lennokas juttu

Juorut eivät aina koske itseä eikä edes tuttuja. Julkkikset (varsinkin ns. turhat) suorastaan elävät juoruista.

Juoruilla voi myös tienata: "kerro juoru tienaa tuhansia" ilmoittelee eräs juorulehti, jonka nimeen sisätyy numero.

Onko juoru satu vai valhe? Pitääkö juorun olla aina negatiivinen, voiko juoruta myös hyvistä asioista?

On olemassa myös amppelikasvi, joka levittää ränsyjä nopeaan joka puolelle: ja yllätys, yllätys, sen nimi on juoru.

Olen kuullut puhuttavan että Suomessa olisi ollut setelinleikkaus, silloin kun setelit olivat suuria kooltaan. Ehkä heti sodanjälkeen?

Vanhin sisareni on muistellut näin tapahtuneen, hänellä oli 500 SMK seteli ja vieläkin häntä karvastelee sen leikkaus.

reetta2 kirjoitti:

Olen kuullut puhuttavan että Suomessa olisi ollut setelinleikkaus, silloin kun setelit olivat suuria kooltaan. Ehkä heti sodanjälkeen?

Vanhin sisareni on muistellut näin tapahtuneen, hänellä oli 500 SMK seteli ja vieläkin häntä karvastelee sen leikkaus.

Lue lisää

1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.

MdK-MdK kirjoitti:

1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.

Lue lisää

Sitä en enää muista, pitikö setelinpuoliskot säästää eli maksettiinko se pakkolaina kansalaisille joskus takaisin.

Niin, sehän oli kerran tapahtunut sodan jälkeen, mutta silloin elettiin vielä poikkeusaikoja, ja inflaatio oli valtava. - Mutta silloin 60-70-lukujen taitteessa se oli aivan tuulesta temmattu asia. Veikko Vennamo ei lainkaan helpottanut asiaa, kun hän sanoi, että "menin heti pankkiin viemään rahani talteen".

saara.dma kirjoitti:

Sitä en enää muista, pitikö setelinpuoliskot säästää eli maksettiinko se pakkolaina kansalaisille joskus takaisin.

mutta tuo toimenpide ei ollut pitkäikäinen eikä estänyt inflaatiota niinkuin tarkoitus oli.
Mutta luulisin, että jos laina oli määräaikainen, niin setelinpuolikkaat toimivat "panttikuponkina" tai sitten (jos toimenpide huomattiin virheelliseksi) voitiin maksaa ostokset setelien toisellakin puoliskolla.

Toivottavasti täällä on sellaisia jotka olivat aikaihmisiä siihen aikaan ja muistavat, miten asia oli.

MdK-MdK kirjoitti:

1946 uudenvuoden päivänä sai kansalaiset tietää setelinleikkauksesta.
Setelit puoliksi, jolloin niitten nimellisarvokin puolittui ja toinen puolisko oli obligaatio eli pakkolaina valtiolle.

Lue lisää

Ne vanhat setelit olivat lakanan kokoisia! Muistan sinisen viisisatasen (?), jonka takapuolta koristivat pitkää köynnöstä kantavat alastomat ihmiset. Olivatkos ne setelit Alvar Aallon suunnittelemia? Jokin kuuluisa arkkitehti kuitenkin.

Setelien arvo puolittui leikkauksen myötä. Samalla niiden nimellisarvosta otettiin kaksi viimeistä nollaa poissa, joten viisisatasesta tuli viisimarkkanen.

Entisten tilalle painettiin uudet setelit, jotka olivat lähellä nykyistä kokoa. Muistelen, että viisimarkkanen oli edelleenkin pieni sininen paperilappunen. Viisikymppinen oli poikkeava: Se oli muita suurempi neliskulmainen ruskea paperi. Korjatkaa, jos muistan väärin (pitäisiköhän minun tuulettaa Googlettamalla muistikuviani).

MdK-MdK kirjoitti:

mutta tuo toimenpide ei ollut pitkäikäinen eikä estänyt inflaatiota niinkuin tarkoitus oli.
Mutta luulisin, että jos laina oli määräaikainen, niin setelinpuolikkaat toimivat "panttikuponkina" tai sitten (jos toimenpide huomattiin virheelliseksi) voitiin maksaa ostokset setelien toisellakin puoliskolla.

Toivottavasti täällä on sellaisia jotka olivat aikaihmisiä siihen aikaan ja muistavat, miten asia oli.

Lue lisää

Setelin puoliskot kävivät puolesta arvostaan kaupassa, ostoksia suoritettaessa.

Voi hyvinkin olla niin, että uusia seteleitä ei saanutkaan aivan lähipäivinä ja ne puoliskot olivat ainoa raha? Ja vanhojen kolikoiden arvon oli inflaatio syönyt mitättömäksi, olisivatko vitosen kolikot olleet vielä käytössä?

Minä olin vasta lähes kaksitoistavuotias. Mutta raha oli meillä silloin niin ahtaalla, että me pennutkin seurasimme, milloin jokin seteli tuli vanhemmille kudotuista villapaidoista ja -housuista.

Isä oli jo silloin ulkotöihin kykenemätön, sai pienen kansaneläkkeen ja osallistui äidin kutomatöihin. Veivasi enimmin kutomakonetta, laski sen kierroksia, kavensi tai levensi tarvittaessa ja kutoi helmoihin saumakaista.

Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

---
Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.

matteus kirjoitti:

Setelin puoliskot kävivät puolesta arvostaan kaupassa, ostoksia suoritettaessa.

Voi hyvinkin olla niin, että uusia seteleitä ei saanutkaan aivan lähipäivinä ja ne puoliskot olivat ainoa raha? Ja vanhojen kolikoiden arvon oli inflaatio syönyt mitättömäksi, olisivatko vitosen kolikot olleet vielä käytössä?

Minä olin vasta lähes kaksitoistavuotias. Mutta raha oli meillä silloin niin ahtaalla, että me pennutkin seurasimme, milloin jokin seteli tuli vanhemmille kudotuista villapaidoista ja -housuista.

Isä oli jo silloin ulkotöihin kykenemätön, sai pienen kansaneläkkeen ja osallistui äidin kutomatöihin. Veivasi enimmin kutomakonetta, laski sen kierroksia, kavensi tai levensi tarvittaessa ja kutoi helmoihin saumakaista.

Lue lisää

Muistan, kuinka viimeinen pvä joulukuuta rynnättiin kauppaan ostamaan viimeisillä rahoilla. Kaikki setelit lapsienkin lompakoista riistettiin. Ei sitä toista puolikasta ikinä hyvitetty.
Rahanmuutos, jossa otettiin nollat pois, oli vasta v. 1963. Sen jälkeen vanha kansa puhui vuosia isoista summista "10 vanhaa miljoonaa".
Samalla tavalla kuin nyt sanotaan "10 vanhaa markkaa".

matteus kirjoitti:

Ne vanhat setelit olivat lakanan kokoisia! Muistan sinisen viisisatasen (?), jonka takapuolta koristivat pitkää köynnöstä kantavat alastomat ihmiset. Olivatkos ne setelit Alvar Aallon suunnittelemia? Jokin kuuluisa arkkitehti kuitenkin.

Setelien arvo puolittui leikkauksen myötä. Samalla niiden nimellisarvosta otettiin kaksi viimeistä nollaa poissa, joten viisisatasesta tuli viisimarkkanen.

Entisten tilalle painettiin uudet setelit, jotka olivat lähellä nykyistä kokoa. Muistelen, että viisimarkkanen oli edelleenkin pieni sininen paperilappunen. Viisikymppinen oli poikkeava: Se oli muita suurempi neliskulmainen ruskea paperi. Korjatkaa, jos muistan väärin (pitäisiköhän minun tuulettaa Googlettamalla muistikuviani).

Lue lisää

Setelien leikkaus oli vuoden 1946 juttuja, jolloin rahan arvo puolittui. 1000 ja 500 markan setelit leikattiin.

1.1.1963 siirryttiin markka/penni-systeemiin.

matteus kirjoitti:

Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

---
Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.

Lue lisää

Se oli just niin.

Setelien leikkaamisella sillä asialla ei ollut mitään tekemistä. Päinvastoin. Se kohotti markan uskottavuutta kansainvälisestikin.

Silloinkin olivat juorut ja huhut liikeellä: Ihmisten säästöt muka ryövättiin valtiolle niin, että vain sadasosa jäi jäljelle. Minä ainakin näin yhden itkevän mummon, joka uskoi kaikkien elämänsä säästöjen menneen taivaan tuuliin. Hän ehkä oli pokkeus.

Otin sen 60-70-luvun taitteessa olleen setelien leikkaamishuhun puheeksi vain siksi, että halusin kiinniittää huomiota juorun kasvamisesta suoranaiseksi paniikiksi. (Monet täällä eivät näytä edes muistavan koko asiaa. Hyvä vain! Itse asuin silloin Tampereella, ja ainakin siellä koko kaupunki tuntui olevan sekaisin. Minusta se oli häpeäksi koko kansalle.)

sinne meni kirjoitti:

Muistan, kuinka viimeinen pvä joulukuuta rynnättiin kauppaan ostamaan viimeisillä rahoilla. Kaikki setelit lapsienkin lompakoista riistettiin. Ei sitä toista puolikasta ikinä hyvitetty.
Rahanmuutos, jossa otettiin nollat pois, oli vasta v. 1963. Sen jälkeen vanha kansa puhui vuosia isoista summista "10 vanhaa miljoonaa".
Samalla tavalla kuin nyt sanotaan "10 vanhaa markkaa".

Lue lisää

Oli kyllä laina suomen valtiolle.
Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
Terv: Lokari1.

Lokari1 kirjoitti:

Oli kyllä laina suomen valtiolle.
Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

Kyllä minulla on vieläkin setelistä toinenpuoli tallessa, oli ne isoja rahoja.
Sai moneen kertaan taittaa lompakkoon jos oli vielä leikkaamatta.
Semmosia ne oli isommat kuin tavallinen kirjekuori.

Lokari1 kirjoitti:

Oli kyllä laina suomen valtiolle.
Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

Pian sodan päätyttyä toteutettiin setelien vaihto myös Unkarissa sekä Belgiassa, Tanskassa, Norjassa, Ranskassa ja Hollannissa ynnä Suomen jälkeen muun muassa Neuvostoliitossa ja Länsi-Saksassa.

Ylläoleva tieto netiltä.

Lokari1 kirjoitti:

Oli kyllä laina suomen valtiolle.
Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

Saksalaiset väärensivät dollareita ja puntikin.

Sodan jälkeen niitä löytyi miljardien edestä. Niillä oli tarkoitus aiheuttaa vihollismaissa hyperinflaatio. Saksassahan sellainen oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun painettiin vain lisää ja lisää rahaa. - Myös Venäjä turvautui samaan kikkaan Neuvostoliiton romahtaessa ja tietysti huonoin seurauksin.

Kolmas esimerkki hyperinflaatiosta on taas Aku Ankka -lehdestä: Roope-sedän rahasäiliöön iski pyörremyrsky, ja kaikki tahat lensivät taivaan tuuliin. Rahaa alkoi sataa ihmisten päälle, ja kaikki rikastuivat. Roope-setä nosti hinnat taivaisiin, kuten muinoin Saksassa. Yksi kananmuna maksoi sekä Saksassa että Ankkalinnassa 1000 000 markkaa. - Ikävä kyllä Ankkalinnassa asiat ovat helpommin hoidettavissa kuin todellisessa elämässä.

Lokari1 kirjoitti:

Oli kyllä laina suomen valtiolle.
Mutta se ei ollut suurin syy miksi leikatiin.
Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa.
Oli kuulemani mukaan niin hyvin se väärennys homma tehty , ettei pankissakaan osattu erottaa oikeaa väärästä... ?
Eikä se suomen markka ollut ainoa raha jota saksalaiset väärensi.
Niillä väärillä seteleillä oli kuulemani mukaan maksettu vakoilijoille palkka...?
Tämä juttu on ollut joskus vuosia sitten muistaakseni Valituissa Paloissa?

Pistin tuon lähteen tuohon ettei kukaan luule minun omiani puhuvan.
Terv: Lokari1.

Lue lisää

" Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa. "

Tuon muistan syyksi minäkin. Sakemannien huolto toimi sota-aikana hyvin Suomessa, ei ollut rahasta pulaa! Samaa olen arvellut kotisivullani, jossa muistelen vuodelta -46 erästä paimenpojan kesääni.

matteus kirjoitti:

" Kun saksalaiset teki sota aikana "väärää" rahaa , siis väärensivät sota aikana, niin se halutiin poistaa. "

Tuon muistan syyksi minäkin. Sakemannien huolto toimi sota-aikana hyvin Suomessa, ei ollut rahasta pulaa! Samaa olen arvellut kotisivullani, jossa muistelen vuodelta -46 erästä paimenpojan kesääni.

Lue lisää

se laina valtiolle, siitäkin oli tosiaan kysymys.

Ja oli valtiolle tosi edullinen laina silloisen laukkaavan inflaation aikana! Takaisin maksun sopimuksen ehtoihin en varmaan kiinnittänyt silloin mitään huomiota.

matteus kirjoitti:

Vuoden 1963 alussa seteleitä ei leikattu. Silloin poistettiin yksinkertaisesti markkamäärien perästä kaksi nollaa ja korvattiin vanhat setelit uusilla.

Samalla poistettiin kaksi nollaa myöskin kaikkien hintojen perästä, samoin palkat pudotettiin sadasosaan. Ihmisten piti tottua nopeasti uuteen rahaan ja miljoona tipahti sadaksi tuhanneksi markaksi. Ihmiset puhuivat sitten vuosia 'vanhasta miljoonasta', esim joku voitti veikkauksessa vanhan miljoonan. Kolikotkin tulivat käyttöön uudelleen pitkästä aikaa, pennin kolikot mukaan lukien.

---
Semmoinen oli se savotta. Operaatio oli tarpeellinen siksi, että kirjanpitäjien kapeisiin sarakkeisiin eivät inflatooriset numerojonot enää mahtuneet! Hankalaa oli myyjienkin ynnätä tiskipaperille asiakkaiden ostoksia.

Lue lisää

Kaveri säästi ja teki kuukausia rankasti töitä.
Niillä palkoilla pankkitili osoitti 417.000mk

Raharemontin jälkeen summa oli enää 4.170mk.
"Millihän" oli 10.000mk.

capt.cöpenick evp kirjoitti:

Kaveri säästi ja teki kuukausia rankasti töitä.
Niillä palkoilla pankkitili osoitti 417.000mk

Raharemontin jälkeen summa oli enää 4.170mk.
"Millihän" oli 10.000mk.

Lue lisää

...minullehan sattui pilkkuvirhe tuossa ylempänä, voivoivoi!

Mutta eikös meille kansakoulussa sanottu, että nolla merkitsee 'ei mitään'? - Jotakin on sentään jäänyt päähän kansakouluvuosiltakin;-)