Alapohjan eristepaksuus

Toisaalta jos alapohja ei päästä yhtään lämpöä alaspäin niin sokkeli ei saa lämpöä sisältäkäsin. Tässä tapauksessa sokkelin ulkopuolista eristystä on lisättävä.

Mikäli teet lattialämmityksen pidän miniminä Solupolystyreeniä 200 mm, Rutsalaiset käyttävät nykyisin paljon jo 300 mm kerroksia.
Rakennustapaohjeemme 150 mm reunoilla ja 100 mm keskelle ovat peräisin viime vuosituhannelta, jolloin luotettiin maan eristävyyteen ja lämmitys oli hoidettu pattereilla seinissä.
U-arvo on 0 vasta n. 1 metrin paksuisella Eps-kerroksella, ohuemmat johtavat lämpöä kohti maaperää ja maatahan tuskin kannattaa lämmittää.
Rakennus suunnitellaan 50 vuodeksi ja tällä aikavälillä hyvä eristys on edullisin energiaansäästö toimenpide, lämmität millä tahansa.
Muovikalvoja ja liian tiiviitä vesihöyryä läpäisemättömiä rakenteita ei myöskään pidä rakentaa, koska höyrytiivis rakenne estää alaspäin kuivumisen ja täten hidastaa betonilaatan kuivumista tai saattaa estää sen kokonaan.

Rakentanut kirjoitti:

Mikäli teet lattialämmityksen pidän miniminä Solupolystyreeniä 200 mm, Rutsalaiset käyttävät nykyisin paljon jo 300 mm kerroksia.
Rakennustapaohjeemme 150 mm reunoilla ja 100 mm keskelle ovat peräisin viime vuosituhannelta, jolloin luotettiin maan eristävyyteen ja lämmitys oli hoidettu pattereilla seinissä.
U-arvo on 0 vasta n. 1 metrin paksuisella Eps-kerroksella, ohuemmat johtavat lämpöä kohti maaperää ja maatahan tuskin kannattaa lämmittää.
Rakennus suunnitellaan 50 vuodeksi ja tällä aikavälillä hyvä eristys on edullisin energiaansäästö toimenpide, lämmität millä tahansa.
Muovikalvoja ja liian tiiviitä vesihöyryä läpäisemättömiä rakenteita ei myöskään pidä rakentaa, koska höyrytiivis rakenne estää alaspäin kuivumisen ja täten hidastaa betonilaatan kuivumista tai saattaa estää sen kokonaan.

Lue lisää

tarvitse. Lattian alla oleva maan EI SAA lämmetä. Eli ei tarvitse lämmittää on liian lievä ilmaisu.

ei lämpöä kirjoitti:

tarvitse. Lattian alla oleva maan EI SAA lämmetä. Eli ei tarvitse lämmittää on liian lievä ilmaisu.

Ei se u-arvo muutu nollaksi vaikka olisi kilometri eristettä. Kun tuplaa eristys niin puolitat u-arvon. Jossain vaiheessa tulee lompakossa limiitti vastaan että laitanko vielä paritonnia eristykseen niin säästän euron vuodessa.

Rakentanut kirjoitti:

Mikäli teet lattialämmityksen pidän miniminä Solupolystyreeniä 200 mm, Rutsalaiset käyttävät nykyisin paljon jo 300 mm kerroksia.
Rakennustapaohjeemme 150 mm reunoilla ja 100 mm keskelle ovat peräisin viime vuosituhannelta, jolloin luotettiin maan eristävyyteen ja lämmitys oli hoidettu pattereilla seinissä.
U-arvo on 0 vasta n. 1 metrin paksuisella Eps-kerroksella, ohuemmat johtavat lämpöä kohti maaperää ja maatahan tuskin kannattaa lämmittää.
Rakennus suunnitellaan 50 vuodeksi ja tällä aikavälillä hyvä eristys on edullisin energiaansäästö toimenpide, lämmität millä tahansa.
Muovikalvoja ja liian tiiviitä vesihöyryä läpäisemättömiä rakenteita ei myöskään pidä rakentaa, koska höyrytiivis rakenne estää alaspäin kuivumisen ja täten hidastaa betonilaatan kuivumista tai saattaa estää sen kokonaan.

Lue lisää

TAlomme lattian U-arvo on 0,342 7 senttisellä laatalla. Meillä on kahdeksan senttiä joten käsitääkseni U arvon on inansa parempi. Jos haluaa satsata eristykseen niin kannattaa laittaa rahaa parempiin ikkunoihin ja oviin.

Itse asiassa aikaisemmin styroksia laitettiin 100 mm sivuille ja 50 mm keskelle, näin ainakin mestarini kommentoi alapohjan eristeitä.

Jarmo kirjoitti:

TAlomme lattian U-arvo on 0,342 7 senttisellä laatalla. Meillä on kahdeksan senttiä joten käsitääkseni U arvon on inansa parempi. Jos haluaa satsata eristykseen niin kannattaa laittaa rahaa parempiin ikkunoihin ja oviin.

Itse asiassa aikaisemmin styroksia laitettiin 100 mm sivuille ja 50 mm keskelle, näin ainakin mestarini kommentoi alapohjan eristeitä.

Lue lisää

Niin tuo lattian U-arvo on tehtynä kauttaaltaan 100 mm styroksilla (2x50).

ei lämpöä kirjoitti:

tarvitse. Lattian alla oleva maan EI SAA lämmetä. Eli ei tarvitse lämmittää on liian lievä ilmaisu.

Eikös maanvaraisessa rakenteessa pieni lämpövuoto juuri pidä maan sulana eli estää routavauriot perustusten ympärillä? Perustuksiahan ei tehdä noissa roudattomaan syvyyteen vaan luotetaan routaruojalevyihin ja siihen lämpövuotoon. Jos eristys on täydellinen, on sama kuin torppa olisi kylmillään jolloin routavauriot on mahdollisia? Tässä uskossa olen ollut.

Minun käsittääkseni lämpö nousee ylöspäin joten uskon 100 mm olevan ihan jees. Muistaakseni olen joskus nähnyt joku artikkeli asiasta jossa kästiteltiin styroxin paksuus, laatan paksuus ja reunanauha vs. ilman nauhaa.

Voiko joku kertoa paljonko säästää vuodessa jos eristepaksuus on 200mm vs. 100mm??? Investointikulut( 100mm styrox) olisi minun tapauksessa 640€.

rakentaja2006 kirjoitti:

Minun käsittääkseni lämpö nousee ylöspäin joten uskon 100 mm olevan ihan jees. Muistaakseni olen joskus nähnyt joku artikkeli asiasta jossa kästiteltiin styroxin paksuus, laatan paksuus ja reunanauha vs. ilman nauhaa.

Voiko joku kertoa paljonko säästää vuodessa jos eristepaksuus on 200mm vs. 100mm??? Investointikulut( 100mm styrox) olisi minun tapauksessa 640€.

Lue lisää

Lämpö ei nouse ylös, alas tai sivulle. Se leviää tasaisesti ympäriinsä aina kohti kylmempää.

Lämmin ilma nousee ylös. Tästä on syntynyt käsitys että lämpö nousee ylös. Se johtuu siitä että kaasut laajenevat ja kevenevät lämmetessään. Kylmä vesi(alle 4C) käyttäytyy päinvastoin ja vedessä lämpö laskee alas.

Lattiassa ei ole vapaasti likkuvaa ilmaa joten siinä lämpö johtuu myös alaspäin

rakentaja2006 kirjoitti:

Minun käsittääkseni lämpö nousee ylöspäin joten uskon 100 mm olevan ihan jees. Muistaakseni olen joskus nähnyt joku artikkeli asiasta jossa kästiteltiin styroxin paksuus, laatan paksuus ja reunanauha vs. ilman nauhaa.

Voiko joku kertoa paljonko säästää vuodessa jos eristepaksuus on 200mm vs. 100mm??? Investointikulut( 100mm styrox) olisi minun tapauksessa 640€.

Lue lisää

Säästö vuodessa riippuu kolmesta asiasta; lattian pintalasta, keskimääräisestä lämpötilaerosta(vuodessa, maan ja lattian välillä), energian hinnasta. Kerro nuo niin aletaan arvailla.

Huomaa myös mahdollinen tarve parantaa routasuojausta jos lattian lämpöhäviö pienenee.

Rakentanut kirjoitti:

Mikäli teet lattialämmityksen pidän miniminä Solupolystyreeniä 200 mm, Rutsalaiset käyttävät nykyisin paljon jo 300 mm kerroksia.
Rakennustapaohjeemme 150 mm reunoilla ja 100 mm keskelle ovat peräisin viime vuosituhannelta, jolloin luotettiin maan eristävyyteen ja lämmitys oli hoidettu pattereilla seinissä.
U-arvo on 0 vasta n. 1 metrin paksuisella Eps-kerroksella, ohuemmat johtavat lämpöä kohti maaperää ja maatahan tuskin kannattaa lämmittää.
Rakennus suunnitellaan 50 vuodeksi ja tällä aikavälillä hyvä eristys on edullisin energiaansäästö toimenpide, lämmität millä tahansa.
Muovikalvoja ja liian tiiviitä vesihöyryä läpäisemättömiä rakenteita ei myöskään pidä rakentaa, koska höyrytiivis rakenne estää alaspäin kuivumisen ja täten hidastaa betonilaatan kuivumista tai saattaa estää sen kokonaan.

Lue lisää

Noilla viime vuosituhannen eristevahvuuksilla 200neliöö/550 kuutioo lämpiää 20kw/vrk miinus 10 asteisessa ulkoilmassa, elikkä 1.60 euroo päivä sisältäen kuuman veden, joka ei eristeistä paljon pienene.
Laita vaikka puoli metriä sitä styroksia siihen lattiaan niin pinta on aina yhtä kylmä. Oletteko te ihan ajan tasalla näistä hommista olleet koskaan?

drftyjkfgkf kirjoitti:

Eikös maanvaraisessa rakenteessa pieni lämpövuoto juuri pidä maan sulana eli estää routavauriot perustusten ympärillä? Perustuksiahan ei tehdä noissa roudattomaan syvyyteen vaan luotetaan routaruojalevyihin ja siihen lämpövuotoon. Jos eristys on täydellinen, on sama kuin torppa olisi kylmillään jolloin routavauriot on mahdollisia? Tässä uskossa olen ollut.

Lue lisää

Eli kylmälle rakennukselle on erilaiset eristysohjeet.

Jos latttiassa on esim. 300mm EPS:ää tai jopa yli niin mielestäni perustus on syytä tehdä kuin kylmälle rakennukselle.

tietoa kirjoitti:

Säästö vuodessa riippuu kolmesta asiasta; lattian pintalasta, keskimääräisestä lämpötilaerosta(vuodessa, maan ja lattian välillä), energian hinnasta. Kerro nuo niin aletaan arvailla.

Huomaa myös mahdollinen tarve parantaa routasuojausta jos lattian lämpöhäviö pienenee.

Lue lisää

Lämpötilaero styroxin alla (100 => 150mm) on 3°C, pinta-ala on 100m2 ja sähkön hinta 0.08€/kWh.

Siitä vaan arvailemaan..

Leca-soraa EI VOI KÄYTTÄÄ kapillaarikatkona laatan alla.

juma kirjoitti:

Leca-soraa EI VOI KÄYTTÄÄ kapillaarikatkona laatan alla.

perustele väitteesi, sehän on hyvä eriste jossa kosteuskaan ei pysty nousemaan ollenkaan. Voit kokeilla tuon helposti laskemalla ämpäriin vettä pohjalle ja sitten lecasoraa päälle niin siinähän kelluvat vaikka kuinka kauan

on hyvä kirjoitti:

perustele väitteesi, sehän on hyvä eriste jossa kosteuskaan ei pysty nousemaan ollenkaan. Voit kokeilla tuon helposti laskemalla ämpäriin vettä pohjalle ja sitten lecasoraa päälle niin siinähän kelluvat vaikka kuinka kauan

Lue lisää

Oikeaoppisessa kevytsoraperustuksessa on kapillaarikatko lecasorakerroksen alla. Näin ainakin Lecasoran myyjän, Maxit oy:n perustusohjeen mukaan kapillaarikatko tarvitaan. Ja koska muut eivät kevytsoraa Suomessa myykään, niin onkin omituista että joku väittää vasten myyjän ohjeita leca-soraa kapillaarikatkoksi.

Lecasorakin vettyy ollessaan pitkään veden kanssa kosketuksissa. Vettyessään lecasora menettää lämmöneristyskykynsä.

Sangossahan pallukat voivat kellua, mutta lattialaatan alla ne eivät kellu.

Lecasoraa saa myös murskeena. Tällöin sen kapillaarinen nousukorkeus voi olla suurempi kuin hienolla hiekalla, yli 1 m. Pallukat ovat umpirakenteisia, mutta seassa oleva hienoaines on kapillaarista.

kerroksena.

Lecapallerot imee hyvin vettä (vaikka veden pintajännitys kelluttaakin niitä veden pinnalla).

Noilla leyillä on suuria eroja vain paperilla. Esim finfoamin mainoksessa luvataan 70mm vastaa 100mm epsiä ja pienellä präntillä sitten perässä: pätee silloin kun styroksi on vettynyt. Eli käytännössä pitäisi olla vedessä. Routasuojana tai lattiassa ei styroksi pääse vettymään ja sen eristyskyky on lähes sama.

Oletko varma tuosta sinun levytyypistäsi onko kyseessä uretaani vai suulakepuristettu levy(finfoam tms.)

suuret erot kirjoitti:

Noilla leyillä on suuria eroja vain paperilla. Esim finfoamin mainoksessa luvataan 70mm vastaa 100mm epsiä ja pienellä präntillä sitten perässä: pätee silloin kun styroksi on vettynyt. Eli käytännössä pitäisi olla vedessä. Routasuojana tai lattiassa ei styroksi pääse vettymään ja sen eristyskyky on lähes sama.

Oletko varma tuosta sinun levytyypistäsi onko kyseessä uretaani vai suulakepuristettu levy(finfoam tms.)

Lue lisää

Ja täytyy myöntää, etten edes tiedä mitä eroa on uretaanilevyllä ja suulakepuristetulla levyllä.
Kovaa kamaa se kuitenkin oli ja muistelen, että siinä olis ollu joku alumiinifolio päällä.

Rakennesuunnittelija sen kuitenkin aikonaan näin suositteli tehtäväksi ja nimenomaan sen paljon? paremman lämmöneristävyyden vuoksi.
Päälle tuli 10 cm valu ja siihen upotettiin vesikiertoisen lattialämmityksen putket.

muista kirjoitti:

Ja täytyy myöntää, etten edes tiedä mitä eroa on uretaanilevyllä ja suulakepuristetulla levyllä.
Kovaa kamaa se kuitenkin oli ja muistelen, että siinä olis ollu joku alumiinifolio päällä.

Rakennesuunnittelija sen kuitenkin aikonaan näin suositteli tehtäväksi ja nimenomaan sen paljon? paremman lämmöneristävyyden vuoksi.
Päälle tuli 10 cm valu ja siihen upotettiin vesikiertoisen lattialämmityksen putket.

Lue lisää

Levyissä on ainakin kahta eri materiaalia. Polyuretaania ja polystyreeniä. Eli uretaani ja styroksi. Polystyreenistä on olemassa myös toisenlaista levyä jossa ei ole styroksille tyypillisiä kuplia/palloja. Tämä on suulakepuristettua levyä. Valmistajia on useita, alla on vain esimerkin vuoksi muutama.

Levytyyppien lämmönjohtavuudet ovat:
Uretaani: 0,024-0,030 W/(m K)
EPS: 0,032-0,040 W/(m K)
Finnfoam: 0,029-0,034 W/(m K)

Eli parasta levyä verrattuna huonoimpaan tarvitaan paksuudeltaa 60%. Eli 100mm Parasta levyä vastaa 166mm huonointa levyä. Käytännössä ero on jossain 100-150mm välillä.

Tuolla on uretaanilevyjä:
http://www.spu.fi/index.php?sivu=2015

Tuolla Eps-levyjä:
http://www.thermisol.fi/eristeet/media/Thermisol_lattia_ominaisuudet.pdf

Tuolla suulakepuristettuja levyjä:
http://www.finnfoam.fi/index.php?hiddenAction=showArticle&articleId=18&catlist=catlist_17;catlist_16

erot kirjoitti:

Levyissä on ainakin kahta eri materiaalia. Polyuretaania ja polystyreeniä. Eli uretaani ja styroksi. Polystyreenistä on olemassa myös toisenlaista levyä jossa ei ole styroksille tyypillisiä kuplia/palloja. Tämä on suulakepuristettua levyä. Valmistajia on useita, alla on vain esimerkin vuoksi muutama.

Levytyyppien lämmönjohtavuudet ovat:
Uretaani: 0,024-0,030 W/(m K)
EPS: 0,032-0,040 W/(m K)
Finnfoam: 0,029-0,034 W/(m K)

Eli parasta levyä verrattuna huonoimpaan tarvitaan paksuudeltaa 60%. Eli 100mm Parasta levyä vastaa 166mm huonointa levyä. Käytännössä ero on jossain 100-150mm välillä.

Tuolla on uretaanilevyjä:
http://www.spu.fi/index.php?sivu=2015

Tuolla Eps-levyjä:
http://www.thermisol.fi/eristeet/media/Thermisol_lattia_ominaisuudet.pdf

Tuolla suulakepuristettuja levyjä:
http://www.finnfoam.fi/index.php?hiddenAction=showArticle&articleId=18&catlist=catlist_17;catlist_16

Lue lisää

Mielestäni hintaerot on sitäluokkaa että EPS rulettaa alapohjassa. Ja sallii laatan kuivaamisen alaspäin.

erot kirjoitti:

Levyissä on ainakin kahta eri materiaalia. Polyuretaania ja polystyreeniä. Eli uretaani ja styroksi. Polystyreenistä on olemassa myös toisenlaista levyä jossa ei ole styroksille tyypillisiä kuplia/palloja. Tämä on suulakepuristettua levyä. Valmistajia on useita, alla on vain esimerkin vuoksi muutama.

Levytyyppien lämmönjohtavuudet ovat:
Uretaani: 0,024-0,030 W/(m K)
EPS: 0,032-0,040 W/(m K)
Finnfoam: 0,029-0,034 W/(m K)

Eli parasta levyä verrattuna huonoimpaan tarvitaan paksuudeltaa 60%. Eli 100mm Parasta levyä vastaa 166mm huonointa levyä. Käytännössä ero on jossain 100-150mm välillä.

Tuolla on uretaanilevyjä:
http://www.spu.fi/index.php?sivu=2015

Tuolla Eps-levyjä:
http://www.thermisol.fi/eristeet/media/Thermisol_lattia_ominaisuudet.pdf

Tuolla suulakepuristettuja levyjä:
http://www.finnfoam.fi/index.php?hiddenAction=showArticle&articleId=18&catlist=catlist_17;catlist_16

Lue lisää

Suurin syy eroon EPS:n ja suulakepuristetun välillä on tiheys. Vastoin monien käsitystä, kevyin eriste ei ole paras eriste. Ainakin saksalaisen materiaalin toimittajan mukaan EPS:n eritävyys on paras tiheysluokassa 35-40 kg/m3. En tiedä nykyisten "lattia" ja "routa" laatujen tiheyttä, mutta aiemmin käytetyt laadut N (normaali) ja R (raskas) olivat kai 15 ja 18 kg/m3.
Kun tiheys on alhainen, niin lämpösäteil läpäisee helpommin materiaalin. Myös solumuovin kuplakoko kasvaa ja solujen sisäinen virtaus siirtää lämpöä. Lämpösäteilystä voi katsoa vaikkapa BASF:n sivuilta. Lupaavat "nokitäytteiselle?" EPS:lle aika hyviä arvoja (kts. PDF-tiedostot)
http://www2.basf.de/basf2/html/plastics/englisch/pages/schaum/neopor.htm
Materiaalia ei taida olla käytössä Suomessa, koska täällä sitä ei ilmeisesti ole "luokiteltu" (vai mikä lie termi).

Ja uretaani sai aikoinaan pari vuosikymmentä sitten etua sen vaahdotuksessa käytetystä freonista. Suuritiheyksinen kaasu jäi vuosikymmeniksi soluihin. Kaasujen lämmönjohtavuus pienenee molekyylipainon kasvaessa, joten sen ansiosta uretaani aikoinaan luokiteltiin supereristeeksi. Ja osin siksi siinä käytettiin alumiinipintaa estämässä ponneaineen ulospääsyä.

Kerrotko missä tuo suositus on? Nereuksella ainakin puhutaan 15 cm reunoilla ja 10 cm muualla. KWH-Pipen valmistaman WehoFloorin ohjeissa samoin.

Jarmo kirjoitti:

Kerrotko missä tuo suositus on? Nereuksella ainakin puhutaan 15 cm reunoilla ja 10 cm muualla. KWH-Pipen valmistaman WehoFloorin ohjeissa samoin.

useaan otteeseen olen tuohon törmännyt

seuraavista arveleisin löytyvän (en jaksa uudestaan kaivaa)
1) eristevalmistajien mitoitusohjeissa (EI YLLÄTYS) ;-)
2) varaavan sähkölämmityksen ohjeissa
3) wirsbon ohjeissa
4) motivan ohjeissa
5) rakennesuunnittelijan ohjeissa

Tai ainakin joissain noissa. (en siis ole itse keksinyt)

15cm laidoilla ja 10cm muualla on se perinteinen (ainakin pohjoisessa) minimi kun ei lattiaa lämmitetä eikä varata.

Käytännössä voitaneen myös laskeskella että se minkä lattialämmitys "hyötysuhteessa" menettää sen saa takaisin tuolla 50mm lisäyksellä.

Ja jos lattia on talon kuumin piste niin miksei sitä eristettäisi paremmin?

raksaaja--sh kirjoitti:

useaan otteeseen olen tuohon törmännyt

seuraavista arveleisin löytyvän (en jaksa uudestaan kaivaa)
1) eristevalmistajien mitoitusohjeissa (EI YLLÄTYS) ;-)
2) varaavan sähkölämmityksen ohjeissa
3) wirsbon ohjeissa
4) motivan ohjeissa
5) rakennesuunnittelijan ohjeissa

Tai ainakin joissain noissa. (en siis ole itse keksinyt)

15cm laidoilla ja 10cm muualla on se perinteinen (ainakin pohjoisessa) minimi kun ei lattiaa lämmitetä eikä varata.

Käytännössä voitaneen myös laskeskella että se minkä lattialämmitys "hyötysuhteessa" menettää sen saa takaisin tuolla 50mm lisäyksellä.

Ja jos lattia on talon kuumin piste niin miksei sitä eristettäisi paremmin?

Lue lisää

Kaivoin esitemappini, siivoanpa samalla turhat roskiin.

1) Thermisol: "erityisesti lattialämmityksen yhteydessä suositaan nykyään 200mm-250mm paksua EPS levytystä"
2) ei esitteitä tallessa
3) Wirsbo: Joulukuu 2002 esite v5.01 s16 "Eristys väh 150mm asennettaessa maahan.
Warmia: ei suositusta
Nereus: "lattialämmitys ei VAADI normaalia paksumpia eristeitä"
Greenline: ei suositusta
4) Motivan "minimi": "maanvaraisessa alapohjassa polystyreeni 150-200 mm"
5) ompi piirtänyt 150mm kauttaaltaan (talo rinteessä)

raksaaja--sh kirjoitti:

useaan otteeseen olen tuohon törmännyt

seuraavista arveleisin löytyvän (en jaksa uudestaan kaivaa)
1) eristevalmistajien mitoitusohjeissa (EI YLLÄTYS) ;-)
2) varaavan sähkölämmityksen ohjeissa
3) wirsbon ohjeissa
4) motivan ohjeissa
5) rakennesuunnittelijan ohjeissa

Tai ainakin joissain noissa. (en siis ole itse keksinyt)

15cm laidoilla ja 10cm muualla on se perinteinen (ainakin pohjoisessa) minimi kun ei lattiaa lämmitetä eikä varata.

Käytännössä voitaneen myös laskeskella että se minkä lattialämmitys "hyötysuhteessa" menettää sen saa takaisin tuolla 50mm lisäyksellä.

Ja jos lattia on talon kuumin piste niin miksei sitä eristettäisi paremmin?

Lue lisää

Maan lämpötila ( 5-10) ei nyt ole ihan yhtä alhaalla kuin ulkoilman, siksi eristettäkään ei tarvita niin paljon.

dgyjdkj kirjoitti:

Maan lämpötila ( 5-10) ei nyt ole ihan yhtä alhaalla kuin ulkoilman, siksi eristettäkään ei tarvita niin paljon.

muutoinhan sinne laitettaisiinkin sama eristevahvuus kuin yläpohjaan.

mutta kun alapohjan lisäeristäminen on helppoa ja edullista niin miksi mennä minimiä viistäen?

raksaaja--sh kirjoitti:

Kaivoin esitemappini, siivoanpa samalla turhat roskiin.

1) Thermisol: "erityisesti lattialämmityksen yhteydessä suositaan nykyään 200mm-250mm paksua EPS levytystä"
2) ei esitteitä tallessa
3) Wirsbo: Joulukuu 2002 esite v5.01 s16 "Eristys väh 150mm asennettaessa maahan.
Warmia: ei suositusta
Nereus: "lattialämmitys ei VAADI normaalia paksumpia eristeitä"
Greenline: ei suositusta
4) Motivan "minimi": "maanvaraisessa alapohjassa polystyreeni 150-200 mm"
5) ompi piirtänyt 150mm kauttaaltaan (talo rinteessä)

Lue lisää

Nereuksen ohjeessa jossa puhutaan normaalista eristyksesä niin on kuva jossa reunoilla on 15 cm ja keskellä 10.

Motivan matalaenergiatalon leiman saaneessa talossa on tuo 15 cm ja 10 cm eristykset alapohjassa. Jos se olisi kovin motivan kriteeristöä vastaan niin tuskin matalaenergiatalon leimaa olisi tullut. Tai mistä minä tiedän mutta näin olettaisin.

Wirsbon esitteessä (netissä) mainitaan että pitää olla vähintään 10 cm eristettä. Asennuslevyä käytettäessä eristettä vähintään 7 cm.
Linkki: http://www.uponor.fi/ifs/files/Uponor/fin/Presentation/Website/Jxrjestelmx_ratkaisut/Lattialxmmitys/Asentaminen/page1000300150468.jsp

Enemmin laittaisin rahaa ikkunoiden ja ovien laatuun kun lisä eristykseen alapohjassa, kU-arvo on kuitenkin eri planeetalta kuin ikkinoiden ja ovien. Toisaalta taas talosta riippuen ikkunapinta-alaa on vähemmän kuin alapohjaa joten se pitänee kohde kohtaisesti ratkaista.

JArmo kirjoitti:

Nereuksen ohjeessa jossa puhutaan normaalista eristyksesä niin on kuva jossa reunoilla on 15 cm ja keskellä 10.

Motivan matalaenergiatalon leiman saaneessa talossa on tuo 15 cm ja 10 cm eristykset alapohjassa. Jos se olisi kovin motivan kriteeristöä vastaan niin tuskin matalaenergiatalon leimaa olisi tullut. Tai mistä minä tiedän mutta näin olettaisin.

Wirsbon esitteessä (netissä) mainitaan että pitää olla vähintään 10 cm eristettä. Asennuslevyä käytettäessä eristettä vähintään 7 cm.
Linkki: http://www.uponor.fi/ifs/files/Uponor/fin/Presentation/Website/Jxrjestelmx_ratkaisut/Lattialxmmitys/Asentaminen/page1000300150468.jsp

Enemmin laittaisin rahaa ikkunoiden ja ovien laatuun kun lisä eristykseen alapohjassa, kU-arvo on kuitenkin eri planeetalta kuin ikkinoiden ja ovien. Toisaalta taas talosta riippuen ikkunapinta-alaa on vähemmän kuin alapohjaa joten se pitänee kohde kohtaisesti ratkaista.

Lue lisää

"Jos se olisi kovin motivan kriteeristöä vastaan niin tuskin matalaenergiatalon leimaa olisi tullut. Tai mistä minä tiedän mutta näin olettaisin."

Katsoppas niin siellä on siporex talotkin saaneet matalaenergiatalon leiman vaikka ulkoseinän lämmöneristävyys on täysin hanurista.


Mulla on muuten just samat wirsbon kuvat paperilla niin paperiversiossa on se 150mm.
Kts ladattava esite: Miellyttävää lämpöä, sivu 16.
Siellä myös 150mm.

ulkopuolinen lisäeristys, paljonko pohjaan voi laittaa?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos se olisi kovin motivan kriteeristöä vastaan niin tuskin matalaenergiatalon leimaa olisi tullut. Tai mistä minä tiedän mutta näin olettaisin."

Katsoppas niin siellä on siporex talotkin saaneet matalaenergiatalon leiman vaikka ulkoseinän lämmöneristävyys on täysin hanurista.


Mulla on muuten just samat wirsbon kuvat paperilla niin paperiversiossa on se 150mm.
Kts ladattava esite: Miellyttävää lämpöä, sivu 16.
Siellä myös 150mm.

Lue lisää

Tsekkasitko tuon linkin? Siellä taas on 100 mm. Omituista.

Menemättä mitenkään Motivan kriteeristöön mutta koska viittasit siihen niin oletin sinun jakavan käsityksen motivan kriteeristöstä.

jossa lisäksi kirjoitti:

ulkopuolinen lisäeristys, paljonko pohjaan voi laittaa?

Siis harkkoseinän ulkopuolinen lisäeristys?

Ei vaikuta asiaan. Voit laittaa niin paljon kuin raaskit, etenkin jos antura on routarajan alapuolella (noin 2.4m oulussa).

Rinnetalossa alarinteen puoleisella sivulla oltava tarkempi, ei sais liikaa eristää ilman että lisää routasuojaustakin.