Minkälaisia arvosanoja te metsästelette? Meikäläisen ekat arvosanat tenteistä on nyt saatu ja ei kovin hyvältä näytä: 1-2-3 elikkä tyylikäs alimpien arvosanojen suora. Aika shokkina on tullut sillä aiemmissa opinnoissa (lukio ja amk) oon tottunut vähän parempiin suorituksiin. Nyt suorittamani kurssit on ollut luonnollisesti peruskursseja, ja toi kolmonen on omasta pääaineesta saatu. Muut on tiedekunnan muiden pääaineiden kursseista. Meillä on nimittäin pakollisena kokonaisuus, jossa on kurssit tiedekunnan jokaisesta pääaineesta.
Arvosanat
Tinkerbell01
21
3714
Vastaukset
- tinku
Aika hyviä arvosanoja olen pääsääntöisesti saanut, mutta en ole niitä mitenkään erityisesti metsästänyt.. Tapanani nyt vain on yrittää valmistautua huolella. Mutta en usko, että noilla arvosanoilla on juuri mitään merkitystä.
- ...
Sellaista merkitystä niilla saattaa olla, että usein syventäviä opintoja ei pääse suorittamaan ennen kuin on perus- ja aineopinnoista riittävä keskiarvo. Tämä kannattaa tarkistaa omasta opinto-oppaasta.
Muuten eivät nuo arvosanat juurikaan merkkaa mitään, lähinnä niistä voi hahmottaa miten sen kertainen tentti sattui omalta kohdalta sujumaan - yliopistossa kuitenkin saa yleensä uusia tenttejä niin usein kuin haluaa. - Juba
... kirjoitti:
Sellaista merkitystä niilla saattaa olla, että usein syventäviä opintoja ei pääse suorittamaan ennen kuin on perus- ja aineopinnoista riittävä keskiarvo. Tämä kannattaa tarkistaa omasta opinto-oppaasta.
Muuten eivät nuo arvosanat juurikaan merkkaa mitään, lähinnä niistä voi hahmottaa miten sen kertainen tentti sattui omalta kohdalta sujumaan - yliopistossa kuitenkin saa yleensä uusia tenttejä niin usein kuin haluaa.Missä syventävien opiskelua rajataan noin? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen!
Jatko-opintoihin usein vaaditaan tietyn tasoisia suorituksia, mutta kyllä ainakin oman pääaineen syventäviä pitäisi saada tehdä ihan vapaasti, kunhan vain aiemmat (vaadittavat) kurssit on suoritettu. - titityy
Juba kirjoitti:
Missä syventävien opiskelua rajataan noin? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen!
Jatko-opintoihin usein vaaditaan tietyn tasoisia suorituksia, mutta kyllä ainakin oman pääaineen syventäviä pitäisi saada tehdä ihan vapaasti, kunhan vain aiemmat (vaadittavat) kurssit on suoritettu.Ainakin Turun yliopistossa on useimmissa oppiaineissa niin, että perusopinnoista saa jatkaa aineopintoihin, kun perusopintojen arvosanojen keskiarvo on hyvät tiedot, eli siinä nykyisen kolmosen paikkeilla. Opinto-oppaista selviävät tarkat rajat.
- Susanna
Juba kirjoitti:
Missä syventävien opiskelua rajataan noin? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen!
Jatko-opintoihin usein vaaditaan tietyn tasoisia suorituksia, mutta kyllä ainakin oman pääaineen syventäviä pitäisi saada tehdä ihan vapaasti, kunhan vain aiemmat (vaadittavat) kurssit on suoritettu.Myös Tampereen yliopistossa tarvitaan vähintään hyvät tiedot perus- ja aineopinnoista, jotta voi jatkaa syventäviin.
- Susanna
Susanna kirjoitti:
Myös Tampereen yliopistossa tarvitaan vähintään hyvät tiedot perus- ja aineopinnoista, jotta voi jatkaa syventäviin.
Ja samalla logiikalla siis perusopinnoista pitää olla hyvät tiedot vähintään, jotta voi jatkaa aineopintoihin. Ainakin useimmissa oppiaineissa täälläkin on niin.
- Jo vain
Susanna kirjoitti:
Ja samalla logiikalla siis perusopinnoista pitää olla hyvät tiedot vähintään, jotta voi jatkaa aineopintoihin. Ainakin useimmissa oppiaineissa täälläkin on niin.
Hyvin useassa paikassa tarvitaan vähintään hyvä arvosana, jotta kyseisen aineen alueelta pääsee tekemään opinnäytetyötään. Yleensä on hyvä vahvistaa useampi aine "opinnäytetyökelpoiseksi", koska harvalla on ennalta tarkoin tiedossa, minkä aineen alueella työn aiheita on tarjolla.
- ...
Juba kirjoitti:
Missä syventävien opiskelua rajataan noin? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen!
Jatko-opintoihin usein vaaditaan tietyn tasoisia suorituksia, mutta kyllä ainakin oman pääaineen syventäviä pitäisi saada tehdä ihan vapaasti, kunhan vain aiemmat (vaadittavat) kurssit on suoritettu.Joo, kuten jo moni on vastannut, kyllä tuo ihan yleistä on että rajoitetaan osallistumista syventäviin. Se on tietysti aika laitoskohtainen asia miten tuo on sitten järjestetty.
Osasyynä tuohon rajoittamiseen on kyllä opetusresurssit, eli (hieman oppiaineesta riippuen) syventäväthän ovat pääosin pienryhmissä järjestettäviä kursseja, jolloin kursseille pääsyä siis rajoitetaan.
Ja olen minä törmännyt jopa sellaiseen sääntöön, että tietyistä perusopintojen kursseista pitää olla riittävät arvosanat (väh. 3 asteikolla 1-5), jotta pääsee suorittamaan aineopintojen proseminaaria. Niin yhdesssä ja sivuaineessa olen törmännyt sellaiseen, että sivuaineopiskelijalla täytyy olla riittävä määrä opintoviikkoja sekä tietyt kurssit tehtynä, jotta pääsee mukaan pienryhmissä järjestettäville kursseilla. Pääaineopiskelijoilla ei taas ole aivan näin tiukkaa.
- hetkellä
4,5,5,3 (1-5)
lukiossa ka. ~7 - sanat
4 tai 5 (asteikolla 1-5) opintoja olen suorittanut jo kahden vuoden ajan n. 30ov(lukukausi). Lukiosta A:n paprut, ka 6
2 lasta, mies ja työ - huoleen
Syventävien opintojen arvosanat ovat ne joilla on ns. ihan oikeaa merkitystä. Perusopinnot ovat etupäässä "yliopisto-opiskeluun opettelua".
Itse olen jo kaikki kurssit suorittanut vain gradu puuttuu (1-5 skaala):
Pääaineen perusopinnot k.a n.3
Pääaineen aineopinnost k.a n.3
Pääaineen syventävät opinnot k.a 4,6
1.sivuaineen k.a 2,5
2 sivuaineen k.a 4,2
Kannattaa muuten muistaa, että tutkintotodistuksessa (ja ettei joku ala itkemään, tämä on eri paperi kuin opintorekisteriote) näkyy ainoastaan niiden aineiden keskiarvot joista on suorittanut vähintään 10ov. Tässä on vähän yliopistokohtaisia eroja. Joten esim. yleisopintojen arvosanoja ei kukaan näe mistään.
Olet vasta aloittanut opiskelut joten en olisi hirveä huolissani. Yliopisto-opinnot ovat oikeasti kovin erilaisia amk-opintoihin verrattuna. Ja aikanaan opit tuntemaan luennoitsijat ja tiedät mitä he kysyvät tentissä. Samoin kuin opit vastaamaan kysymyksiin oikein.- Lääk.kand.
Miten sitten nuo pakolliset kielet, ruotsi 2 ov ja englanti 1 ov kielikeskuksen kautta, näkyyks ne kuitenkin totarissa, vaikka on alle 10ov?
- titityy
Lääk.kand. kirjoitti:
Miten sitten nuo pakolliset kielet, ruotsi 2 ov ja englanti 1 ov kielikeskuksen kautta, näkyyks ne kuitenkin totarissa, vaikka on alle 10ov?
Kieli- ja viestintäopinnoista näkyy tutkintotodistuksessa vain suoritettu opintopistemäärä, ei siis mitään keskiarvoa niiden arvosanoista.
MUTTA
Todistuksen lopussa lukee vielä jotain tämän tapaista (tai näin ainakin mun todistuksessa): "Tutkinnon suorittanut on saanut suomenkielisen koulusivistyksen sekä suorittanut suomenkielisen kypsyysnäytteen ja seuraavat kielikokeet: Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito (ja tässä kohdassa mainitaan onko se tyydyttävä vai hyvä) sekä ______________ kielen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito." Tuossa viivalla lukee sitten se vieras kieli (usein englanti) mitä on opiskellut. Eli siis ruotsista mainitaan arvosana, englannista ei.
- merkitystä
Yleisesti väitetään, että arvosanoilla ei ikinä ole mitään merkitystä. VÄÄRIN.
"Peruskoulun arvosanoilla ei ole merkitystä." VÄÄRIN, niillä haettiin lukioon.
"Lukioarvosanoilla ei ole merkitystä."
VÄÄRIN, niillä haettiin jatkokoulutukseen ja tiedän monia työnantajia, jotka ovat yo-tutkinnon arvosanoja kyselleet, vaikka työnhakija on jo valmistunut ammattiin ja hänellä on usean vuoden työkokemus alalta. Miksi arvosanat ovat olemassa, jos niitä ei missään käytettäisi hyväksi? Arvosana kertoo kuinka hyvin opiskelija hallitsee tentattavana olleen aihepiirin. Toki se voi kertoa myös opiskelijan motivaatiosta opiskeluun kyseisenä ajanhetkenä. Huonosta motivaatiostahan ei tietääkseni saa plussaa töitä haettaessa.
"Yliopiston-/korkeakoulujen arvosanoilla ei ole merkitystä."
VÄÄRIN. Jos arvosanoilla ei olisi kerrassaan mitään väliä, miksi niistä ei ole jo aikoja sitten luovuttu? Työnantaja palkkaa uuden työntekijän hänestä saamansa kokonaiskuvan perusteella: aiempi työkokemus, opintomenestys, psykologiset testit, sosiaalinen vaikutelma haastattelussa, jne.
Uusi työpaikka harvemmin on identtinen edellisen työnkuvan kanssa. Näin ollen työnantajan on saatava kuva myös hakijan ongelmanratkaisukyvystä, jotta hän tietää minkälaiset edellytykset työntekijällä on selviytyä uudesta työnkuvasta. Yliopiston tenttikysymykset (ainakin omalla alallani) ovat ongelmanratkaisua parhaimmillaan. Miksi siis ei tuijottaa arvosanoihin?- Gekko
Arvosanoilla todellakin on merkitystä. On vain itsensä pettämistä kuvitella etteivät arvosanat kiinnosta työnantajia. Lisäksi esimerkiksi CV:ssä on melko mukavaa mainita esimerkiksi gradun hyvä arvosana.
- Jo vain
Gekko kirjoitti:
Arvosanoilla todellakin on merkitystä. On vain itsensä pettämistä kuvitella etteivät arvosanat kiinnosta työnantajia. Lisäksi esimerkiksi CV:ssä on melko mukavaa mainita esimerkiksi gradun hyvä arvosana.
Minulla on tiedossa useampikin tapaus, joissa "oivallisesti" suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto on varmistanut välittömän työpaikan, joskus jopa firman rekrytointikiellon aikana.
- Maaria
Jo vain kirjoitti:
Minulla on tiedossa useampikin tapaus, joissa "oivallisesti" suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto on varmistanut välittömän työpaikan, joskus jopa firman rekrytointikiellon aikana.
Mä oon taas kuullu työnantajista, jotka mieluummin palkkaa nopeesti(3-4 vuodessa) valmistuneen kuin vitosen arvosanoilla ratsastajan, joka viilaa ja uusii tenttejä yliopistolla seitsemän vuotta niin kauan että on 5 tai vähintään 4 joka kurssista. Sitäpaitsi arvosanathan on tentaattorin subjektiivinen näkemys suorituksen arvosta. Eri yliopistoissa saman tutkinnon suorittaneet ei mun mielestä oikeen voi verrata suorituksiaan. Toinen on voinut saada arvosanansa huomattavasti hepposimmin perustein kuin toinen. Ja monesti vitosrivi kertoo siitä että tyypillä yksinkertasesti ei oo ELÄMÄÄ! :) EN halua kuitenkaan yleistää. Myös bile-tai järjestöjyrä voi olla pelkkiä vitosia vetävä monilahjakkuus.
- merkitsee
Maaria kirjoitti:
Mä oon taas kuullu työnantajista, jotka mieluummin palkkaa nopeesti(3-4 vuodessa) valmistuneen kuin vitosen arvosanoilla ratsastajan, joka viilaa ja uusii tenttejä yliopistolla seitsemän vuotta niin kauan että on 5 tai vähintään 4 joka kurssista. Sitäpaitsi arvosanathan on tentaattorin subjektiivinen näkemys suorituksen arvosta. Eri yliopistoissa saman tutkinnon suorittaneet ei mun mielestä oikeen voi verrata suorituksiaan. Toinen on voinut saada arvosanansa huomattavasti hepposimmin perustein kuin toinen. Ja monesti vitosrivi kertoo siitä että tyypillä yksinkertasesti ei oo ELÄMÄÄ! :) EN halua kuitenkaan yleistää. Myös bile-tai järjestöjyrä voi olla pelkkiä vitosia vetävä monilahjakkuus.
Lienee itsestään selvyys, ettei tule puhua pelkistä arvosanoista, vaan laajemmin opintomenestyksestä. Tähän kuuluu paitsi tenttien arvosanat, myös tutkinnon loppuun saattamiseen kulunut aika sekä tietysti yliopisto/korkeakoulu, josta tutkinto on suoritettu. Ja opintomenestyksellä kyllä on merkitystä.
Jos olisin itse työnantaja, katsoisin ensin suoritettua tutkintoa (yliopisto, AMK vai muu), sitten suorituspaikkaa (esim. TKK vs Lappeenrannan tekn. yo), sitten suoritusaikaa (4 vuotta vai 10 vuotta, tietysti huomioiden muut opinskeluaikaiset meriitit, kuten työskentelyn ja relevantit järjestötehtävät, en 10-vuotista roikkumista ainejärjestön emännistössä...) ja sitten arvosanoja (ideaali olisi 4,5; viitosen tyypit ovat usein liian perfektionisteja vailla sosiaalista älykkyyttä)
"Sitäpaitsi arvosanathan on tentaattorin subjektiivinen näkemys suorituksen arvosta. "
Omassa tiedekunnassani jokaisen kysymyksen arvosteli eri professori/dosentti, joten kyllä kyseessä on nimenomaan laaja-alainen arvio tentattavan aihepiirin hallitsemisesta, ei siis yhden ihmisen subjektiivinen näkemys. - ...
Tuo arvostelu ja se mitä se oikeasaan kertoo riippuu tietysti paljon oppiaineesta ja siihen liittyvistä tutkimuksen ja kirjoittamisen (~raportoinnin) traditioista.
Ainakaan monissa humanistis-yhteiskuntatieteellisissä aineissa eivät arvosanat etenkään syventävien opintojen kohdalla ole välttämättä kovin järkevä tapa arvioida opiskelijan opinto"menestystä".
Eräs proffa tekikin meillä syventävien seminaarissa taannoin niin, että antoi jokaiselle seminaariesitelmän tehneelle yksinkertaisesti hyväksytyn. Tämä oli perusteltua mm. siksi, että syventävien seminaarityöt voivat olla jo varsin erilaisia aiheiltaan ja rajauksiltaan, jolloin niiden numeerinen arvottaminen on periaatteessa täysin absurdia. Huomattavasti järkevämpää onkin sanallinen arvostelu sekä tietenkin seminaarissä käytävä keskustelu ja kritiikki.
Toki sellaisessa oppiaineessa jossa tutkimuksen teko ja raportointi on ikään kuin tiukasti normitettua, on numeerista arvostelua varsin helppo käyttää.
Taas sellaisissa oppiaineissa (esim. monet filosofian alat) joissa pyritään kriittisen kirjoittamisen oppimiseen ja myös tavallan esseetyyppiseen kirjoittamiseen, ei numeerinen arvostelu välttämättä kerro yhtään mitään oleellista.
Toisaalta kun painotat tuota työelämä aspektia, niin myönnettävähän se on että nyky-yliopisto on mennyt pitkälti siihen, että opintojen tavoitteena on taata eräänlainen ammattikoulutus ja sivistysyliopiston aika alkaa olla ohi. Siitä haaveilevat enää vain (me) harvat romantikot. :)
Tästä "numeromagiasta" tulee muuten mieleeni tiedonsosiologian erään kriittisen haaran hahmottelema ajatus siitä, miten numerot ja kaiken informaation esittäminen ja yksinkertaistaminen numeeriseen muotoon on nyky-yhteiskunnan kaikkein keskeisin ideologia. Arvoista ei tarvitse enää keskustella, kun kaikki voidaan perustella (kylmästi) numeroiden kautta: esim. poliitiikon A ei tarvitse sanoa että ajattelen asioista B ja arvoni ovat C, vaan hän voi ainoastaan perustella ajatuksiaan esittämällä jonkin sopivan laskelman D.
- teekkari
Arvosanat riippuvat varmaankin aika paljon yliopistosta ja opiskeltavasta alasta. Näissä omissa ensimmäisen vuoden peruskursseissa eivät ole kyllä arvosanat hiponeet pilviä. Keskiarvo tuntuu täysin tentistä riippumatta olevan 1-2 paikkeilla, eräässäkin kurssissa 2/3 hylättyjä. Itse olen sentään päässyt yli kolmosen keskiarvoon, joten voinen olla tyytyväinen. :P
- toinen teekkari
Itsellä oli ekan vuoden jälkeen keskiarvo jotain kakkosen pintaan, tokana vuonna sain sen nostettua myöskin reiluun kolmoseen. Aika harvinaisia tuntuvat yli nelosen keskiarvot olevan TKK:lla, sellainen 3,5 on jo mitä mainioin.
Alkuperäiseen kysymykseen: riippuu todellakin yliopistosta ja alasta sekä kursseista. Joissakin kursseissa on minulle ollut se ykkönenkin tuskan hien takana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
VVM Riikka Purra ministerin asemassaan valehteli ja rikkoi perustuslakia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) kiisti Ylen ykkösaamussa luvanneensa ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikat277224Purra ennen vaaleja: "pienituloisten etuuksista leikkaaminen ei meille käy"
"...perussuomalaisten ero muun muassa kokoomukseen, joka haluaa leikata pienituloisten etuuksista, se ei meille käy."333509Ammattiliittojen jäsenmaksut valtion maksettavaksi
Ammattiliitot neuvottelvat jäsenilleen paremmat palkat, jotka lisäävät valtio verotuloja. Tästä syystä valton tulee maks233082Toksinen persuvasemmisto
Kun toksiset ihmiset eivät kykene hallitsemaan sinua, saamaan sinua näkemään asiat niin kuin he haluaa, toimimaan niin k202750Riikka Purra: Autoilu tulee Suomen valtiolle pyöräilyä edullisemmaksi! Siksi pyöräetu poistettiin!
🐸🐸🐸🐸🐸 Perussuomalaisten trollitehdas kiukkuaa kun Riikka Purra päästi taas sammakoita suustaan että autoilu tulee S3331775- 951185
- 94993
Tikkunenällä on kovat luulot itsestään
Mut ei tarjottavana muuta kuin katkeruutta, ilkeyttä ja ilkeä luonne hyih.. oikea miesten nielijä Onneksi kaivatullani13983- 84972
Hei sinä (m)
Meidän välinen tunnepyörremysky alkoi viime syksynä eikä ainakaan mun taholta ota laantuakseen. Tulet mun mieleen päivit1947