Mustavyö ilman kisosa?

kake

Onko keski-ikäisellä aloittelijalla mitään mah-
dollisuutta saada judossa mustaa vyötä harraste-
lupohjalta,ilman kisakokemusta?

Ja jos ei,niin mihin saakka on mahdollista edetä
noin vyöarvoina mitattuna?

63

5912

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kake

      Lukihäiriöki vielä...?

      Siis kisoista oli kysymys eikä kissoista!

      • z-mies

        Siis musta kissa?


      • käki
        z-mies kirjoitti:

        Siis musta kissa?

        Onks toi z-mies lyhenne zateenkaari-miehestä?


    • Wanha Judoka

      Kyllä toi ikärakenne otetaan huomioon. Mutta sitten pitäisi kyllä löytyä paljon kaikenlaisia muita kriteerejä. Leirejä, koulutusta, valmentamista ja sen sellaista. Ja kunhan jaksaa hioa tarpeeksi, niin kyllä se vyö sieltä sitten irtoaa.

      Suoraan säännöistä siteerattuna:

      "Suomessa vakituisesti harjoitteleva judoka voi suorittaa Suomen Judoliiton vyöarvon. Judokoilla pitää olla harjoittelu- tai opetustoimintaa tatamilla, mikäli haluavat suorittaa Suomen Judoliiton vyöarvon. Judomatolla tapahtuvan toiminnan lisäksi vastuullinen judon edistäminen ja judo-organisaatiossa toimiminen, johtaminen ja muu kehittäminen seura-, alue- tai liittotasolla katsotaan erityiseksi ansioksi varttuneemmilla judokoilla. "

      • judoka

        Keski-ikäisenä aloittavalle, ahkerasti treenavalle ja ei-aktiivisesti seuratoiminnassa muuten mukana toimivalle judokalle, joka ei ikänsä puolesta voi kilpailla sanoisin, että sininen vyö on ihan kunnioitettava saavutus ja lähes tulkoon uran huippu.

        Pitää muistaa, että vyö on ainoastaan takin kiinni sitomista varten. Hyvin ja pitkään tekniikat randoreissa treenannut sininen vyö kyllä pesee randorissa myös ruskeita ja mustia vöitä.


      • AndyS
        judoka kirjoitti:

        Keski-ikäisenä aloittavalle, ahkerasti treenavalle ja ei-aktiivisesti seuratoiminnassa muuten mukana toimivalle judokalle, joka ei ikänsä puolesta voi kilpailla sanoisin, että sininen vyö on ihan kunnioitettava saavutus ja lähes tulkoon uran huippu.

        Pitää muistaa, että vyö on ainoastaan takin kiinni sitomista varten. Hyvin ja pitkään tekniikat randoreissa treenannut sininen vyö kyllä pesee randorissa myös ruskeita ja mustia vöitä.

        Jos joku sinivöinen kaveri pystyy viemään nuorempia ruskeita ja mustia vöitä randorissa, niin miksi hän ei voisi itse saada ruskeaa tai mustaa vyötä?


      • judoka
        AndyS kirjoitti:

        Jos joku sinivöinen kaveri pystyy viemään nuorempia ruskeita ja mustia vöitä randorissa, niin miksi hän ei voisi itse saada ruskeaa tai mustaa vyötä?

        Siksi, että hän on aloittanut judon, niin myöhään, että ei ole enää järkevää ryhtyä kilpailemaan. Järkevyydellä tarkoitan, että keski-iässä loukkaantumisriski kasvaa (nivelsiteet, lihakset ja muut pehmytkudokset)ja esim. polven nivelsiteiden katkeaminen aiheuttaa huomattavia taloudellisia seuraamuksia ja toimeentuloriskejä perheelliselle työssäkäyvälle henkilölle kilpailulisenssin sisältämästä vakuutuksesta huolimatta. Toki kaikki nämä riskit ovat läsnä myös kotisalitreeneissäkin, mutta siellä on paremmat mahdollisuudet hoitaa paikat huolella lämpimiksi ennen randorimatsaamista sekä pelata enemmän hyvällä tekniikalla ilman, että mukaan kytketään maksimiannos voimaa mukaan, kun lähdetään tekemään sitä 'ratkaisevaa' tekniikkaa.

        Kilpailukokemus ja -pisteet ovat ruskean ja mustan vyön saavuttamisessa erittäin tärkeässä osassa ja mikäli ne puuttuu eikä aktiivinen judon puolesta toimiminen oman treenamisen lisäksi, ajan käytön tai oman halun vuoksi ole mahdollista, niin tällöin voi periaatteessa unohtaa ruskean ja mustan vyön.

        Kilpailupisteiden roolia on aika ajoin arvosteltu vyökoevaatimuksissa. Puolustajat perustelevat niiden korkeaa painoarvoa sillä, että vasta kilpailutilanteessa tekniikoiden todellinen toimivuus voidaan testata. Periaatteessa sama testaus voidaan toteuttaa tulisessa kotisalirandorissa, mutta siitä ei jää todistusaineistoa mihinkään dokumenttiin kuten judopassiin toisin kuin voitetuista kilpailumatseista, joka voidaan todentaa vyökokeeseen anottaessa.

        Kaiken kaikkiaan onko sillä värillä, niin suurta merkitystä?

        Jos on:
        - niin eikö se hivele itsetuntoa, jos sinivöisenä pystyy antamaan päihin ruskea ja mustavöisille.

        - luulisi raapivan ruskean ja mustan kantajia ottaa jatkuvasti nenään alempivöiseltä.


      • AndyS
        judoka kirjoitti:

        Siksi, että hän on aloittanut judon, niin myöhään, että ei ole enää järkevää ryhtyä kilpailemaan. Järkevyydellä tarkoitan, että keski-iässä loukkaantumisriski kasvaa (nivelsiteet, lihakset ja muut pehmytkudokset)ja esim. polven nivelsiteiden katkeaminen aiheuttaa huomattavia taloudellisia seuraamuksia ja toimeentuloriskejä perheelliselle työssäkäyvälle henkilölle kilpailulisenssin sisältämästä vakuutuksesta huolimatta. Toki kaikki nämä riskit ovat läsnä myös kotisalitreeneissäkin, mutta siellä on paremmat mahdollisuudet hoitaa paikat huolella lämpimiksi ennen randorimatsaamista sekä pelata enemmän hyvällä tekniikalla ilman, että mukaan kytketään maksimiannos voimaa mukaan, kun lähdetään tekemään sitä 'ratkaisevaa' tekniikkaa.

        Kilpailukokemus ja -pisteet ovat ruskean ja mustan vyön saavuttamisessa erittäin tärkeässä osassa ja mikäli ne puuttuu eikä aktiivinen judon puolesta toimiminen oman treenamisen lisäksi, ajan käytön tai oman halun vuoksi ole mahdollista, niin tällöin voi periaatteessa unohtaa ruskean ja mustan vyön.

        Kilpailupisteiden roolia on aika ajoin arvosteltu vyökoevaatimuksissa. Puolustajat perustelevat niiden korkeaa painoarvoa sillä, että vasta kilpailutilanteessa tekniikoiden todellinen toimivuus voidaan testata. Periaatteessa sama testaus voidaan toteuttaa tulisessa kotisalirandorissa, mutta siitä ei jää todistusaineistoa mihinkään dokumenttiin kuten judopassiin toisin kuin voitetuista kilpailumatseista, joka voidaan todentaa vyökokeeseen anottaessa.

        Kaiken kaikkiaan onko sillä värillä, niin suurta merkitystä?

        Jos on:
        - niin eikö se hivele itsetuntoa, jos sinivöisenä pystyy antamaan päihin ruskea ja mustavöisille.

        - luulisi raapivan ruskean ja mustan kantajia ottaa jatkuvasti nenään alempivöiseltä.

        Ymmärrän kyllä, miksi vanhemmalla iällä ei yleensä kilpailla.

        Olen kuitenkin ymmärtänyt, että nimenomaan noilla opetus-, valmennus- ja järjestöansioilla voisi kompensoida kilpailukokemuksen puutetta, vaikka eteneminen olisikin hitaampaa.

        Jos lähtee siitä, että vyöarvolla ei ole merkitystä, niin miksi niitä vöitä sitten on? Minun nähdäkseni niiden tarkoitus on jokin muu, kuin ihmisten itsetunnon nostaminen tai laskeminen. Lähinnä siis harjoitusten ja opetuksen helpottaminen tasoryhmien muodossa. Taitoihinsa nähden "väärällä" vyöarvolla olevat ihmiset vain sekoittavat asioita.


      • judoka
        AndyS kirjoitti:

        Ymmärrän kyllä, miksi vanhemmalla iällä ei yleensä kilpailla.

        Olen kuitenkin ymmärtänyt, että nimenomaan noilla opetus-, valmennus- ja järjestöansioilla voisi kompensoida kilpailukokemuksen puutetta, vaikka eteneminen olisikin hitaampaa.

        Jos lähtee siitä, että vyöarvolla ei ole merkitystä, niin miksi niitä vöitä sitten on? Minun nähdäkseni niiden tarkoitus on jokin muu, kuin ihmisten itsetunnon nostaminen tai laskeminen. Lähinnä siis harjoitusten ja opetuksen helpottaminen tasoryhmien muodossa. Taitoihinsa nähden "väärällä" vyöarvolla olevat ihmiset vain sekoittavat asioita.

        Luehan uudestaan se edellinen viesti. Siinä sanotaan, että jos ei ole halua tai mahdollisuutta uhrata aikaansa ns. seura- ja liittotoiminalle, niin silloin voi unohtaa korkeammat vyöarvot ellei ole kilpailija. Vanhemmalla iällä ei kaikilla kertakaikkiaan ole intressiä toimia muksujen ohjaajana tms. puhumattakaan järjestöjyränä toimimisesta. Pitäisikö sen vuoksi lopettaa hyvä harrastus, ettei sinivöisenä sekoittaisi asioita, jos tekniikka on kehittynyt liian hyväksi, mutta graduointeihin ei ole asiaa edellämainituista syistä. Taidat olla vähän pöljä! Judossa on kyse vähän muustakin kuin vyönväreistä.


      • nasse
        judoka kirjoitti:

        Luehan uudestaan se edellinen viesti. Siinä sanotaan, että jos ei ole halua tai mahdollisuutta uhrata aikaansa ns. seura- ja liittotoiminalle, niin silloin voi unohtaa korkeammat vyöarvot ellei ole kilpailija. Vanhemmalla iällä ei kaikilla kertakaikkiaan ole intressiä toimia muksujen ohjaajana tms. puhumattakaan järjestöjyränä toimimisesta. Pitäisikö sen vuoksi lopettaa hyvä harrastus, ettei sinivöisenä sekoittaisi asioita, jos tekniikka on kehittynyt liian hyväksi, mutta graduointeihin ei ole asiaa edellämainituista syistä. Taidat olla vähän pöljä! Judossa on kyse vähän muustakin kuin vyönväreistä.

        Kyllähän tosiasia on se, että nämä "liian hyvän tekniikan ilman kilpailutaustaa" judokat ovat vähissä. Tehokasta ja toimivaa judoa ei opi muuten kuin kisaamalla ja harva kuntoilija muutenkaan harjoittelee tekniikoita niin että niissä oli tehoja. Ennemminkin meillä on huoli siitä, että on liian korkeilla vyöarvoilla ilman kilpailutaustaa olevia kavereita sotkemassa asioita.


      • eräs tarkkailija
        nasse kirjoitti:

        Kyllähän tosiasia on se, että nämä "liian hyvän tekniikan ilman kilpailutaustaa" judokat ovat vähissä. Tehokasta ja toimivaa judoa ei opi muuten kuin kisaamalla ja harva kuntoilija muutenkaan harjoittelee tekniikoita niin että niissä oli tehoja. Ennemminkin meillä on huoli siitä, että on liian korkeilla vyöarvoilla ilman kilpailutaustaa olevia kavereita sotkemassa asioita.

        Aloitanpa tämän kuten niin monet tässä keskusteluketjussa jo ovat tehneet. Kaikki kunnia kisaajille ja heidän mustille vöilleen. He ovat ne ansainneet. Sillä varaumalla, että ovat vähintään hyvää kansallista tasoa. Lisäksi heillä pitää olla se, jotta pääsisivät IJF:n arvokisoihin kisaamaan.

        Kun judoa kuitenkin vertaa useaan muuhun itämaiseen kamppailulajiin esim. lajin kantamuotoon ju-jutsuun tai sitten aikidoon, hapkidoon, kobudoon yms. tai vähemmän itämaisiin itsepuolustuslajeihin kuten krav maga ym., joissa taidollinen eteneminen mitataan myös erilaisin graduointikokein niin tuskin missään edellytetään kilpailemista ylemmän tason saavuttamiseen. Jos näin olisi, niin lajien harjoittaminen todennäköisesti aiheuttaisi kasapäin vakavia loukkaantumisia tai jopa hengenlähtöjä.

        Siinä mielessä on mielestäni oikeutettua kysyä, onko judolla varaa pitää tuollaisia vaatimuksia ruskeaan ja mustaan vyöhön, koska nykyään on niin monta muuta hyvää ja mielenkiintoista lajia tarjolla kilpailtaessa lajin atraktiivisuudesta harrastajien keskuudessa. Hehän nämä touhut useinmiten rahoittavat monessa seurassa. Mikäli judo haluaa tiukasti pitäytyä kilpaurheilulajina niin silloin tämä on jossain määrin perusteltua, mutta hyvin lyhytnäköistä Suomen kaltaisessa pienen väkiluvun maassa, koska ns. sisäänotot lajin pariin supistuvat vääjäämättä mikä johtaa potentiaalisen huippuurheilija-aineksen lajin pariin saattamisen pienenemiseen ja kuihtumiseen vuosien kuluessa. Monesti vedotaan judosta puhuttaessa, että vasta kilpailussa todennetaan tekniikoiden todellinen toimivuus, jos näin on ehdottaisin, että ruskeaan ja mustaan vyöhön vaadituiksi kilpailupisteiksi hyväksytäisiin vain SM-ja PM-kilpailujen otteluissa saavutetut pisteet, sillä siellä vastus on oikean laatuista, eikä missään piirikunnallisissa kokoonhaalittuja pisteitä. Tällöin voidaan pitää huoli, että mustat vyöt ovat todella parasta A-ryhmää. Tyypillisesti nimittäin nämä piirikunnallisista pisteensä keränneet edustavat sitä suuriäänisintä ryhmää, kun näistä asioista yritetään keskustella.

        En tiedä tarkkaan mitä judon perustaja Jigoro Kano eläessään aiheesta on sanonut, mutta maailma muuttuu ja myös asenteiden on syytä yrittää pysyä maailman muutoksessa mukana tai laji saattaa hävitä tai surkastua entistä marginaalisemmaksi.


      • nasse
        eräs tarkkailija kirjoitti:

        Aloitanpa tämän kuten niin monet tässä keskusteluketjussa jo ovat tehneet. Kaikki kunnia kisaajille ja heidän mustille vöilleen. He ovat ne ansainneet. Sillä varaumalla, että ovat vähintään hyvää kansallista tasoa. Lisäksi heillä pitää olla se, jotta pääsisivät IJF:n arvokisoihin kisaamaan.

        Kun judoa kuitenkin vertaa useaan muuhun itämaiseen kamppailulajiin esim. lajin kantamuotoon ju-jutsuun tai sitten aikidoon, hapkidoon, kobudoon yms. tai vähemmän itämaisiin itsepuolustuslajeihin kuten krav maga ym., joissa taidollinen eteneminen mitataan myös erilaisin graduointikokein niin tuskin missään edellytetään kilpailemista ylemmän tason saavuttamiseen. Jos näin olisi, niin lajien harjoittaminen todennäköisesti aiheuttaisi kasapäin vakavia loukkaantumisia tai jopa hengenlähtöjä.

        Siinä mielessä on mielestäni oikeutettua kysyä, onko judolla varaa pitää tuollaisia vaatimuksia ruskeaan ja mustaan vyöhön, koska nykyään on niin monta muuta hyvää ja mielenkiintoista lajia tarjolla kilpailtaessa lajin atraktiivisuudesta harrastajien keskuudessa. Hehän nämä touhut useinmiten rahoittavat monessa seurassa. Mikäli judo haluaa tiukasti pitäytyä kilpaurheilulajina niin silloin tämä on jossain määrin perusteltua, mutta hyvin lyhytnäköistä Suomen kaltaisessa pienen väkiluvun maassa, koska ns. sisäänotot lajin pariin supistuvat vääjäämättä mikä johtaa potentiaalisen huippuurheilija-aineksen lajin pariin saattamisen pienenemiseen ja kuihtumiseen vuosien kuluessa. Monesti vedotaan judosta puhuttaessa, että vasta kilpailussa todennetaan tekniikoiden todellinen toimivuus, jos näin on ehdottaisin, että ruskeaan ja mustaan vyöhön vaadituiksi kilpailupisteiksi hyväksytäisiin vain SM-ja PM-kilpailujen otteluissa saavutetut pisteet, sillä siellä vastus on oikean laatuista, eikä missään piirikunnallisissa kokoonhaalittuja pisteitä. Tällöin voidaan pitää huoli, että mustat vyöt ovat todella parasta A-ryhmää. Tyypillisesti nimittäin nämä piirikunnallisista pisteensä keränneet edustavat sitä suuriäänisintä ryhmää, kun näistä asioista yritetään keskustella.

        En tiedä tarkkaan mitä judon perustaja Jigoro Kano eläessään aiheesta on sanonut, mutta maailma muuttuu ja myös asenteiden on syytä yrittää pysyä maailman muutoksessa mukana tai laji saattaa hävitä tai surkastua entistä marginaalisemmaksi.

        Nyt täytyy muistaa että Suomessa ylivoimaisesti suurin massa judokoista koostuu juniori-ikäisistä. Judo ei koskaan tule olemaan samanlainen aikuisikäisten kuntourheilulaji kuin mitä nämä KravMagat ymv. ip-lajit ovat. Judo ei siis kilpaile samasta harrastajamassasta eikä sen mielestäni tulisi sitä yrittääkään. Lisäksi on muistettava, että mikäli judo haluaa pärjätä huippu-urheilulajina maailmalla on pakko panostaa nimenomaan judon urheilulliseen puoleen. Sohimalla joka suuntaan ja koittamalla mielyttää kaikki mahdollisia harrastajaryhmiä ei ainakaan saavuteta toivottua tulosta. Kannattaa myös muistaa että olympiakomitea tukee tällä hetkellä judoa melko huomattavalla summalla. Tämän tuen perusteena on nimenomana judoliiton hyvin hoidettu huippuvalmennus. Jos haluamme säilyttää asemamme Suomen urheilukartalla satsauksien painopiste on pidettävä jatkossakin nimenomaan kilpaurheilupuolella.

        Tuossa kohdin tosin olet oikeassa, että kilpailupisteytykset eivät ole kaikilta osin tasavertaisia. On todellakin aivan eri asia saavuttaa kilpailupisteitä kansainvälisissä kisoissa kuin jossain piirikunnallisissa kotimaisissa kisoissa. Ehkä noihin vöidenjakoperusteisiin olisi aihetta tehdä parannuksia ja muutoksia.

        Oma ambitioini ovat kuitenkin puhtaasti kilpaurheilun puolella, joten näen koko graduointijärjestelmän parannukset toisarvoisena asiana. Nice to have, hyvä jos kehittyvät, mutta ei vaikuta kilpailumenestykseen. Ne urheilijat jotka judon valitsevat kilpaurheilulajikseen eivät vyöarvojen takia uraansa jatka vaan tähtäin on puhtaasti kilpailumenestyksessä. Ja kuten tunnettua mitalleja ei vöiden mukaan jaella. Sinänsä hyvä pointti tuo on kuitenkin.


      • nasse
        nasse kirjoitti:

        Nyt täytyy muistaa että Suomessa ylivoimaisesti suurin massa judokoista koostuu juniori-ikäisistä. Judo ei koskaan tule olemaan samanlainen aikuisikäisten kuntourheilulaji kuin mitä nämä KravMagat ymv. ip-lajit ovat. Judo ei siis kilpaile samasta harrastajamassasta eikä sen mielestäni tulisi sitä yrittääkään. Lisäksi on muistettava, että mikäli judo haluaa pärjätä huippu-urheilulajina maailmalla on pakko panostaa nimenomaan judon urheilulliseen puoleen. Sohimalla joka suuntaan ja koittamalla mielyttää kaikki mahdollisia harrastajaryhmiä ei ainakaan saavuteta toivottua tulosta. Kannattaa myös muistaa että olympiakomitea tukee tällä hetkellä judoa melko huomattavalla summalla. Tämän tuen perusteena on nimenomana judoliiton hyvin hoidettu huippuvalmennus. Jos haluamme säilyttää asemamme Suomen urheilukartalla satsauksien painopiste on pidettävä jatkossakin nimenomaan kilpaurheilupuolella.

        Tuossa kohdin tosin olet oikeassa, että kilpailupisteytykset eivät ole kaikilta osin tasavertaisia. On todellakin aivan eri asia saavuttaa kilpailupisteitä kansainvälisissä kisoissa kuin jossain piirikunnallisissa kotimaisissa kisoissa. Ehkä noihin vöidenjakoperusteisiin olisi aihetta tehdä parannuksia ja muutoksia.

        Oma ambitioini ovat kuitenkin puhtaasti kilpaurheilun puolella, joten näen koko graduointijärjestelmän parannukset toisarvoisena asiana. Nice to have, hyvä jos kehittyvät, mutta ei vaikuta kilpailumenestykseen. Ne urheilijat jotka judon valitsevat kilpaurheilulajikseen eivät vyöarvojen takia uraansa jatka vaan tähtäin on puhtaasti kilpailumenestyksessä. Ja kuten tunnettua mitalleja ei vöiden mukaan jaella. Sinänsä hyvä pointti tuo on kuitenkin.

        Tulipas sotkuinen töherrys kun kiireessä sutaisin. Harmi ettei täällä ole editointimahdollisuutta :(


      • eräs tarkkailija
        nasse kirjoitti:

        Nyt täytyy muistaa että Suomessa ylivoimaisesti suurin massa judokoista koostuu juniori-ikäisistä. Judo ei koskaan tule olemaan samanlainen aikuisikäisten kuntourheilulaji kuin mitä nämä KravMagat ymv. ip-lajit ovat. Judo ei siis kilpaile samasta harrastajamassasta eikä sen mielestäni tulisi sitä yrittääkään. Lisäksi on muistettava, että mikäli judo haluaa pärjätä huippu-urheilulajina maailmalla on pakko panostaa nimenomaan judon urheilulliseen puoleen. Sohimalla joka suuntaan ja koittamalla mielyttää kaikki mahdollisia harrastajaryhmiä ei ainakaan saavuteta toivottua tulosta. Kannattaa myös muistaa että olympiakomitea tukee tällä hetkellä judoa melko huomattavalla summalla. Tämän tuen perusteena on nimenomana judoliiton hyvin hoidettu huippuvalmennus. Jos haluamme säilyttää asemamme Suomen urheilukartalla satsauksien painopiste on pidettävä jatkossakin nimenomaan kilpaurheilupuolella.

        Tuossa kohdin tosin olet oikeassa, että kilpailupisteytykset eivät ole kaikilta osin tasavertaisia. On todellakin aivan eri asia saavuttaa kilpailupisteitä kansainvälisissä kisoissa kuin jossain piirikunnallisissa kotimaisissa kisoissa. Ehkä noihin vöidenjakoperusteisiin olisi aihetta tehdä parannuksia ja muutoksia.

        Oma ambitioini ovat kuitenkin puhtaasti kilpaurheilun puolella, joten näen koko graduointijärjestelmän parannukset toisarvoisena asiana. Nice to have, hyvä jos kehittyvät, mutta ei vaikuta kilpailumenestykseen. Ne urheilijat jotka judon valitsevat kilpaurheilulajikseen eivät vyöarvojen takia uraansa jatka vaan tähtäin on puhtaasti kilpailumenestyksessä. Ja kuten tunnettua mitalleja ei vöiden mukaan jaella. Sinänsä hyvä pointti tuo on kuitenkin.

        On totta, että judo sai huomattavan lisäyksen valmennusmäärärahoihin olympiakomitealta hyvin organisoidusta huippujen valmentamisesta vakuuttuneena. Toisaalta voidaan kysyä onko suomalaiset judokat siltikään huippuja kansainvälisessä vertailussa? Viimeisin EM-mitali taisi tulla omissa kisoissa joskus 80-luvulla. MM:ssä ja Olympialaisia menestys on ollut vaatimattomampi.

        Uskallan olla sitä mieltä, että huippu-urheilumenestystä ei tule ellei laji muodostu kansan parissa suosituksi. On tuhoisaa lajin kannalta, mikäli strategiana on ottaa junnuja peruskursseille ja pitää heitä seurassa kolme neljä vuotta, jossa ajassa huippu-urheilija-aihiot pystytään erottamaan, jonka jälkeen muille ei tarjota mitään motivoivaa kehityskaarta lajin parissa vaan pikemminkin heidät ohjataan ulos seurasta. Sana alkaa kiertämään ja lapsen harrastukset kustantavat vanhemmat ohjaavat lapsensa suoraan toisten lajien pariin, jotka tarjoavat paremmat edellytykset motivoivalle harrastamiselle, joka voi jatkua aikuisiälläkin. Näiden lapset sitten sukupolven päästä ovat vastaanottavainen kohde lajille. Tähtäin tällaisissa asioissa pitää olla paljon pitemmällä kuin vain seuraavissa Olympialaisissa, jos halutaan rakentaa kestävää pohjaa lajin tulevaisuudelle.

        Yksisilmäinen kilpaurheilulähestymistapa soveltuu maihin, joissa on isot väkimäärät, kuten judossa esim. Venäjä, Japani, Ranska, jolloin ei niin paljon haittaa vaikka muutama helmi jääkin kivikosta poimimatta. Väkeä riittää silti vuodesta toiseen prosessin syöttöaukkoon tungettavaksi.

        Suomessa meillä ei oikein ole tähän varaa tai judo vajoaa jonnekin samalle tasolle kuin kenttäratsastus, melonta, kelkkailu (peräti yksi kilpailija maassa), pikaluistelu. Elikkä pieniä lajeja, joissa kv. tason kilpailijat voidaan laskea yhden käden sormin ja mitalleista ei juurikaan voi uneksia arvokilpailuissa.


      • Syvä rintaääni
        nasse kirjoitti:

        Nyt täytyy muistaa että Suomessa ylivoimaisesti suurin massa judokoista koostuu juniori-ikäisistä. Judo ei koskaan tule olemaan samanlainen aikuisikäisten kuntourheilulaji kuin mitä nämä KravMagat ymv. ip-lajit ovat. Judo ei siis kilpaile samasta harrastajamassasta eikä sen mielestäni tulisi sitä yrittääkään. Lisäksi on muistettava, että mikäli judo haluaa pärjätä huippu-urheilulajina maailmalla on pakko panostaa nimenomaan judon urheilulliseen puoleen. Sohimalla joka suuntaan ja koittamalla mielyttää kaikki mahdollisia harrastajaryhmiä ei ainakaan saavuteta toivottua tulosta. Kannattaa myös muistaa että olympiakomitea tukee tällä hetkellä judoa melko huomattavalla summalla. Tämän tuen perusteena on nimenomana judoliiton hyvin hoidettu huippuvalmennus. Jos haluamme säilyttää asemamme Suomen urheilukartalla satsauksien painopiste on pidettävä jatkossakin nimenomaan kilpaurheilupuolella.

        Tuossa kohdin tosin olet oikeassa, että kilpailupisteytykset eivät ole kaikilta osin tasavertaisia. On todellakin aivan eri asia saavuttaa kilpailupisteitä kansainvälisissä kisoissa kuin jossain piirikunnallisissa kotimaisissa kisoissa. Ehkä noihin vöidenjakoperusteisiin olisi aihetta tehdä parannuksia ja muutoksia.

        Oma ambitioini ovat kuitenkin puhtaasti kilpaurheilun puolella, joten näen koko graduointijärjestelmän parannukset toisarvoisena asiana. Nice to have, hyvä jos kehittyvät, mutta ei vaikuta kilpailumenestykseen. Ne urheilijat jotka judon valitsevat kilpaurheilulajikseen eivät vyöarvojen takia uraansa jatka vaan tähtäin on puhtaasti kilpailumenestyksessä. Ja kuten tunnettua mitalleja ei vöiden mukaan jaella. Sinänsä hyvä pointti tuo on kuitenkin.

        Totta on tietenkin se, että judo on olympiakilpaurheilulaji. Mutta onko oikein rangaista niitä harrastajia, jotka haluaisivat judoa HARRASTAA eivätkä kilpailla.

        Kuntojudo ei ole pois keneltäkään järjestelyjen osalta eikä liiton tarvitse siihen paljoa edes panostaa. Mutta tavalliselle harrastajalle judon säilyttäminen Jigoro Kanon periaatteita noudattaen olisi enemmän kuin tärkeää. Siis fyysisen ja henkisen kunnon kehittäjä ja elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen.

        Nämä harrastajat valitsevat jonkun muun lajin ja jälleen judo on menettänyt tuiki tärkeän osan seurojen talkootyövoimasta, hallituksen jäsenistä ja ennenkaikkea jäsenmaksujen maksajista.

        Ainakin judon markkinointi on epäasiallista. Jos kerran judo on kilpaurheilulaji älköön sotkettako siihen budoa, elinikäistä harrastusta, kuntoilua ja muita ei huippu-urheilullista resurssia syövää puuhastelua!


      • judoka
        Syvä rintaääni kirjoitti:

        Totta on tietenkin se, että judo on olympiakilpaurheilulaji. Mutta onko oikein rangaista niitä harrastajia, jotka haluaisivat judoa HARRASTAA eivätkä kilpailla.

        Kuntojudo ei ole pois keneltäkään järjestelyjen osalta eikä liiton tarvitse siihen paljoa edes panostaa. Mutta tavalliselle harrastajalle judon säilyttäminen Jigoro Kanon periaatteita noudattaen olisi enemmän kuin tärkeää. Siis fyysisen ja henkisen kunnon kehittäjä ja elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen.

        Nämä harrastajat valitsevat jonkun muun lajin ja jälleen judo on menettänyt tuiki tärkeän osan seurojen talkootyövoimasta, hallituksen jäsenistä ja ennenkaikkea jäsenmaksujen maksajista.

        Ainakin judon markkinointi on epäasiallista. Jos kerran judo on kilpaurheilulaji älköön sotkettako siihen budoa, elinikäistä harrastusta, kuntoilua ja muita ei huippu-urheilullista resurssia syövää puuhastelua!

        Olen täsmälleen samaa mieltä ja sen vuoksi tunnen syvää huolta judon tulevaisuudesta Suomessa.


      • nasse
        judoka kirjoitti:

        Olen täsmälleen samaa mieltä ja sen vuoksi tunnen syvää huolta judon tulevaisuudesta Suomessa.

        Eiköhän tuota kuntojudoa ole melkein kaikissa seuroissa koitettu. Ei vaan ole ollut tulijoita tai niitä on kovin vähän. Fakta on että aikuisia kuntoiljoita judo ei kiinnosta samassa mitassa kuin em. ip-lajit. Syytkin tiedetään.

        Kertokaas nyt sitten käytännön ehdotuksia miten kuntojudokoiden asemaa teidän mielestä pitäis parantaa?


      • nasse
        eräs tarkkailija kirjoitti:

        On totta, että judo sai huomattavan lisäyksen valmennusmäärärahoihin olympiakomitealta hyvin organisoidusta huippujen valmentamisesta vakuuttuneena. Toisaalta voidaan kysyä onko suomalaiset judokat siltikään huippuja kansainvälisessä vertailussa? Viimeisin EM-mitali taisi tulla omissa kisoissa joskus 80-luvulla. MM:ssä ja Olympialaisia menestys on ollut vaatimattomampi.

        Uskallan olla sitä mieltä, että huippu-urheilumenestystä ei tule ellei laji muodostu kansan parissa suosituksi. On tuhoisaa lajin kannalta, mikäli strategiana on ottaa junnuja peruskursseille ja pitää heitä seurassa kolme neljä vuotta, jossa ajassa huippu-urheilija-aihiot pystytään erottamaan, jonka jälkeen muille ei tarjota mitään motivoivaa kehityskaarta lajin parissa vaan pikemminkin heidät ohjataan ulos seurasta. Sana alkaa kiertämään ja lapsen harrastukset kustantavat vanhemmat ohjaavat lapsensa suoraan toisten lajien pariin, jotka tarjoavat paremmat edellytykset motivoivalle harrastamiselle, joka voi jatkua aikuisiälläkin. Näiden lapset sitten sukupolven päästä ovat vastaanottavainen kohde lajille. Tähtäin tällaisissa asioissa pitää olla paljon pitemmällä kuin vain seuraavissa Olympialaisissa, jos halutaan rakentaa kestävää pohjaa lajin tulevaisuudelle.

        Yksisilmäinen kilpaurheilulähestymistapa soveltuu maihin, joissa on isot väkimäärät, kuten judossa esim. Venäjä, Japani, Ranska, jolloin ei niin paljon haittaa vaikka muutama helmi jääkin kivikosta poimimatta. Väkeä riittää silti vuodesta toiseen prosessin syöttöaukkoon tungettavaksi.

        Suomessa meillä ei oikein ole tähän varaa tai judo vajoaa jonnekin samalle tasolle kuin kenttäratsastus, melonta, kelkkailu (peräti yksi kilpailija maassa), pikaluistelu. Elikkä pieniä lajeja, joissa kv. tason kilpailijat voidaan laskea yhden käden sormin ja mitalleista ei juurikaan voi uneksia arvokilpailuissa.

        OK:n tuet judolle perustuu odotusarvoon. Nuorelta ja nuorissa hyvin menestyneeltä joukkueelta odotetaan menestystä tulevaisuudessa myös aikuisissa nyt kun valmennus on kunnossa. Mites Niemi-Nikkola sanoikaan: "vaikka miten päin asiaa kääntelis, niin judoliitolla on yksi parhaiten järjestetyistä huippuvalmennuksista SUL:n alaisista jäsenjärjestöistä" Ei ihan sanatarkkaan noin, mutta aika lähelle kuitenkin. Tässä oli pitkä väli, ettei asiat olleet näin hyvin. Toivotaan että nyt tulosta alkaa sitten tulla :)

        Kuntojudon tilaan otinkin jo kantaa tuossa edellisessä postauksessa. Eli kehitysehdotuksia vaan esiin. Henk.koht. en oikein keksi mitä muuta kehitettävää kuntoilun saralla voisi olla kuin että tarjotaan ohjattua harjoitusaikaa edulliseen hintaan. Ja sitä käsittääkseni useimmat seurat ovat ainakin yrittäneet tehdä. Tulijoita ei siltikään ole pahemmin tullut.

        Sen verran juniorijudosta, että suosio ei ole näyttänyt olevan laskussa vaan päin vastoin. Ainakin oman seurani nappulakursseille on jatkuvasti enemmän tulijoita kuin on mahdollisuus ottaa.


      • Syvä rintaääni
        nasse kirjoitti:

        Eiköhän tuota kuntojudoa ole melkein kaikissa seuroissa koitettu. Ei vaan ole ollut tulijoita tai niitä on kovin vähän. Fakta on että aikuisia kuntoiljoita judo ei kiinnosta samassa mitassa kuin em. ip-lajit. Syytkin tiedetään.

        Kertokaas nyt sitten käytännön ehdotuksia miten kuntojudokoiden asemaa teidän mielestä pitäis parantaa?

        Muutamia teesejä ohessa;

        1. Lopetetaan kuntojudoharrastajien aliarviointi
        => opetetaan aasennekasvatuksella nuorille kilpajudokoille se, että myö kuntoilupohjainen judo on tärkeää, koska se juuri oli Kanon idea kehittää vammauttavista taistelulajeista fyysisen kunnon kehitykseen tähtäävä metoodi
        => kuntojudo ei ole lällyköintiä

        2. Eriytetään kilpailijoiden ja kuntoilijoiden randori
        => kuntopuolella ei toteuteta maksimaalisia tapporandoreita siis nopeuspainotteisuutta vaan keskitytän kestävyyden luomiseen
        => sallitaan kilpasääntöpoikkeamat, jolloin voi pitää esim pultusta pidempään kiinni kuin säännöt määrää
        => ei toteuteta "rajarandoreita" tai muita kilpailijoille merkittäviä osioita mutta kuntoilijoille tarpeetonta
        => jatketaan pidempään matossa
        => toteutetaan tarvittaessa pidemmät palautusajat

        3. Tekniikoiden koostaminen
        => älyttömät uhrautumisheitot pois
        => treenataan mattoa nykyistä enemmän
        => heiton jälkeen jatkaminen matossa
        => lukot ja kuristukset kunniaan!
        => myös kataa sopivasti mukaan

        4. Pidetään ilmapiiri rentona
        => voittamisen pakon poistaminen

        5. Liitetään mukaan itsepuolustusosioita
        => nämä nyt sitten on kyllä osattava opettaa oikein! (eli ko asioiota opettavan judokan on omattava myös muiden lajien taitoja, pelkkä judo ei riitä)

        6. Harjoitellaan kombinaatioita
        => kuten muissakin ns ip-lajeissa
        => kilpatekniikoita laajempi judoarsenaali
        => VÄITÄN, ETTÄ TÄTÄ KAIVATAAN!

        7. Ne-wazaa enemmän
        => luodaan kuntoilijoille oma ne-waza -cup tai vastaava
        => tutkitaan tekniikoita nykyistä enemmän

        8. Annetaan myös julkista arvostusta kuntojudotyötä tehneille

        9. Huomioidaan yo asiat myös leirien yhteydessä

        10. JA VIELÄ KERRAN
        => asennekasvatetaan nuoria kilpajudokoita vähemän ylimielisiksi ja sama koskee heidän valmentajiaan!


      • judoka
        Syvä rintaääni kirjoitti:

        Muutamia teesejä ohessa;

        1. Lopetetaan kuntojudoharrastajien aliarviointi
        => opetetaan aasennekasvatuksella nuorille kilpajudokoille se, että myö kuntoilupohjainen judo on tärkeää, koska se juuri oli Kanon idea kehittää vammauttavista taistelulajeista fyysisen kunnon kehitykseen tähtäävä metoodi
        => kuntojudo ei ole lällyköintiä

        2. Eriytetään kilpailijoiden ja kuntoilijoiden randori
        => kuntopuolella ei toteuteta maksimaalisia tapporandoreita siis nopeuspainotteisuutta vaan keskitytän kestävyyden luomiseen
        => sallitaan kilpasääntöpoikkeamat, jolloin voi pitää esim pultusta pidempään kiinni kuin säännöt määrää
        => ei toteuteta "rajarandoreita" tai muita kilpailijoille merkittäviä osioita mutta kuntoilijoille tarpeetonta
        => jatketaan pidempään matossa
        => toteutetaan tarvittaessa pidemmät palautusajat

        3. Tekniikoiden koostaminen
        => älyttömät uhrautumisheitot pois
        => treenataan mattoa nykyistä enemmän
        => heiton jälkeen jatkaminen matossa
        => lukot ja kuristukset kunniaan!
        => myös kataa sopivasti mukaan

        4. Pidetään ilmapiiri rentona
        => voittamisen pakon poistaminen

        5. Liitetään mukaan itsepuolustusosioita
        => nämä nyt sitten on kyllä osattava opettaa oikein! (eli ko asioiota opettavan judokan on omattava myös muiden lajien taitoja, pelkkä judo ei riitä)

        6. Harjoitellaan kombinaatioita
        => kuten muissakin ns ip-lajeissa
        => kilpatekniikoita laajempi judoarsenaali
        => VÄITÄN, ETTÄ TÄTÄ KAIVATAAN!

        7. Ne-wazaa enemmän
        => luodaan kuntoilijoille oma ne-waza -cup tai vastaava
        => tutkitaan tekniikoita nykyistä enemmän

        8. Annetaan myös julkista arvostusta kuntojudotyötä tehneille

        9. Huomioidaan yo asiat myös leirien yhteydessä

        10. JA VIELÄ KERRAN
        => asennekasvatetaan nuoria kilpajudokoita vähemän ylimielisiksi ja sama koskee heidän valmentajiaan!

        Jostain syystä oma vastineeni nimimerkille 'nasse' on poistettu vaikkei se mitään hävyttömyyksiä sisältänytkään. Liekö palstalla jonkin sortin seriffi vaikuttamassa.

        Joka tapauksessa oli miten oli niin edellisestä 'syvän rintaäänen' kommenteista sanoisin, että erinomaiset teesit! Oma listani oli suppeampi, mutta yhtymäkohtia näihin teeseihin siinä oli paljon.


      • Hessu.L
        Syvä rintaääni kirjoitti:

        Totta on tietenkin se, että judo on olympiakilpaurheilulaji. Mutta onko oikein rangaista niitä harrastajia, jotka haluaisivat judoa HARRASTAA eivätkä kilpailla.

        Kuntojudo ei ole pois keneltäkään järjestelyjen osalta eikä liiton tarvitse siihen paljoa edes panostaa. Mutta tavalliselle harrastajalle judon säilyttäminen Jigoro Kanon periaatteita noudattaen olisi enemmän kuin tärkeää. Siis fyysisen ja henkisen kunnon kehittäjä ja elinikäisen oppimisen periaatteita noudattaen.

        Nämä harrastajat valitsevat jonkun muun lajin ja jälleen judo on menettänyt tuiki tärkeän osan seurojen talkootyövoimasta, hallituksen jäsenistä ja ennenkaikkea jäsenmaksujen maksajista.

        Ainakin judon markkinointi on epäasiallista. Jos kerran judo on kilpaurheilulaji älköön sotkettako siihen budoa, elinikäistä harrastusta, kuntoilua ja muita ei huippu-urheilullista resurssia syövää puuhastelua!

        Kyllä kuntojudoa on monissa seuroissa ja sitä kehitellään edelleen selaiseksi, ettei tarvitse loukata itseään eikä repiä tarpeettomasti. Pitää vaan erottaa kilpailutreenit kuntotreeneiksi ja sielläkin voi olla eritasoista porukkaa.


    • Syvä rintaääni

      Kyllähän tosi on se, että näistä budopukulajeista judossa on vaikeinta saavuttaa dan arvo. Siis vanhemmalla iällä kuntoilupohjalta. Ja vaikka olisi muutakin meriittiä kuin tatamintallaaminen.

      Kisoissa käyntikään ei riitä vaan pitäisi olla noita kisapisteitä (eli voittoja), mitä nuoremmilta ja kisatatamilla paremmilta alempivöisiltä ei kyllä heltiä.

      Musta vyö voi tulla monen monen vuoden kuluttua "armosta" - ei se mahdotonta ole mutta vie aikaa!! Tämä armo tarkoittaa, että saa anomuksen perusteella KUTSUN vyökokeeseen. Ja vaati pirusti muutakin työtä judon hyväksi. Anomukseen on liitettävä paljon kirjallista siitä, mitä on tullut tehtyä judon saralla.

      Mutta älä murehdi ruskea on tumma väri myös!!

      Tsemppiä - judo on kuitenkin erinomainen lajina, vaikka kisaajia arvostetaan turhankin korkealle muiden harrastajien (= kuntojudo) jäädessä "lapsipuolen" asemaan. Hyvänä esimerkkinä on se, että kaikki kisaajat eivät hallitse kataa niinkuin se pitäisi tehdä. Mutta he ovat kannuksensa ansainneet armottomassa kisarumbassa. Budosta nämä eivät kyllä paljon mitään ymmärrä.

      • 40v

        Kilpailijat on vyönsä ansainnut. Heillä se paras ja toimivin judo tekniikka on. Judo on kamppailulaji jossa loppuviimeksi taidot mitataan ottelutilanteessa. Itsellä ollut musta kohta 20 vuotta, mutta kun noiden nuorten kilpailijoiden kanssa vääntää niin välillä mietityttää olenkohan itse enää mustan vyön tasolla. Tietysti henkistä puolta ei saa unohtaa, joten nykymalli on ihan hyvä, että meitä harrastelijoita muistetaan muista ansioista.


      • Syvä rintaääni
        40v kirjoitti:

        Kilpailijat on vyönsä ansainnut. Heillä se paras ja toimivin judo tekniikka on. Judo on kamppailulaji jossa loppuviimeksi taidot mitataan ottelutilanteessa. Itsellä ollut musta kohta 20 vuotta, mutta kun noiden nuorten kilpailijoiden kanssa vääntää niin välillä mietityttää olenkohan itse enää mustan vyön tasolla. Tietysti henkistä puolta ei saa unohtaa, joten nykymalli on ihan hyvä, että meitä harrastelijoita muistetaan muista ansioista.

        judo on todellakin urheilukamppailulaji. Kanon ideahan oli hieman jotain muuta. Mutta ottelijat ovat judollisesti se tehokkain judon väestönosa. Itsekin olen kyllä nuorempana otellut.


      • Jussi*M
        40v kirjoitti:

        Kilpailijat on vyönsä ansainnut. Heillä se paras ja toimivin judo tekniikka on. Judo on kamppailulaji jossa loppuviimeksi taidot mitataan ottelutilanteessa. Itsellä ollut musta kohta 20 vuotta, mutta kun noiden nuorten kilpailijoiden kanssa vääntää niin välillä mietityttää olenkohan itse enää mustan vyön tasolla. Tietysti henkistä puolta ei saa unohtaa, joten nykymalli on ihan hyvä, että meitä harrastelijoita muistetaan muista ansioista.

        "Itsellä ollut musta kohta 20 vuotta, mutta kun noiden nuorten kilpailijoiden kanssa vääntää niin välillä mietityttää olenkohan itse enää mustan vyön tasolla."

        Ei voida olettaa että nelikymppinen on samassa iskussa kuin kaksikymppinen. Olet tehnyt pitkän päivätyön jo judon parissa ja taatusti olet vyösi arvoinen. jos ajatellaan että et olisi enää mustan vyön arvoinen kun vertaat itseäsi nuoriin kilpajudokoihin niin samalla logiikalla voitaisiin ajatella samoin jostain vanhasta kasidanistakin jolla ikää on 70 ja risat. Tuskin pärjäisi fysiikan puolesta enää nuoremmille.

        Enkä usko että oman leipälajini karaten korkeat danit joilla ikä lähenee jopa kahdeksaakymmentä pystyvät tekemään takakiertopotkua hypyllä tai hyppysivupotkua juoksusta kuuden kyyristyneen ihmisen yli. Tähän taas pystyy kuka tahansa nuorempi ruskeavöinen ja sinivöisistäkin suuri osa.


      • Nimetön
        Jussi*M kirjoitti:

        "Itsellä ollut musta kohta 20 vuotta, mutta kun noiden nuorten kilpailijoiden kanssa vääntää niin välillä mietityttää olenkohan itse enää mustan vyön tasolla."

        Ei voida olettaa että nelikymppinen on samassa iskussa kuin kaksikymppinen. Olet tehnyt pitkän päivätyön jo judon parissa ja taatusti olet vyösi arvoinen. jos ajatellaan että et olisi enää mustan vyön arvoinen kun vertaat itseäsi nuoriin kilpajudokoihin niin samalla logiikalla voitaisiin ajatella samoin jostain vanhasta kasidanistakin jolla ikää on 70 ja risat. Tuskin pärjäisi fysiikan puolesta enää nuoremmille.

        Enkä usko että oman leipälajini karaten korkeat danit joilla ikä lähenee jopa kahdeksaakymmentä pystyvät tekemään takakiertopotkua hypyllä tai hyppysivupotkua juoksusta kuuden kyyristyneen ihmisen yli. Tähän taas pystyy kuka tahansa nuorempi ruskeavöinen ja sinivöisistäkin suuri osa.

        Juu elikkä ois tuossa semmonen sininen/valkoinen kääntöpuku ja vähän iso niin pitäs pistää pesukoneeseen, että vähän kutistuis niin uskaltaako sitä laittaa että leviääkö värit. Saisko ohjeita. Kiitos.


    • Anonyymi

      Minulla on ikää 64v ja judoa takana 60 vuotta musta vyö 1 dan myönnettiin vuodikymmeniä sitten japanissa ja nykyarvo 3 dan.
      Kisoissa kävim nuorena nuorten Sm ja miesten Smk kultaa,kataa olen treenannut aina 4 tuntia viikko.
      Karatea harjoittelin ruskeaan vyöhön ja jujutsua siniseen vyöhön 80 luvulla.
      Otan randoria seurassa ja nuorten Sm kisailijoiden kanssa pärjään yhä hyvin se tekniikka,kokemus,taktiikka pelaa ja olen kovassa kunnossa myös.
      Minä en ole vanha vaan kolkenut ja se kokemus kaataa monen muoremman.
      Olen saanut valtavan edun budovuosistani ja ne jatkuvat yhä.

    • Anonyymi

      Kunnioitattava judoura! Missä seurassa oli mahdollisuus aloittaa judo 4 vuotiana vuonna 1964?

    • Anonyymi

      Turussa aloitin isäni oli innokas judoka siihen aikaan ja sain luvan pyöriä isäni mukana aikuisten harjoituksissa ja tedä ukemeita.
      Minä siis kasvoin judoon ja varsinainen virallinen treenini alkoi 10 vuotiaana mutta 4 vuotiaasta asti olin mukana ollut 3 kertaa viikko plus isäni opissa kotona.Isäni saavutti 1 kyu arvon ja oli Judoka henkeen ja vereen.
      Minulle tuli judosta jokapäiväinen elämä ja se on opettanut minua paljon ja olen saanut terveen elämän ja kovan kunnon.

    • Anonyymi

      Kyl määki Turus...

    • Anonyymi

      Meillä kävi aikoinaan treeneissä valkovöinen kaveri, joka treenasi ihan sujuvasti sinisten, ruskea ja mustavöisten ukkojen kanssa ja pärjäsi myös kisakoneiden kanssa ihan hyvin. Ekan kerran, kun tuli niin hieman naureskeltiin tuliko vääriin treeneihin, mutta se loppui lyhyeen. Oli kyllä sukkela ja vahva härkä isukki-ikäiseksi sekä hauskat jutut. No sen muksut on kyllä sitten pärjänneet ihan hyvin.
      Ikinä se ei kilpaillut, mutta vissiin oli tarkoitus mennä ja kettuiltiin sille, kun pitkin hampain suoritti siksi keltaisen. Harmittava loukkaantuminen ja sairaus lopettivat painit.

      • Anonyymi

        Ois voinu ihan hyvin kietaista kisoissa mustan vyön lanteille. Sehän on maan tapana :)


    • Anonyymi

      Käytännössä kaikki saa mustan vyön jos hengaa hommassa tarpeeksi pitkään ja tekee vaadittavat suoritteet. Mitään oikeaa osaamista ei vaadita.

      • Anonyymi

        No se kata on muinainen soturien taito ja kaiken osaamisen perusta ;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se kata on muinainen soturien taito ja kaiken osaamisen perusta ;)

        Hah, juu kata toimii aina. Jokainen aikidon taitajakin tietää sen. Tehdään hidastettuja liikkeitä että uke varmasti ehtii kaatua oikeassa paikassa :)


    • Anonyymi

      Kaippa sen voi saada mutta aikaa menee. Harva keski-ikäinen treenaan 3-4 kertaa viikossa. Kun otetaan se kisaamattomuus ja vähäinen harjoittelu huomioon menee vyön saantiin helposti parikymmentävuotta.

      Ja kuten yllä on sanottu vaaditaan muutakin kuin vain treenaaminen. Ruskeaan tarvitaan jo tuomari kurssi ja mustaan kohtuu määrä valmennuskoulutusta ja kun ei ole kilpaillut niin melkein pitäis olla opetuskokemusta ennen anomuksen jättämistä.

      Siinä kannatta jo miettiä on se sen vaivan arvoista. Jos ei oikeasti halua vetää alkeiskursseja niin pelkän vyöarvon takia ei oikein viittis. Ja jos se kiinnostaa niin hienoa. Valtaosalla harrastaja judokoita sininen vyötuntuu olevan se päätepysäkki, jossa harjoitellaan sitten pitkään.

    • Anonyymi

      Harjoittelin judoa 10 vuotta ja ei kiinnostanut kisaaminen vaan judon tekniikka ja kata ja dojokuri.
      I kyu arvon sain kahdeksan vuoden jälkeen ja otin kovaa randoria seurassa ja leireillä eli ihan samaa kisajudoa,vihreällä vyöllä ollessani voitin randorisss maajoukkue tason mustia vöitä ja minua pyydettiin Sm kisoihin monta kertaa mutta se ei minun juttu.
      Parhaan Judotaidon saa kun hankkii kunnon perustekniikan.
      Aloitin judon 20 vuotiaana ja 30 v se jäi mutta nyt ikää 40 vuotta ja salille lähden uudestaan ja musta vyö on tavoite ja uskon sen taidoillani saavani ja jos vaaditaan niin otan pari kisaakin ja mukava nähdä miten vanhat taidot purevat tatamilla.
      T. Dania kohti 1 kyu 40v.

      • Anonyymi

        Hyvinkin Sm tasolla vlit otella vaikka pitkäkin tauko jos olet pitänyt itsesi kunnossa ,ihan pullakunnolla lennät lujaa.
        Eräs olympiajudoka piti 20 vuoden tauon judossa ja aloitti uudelleen ja nyt veteraanisarjojen MM.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvinkin Sm tasolla vlit otella vaikka pitkäkin tauko jos olet pitänyt itsesi kunnossa ,ihan pullakunnolla lennät lujaa.
        Eräs olympiajudoka piti 20 vuoden tauon judossa ja aloitti uudelleen ja nyt veteraanisarjojen MM.

        Olen kovassa kunnossa ikä siis 40v ja paino 80 kiloa ja penkistä nousee hyvänä päivänä 110 kiloa ja juoksen 4 kertaa viikko 6km lenkin.
        Aloitan vakavalla mielellä judon uudelleen kun perhe on nyt persutettu ja lapset jo kouluiässä ja omaa poikaakin olen opettanut kuten isäni minua.
        Aloitan rauhalliset kun se 20 vuoden tauko mutta kahden vuoden päästä ukson olen danin saanut ja ensi syksynä alan ottamaan kisamatseja mustaa vyötä varten vaikka se kisajudo ei koskaan ole ollut minun juttuni ku yleisön edessä ei niin helppoa mutta muistan ne kovat randori suoritukseni jossa vein mattoon aika monta mustaa vyötä.
        T. dania kohti 1 kyu 40v.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen kovassa kunnossa ikä siis 40v ja paino 80 kiloa ja penkistä nousee hyvänä päivänä 110 kiloa ja juoksen 4 kertaa viikko 6km lenkin.
        Aloitan vakavalla mielellä judon uudelleen kun perhe on nyt persutettu ja lapset jo kouluiässä ja omaa poikaakin olen opettanut kuten isäni minua.
        Aloitan rauhalliset kun se 20 vuoden tauko mutta kahden vuoden päästä ukson olen danin saanut ja ensi syksynä alan ottamaan kisamatseja mustaa vyötä varten vaikka se kisajudo ei koskaan ole ollut minun juttuni ku yleisön edessä ei niin helppoa mutta muistan ne kovat randori suoritukseni jossa vein mattoon aika monta mustaa vyötä.
        T. dania kohti 1 kyu 40v.

        Korjaan siis minulla vain 10 vuoden tauko mutta on se pitkä aika sekin toki Judoa olen kotona itseksesni tehnyt ja pojalle alkeita opettanut.
        T.Dania kohti 1 kyu 40v.


    • Anonyymi

      Hankalinta Suomessa tuntuu se vyön saanti olevan nuorella kisajudokalla.
      Se pitäisi pystyä antamaan tietyin perustein ilman näitä rahastuskursseja ja -kokeita.
      Toki teoria esim. leirien yhteydessä ei ole pahitteeksi, jos se on oikeanlaista. Tämä tekemällä tehty järjestelmä on kyllä hölmöä.

      • Anonyymi

        No riippuu seurasta. Erään Helsinkiläisen (sen isoimman) seuran kadetilla oli -22 keväällä keltainen ja -23 syksyllä vyöllä roikkuikin jo sininen. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään mitalirohmu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No riippuu seurasta. Erään Helsinkiläisen (sen isoimman) seuran kadetilla oli -22 keväällä keltainen ja -23 syksyllä vyöllä roikkuikin jo sininen. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään mitalirohmu.

        Siellä pidetään isät ja äidit tyytyväisinä ;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siellä pidetään isät ja äidit tyytyväisinä ;)

        No siltä vaikuttaa. Ikävä kyllä tuollaiset lepsut graduointikäytännöt ajavat lapsia ja nuoria kinuamaan ja vaatimaan korotuksia ennenaikaisesti. Seurojen tulisi sopia vähimmäisajoista yhdessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siltä vaikuttaa. Ikävä kyllä tuollaiset lepsut graduointikäytännöt ajavat lapsia ja nuoria kinuamaan ja vaatimaan korotuksia ennenaikaisesti. Seurojen tulisi sopia vähimmäisajoista yhdessä.

        Eihän niistä tarvitse seuroissa erikseen sopia. Ne on lueteltu judopassissa!


    • Anonyymi

      Meidän seurassa ohjaaja 2. Dan musta vyö ja ei ole kilpaillut paisi pari kertaa seuran jäsentenvälisissä joissa voitti ylivoimaisesti.
      Hön on kovin judoka jonka tunnen erinomainen opettaja ja mahtava tekniikka ja hallitsee myöskin katan.
      Kilpailun ei tarvise olla itsearvo vaan se Judokan suuruus ja osaaminen lajissa ja henkinen kehittyminen ihmiseksi.

      • Anonyymi

        On kuitenkin niin, että 17-vuotias kilpajudoka pieksee mennen tullen kaikki monen danin senseit. Viimeksi Etelä-Suomen alue mestaruuskisoissa kolmen danin miehelle oli tarjolla pronssia. Kilpajudo sattuu olemaan aika tavalla väkivaltaisempaa kun höpö höpö kata. Lisäksi tuo neljän minuutin otteluaika ei valitettavasti kerro harrastajalle mitään. Kahden minuutin kohdalla ei jaksa sensei enää kättään nostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On kuitenkin niin, että 17-vuotias kilpajudoka pieksee mennen tullen kaikki monen danin senseit. Viimeksi Etelä-Suomen alue mestaruuskisoissa kolmen danin miehelle oli tarjolla pronssia. Kilpajudo sattuu olemaan aika tavalla väkivaltaisempaa kun höpö höpö kata. Lisäksi tuo neljän minuutin otteluaika ei valitettavasti kerro harrastajalle mitään. Kahden minuutin kohdalla ei jaksa sensei enää kättään nostaa.

        Tämä siis sillä erotuksella että mikäli danit on saatu kisaamalla, on tilanne toinen. Entiset mestarit - oikeat kilpailleet mestarit- antavat junnuille kovan vastuksen. Kataäijät elvistelee mutta miestä ei ole lähteä kamppailuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä siis sillä erotuksella että mikäli danit on saatu kisaamalla, on tilanne toinen. Entiset mestarit - oikeat kilpailleet mestarit- antavat junnuille kovan vastuksen. Kataäijät elvistelee mutta miestä ei ole lähteä kamppailuun.

        Ei daneja saa Suomessa kiusaamalla vaan kaatamalla. No sonni sai yhden, mutta taitaa olla ainoita vuosikymmeniin. Eihän nuoret euroopanmestaruusmitalistit saaneet edes 1. dania.
        Kaatamalla ja kurssittamalla niitä saa sekä hyveposeeraamalla kavereiden kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei daneja saa Suomessa kiusaamalla vaan kaatamalla. No sonni sai yhden, mutta taitaa olla ainoita vuosikymmeniin. Eihän nuoret euroopanmestaruusmitalistit saaneet edes 1. dania.
        Kaatamalla ja kurssittamalla niitä saa sekä hyveposeeraamalla kavereiden kanssa.

        Ennakoiva kirjasi hieman väärin :)
        Kiusaamalla niitä kyllä saa, muttei kisaamalla.
        Ei myöskään kaatamalla, ainakaan kavereita siellä tatamilla, vaan kataamalla. Tosin kaljan kaataminen VIP:ssä auttaa kyllä paljon. Ennakoiva antoi päivän parhaat naurut :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei daneja saa Suomessa kiusaamalla vaan kaatamalla. No sonni sai yhden, mutta taitaa olla ainoita vuosikymmeniin. Eihän nuoret euroopanmestaruusmitalistit saaneet edes 1. dania.
        Kaatamalla ja kurssittamalla niitä saa sekä hyveposeeraamalla kavereiden kanssa.

        Kyllä
        vanha mestari joka japanissa treenannut
        aitoa alkuperäistä judoa ja treenivuosia 40-50 vuotta pistää nopeasti nippuun nuoren kilpailijan.
        Chikaran salilla kokeiltiin aikoinaan Japanin kävijää vastaan 10 ukkoa jonossa tuoreena ja niin vaan voitti ipponilla 10 matsia peräkkäin.
        Ei se taito mihinkää häviä,leirillä oli yli 70v Suomen ja Pm mestari ja japanin kävivä ja otti randoria nuorten maajoukkuemiesten kanssa aika hienon näköistä oli ottelu kun nuoret lensi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä
        vanha mestari joka japanissa treenannut
        aitoa alkuperäistä judoa ja treenivuosia 40-50 vuotta pistää nopeasti nippuun nuoren kilpailijan.
        Chikaran salilla kokeiltiin aikoinaan Japanin kävijää vastaan 10 ukkoa jonossa tuoreena ja niin vaan voitti ipponilla 10 matsia peräkkäin.
        Ei se taito mihinkää häviä,leirillä oli yli 70v Suomen ja Pm mestari ja japanin kävivä ja otti randoria nuorten maajoukkuemiesten kanssa aika hienon näköistä oli ottelu kun nuoret lensi.

        Ihan varmasti pärjää aikuisharrastajalle mutta ei kilpajudokalle. Ei missään tapauksessa. Tarkoistukseni ei ole olla epäkunnioittava vanhan liiton judokoita kohtaan. Pointti oli tehdä selvä ero katan ja kilpajudon välille. Kata siis on teoiriaa ja kilpajudo käytäntöä. Jokainen kata-judoka sen tietää. Ja siksi heitä ei "kiinnosta" kilpailuihin osallistuminen. Tosiasiassa heitä ei kiinnosta rökäletappio ja sitä kautta kasvojen menetys wannabe-judokoiden ja lasten silmissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan varmasti pärjää aikuisharrastajalle mutta ei kilpajudokalle. Ei missään tapauksessa. Tarkoistukseni ei ole olla epäkunnioittava vanhan liiton judokoita kohtaan. Pointti oli tehdä selvä ero katan ja kilpajudon välille. Kata siis on teoiriaa ja kilpajudo käytäntöä. Jokainen kata-judoka sen tietää. Ja siksi heitä ei "kiinnosta" kilpailuihin osallistuminen. Tosiasiassa heitä ei kiinnosta rökäletappio ja sitä kautta kasvojen menetys wannabe-judokoiden ja lasten silmissä.

        Tai sitten ei ole vaan edes uskallusta mennä kokeilemaan. Ei edes Shiai-kisoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tai sitten ei ole vaan edes uskallusta mennä kokeilemaan. Ei edes Shiai-kisoihin.

        Niinpä. Perus-harrastajan on mahdoton kuvitella minkälaiseen myllyyn joutuu kun aktiivikilpailijan kohtaa. Esim. Urheassa, Tampereen, Oulun ja Rovaniemen akatemioissa treenataan 5-6 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Kuudentena päivänä tehdään palauttavaa tai käydään kotiseurassa höntsäämässä. Siihen leirit päälle. Ja kisat tietenkin. Kaikki kunnia 40 vuotta harrastaneelle ja Japanissa asti käyneelle black beltille mutta kilpaurheilija on kilpaurheilija. Siksi kataporukka pysyy omalla salilla. Ja hyvä niin. HIeno laji mutta eri kuin kilpajudo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä. Perus-harrastajan on mahdoton kuvitella minkälaiseen myllyyn joutuu kun aktiivikilpailijan kohtaa. Esim. Urheassa, Tampereen, Oulun ja Rovaniemen akatemioissa treenataan 5-6 tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Kuudentena päivänä tehdään palauttavaa tai käydään kotiseurassa höntsäämässä. Siihen leirit päälle. Ja kisat tietenkin. Kaikki kunnia 40 vuotta harrastaneelle ja Japanissa asti käyneelle black beltille mutta kilpaurheilija on kilpaurheilija. Siksi kataporukka pysyy omalla salilla. Ja hyvä niin. HIeno laji mutta eri kuin kilpajudo.

        Ennen nämä huiput 40-50 vuotta sitten ottelivat paljon enemmän kuin nykyjudokat, silloin pyöri joukkues SM sarja ja Suomi sarja ja otteluja tuli vuodessa pitkälti toistasataa kun oli myös yksilökisar SM ja PM kisat ja erikseen Tul ja Svul kisat ym ym
        Kyllä liki 50 vuotta Judoa treenannut osaa tekniikan ja osaa sitä soveltaa, ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.
        Aluperäisessä Judossa oteltiin se yksi ottelu silloin Jigoro Kanon aikaan ei silloin kilpailtu vaan käytiin tosiotteluja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen nämä huiput 40-50 vuotta sitten ottelivat paljon enemmän kuin nykyjudokat, silloin pyöri joukkues SM sarja ja Suomi sarja ja otteluja tuli vuodessa pitkälti toistasataa kun oli myös yksilökisar SM ja PM kisat ja erikseen Tul ja Svul kisat ym ym
        Kyllä liki 50 vuotta Judoa treenannut osaa tekniikan ja osaa sitä soveltaa, ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.
        Aluperäisessä Judossa oteltiin se yksi ottelu silloin Jigoro Kanon aikaan ei silloin kilpailtu vaan käytiin tosiotteluja.

        Ottelivat enemmän? Ei ne puulaakisarjat nyt niin kovia olleet. Oli 2-4 treeniä viikossa ja sitten näitä tapahtumia missä nähtiin tuttuja ja oteltiin. Se toki oli hienoa yhteisöllisyyttä ja madalsi jopa kynnystä tulla mukaan. Nyt nämä nykyiset hurjat ottavat 5-6 päivänä viikossa niitä otteluharjoituksia parhaiden kanssa, joten sitä judoa ja ranttua on moninkertainen määrä verrattuna niihin kultareunaisiin vuosiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ennen nämä huiput 40-50 vuotta sitten ottelivat paljon enemmän kuin nykyjudokat, silloin pyöri joukkues SM sarja ja Suomi sarja ja otteluja tuli vuodessa pitkälti toistasataa kun oli myös yksilökisar SM ja PM kisat ja erikseen Tul ja Svul kisat ym ym
        Kyllä liki 50 vuotta Judoa treenannut osaa tekniikan ja osaa sitä soveltaa, ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.
        Aluperäisessä Judossa oteltiin se yksi ottelu silloin Jigoro Kanon aikaan ei silloin kilpailtu vaan käytiin tosiotteluja.

        ” …ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.”
        Nyt hei järki käteen! Jos nämä nykyhurjat vetäisivät tosissaan vastaan niin se olisi oikeasti jo hengenvaarallista. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” …ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.”
        Nyt hei järki käteen! Jos nämä nykyhurjat vetäisivät tosissaan vastaan niin se olisi oikeasti jo hengenvaarallista. :)

        Tänä päivänä judon taso on niin kova Euroopassa ja maalilmalla että jokainen Suomalainen joka saa edes yhden otteluvoiton niissä karkeloissa, on huippukunnossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänä päivänä judon taso on niin kova Euroopassa ja maalilmalla että jokainen Suomalainen joka saa edes yhden otteluvoiton niissä karkeloissa, on huippukunnossa.

        Itse asiassa sinne lähtijöistä varmasti jokainen…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” …ei tietenkään vanhan mesatrin kunto riitä nuoria vastaan useampaan otteluun mutta yhden ottelun voi voittaa helpostikin.”
        Nyt hei järki käteen! Jos nämä nykyhurjat vetäisivät tosissaan vastaan niin se olisi oikeasti jo hengenvaarallista. :)

        Mikäli otettaisiin vanhalla judolla tai jujitsulla niin nuoret huippumme pysähtyisivät pystykuristukseen tai pystylukkoon ja se olisi siinä. Nuoret ovat kovia urheilijoita nykyjudon säännöillä mutta vanhat mestarit joilla paljon enemmän tietoa ja taitoa ja sitä vanhaa oppia ei mitään mahdollisuutta kilpajudokalla.
        Näitä taitoja oppivat japanissa jo 60-70 luvulla ja niitö myös harjoitelttiin pienen porukan kesken kun haluttiin säilyttää tieto kilpajudon rinnalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikäli otettaisiin vanhalla judolla tai jujitsulla niin nuoret huippumme pysähtyisivät pystykuristukseen tai pystylukkoon ja se olisi siinä. Nuoret ovat kovia urheilijoita nykyjudon säännöillä mutta vanhat mestarit joilla paljon enemmän tietoa ja taitoa ja sitä vanhaa oppia ei mitään mahdollisuutta kilpajudokalla.
        Näitä taitoja oppivat japanissa jo 60-70 luvulla ja niitö myös harjoitelttiin pienen porukan kesken kun haluttiin säilyttää tieto kilpajudon rinnalla.

        No, jos kovasti olet sitä mieltä niin sovitaan näin. Olen kuitenkin eri mieltä. Ainoa missä nuorelle voi tulla ongelma on silloin jos tartutaan jalkaan. Sitä ei ole saanut tehdä enää aikoihin joten sitä eivät osaa. Kaikissa muissa tapauksissa Nuori kilpajudoka voittaa. Etkö ole koskaan ihmetellyt että meillä judossa on veteraanisarjat ja veteraani status on 30 -vuotiaana. Mistähän tämä johtuu? Jos kerran kirsikkapuun alta Fuji-vuoren juurelta saa niin kauheat taikavoimat niin kuka niihin vetskukisoihin tunkisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, jos kovasti olet sitä mieltä niin sovitaan näin. Olen kuitenkin eri mieltä. Ainoa missä nuorelle voi tulla ongelma on silloin jos tartutaan jalkaan. Sitä ei ole saanut tehdä enää aikoihin joten sitä eivät osaa. Kaikissa muissa tapauksissa Nuori kilpajudoka voittaa. Etkö ole koskaan ihmetellyt että meillä judossa on veteraanisarjat ja veteraani status on 30 -vuotiaana. Mistähän tämä johtuu? Jos kerran kirsikkapuun alta Fuji-vuoren juurelta saa niin kauheat taikavoimat niin kuka niihin vetskukisoihin tunkisi?

        Jussi sensei In memorial oli hieno Judoka, asui japanissa 60 luvulla monta vuotta ja otteli myös siellä menestyksellä, Jussi suoritti japanissa myös jiujitsun 1 danin vyön myönsi hänelle toisen maailmansodan veteraani ja Jiujitsu mestari, Jussi oli ehdolla judossa 1964 Tokion olympilalaisiin mutta sen ajan säännöillä julistettiin ammattilaiseksi.
        Näitä oppeja osa meistä harjoitteli ja näimme mitä on oikea alkuperäinen Judo ja jiujitsu oli pelottavaa taitoa ei ihan kisatatatemeille sovi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jussi sensei In memorial oli hieno Judoka, asui japanissa 60 luvulla monta vuotta ja otteli myös siellä menestyksellä, Jussi suoritti japanissa myös jiujitsun 1 danin vyön myönsi hänelle toisen maailmansodan veteraani ja Jiujitsu mestari, Jussi oli ehdolla judossa 1964 Tokion olympilalaisiin mutta sen ajan säännöillä julistettiin ammattilaiseksi.
        Näitä oppeja osa meistä harjoitteli ja näimme mitä on oikea alkuperäinen Judo ja jiujitsu oli pelottavaa taitoa ei ihan kisatatatemeille sovi.

        Taitaa junnata tämä keskustelu nyt. Respect Jussi. Ei nyt sekoiteta kahta lajia toisiinsa. Jos yhä ollaan sitä mieltä että se kotisalin sensei pesee kaikki niin kilpajunnut odottaa vanhoja mestareita edes paikallisiin shiai-kisoihin mukaan. Tiedät itsekin että kata-judokoiden on aivan turha selittää ylivertaisuuttaan ilman että testaavat taitojaan kisoissa. Eri laji, molemmille on paikkansa yhteisössä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 197
      2802
    2. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      259
      2792
    3. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      67
      2395
    4. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      207
      1876
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1364
    6. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      12
      1348
    7. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1307
    8. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      23
      1275
    9. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      49
      1245
    10. Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat

      Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi
      Maailman menoa
      159
      1162
    Aihe