Peittely puolison "suojelemiseksi"

kaneli

Olen sairastanut masennusta nyt seitsemän vuotta. Ensimmäinen "aalto" tuli puolisen vuotta isäni kuoleman jälkeen. Oireet saatiin hallintaan lääkityksellä (Seronil). En pidä lääkkeen sivuvaikutuksista, joten vaikka lääkärit usein suosittelevat pidempiaikaista käyttöä, olen käyttänyt lääkettä vain silloin, kun oireet palaavat ja tarvitsen jonkun tempaisemaan itseni ylös pahimmasta syöveristä. Kuluneiden vuosien aikana tällaisia tilanteita on ollut keskimäärin joka toinen vuosi ja ne ovat aina liittyneet isompiin elämänmuutoksiin, välillä positiivisiin ja välllä negatiivisiin. Laukaisevan tekijänhän ei aina tarvitse olla negatiivinen asia.

Nyt olen kuitenkin sellaisessa tilanteessa, että olen asunut puoli vuotta kihlattuni kanssa saman katon alla. Yhteen muuttaminen tarkoitti muuttoa pois kotiseudulta, maalta kaupunkiin, sekä työpaikan vaihtoa. Muutos oli silläkin tavoin iso, että olen asunut viimeiset yhdeksän vuotta yksin.

Kaikki on mennyt hienosti. Olen löytänyt uusia harrastuksia ja koti on mieleinen. Mieheni on ehdottomasti maailman paras ja työpaikallakin porukka on mukavaa. Uskon, että innostukseni liikuntaan on hillinnyt masennusoireitani viimeiset puolitoista vuotta, mutta nyt tunnen oireiden palaavan taas. Muutos oli ilmeisesti nyt liian suuri. Miesparkani ihmettelee kun viime viikollakin itkin päivän putkeen. Onhan hän ollut tietoinen masennuksestani, neljän ja puolen yhteisen vuoden aikana hän on kuullut lääkityksestä ja terapiasta. Mutta nyt kun kaikki on niin "lähellä", hänen on välillä vaikea ymmärtää miksi itken. Vakuutan että syy ei ole hänen, kyse on vain kemiallisesta häiriöstä. Olen tilannut ajan lääkäriltä ja selittänyt että tämä kyllä saadaan hallintaan, mutta silti hän tuntee syyllisyyttä. Tuntuu hienolta kun hän ottaa syliinsä ja vakuuttaa että kaikki on kunnossa, mutta en halua, että hän joutuu kärsimään tämän takia.

Koska en halua tuottaa miehelleni pahaa mieltä, pyrin peittelemään itkuisuuttani ja surkeuden puuskia. Työmatkalla junassa pidättelen kyyneleitä jotka puskevat läpi heti kun kotiovi on suljettu. Jollain ihmeellisellä voimalla pystyn suurimmaksi osaksi hillitsemään itseni kotona, mutta välillä tulee päiviä, ettei se yksinkertaisesti onnistu. Kuten viime viikolla.

Miten ihmeessä pystyn vakuuttamaan mieheni, että hän ei ole syyllinen olooni? Peittely vie kaiken energiani ja tarvitsisin sen energian itseni kasaamiseen. Sain ajan lääkäriltä onneksi jo muutaman päivän päästä. Inhoan lääkitystä, mutta inhoan myös oloani... Inhoan itseäni, sitä että olen näin heikko.

4

539

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • del *.*

      Minulla olisi yksi vinkki.

      Tunnut olevan erittäin tietoinen tilanteestasi/itsestäsi.
      Tarkoitan tuota elämänmuutos oli sitten postitiivinen tai negatiivinen.
      Tavallaan tuota voisi käyttää hyödyksi. Miten selvisit edellisistä elämänmuutoksista/kriiseistä? En usko että vain kemikaalit toivat avun.

      Tottakai tuollainen muutos saa kenen tahansa pään pyörälle. Uusi työ, uusi koti ja muutto yhteen.
      Itse olen niin rajoittunut etten ehkä yhtäaikaa selviäisi kolmesta radikaalista muutoksesta (ainosastaan pakkotilanteessa). :)

      Onko miehesi sanonut että tuntee syyllisyyttä?
      Kirjoituksestasi päätellen rakastat miestäsi ja hän sinua.

      Arvailua...
      Entä jos miehesi tuntee olonsa toivottamaksi koska ei tiedä miten auttaisi sinua. Ja ehkä hän tietää sinun salailustasi huolimatta missä mennään. Olette sentään tunteneet toisenne aika kauan.

      Ja nyt se vinkki.
      Mitä jos näyttäisit miehellesi kirjoittamasi teksin. Jo otsikko kertoo paljon.

      Hyvää jatkoa sinulle kaneli.

      tv: Del.

      PS. Jos ottaisit miehesi matkaan sinne lääkäriin jos ei aikaisemmin ole ollut.

    • kardemumma...

      Ei miehesi voi ymmärtää sinua, mutta aivan varmasti haluaa tukea sinua ja sinä hylkäät sen sekä estätä paranemistasi.
      Mene ihmeessä kainaloon ja sano, että paha olo puskee nyt, haluan olla tässä lähellä se helpottaa.
      Sitten itse tautiin, yritä jotain muuta lääkettä, jolla ei ole ikäviä sivuoireita. Syö todella pitkään, nimittäin tuollainen jojoliike ei ole hyväksi. Kun tunnet itsesi terveeksi, ota pieni annos ylläpitämiseen. Tiedän itsestäni, että vaikka olo tuntuu hyvältä, niin aika vähäinen asia voi suistaa raiteilta, se hyvänolon lanka on kuitenkin aika ohut.
      Pidä edelleen huoli ulkoilusta, pyydä miehesi mukaan, sano, että se tekee sinulle hyvää. Sitten muistat kaikki vitamiinit ja erityisesti ne omegat.

      • pois nopeat hiilihydraatit

        sokeri ennen kaikkea sekä valkoinen vehnäjauho. Terveitä luonnollisia rasvoja (voi, kylmäpuristetut öljyt) keinotekoisten kevytsotkujen tilalle. Lihaa vähemmäksi, kalaa, kasviksia, sieniä sijalle.Vältä teollisesti valmistettuja ruokia, suosi alkuperäisiä elintarvikkeita.
        Ihminen on ainut eläin joka tahallaan pilaa ruokansa.
        Monet taudit häipyvät kun ruokavalio muuttuu järkeväksi, huono, teollisessa käsittelyssä pilattu ruoka vaikuttaa myös psyykeen.


    • Totuus on puolisostasi riippumaton, sinun kokemuksesi on sinulle tosi. Onko puolisosi lukenut tänne kirjoittamasi viestin? Kerro hänelle ajatuksistasi ja peloistasi.

      Mitä tulee pelkoon siitä, että toinen tuntee olevansa syyllinen toisen pahaan oloon... jos siihen ei todellakaan ole aihetta, olisi parempi, että puhuisitte masennuksesta enemmän ja ehkä niistä asioista, jotka ovat masennukseesi johtaneet. Omalla kohdallani se juontuu lapsuudestani ja monet asiat olen oppinut lähipiiristäni. Puolisosikin tietää, että olet ollut masentunut ennenkin, joten olisi ehkä parasta, jos kysyisit tunteeko hän olevansa syyllinen pahoinvointiisi.

      Mitä tulee peittelyyn ja puolison suojeluun totuudelta, totuus on totuus. Se on kylmä fakta, jonka jotkut kykenevät ottamaan sellaisenaan vastaan ja toiset eivät. Peittely ja salailu eivät kuitenkaan auta loppupeleissä yhtään. Ne lähinnä ovat syy jatkaa kierrettä eteenpäin ja lopulta saatat ahdistua hiljaisuudesta ja omista peloistasi niin, ettei ulospääsyä ole. En voi antaa muuta neuvoa kuin, että keskustelkaa asiasta, keskustelkaa lisää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko valmis? Meidän tarinaan

      Rakastan sinua ❤️
      Ikävä
      110
      2318
    2. Jumankauta sä olet hyvännäköinen

      Ihan mun miehen näköinen 😍
      Ikävä
      66
      1435
    3. Poliisi losautti puukkohemmon hengiltä

      Mitäs läks, heilumaan puukon kanssa eikä totellut käskytystä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011361763.html
      Maailman menoa
      232
      1218
    4. Nainen, huomasitko kun muutin sinua?

      Niin lyhyessä ajassa niin paljon. Mutta jotain muuttui minussakin. :/
      Ikävä
      97
      1155
    5. Misä tulipalo?

      Mikä palaa Haapavedellä?
      Haapavesi
      11
      1118
    6. Tämä kesä ei ollut vielä meidän

      Olisihan se ihana viettää kesäiltoja kanssasi ulkona. Ei kai ollut vielä oikea aika. Ehkä kohtaamme vielä sattumalta jos
      Ikävä
      67
      1055
    7. Mitä jos vaan tapaisit sen jota mietit

      Jos se yksi henkilö on sinun mielessäsi niin entäs jos vaan menisit tapaamaan sitä, heti, samantien, miettimättä mitään.
      Ikävä
      91
      962
    8. IS Viikonloppu 12.-13.7.2025

      Viikonlopun ratoksi Skyttä ja Kärkkäinen ovat taiteilleet 3.0 arvoisen ristisanatehtävän ratkottavaksi. Kenenkään ratko
      Sanaristikot
      56
      949
    9. Sofiaa ei kelpuutettu Martinan kaveriporukkaan

      Ibizalla lomailee Martinan kanssa ihan muut naiset.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      175
      948
    10. Teet tämän niin

      Helpoksi, mutta silti niin vaikeaksi. Vihaan omaa saamattomuuttani, vaikka kaikki olisi saatavilla. 🩷🌸
      Ikävä
      43
      918
    Aihe