Hei, osaako jokunen kertoa, mistä sensorisen integraation häiriö johtuu jos lapsella ei ole neurologista vammaa, ei mitään näkyvää?
60-luvulla joku tutkija esitti, että taustalla on äidin kylmyys vuorovaikutussuhteessa. Muuta ei-konkreettista tietoa en ole löytänyt. Autismin eri asteille on esitetty poikkeavuuksia päässä, mutta sellaisia ei tässä tapauksessa tutkitusti ole.
Niin että osaako kukaan kertoa, mistä ne häiriöt sitten juontuvat?
60-luvulla joku tutkija esitti, että taustalla on äidin kylmyys vuorovaikutussuhteessa. Muuta ei-konkreettista tietoa en ole löytänyt. Autismin eri asteille on esitetty poikkeavuuksia päässä, mutta sellaisia ei tässä tapauksessa tutkitusti ole.
Niin että osaako kukaan kertoa, mistä ne häiriöt sitten juontuvat?
Vastaukset 15
Vanhimmat
netistä. Googleta sanalla sensorinen integraatio.
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/cumu/justme/neuro.htm
Tässä yksi linkki mistä löytyy tietoa.
Tuosta linkistä kyllä minun mielestäni löytyi aika selventävästi aiheesta....
sensorisen integraation häiriössä on erään teorian mukaan kyse jonkin aistin toiminnan puutoksesta. Puutoksia voi sitten täydentää ja korvata tietyillä keinoilla.
Voisin jossain välissä yrittää etsiä luentomuistiinpanoja aiheesta.. miksi tietoa syystä kysyt? Eli mikä on syynä kiinnostukseesi? Auttaa vastaamaan niin ettei kaikkea tarvitse kirjoittaa..
Perheessä on lapsi jonka olen tuntenut siitä kun hän oli nelivuotias. Nyt kuusi ja vähän päälle.
Pojalla on ollut vaikeuksia varhaisessa vuorovaikutuksessa äidin kanssa. Ts äiti ei ole sitä pystynyt tarjoamaan.
Hänellä on kova kosketusherkkyys. Se on kuulemma pohjana myöhempien kehitysvaiheiden hankaluuksille. Tulee keskittymisongelmia, kiukkuisuutta jne.
Sen verran olen asian tutkimisessa edennyt, että tuo vuorovaikutusjuttu on löytynyt ja tietoa sensorisen integraation kehitysvaiheista.
Hänen on diagnosoitu olevan ad/hd ja sitten tosiaan tuo lievä sensorisen integraation häiriö.
Minä en näe pojassa mitään ikäisistään poikkeavaa kosketusherkkyyden lisäksi. Meillä on kolme muutakin lasta.
Lähinnä se oli kysymykseni lähtökohta, että miten poikaa voi tukea löytämään normaalimman tavan suhtautua kosketukseen.
tutustu myös Doman menetelmään myös muita juttuja on. Niissä on ajatuksena että aloitetaan kosketus hellästi esim sivelyllä ja kovennetaan sitä harjoituksen edetessä jolloin sietokyvyn pitäisi kasvaa. Heillä on ihan omat ohjelmat eri "vikoihin" ja ajat yms teosta. Homma vaatii sitoutumista ja päivittäistä toistoa jotta seurauksia olisi nähtävissä aika ei kuitenkaan ole pitkä vaan kyse vartista, kymmenistä minuuteista pisimmillään. Yksi tästä aiheesta luennoinut jenkki on vieraillut usein suomessakin, mutta sukunimi ei tule millään mieleen ja etunimestä ei ole hyötyä..
Näistä löytyi ennen tietoa kehitysvammaisten eri sivuilta ja autistisivuilta.
Jos kyse on siitä että lapsella on herkkä kosketusaisti niin tietämäni sensorisen integraation "ohjelmissa" siihen ei ole suoraan apua sillä ne perustuvat enemmänkin aistien vajaaseen toimintaan tai suoranaiseen puutteeseen.
Hei
Monet aivoissa olevat ongelmat eivät näy päälle millään tavoin. Tarkkaavaisuushäiriö siitä yhtenä esimerkkinä.
Varhaisten vuorovaikutussuhteiden teoria on jälleen uutta muotia. Se teoria on nyt 2000-luvun taitteessa kirjoitettu uudelleen ja siten edelleen voimissaan.
SI:stä en suoranaisesti osaa sanoa mitään, mutta kannattaa lukea kirja Kranowitz: Tahatonta tohellusta (PS-kustannus)
Sensomotorinen kuntoutus on lasten kohdalla tuettuna, mutta aikuiset joutuvat kustantamaan sen itse. Se muistuttaa SI-terapiaa, mutta harjoitteet tehdään kotona ja ne pitäisi tehdä periaatteessa joka päivä, jotta ne vaikuttaisivat.
Sensomotorisessa alkutestissä tutkitaan mm. aistien toiminta ja vauvaiän heijasteiden näkyminen. Aistien osalta voidaan kuntouttaa esim. kuuloa, näköä, tasapainoa.
Vauvaiän heijasteet tarkoittavat vauvaiän kehitysvaiheissa olevia käyttäytymistapoja, joita lapsi ei ole tehnyt lainkaan tai ne ovat jääneet jäljelle poistumatta.
Konttaaminen esim. on aivojen kehitykselle keskeistä. Vauvan pitäisi kontata vähintään 6 kuukautta. Konttaamisen aikana tapahtuu aivopuoliskojen eriytyminen ja niiden välisen yhteydet. Kontata voi väärin ja jättää konttaamatta ollenkaan esim. vetämällä pyllyä pitkin lattiaa. Siitä sitten jaloille.
Vallalla ollut uskomus "etevyydestä" onkin puppua. Ei ole ollut lainkaan etevää nousta mahdollisimman nopeasti könyämään pitkin sohvan reunaa. Hieno asia on se, ettei "kohtaloonsa" tarvitse tyytyä. Sitä voi sitten aikuisenakin kontata itsensä terveemmäksi.
Lisää tietoa sensomotorisesta kuntoutuksesta:
http://www.thalamusoy.com
Ystävällisin terveisin
Jaana
Kiitos Jaana neuvoista.
Vähän tarkennan vielä, jos ehdit muutamalla rivillä vastaamaan.. Tai kuka tahansa.
Tämä poika keskittyy ihan hienosti tehtäviinsä. Kuten jo aiemminkin kerroin, ainoastaan herkkyys äkkinäiselle yllättävälle kosketukselle viestii siitä, että hänellä voi olla lievä sensorisen integraation häiriö.
Ja tässä tapauksessa todellakin on niin, että varhaista vuorovaikutusta ei ole äidin kanssa ollut. Olkoonkin niin, että sen vaikutus on trendijuttu, mutta paljon se selittää.
Kiitos jo etukäteen jos ehdit kommentoimaan.
Hei
Sensomotorisen ajattelun mukaan kysessä voisi olla Moron refleksin jääminen.
Kyseessä on se vauva-ajan refleksi, jossa lapsi levittää kätensä levälleen, kun lääkäri laskee häntä äkillisesti alas kädellään makuuttaen.
Jos sensomotoriikan terapeutti toteaa Moron refleksin, hän antaa siihen myös kuntoutusliikkeet, joita olisi hyvä päivittäin harjoittaa.
Lapset ovat hyvin muuntautuvaisia. He kestävät suuriakin menetyksiä ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelma ei liene kuitenkaan aivan suurimpia, sen kummemmin sitä vähättelemättäkään. Lapsuuden ongelmia on turha jäädä märehtimään. Meillä on tänään. Tänään voi tehdä toisin.
Jos tarkoitit varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien kohdalla omaa itseäsi, toivottavasti olet purkamassa niitä juttuja auki jonkun kanssa. Nekin nimittäin nousevat pintaan tukalassa tilanteessa Moron refleksinä. Siihenkin saa apua sensomotorisesta kuntoutuksesta. ;-)
Ystävällisin terveisin
Jaana K.
Varmasti purkamisen aiheita olisi itselläkin, kenelläpä ei.. Mutta tämä kyseinen asia on poikapuolen, aivan ihanan 6-vuotiaan juttu. Olen ymmärtänyt, että hänen kanssa seikkojen korjaus on vielä hedelmällistä. Ennen koulun aloittamista on vielä hyvää aikaa. Ja myöhemminkin, kuten kirjoitit.
Hei
Kannattaa heti ottaa selvää tuista. Niitä ei välttämättä saa enää samalla tavalla kouluun menon jälkeen.
Siirtäminen ei ole järkevää. Moron refleksi vaikuttaa niin moneen asiaan, että se kannattaa lähteä avaamaan. Se vaikuttaa elämään niin monin positiivisin tavoin, että sitä on vaikeaa yksilöllisesti ennustaa.
Onnea matkaan
Jaana
sitä mieltä, että kosketusherkkyys tulee nimenomaan tuosta asiasta? Tarkennatko muutamalla sanalla, niin osaan esitellä asian eteen päin?
:)
Hei
Nyt ajattelisin, että kannattaa ottaa yhteyttä esim. Suur-Helsingin Sensomotoriseen Keskukseen ( http://www.thalamusoy.com ) ja pyytää asiantuntijan selitys. En halua puoskaroida, vaikka saattaisin asian jotenkin osata ehkä selittääkin.
Tsemppiä
Jaana
Kiitoksia sulle Jaana ja iloisia talvipäiviä. :)
Käsittääkseni sensorisen integraation häiriö johtuu häiriöstä aivojen sähköiskemiallisessa toiminnassa.Eikä nyky tietämyksen mukaan liity kasvatuksellisiin asioihin tai vanhempien vuorovaikutus taitoihin. Tosin vuorovaikutus on vaikeampaa SI- Häiriöisen kanssa vaikka olisi kuinka hyvät taidot.SI-Häiriö liittyy usein neurologisiin sairauksiin mutta voi ilmetä yksinkin kuten lapseni tapauksessa ei löydetty mitään neurologista monen vuoden tutkimuksista huolimatta.
Hyvää tietoa SI:stä löytyy osoitteesta www.sity.fi.