Kuinka moni ylioppilaaksi kirjoittaneista tai lukiota käyvistä pitää YO-lautakuntaa mitenkään uskottavana ja arvovaltaisena? Jatkuvasti siellä tapahtuu ristiriitoja, ja on sanomattakin selvää, että eri sensorit pakostakin arvioivat tuotoksia eri tavoin. Esimerkiksi eräs henkilö oli kirjoittanut aineistoaineen äidinkielestä, mutta opettaja oli antanut aineesta juuri ja juuri hyväksyyn niillä perusteilla, että ko. aine ei millään muotoa täyttänyt aineistoaineen kriteerejä; lähdeviittaukset puuttuivat kokonaan. Sensori oli asiaa ihmetellyt ja antanut aineesta m:n. Opettaja oli soittanut sensorille, ja sensori oli sitten vain tokaissut, että eikö tämä ollutkaan otsikkoaine. Kuinka paljon siis on näitä huolimattomuustapauksia ja erimielisyydestä johtuvia väärinarviointeja, kun sensoritkin ovat ihmisiä ja siten myös toisinaan hyvällä ja toisinaan pahalla tuulella? On selvää, ettei yksi ihminen voi kaikkia aineita arvostella, mutta touhu on paikoin melko naurettavaa, ja uudelleentarkistaminen tulee kalliimmaksi kuin uudelleen kirjoittaminen, eikä se usein johda minkäänlaisiin tuloksiin. Minä en ainakaan anna moiselle instituutiolle suurta arvoa. Ajattelen vain, että täytyyhän tämä käydä läpi, kun ylioppilaaksi on kuitenkin päästävä, kun lukion on kerran jossain vaiheessa valinnut.
USKO YO-LAUTAKUNNAN OIKEUDENMUKAISUUTEEN
12
1404
Vastaukset
- gadgad
äidinkielessä kannattaa tehdä vaikutus opettajaan. Koska sensorit eivät lue läheskään kaikkia aineita.
- Yo-2000
Totta kai vaikuttaa kuka minkäkin arvostelee ja millä silmällä tutkii, mutta pääsääntöisesti nyt menee kuitenkin kaikki aina sen verran yksiin, että kovin suuria ristiriitaisuuksia on varsin vähän.
Lähinnä klassisin tulkintakohta on yleensä esim. äidinkielessä, kun "oma" opettaja pitää ainetta hyvänä, mutta sensori taas voi pudottaa liki i:ksi kun katsoo olevan aiheesta ohi. Tosin yleensä nyt tämä huomataan jo ennen lähetystäkin.
Kyllä tietty hieman voivat asiat muuttua. Itse esim. kirjoitin ylioppilaaksi joitain vuosia sitten, tiesin kaiken olevan läpi joten en kysellyt minä lähtivät koululta kun läksin heti kirjoituksista ulkomaille töihin. Oli niissä jotain eroja ollutkin. Mielenkiintoisin josta opettajakin sanoi, oli juuri äidinkieli kun tuli takaisin: oli lähtenyt L:nä ja tullut M:na takaisin. Kuulemma aika harvinainen tulkinta, koska kielioppivirheistä tms. ei ollut kyse...
Olisi kuulemma voinut valittaa tms. mutta M nyt oli itselle vallan riittävä, mielenkiintoinen juttu vaan. Yleensähän jos parillakin arvosanalla laskee niin kyse on jo yleensä liki hylätyksi putoamisesta... - ole ihan
se ja sama pitääkö lautakuntaa uskottavana tai oikeudenmukaisena, kun se kuitenkin ne tulokset määrää.
- mulk
niinhän se on. Jos ei luota yo-tutkontolautakuntaan, on parasta olla osallistumatta koko yo-kokeeseen.
- jaahas ...
Eli jos ei usko, että elämä on totta, niin kannattaa tappaa itsensä...
- tottuus
Totuus on se, että vain kaksi- tai kolmijakoinen arvosanojen antaminen antaisi jonkinlaista osviittaa siitä, mikä on kirjoittajan äidinkielen osaamisen ja kypsyyden taso. On siis turha vertailla esimerkiksi e-l -arvosanojen eroa esimerkiksi äidinkielen kohdalla. Yleensä todellinen taso on ihan jotain muuta, kun kirjoitukset antavat ymmärtää, koska se on aika paljon tuurista kiinni, miten kirjoitkukset menevät, tosin lukemisella ja ahkeralla harjoittelulla voi tietysti vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan joka aineessa.
- fgad
Ruotsin kielisllä on oma YO-tutkintolautakunta ja sen oikeudenmukaisuus vasta on epäreilua suomenkielisiä kohtaan. Reputusprosentti on paljon pienempi kuin suomenkielisllä, vaikka PISA tutkimusten mukaan ruotsinkielisiset ovat ysi luokalla vuoden suomenkielisiä jäljessä oppimistuloksissa.
- se on ihan
se sama yo-lautakunta suomen- ja ruotsinkielisillä.
eikö se ole niin että joku määrätty prosenttimäärä saa jonkun tuloksen esim. 5% saa laudatturin jne?
- arar
filosofia kirjoitti:
eikö se ole niin että joku määrätty prosenttimäärä saa jonkun tuloksen esim. 5% saa laudatturin jne?
On se niin, mutta taso on alhaisempi ruotsinkielisillä.
5%:lle Korkeasaaren paviaaneillekin voidaan antaa laudatur Suomessa tapahtuvan syrjintään perustuvalla arvostelulla. - gdsgsdgsdgds
arar kirjoitti:
On se niin, mutta taso on alhaisempi ruotsinkielisillä.
5%:lle Korkeasaaren paviaaneillekin voidaan antaa laudatur Suomessa tapahtuvan syrjintään perustuvalla arvostelulla.Jos opettjan alkuperäinen arvostelu poikkeaa vähintään kahdella arvosanalla sensorin arvosanasta, niin aine täytyy luetuttaa myös toisella sensorilla. Ainakin näin muistelen. Lukekaas ne arvosanojen kuvaukset. Ei pitäisi olla kovinkaan paljoa nokan koputtamista. Kahden arvosanan välisillä aineilla kun sattuu vain olemaan aroa lähes kuin yöllä ja päivällä. Sensorien "mielivaltainen arvostelu" on kyllä aika epätodennäköistä - tosin mahdollista.
Jouluja! - paviaanien
arar kirjoitti:
On se niin, mutta taso on alhaisempi ruotsinkielisillä.
5%:lle Korkeasaaren paviaaneillekin voidaan antaa laudatur Suomessa tapahtuvan syrjintään perustuvalla arvostelulla.arvostelusta tuli mieleeni, että minkä arvosanan itse sait?
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1251258
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89924- 94904
Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede23847Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat286746- 93727
- 34638
- 109636
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.50571Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet129550