Olen metsäalan ammattilainen ja edustan joidenkin näkemyksen mukaan ns. kovia arvoja. Ts. toistaiseksi Suomi ei elä "viherpiiperryksellä" vaan tarvitsee tuloja joita saadaan metsäteollisuustuotteiden viennillä. Onhan maamme viennistä metsäteollisuustuotteiden (massa- ja paperiteollisuus sekä puutuoteteollisuus)osuus lähes 30%. Pohjoismainen puunkorjuuorganisaatio on tehokasta ja kehittynyttä verrattuna minkä tahansa maan vastaaviin. Ilahduttavasti ympäristöasiat on otettu huomioon korjuun toteuttamisessa, parannettavaa tietysti on, mm. korjuuajankohdat jne.(vaurioiden välttämiseksi).
Kannatan luonnonsuojelua, tottakai. Jotta eri eliölajeilla olisi elämisen mahdollisuudet, tulisi suojelualueiden olla riittävän suuria, pitäisi olla ekologisia käytäviä ja "askelkiviä" eliölajien siirtymisen mahdollistamiseksi alueelta toiselle (=sisäsiittoisuuden välttäminen). Siinäpä sitä on haastetta saada aikaan kuvauksen kaltaisia alueita...
Luonnonsuojelussa valitettavasti tulee myös ylilyöntejä. Esim. viime myrskyjen jäljiltä on Natura -alueille jäänyt tuhansia kuutiometrejä puuta korjaamatta, niihin kun ei saa koskea.
Ne ovat hyvä lisääntymisalusta metsätuholaisille. Kuka sitten korvaa, kun tuholaiset (kirjanpainajat, tähtikirjaajat, pystynävertäjät...)kuoriutuvat ja lentävät eläviin puihin käyttäen niitä ravinnokseen.
Ts. Luonnonsuojelulaki on metsätuholaislakia vastaan. Arvokasta teollisuuden raaka-ainetta syötetään "ökkiäisille", jotta ne pääsevät räjähdysmäisesti lisääntymään ja aiheuttamaan tuhoja ympäröivissä metsissä (kasvutappiot, kuoleminen). Jos "ökkiäiset" ovat tähänkin saakka eläneet ja tulleet toimeen (eihän niitä saa pois vaikka yrittäisikin), pitääkö niitä ehdoin tahdoin ruokkia?
luonnonsuojelusta
11
732
Vastaukset 11
- Kysyjä
Tämä ei mitenkään liity tohon kirjoitukseesi mutta ajattelin ,kun kerta olet ammattilainen metsäasioissa niin oletko niin kiltti ja kerrot minulle mikä on se pieni täysmusta mini-koppakuoriainen joka koivertaa itsensä pahkojen sisään?
- metsämies
olisi saanut olla tarkempi. Mistä puulajista on kyse? Jos kyse on puutavarasta, kuinka vanhaa se on? Kuinka syviä käytävät ovat?jne.
Kyseessä on todennäköisesti jokin kaarnakuoriainen, mutta niitäkin on kymmeniä ja kymmeniä eri lajeja. Äkikseltään tuli mieleen havutikaskuoriainen, se ei ole kylläkään täysin musta mutta voi pintapuolisella silmäyksellä näyttää siltä.
Jos käytävät ovat kuoren alla, kyseessä voisi olla ytimennävertäjistä joko vaaka- tai pystynävertäjä...
Todellisia apuja voit saada Metsäntutkimuslaitoksen sivuilta, siellä on mainittu mm. yleisimmät "tuholais"hyönteiset.
Jotta pääset tunnistamaan kyselemääsi ökkiäistä, naputtele www.metla.fi
kirjoita vasemmanpuoleiseen hakuruutuun
metsätuhot
paina enter
Klikkaa otsikkoa
1.Metla Metinfo Metsien terveys ja metsätuhot
Klikkaa kohtaa
METSIEN TERVEYS
sieltä löytyy
TUHOJEN TUNNISTUS
jonne voit syöttää tietoja, ohjelma antaa sinulle mahdollisen tuhoinaiheuttajan. Jos haluat katsoa suoraan erilaisia tuhonaiheuttajia, klikkaa TUHOJEN TUNNISTUS sijaa TUHO-OPAS.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua. - Kysyjä
metsämies kirjoitti:
olisi saanut olla tarkempi. Mistä puulajista on kyse? Jos kyse on puutavarasta, kuinka vanhaa se on? Kuinka syviä käytävät ovat?jne.
Kyseessä on todennäköisesti jokin kaarnakuoriainen, mutta niitäkin on kymmeniä ja kymmeniä eri lajeja. Äkikseltään tuli mieleen havutikaskuoriainen, se ei ole kylläkään täysin musta mutta voi pintapuolisella silmäyksellä näyttää siltä.
Jos käytävät ovat kuoren alla, kyseessä voisi olla ytimennävertäjistä joko vaaka- tai pystynävertäjä...
Todellisia apuja voit saada Metsäntutkimuslaitoksen sivuilta, siellä on mainittu mm. yleisimmät "tuholais"hyönteiset.
Jotta pääset tunnistamaan kyselemääsi ökkiäistä, naputtele www.metla.fi
kirjoita vasemmanpuoleiseen hakuruutuun
metsätuhot
paina enter
Klikkaa otsikkoa
1.Metla Metinfo Metsien terveys ja metsätuhot
Klikkaa kohtaa
METSIEN TERVEYS
sieltä löytyy
TUHOJEN TUNNISTUS
jonne voit syöttää tietoja, ohjelma antaa sinulle mahdollisen tuhoinaiheuttajan. Jos haluat katsoa suoraan erilaisia tuhonaiheuttajia, klikkaa TUHOJEN TUNNISTUS sijaa TUHO-OPAS.
Toivottavasti tästä oli sinulle apua.Kysyjä on erittäin tyytyväinen, kiitos
- Biologi
Tuo on aivan paskaa. Nuo tuholaisörkit lisääntyvät hakkuualueiden viereen jätetyillä tukkipinoilla. Kaatuneita ja lahonneita puita tarvitaan monen eläimen säilymiseksi ja niissä asuu lopulta kymmeniä eri eläimiä. Eri lahopuulinnut tarvitsevat näitä "örkkejä" ravinnokseen ja tällöin ne eivät pääse lisääntymään ja tuhoamaan järjettömästi puita. Hakkuualeiden puissa näillä örkeillä ei ole vihollisia jolloin ne lisääntyvät ja aiheuttavat ongelmia. Kun lahopuita ei ole häviää myöskin lahopuueläimet ja näistä tuholaisista tulee lopulta paha ongelma.
Tosin tämä kaikki jauhaminen on täysin turhaa sillä maapallo on tuhoontuomittu ihmisen tyhmyyden takia eikä sitä tosiasiaa muuta enää mikään... paitsi joukkoteurastus- metsämies
ilmaisutaitosi on kovin surkeaa, jos se täytyy aloitta lauseella ´Tuo on aivan paskaa´.
Toiseksi, jos todella olet biologi, mistä olet valmistunut? Kaarnakuoriaisten elinkierrosta et vaikuta tietävän edes perusasioita. Runttaat mielipidettäsi läpi "syvällä rintaäänellä, ymmärtämätt mitä kirjoitat.
Tässä sinulle perusasioita:
Mainitsemani kaarnakuoriaisaikuiset talvehtivat maassa tai puun juurella maanrajassa. Kun ilma keväällä lämpiää, alkavat ko. hyönteiset parveilemaan ja iskeytyvät puutavarapinoihin, maapuihin, heikentyneisiin puuyksilöihin jne.
YHTEISTÄ ON SE, että ne tarvitsevat TUORETTA kuoripäällistä puuta lisääntyäkseen. On siis totta, että ne iskeytyvät puupinoihinkin, mutta...
tässä tulee tuholaislaki kuvioon mukaan. Aikuiset hyönteiset tekevät puutavaraan käytäviään ja/tai pesäonteloita ja munivat sinne. Mutta ennenkuin uudet kuoriaiset ehtivät kuoriutua ulos, puutavara viedään pois tuotantolaitokselle ja kuoriaiset huomaavat olevansa esim. keskellä massanvalmistusprosessia.
Puutavarapinoilla on tietty aika jolloin ne on vietävä metsästä pois, jotta kaarnakuoriaistuhot eivät pääse hallitsemattomiksi. Tähän velvoittaa tuholaislaki.
Pahoilla tuhoalueilla käytetään ns. pyyntipuita jotta kuoriaiset munivat niihin ja pyyntipuut viedään pois ennenkuin ne ehtivät kuoriutua.
Mitä tulee lahopuihin, se on selvää, että niitä tarvitaan biologisesti monimuotoisessa metsässä.
Tässä pitäisi löytää kultainen keskitie, jotta tietynlaisilla alueilla ei suotta riskeerattaisi ympäröivien metsien terveyttä. Lahoavaa puuta tulee olla, mutta minkä verran?
Tarkoitin kirjoituksellani sitä, että kun esim. kuusi on tullut maahamme n.3000-3500 vuotta sitten eli suhteellisen myöhään. Hyvinpä mainitsemani "tuholaisökkiäiset" ovat matkassa pysyneet, vaikka puumäärä on tuolloin ollut paljon pienempi. Kun kirjoitin edellisen juttuni, mielessäni oli muuan suojelualue, jossa on runsaat 500 kuutiometriä järeää ensiluokkaista tukkipuuta 1,5 hehtaarin alalla maassa makaamassa (oli vielä keväällä tuoretta) Eikö vähempikin riittäisi ökkiäisille?
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että ihminen on pahin luonnon tuhoaja. Ahneudessaan ja piittaamattomuudessaan tuhoaa luontoa ja luonnonvaroja.
Keski-eurooppalaisista jotku kauhistelevat suomalaista metsänkäsittelyä ja ovat kovasti suojelemassa Suomen metsiä. Katsoisivat omia, saasteista harsuuntuneita metsiään. Entäpä vuoristometsien käsittely, olisiko tulvat olleet niin voimakkaat jos metsiä olisi käsitelty toisin?
Suomalainen metsänkäsittely on korkealla tasolla, mm. luonnon monimuotoisuuden huomioonottavaa. Korkea taso ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kehittämisen varaa ei olisi... - ei piperrä
metsämies kirjoitti:
ilmaisutaitosi on kovin surkeaa, jos se täytyy aloitta lauseella ´Tuo on aivan paskaa´.
Toiseksi, jos todella olet biologi, mistä olet valmistunut? Kaarnakuoriaisten elinkierrosta et vaikuta tietävän edes perusasioita. Runttaat mielipidettäsi läpi "syvällä rintaäänellä, ymmärtämätt mitä kirjoitat.
Tässä sinulle perusasioita:
Mainitsemani kaarnakuoriaisaikuiset talvehtivat maassa tai puun juurella maanrajassa. Kun ilma keväällä lämpiää, alkavat ko. hyönteiset parveilemaan ja iskeytyvät puutavarapinoihin, maapuihin, heikentyneisiin puuyksilöihin jne.
YHTEISTÄ ON SE, että ne tarvitsevat TUORETTA kuoripäällistä puuta lisääntyäkseen. On siis totta, että ne iskeytyvät puupinoihinkin, mutta...
tässä tulee tuholaislaki kuvioon mukaan. Aikuiset hyönteiset tekevät puutavaraan käytäviään ja/tai pesäonteloita ja munivat sinne. Mutta ennenkuin uudet kuoriaiset ehtivät kuoriutua ulos, puutavara viedään pois tuotantolaitokselle ja kuoriaiset huomaavat olevansa esim. keskellä massanvalmistusprosessia.
Puutavarapinoilla on tietty aika jolloin ne on vietävä metsästä pois, jotta kaarnakuoriaistuhot eivät pääse hallitsemattomiksi. Tähän velvoittaa tuholaislaki.
Pahoilla tuhoalueilla käytetään ns. pyyntipuita jotta kuoriaiset munivat niihin ja pyyntipuut viedään pois ennenkuin ne ehtivät kuoriutua.
Mitä tulee lahopuihin, se on selvää, että niitä tarvitaan biologisesti monimuotoisessa metsässä.
Tässä pitäisi löytää kultainen keskitie, jotta tietynlaisilla alueilla ei suotta riskeerattaisi ympäröivien metsien terveyttä. Lahoavaa puuta tulee olla, mutta minkä verran?
Tarkoitin kirjoituksellani sitä, että kun esim. kuusi on tullut maahamme n.3000-3500 vuotta sitten eli suhteellisen myöhään. Hyvinpä mainitsemani "tuholaisökkiäiset" ovat matkassa pysyneet, vaikka puumäärä on tuolloin ollut paljon pienempi. Kun kirjoitin edellisen juttuni, mielessäni oli muuan suojelualue, jossa on runsaat 500 kuutiometriä järeää ensiluokkaista tukkipuuta 1,5 hehtaarin alalla maassa makaamassa (oli vielä keväällä tuoretta) Eikö vähempikin riittäisi ökkiäisille?
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että ihminen on pahin luonnon tuhoaja. Ahneudessaan ja piittaamattomuudessaan tuhoaa luontoa ja luonnonvaroja.
Keski-eurooppalaisista jotku kauhistelevat suomalaista metsänkäsittelyä ja ovat kovasti suojelemassa Suomen metsiä. Katsoisivat omia, saasteista harsuuntuneita metsiään. Entäpä vuoristometsien käsittely, olisiko tulvat olleet niin voimakkaat jos metsiä olisi käsitelty toisin?
Suomalainen metsänkäsittely on korkealla tasolla, mm. luonnon monimuotoisuuden huomioonottavaa. Korkea taso ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kehittämisen varaa ei olisi...Olet varmaan huomannut, että suurin osa luonto-, eläin- ym.
"aktivisteista" toimii täysin Mutu pohjalta. Ei viitsitä perehtyä
edes perusasioihin. Samalla vöyhkätään "riistäjien" ahneudesta,
kun itse menevät aina sieltä, missä rima on matalin.
Heille tärkeämpää ja helpompaa on järjestää mielenosoituksia
kuin perehtyä asioihin. Eihän tiedon kerääminen ole jännää....
pitää olla extreme -äksöniä.
- heikki
Heitäkin tarvitaan herättämään ja ylläpitämääm keskustelua.Ilman ääriliikkeitä ei yleensä saada muutoksia aikaan.
- katja
katsohan, on metsämies saapunut tännekin...kenties surffinut myös luontoliiton saitilla?
- metsämies
ole surffannut luontoliiton sivuilla, mutta ehkä joskus vielä käyn...
- Sakari45
Ns. metsäammattilaiset ovat itse isona syynä noiden "ötököiden" lisääntymiseen; esimerkkinä nyt vaikka tuo kirjanpainaja. Kaakkois- ja Eteläinen Suomi on kasvuvyöhykkeen perusteella suurelta osin lehtimetsävyöhykettä, eli männiköt ja kuusikot ovat perusteettomia sekä tautialttiita siellä. Kekkosen aikana (joka oli itse pohjoisempaa "havymetsävyöhykkeeltä") ja metsäteollisuuden keskittymien muodostuttua Kaakon & Etelän vesistöjen seutuun, tehtiin virheliike istuttaa havupuumetsiä (esimerkiksi Ruotsin vallan aikana kaadettujen tammi- ja pyökkimetsien tilalle, jotka silloin oli tarvittu tynnyrien & laivojen rakennuspuuksi). Nyt kannetaan seurauksia tehdyistä virheratkaisuista: tuholaiset ja taudit leviävät väärin valitussa puustossa. Asia on hiukan sama, kuin Kekkosen aikana tehty toinen virheratkaisu, eli soiden ojittaminen sekä istuttaminen männiköiksi, aika tehottomasti ovat kasvaneet...
Metsäkeskuksissa on töissä aika paljon vielä tuon ajan väkeä, ja ei ilmeisesti järki ainakaan sanele tuossa istutustyötä ohjaavassa toiminnassa. No toisaalta on työtä, kun saavat uudestaan istutella havupuuntaimia; mutta ei se omistajan etu ole. Kertoo ennemmin poliittisen ja metsäteollisuuden toiveiden virheellisyydestä, jotka eivät täsmää vaikkapa kasvuvyöhykkeisiin.
Muutenkin metsissä pitäisi ainakin harjoittaa "vuoroviljelyä" samaan tapaan kuin pelloillakin tehdään? Se tiedetään, että havupuut syövät mullan maasta, koska neulaset happamoittavat maan eivätkä maadu kunnolla; toisin kuin lehtipuut lannoittavat maata ja lisäävät humusta/multaa vuosittain. Eli maan karuuntumisen estämiseksi muutenkin pitkään jatkuva havumetsän pito samalla alueella ei ole oikein perusteltua tai pitkäjänteistä, jos voidaan ajatella, että ko. alueella ilmaston puolesta lehtipuut menestyvät.
Lisäksi lehtipuut kestävät ilmansaasteita paremmin, joten ainakin liikenteen/asutuksen/tehtaiden läheisyyteen ei havupuita pitäisi laittaa lainkaan. Saati jos halutaan varautua tulevaisuudessa ilmaston lämpenemiseen (metsä kun kasvaa liki ihmisiän), niin pitkäjänteisyyttä olisi valita puulajit sen mukaan, että kestävät sitten vaikka ilmaston lämpenemistäkin?
Lehtipuut lannoittavat joka vuosi putoavilla lehdillä maata ympäristössään ja lisäävät humuksen määrää, toisin kuin havupuut taas karuunnuttavat.
Maan parantamiseksi pitäisi lisäksi karuilla alueilla muutenkin istuttaa lehtipuita, ja sellaisia, joissa on ns. pitkä/pysty maajuuri eikä niinkään pintajuuria; kestävät kuivuutta paremmin. Sellaiset puut sitovat maastoa myös paremmin, ja estävät vaikkapa maanvyöryjä. Vaikkapa tammi on tästä hyvä esimerkki, ja se tarjoaa myös metsän eläimille ravintoa. Usein kannattaisi miettiä myös metsän käyttötarkoitusta, sillä esimerkiksi puistometsään kannattanee valita pitkäikäinen puu. Vertaan, että koivun biologinen elinikä on noin 80 vuotta verrattuna vaikkapa tammen jopa 800 vuoden biologiseen elinikään. Ja voisi ajatella metsien monimuotoisuutta siinäkin mielessä, että miksi olisi oltava ainoastaan sellupuuta, eikö talousmetsissä voisi olla enemmä puustoa vaikka puuseppien ja käsityöläistenkin tarpeisiin? - sekametsiä
Ilmeisen huono suuntaus metsänhoidossa on suosia monokulttuuria, vain yhden puulajin metsiköitä. On jo virallisesti arvioitu, että metsän omat puolustuskeinot tuholaisia vastaan on tällöin heikommat kuin sekametsässä, missä on kasvamassa sekä erilaisia havu- että lehtipuita.
Sekametsän edut liittyvät sekä maaperän rakenteeseen että sekä petohyönteisten että lintujen parempaan viihtymiseen tuholaisten riesana.
Asiaan otti menneenä talvena kantaa myös virallinen taho(joko Metla tai Tapio). Viestinä oli, että sekametsä mitä ilmeisimmin toimisi parempana puskurina erilaisia metsän terveyttä uhkaavia tekijöitä (taudit, itikat) vastaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1382344
- 511019
Perhoseni (miehelle)
Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r160907Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi
Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....50776- 83757
Onko Sofia jälleen jätetty?
Moni asia viittaisi siihen, että hän on jälleen sinkku.163670- 53637
- 67636
- 59626
Rekat seisovat dieselin hinnan takia . Ala ei kestä tällaista hintatasoa, sanoo yrittäjä .
EU:n kallein diesel on kova paikka kuljetusalalle. Ajoja on jätetty ajamatta kannattavuusongelmien vuoksi, sanoo alan e141607- 4589
- 6564
Mies, näetkö minut myös
Seksuaalisena ihmisenä ja naisena? Haluatko minua seksuaalisesti? Vai olenko mielestäsi tyttönen?21538- 52533
Totta on asia. Jeffrey Cohen on jättänyt Sofian.
Vaimon viesti on paljastanut totuuden.160527Voiko se ikinä toimia
Voiko meistä ikinä tulla mitään? Näin kauan aikaa on kulunut ja mitään ei tapahdu... En usko, että sinä mietit minua het32508- 55498
- 34497
Nainen, mitä mieltä olet kodittomista?
Ja heistä jotka eivät kykene huolehtimaan asioistaan, itsestään eikä terveydestään? Miten heidän kanssaan tulisi toimia?118496Kuinkahan monen
Naisen puolisoa olet nainen vikitellyt ja eron aiheuttanut? Toivottavasti karma on ku*sut muroihisi useamman kuin kerran66489