Melojien halliharjoitukset

Olen ollut nyt mukana neljä kertaa seuramme halliharjoituksissa. Joka kerta on ollut erilainen (eri vetäjä). Tietty, kaikki tähtäävät turvallisuutta edistäviin taitoihin, mutta lähestymistavat eroavat melkoisesti toisistaan.

Olen lueskellut jenkkien keskusteluja. Kaksi päälinjaa:

1. "Wet exit" on vasta viimeinen vaihtoehto: siis eskimoa eri muodoissaan ja paljon. Kajakista poistuminen vain lisää riskiä kaatujalle ja muille.

2. Tuennat ovat pääasia ja reskuuttamista eri muodoissaan "märän poistumisen" jälkeen, yksin ja avustettuna. Idea: eskomo ei toimi käytännössä

Mikä olisi paras lähestymistapa halliharjoituksissa? Missä järjestyksessä? Mitkä taidot ovat tärkeimpiä ja missä järjestyksessä?

Tulisiko kunnon keskustelu :)

6

823

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lutraaja

      Vartalon hallinta ja tuennat,sieltä kaikki lähtee.Yleensä suosittelen uudemmille melojille,että ekan vuoden melovat mahdollisimman paljon ja sitten kun itse melonnan perustekniikka on uponnut selkäytimeen,niin sitten siirrytään seuraavaan,eli tuentaharjoituksiin esim juuri hallissa.Ja se eskimo tulee sitten vasta.Koska;jos vartalonkäytön ja tuennat hallitsee,ei tilanne mene niin pitkälle,että eskimoa edes tarvittaisiin.Näin sen näen.

      T.40v naislutraaja

      • Olen periaatteessa melkein samaa mieltä, mutta esitän seuraavan käytännöllisen lähestymistavan.

        1. Märät reskutukset: opetuksen ja harjoittelun on alettava siitä, että harjoitellaan kaikki yksin ja avustettuna suoritettavat kajakkiin kiipeämiset. Ne ovat se viimeinen vaihtoehto ja ne on joka tapauksessa osattava. Eivätkä ne ole kovin vaikeita.

        2. Seuraavaksi opetellaan eskimo, koska ilman sen hallintaa tuentojen tehokas harjoittelu hallissakin on hankalaa. Kun eskimolla pääse hetkessä takaisin ylös epäonnistuneen tuentayrityksen jälkeen, eikä kaatumista tarvitse erityisesti varoa, on harjoittelu tehokkaampaa kuin ilman eskimoa. Eskimon oppii riittävällä yrityksellä, pätevällä ohjauksella, ajan kanssa jokainen ja tekniikka ei mene hukkaaan. Ylätuennat ja eskimo käyttävät samaa melan ja vartalon hallintaa.

        3.Vasta sitten keskitytään tuentoihin, jotka toivonmukaan tekevät kaksi edellä mainittua tarpettomiksi varokeinoiksi. Ei lähdetä tuennoista vaan päädytään niihin.

        Missä on vika ajattelutavassani?


      • lutraaja
        Yusa kirjoitti:

        Olen periaatteessa melkein samaa mieltä, mutta esitän seuraavan käytännöllisen lähestymistavan.

        1. Märät reskutukset: opetuksen ja harjoittelun on alettava siitä, että harjoitellaan kaikki yksin ja avustettuna suoritettavat kajakkiin kiipeämiset. Ne ovat se viimeinen vaihtoehto ja ne on joka tapauksessa osattava. Eivätkä ne ole kovin vaikeita.

        2. Seuraavaksi opetellaan eskimo, koska ilman sen hallintaa tuentojen tehokas harjoittelu hallissakin on hankalaa. Kun eskimolla pääse hetkessä takaisin ylös epäonnistuneen tuentayrityksen jälkeen, eikä kaatumista tarvitse erityisesti varoa, on harjoittelu tehokkaampaa kuin ilman eskimoa. Eskimon oppii riittävällä yrityksellä, pätevällä ohjauksella, ajan kanssa jokainen ja tekniikka ei mene hukkaaan. Ylätuennat ja eskimo käyttävät samaa melan ja vartalon hallintaa.

        3.Vasta sitten keskitytään tuentoihin, jotka toivonmukaan tekevät kaksi edellä mainittua tarpettomiksi varokeinoiksi. Ei lähdetä tuennoista vaan päädytään niihin.

        Missä on vika ajattelutavassani?

        No makunsa mukaan tietenkin,mutta en tajunnut ajatusjärjestystä,että tuennat oppisi vasta eskimon opittuaan.Itse aikanaan opettelin ensin tuentoja ja siitä oli jotenkin luontevaa jatkaa syvemmälle,eli pyöräyttää vehje lopulta kokonaan ympäri.Tuentoja korostan aina siitä syystä,että kovassa tuulessa ja aallokon ollessa jyrkkää ei eskimo aina onnistu.Mutta pystyssä ollessaan näkee aallot ja voi lukea niistä,mitä tuleman pitää ja käyttää melaa aina aallonharjalla tukemiseen.mutta ei sinunkaan tapasi huono ole;)


      • lutraaja
        Yusa kirjoitti:

        Olen periaatteessa melkein samaa mieltä, mutta esitän seuraavan käytännöllisen lähestymistavan.

        1. Märät reskutukset: opetuksen ja harjoittelun on alettava siitä, että harjoitellaan kaikki yksin ja avustettuna suoritettavat kajakkiin kiipeämiset. Ne ovat se viimeinen vaihtoehto ja ne on joka tapauksessa osattava. Eivätkä ne ole kovin vaikeita.

        2. Seuraavaksi opetellaan eskimo, koska ilman sen hallintaa tuentojen tehokas harjoittelu hallissakin on hankalaa. Kun eskimolla pääse hetkessä takaisin ylös epäonnistuneen tuentayrityksen jälkeen, eikä kaatumista tarvitse erityisesti varoa, on harjoittelu tehokkaampaa kuin ilman eskimoa. Eskimon oppii riittävällä yrityksellä, pätevällä ohjauksella, ajan kanssa jokainen ja tekniikka ei mene hukkaaan. Ylätuennat ja eskimo käyttävät samaa melan ja vartalon hallintaa.

        3.Vasta sitten keskitytään tuentoihin, jotka toivonmukaan tekevät kaksi edellä mainittua tarpettomiksi varokeinoiksi. Ei lähdetä tuennoista vaan päädytään niihin.

        Missä on vika ajattelutavassani?

        Tuli mieleeni että toi eka kohta,eli märät poistumiset ,jäävät usein vähemmälle harjoittelulle.Meidän seurassa ainakin on keskitytty eskimoon ja tuentoihin.Hmm,taidankin ottaa ohjelmaan nyt kevättalveksi...


      • Roisto
        lutraaja kirjoitti:

        Tuli mieleeni että toi eka kohta,eli märät poistumiset ,jäävät usein vähemmälle harjoittelulle.Meidän seurassa ainakin on keskitytty eskimoon ja tuentoihin.Hmm,taidankin ottaa ohjelmaan nyt kevättalveksi...

        Meidän seuran hallivuorot eivät ole ohjattuja. Vaan jokainen meloo mielensä mukaan. Autetaan toinen toisiamme. Aloin käydä seillä syksyllä, tavoitteena oli eskimo ennen kevättä.

        Ekoissa harjotuksissa tutustuin kajaakkilla kaatumisseen (en ollu kaatanu kajaakkia ku kerran, kahden melonta vuoteni aikana...) Sekä tunnustelin kajaakin pyörähtämistä altaanreunalta tukea ottaen.

        Toiset harkat käytin itsekseni omapäiseen vääntöön rodeopaatilla (kajaakki nurin veto... 2.veto... uinti altaan reunalle nosto reunasta pystyyn hengähdys. Ja uudestaan...). Se oli "hieman" hankalaa ja sain parhaimmillaankin kajaakin melkeen 90 asteen kulmaan.

        Kolmas harjoitus kerta. Helppo rotopaatti ja ekalla keralla nousi kajaakki oikein päin. :D Taisin olla koht onnekas ku kolmella 1h harjotuksilla "opin" eskimon. Seuraavat harkat sisälsivät tekniikan toistuvan hukkaamisen ja uudelleen löytämisen.

        Vasta eskimon opittua aloin opetella tuentoja, joka tosiaan on mukavampaa ku voi nostaa itsensä pystyyn jos epä onnistuu. Harjitukset ovat myös hyvä tapaamispaikka näin talvella.


      • Roisto kirjoitti:

        Meidän seuran hallivuorot eivät ole ohjattuja. Vaan jokainen meloo mielensä mukaan. Autetaan toinen toisiamme. Aloin käydä seillä syksyllä, tavoitteena oli eskimo ennen kevättä.

        Ekoissa harjotuksissa tutustuin kajaakkilla kaatumisseen (en ollu kaatanu kajaakkia ku kerran, kahden melonta vuoteni aikana...) Sekä tunnustelin kajaakin pyörähtämistä altaanreunalta tukea ottaen.

        Toiset harkat käytin itsekseni omapäiseen vääntöön rodeopaatilla (kajaakki nurin veto... 2.veto... uinti altaan reunalle nosto reunasta pystyyn hengähdys. Ja uudestaan...). Se oli "hieman" hankalaa ja sain parhaimmillaankin kajaakin melkeen 90 asteen kulmaan.

        Kolmas harjoitus kerta. Helppo rotopaatti ja ekalla keralla nousi kajaakki oikein päin. :D Taisin olla koht onnekas ku kolmella 1h harjotuksilla "opin" eskimon. Seuraavat harkat sisälsivät tekniikan toistuvan hukkaamisen ja uudelleen löytämisen.

        Vasta eskimon opittua aloin opetella tuentoja, joka tosiaan on mukavampaa ku voi nostaa itsensä pystyyn jos epä onnistuu. Harjitukset ovat myös hyvä tapaamispaikka näin talvella.

        Viimeiset halliharkat oli viime lauantaina. Olin yhteensä vain kaksista poissa. Eskimo nyt onnistuu, mutta vain huolellisen keskittymisen ja mentaalisen suorituksen jälkeen. Ei koskaan yllättävän kaatumisen jälkeen, eli ei mitään hyötyä tällä osaamistasolla eskimosta merellä!

        Tuennoissa on joku tolkku, varmaan pysyn paremmin pystyssä kuin aikaisemmin. Samoin perusreskutukset ovat nyt korvienvälissä.

        Totta, hyvää antia on ollut ihmisiin tutustuminen. Erittäin sosiaalista ja viihtyisää lutraamista, hauskaa on ollut.

        Ilman muuta ensi syksynä taas uudestaan!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      140
      4472
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      351
      2243
    3. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      4
      2220
    4. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      248
      1901
    5. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      108
      1843
    6. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      459
      1805
    7. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      484
      1640
    8. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      57
      1519
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      493
      1376
    10. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      45
      1350
    Aihe