle kaikkea hyvää, ehkä pääset tasapainoon vielä kunhan luet vielä uudelleen ne kirjoitukset, ja ajattelet sitä uskon kannalta. Kumpi on tärkeämpää, mainen kunnia, vai iankaikkinen kunnia Taivaassa.

      • siitä ole kyse...

        Sanoit nimimerkki ma_rialle että "Kumpi on tärkeämpää, mainen kunnia, vai iankaikkinen kunnia Taivaassa."

        Mistä olet saanut päähäsi, että ma_rialla olisi minkäänlaista epäselvyyttä tuon kysymyksen suhteen? Hän on mielestäni aivan oikein ihmetellyt sitä, minkä takia yhtä ammattia käsitellään kokonaisen Päivämiehen numeron voimin, kun samat vaarat vaanivat ammatissa kuin ammatissa.

        "Kaikki työ,mitä teemme, tehkäämme se niinkuin Jumalalle, jos omassatunnossaan tietää että joku asia ei ole sopivaa,niin onko viisasta nujertaa sitä ääntä,mikä omassatunnossa puhuu, koska se on Pyhän Hengen ääni,joka meitä neuvoo ja opettaa elämään niin,että säilyttäisimme uskon ja hyvän omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä."

        Kukaan ei ole puhunut missään vaiheessa omantunnon äänen nujertamisesta, ja uskon ja hyvän omantunnon säilyttämisestä kaikki ovat varmastikin samaa mieltä.

      • mitään ole saanut
        siitä ole kyse... kirjoitti:

        Sanoit nimimerkki ma_rialle että "Kumpi on tärkeämpää, mainen kunnia, vai iankaikkinen kunnia Taivaassa."

        Mistä olet saanut päähäsi, että ma_rialla olisi minkäänlaista epäselvyyttä tuon kysymyksen suhteen? Hän on mielestäni aivan oikein ihmetellyt sitä, minkä takia yhtä ammattia käsitellään kokonaisen Päivämiehen numeron voimin, kun samat vaarat vaanivat ammatissa kuin ammatissa.

        "Kaikki työ,mitä teemme, tehkäämme se niinkuin Jumalalle, jos omassatunnossaan tietää että joku asia ei ole sopivaa,niin onko viisasta nujertaa sitä ääntä,mikä omassatunnossa puhuu, koska se on Pyhän Hengen ääni,joka meitä neuvoo ja opettaa elämään niin,että säilyttäisimme uskon ja hyvän omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä."

        Kukaan ei ole puhunut missään vaiheessa omantunnon äänen nujertamisesta, ja uskon ja hyvän omantunnon säilyttämisestä kaikki ovat varmastikin samaa mieltä.

        Käsititkö tahallasi väärin kirjoitukseni? Uskon että ma-ria on ihan vilpittömästi kirjoittanut mitä on,
        kyllähän juuri tuolla alalla on enemmän kiusauksia kuin joissakin muissa ammattiryhmissä.Ihminen on kuitenkin ihminen ja jos sitä "suitsutusta" saa tuolla taiteen saralla, niin kuinka herkästi sitä alkaa tulla sitä omankunnian etsintää? Itse en ole kokenut sitä uskovaisena ollessani. Ennen olin paljonkin esillä laulajana,yksin ja kuoroissa.
        Mutta en uskomisen takia ole jättänyt laulamista, vaan sairaus on vienyt sen mahdollisuuden.

      • totta?
        mitään ole saanut kirjoitti:

        Käsititkö tahallasi väärin kirjoitukseni? Uskon että ma-ria on ihan vilpittömästi kirjoittanut mitä on,
        kyllähän juuri tuolla alalla on enemmän kiusauksia kuin joissakin muissa ammattiryhmissä.Ihminen on kuitenkin ihminen ja jos sitä "suitsutusta" saa tuolla taiteen saralla, niin kuinka herkästi sitä alkaa tulla sitä omankunnian etsintää? Itse en ole kokenut sitä uskovaisena ollessani. Ennen olin paljonkin esillä laulajana,yksin ja kuoroissa.
        Mutta en uskomisen takia ole jättänyt laulamista, vaan sairaus on vienyt sen mahdollisuuden.

        En käsittänyt tahallani väärin kirjoitustasi, en vain vieläkään ymmärrä, minkä takia kysyit, "kumpi on tärkeämpää: uskominen vai mainen kunnia". Kukaan ei ole sanallakaan puolustellut maista kunniaa tässä ketjussa, joten nähdäkseni vedit sen ihan hatusta.

        Sanoit olleesi aikaisemmin paljon esillä laulajana. Tunsit varmasti oman sydämen tilasi silloin. Miltä olisi tuntunut seurakunnan armoneuvo siinä vaiheessa: "Sinulla on nyt vaara tulla oman kunnian tavoittelijaksi - lienee parasta kaikille, että lopetat laulamisen kokonaan."

        Tänään rajoitetaan muusikoiden uravalintoja. Huomenna ehkä kirjailijoiden. Mitä ylihuomenna? Miksi jatkuvasti halutaan kasata lisää "neuvoja" ihmisten niskaan ja unohtaa kokonaan omakohtainen sydämen usko?

    • ent vl

      Kiitän ma_ria:a asian esiinottamisesta.

      Se että musiikki aiheena herättää näin suuren kiinnostuksen ja pitkän viestiketjun, on kiinnostavaa. Olen kuluneiden vuosien aikana kuullut noita samoja perusteita musiikista joita PM kirjoitti, eikä asiassa ole juuri mitään uutta.
      Miksi juuri musiikki on se asia joka on ihmisiä viettelemässä, eikö mikään muu?

      Jos kaikki mikä on ulkopuolellani/sisiämmässäni, on vaarallista, niin silloin on vaarallista tulla tietämään kuka minä olen, millainen minä olen, millainen tämä Luojan luoma maailma on. Tähän asti kirjoitettuani kaikki vl-vakaumuksen omaavat muistavat kertomuksen syntiinlankeemuksesta, eli syntiinlankeemuksen seurausta on se että íhmisen elämä on vaikeaa, täynnä vaaroja ja sen vuoksi on parempi kilvoitella kohti luvattua päämäärää ja samalla osoittaa hyvin vähän kiinnostusta tämän maailman tarjouksia kohtaan.

      Mitenkä siis on ymmärrettävä tämä musiikin pelkääminen ja sen varominen?
      Sehän tarkoittaa sitä että musiikki on vaarallista, vaikka samalla lähes joka lauseessa muistetaan mainita ihmisen sydämen tila, joka on siis vaarallinen; että minulla voisi siis olla varottava asennne musiikkiin nähden.
      Samoin minulla voi olla huonoja ajatuksia ruoasta, rahasta lähimmäisistäni, työstä, jne; Lutherin ajatusta lainaten "...pelkään omaa sydäntäni enemmän kuin Turkin sulttaania";
      tarkoitus on siis pelätä itseään ja omia ajatuksiaan, jotta ei vain joutuisi harhaan. Tämä itsensä pelkääminen ja (sen samanaikainen rakastaminen) on mielestäni paradoksi, joka ei voi toteutua terveellä tavalla kenenkään elämässä.

      En voi ymmärtää että PM nostaa musiikin "maailmallisuuden" niin voimakkaasti esille, varsinkin kun samanaikaisesti sanotaan "me rakastamme musiikkia suurena Jumalan lahjana". Jos sitä rakastetaan niin miksi sitä sitten pelätään?

      Onko jonkin hyvän asian rakastaminen pelättävää?

      PS. Samalla kun suuret joukot vl ihmisiä kuuntelevat CD-levyjä tai käyvät tekemässä omia äänitteitä, he musiikin rakkautensa tähden eivät käy kuuntelemassä konsertteja paikan päällä, kuinka sen taidat selittää?

      • pakkula

        Tässä keskustelussa on muutaman kerran ihmetelty, miksi musiikista, miksi vain musiikista? Miksi ei myös muista elämän alueista? Vastaus on perin yksinkertainen, tämähän oli teemanumero. Mitä mieltä olisi yhden teeman numerossa ottaa esille kaikki muutkin maailman aiheet ja alueet? Kun musiikki on teemana, silloin puhutaan ja kirjoitetaan musiikista. Kun teemana on joku toinen aihe, silloin käsitellään sitä, nimenomaan sitä aihetta. Teemoja on ollut ja niitä tulee. Kun on teema, silloin kirjoitetaan siitä teemasta, muita aiheita käsitelään vain sen verran, kuin ne mahdollisesti sivuavat käsiteltävää teemaa.

        Kun käsitellän jotakin aihetta uskovaisten lehdessä, on aivan oikein ja luonnolista, että esille nostetaan siihen liittyvät hyvät ja huonot puolet. Niin on tässäkin tapauksessa tehty. Niin täytyykin tehdä.

        Vielä muutama sana Päivämiehen aihesuunnitelmasta.Siinä noudatetaan pitemmän ajan suunnittelua. En muista, miten pitkäksi ajaksi aiheet ja teemat suunnitellaan. On ainakin vuoden perioodilla suunnittelua, nytkin ilmoitettiin lehdessä, mitä on tulossa. Minkälaisia aiheita käsitellän alkavana kirkkovuotena. Siinä suunnittelussa selvitetään teemat, teemojen käsittely, keneltä pyydetään kirjoituksia ja muuta sellaista. Kaikki suunniteltu ei kuitenkaan toteudu, kaikkea ei saada käsikirjoituksena, jotakin tulee arvaamatta. Sellaistahan suunnittelu ja toteutus aina ovat.

        Lopuksi totean, että käsitykseni mukaan tämäkin musiikki numero jätti tarpeeksi väljän vapauden toteuttaa tarpeitaan ja tavoittteitaan. Siinä yksinkertaisesti vain valotettiin alueita, joissa sopii kulkea varoen. Osoitettiin niitä vaaran paikkoja. Oli ikäänkuin varotuskilpiä: Varokaa heikkoa jäätä. Kun on kymmeniin tuhansiin nousevatsta ihmisten joukosta, varmasti tällainen varotus on paikallaan. Tällaisia varotuksia on esitetty niin kauan, kuin muistan, minä muistan jo 1950 -luvulta sellaisia. Näissä ei ole mitään uutta tai ennen kuulumatonta. Olen kuullut myös käsittämättömiä varotuksia, mutta mielestäni parempi varottaa hiukan liian vähästä, kuin jättää aivan varottamatta.

        Vuorokausi sitten lupasin kertoa myös omista konserttikäynneistäni. Yleensä on vaikea niihin päästä, ei kovin kiinnostustakaan. Muutaman kerran olen kuitenkin oman seurakunnan kirkossa ollut kuuntelemassa, kun uskovaiset opiskelijat ovat konserttejaan pitäneet. Yhden kerran olen kuunnellut Weljiä samassa paikassa. Helsinngin tuomiokirkkoa menin kerran katsomaan, siellä oli menossa Kalevi Kiviniemen konsertti. Jäin kuuntelemaan, ostin jopa ohjelman, jota toiset seurueeni jäsenet eivät halunneet. Ohjelman olen tallettanut, ajattelen joskus toivoa silloin kuulematta jääneitä kappaleita radion toivekonserttiin. Kaikkista näistä konserteista on minulla myönteiset kokemukset. silti haluan olla varovainen, jos joskus saan tilaisuuden käydä jossakin konsertissa. Niitä ei ole tyystin kielletty, vaikka on varotettu. täm äkristilisyys ei ole konsertti kristillisyyttä.

      • ent vl
        pakkula kirjoitti:

        Tässä keskustelussa on muutaman kerran ihmetelty, miksi musiikista, miksi vain musiikista? Miksi ei myös muista elämän alueista? Vastaus on perin yksinkertainen, tämähän oli teemanumero. Mitä mieltä olisi yhden teeman numerossa ottaa esille kaikki muutkin maailman aiheet ja alueet? Kun musiikki on teemana, silloin puhutaan ja kirjoitetaan musiikista. Kun teemana on joku toinen aihe, silloin käsitellään sitä, nimenomaan sitä aihetta. Teemoja on ollut ja niitä tulee. Kun on teema, silloin kirjoitetaan siitä teemasta, muita aiheita käsitelään vain sen verran, kuin ne mahdollisesti sivuavat käsiteltävää teemaa.

        Kun käsitellän jotakin aihetta uskovaisten lehdessä, on aivan oikein ja luonnolista, että esille nostetaan siihen liittyvät hyvät ja huonot puolet. Niin on tässäkin tapauksessa tehty. Niin täytyykin tehdä.

        Vielä muutama sana Päivämiehen aihesuunnitelmasta.Siinä noudatetaan pitemmän ajan suunnittelua. En muista, miten pitkäksi ajaksi aiheet ja teemat suunnitellaan. On ainakin vuoden perioodilla suunnittelua, nytkin ilmoitettiin lehdessä, mitä on tulossa. Minkälaisia aiheita käsitellän alkavana kirkkovuotena. Siinä suunnittelussa selvitetään teemat, teemojen käsittely, keneltä pyydetään kirjoituksia ja muuta sellaista. Kaikki suunniteltu ei kuitenkaan toteudu, kaikkea ei saada käsikirjoituksena, jotakin tulee arvaamatta. Sellaistahan suunnittelu ja toteutus aina ovat.

        Lopuksi totean, että käsitykseni mukaan tämäkin musiikki numero jätti tarpeeksi väljän vapauden toteuttaa tarpeitaan ja tavoittteitaan. Siinä yksinkertaisesti vain valotettiin alueita, joissa sopii kulkea varoen. Osoitettiin niitä vaaran paikkoja. Oli ikäänkuin varotuskilpiä: Varokaa heikkoa jäätä. Kun on kymmeniin tuhansiin nousevatsta ihmisten joukosta, varmasti tällainen varotus on paikallaan. Tällaisia varotuksia on esitetty niin kauan, kuin muistan, minä muistan jo 1950 -luvulta sellaisia. Näissä ei ole mitään uutta tai ennen kuulumatonta. Olen kuullut myös käsittämättömiä varotuksia, mutta mielestäni parempi varottaa hiukan liian vähästä, kuin jättää aivan varottamatta.

        Vuorokausi sitten lupasin kertoa myös omista konserttikäynneistäni. Yleensä on vaikea niihin päästä, ei kovin kiinnostustakaan. Muutaman kerran olen kuitenkin oman seurakunnan kirkossa ollut kuuntelemassa, kun uskovaiset opiskelijat ovat konserttejaan pitäneet. Yhden kerran olen kuunnellut Weljiä samassa paikassa. Helsinngin tuomiokirkkoa menin kerran katsomaan, siellä oli menossa Kalevi Kiviniemen konsertti. Jäin kuuntelemaan, ostin jopa ohjelman, jota toiset seurueeni jäsenet eivät halunneet. Ohjelman olen tallettanut, ajattelen joskus toivoa silloin kuulematta jääneitä kappaleita radion toivekonserttiin. Kaikkista näistä konserteista on minulla myönteiset kokemukset. silti haluan olla varovainen, jos joskus saan tilaisuuden käydä jossakin konsertissa. Niitä ei ole tyystin kielletty, vaikka on varotettu. täm äkristilisyys ei ole konsertti kristillisyyttä.

        Jos teema, niin sitten kai synti pitäisi olla teemana, kun musiikkia ajattelee niiden kannalta joiden pitää olla varovainen musiikin kanssa.

        Eikö koko ihmiselämä pitäisi olla se asia josta ihmiset ovat osallisia eikä vain musiikki ja sen kuvitellut vaarat? Miten musiikki voi olla "heikoilla jäällä kulkemista"?
        VL-logiikan mukaan koko elämä on täynnä synnin vaaroja, ja koko elämä siis heikoilla jäillä kulkemista? Vl-ihminen pitää omaa elämäänsä vaikeana ja pelottavana asiana ja vain sen vuoksi että "vihollinen" voi hyökätä miltä suunnalta tahansa.

        Kirjoittajan ajatus kuvaa osuvasti vl:n yleistä ajattelua, kun hän kirjoittaa: "...silti haluan olla varovainen, jos joskus saan tilaisuuden käydä jossakin konsertissa. Niitä ei ole tyystin kielletty, vaikka on varotettu. tämä kristilisyys ei ole konserttikristillisyyttä."

        Muiikkia voi kuunnella, mutta ei konserteissa, tai kyllä joissakin konserteissa, mutta ei missä tahansa; tai kyllä itse asiassa aika monessa paikassa, mutta kuitenkin siihen liittyy vaaroja joista on hyvä olla tietoinen.

        Konserttikristillisyys on hauska paradokasaalinen käsite tässä yhteydessä, varsinkin kun ajattelee sitä musiikin määrää mitä vl ihmiset kuuntelevat ja josta he puhuvat, varsinkin kun tiedän että monet seuraavat aktiivisesti musiikkielämää sen monelta eri kantilta.

      • Blastus
        ent vl kirjoitti:

        Jos teema, niin sitten kai synti pitäisi olla teemana, kun musiikkia ajattelee niiden kannalta joiden pitää olla varovainen musiikin kanssa.

        Eikö koko ihmiselämä pitäisi olla se asia josta ihmiset ovat osallisia eikä vain musiikki ja sen kuvitellut vaarat? Miten musiikki voi olla "heikoilla jäällä kulkemista"?
        VL-logiikan mukaan koko elämä on täynnä synnin vaaroja, ja koko elämä siis heikoilla jäillä kulkemista? Vl-ihminen pitää omaa elämäänsä vaikeana ja pelottavana asiana ja vain sen vuoksi että "vihollinen" voi hyökätä miltä suunnalta tahansa.

        Kirjoittajan ajatus kuvaa osuvasti vl:n yleistä ajattelua, kun hän kirjoittaa: "...silti haluan olla varovainen, jos joskus saan tilaisuuden käydä jossakin konsertissa. Niitä ei ole tyystin kielletty, vaikka on varotettu. tämä kristilisyys ei ole konserttikristillisyyttä."

        Muiikkia voi kuunnella, mutta ei konserteissa, tai kyllä joissakin konserteissa, mutta ei missä tahansa; tai kyllä itse asiassa aika monessa paikassa, mutta kuitenkin siihen liittyy vaaroja joista on hyvä olla tietoinen.

        Konserttikristillisyys on hauska paradokasaalinen käsite tässä yhteydessä, varsinkin kun ajattelee sitä musiikin määrää mitä vl ihmiset kuuntelevat ja josta he puhuvat, varsinkin kun tiedän että monet seuraavat aktiivisesti musiikkielämää sen monelta eri kantilta.

        >> Jos teema, niin sitten kai synti pitäisi olla teemana, kun musiikkia ajattelee niiden kannalta joiden pitää olla varovainen musiikin kanssa.

      • ent vl
        Blastus kirjoitti:

        >> Jos teema, niin sitten kai synti pitäisi olla teemana, kun musiikkia ajattelee niiden kannalta joiden pitää olla varovainen musiikin kanssa.

        teema on miessäni sen vuoksi että synti näyttää olevan se asia joka vl-keskustelujen ytimessä elää.
        Sinänsä aiheellinen asia on puhua synnistä, se on asia jonka kohdalla kirkko enemmänkin vaikenee, en oikein kuule saarnoissa puhetta synnistä.

        Synnin pelko = musiikkia kohtaan tunnettu varovaisuus on jotakin samaa. Ettei vain joutuisi syntiin musiikkia harrastaessaan, ja sen kanssa tekemisissä ollessaan.

        Luen Raamatusta "Rakkaudessa ei ole pelkoa", minkä vuoksi pitäisi pelätä elämää ja sen kauneutta jota musiikki edustaa?

        PS. Blastuksen tapa keskustella miellyttää. Hyvää jatkoa

      • monipuolisesti
        pakkula kirjoitti:

        Tässä keskustelussa on muutaman kerran ihmetelty, miksi musiikista, miksi vain musiikista? Miksi ei myös muista elämän alueista? Vastaus on perin yksinkertainen, tämähän oli teemanumero. Mitä mieltä olisi yhden teeman numerossa ottaa esille kaikki muutkin maailman aiheet ja alueet? Kun musiikki on teemana, silloin puhutaan ja kirjoitetaan musiikista. Kun teemana on joku toinen aihe, silloin käsitellään sitä, nimenomaan sitä aihetta. Teemoja on ollut ja niitä tulee. Kun on teema, silloin kirjoitetaan siitä teemasta, muita aiheita käsitelään vain sen verran, kuin ne mahdollisesti sivuavat käsiteltävää teemaa.

        Kun käsitellän jotakin aihetta uskovaisten lehdessä, on aivan oikein ja luonnolista, että esille nostetaan siihen liittyvät hyvät ja huonot puolet. Niin on tässäkin tapauksessa tehty. Niin täytyykin tehdä.

        Vielä muutama sana Päivämiehen aihesuunnitelmasta.Siinä noudatetaan pitemmän ajan suunnittelua. En muista, miten pitkäksi ajaksi aiheet ja teemat suunnitellaan. On ainakin vuoden perioodilla suunnittelua, nytkin ilmoitettiin lehdessä, mitä on tulossa. Minkälaisia aiheita käsitellän alkavana kirkkovuotena. Siinä suunnittelussa selvitetään teemat, teemojen käsittely, keneltä pyydetään kirjoituksia ja muuta sellaista. Kaikki suunniteltu ei kuitenkaan toteudu, kaikkea ei saada käsikirjoituksena, jotakin tulee arvaamatta. Sellaistahan suunnittelu ja toteutus aina ovat.

        Lopuksi totean, että käsitykseni mukaan tämäkin musiikki numero jätti tarpeeksi väljän vapauden toteuttaa tarpeitaan ja tavoittteitaan. Siinä yksinkertaisesti vain valotettiin alueita, joissa sopii kulkea varoen. Osoitettiin niitä vaaran paikkoja. Oli ikäänkuin varotuskilpiä: Varokaa heikkoa jäätä. Kun on kymmeniin tuhansiin nousevatsta ihmisten joukosta, varmasti tällainen varotus on paikallaan. Tällaisia varotuksia on esitetty niin kauan, kuin muistan, minä muistan jo 1950 -luvulta sellaisia. Näissä ei ole mitään uutta tai ennen kuulumatonta. Olen kuullut myös käsittämättömiä varotuksia, mutta mielestäni parempi varottaa hiukan liian vähästä, kuin jättää aivan varottamatta.

        Vuorokausi sitten lupasin kertoa myös omista konserttikäynneistäni. Yleensä on vaikea niihin päästä, ei kovin kiinnostustakaan. Muutaman kerran olen kuitenkin oman seurakunnan kirkossa ollut kuuntelemassa, kun uskovaiset opiskelijat ovat konserttejaan pitäneet. Yhden kerran olen kuunnellut Weljiä samassa paikassa. Helsinngin tuomiokirkkoa menin kerran katsomaan, siellä oli menossa Kalevi Kiviniemen konsertti. Jäin kuuntelemaan, ostin jopa ohjelman, jota toiset seurueeni jäsenet eivät halunneet. Ohjelman olen tallettanut, ajattelen joskus toivoa silloin kuulematta jääneitä kappaleita radion toivekonserttiin. Kaikkista näistä konserteista on minulla myönteiset kokemukset. silti haluan olla varovainen, jos joskus saan tilaisuuden käydä jossakin konsertissa. Niitä ei ole tyystin kielletty, vaikka on varotettu. täm äkristilisyys ei ole konsertti kristillisyyttä.

        Mielestäni tämän ketjun esittämässä kritiikissä on ytimenä, että jos otetaan teema, sitä olisi sekä hyvän tavan että hengen mukaista käsitelä monipuolisesti. Nyt ei ole tehty niin, vaan on tarkoituksellisesti valittu vain niitä näkökantoja, joiden pohjalta uskovia muusikkoja on tuomittu ja vielä pahempaa, tämä yksipuolinen aiheen käsittely tulee kaikella todennäköisyydellä johtamaan toinen toisemme tuomitsemiseen. MIKÄ ON VASTOIN RAAMATUN YKSISELITTEISTÄ OPETUSTA!

        Siis ma_rian esille ottama huoli liittyy mielestäni nimenomaan siihen että PÄIVÄMIEHEN TIETOISESTI VALITSEMA EPÄASIALLINEN TYYLI RIKKOO ENTISESTÄÄN USKOVAISTEN VÄLISTÄ RAKKAUTTA.

        Siksi täällä itse kukin kirjoittelee enemmän ja vähemmän kiihtyneessä mielentilassa. OLEMME HÄTÄÄNTYNEITÄ JA HUOLISSAMME!

        Kirjoitit:
        "Lopuksi totean, että käsitykseni mukaan tämäkin musiikki numero jätti tarpeeksi väljän vapauden toteuttaa tarpeitaan ja tavoittteitaan. Siinä yksinkertaisesti vain valotettiin alueita, joissa sopii kulkea varoen. Osoitettiin niitä vaaran paikkoja."

        Tästä olen eri mieltä. Vapaus ja tarpeellinen väljyys olisi saatu esimerkiksi haastattelemalla jotakuta useista konsertoivista muusikoista, antamalla mahdollisuus keroa mahdollisista lähetysnäköaloista, joita esiintyminen, erityisesti hengellisen musiikin esittäminen, mitä erilaisimmissa tilanteissa erilaisten ihmisten keskellä avaa.

        Esimerkiksi se Paavalin kirjeen kohta, jossa todetaa, että Jumala pitää pystyssä hänetkin, jonka luulet lankeavan, olisi ollut vähintäänkin kohtuullinen vastipari kaikkien noiden heikkojen jäiden spekulaatioiden rinnalla. Entäs se leivisköjen moninkertaistamisjuttu, eikös ole aivan epäraamatullista kannustaa musiikillisesti lahjakkaita ihmisiä pitämään lahjansa vain kotiseurakunnan ilona, eikö leivisköjen moninkertaistaminen voisi tarkoittaa nimenomaan mahdollisimman suurelle kuulijajoukolle esiintymistä, mahdollisimman monen Jumalalle osoitetun kiitoksen aikaansaamiseksi.

        Joka tuntee Raamattua, tietää varmasti enemmänkin kohtia, joita ei yhteisössämme jostain syystä ole totuttu liittämään musiikin lahjan käyttöön. Olisiko aika ottaa Raamattu systemaattiseen käyttöön tässäkin asiassa, eikä tyytyä muutamien ydinhenkilöiden korvasyyhyn mukaiseen toisteluun?

        VAARAN PAIKOIKSI OLISI OLLUT VÄHINTÄÄNKIN KOHTUULLISTA HUOMAUTTAA SIITÄ SYNNIN HOUKUTUKSESTA, JOKA ON NIIN LÄHELLÄ TÄLLAISEN TEEMANUMERON JÄLKEEN: ÄLÄ SANO VÄÄRÄÄ TODISTUSTA LÄHIMMÄISESTÄSI KATTA MYÖS KEHOITUKSEN SELITTÄÄ ASIAT PARHAIN PÄIN.

        MITEN SELITÄMME OMISTA VALINNOISTA POIKKEVAT TOISTEN IHMISTEN VALINNAT? ONKO OIKEIN RUOKKIA PAHAN PUHUMISTA JA TUOMITSEVAA MIELTÄ?

        Lopuksi täytyy vielä vetää yhteen koko numeron henkeäkin: Kävikö niin, että musiikin teemanumeron pääviestiksi jää käteen uskomisen vaikeus ja ahdistavuus? Missä luottamus Jumalaan, missä vapaus ja riemu suurista lahjoista.

      • manteli
        ent vl kirjoitti:

        teema on miessäni sen vuoksi että synti näyttää olevan se asia joka vl-keskustelujen ytimessä elää.
        Sinänsä aiheellinen asia on puhua synnistä, se on asia jonka kohdalla kirkko enemmänkin vaikenee, en oikein kuule saarnoissa puhetta synnistä.

        Synnin pelko = musiikkia kohtaan tunnettu varovaisuus on jotakin samaa. Ettei vain joutuisi syntiin musiikkia harrastaessaan, ja sen kanssa tekemisissä ollessaan.

        Luen Raamatusta "Rakkaudessa ei ole pelkoa", minkä vuoksi pitäisi pelätä elämää ja sen kauneutta jota musiikki edustaa?

        PS. Blastuksen tapa keskustella miellyttää. Hyvää jatkoa

        Lisäisin vielä, että tässä musiikkiasiassa hyvin keskeinen synnin vaara on ryhtyä panettelemaan esimerkiksi musikaalisuuden lahjaansa laajasti käyttöön antavia uskovia.

        Tämä synti on yksiselitteiseti Raamatulla perusteltavissa synniksi, toisin kuin tämä kovin voimakkaasti ylläpidetty ajatus, että olisi kaikin keinoin pyrittävä kiertämään tilanteet, joissa on mahdollista joutua synnin houkutukseen. Syntihän elää meissä aina ja kaikkialla mukana. Jos ylläpidetään mielikuvaa, että synnin vaaran voi välttää pysymällä kotona tai käymällä seuroissa, ollaan vaarallisilla vesillä.

    • hävisi?

      Mihin Maria hävisi?

      Luulisi nyt jotain kommentoivan hänelle esitettyihin varsi asiallisiinkin kysymyksiin.

      • BOOSTAA

        EIKÄ EHDI LUKE HIENOJA AJATUKSIAMME?

    • tämä totuus
    • Matkaaja N.N.

      Päivämiestä - tuota SRK:n vankkumatonta pää-äänenkannattajaa - ei ole lupa yhdenkään uskovaisen arvostella.

      Nyt esitetty arvostelu ei siis voi olla oikean uskovaisen kirjoittamaa, vaan sen aina niin vaarallisen sielun vihollisen tuotoksia tuossa niin heikossa ihmismielessä.

      Jokainen uskovainen tietää, kuinka tällaisiin tapauksiin tulee suhtautua.

    • asiallinen_tuntija

      Kyllä klassinen musiikki on kautta aikain ollut se kulttuurin kanava, jonka tuotoksia on useimmissa kulttuureissa pidetty pyhinä ja jonka kautta nimenomaan Jumalaa on kunnioitettu ja ylistetty. Kirkkokunnat olivat suurimpia säveltäjien asiakkaita. En kertakaikkiaan ymmärrä, millainen histriasta ja säveltaiteesta täysin ignorantti ääliö voi väittää klassista musiikkia jotenkin turmelevaksi tai pahaksi?

      Virrethän ovat suoraa kehitystä klassisista linjoista, ja klassisesta musiikista (tosin erityisesti profaaniakentästä) ammentaa myös populaarimusiikki. Ymmärrän, että lestadiolaisten syvä vakaumus ei ehkä niele vaikkapa heviksi sovitettuja virsiä (vaikken niissäkään osaa kyllä mitään pahaa nähdä, tuovathan ne aatetta nuorille mielenkiintoisella tavalla lähelle), mutta että ei klassista musiikkia?

      Jos ei musiikistakaan nauttia saa, niin mitäpä iloja jää jäljelle?

      Pitäisiköhän teidän jo vihdoin kerätä joku addressi että saisitte tuollaiset homekorvatoimittajat ulos tärkeästä lehdestänne.

      • heti!

        Ilomielin olisin valmis allekirjoittamaan tällaisen adressin, jossa pyydettäisiin siirtämään toimittajasetä toisiin tehtäviin.

    • Moderaus
      • ERI HENKI

        Minusta tuo Niko-isän kysymys on niin ääliömäisen huonosti suunniteltu provo, että on aika huono vitsi tukkia tätä avausta viestilläsi.

        Hanki oma elämä ja perusta sille keskustelupalsta!

      • ma_ria
        ERI HENKI kirjoitti:

        Minusta tuo Niko-isän kysymys on niin ääliömäisen huonosti suunniteltu provo, että on aika huono vitsi tukkia tätä avausta viestilläsi.

        Hanki oma elämä ja perusta sille keskustelupalsta!

        Harmikseni jouduin itse tästä poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi muodotuneesta ketjusta sivuraiteelle ihan käytännön syystä. En kertakaikkiaan päässyt linjoille!!

        En siis ollut boostaamassa enkä peiton alla itkemässä väärinymmärretyksi tulemista!

        Mutta hyvin näyttää keskustelu ilman minuakin edenneen, luin vasta nyt sen kokonaan läpi. Toinen toistaan perustellumpia ja selkeämmin ajateltuja vastauksia. Itse kirjoitin avauksen tunteella ja huonosti jäsennellen, siitä tuli aivan aiheellistakin kritiikkiä ja jokunen väärinymmärryskin. Te vastaajat sen sijaan olitte tuoneet uusia näkökulmia (eri vinkkeleistä) ja pohtineet jo esitettyjä sellaisella kypsyydellä, että harvoin näkee. Mekö muka emme osaa keskustella asioista!

        Menisi viikko kivasti vastaillessa ja jatkaessa ajatuksia, mutta en edelleenkään ole käytännön ongelmista johtuen siihen tilaisuudessa. Jatketaan joskus, ehkä jostain toisesta aiheesta.

        Vaikka nämä näennäiset aiheet tietysti vaihtelevat niin kyllä itse käsitän, että aivan yksinkertaisista perusasioista niiden yhteydessä kuitenkin aina keskustellaan.

        Nimimerkki Eino, kirjoitit erityisen haastavasti. Jos jotain nyt kommentoisin, niin Sinun kirjoitustasi. Mutta en voi nyt, sen vaan sanon, että ajattelin hyvän tovin sen luettuani. Myös sitä, miksi ajattelen niin kuin ajattelen.

        Mutta kiitos, kiitos ja hyvää yötä kaikille!

        t. Maria

        ps. Emme ole ollenkaan niin eri mieltä asioista mitä jotkut täällä tulkitsevat. Käytämme vaan aika paljon eri ilmaisuja samoista asioista ja sovellamme välillä asioita aika vapaasti viitekehystä vaihdellen. Niissä ei aina pysy mukana vaikka olisi itse asiasta täsmälleen samaa mieltä.

        Jonkun pitäisi satsata nyt kunnolliseen käsitteidenmäärittelyoppaaseen. Miten olisi?

    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      51
      3746

    2. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      138
      2543

    3. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      18
      2521

    4. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      15
      1983

    5. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      16
      1446

    6. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      73
      1347

    7. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      106
      1334

    8. Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa

      Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks
      Lieksa
      153
      1053

    9. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      93
      1027

    10. Kuin sonnilauma

      Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon
      Kuhmo
      21
      988
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt