mä en tarttis mitään muuta kun sen, että koneessa toimisi samba, apache ja ssh ja palomuuri mielellään. Kaikki nää herkut ilman, että järjestelmä jostain syystä aina nyrjähtää ja hyytyy ilman näkyvää syytä. Tai no, päivityksiä olen epäillyt vaikka olen käyttänyt vain virallisia. Käyttämäni linuxit on heittäny savut pihalle yksi toisensa jälkeen, joten ajattelin kokeilla vaihteeksi jotain muuta. Kumpaa suosittelisitte näin ensi alkuun?
Solaris vai BSD ?
Mittari täynnä
72173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rautavikaa laitteissa, jos Linuxi jatkuvasti hyytyy.
Ei tuohon auta BSD eikä Solariskaan.
Et kyllä käyttistä vaihtamalla sitä vakautta suuresti saa lisää ... vaikka joku Solaris mikrokernel-systeeminä voisikin toimia vaikka laitteistoajurit kaatuilee, niin ei se ole kiva jatkuvasti olla uudelleenkäynnistelemässä servereitä ;)
Mikset itse lukisi netistä, että kumpi toimii paremmin, BSD vai Solaris? Tietääkseni Solaris on vielä *BSD systeemeitäkin perinteisempi Unix, vaikka mikrokernel onkin. Päivittäminen Solariksessa tuskin on yhtä jouhevaa kuin *BSD järjestelmien cvs pohjaiset ports-systeemit.
Muttajoo, kaikkea kannattaa kokeilla. Jos Unixit kaikessa kuppaisuudessaan rupeaa vituttamaan, niin hanki jostain vanha Alpha -arkkitehtuurin masiina, ja asenna siihen VMS. Siinä vasta käyttis, joka erottelee peelot guruista, sanomma ... ;)
PS. Itselläkin Alpha rautaa etsinnän alla ... ja halpa VMS lisenssikin siihen olisi pop.
> Et kyllä käyttistä vaihtamalla sitä vakautta
> suuresti saa lisää ... vaikka joku Solaris
> mikrokernel-systeeminä voisikin toimia vaikka
> laitteistoajurit kaatuilee, niin ei se ole kiva
> jatkuvasti olla uudelleenkäynnistelemässä
> servereitä ;)
Solaris on kyllä ihan perinteinen monoliittinern kerneli. Laiteajurien dynaaminen lataaminen ei tee siitä sen mikrokernelinpää kuin esim. FreeBSD.
Yhdyn muuten edellisen kaverin kommentteihin. Rautavika siinä varmaan on, eikä siinä auta käyttiksen vaihto.
Jokatapauksessa kuriositeettina kannattaa huvikseen kokeilla mitä nuo ns. "oikeat" unixit oikeasti ovat syöneet :)
Minun mielestä Solaris on ollut mikrokernel jo pitkään.
http://forums.2cpu.com/archive/index.php/t-58126.html
"The Solaris microkernel is the SysVr4 kernel, the one that Linux tries to emulate and the one that POSIX was based primarily on. This comes from the history of AT&T UNIX and BSD UNIX, and how Sun who was a BSD user at the time (SunOS 1.x) chose to get together with AT&T and create one be all and end all version of UNIX. They created System V release 4, and it could execute SysV code and BSD code."
Siis noin "ammattilaiset" sanoo. Kyllä itse ainakin uskon, että se on mikrokerneli.
Mutta en mene vannomaan mitään ;)
Joo tosi "ammattilaiset". Tossa sun linkissä kun lukaiset alaspäin niin sielläkin tuo mikrokerneli kyseenalaistetaan.
Solaris on perinteinen monoliittinen kerneli, eli käytännössä yksi iso binääri (poislukien ajurit). Solariksessa on nykyään paljon asioita, jotka pystytään lataamaan dynaamisesti mutten siltikään väittäisi sitä mikrokerneliksi. Pystyykö Solariksesta esim. droppaamaan TCP/IP-pinon käytöstä (tai UFS-tuen)? Samoin kernelin säikeet toimivat kernel-spacessa eikä niitä pysty repimään sieltä ilman väkivaltaa ulos.
Jos haluat verrata niin esimerkiksi QNX on todellinen mikrokerneli samoin suurin osa muistakin real-time käyttiksistä.
Vielä enemmän tietoa mikrokernelistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Microkernel
Itse asentelin FreeBSD:n muutama päivä sitten kokeilumielessä ja vaikuttaa kyllä erittäin hyvältä systeemiltä ja saa ainakin toistaiseksi jäädäkin käyttöön :) Vielä kun saisi ATI:n näyttiksellä 3d kiihdytyksen toimimaan.
Eli jos oikein ymmärsin tuon artikkelin (lukaisin aika hätäisesti...paras että luen vielä uudestaan) niin suurin ongelma tuossa microkerneli-suunnittelussa on tuo kernel-spacen ja user-spacen välillä tapahtuva siirtyminen (context switch) tai siis sen hitaus (Mutta Linuxissakin tapahtuu tätä...mutta harvemminko????) ?
Tai siis se että tavalliset softat joutuvat kommunikoimaan ns. palvelin-ohjelmien (vastaavatko nämä mitä ainakin Linuxissa usein kutsutaan daemoneiksi?) välityksellä jos haluavat että jokin homma hoituu ?
Ainakin kun katsoo tuossa artikkelissa olevaa kuvaa ja sitten vastaavaa kuvaa osoitteessa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Monolithic_kernel
niin siinä softat kommunikoivat suoraan kernelin kanssa ja kaikenlisäksi suurin osa koodista on itse kernelissä (eli "läskikerneli" :D) vai kuinka ????
Mutta muuten näyttäisi että
monoliittiseen kerneliin verrattuna (kuten esim. Linux) tuossa ratkaisussa on paljon vähämmän "läskiä" (koodirivejä) ja on täten paljon joustavampi ja helpommin portattavissa ?
Vai miten asia on ?
Tämä *BSD maailma on vielä varsin uusi
ja sekava minulle :)
Joskus jostain netin hetteiköstä luin Torvalsin ja Minixin tekijän, Tanenbaumin väittelyn monoliittisen ja mikrokernelin eduista ja haitoista.
Oli kyllä mielenkiintoista mutta pitemmän päälle, kun väittely jatkui ja jatkui, aika puuduttavaa.
Heh.
Monoliittiset kernelit eivät toimi kovin pitkälle heterogeenisessä laitteistossa.
Sitäpaitsi, vaikka mikrokernelit menettävät tehoa monien context-switchien yhteydessä, niin ne kurovat teho-eroa kiinni siinä, ettei tällaisessa hajautetussa järjestelmässä tarvitse tehdä spinlockeja tai (välttämättä) monisäikeistystä yhden prosessin sisällä. Nykyään monokernelien syscallit menettävät suuren osan tehoistaan siinä, kun kerneli joutuu (miltei) jokaisen syscallin aikana tarkistamaan, ettei pyynnön aikana tule resurssien välillä ristiriitoja.
Jos jokaiselle laitteistoresurssille on täysin oma serveri, niin moninkertaisia tarkistuksia ei tarvitse tehdä.
Mikro ja monokernelit ovat OIKEIN TOTEUTETTUINA lopulta yhtä tehokkaita. Mikrokerneleillä on se etu, ettei esim. yhden laitteistoajurin kaatuminen kaada koko järjestelmää, kuten käy monokerneleissä.
Tietenni näistä asioista voi jauhaa paskaa vuositolkulla, mutta olen itse ihan varma että mikrokernelit vievät voiton tässä muutaman vuoden kuluessa ...