rattijuopumus?

Kysymys ei ole selittelystä vaan totuudesta. Olen ottanut alkoholia 1,5 h autolla ajon jälkeen 10 cl, 35%. Mutta Suomi-valtiossa epäillään pahinta. Haen totuutta ja oikeutta, mutta sitä ei tässä valtiossa näytä kirveelläkään saavan. Poliisi tekee virheitä, vääriä epäilyksiä. Tämän tapauksen mukaaan jokainen autoa ajanut voitaisiin käräyttää kapakasta tai kotoa ja kortti pois, jos on 0,5 promillea tai yli. Ei tunnu oikeudenmukaiselta toiminnalta ja on kohtuuntonta, että verikokeita otetaan vasta 3h ajon jälkeen eikä aiemmin.Onko kenelläkään kokemusta, minkälaisia lausunnot ovat? Tulkitaanko tuloksia sen mukaan milloin on ajanut vaiko vaan mittaushetkestä eteenpäin?

tarkka kirjoitti:

Kysymys ei ole selittelystä vaan totuudesta. Olen ottanut alkoholia 1,5 h autolla ajon jälkeen 10 cl, 35%. Mutta Suomi-valtiossa epäillään pahinta. Haen totuutta ja oikeutta, mutta sitä ei tässä valtiossa näytä kirveelläkään saavan. Poliisi tekee virheitä, vääriä epäilyksiä. Tämän tapauksen mukaaan jokainen autoa ajanut voitaisiin käräyttää kapakasta tai kotoa ja kortti pois, jos on 0,5 promillea tai yli. Ei tunnu oikeudenmukaiselta toiminnalta ja on kohtuuntonta, että verikokeita otetaan vasta 3h ajon jälkeen eikä aiemmin.Onko kenelläkään kokemusta, minkälaisia lausunnot ovat? Tulkitaanko tuloksia sen mukaan milloin on ajanut vaiko vaan mittaushetkestä eteenpäin?

Lue lisää

Joku on sinut käräyttänyt ja poliisi toimii sen mukaan. Joku on sanonut tarkan kellonajan, milloin on nähnyt sinun autolla ajaneen hänen mielestään päissään. Sitten poliisilla on velvollisuus tutkia ilmoitettua rikosta, joka sille on ilmoitettu. Poliisi tulee ja vie sinut verikokeeseen ja sitten tuloksista selvitetään paljonko veressäsi on ollut alkoholia siihen kellon aikaan, kun joku on nähnyt sinun ajavan autolla. Eli suoritetaan ns. takaisinlaskenta.

Tuomio tulee aikanaan sen perusteella, jos oli alkoholia veressä yli sallitun. Tai sitten syyttämättäjättämispäätös tai esitutkinta lopetetaan siinä vaiheessa, kun testi näyttää nollaa tai alle sallitun.

tarkka kirjoitti:

Kysymys ei ole selittelystä vaan totuudesta. Olen ottanut alkoholia 1,5 h autolla ajon jälkeen 10 cl, 35%. Mutta Suomi-valtiossa epäillään pahinta. Haen totuutta ja oikeutta, mutta sitä ei tässä valtiossa näytä kirveelläkään saavan. Poliisi tekee virheitä, vääriä epäilyksiä. Tämän tapauksen mukaaan jokainen autoa ajanut voitaisiin käräyttää kapakasta tai kotoa ja kortti pois, jos on 0,5 promillea tai yli. Ei tunnu oikeudenmukaiselta toiminnalta ja on kohtuuntonta, että verikokeita otetaan vasta 3h ajon jälkeen eikä aiemmin.Onko kenelläkään kokemusta, minkälaisia lausunnot ovat? Tulkitaanko tuloksia sen mukaan milloin on ajanut vaiko vaan mittaushetkestä eteenpäin?

Lue lisää

minulta otettiin kortti pois käräjille asti, epäilty rattijuopumus yöllä n.klo 3, aamulla vasta putkaan. Kyl poliisillakin tapahtuu aika mielivaltaisia kömmähdyksiä.

Sinun tilanteessa varmaan verikokeen ottamisen syy on että onko promilles nousussa vai laskussa, vähäinen määrä voi olla kumminpäin vain= näyttö ei riitä, ellet itse sano että humalassa tunsin itseni olevan jo ajaessani.

Sul muuta hätää ku ei sitä korttia nyt, ja voit toki kysyä sitä takaisin, ainakin siihen asti kunnes on verikoe tutkinta selvä. Vaan eihän ne anna tietenkään, on se sellaisia epeleitä.

Kortti lähtee ja tulee syyte rattijuopumuksesta ja mahdollisesti pitkä oikeusprosessi. Poliisi harvoin jättää syyttämättä rattijuopumustapauksia. Todistaja pelastaa tilanteen, mutta kortti on kuivilla ties kuinka kauan. Verikoetestikään ei välttämättä auta tai anna oikeaa tulosta...
Ihmeellinen lainsäädäntö, pitäisiköhän sitä muuttaa???

Joo, tässähän on kyseessä se klassinentapaus, että kaunaa kantava naapuri soittaa vaikkei aihetta olisikaan eli väite jonkun ajamisesta humalassa, mutta siihen ei riitä pelkkä väite, koska esitutkintalain 3lku 3§ sanoo ettei esitutkintaa saa aloittaa pelkän väitteen perusteella, vaan pitää olla jotain konkreettista todistetta rikoksesta eli naapurin pitää pystyä osoittaan humalatila ja poliisit eivät saisi puhalluttaa jälkikäteen ja jos puhalluttaa, heidän pitää osoittaa rattijuopumus takaisinlaskennalla ja jos autoa kuljettanut sanoo, ettei ole ajanut humalassa, vaan on nauttinut alkoholia vasta ajon jälkeen, niin poliisien on ensin osoitettava tämä valheeksi ja sitten vasta ryhdyttävä vaadittuihin toimenpiteisiin.

Tässä lainkohta: 3 §
Rattijuopumus

[b]Joka kuljettaa (huomioikaa, että 1mom sanoo KULJETTAA eli saadaan ajosta kiinni, mutta 2mom taas ilmaisee ajon jälkeen, eli tavallaan 1mom ilmaisee sen, että humalatila on ollut todistettavissa, mikään epämääräinen väite ei siis pitäisi riittää)[/b] moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua

1) nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana [b]tai sen jälkeen[/b] on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,25 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai

2) käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut,

on tuomittava rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Käkriäinen kirjoittelee aivan satuja. Esitutkintalain mukaan esitutkintaan on ryhdyttävä, kun esitutkintaviranomaiselle tehdyn ilmoituksen perusteella, tai MUUTEN on syytä epäillä, että rikos on tehty. ETL 3:3 §.
Eli, mikä tahansa kelpaa, kunhan on syytä epäillä. Mitään konkreettista todistetta ei vaadita, eikä naapurin tarvitse osoittaa mitään. Hän kertoo syyn ja poliisi ratkaisee, aloitetaanko esitutkinta.
Epäillyn kohteen on poliisin vaatimuksesta Pakkokeinolain 9:2 §:n mukaan puhallettava poliisin laitteeseen, jos kieltäytyy niin hänelle suoritetaan henkilönkatsastus, mihin ei tarvita pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöstä.
Eli, käytännössä viedään verikokeeseen ja koe otetaan tarvittaessa väkisin. Niin kovaa vastarintaa ei vielä kukaan ole pystynyt tekemään, ettei verikoetta olisi saatu otetuksi.
Jos naapuri tekee ilmoituksen poliisille ilkeyttään, tai valheellisesti kostotarkoituksessa, vaikka syytä ei olisi, niin silloin hän syyllistyy väärään ilmiantoon.

17-7 kirjoitti:

Käkriäinen kirjoittelee aivan satuja. Esitutkintalain mukaan esitutkintaan on ryhdyttävä, kun esitutkintaviranomaiselle tehdyn ilmoituksen perusteella, tai MUUTEN on syytä epäillä, että rikos on tehty. ETL 3:3 §.
Eli, mikä tahansa kelpaa, kunhan on syytä epäillä. Mitään konkreettista todistetta ei vaadita, eikä naapurin tarvitse osoittaa mitään. Hän kertoo syyn ja poliisi ratkaisee, aloitetaanko esitutkinta.
Epäillyn kohteen on poliisin vaatimuksesta Pakkokeinolain 9:2 §:n mukaan puhallettava poliisin laitteeseen, jos kieltäytyy niin hänelle suoritetaan henkilönkatsastus, mihin ei tarvita pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöstä.
Eli, käytännössä viedään verikokeeseen ja koe otetaan tarvittaessa väkisin. Niin kovaa vastarintaa ei vielä kukaan ole pystynyt tekemään, ettei verikoetta olisi saatu otetuksi.
Jos naapuri tekee ilmoituksen poliisille ilkeyttään, tai valheellisesti kostotarkoituksessa, vaikka syytä ei olisi, niin silloin hän syyllistyy väärään ilmiantoon.

Lue lisää

Duoda duoda, antaapa kansan taaskin päättää kumpi tässä valehtelee. Esitutkintalain 3 lku 3§;" 3 §
Esitutkinnan toimittaminen

Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, [b]että rikos on tehty[/b].

Ennen (HUOM. TUOSSA LUKEE ENNEN) esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten,[b] että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan[/b] (HUONOO KUN TÄÄLLÄ EI KOROSTUKSET TOIMI, MUTTA T O I V O T T A V A S T I OMAAT hiukankaan lukutaitoa ja ymmärtämistä?) ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.

Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä".

Nyt sitten, mitä tarkoitetaan noilla ja jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ketään ei saa kuullustella tai muutoinkaan kohdella syyllisenä, ennen kuin on varmistettu KONKREETTTISESTI RIKOKSEN TAPAHTUNEEN, eli väite, että joku olisi tehnyt rikoksen, ei riitä esitutkinnan aloittamista.

Miksi jätät pois väitteistäsi sellaisen asian pois joka ilmaisee tämän? Taidat itse valehdella ja olet todella niin tyhmä kuin aavistelinkin, koska typeränä alat väittään sellaisesta asiasta josta on netistä löydettävissä faktaa alle 0.5. sekunnissa

Täh, oletko aivan dille ? Kun kirjoitin, että poliisi ratkaisee, niin tietysti mainitsemasi seikat otetaan huomioon tehtäessä päätöstä aloitetaanko esitutkinta, vai ei. Eivät ne poliisi nyt niin hoopoja ole, mitä jatkuvasti mainostat.

17-7 kirjoitti:

Täh, oletko aivan dille ? Kun kirjoitin, että poliisi ratkaisee, niin tietysti mainitsemasi seikat otetaan huomioon tehtäessä päätöstä aloitetaanko esitutkinta, vai ei. Eivät ne poliisi nyt niin hoopoja ole, mitä jatkuvasti mainostat.

Lue lisää

Kuuleppas nyt foppa, jos joku tässä on dille ja luetun ymmärtäminen kateissa, niin se olet sinä.

Missä väitin ettei poliisi ratkaise sillä vähäisellä järjellä mikä onkin kulloinkin käytössä?

Siis ennen edes esitutkinnan aloittamista, eli verikokeeseen viemistä tässä tapauksessa, niin poliisien on selvitettävä ONKO PERUSTEITA ALOITTAA esitutkinta eli heidän pitää ensin laskennallisesti selvitettävä ja/tai jos on todistaja epäillyn sanomisen osoittavan asian kuin hän sanoo, niin esitutkintaa ei saa, eikä muitakaan toimia tehdä ja tähän antaa oikeuden SYYTTÖMYYSOLETTAMA joka on myöskin laissa, eli ajokortinkin (kansalaisen omaisuutta ja jota suojaa perustuslaki) ottaminen haltuun, on siis lainvastainen toimenpide.

Kun esimerkiksi viedään verikokeeseen, otetaan ajokortti haltuun (laitonta), niin ne on jo esitutkintaa ja silloin ilmaistaan "on syytä epäillä".

Kuten tässä asiassa myöhemmin , 3 viikkoa kantoi syyllisyysleimaa, että ei ollut syyllistynyt rikokseen.

Sinulta on todellakin on unohtunut lukea perustuslain 1lku 2§ 3mom, lueppas se nyt ensiksi ja tule sitten inttämään kukkua.

Jo aikaisemmin juridiikkapellenä aloit luetteleen kaikkea mahdollista oikeustieteellistä (juridiikka) hölynpölyä millä ei ole lain kanssa muuta tekemistä kuin laki-sana ja laki on täysin eri asia kuin rikosoikeus, johon myöskin idioottina viittasi, josko saisit siittä pontta sanoillesi.

Pelle olet foppa, tai joku muu nettipoliisipelle.

Menisitkö imeen tuttiasi ja anna viisaampiesi keskustella rauhassa.

Vakiohäirikkö menetti nyt malttinsa, eikä ensimmäistä kertaa.

jurristi kirjoitti:

Vakiohäirikkö menetti nyt malttinsa, eikä ensimmäistä kertaa.

Ai niinkö? Miksi sinut sitten pitäisi luokitella? Ammattipellepoliisiksiko?

En tiennytkään, että maltin menettämistä on se, kun sanoo idiooteille kuinka ne asiat oikeasti ovat, eikä niin kuin pellepoliisit luulevat?

No näin tämäkin asia selvisi, että pellejä siellä on useampikin.

*****Missä väitin ettei poliisi ratkaise sillä vähäisellä järjellä mikä onkin kulloinkin käytössä?*****

Hah, hah, vakiohäirikkö luulee poliisiksi. Tutkinnanjohtajat ovat nykyään lähes järjestään oikeustieteen, tai hallintotieteen maistereita. Ehkä he vuosikymmeniä esitutkinnan aloituspäätöksiä tehneinä ovat jo ainakin hajuilla, miten menetellään.
Ehkä Karpaattien nerokin pyörisi haudassaan, kun kuulisi Käkriäisen erinomaisesta laintuntemuksesta.

Mietein tässä, että kumpiko on se vakiohäirikkö, sekö jolla ei ole hajuakaan kuinka lain mukaan (siis julkisen vallan on noudatettava lakia tarkoin, myöskin perustuslakia, PL 1lku 2§ 3mom) pitää toimia, vaiko se joka trollaa häiriköiden palstaa, kumpi omasta mielestäsi sopii sinuun parhaiten?

Lainaus ja kysymys, kumpi tämän lain mukaan päättää esitutkintatoimista, paikalle tullut poliisi vaiko tutkinnanjohtajana toimiva ylempi POLIISI, vai ottaako rivipoliisi yhteyttä syyttäjään, joka toimi myös tutkinnanjohtajana poliisirikollisen osalta? "Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä" kyseinen kohta on siis tästä: "Esitutkintalain 3 lku 3 §
Esitutkinnan toimittaminen"

Hoh, hoijaa tätä Käkriäisen/vakiohäirikön jargonia, kun asioista ei tiedetä mitään, on ehkä joku helvetin keittiöjuristi. Tulee väistämättä mieleen Matti Yrjölän tokaisu tv:ssä EM-kisojen kuulakilpailun jälkeen. ´Suomalaisen työntäjän suoritus oli kuin olisi lasta vienyt paskalle.´ Ei tutkinnanjohtaja ole mikään ´ylempi poliisi´ vaan kentällä olevien poliisien esimies. Isoissa taloissa on kymmeniä tutkinnanjohtajia ja heillä on myös esimiehensä. Esitutkintalain mukaan tutkinnanjohtaja JOHTAA esitutkintaa, mutta ei välttämättä päätä esitutkinnan aloittamisesta, vaikka pykälässä näin kerrotaan, sillä poliisissa ylempi esimies voi aina muuttaa alaisensa tekemän päätöksen. Samoin, kuin armeijassa eversti muuttaa kapteenin päätöksen, tai pääministeri alaisensa ministerin.

Eikä kentällä oleva rivipoliisi ota yhteyttä enempää tutkinnanjohtajaan, kuin syyttäjäänkään. Mahdolliset päätökset tutkinnan aloittamisesta ja kuka tutkii, tai toimii tutkinnanjohtajana tehdään vasta sen jälkeen, kun kentällä ollut rivipoliisi on tapahtuman/rikoksen kirjannut tiedostoihin. Molemmat, niin tutkinnanjohtajat, kuin syyttäjätkin tekevät pääsääntöisesti virka-aikaa, kun taas rikokset tapahtuvat yleensä virka-ajan ulkopuolella. Koko Suomea järisyttävien isojen rikosten varalta on olemassa päivystys. Poliisissa päivystää pidättämiseen oikeutettu virkamies ja syyttäjälaitoksessa joku vuorossa oleva syyttäjä.

Tutkintapyynnöt tai kirjalliset rikosilmoitukset menevät tutkintatoimiston/-osaston päällikön päätettäväksi. Hän päättää, aloitetaanko tutkinta ja kuka hänen alaisensa tutkinnanjohtaja johtaa tutkintaa.

J.ab.käkriäinen kirjoitti:

Duoda duoda, antaapa kansan taaskin päättää kumpi tässä valehtelee. Esitutkintalain 3 lku 3§;" 3 §
Esitutkinnan toimittaminen

Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, [b]että rikos on tehty[/b].

Ennen (HUOM. TUOSSA LUKEE ENNEN) esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten,[b] että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan[/b] (HUONOO KUN TÄÄLLÄ EI KOROSTUKSET TOIMI, MUTTA T O I V O T T A V A S T I OMAAT hiukankaan lukutaitoa ja ymmärtämistä?) ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.

Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä".

Nyt sitten, mitä tarkoitetaan noilla ja jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ketään ei saa kuullustella tai muutoinkaan kohdella syyllisenä, ennen kuin on varmistettu KONKREETTTISESTI RIKOKSEN TAPAHTUNEEN, eli väite, että joku olisi tehnyt rikoksen, ei riitä esitutkinnan aloittamista.

Miksi jätät pois väitteistäsi sellaisen asian pois joka ilmaisee tämän? Taidat itse valehdella ja olet todella niin tyhmä kuin aavistelinkin, koska typeränä alat väittään sellaisesta asiasta josta on netistä löydettävissä faktaa alle 0.5. sekunnissa

Lue lisää

Lyhyt kommentti tähän; tottakai syyttömyysolettama täytyy olla voimassa aina siihen asti, kunnes oikeudessa tuomitaan tai ollaan tuomitsematta. Henkilö on siihen asti rikoksesta "epäilty", ellei rikosepäily poistu ennen oikeudenkäyntiä syystä tai toisesta.

Mitä tulee esitutkintaan, kyllä riittävä rikosepäily riittää siihen, että esitutkinta saadaan ja pitääkin suorittaa. Sen suorittamiseen poliisilla on käytössä pakkokeinot.

Tästähän oli hyvä esimerkki Rauramon tapaus, missä todistaja näki hänen poistuvan ravintolasta autollaan, epäili ajokuntoa ja soitti hätäkeskukseen. Poliisit saivat hänet kiinni ja verikokeisiin vasta tunteja myöhemmin, Rauramo kiisti epäilyn ja vetosi jälkinauttimiseen.

Ajokortti tosiaan lähti, Rauramo vietiin verikokeisiin ja syytettiin törkeästä rattijuopumuksesta. Poliisin heikon esitutkinnan ja viivyttelyn takia tosin kävi niin, että rattijuopumussyyte kumottiin näytön puutteen vuoksi ja Rauramo sai sakkotuomion ainoastaan niskoittelusta poliisia vastaan.

Jyrki Virolainen (professori, emeritus) avasi asiaa hienosti blogissaan, poimin sieltä yhden kohdan tähän väittelyyn liittyen:

http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2011/01/381-liikuntajohtajan-rattijuopumussyyte.html

///

12. Rattijuopumusjutuissa tehdään varsin usein väite jälkinauttimisesta, koska se on helppo tehdä, jos epäiltyä ei tavata auton ratista. Kuten oikeuskäytäntö on osoittanut, väitteeseen on syytä suhtautua yleensä varauksella. Syyttäjällä on todistustaakka siitä, ettei väite pidä paikkaansa. Syyttäjää velvoittava todistustaakka ei kuitenkaan ole niin ankara, että hänen tulisi esittää asiasta varma tai edes ilmeinen näyttö. Riittää, että syyttäjä esittää sellaista näyttöä, jonka valossa jälkinauttimisväitettä voidaan pitää epätodennäköisenä. Rikosjutuissa kaikista syytettä tukevista seikoista ei edellytetä yhtä vahvaa näyttöä.

jurristi kirjoitti:

Hoh, hoijaa tätä Käkriäisen/vakiohäirikön jargonia, kun asioista ei tiedetä mitään, on ehkä joku helvetin keittiöjuristi. Tulee väistämättä mieleen Matti Yrjölän tokaisu tv:ssä EM-kisojen kuulakilpailun jälkeen. ´Suomalaisen työntäjän suoritus oli kuin olisi lasta vienyt paskalle.´ Ei tutkinnanjohtaja ole mikään ´ylempi poliisi´ vaan kentällä olevien poliisien esimies. Isoissa taloissa on kymmeniä tutkinnanjohtajia ja heillä on myös esimiehensä. Esitutkintalain mukaan tutkinnanjohtaja JOHTAA esitutkintaa, mutta ei välttämättä päätä esitutkinnan aloittamisesta, vaikka pykälässä näin kerrotaan, sillä poliisissa ylempi esimies voi aina muuttaa alaisensa tekemän päätöksen. Samoin, kuin armeijassa eversti muuttaa kapteenin päätöksen, tai pääministeri alaisensa ministerin.

Eikä kentällä oleva rivipoliisi ota yhteyttä enempää tutkinnanjohtajaan, kuin syyttäjäänkään. Mahdolliset päätökset tutkinnan aloittamisesta ja kuka tutkii, tai toimii tutkinnanjohtajana tehdään vasta sen jälkeen, kun kentällä ollut rivipoliisi on tapahtuman/rikoksen kirjannut tiedostoihin. Molemmat, niin tutkinnanjohtajat, kuin syyttäjätkin tekevät pääsääntöisesti virka-aikaa, kun taas rikokset tapahtuvat yleensä virka-ajan ulkopuolella. Koko Suomea järisyttävien isojen rikosten varalta on olemassa päivystys. Poliisissa päivystää pidättämiseen oikeutettu virkamies ja syyttäjälaitoksessa joku vuorossa oleva syyttäjä.

Tutkintapyynnöt tai kirjalliset rikosilmoitukset menevät tutkintatoimiston/-osaston päällikön päätettäväksi. Hän päättää, aloitetaanko tutkinta ja kuka hänen alaisensa tutkinnanjohtaja johtaa tutkintaa.

Lue lisää

Hassua, osaat kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä, mutta et ymmärrä luettavaa tekstiä, laitanko lainkohdan uudestaan ja perustuslainkohdan?

Ei kun laitankin tämän: "Komisario
Johdanto | Työtehtävät | Työpaikat | Työn vaatimukset | Koulutus | Kelpoisuusehdot | Palkkaus | Työmarkkinatiedot | Lisäaineistot | Lähinimikkeet

Johdanto

Komisario kuuluu poliisipäällystöön ja johtaa oman yksikkönsä toimintaa. Komisariot työskentelevät paikallispoliisissa, keskusrikospoliisissa ja suojelupoliisissa. Työ vaatii käytännön johtamis- ja esimiestaitoja sekä kykyä tehdä vastuullisia ratkaisuja nopeastikin.
Työtehtävät

Komisario ja rikoskomisario ovat Suomen poliisin päällystövirkoja, joissa keskeinen tehtävä on toimia tutkinnanjohtajana tai yleisjohtajana omalla alueellaan. Rikoskomisario toimii useimmiten vaativissa rikostutkintatehtävissä.

Komisario johtaa vastuullaan olevan yksikön toimintaa sekä vastaa yksikön toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Tehtäviin kuuluu yksikön toiminnan päivittäinen johtaminen sekä yksikön voimavarojen, esimerkiksi henkilöstön kohdentaminen.

Komisariolla on myös vastuu poliisin kenttä- ja tutkintatehtävistä ja niiden onnistumisesta. Vaativissa poliisitoiminnallisissa tilanteissa, kuten panttivanki- ja piiritystilanteissa, komisario toimii tilanteen yleis- tai kenttäjohtajana kantaen päävastuun poliisin toiminnasta ja sen onnistumisesta. Tällaisissa tilanteissa johto-organisaatio voi vaihtua tilanteiden vaativuuden mukaan.

Rikospoliisissa ja kentän tutkintayksiköissä komisariot ja rikoskomisariot sekä ylikomisariot toimivat rikostutkinnan johtajina. Tutkinnanjohtajina he vastaavat tutkinnan etenemisestä, suuntaavat ja linjaavat tutkintaa ja vastaavat tutkintataktisista valinnoista. Lisäksi he vastaavat usein myös rikostiedottamisesta.

Vain poliisin päällystöön kuuluvilla on oikeus vahvimpien poliisille kuuluvien pakkokeinojen käyttöön, joita ovat pidättäminen, matkustuskielto, takavarikko ja kotietsintä. Nämä edellyttävät komisarion tai muun päällystöön kuuluvan virkamiehen päätöstä.

Päällystöön kuuluvat antavat lausuntoja sekä laativat yksikön vastineita erilaisiin kanteluihin ja valituksiin. Tämä voi viedä suurenkin osan työajasta. Lisäksi päällystöllä on koulutustehtäviä lakimuutosten, ministeriön ohjeiden ja muiden kulloinkin ajankohtaisten asioiden vuoksi.

Komisarion työstä pääosa on toimistotyötä, mutta johtaessaan kenttätehtäviä tai vaativan rikosjutun tutkintaa, komisario saattaa työskennellä myös jonkin verran ulkona kentällä. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa ja viestintävälineitä.

Työ on enimmäkseen päivätyötä normaalin virka-ajan ja työviikon puitteissa. Työhön voi kuulua myös vuorotyötä sekä viikonloppu- tai iltatyötä.
Työpaikat

Poliisin organisaation eri yksiköt.
Työn vaatimukset

Komisariolta vaaditaan hyviä työn organisoinnin, suunnittelun ja johtamisen taitoja sekä erittäin hyvää poliisin taktiikan ja toimivaltuuksien hallintaa.

Työssä tarvitaan hyvää esiintymiskykyä sekä erityisesti kykyä innostaa, kannustaa, motivoida ja sitouttaa alaisia.

Esimiehenä komisarion on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Komisarion työ edellyttää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta sekä erittäin vahvaa halua ja kykyä ottaa ja kantaa vastuuta.

Työvuoron tai -päivän tapahtumia ei tyypillisimmillään voi ennakoida, niinpä joustavuus ja erilaisten yllättävienkin tilanteiden hallinta ovat tarpeen.

Tilanteiden äkillisyys vaatii nopeita ja oikeita ratkaisuja. Nopea reagointikyky yhdistettynä rauhallisuuteen on välttämätön.

Komisario kantaa vastuun ratkaisuistaan, usein päätökset vaikuttavat suoraan alaisten työturvallisuuteen sekä kansalaisten hyvinvointiin.

Poliisipäällystöön kuuluvien on huolehdittava alaistensa hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä alaisten osaamisen jatkuvasta ylläpidosta ja kehittämisestä. Tarvittaessa myös traumojen jälkipuinti on hallittava.
Koulutus

Poliisin koulutus tapahtuu Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.

Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden päällystövirkoihin, esimerkiksi komisarioksi tai ylikomisarioksi.

Poliisi (ylempi AMK) -koulutukseen voivat hakea seuraavat poliisikoulutuksen suorittaneet henkilöt, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus sisäisen turvallisuuden alalla: poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet; henkilöt, jotka ovat suorittaneet aiemman poliisin peruskoulutuksen ja sen lisäksi jonkin korkeakoulututkinnon; poliisin perustutkinnon suorittaneet henkilöt.

Ne poliisin peruskoulutuksen suorittaneet henkilöt, joilla ei ole korkeakoulututkintoa ja jotka valitaan poliisi (ylempi AMK) -koulutukseen, suorittavat ensin 45 opintopisteen laajuisen poliisi (AMK) -muuntokoulutuksen.

Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Komisariolta ja rikoskomisariolta edellytetään poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen".

AI nii sorry, tiedot täältä: http://www.ammattinet

Kommenttinavaan kirjoitti:

Lyhyt kommentti tähän; tottakai syyttömyysolettama täytyy olla voimassa aina siihen asti, kunnes oikeudessa tuomitaan tai ollaan tuomitsematta. Henkilö on siihen asti rikoksesta "epäilty", ellei rikosepäily poistu ennen oikeudenkäyntiä syystä tai toisesta.

Mitä tulee esitutkintaan, kyllä riittävä rikosepäily riittää siihen, että esitutkinta saadaan ja pitääkin suorittaa. Sen suorittamiseen poliisilla on käytössä pakkokeinot.

Tästähän oli hyvä esimerkki Rauramon tapaus, missä todistaja näki hänen poistuvan ravintolasta autollaan, epäili ajokuntoa ja soitti hätäkeskukseen. Poliisit saivat hänet kiinni ja verikokeisiin vasta tunteja myöhemmin, Rauramo kiisti epäilyn ja vetosi jälkinauttimiseen.

Ajokortti tosiaan lähti, Rauramo vietiin verikokeisiin ja syytettiin törkeästä rattijuopumuksesta. Poliisin heikon esitutkinnan ja viivyttelyn takia tosin kävi niin, että rattijuopumussyyte kumottiin näytön puutteen vuoksi ja Rauramo sai sakkotuomion ainoastaan niskoittelusta poliisia vastaan.

Jyrki Virolainen (professori, emeritus) avasi asiaa hienosti blogissaan, poimin sieltä yhden kohdan tähän väittelyyn liittyen:

http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2011/01/381-liikuntajohtajan-rattijuopumussyyte.html

///

12. Rattijuopumusjutuissa tehdään varsin usein väite jälkinauttimisesta, koska se on helppo tehdä, jos epäiltyä ei tavata auton ratista. Kuten oikeuskäytäntö on osoittanut, väitteeseen on syytä suhtautua yleensä varauksella. Syyttäjällä on todistustaakka siitä, ettei väite pidä paikkaansa. Syyttäjää velvoittava todistustaakka ei kuitenkaan ole niin ankara, että hänen tulisi esittää asiasta varma tai edes ilmeinen näyttö. Riittää, että syyttäjä esittää sellaista näyttöä, jonka valossa jälkinauttimisväitettä voidaan pitää epätodennäköisenä. Rikosjutuissa kaikista syytettä tukevista seikoista ei edellytetä yhtä vahvaa näyttöä.

Lue lisää

Joo joo, jyrki virolainen plogistina saa kirjoittaa mitä tahansa, mutta pitääkö hänenkään kirjoitelmansa paikkansa? Esim. hän ei edes millään tavalla yksityisenparkkivalvonnan virka-anastukseen osannu kommentoida mitään ja kko teki nahkapäätöksen vedoten sopimuslakiin, vaikka kyse on selkeästä virkavallan anastuksesta koska pysäköinninvalonta lain mukaan kuuluu selkeästi vain viranomaisille, että siinä se "emerituksen" tietotaito oli.

Syyttäjän pitää osoittaa kiistattomasti, todisteluin, että aihetodistein epäillyn, siis syyttömyysolettama pysyy aina oikeusistunnossakin loppumetreille asti, syyllistyneen rikokseen, vaikkakin suomessa on pikkuhiljaa hivutettu käytäntöä, ja onkin jo useimmissa tapauksissa (yleisesti käytössä myös poliiseissa), että syytön joutuu todistaan syyttömyytensä, eli poliisin tutkintansa perusteella ja syyttäjänkin myös, että syytetyn sanominen ei pidä paikkansa.

Näillä mennään, vaikka haluaisitte muuta.

Juutas.käkriäinen kirjoitti:

Hassua, osaat kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä, mutta et ymmärrä luettavaa tekstiä, laitanko lainkohdan uudestaan ja perustuslainkohdan?

Ei kun laitankin tämän: "Komisario
Johdanto | Työtehtävät | Työpaikat | Työn vaatimukset | Koulutus | Kelpoisuusehdot | Palkkaus | Työmarkkinatiedot | Lisäaineistot | Lähinimikkeet

Johdanto

Komisario kuuluu poliisipäällystöön ja johtaa oman yksikkönsä toimintaa. Komisariot työskentelevät paikallispoliisissa, keskusrikospoliisissa ja suojelupoliisissa. Työ vaatii käytännön johtamis- ja esimiestaitoja sekä kykyä tehdä vastuullisia ratkaisuja nopeastikin.
Työtehtävät

Komisario ja rikoskomisario ovat Suomen poliisin päällystövirkoja, joissa keskeinen tehtävä on toimia tutkinnanjohtajana tai yleisjohtajana omalla alueellaan. Rikoskomisario toimii useimmiten vaativissa rikostutkintatehtävissä.

Komisario johtaa vastuullaan olevan yksikön toimintaa sekä vastaa yksikön toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta. Tehtäviin kuuluu yksikön toiminnan päivittäinen johtaminen sekä yksikön voimavarojen, esimerkiksi henkilöstön kohdentaminen.

Komisariolla on myös vastuu poliisin kenttä- ja tutkintatehtävistä ja niiden onnistumisesta. Vaativissa poliisitoiminnallisissa tilanteissa, kuten panttivanki- ja piiritystilanteissa, komisario toimii tilanteen yleis- tai kenttäjohtajana kantaen päävastuun poliisin toiminnasta ja sen onnistumisesta. Tällaisissa tilanteissa johto-organisaatio voi vaihtua tilanteiden vaativuuden mukaan.

Rikospoliisissa ja kentän tutkintayksiköissä komisariot ja rikoskomisariot sekä ylikomisariot toimivat rikostutkinnan johtajina. Tutkinnanjohtajina he vastaavat tutkinnan etenemisestä, suuntaavat ja linjaavat tutkintaa ja vastaavat tutkintataktisista valinnoista. Lisäksi he vastaavat usein myös rikostiedottamisesta.

Vain poliisin päällystöön kuuluvilla on oikeus vahvimpien poliisille kuuluvien pakkokeinojen käyttöön, joita ovat pidättäminen, matkustuskielto, takavarikko ja kotietsintä. Nämä edellyttävät komisarion tai muun päällystöön kuuluvan virkamiehen päätöstä.

Päällystöön kuuluvat antavat lausuntoja sekä laativat yksikön vastineita erilaisiin kanteluihin ja valituksiin. Tämä voi viedä suurenkin osan työajasta. Lisäksi päällystöllä on koulutustehtäviä lakimuutosten, ministeriön ohjeiden ja muiden kulloinkin ajankohtaisten asioiden vuoksi.

Komisarion työstä pääosa on toimistotyötä, mutta johtaessaan kenttätehtäviä tai vaativan rikosjutun tutkintaa, komisario saattaa työskennellä myös jonkin verran ulkona kentällä. Työssä käytetään apuna tietotekniikkaa ja viestintävälineitä.

Työ on enimmäkseen päivätyötä normaalin virka-ajan ja työviikon puitteissa. Työhön voi kuulua myös vuorotyötä sekä viikonloppu- tai iltatyötä.
Työpaikat

Poliisin organisaation eri yksiköt.
Työn vaatimukset

Komisariolta vaaditaan hyviä työn organisoinnin, suunnittelun ja johtamisen taitoja sekä erittäin hyvää poliisin taktiikan ja toimivaltuuksien hallintaa.

Työssä tarvitaan hyvää esiintymiskykyä sekä erityisesti kykyä innostaa, kannustaa, motivoida ja sitouttaa alaisia.

Esimiehenä komisarion on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Komisarion työ edellyttää itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta sekä erittäin vahvaa halua ja kykyä ottaa ja kantaa vastuuta.

Työvuoron tai -päivän tapahtumia ei tyypillisimmillään voi ennakoida, niinpä joustavuus ja erilaisten yllättävienkin tilanteiden hallinta ovat tarpeen.

Tilanteiden äkillisyys vaatii nopeita ja oikeita ratkaisuja. Nopea reagointikyky yhdistettynä rauhallisuuteen on välttämätön.

Komisario kantaa vastuun ratkaisuistaan, usein päätökset vaikuttavat suoraan alaisten työturvallisuuteen sekä kansalaisten hyvinvointiin.

Poliisipäällystöön kuuluvien on huolehdittava alaistensa hyvinvoinnista ja jaksamisesta sekä alaisten osaamisen jatkuvasta ylläpidosta ja kehittämisestä. Tarvittaessa myös traumojen jälkipuinti on hallittava.
Koulutus

Poliisin koulutus tapahtuu Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.

Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden päällystövirkoihin, esimerkiksi komisarioksi tai ylikomisarioksi.

Poliisi (ylempi AMK) -koulutukseen voivat hakea seuraavat poliisikoulutuksen suorittaneet henkilöt, joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus sisäisen turvallisuuden alalla: poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneet; henkilöt, jotka ovat suorittaneet aiemman poliisin peruskoulutuksen ja sen lisäksi jonkin korkeakoulututkinnon; poliisin perustutkinnon suorittaneet henkilöt.

Ne poliisin peruskoulutuksen suorittaneet henkilöt, joilla ei ole korkeakoulututkintoa ja jotka valitaan poliisi (ylempi AMK) -koulutukseen, suorittavat ensin 45 opintopisteen laajuisen poliisi (AMK) -muuntokoulutuksen.

Opintopolku, koulutushaku Ulos

Kelpoisuusehdot

Komisariolta ja rikoskomisariolta edellytetään poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen".

AI nii sorry, tiedot täältä: http://www.ammattinet

Lue lisää

Käkriäiseltä tulee näköjään tekstiä enemmän, kuin koiralta kusta. Kerro nyt jokin luku, kuinka monta ihmistä olet esimerkiksi vanginnut ?

Juutaskin.on.Käkriäinen kirjoitti:

Joo joo, jyrki virolainen plogistina saa kirjoittaa mitä tahansa, mutta pitääkö hänenkään kirjoitelmansa paikkansa? Esim. hän ei edes millään tavalla yksityisenparkkivalvonnan virka-anastukseen osannu kommentoida mitään ja kko teki nahkapäätöksen vedoten sopimuslakiin, vaikka kyse on selkeästä virkavallan anastuksesta koska pysäköinninvalonta lain mukaan kuuluu selkeästi vain viranomaisille, että siinä se "emerituksen" tietotaito oli.

Syyttäjän pitää osoittaa kiistattomasti, todisteluin, että aihetodistein epäillyn, siis syyttömyysolettama pysyy aina oikeusistunnossakin loppumetreille asti, syyllistyneen rikokseen, vaikkakin suomessa on pikkuhiljaa hivutettu käytäntöä, ja onkin jo useimmissa tapauksissa (yleisesti käytössä myös poliiseissa), että syytön joutuu todistaan syyttömyytensä, eli poliisin tutkintansa perusteella ja syyttäjänkin myös, että syytetyn sanominen ei pidä paikkansa.

Näillä mennään, vaikka haluaisitte muuta.

Lue lisää

Kyllähän se Jyrki Virolainen nyt aikalailla ammattilainen on, hyviä blogauksia ja asiantuntevaa tekstiä professorilta. Tuntuu vähän hassulta, että täällä joku nimimerkin takaa alkaa kyseenalaistamaan hänen osaamistaan.

Mutta asiaan. Mielestäni sekoitat nyt pari asiaa; ensinnäkin "syyttömyysolettaman" ja "epäillyn". Tietysti henkilö on syytön aina siihen asti, kunnes toisin todistetaan ja syyllinen hän on vasta, kun oikeuden päätös on tullut. Ja sekin voi muuttua hovissa, tai joskus korkeimmassa oikeudessa. Sen sijaan rikosepäily on aivan eri asia; henkilöä voidaan epäillä rikoksesta, jolloin suoritetaan esitutkinta, hän on "rikoksesta epäilty". Se on aivan eri asia kuin "syyllinen".

Ja se toinen asia; vaadit, että poliisi ei saa suorittaa esitutkintaa, jos poliisi ei pysty todistamaan epäillyn tehneen rikosta. Sanoit tuossa aiemmin mm. että:

"...heidän pitää osoittaa rattijuopumus takaisinlaskennalla ja jos autoa kuljettanut sanoo, ettei ole ajanut humalassa, vaan on nauttinut alkoholia vasta ajon jälkeen, niin poliisien on ensin osoitettava tämä valheeksi ja sitten vasta ryhdyttävä vaadittuihin toimenpiteisiin."

Tämähän on aika hullua? Poliisin siis pitäisi pystyä todistamaan henkilön valehdelleen ja siten käytännössä syyllistyneen rattijuopumukseen, ennen kuin saa alkaa tehdä esitutkintaa? Todistelut käydään useimmiten vasta oikeudessa ja oikeus ottaa kantaa ja päättää mm. esitutkintamateriaalin ja todisteluiden perusteella mikä on uskottavaa ja mikä ei. Nyt vaadit, että poliisin pitäisi pystyä tekemään kaikki tämä heti epäillyllä rikospaikalla ja vieläpä ilman, että saa edes tehdä ennen sitä esitutkintaa? Yhtä mahdoton tehtävä kuin hypätä kerrostalon katolta kuuhun, vai mitä olet mieltä?

Juuri noin. Ei poliisin tarvitse ennen esitutkinnan aloittamista todistaa mitään. Poliisille riittää, kun se epäilee. Todistamiset tapahtuvat oikeudessa.
Minkälainen epäily sitten on riittävä. Laki kertoo, että esitutkinta on toimitettava, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Eli, pieninkin epäily on riittävä esitutkinna aloittamiseen.
Poliisin tietoon voi tulla esimerkiksi huhu, että siellä ja siellä on tapettu mies, tai se ja se myy huumeita, tai salakuljettaa niitä Suomeen. Jos Käkriäisen oppeja noudatettaisiin, niin poliisi ei saisi tehdä vielä mitään.

Käkriäinen, älä ota kantaa asioihin, joita et ymmärrä tai joista et tiedä mitään.

Juutaskin.on.Käkriäinen kirjoitti:

Joo joo, jyrki virolainen plogistina saa kirjoittaa mitä tahansa, mutta pitääkö hänenkään kirjoitelmansa paikkansa? Esim. hän ei edes millään tavalla yksityisenparkkivalvonnan virka-anastukseen osannu kommentoida mitään ja kko teki nahkapäätöksen vedoten sopimuslakiin, vaikka kyse on selkeästä virkavallan anastuksesta koska pysäköinninvalonta lain mukaan kuuluu selkeästi vain viranomaisille, että siinä se "emerituksen" tietotaito oli.

Syyttäjän pitää osoittaa kiistattomasti, todisteluin, että aihetodistein epäillyn, siis syyttömyysolettama pysyy aina oikeusistunnossakin loppumetreille asti, syyllistyneen rikokseen, vaikkakin suomessa on pikkuhiljaa hivutettu käytäntöä, ja onkin jo useimmissa tapauksissa (yleisesti käytössä myös poliiseissa), että syytön joutuu todistaan syyttömyytensä, eli poliisin tutkintansa perusteella ja syyttäjänkin myös, että syytetyn sanominen ei pidä paikkansa.

Näillä mennään, vaikka haluaisitte muuta.

Lue lisää

"Joo joo, jyrki virolainen plogistina saa kirjoittaa mitä tahansa, mutta pitääkö hänenkään kirjoitelmansa paikkansa? Esim. hän ei edes millään tavalla yksityisenparkkivalvonnan virka-anastukseen osannu kommentoida mitään ja kko teki nahkapäätöksen vedoten sopimuslakiin, vaikka kyse on selkeästä virkavallan anastuksesta koska pysäköinninvalonta lain mukaan kuuluu selkeästi vain viranomaisille, että siinä se "emerituksen" tietotaito oli."

Hetkinen nyt? Ensinnäkin J. Virolainen kirjoitti useita blogeja juuri tähän asiaan liittyen ja kommentoi vilkkaasti bloginsa kommentointiosuuksissa. Hänellä oli jo vuonna 2014 25 blogausta liittyen yksityiseen pysäköinnin valvontaan ja 17 blogausta valvontamaksuihin liittyen. Hän oli KKO:n kannalla.

Ja mitä ihmettä tarkoitat KKO:n "nahkapäätöksellä"? Asiassahan kävi tasan tarkkaan päinvastoin; KO ja HO hylkäsivät yksityisen parkkifirman kanteen ja KKO hyväksyi sen, eli muutti KO:n ja HO:n päätökset. Autoilija velvoitettiin maksamaan valvontamaksut yksityiselle firmalle (ParkCom AB). "Nahkapäätös" tarkoittaa kanteen hylkäämistä, eli että tuomiota ei muuteta.

KKO myös selvensi, miksi kyse ei ollut mistään yksityisen parkkifirman "virka-anastuksesta". Lyhyt lainaus vielä KKO:2010:23

Laissa ei kuitenkaan ole asetettu estettä sille, että yksityisoikeudellista sopimukseen perustuvaa seuraamusjärjestelmää käytetään rinnakkaisena täydentämään julkisoikeudellista seuraamusjärjestelmää, eikä valvontamaksua voida pitää lainvastaisena sillä perusteella, että samasta virheellisestä pysäköinnistä voidaan määrätä pysäköintivirhemaksusta annetun lain mukainen pysäköintivirhemaksu.

///

Nyt täytyy kyllä kysyä, että mitä ihmeen lähteitä olet lukenut, kun kertomuksesi on räikeässä ristiriidassa faktojen kanssa, vai väitätkö, että korkein oikeuskin tulkitsee lakia väärin?

Kommenttinavaan kirjoitti:

"Joo joo, jyrki virolainen plogistina saa kirjoittaa mitä tahansa, mutta pitääkö hänenkään kirjoitelmansa paikkansa? Esim. hän ei edes millään tavalla yksityisenparkkivalvonnan virka-anastukseen osannu kommentoida mitään ja kko teki nahkapäätöksen vedoten sopimuslakiin, vaikka kyse on selkeästä virkavallan anastuksesta koska pysäköinninvalonta lain mukaan kuuluu selkeästi vain viranomaisille, että siinä se "emerituksen" tietotaito oli."

Hetkinen nyt? Ensinnäkin J. Virolainen kirjoitti useita blogeja juuri tähän asiaan liittyen ja kommentoi vilkkaasti bloginsa kommentointiosuuksissa. Hänellä oli jo vuonna 2014 25 blogausta liittyen yksityiseen pysäköinnin valvontaan ja 17 blogausta valvontamaksuihin liittyen. Hän oli KKO:n kannalla.

Ja mitä ihmettä tarkoitat KKO:n "nahkapäätöksellä"? Asiassahan kävi tasan tarkkaan päinvastoin; KO ja HO hylkäsivät yksityisen parkkifirman kanteen ja KKO hyväksyi sen, eli muutti KO:n ja HO:n päätökset. Autoilija velvoitettiin maksamaan valvontamaksut yksityiselle firmalle (ParkCom AB). "Nahkapäätös" tarkoittaa kanteen hylkäämistä, eli että tuomiota ei muuteta.

KKO myös selvensi, miksi kyse ei ollut mistään yksityisen parkkifirman "virka-anastuksesta". Lyhyt lainaus vielä KKO:2010:23

Laissa ei kuitenkaan ole asetettu estettä sille, että yksityisoikeudellista sopimukseen perustuvaa seuraamusjärjestelmää käytetään rinnakkaisena täydentämään julkisoikeudellista seuraamusjärjestelmää, eikä valvontamaksua voida pitää lainvastaisena sillä perusteella, että samasta virheellisestä pysäköinnistä voidaan määrätä pysäköintivirhemaksusta annetun lain mukainen pysäköintivirhemaksu.

///

Nyt täytyy kyllä kysyä, että mitä ihmeen lähteitä olet lukenut, kun kertomuksesi on räikeässä ristiriidassa faktojen kanssa, vai väitätkö, että korkein oikeuskin tulkitsee lakia väärin?

Lue lisää

Lähdetäänpä ensiksi siitä, KENELLÄ ON LAIN MUKAAN OIKEUS VALVOA pysäköintiä? Aivan oikein, vastasitte viranomaisella. No onko tällöin yksityisellä lain mukaista oikeutta valvoa pysäköintiä? Aivan oikein, lain mukaan ei ole!

No tällöinhän ei voi tulla mitään sopimusta edes voimaan, koska yksityisellä ei ole oikeutta pysäköinninvalvontaan

Oliko sinulla muuta yhtä typerää?

Nahkapäätöstä kutsutaan myöskin silloin jos päätös tukeutuu aivan väärään lainkohtaan, eikä tosiasiallisesti tutkita onko oikeutta johonkin vaiko ei ole ja päätös tukeutuu sellaiseen mitä alunperin ei olisikaan ollut.

Kabish?

jurristi kirjoitti:

Juuri noin. Ei poliisin tarvitse ennen esitutkinnan aloittamista todistaa mitään. Poliisille riittää, kun se epäilee. Todistamiset tapahtuvat oikeudessa.
Minkälainen epäily sitten on riittävä. Laki kertoo, että esitutkinta on toimitettava, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Eli, pieninkin epäily on riittävä esitutkinna aloittamiseen.
Poliisin tietoon voi tulla esimerkiksi huhu, että siellä ja siellä on tapettu mies, tai se ja se myy huumeita, tai salakuljettaa niitä Suomeen. Jos Käkriäisen oppeja noudatettaisiin, niin poliisi ei saisi tehdä vielä mitään.

Käkriäinen, älä ota kantaa asioihin, joita et ymmärrä tai joista et tiedä mitään.

Lue lisää

Älä sinäkään jurristi pu mu ]-

Epäillä saa aina, mutta jos nyt edes kerrankin ymmärtäisit lukemasi, niin pääsisit sinäkin helpommalla kun myönnät idiotismisi itsellesikin.

Eli voin siis tehdä sinusta rikosilmoituksen alaikäisen kanssa seksin harrastamisesta ja joka on jatkunut jo vuosia VAIKKEI MINULLA OLISI MUUTA ASIAAN osittaa kuin oma ajatelmani?

Kun tuon ilmoituksen teen poliiseille, niin he eivät saisi epäillä ilmoitustani, vaan heidän pitää aloittaa pelkän väitteen perusteella rikostutkinta ja kun selviäisikin, ettet olekkaan syyllistynyt mihinkään, niin ei sinun aiheettoman ilmiannon-rikosilmoitus menisi oikeudessa läpi, koska sanoisin vain olettavani, että niin olisi.

Ei, eihän toki minun tarvisi osoittaa että näin on, sehän on poliisin tehtävä käydä hakeen sinut kuullusteluun.

Ymmärsitkö? Eli kyllä poliisien pitää pystyä jollain tavoin osoittamaan rikoksen syntyminen ja että, on tapahtunut rikos.

Se että tullaan jonkun yksityisyyttä rikkomaan ja epäillään rattijuopumuksesta ja aloitetaan rikostutkinta, selvittämättä ensin onko näin vaiko ei, on juurikin syyttömyysolettaman vastaista.

Tässäkin jos poliisit olisivat ensinnän selvittäneet olohuoneessa paljonko on nautittu alkoholia ja puhalluttaneet ja kun alkoholinpalamisaika tiedetään/ajankohta milloin nautittu, niin erittäin helppo (poliiseilta tuo ei ilmeisesti onnistu) laskea ajonaikana ollut alkoholimäärä ja jos laskenta olisi osoittanu nollaa, niin tällöin olisi yhteiskunta säästänyt varoja, nyt tuli ihan turha oikeudenkäynti, syyttäminen ja muut kommervinkit kuluina valtiolle ja lisäksi haittaa epäillylle, myöskin sillä, että hänen omaisuuttaan oli perustuslain vastaisesti jonkun muun hallussa.

Huomasithan lukea, että ajokortii palautettiin hänelle ja syyte rattijuopumuksesta kaatui.

Ps. olen itse ollut ratsattuna ja puhalletettu kaksi kertaa noin 15min väliajalla, jatkoin matkaani AUTOLLA ajokortti (omaisuuttani johon perustuslain mukaan ei voida puuttua, lueppas muuten perustuslainkohta oikein tarkkaan omaisuudenturvan kohdalta, onko siellä lisäystä "lailla säädetään, lailla voidaan säätää?" onhan siellä, mutta vain ja ainoastaan pakkolunastus) taskussani.

******Ymmärsitkö? Eli kyllä poliisien pitää pystyä jollain tavoin osoittamaan rikoksen syntyminen ja että, on tapahtunut rikos.****

Umpityhmän Käkriäisen kanssa on toivotonta, kun Käkriäinen ei tiedä poliisin rikostutkinnasta mitään. Jospa väännetään rautalankaa ? Esitutkintaa voidaan pitää janana, jonka alkupäässä poliisin tietoon tulee huhu, vihje, oma havainto, jne. Niiden perusteella poliisi harkitsee, minkälaiseen toimenpiteeseen huhun, vihjeen ym. vuoksi on aihetta ryhtyä. Ehkä voi vaikka vähän kysellä, tai tiedustella, joko avoimesti ihmisiltä, tai salassa. Poliisillahan on kokonainen iso organisaatio, jota kutsutaan Atariksi tällaista toimintaa varten. Kun janaa pitkin edetään, niin voi käydä niin, ettei huhu, tai vihje anna aihetta enempään. Mutta, saattaa käydä niinkin, että löytyykin lihaa luitten ympärille, jolloin tiedustellaan lisää, tai laaditaan rikosilmoitus, jos on jo syytä epäillä rikosta ja ryhdytään varsinaiseen esitutkintaan.
Kuten Käkriäiselle on vastattukin, niin hän ei edelleenkään näytä ymmmärtävän, että syyllinen, syytetty ja rikoksesta epäilty ovat kaikki eri asioita.

jurristi kirjoitti:

******Ymmärsitkö? Eli kyllä poliisien pitää pystyä jollain tavoin osoittamaan rikoksen syntyminen ja että, on tapahtunut rikos.****

Umpityhmän Käkriäisen kanssa on toivotonta, kun Käkriäinen ei tiedä poliisin rikostutkinnasta mitään. Jospa väännetään rautalankaa ? Esitutkintaa voidaan pitää janana, jonka alkupäässä poliisin tietoon tulee huhu, vihje, oma havainto, jne. Niiden perusteella poliisi harkitsee, minkälaiseen toimenpiteeseen huhun, vihjeen ym. vuoksi on aihetta ryhtyä. Ehkä voi vaikka vähän kysellä, tai tiedustella, joko avoimesti ihmisiltä, tai salassa. Poliisillahan on kokonainen iso organisaatio, jota kutsutaan Atariksi tällaista toimintaa varten. Kun janaa pitkin edetään, niin voi käydä niin, ettei huhu, tai vihje anna aihetta enempään. Mutta, saattaa käydä niinkin, että löytyykin lihaa luitten ympärille, jolloin tiedustellaan lisää, tai laaditaan rikosilmoitus, jos on jo syytä epäillä rikosta ja ryhdytään varsinaiseen esitutkintaan.
Kuten Käkriäiselle on vastattukin, niin hän ei edelleenkään näytä ymmmärtävän, että syyllinen, syytetty ja rikoksesta epäilty ovat kaikki eri asioita.

Lue lisää

Ei kannata istua trollin kelkkaan, ei kannata trollin kanssa jutella, mielipiteeni "jurrissa olevasta jurristista".

Eikös tässä viestiketjussa ollut kyse henkilöstä josta ilmoitettiin ajaneen humalassa eli rattijuoppo, niin millä ihmeen opilla saat siitä jo syyllisen kun se jo on aikaa sitten vapautettu syytteistä VASTA OIKEUSISTUIMESSA, johon ei edes olisi tarvinnut mennä, jos poliisilla olisi edes se ylälamppu vähänkään valaissu.

Tiedän varsin hyvin poliisien tutkintatavat, ja muut heidän lakienvastaiset toimet.

Esitutkinta ei ole mikään jana, idiootti.

Jana alkaa jostain ja päättyy johonkin, mutta sinun aivoillasihan ei nyt käsitetä yhtään mitään, aivan kuin poliisille kirjoittaisi.

Tyhmänä et tietenkään ymmärtänyt, että esitutkintajana alkaa silloin, kun poliisi alkaa jotain asiaa selvittämään, joko huhun, vihjeen, jne perusteella ja päättyy siihen, kun pöytäkirja lähtee poliisilta syyttäjälle, tai poliisi jättää asian sikseen. Tosin Auerin tapauksessa esitutkintaa jatkettiin syyttäjien, sekä epäillyn lisätutkintapyyntöjen seurauksena vuosia. Siinä esitutkintajana oli tosi pitkä, kesti vuosia.
Eivät kaikki rattijuopot aja poliisin ratsiaan. Poliisille tulee monasti myös vinkki, ilmianto, jne mitä poliisi lähtee selvittämään. Sen perusteella poliisilla on oikeus mennä vaikka saranapuolelta sisään epäillyn asuntoon, jos hänen oletetaan olevan siellä. Jonkun muun asuntoon vain painavista syistä, jos epäillään epäillyn siellä piileksivän. Harhaiskuja tietysti sattuu, mutta sellaisesta huolimatta oikeus on olemassa ilmiannon, tai muun vinkin perusteella.
Koska et ole vastannut sinulle esitettyyn kysymykseen, kuinka monta ihmistä olet vanginnut, en viitsi enää ja lopetan.

Juuttaan.käkriäisen kirjoitti:

Lähdetäänpä ensiksi siitä, KENELLÄ ON LAIN MUKAAN OIKEUS VALVOA pysäköintiä? Aivan oikein, vastasitte viranomaisella. No onko tällöin yksityisellä lain mukaista oikeutta valvoa pysäköintiä? Aivan oikein, lain mukaan ei ole!

No tällöinhän ei voi tulla mitään sopimusta edes voimaan, koska yksityisellä ei ole oikeutta pysäköinninvalvontaan

Oliko sinulla muuta yhtä typerää?

Nahkapäätöstä kutsutaan myöskin silloin jos päätös tukeutuu aivan väärään lainkohtaan, eikä tosiasiallisesti tutkita onko oikeutta johonkin vaiko ei ole ja päätös tukeutuu sellaiseen mitä alunperin ei olisikaan ollut.

Kabish?

Lue lisää

Katso ensin vaikka sanakirjasta mitä "nahkapäätös" tarkoittaa. Mitä järkeä koko termillä olisi, jos se tarkoittaisi yhtä aikaa kahta täysin päinvastaista asiaa?

Toisekseen lue se KKO:2010:23, käräjäoikeuden, hovioikeuden ja korkeimman oikeuden perustelut. Tässä sulle tiivistettynä koko asia:

Kysymys oli siitä, että saako yksityinen maanomistaja (tässä tapauksessa kyse oli Helsingin Jakomäen eräästä kiinteistöstä) asettaa omalla maallaan pysäköinnille sopimusluontoiset ehdot. Tästä asiasta kaikki (KO,HO ja KKO) olivat samaa mieltä, kyllä saa.

Seuraavaksi oli kysymys siitä, että saako yksityinen maanomistaja (asunto-osakeyhtiö) siirtää tämän oikeutensa ja sen valvomisen toiselle yksityiselle taholle (tässä tapauksessa ParkComille), ja edelleen kaikki KO,HO ja KKO olivat asiasta samaa mieltä, kyllä saa.

Viimeiseksi kysymys oli siitä, että saako maanomistaja, tai luvan siirrettyään ParkComille, veloittaa valvontamaksun autoilijalta tämän rikottuaan sopimusehtoja. Tässä asiassa KO ja HO olivat sitä mieltä, ettei saa, että asia tulee rinnastaa julkisen vallan käyttöön liittyvään pysäköintivirhemaksun perimiseen, mitä valtaa yksityisellä ei ole eikä tälle voida siirtää.

KKO taas kumosi KO:n ja HO:n päätökset viitaten siihen, että kyse ei ollut pysäköintivirhemaksusta, vaan sopimusoikeudellisesta asiasta mihin yksityisillä on oikeus keskenään sekä siitä, että katsottiinko sopimus yksityisten välillä syntyneeksi ja oliko autoilija siten velvollinen maksamaan sopimuksen mukaisen valvontamaksun. Vastaus oli: kyllä joutui maksamaan.

Menikö nyt perille vai vieläkö haluat vängätä asiasta? On se nyt kumma, jos jänkyttää täällä jopa korkeimman oikeuden päätöksiä vastaan, siinä se vasta ihmemies on.

Joo täyttä skeidaa. Känni rattari sopertelee paskaa. Tollasella 10 centin siivuilla pysyisit likimain 0,5 promillen rajoissa. Miksi ihmeessä yrittäisit pysyä kotisohvalla 0,5 promillen rajoilla?

Rauhotu jo, hyvä homopoika.

19-1 kirjoitti:

Rauhotu jo, hyvä homopoika.

EI mikään homo sentään, tota panisin ja kovaa http://www.esaimaa.fi/f/2/25/big_19610666.jpg

Bussissa kirjoitti:

EI mikään homo sentään, tota panisin ja kovaa http://www.esaimaa.fi/f/2/25/big_19610666.jpg

Lue lisää

No pedofiili tästä ketjusta vielä puuttuikin.

19-2 kirjoitti:

No pedofiili tästä ketjusta vielä puuttuikin.

Ihan täysi-ikäinen toi alissa vainioon siinä missä minäkin :)