1)Miksi F1-autojen litratehot ovat korkeampia kuin
kireimpien 1000-kuutioisten prätkien, F1-auton
teho tyypillisesti yli 900 hv=yli 300 hv/litra?
Autojen maks kierrokset TV:n mukaan siinä 18000-
19000 rpm. Prätkistä kireimmät antavat siinä 250
hv.
2)Miksi prätkien kiihtyvyys on parempi vaikka F1-
autojen paino/tehosuhde on selvästi edullisempi,
900hv/600kg (auto kuski), prätkä 250 hv/210kg
(prätkän sääntöjenmukainen minimipaino kuski
hieman löpöä)?
3)Kireimmät 180-heppaiset katupyörät vetävät
varttimailin 9,8-10.0 sekkaan. 250-heppaiset
Moto-GP-pyörät pääsevät 5 sekunnissa paikaltaan
345 metrin päähän (Moto-GP-lehti kertoi kauden
2004 päätöskisan yhteydessä tehdystä kokeesta).
Sen kisan voitti Ducati vaikkei olekaan suuri-
tehoisin. Jos prätkä pääsee paikaltaan 345 met-
rin päähän (siis seisovalla lähdöllä), menee
varttimaili kirkkaasti alle 6 sekunnin. Mistä
moinen huikea ero varttimailin ajassa. 345m/
5 sek=keskinopeus on jo 248km/h, eli 69 m/sek.
tuolla nopeudella 400 m menee siis 5.8 sekkaan
vaikka vauhti ei 5 sekunnin jälkeen lisääntyisi
lainkaan.
120-heppaiset kuussataset kiihtyvät 0-100km/h
3,2-3,3 sekuntiin, 1000-kuutioiset 180-heppai-
set 2,7-2,8 sekuntiin. Pannaan vielä 70 heppaa
lisää tehoa ja kas, kiihtyvyysaika putoaa yli
sekunnilla, mistä moinen harppaus???
(tyypillinen arvo MotoGP-pyörille on n 1,5 s.
ja 0-300 km/h menee hieman alle 5 sekuntiin).
Siinäpä pohdittavaa meille kaikille...
(nämä tiedot ovat siis peräisin Vauhdin Maailman
MotoGP-erikoisnumerosta koskien kautta 2005)
kireimpien 1000-kuutioisten prätkien, F1-auton
teho tyypillisesti yli 900 hv=yli 300 hv/litra?
Autojen maks kierrokset TV:n mukaan siinä 18000-
19000 rpm. Prätkistä kireimmät antavat siinä 250
hv.
2)Miksi prätkien kiihtyvyys on parempi vaikka F1-
autojen paino/tehosuhde on selvästi edullisempi,
900hv/600kg (auto kuski), prätkä 250 hv/210kg
(prätkän sääntöjenmukainen minimipaino kuski
hieman löpöä)?
3)Kireimmät 180-heppaiset katupyörät vetävät
varttimailin 9,8-10.0 sekkaan. 250-heppaiset
Moto-GP-pyörät pääsevät 5 sekunnissa paikaltaan
345 metrin päähän (Moto-GP-lehti kertoi kauden
2004 päätöskisan yhteydessä tehdystä kokeesta).
Sen kisan voitti Ducati vaikkei olekaan suuri-
tehoisin. Jos prätkä pääsee paikaltaan 345 met-
rin päähän (siis seisovalla lähdöllä), menee
varttimaili kirkkaasti alle 6 sekunnin. Mistä
moinen huikea ero varttimailin ajassa. 345m/
5 sek=keskinopeus on jo 248km/h, eli 69 m/sek.
tuolla nopeudella 400 m menee siis 5.8 sekkaan
vaikka vauhti ei 5 sekunnin jälkeen lisääntyisi
lainkaan.
120-heppaiset kuussataset kiihtyvät 0-100km/h
3,2-3,3 sekuntiin, 1000-kuutioiset 180-heppai-
set 2,7-2,8 sekuntiin. Pannaan vielä 70 heppaa
lisää tehoa ja kas, kiihtyvyysaika putoaa yli
sekunnilla, mistä moinen harppaus???
(tyypillinen arvo MotoGP-pyörille on n 1,5 s.
ja 0-300 km/h menee hieman alle 5 sekuntiin).
Siinäpä pohdittavaa meille kaikille...
(nämä tiedot ovat siis peräisin Vauhdin Maailman
MotoGP-erikoisnumerosta koskien kautta 2005)
Vastaukset 50
Vanhimmat
F1:n auton aerodynamiikka painaa autoa tienpintaan sitä tehokkaamin, mitä nopeampaa se menee, ja siihenhän niitä hevosia "hukkuu". Ja toisaalta ko. autolla on vaikeampaa tahdä ideaalinen kiihdytys ilman sutimisia. Ja mitä tulee kierroksiin; massat ovat erilaiset painoltaan, esim. lennokin/pienoisauton moottorin saa helposti varvaamaan 20 t/rpm.
Nykyäänhän luistonesto taitaa olla vakiona sekä
F1 autoissa, että Moto GP-prätkissä joten ero ei
johdu sutimisesta. Eikös isoa (3-litraista) myllyä
pitäisi olla vaikeampi saada kiertämään nopeasti
kuin pienempää 1000-kuutioista???
(Kierrosherkin lennokinmoottori oli silloin minun
nuoruudessani (kauan sitten) Cox Babe Bee-hehkutulp-
pamoottori, tilavuus 0,162 ksm, huippukierrosluku
36.000 - 38.000 rpm)
Kaikki riippuu kaikesta; alkaen "poppamiehien" taidoista, unohtamatta kestävyyttä. Mutta vertailu tehon/painon välillä kertoo myös paljon. Montako hevosta tarvitaan liikuttamaan yhtä kiloa. Jk. 1 hv = 1.36 kw
Voisiko kolme litrainen F1-moottori vääntää enemmän pidemmän iskun seurauksena, teho on muistaakseni vääntö x kierrokset. Nokka-akseleissa on todennäköiseseti eroa sitten on vielä kuinka tehokkkaasti saadaan polttoaine poltettua -> vääntöä??????
1) autoissa saadaan renkaiden leveän kosketuspinnan ansiosta tehot välitettyä rataan asti. Prätkillä se on vaikeata; Hondahan ilmoitti jo heti 4-tahti RCV:n julkistuksen aikoihin, että 300hv olisi helppo saada, mutta sitä ei koneesta oteta koska renkaat eivät tahdo kestää nykyiselläänkään.
2) Uskoakseni kiihtyvyys prätkällä on aluksi parempi; sitten kun F-1 saa vauhtia senverran, että downforce alkaa painaa autoa rataan ja kuski voi laittaa polkimen pohjaan, auto menee menojaan.
3) En nyt tätä 100% varmaksi osaa sanoa, mutta ainakin 95% varmuudella tuo 5.8 sekuntia on täyttä huuhaata. FHRA:n sivuilla kerrotaan esim. että Super Pro Streetbike-luokan suomenennätys ahdetulla Hayabusalla on 7.841 ja Funny Bikessa 2-litraisella H-D:lla 6.984... epäilen vahvasti, vaikka motogp-pelit toki hyvin kulkevatkin, ettäkö ne alittaisivat kiihdytystouhuja varten rakennetun Hayabusan ajan peräti 2 sekunnilla. Minulla on semmoinen käsitys, että alle 6 aikoihin tarvitaan prätkässäkin toistatuhatta hevosvoimaa, ja kovastipaljon toisenlainen runkogeometria kuin motogp-pyörässä, muuten ollaan katollaan alta aikayksikön.
0-300km/h alle 5 sekunnin kuulostaa myös täysin pajunköydeltä. Phillip Islandin radalla kelaavat maalisuoran päähän hieman reilu 300km/h ja kyllä sitä suoraa ajetaan kauemmin - ja sinne tullessakin edetään valmiiksi +100km/h vauhdilla.
Ohessa muutamia sitaatteja aiemmin mainitsemastani
Vauhdin Maailman erikoisnumerosta, joka alkuperäi-
sestä tekstistäni poiketen koski kautta 2004.
Artikkelin otsikko MotoGP:n työkalut
Aiheena Valencian kilpailun yhteydessä järjestetty
suorituskykykisa
"paikaltaan lähdettäessä pyörä (Honda RCV211V)
eteni viiden sekunnin aikana 328 m ja se riitti
vain toiseen sijaan kiihdytystä mitattaessa"
(laske siitä keskinopeus ja pistä matkaksi 400m)
"Viidessä sekunnissa Ducati eteni (paikaltaan)
peräti 335 metriä ja siinä näkyy valtaisa voima
ja toimiva luistoesto"
Yamahan tulos 323m paikaltaan / 5 sek.
Ohituskiihtyvyyttä testattiin mittaamalla 100-150
mailin kiihdytykseen (161-257 km/h) kulunut aika.
Sen kisan voitti Yamaha, 3,72sek (Suzuki GSX-R
1000 vastaava aika 7,81 sek, ero on huima kun huo-
mioidaan pyörien tehoerot. Jos ero ohituskiihty-
vyydessä kerran on noinkin suuri niin miksei se
voisi olla suuri muutenkin, vähennä Suzukin vart-
timailin ajasta 4,1 sek ja mitä saatkaan tulok-
seksi???
Suurin huippunopeus mitattiin Ducatille, 342 km/h
jossakin kohti on nyt lehdelle tullut fiba. Jos GSXR1000 menee varttimailin kympin pintaan, jokainen sekunti siitä alaspäin todellakin on aina vaan pidempi valovuosi - ettäkö ne hakkaisivat tuon ajan NELJÄLLÄ SEKUNNILLA, ei vaan onnistu. Ei ole mahdollista, että motogp-pyörät ampaisisivat 0-400m jokseenkin kiihdytyspyörien maailmanennätysaikaan.
Tuo tehomäärä ei vain yksinkertaisesti riitä sellaiseen aikaan, eikä niiden alustaa (sen enempää kuin vaihteiston välityksiäkään) ole tehty 0-400m pyrähdykseen. Hurjat ajat ohituskiihtyvyyksissä vs. katupyörä voin uskoa, sillä silloin liikutaan nopeusalueilla, joissa näiden pyörien kulun tuleekin olla parhaimmillaan.
Mieti nyt itsekin: kaksi sekuntia päihin turboahdettua Hayabusaa, jossa varmasti on pidennetty swingi, madallettu alusta, kunnon takaläski ym., ja jonka vaihteiston välitykset on laskettu vain ja ainoastaan tuon 0-400m taittamista varten??? Ei ikimaailmassa. Uskoisin, että motogp-vehkeet voisit tempaista stripillä n.8-9 sekunnin aikoja.
342 km/h ei itseasiassa taida olla näiden vehkeiden ennätys, se lienee lähempänä 350km/h.
Mieti nyt hieman. Varttimailin matkalla sekä GSX-R,
että MotoGP saavuttavat nopeuden, joka ylittää
tuon "ohituskiihtyvyyskisan" ylärajan, 257 km/h.
Jos kerran MotoGP raapaisee jo 161-257 välillä
4 sek eron niin luulisi sen näkyvän kokonaisajassa
samansuuruisena. Toisaalta, jos lehdessä on virhe,
koskee se sitten kaikkien pyörien kaikkia mittauk-
sia ja koko testiltä putoaa pohja pois, en oikein
usko sellaiseen. On tietenkin mahdollista, että
ohituskiihtyvyyttä testattiin samoin kuin usein
katupyöriä lehdissä:mitattiin aika 161-257km/h
suurimmalla vaihteella, jolloin MotpGP:n paremmat
vääntöominaisuudet korostuvat, mene tiedä, se ei
ilmennyt tekstissä.
Joka tapauksessa ilmoittamani luvut ovat suoraan
ko. lehdestä.
Mitä taas tulee vertailuun MotoGP / Turbohirviöt,
olen ollut huomaavinani, että Turbot savuttavat
aivan tolkuttomasti eli luistonestojärjestelmä
ei ehkä toimi yhtä tehokkaasti kuin MotoGP:ssä.
Voimaa riittää mutta se haihtuu kirjaimellisesti
savuna ilmaan.
kysyin justiinsa eräältä tuttavaltani, jolla on ollut ahdettu kiihdytyspeli, ja hän nauroi katketakseen noille ajoille.
Ei millään mene motogp-pyörä tänä päivänä alle 6 sekuntia varttimailin. Voidaan pyöritellä asioita mitenpäin vaan ja ihmetellä testituloksia, mutta tämä nyt on vaan kylmä totuus.
Ja mitä tulee niihin "turbohirviöihin", niissä varsinkin on tärkeää että kaikki teho saadaan maksimaalisen tehokkaasti asfalttiin. Ne on TEHTY kiihtymään nopeasti, motogp-pyörä taas on tehty kulkemaan ympyrärataa ympäri vikkelästi, ja vaatimukset on monesti ristikkäiset.
Siinä testissä ei sitäpaitsi taidettu edes testata tuota varttimailia, eihän? Kyllä nyt jossakin kohti on selkeä virhe.
toi on niin totta.....moto-gp pyörät lähtee kyl tod nopeesti mut satasen jälkeen vauhti tippuu.väänöstäkö johtuu?
Ensinnäkin:varttimailia EI mitattu, se aika on oma arvioni perustuen 5 sekunnin aikana paikalta
kuljetusta matkasta saatuun keskinopeuteen.
5 sekunnissa paikalta 335m, keskinopeus on 67 m/sek
ja silloin varttimailin pitäisi ainakin minun kom-
puutterini mukaan mennä 400/67 = 5.97 sek.
Luku on hurja ja itseänikin epäilyttää mutta laske-
taan lisää. Hayabusa painaa minun esitteeni mukaan
217 kg, siihen raavas kuski 80kg ja löpöä niin
painoa on hieman yli 300 kg. Tehoa 175 hp eli
305/175=1.75 kg /hv. MotoGP painaa 145kg Rosssi
65 puku päällä ja hieman löpöä, paino 215kg,
teho 250 hv eli 0.86 kg /hv, ero on suuri, MotoGP
n teho/painosuhde on siis kaksinkertainen verrat-
tuna Busaan ja lisäksi siinä on luistonesto ja
pehmeämpi rengas kuin Busassa. Jotta Busa pärjäi-
si kiihtyvyydessä, tulisi siinä olla tehoa yli
350 hv, ehkä jopa 400 ottaen huomioon moottorin
erilainen luonne.
Paljonkos se sinun kaverisi Turpo painoi, veik-
kaisin, että melkoisesti enemmän kuin vakio-Busa,
näinollen edes 400 heppaa ei riittäisi sille
Rossin pyörää vastaan. Jos bruttopaino on esim
350 kiloa, tarvitaan MotoGP:n lyömiseen jo
lähemmäs 500 heppaa, Näkemäni kiihdytyspyörät
ovat olleet varsin järeän (=painavan) tuntuisia,
MotoGP:n lyömiseen siis tarvitaan paaaljon tehoa!
Niin, paljonkos sen sinun kaverisi ennätys onkaan
ja millaisella pyörällä saavutettu?
nii, että...
jos vakio-Busaan alat verrata. Ei sellainen varmaan motogp-pyörälle pärjäisikään, mutta asetelma muuttuu ihan kokonaan toiseksi, kun otetaan tosiaan huomioon, että:
- Busa on ylikokoon porattu & ahdettu (ei aavistustakaan, paljonko tehoa, mutta olen kuullut tuollaisista otetun jopa 400-500hv). Painosta ei ole tietoa, voi olla vakiota painavampikin, mutta en silti pitäisi ollenkaan ihmeenä, vaikka se hakkaisi yhä tehopainosuhteellaan motogp-pyörän. Paino myös auttaa pitämään takarengasta sutimasta liikaa, millä on suuri merkitys varttimaililla.
- Busassa on piiiiiiiiiitkä takaswingi, ja muutenkin madallettu jousitus, se ei keuli likimainkaan niin helposti kuin tavallinen pyörä.
- Busan vaihteistovälitykset on sovitettu VAIN ja ainoastaan tuolle 0-400m välille, motogp-vehkeen laatikon taas pitäisi olla kelvollinen kaikkiin radan suoriin ja mutkiin ja 0-400m on tässä tapauksessa täysin epäolennaista.
- Busassa on kiihdytyskäyttöön selvästi motogp-rengasta soveliaampi kumi; todennäköisesti siinä on takana leveän autonrenkaan mallinen rengas, jonka kontaktipinta maahan on AIVAN toista suuruusluokkaa kuin normaalilla prätkän renkaalla. Enhän tosin tiedä, millä renkailla motogp-pelejä testattiin, mutten usko, että motogp-pyörissä käytettiin kiihdytysrenkaita.
Jokainen näistä seikoista puhuu vahvasti sen puolesta, että (kiihdytys)Busa on nopeampi. Meidänkö kuitenkin pitäisi uskoa, että motogp-pyörä onkin, ei vain nopeampi vaan sitä peräti kahden sekunnin marginaalilla? Onko mitään käsitystä, kuinka monennessa potenssissa teho- ym. vaatimukset lisääntyvät, kun otetaan vaikkapa 1 sekunti pois alle kympin ajasta? Jos väittämäsi olisi totta, kyllä kai kaikissa kiihdytyskisoissa ajettaisiin tästedes motogp-pyörien tyyppisillä vehkeillä!
Ihan jo pelkästään se ajatus, että nopein vakiokatupyörä saisi varttimaililla NELJÄ SEKUNTIA päihin motogp-pyöriltä, kuulostaa yksinkertaisen mahdottomalta. Niiden tehon ja painon erot pitäisi olla aivan totaalisesti eri "sfääreissä", ei vain joitakin kymmeniä hevosia ja muutamia kiloja.
Kyllä sillä MotoGP:n teho /paino-suhteella ollaan
aika lähellä Turpo-Pussia, myönnä pois. Jos
pyörän teho / paino- suhde paranee 100% niin kyllä
se kiihtyvyyskin paranee melkoisesti, eikös vaan?
Mitä nyt fysiikasta muistan niin kiihtyvyys on
suoraan riippuvainen voimasta kun massa on vakio.
Ilmeisesti kompuutterini lukemat poikkeavat Sinun
tuloksistasi.
Kuten sanottu, tekstini oli suoraan mainitsemas-
tani lehdestä.
Mikäs se Sinun kaverisi enkka olikaan? Nauru
pidentää ikää...
ettei motogp-pyörä mene varttimailia alle 6 sekuntiin, ja piste. Ihan sama vaikka lehdessä lukisi että kahteen sekuntiin, ei se vaan mene, noilla tehoilla (+muut syyt, joita en viitsi tähän toistella) se on sula mahdottomuus.
Ja mihin nähden (ja minkä?) tehopainosuhde paranikaan 100%??? Katupyörään (180hv/163kg=1.104) verrattuna motogp-pyörässä (250hv/145kg=1.724) on toki reilusti enemmän ruutia ja kiihtyvyyttäkin, mutta että neljän sekunnin ero tuolla matkalla, sitä en usko.
"kiihtyvyys on
suoraan riippuvainen voimasta kun massa on vakio"
- lause voi teoreettisesti pitää paikkansa, mutta kun puhutaan 400m kiihdytyksestä moottoriajoneuvolla, siinä vaikuttaa vähän pirun monta muutakin tekijää, esim. pito.
Enpä muista kaverin enkkaa, voin toki kysyä vaikkei se tähän liitykään.
Teho /paino - suhde paranee 100% kun verrataan
KUORMATTUA vakio - Hayabusaa (217 kg + 80 kg kuski+
hieman löpöä)=n.305 kg siis 175 hv/305 kg=0,57kg/hv
MotoGP 145kg + ruipelo kuski65kg (Pedrosa 48) +
hieman löpöä eli 215 kg. Tehoja 250hv. MotoGP:n
lukema siis 250/215 eli 1.16 hv/kilo.
1.16/0.57=2.04, parannusta verrattuna vakio-Busaan
on siis hieman yli 100% ja MotoGP lienee myös ki-
reämpi ja siinä on luistonesto, miksei se voisi
olla niin paljon nopeampi kuin Busa?
Kuten sanoin, MotoGP:n lukema ihmetyttää minuakin
mutta kun muistamme alkuperäisen kirjoitukseni
lukemat koskien PAIKALTAAN 5 sekunnissa kuljettua
matkaa (335m, 67 m/sek) niin varttimailin pitäisi
menna 6 sekkaan. Jos ei mene niin lehden KAIKKI
mittaukset olivat päin p:tä.
Kysele nyt siltä kaveriltasi, kiinnostaa kovasti.
Raavin muistinystyröitäni ja löysin tiedot kireim-
mästä kiihdytyspyörästä, Turpo-Pussi, tehoja
ellen ihan väärin muista, 720 h/v. Kuivapainoa en
tiedä mutta luultavasti pyörän, joka kestää tuol-
laisen tehon, on oltava tukeva siis painava. En
ihmettelisi jos kuivapaino 300kiloa ja siihen
raavas kuski ja hieman löpöä, kilpailupaino voi
hyvinkin olla lähellä 400 kiloa. Tehoa 720 hv,
siis 1.82 hv / kilo, MotoGP 1.16 hv/kilo. Kiih-
dytysprätkien enkka on muistaakseni 5.6 tai 5.7
siis parempi kuin MotoGP:n.
...VAKIO-Busa on pitänyt tähän repiä, mainitsemani aika oli ajettu kiihdytysvehkeellä, jolla on aika vähän tekemistä vakion kanssa?!? Myöskään motogp-peleissä ei ole edes olemassa sellaista käsitettä kuin "vakio" koska niitä ei sarjavalmisteta.
muistinystyröistäsi löytynyt turbovehje (1.82hv/kg) vs motogp 1.16hv/kg turbovehkeellä ajettu alle 6:n aika... ehkä näiden lukujen pyörittely hetken aikaa jo saattaisi paljastaa sinullekin, kuinka epätodennäköistä on, että motogp-peli tekisi lähes tismalleen saman ajan??
Ja muista vielä sekin, että kiihdytyspelissä pitopintaa on toiseen malliin (ja suurempi massa pitää sen paremmin kiinni tiessä), sekä myös että tämmöinen laite on varta vasten rakennettu taittamaan stripin matka mahdollisimman ripeästi, motogp-pyörä on rakennettu ensisijaisesti aivan muuhun. Yksi launch-control järjestelmä ei sitä asetelmaa käännä päälaelleen.
Turon kanssa samaa mieltä. Veikkaan, että tehokas pyörä kiihtyy paljon paremmin pitkällä takaswingillä, vaikka kone, paino, rengas ja luistonesto olisivat identtisiä. Geometria siis vaikuttaa. Kiihtyvä geometria taas on vääjäämättä kankeampi. Ja kun mitataan muuta kuin strippiä, kierrosaika koostuu melko paljon myös siitä, kuinka täysillä voi laskea mutkat.
Tässä on muuten mielenkiintoinen linkki: Motoparkin kierrosenkat eri kokoisilla vehkeillä. Huomaatko, miten vähän teho/paino vaikuttaa?
http://www.motopark.fi/index.php?sivu=tulokset_rr_ennatykset
erityisesti pisti silmään: 1000cc ja 600cc Motoparkin ennätyksissä eroa alle 0,1 sekuntia!
Paljon relevantimpaa tähän keskusteluun olisi silti kaivaa jostain lisää kiihdytyspelien aikoja - vieläpä sellaisia mistä näkisi, minkä tasoiset / tehoiset laitteet pystyvät minkäkin sekuntiluokan aikoihin. 6 sekuntiin ei todellakaan moni laite pysty, ja olen yhä siinä uskossa ettei se ole kaukana kiihdytysprätkien maailmanennätysajasta.
1) Te itse Turo-Inkeri "repäisitte mukaan" vakio-
Busan 13.1 klo 12.45 mailissa!
2) Kierrosajat ovat ihan eri asia kuin paikaltaan
kiihdyttely, Rossi vetää varmasti Motoparkin
nopeammin kuin Turo-Inkerin kaveri vaikka jää-
kin paino/teho-suhteessa. Stripillä Kallion ja
Rossin suhteellinen ero on varmasti suurempi
kuin ratakierroksella!
3) "Kiihtyvä geometria" en ole kuullutkaan termiä,
eikä sitä löytynyt myöskään vanhoista mekanii-
kan tai fysiikan oppikirjoistani???
4) Kappaleen kiihtyvyyden määrää vain ja ainoas-
taan siihen vaikuttavan voiman ja massan suhde!
Kaksi kappaletta kiihtyy yhtä nopeasti mikäli
kummassakin tapauksessa voiman ja massan suhde
on sama!!! Turpossa on enemmän tehoa suhteessa
massaan kuin MotoGP:ssä mutta mutta: osa siitä
katoaa taivaan tuuliin siksi, että takapyörään
vaikuttava kitka ei ole riittävä siirtämään
koko tehoa tiehen. Vaikka läski onkin muhkea
on sitä myöskin savupilvi joka muodostuu siksi
että osa moottorin takapyörään välittämästä
tehosta muuttuu sutimisen vuoksi lämmöksi.
MotoGP-starteissa savupilvet ovat HUOMATTAVASTI
vähäisemmät eli moottorin teho saadaan välitet-
tyä tiehen paremmalla hyötysuhteella. Jos teho-
häviö on esim 20% on tilanne sama kuin jos teho
/paino-suhde heikkenisi 20%. Tämän vuoksi ei
MotoGP häviä Turpo-Pussille niin paljon kuin
pelkästään teho/paino-suhteita vertailemalla
voisi päätellä. Siis vähemmän savua tai suti-
mista merkitsee parempaa kykyä siirtää mootto-
rin tuottama teho tiehen, yksinkertaista eikö
vain. Testaa väittämäni ajokauden alettua:
Mene soratielle, lähde Busallasi liikkeelle
niin, että pistät pykälän sisään ja kierrokset
tappiin, takapyörään vaikuttaa suuri voima
mutta pyörä ei juurikaan liiku siksi, että
moottorin teho saa vain aikaiseksi komean sora-
suikun, takapyörään vaikuttaa siis suuri voima
mutta pieni kitka eli suuri tehonhäviö estää
hyvän kiihtyvyyden (tässä siis renkaan savua-
minen korvautuu komealla sorasuihkulla).
Sitten sama uudelleen, pykälä sisään, kytkin
ylös ja varovaisesti varveja, kas kummaa,
pyörä kiihtyy paljon paremmin vaikka takapyö-
rän kehällä tangentin suuntaisesti vaikyttava
voima onkin huomattavasti pienempi moottorin
alhaisemman väännön vuoksi...
5) Sutiminen on minimissään silloin kun prätkän
painopiste saadaan mahdollisimman tarkasti
takapyörän päälle. Keuliminenhan on nimenomaan
seurausta painpisteen siirtymisestä taaksepäin.
Usein käytetään pidennettyä swingiä ja kireim-
missä peleissä ns. wheelie-bareja. Tilannehan
on se, että mikäli kiihdytys on niin raju,
että painopiste siirtyy taka-akselin taakse,
vähenee taka-akseliin kohdistuva paino ja osa
siitä siirtyy wheelie-barille joka ei vedä,
sutiminen lisääntyy taas ja hyötysuhde laskee.
Kuten jo monasti sanoin, ihmettelen mittaustu-
loksia itsekin mutta ylläoleva esimerkki, so-
vellutus Newtonin liikelaista, ehkä selittää,
miksi MotoGP pääsee niin lähelle Turpon aiko-
ja. Veikkaisin muuten, että vakio-Busa sutii
enemmän kuin luistonestolla varustettu motGP.
Olen pahoillani, etten pysty näitä fysiikan
perusasioita tämän yksinkertaisemmin selittä-
mään.
PS:tehkää se minun ehdottamani kiihdytystesti,
niin, ettei ketään ole takana!
1) ei pidä paikkaansa, viestissäni 13.1. / 12.45 lukee: "kaksi sekuntia päihin turboahdettua Hayabusaa, jossa varmasti on pidennetty swingi, madallettu alusta, kunnon takaläski ym., ja jonka vaihteiston välitykset on laskettu vain ja ainoastaan tuon 0-400m taittamista varten??"
- ei minusta kuulosta vakiovehkeen kuvaukselta!
2) Pitää paikkansa, onko joku muka muuta väittänyt?
3) Kuka on käyttänyt termiä "kiihtyvä geometria" (ennen sinua), ja missä?
4-5) Ehkä näin, mutta motogp-pyörä ei siltikään pärjää stripillä ahdetulle kiihdytys-Hayabusalle, EIKÄ se myöskään tee alle 6 sekunnin aikoja, kuten alussa väitit (että lehti on mitannut). Kyllä ne sutimiset on noissa kiihdytysvehkeissä eliminoitu myös aika tehokkaasti - mitä luulet, tuleeko menestystä siellä, jos värkit jäävät jauhamaan paikoilleen?? Molemmissa lajeissa ripeä poistuminen viivalta on toki tärkeää, mutta kiihdytyskisoissa se on jokseenkin ainoa asia, joka on tärkeää.
1) En ole maistissa
2) Viittasin mailiisi 13.1 klo 12.45 jonka 1. rivi
sisältää lauseen "Jos GSXR 1000 ... jne, oletin
Sinun tarkoittavan vakio-Busaa.
3) Nimimerkki "Kiihtyy kuin ohjus" käytti termiä
"kiihtyvä geometria". Hän samalla häiritsi Mei-
dän hedelmällistä debattiamme, hyi!
4-5 just näin, pelkkää fysiikkaa.
Muuten, kun tuli puheeksi se sinun kaverisi ihme-
Turbo-härveli niin kerrompa autosta, joka ainakin
Ennätysten kirjan mukaan oli maailman nopein.
Ko. autosta oli artikkeli TM:ssä 1970-luvun alussa
Kyseessä oli 5-litraisella V-12-tuplaturbomyllyllä
varustettu CanAm-kilpasarjaan valmistettu Porsche.
Paino/tehosuhde oli huikea, paljon parempi kuin
ystäväsi Turpossa mutta kun ei riittänyt pito
niin ei kulkenut auto. Paino ajokunnossa kuskin
kera n. 850kg, tehoa lähti parhaimmillaan komeat
2300 hv, siis alle 0.4 kg/hv. Varttimailiin kului
kuitenkin 7.3-7.5 sekkaa, en muista ihan tarkkaan
Loppunopeus oli 300-n luokkaa, seisova kilometri
meni n 14 sekuntiin. Lentokentällä mitattu huippu-
nopeus oli tiettävästi maailmanennätys sellaiselle
pelille, jolla voi ajaa myös kaarteissa, 417 km/h.
Kiihtyvyys oli siis paljon huonompi kuin teho/
paino-suhteesta voisi päätellä. Auto kuulemma
suti aina kun painoi tallan tiskiin olipa mikä
vaihde tahansa. Kisamenestys jäi vaatimattomaksi,
renkaat eivät kestäneet, tehosta ei ollut hyötyä.
Sattuisitko muuten löytämään mistään tietoja
MoteGP:lle mitatuista varttimailin ajoista, kiin-
nostaisi kovasti!
On ollut hauska turista kanssasi Turo-Inkeri.
Ehkä olisi kuitenkin viisainta pitää pieni tauko.
Voisin kyllä lähettää Sinulle valokopiot mainit-
semastani artikkelista jonka referoiminen sai
aikaan tälläisen jupakan. Saisit hieman luettavaa.
Pistäpä postiosoitteesi, en nimittäin osaa lähet-
tää niitä sähköisesti.
Pahoittelen puuttumistani sinänsä asialliseen keskusteluunne.
Epätarkka ilmaisuni "kiihtyvä geometria" tarkoitti (hyvin) kiihtyvän pyörän geometriaa. Pyörän geometria on vakio, mutta pyörän geometriaa suunnitellessa on pyritty optimoimaan pyörän kiihtyvyys vaikka siten kääntyvyyden kustannuksella. Lienemme yhtä mieltä siitä, että tällaisella geometrialla voidaan vähentää keulimista ja sutimista ja saavuttaa selvästi parempi kiihtyvyys kuin teho-paino-suhteeltaan samanlaisella ja muuten identtisellä pyörällä. Vaatimaton pointtini oli että teho ja paino ovat muuttujia jotka vaikuttavat pyörän kiihtyvyyteen, mutta eivät välttämättä rajoittavia sellaisia jos takarengas sutii tai keula nousee, joten enpä pohdi teho-paino-suhteita enempää.
etteikö lehti olisi julkaissut tämmöisiä, kyllä varmaan. Joko heillä on tullut isokokoinen "fiba", tai sitten olen itse puhunut palturia tässä koko ajan - täytyy minun sellainenkin vaihtoehto ottaa huomioon, vaikken sitä pidäkään todennäköisenä!
Täytyypä katsoa, jos jostain tosiaan löytyisi jotain lisäfaktaa aiheesta.
Äidiltäsi loppui vääntö kun sinut sai.
Ei asia ihan noin yksinkertainen ole.
Silloin kun pyörissä oli 150hv (~1990->), kiihtyvyys 0-100km/h oli silloinkin noin 3sek.
Tänään pyörissä on tehoa vaihtelevasti.
Honda cbr 1000 ~190 hv,
( 0-100km/h 2.6sek, huippunopeus yli 300).
Ducati panigale v4 ~ 215hv, ( 0-100km/h 3.3sek, huippunopeus 330).
Kawasaki h2r, huippunopeus yli 400km/h.
Huippunopeus kyllä kasvaa hevosvoimia nostettaessa mutta kiihtyvyys ei niinkään.
Ja mitä tehdä hevosvoimilla jos tie loppuu kesken.
Ei täällä tiet niin pitkiä ole.
Eikä ole radallakaan.
Hayabusa on tehty eri ajatuksella kuin motogp.
eipä mene moto gp pyörä varttimailia 5.8 sek
suome ennätys moottoripyörillä vähän alle 7 sek
janne ahosen ennätys dragsterilla jossa 945 hv joka kiihtyy 0-100 0.8 sek on 7.03 sek
heti aluksi tuumin, että tuo on niin hurja sekuntiluku, ettei se voi milllään pitää paikkaansa.
Jos asia on näin, kuten se ilmeisestikin on, ja jos VM on tosiaan tällaista mennyt ilmoittamaan, kuten ketjun aloittaja kertoo, se on lehdeltä aika isokokoinen munaus.
yhdessä viime vuoden EM osakilpailussa moottoripyörien paras aika oli 6,336
Älä nyt CB-mies puhu ihan levottomia... eihän toi ole mahdollista...eli jos nyt heitän hatusta (eikä heitä paljon)MotoGP-pyörä menee varmaan n. 9 sekuntia 0-402,ehkä hiukan alle....kympin alitus on jo tosi kova arvo,vakio busa menee hiukan päälle kympin...that's it!!!
...vaikka MotoGP:ssä on 70 heppaa enemmän, 70 kiloa
vähemmän massaa, luistonesto ja todennäköisesti
pitävämmät läskit, kevyemmät kuski ym- that´s it.
Jos nuo mainitsemani erot vaikuttaisivat alle sekun-
nin tuntuisi järjettömältä, että täälläkin kysel-
lään tehoputkie, lastujen ym. vaikutuksista, saatu
tehonlisäys on mitätön verrattuna vakio-Busan
ja MotoGP:n tehoeroon.
Lähetä postiosoitteesi niin saat valokopiot artikkelista...
Ilmeisesti kaikki ko. artikkelissa mainitut mit-
taukset olivat virheellisiä, te paikallaolleet-
han sen tiedätte!
koska Euroopan ennätysajat (lähes 1000-hevosvoimaisilla) kiihdytyspyörillä ovat 7 sekunnin luokkaa, on nyt ihan turha enää vääntää, josko 250hv pyörä kuitenkin menisi saman matkan vielä 1.2 sekuntia nopeammin. Ihan sama, mitä järjestelmää on käytössä, ei se vaan mene.
Ja vielä kerran, korostan että nuo 7 sek. ajat on siis tehty KIIHDYTYSpyörillä, jotka mielestäsi sutivat kovasti paljon, mutta kun kyseessä on kuitenkin laji, jossa on tarkoitus vain ja ainoastaan saada hyvä aika tällä keskustelemallamme matkalla, eivät nuo kärkipään elikkä ~7 sekunnin vehkeet ehkä sittenkään sudi aivan niinpaljon kuin luulit.
jos lehti tosiaan on tällaista väittänyt, on se heiltä melko iso kämmi.
Olen itsekin monasti sanonut, että lehden tiedot
tuntuvat uskomattomilta. Muutakaan tietoa minulla
ei kuitenkaan ole mustta valkoisella joten...
Olen yrittänyt etsiä netistä MotoGP-tai yleensä
RR-pyörille mitattuja kiihtyvyysarvoja mutten ole
löytänyt. Antakaa heti linkit jos sellaisia löytyy!
Kuulkaas ny Turo ja Inkeri ynnä muut minua valehte-
lijaksi syyttävät:Lupaan lähettää valokopiot ko.
artikkelista 3 ensimmäiselle postiosoitteensa
ilmoittavalle!!!
lehteähän tässä pitää syyttää. Uskon kyllä että tietosi ovat sieltä peräisin.
En minäkään valehtelijaksi syytä.... mutta eihän se nyt ole millään mahdollista,mutta mielelläni luen Juha Elin Pohjolakuja 20 04660 Numminen
Tällaista tietoa(?) löytyi:
After winning the title in the 2002 motorcycle Kings Class, a similar result was expected from this outstanding, absolutely revolutionary, racing bike. Following its brilliant success Honda only made a few modifications, which are visible in the exhaust and the slight changes to the fairing, so that this innovative, water-cooled, five-cylinder, four-stroke engine now produced over 240 bhp. Honda also succeeded in increasing the top speed to 330 kpm. As usual the Honda RC 211 V accelerated from 0 to 100 kph in 2.2 seconds and from 0 to 200 in only 5.9 seconds. So it was no surprise that the Honda dominated the 2003 season. The MoviStar Team had collected a satisfying 299 points in the team standings at the end of the year. On the starting grid, the MoviStar Team had the Spaniard Sete Gibernau who, thanks to his four victories and 6 additional podium places, was battling for second place in the World Championship.
Pistän posttin huomenna jos suinkin ehdin, lue
ja hämmästy!
"100 kph in 2.2 seconds and from 0 to 200 in only 5.9 seconds" - jos tämä nyt sitten pitää paikkansa (?) niin RCV:llä olisi loppunopeus 5.8 sekunnin varttimaililla alle 200 km/h...
En tiedä sallitaanko vertailu autopuoleen, mutta FHRA:n mukaan tosinopean funny car-luokan Suomen ennätys on 6.139, JOLLOIN samalla on mitattu loppunopeutta 374,26 km/h (www.fhra.fi).
Löytyykö ketään, joka haluaisi vielä väittää, että prätkä pystyy ajamaan 0.3 sekuntia nopeamman ajan 175km/h alhaisemmalla loppunopeudella...........................??? Vai onko TÄMÄKIN lehtiartikkeli jälleen päin honkia??
Eihän tossa englanninkielisessä tekstissä minun
mielestäni puhuta varttimailin kiihdytyksestä
mitään, o-200 5.8 sek ja sillä sipuli. On kyllä
paaljon huonompi kiihtyvyys kuin siinä minulla ole-
vassa VM:n numerossa.
Pistäs nyt Turo-Inkeri sinäkin postiosoitteesi
tänne niin saat vähän lueskeltavaa...
jos pariinsataan kiihtyminen vie 5.9, ja oletettu varttimaili menisi 5.8, kertoisi se silloin, että loppunopeus tuolla matkalla olisi alle 200km/h.
Noille sekuntiluvuille pääsevillä autoilla loppunopeudet näyttäisivät olevan lähes kaksinkertaisia, että eiköhän aleta jo pikkuhiljaa uskoa ettei se motogp-peli mene 0-400m niin nopeasti!
Eikä tarvitse postitella, uskon kyllä että on lehdessä väitetty.
näin tuossa viikonloppuna kaverin, joka on pienen ikänsä touhunnut kiihdytysprätkien parissa, ja hänen näkemyksensä oli 100% selkeä: alle 8 sekunnin menevät varttimaililla VAIN sellaiset prätkät, joissa on pitkä swingi, wheeliebarsit ja lähes 1000 hevosvoimaa. Takarenkaassa jopa käytetään jonkinlaista liima-ainetta parantamaan kitkaa asfalttiin.
Väite, että motogp-pyörä menisi tuon matkan 5.8 sekuntiin, on absoluuttisen epätosi. Se on aivan se ja sama, mitä teknisiä jippoja on käytössä, ne eivät tuota aikaa tee mahdolliseksi. Lisää tuohon kolmisen sekkaa, niin voit päästä realistisemmalle alueelle.
Minkä kokoinen mylly (myllyt) pyörään on saatu
tungettua??? 1000 heppaa on sentään aikas paljon
bensiinikäyttöiselle turbollekin. Jenkkilästä
löytyy kullemma 730-heppainen 1420-kuutioinen turbo-
Busa. Aiemmin F1-autoilla sai käyttää 1.6 litran
turboja tai 3 litran vapaastihengittäviä myllyjä.
Turboista saatiin bensalla silloin 15 vuotta sitten
n. 650 heppaa.
1000 heppaa edellyttää siis bensaturbolta vähintään
2 litran myllyä, nitropeleistä en tiedä.
on kuulema lähemmäs 2000 pollea, ei tosin Suomessa. En tiedä, mikä tekniikka niissä on, jotain nitropelejä niiden lie pakko olla.
Tehokkaimmissa autoissa, top fuel-dragstereissa onkin sitten jo 6-7000 hevosvoimaa. Kaveri jonka kanssa keskustelin, väitti että yksi "veto" tällaisella voi maksaa yli 10.000 taalaa! Jenkeissä touhu on paljon isompaa ja sponssirahat samoin.. joku kärkipään vehje oli kuulemma sponsored by U.S.Army...!
aito suomalainen pyörä ja suomalainen kuski. Yli 1000 hv ja alle 7 s varttimaili.
http://www.salakazi.com/
kisailemaan f1 autojen kanssa pyörällä:)
jonka huippunopeus oli jonkun jenkki topicin mukaan noin 600km/h, valitettavasti linkkiä kyseiselle sivulle enään löytänyt kun aikaa mennyt kun siellä vierailin mutta pätkän löisin.
http://www.youtube.com/watch?v=he_j-GZdCNs&feature=related
tiedä sitten onko huuhaata vai ei mutta kivasti liikahtaa, voi toisaalta olla hankala käsitellä esim mutkissa.
Kyllähän me se tiedetään että jo kaupasta ostettu vakio 1000cc kyykkypyörä lähtee ku hauki rannasta. Tehoa 180-200hv.
Entä millaista elämä on kun vauhtia on 250km/h tai enemmän ja mutka tulee,
ketä sitä hallitsee, entä mikä on fiilis.
Sen tietenkin tietää jos on ajanut, kuten minä.
Kisapyörä onkin toinen juttu.
Taida mikään olla sama kuin vakio pyörässä.
(Ja muutoksia on aina välillä säännöissä.
Ennen motogp oli 500cc, nyt 1000cc.
mm honda nsr500. honda rc211v, honda rc212v, honda rc213v.
Moottori on ollut 2-tahti tai 4-tahti.
Teho 140-252hv)
Teho (vaihtelee) : 240 hv
Kiihtyvyys : 0-100km/h hiukan alle 3sek. 0-200km/h noin 5sek.
0-300km/h -> katso alla oleva linkki.
Tässä linkki : https://m.youtube.com/watch?v=3-UVPVflDKw
Ja toinen : https://m.youtube.com/watch?v=SG7k8Ot0nNk
Huippunopeus : 340 km/h (liite)
Mutta onko motogp.llä mahdollisuutta formula1.stä vastaan.
Katsotaan.
Vertailu : motogp bike vs formula1.
Jarrut
jarruttaessa F1-auto ei saa haastetta tässäkään vertailussa, pystyessään kehittämään peräti 5G voiman.
Ilman siipiä ja muita apuosia MotoGP-pyörästä ei ole kilpailemaan kaarrenopeuksissa.
Formula-auto on paljon vakaampi matalan painopisteen ja pitonsa ansiosta, kun
MotoGP-pyörän jarruttaessa takapyörä nousee hetkellisesti jopa ilmaan radan pinnasta.
Näin ollen MotoGP-pyörä joutuu aloittamaan jarrutuksen jopa 200m ennen F1-autoa.
MotoGP-kuljettaja joutuu kokoajan työskentelemään koko kropallaan mutkiin taittaessa, kun F1-kuljettaja voi keskittyä ”vain” ohjauspyörään ja polkimiin.
Downforce
MotoGP-pyörällä on kaksi suurta ongelmaa tässä vertailussa. Pyörä on pieni, mutta ei pääse millään samalle tasolle F1-auton äärimmilleen kehitetyn aerodynamiikan kanssa.
F1-autolla on valtavasti enemmän pitoa isomman kumipinnan ja paremman aerodynamiikan ansiosta.
Formula-auto voi syöksyä keskinopeisiin mutkiin hidastamalla 312km/h nopeudesta vain kaasua nostamalla 240km/h nopeuteen, ja avata kaasun taas varhaisessa vaiheessa mutkasta ulos tullessa.
MotoGP-pyörä joutuu samaan mutkaan hidastamaan 327km/h nopeudesta 115km/h nopeuteen, eli moottoripyöräilijä joutuu mutkaan tullessa seisomaan jarrulla todella voimakkaasti.
Kiihtyvyys
Kiihdytyksessä nollasta sataan kilometriä tunnissa, F1-auton renkaat alkavat väkisinkin sutimaan, kun MotoGP-pyörällä on taas mahdotonta pitää eturengas asvaltissa.
0-100km/h kiihdytys ei vielä tuo eroa laitteiden välille, sillä molemmat kiihtyvät sen 2,6 sekunnissa.
MotoGP-pyörä on 0-200 km/h kiihdytyksessä F1-autoa nopeampi.
180 km/h vauhdissa elektroniikka ottaa täyden hallinnan F1-auton voimansiirrossa, kun taas MotoGP-kuljettaja saa yhä ottaa kaiken voiman irti polttomoottorista kaasu pohjassa.
F1-auto kiihtyy kahteensataan vaivaisessa 5,2 sekunnissa, mutta MotoGP pyörältä siihen menee uskomattomat 4,8 sekuntia.
Vauhdin kasvaessa F1-auto ottaa valtikan itselleen, sillä 0-300 km/h kiihdytykseen kuluu MotoGP pyörältä 11,8 sekuntia, formulan kiihtyessä siihen vain 10,6 sekunnissa.
Lähteet:
https://www.redbull.com/fi-fi/motogp-repsol-honda-team-f1-red-bull-racing-2015
https://www.boxrepsol.com/en/technology/the-honda-nsr500-engine-evolution/
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Honda_RC211V
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Honda_RC212V
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Honda_RC213V
https://ultimatemotorcycling.com/2018/01/16/2018-ducati-motogp-bike-riders-exposed-gp18-dovizioso-lorenzo/
http://www.motogp.com/en/news/2018/06/01/the-5-fastest-speeds-in-motogp-history/260767
https://m.youtube.com/watch?v=3-UVPVflDKw
https://m.youtube.com/watch?v=SG7k8Ot0nNk
Kiitos mielenkiitoisesta kirjoituksesta.
Tuosta voi katsella meikäläisen vanhoja vermeitä: http://mattiviikate.blogspot.com/
Tuossa vielä suorat linkit niihin juttuihin joissa on kuvia prätkistä Blogissa:
http://mattiviikate.blogspot.com/2011/02/pictures-from-suzuki-gsx-r-1000-03.html
http://mattiviikate.blogspot.com/2011/02/pictures-of-kawasaki-zx-9r-01.html
Check this.
https://youtu.be/aiEhWO0jHsA
https://m.youtube.com/watch?v=oWuzcrG6Dow
https://m.youtube.com/watch?v=jKGVejcLOrU