Hirsitalon eristys?

Niin siis takoitin et riittääkö se siihen et ei oo jatkuvaa vedon tunnetta tai järjettömiä lämmityskuluja jos joskus ei puilla lämmittäiskään? Ajattelin sitä levyä tuulensuojaks kun kumminkin laho ulkoverhous on pakko uusia. Et jos se levy siis poistais sitä vedontunnetta? Ei se hirsi nyt kumminkaan kauheen hyvä eriste oo..

Hirsitalon ostanut kirjoitti:

Niin siis takoitin et riittääkö se siihen et ei oo jatkuvaa vedon tunnetta tai järjettömiä lämmityskuluja jos joskus ei puilla lämmittäiskään? Ajattelin sitä levyä tuulensuojaks kun kumminkin laho ulkoverhous on pakko uusia. Et jos se levy siis poistais sitä vedontunnetta? Ei se hirsi nyt kumminkaan kauheen hyvä eriste oo..

Lue lisää

Älä nyt viitsi. Sinulla on massiivinen lämmin hirsi. Ei voi luonnonmukaisessa voi vetää ja olla isot lämmityskulut. Muovipussitalossa vetää ja on lämmityskulut isot. 150 mm hirttä vastaa 300 mm villaa.

Mene muualle provoilemaan.

ProvoGhoster kirjoitti:

Älä nyt viitsi. Sinulla on massiivinen lämmin hirsi. Ei voi luonnonmukaisessa voi vetää ja olla isot lämmityskulut. Muovipussitalossa vetää ja on lämmityskulut isot. 150 mm hirttä vastaa 300 mm villaa.

Mene muualle provoilemaan.

Lue lisää

Paskapuhetta. tais mennä vähä luvut väärinpäin. Hirren eristävyys on huono. 100mm mineraalivillaa vastaa 200mm puuta. Se siitä seinän "hyvästä" eristävyydestä. Hirsi ei yksinään sovellu kuin mökkikäyttöön.

jepe kirjoitti:

Paskapuhetta. tais mennä vähä luvut väärinpäin. Hirren eristävyys on huono. 100mm mineraalivillaa vastaa 200mm puuta. Se siitä seinän "hyvästä" eristävyydestä. Hirsi ei yksinään sovellu kuin mökkikäyttöön.

Lue lisää

eipä ole järkeä joo jos tarkastellaan asiaa suppeasti k-arvoja seuraamalla.
Asia voi olla toinen jos otetaan huomioon seinän osuus energiahävikistä suhteessa rakennuksen kokovaippaan. Tai jos lasketaan mukaan hirren massiivirakeenteen lämmönvaraus ominaisuudet joiden täysi hyödynnettävyys riippuu lämmitysmuodosta jolloin sekin pitäisi ottaa vielä huomioon.

Paperilla hirsi ei hyvä mutta käytäntö toinen koska kaikki laskijat ei osaa ottaa kaikkia asioita huomioon.

jostar kirjoitti:

eipä ole järkeä joo jos tarkastellaan asiaa suppeasti k-arvoja seuraamalla.
Asia voi olla toinen jos otetaan huomioon seinän osuus energiahävikistä suhteessa rakennuksen kokovaippaan. Tai jos lasketaan mukaan hirren massiivirakeenteen lämmönvaraus ominaisuudet joiden täysi hyödynnettävyys riippuu lämmitysmuodosta jolloin sekin pitäisi ottaa vielä huomioon.

Paperilla hirsi ei hyvä mutta käytäntö toinen koska kaikki laskijat ei osaa ottaa kaikkia asioita huomioon.

Lue lisää

Kyllä VTT:n tutkimusten mukaan hirsi on oikeesti vielä huonompi eriste kun se laskelmien mukaan on.
Ja se johtuu ilmavuodoista.

Kunnon kivitalo on oikeesti paljon parempi kuin se laskelmien mukaan on. Se johtuu mm. varaamiskyvystä. Ulkokuori lämpenee talvipakkasellakin auringon puolella ja tuuletusraossa mitataan vielä yölläkin lämpöasteita.

ProvoGhoster kirjoitti:

Älä nyt viitsi. Sinulla on massiivinen lämmin hirsi. Ei voi luonnonmukaisessa voi vetää ja olla isot lämmityskulut. Muovipussitalossa vetää ja on lämmityskulut isot. 150 mm hirttä vastaa 300 mm villaa.

Mene muualle provoilemaan.

Lue lisää

jo on taas nero asialla.hirsien välistä vetää.sitä ei saa liimallakaan kiinni.fundamentalistit keskustelkoot keskenään.varsinkin vanhat hirsitalot vetää.Laitoit kai sitten sen tuulilevyn siihen ulkopintaan?Se on hyvä ratkaisu.saumat vain tiiviisti ja miel puukuitulevy.hyvä siitä tulee.tai tuli jo,ilm.

hei minulla on mökis 210pyöröhirsi kyllä vetää että sukat pyörii jalas on takka ja hella ilmapumppu nyt alan eristää sisältä tyrös vai villa ja kuinka paksusti ? oma arvio on 100mm

hihsi kirjoitti:

hei minulla on mökis 210pyöröhirsi kyllä vetää että sukat pyörii jalas on takka ja hella ilmapumppu nyt alan eristää sisältä tyrös vai villa ja kuinka paksusti ? oma arvio on 100mm

Lue lisää

Hirsitaloa EI SAA eristää sisältäpäin, vain ulkoa. Jos hirren eristät sisältäpäin tulevalta lämmöltä, se rupeaa kertäämään kosteutta ja mätänee. Ennakkotapauksia on paljon.

Korjuri kirjoitti:

Hirsitaloa EI SAA eristää sisältäpäin, vain ulkoa. Jos hirren eristät sisältäpäin tulevalta lämmöltä, se rupeaa kertäämään kosteutta ja mätänee. Ennakkotapauksia on paljon.

Lue lisää

10 vuotta kosteusvaurioita tutkineen tietoa:
.....jatkuu linkissä
""1. Onko kiertovesi-pumppu (-pumput) palaavassa (paluu-) linjassa?
- Jos on: Niin asenna kv-pumput lähtevään (=meno)-linjaan ja varmista että käyttöpaine on 0,3..0,5-baaria, kuitenkin enintään 0,8-baaria. Poista esipaine kokonaan kalvopaisunta-astiasta, tai asenna avo paisunta-astia!
Hengittävä hirsitalo:
2.1. Onko rakenteiden hengittävyys katkaistu maali-, muovi-, lastulevy-, kipsilevy-, yms-pinnoitteella?
- Jos on: Niin poista hengittävyyden katkaiseva pinnoite kokonaan sekä ulkopuolelta, että sisäpuolelta. Anna hirsien kuivaa kunnolla. Poista kaikki kv-hometoksiinin tummuttama materiaali ja toteuta seinä "Rakenna hengittävä hirsitalo"-ohjeen mukaan.
Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon mahdollisimman raskas katto jolla varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon pystykoolattu(50mmx50mm) ulkopintaverhous joka toimii tuulensuojana!
........................................................................................................................................................
4. Huomioi tämä:
- Hengittävyys ja diffuusiosuojaamaton(=kaasua läpäisevä) ovat kaksi eri asiaa! Hengittävänä voidaan pitää pinnoitetta jonka kaasun läpäisevyys on vähintään 50%! Lateksimaalien ----> Keittomaalien kaasunläpäisevyys on 5%--->40%! Hengittävän pinnoitteen kaasunläpäisevyys=50%->100%!
- Hengittävää maalia ei ole olemassa! Joten esimerkiksi puupaneeli (-verhous) voidaan pinnoittaa vain ulkopuolelta ja pinnoitettavan paneelin alle on järjestettävä toimiva ilmanvaihto. Näin toteutettuna maalipinta kestää noin 50-vuotta, kun ympärimaalatun paneelin maalipinta kestää noin 5-vuotta!
5. Huomioi tämä: Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa oleva vesi, joka pystyy läpäisemään diffuusiosuojaamattoman (=kaasua läpäisevä) materiaalin; diffuusiosuojaamaton vesieriste, maali, jne.
Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
6. Huomioi tämä: Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla koneellista ilmanvaihtoa! Koneellisessa ilmanvaihdossa tilat ovat joko A)ylipaineisia, tai B)alipaineisia, jotka katkaisevat luonnollisen hengittävyyden!
Kun taas paino(veto)voimaisesti toimiva ilmanvaihto on a)lievästi alipaineinen, b) -0 paineinen, tai c)lievästi ylipaineinen, vaihdellen jatkuvasti a)b)c) välillä.
7. Huomioi tämä: Paino(veto)voimaisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu vain tarvittava määrä. Kun taas koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu moninkertainen määrä, jolloin paino(veto)voimainen ilmanvaihto kuluttaa energiaa huomattavasti vähemmän, kuin koneellinen ilmanvaihto!""
jatkuu....
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome_rakennuksen_korjaus.html

Raikas hengitys kirjoitti:

10 vuotta kosteusvaurioita tutkineen tietoa:
.....jatkuu linkissä
""1. Onko kiertovesi-pumppu (-pumput) palaavassa (paluu-) linjassa?
- Jos on: Niin asenna kv-pumput lähtevään (=meno)-linjaan ja varmista että käyttöpaine on 0,3..0,5-baaria, kuitenkin enintään 0,8-baaria. Poista esipaine kokonaan kalvopaisunta-astiasta, tai asenna avo paisunta-astia!
Hengittävä hirsitalo:
2.1. Onko rakenteiden hengittävyys katkaistu maali-, muovi-, lastulevy-, kipsilevy-, yms-pinnoitteella?
- Jos on: Niin poista hengittävyyden katkaiseva pinnoite kokonaan sekä ulkopuolelta, että sisäpuolelta. Anna hirsien kuivaa kunnolla. Poista kaikki kv-hometoksiinin tummuttama materiaali ja toteuta seinä "Rakenna hengittävä hirsitalo"-ohjeen mukaan.
Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon mahdollisimman raskas katto jolla varmistetaan hirsien riittävä painuminen.
Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon pystykoolattu(50mmx50mm) ulkopintaverhous joka toimii tuulensuojana!
........................................................................................................................................................
4. Huomioi tämä:
- Hengittävyys ja diffuusiosuojaamaton(=kaasua läpäisevä) ovat kaksi eri asiaa! Hengittävänä voidaan pitää pinnoitetta jonka kaasun läpäisevyys on vähintään 50%! Lateksimaalien ----> Keittomaalien kaasunläpäisevyys on 5%--->40%! Hengittävän pinnoitteen kaasunläpäisevyys=50%->100%!
- Hengittävää maalia ei ole olemassa! Joten esimerkiksi puupaneeli (-verhous) voidaan pinnoittaa vain ulkopuolelta ja pinnoitettavan paneelin alle on järjestettävä toimiva ilmanvaihto. Näin toteutettuna maalipinta kestää noin 50-vuotta, kun ympärimaalatun paneelin maalipinta kestää noin 5-vuotta!
5. Huomioi tämä: Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa oleva vesi, joka pystyy läpäisemään diffuusiosuojaamattoman (=kaasua läpäisevä) materiaalin; diffuusiosuojaamaton vesieriste, maali, jne.
Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
6. Huomioi tämä: Hengittävässä rakennuksessa ei saa olla koneellista ilmanvaihtoa! Koneellisessa ilmanvaihdossa tilat ovat joko A)ylipaineisia, tai B)alipaineisia, jotka katkaisevat luonnollisen hengittävyyden!
Kun taas paino(veto)voimaisesti toimiva ilmanvaihto on a)lievästi alipaineinen, b) -0 paineinen, tai c)lievästi ylipaineinen, vaihdellen jatkuvasti a)b)c) välillä.
7. Huomioi tämä: Paino(veto)voimaisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu vain tarvittava määrä. Kun taas koneellisessa ilmanvaihdossa ilmaa(lämpöä) poistuu moninkertainen määrä, jolloin paino(veto)voimainen ilmanvaihto kuluttaa energiaa huomattavasti vähemmän, kuin koneellinen ilmanvaihto!""
jatkuu....
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome_rakennuksen_korjaus.html

Lue lisää

Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon mahdollisimman raskas katto jolla varmistetaan hirsien riittävä painuminen.

Rakenneosien ylikuormittaminen hirren painumisen takaamiseksi on idioottimaista puhetta.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
- Hengittävää maalia ei ole olemassa! Joten esimerkiksi puupaneeli (-verhous) voidaan pinnoittaa vain ulkopuolelta ja pinnoitettavan paneelin alle on järjestettävä toimiva ilmanvaihto. Näin toteutettuna maalipinta kestää noin 50-vuotta, kun ympärimaalatun paneelin maalipinta kestää noin 5-vuotta!

Esimerkiksi punamulta on yksi hengittävä maali.
Maalipinnan kestävyys on maalista ja maalarista riippuvainen.
Mikä ihmeen ympärimaalattu paneli????
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
2.1. Onko rakenteiden hengittävyys katkaistu maali-, muovi-, lastulevy-, kipsilevy-, yms-pinnoitteella?

Hyvä ohje. Silloin kun sisäpuolinen lisälämmönmeristys kasvaa tietyn vahvuuden yli jolloin kosteussulku on jo pakollinen koska rakenne on jo sellainen että kastepiste jää "ylivahvaan" rakenteeseen. Sitten herääkin kysymys mitä järkeä koko rakenteessa on?
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Huomioi tämä: Rakenna hirsitaloon pystykoolattu(50mmx50mm) ulkopintaverhous joka toimii tuulensuojana!

Tuulensuojalevy on varmempi eikä silloinkaan lautaa vahvempaa koolausta tarvita. Pelkkä ohut paneli on yllättävän heikko tuulensuoja.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ei v*ttu tota listaa jaksa jatkaa kun kaikki on päin peetä. Sama dille tasaisin väliajoin käy pätemässä idioottilinjalla. Neuvoa saa mutta ei silloin kun "faktat" on itse keksittyä.-

..asiallisesta vastauksesta!

on siinä,että kysymyksen esittäjä lämmittää puulla.Kun uuni/uunit on käytössä,ne imee koko paljon korvausilmaa ja se tekee vedontunnetta.ei ne puut pala ilman happea.varsinkin vanhat hirsitalot on vähän länksöllään ja sieltä varauksesta kyllä hönkää.lämpöähän saa riittävästi sisään,mutta toisinaan se maksaa niin pirusti...

Mutta kyllähän 150mm hirsi on melkoisen massiivinen rakenne. Ja kun lattiassa on 200mm ja katossa on yli 500mm purua ja selluvillaa, luulisi lämmön pysyvän sisällä. Eikä eristävyydellä olekaan niin väliä kunhan ei ole vedon tunnetta! Hirsien välit on kyllä huolella tilkitty.
Tietysti voisi asua muutaman kuukauden talossa ennen ulkoverhous remppaa ja jos on kylmät seinät ja/tai tuntuu vetoa niin lisää sitten eristystä ja tuulensuojalevyt..

Ihmeellinen tapa hahmottaa tuo lämmöneristys juttu ja niin yleinen. Ei 6 tuumaa mitään kylmää "ime"
Päin vastoin se varaa lämpöä siis jos tuuli ei mahdottomasti puhaltele väleistä.
Ja sitä paitsi ton luokan eriste vahvuus voi olla vaarallistakin hirrelle. Ei ole kivaa sekään kun lämmitys lasku alenee jokusen prosentin ja seinät lahoaa liian eristyksen vuoksi.

Tavallisen seinän ja hirsiseinän eristys jutut ei mene ihan samalla kaavalla.

Hirsitalon ostanut kirjoitti:

Mutta kyllähän 150mm hirsi on melkoisen massiivinen rakenne. Ja kun lattiassa on 200mm ja katossa on yli 500mm purua ja selluvillaa, luulisi lämmön pysyvän sisällä. Eikä eristävyydellä olekaan niin väliä kunhan ei ole vedon tunnetta! Hirsien välit on kyllä huolella tilkitty.
Tietysti voisi asua muutaman kuukauden talossa ennen ulkoverhous remppaa ja jos on kylmät seinät ja/tai tuntuu vetoa niin lisää sitten eristystä ja tuulensuojalevyt..

Lue lisää

On täällä ihmeellisiä käsityksiä mikä on massiivista "hirttä." 150mm on pärettä eikä sillä ole mitään tekemistä massiivisen hirren kanssa. Puhumattakaan että se jotain varaisi. Kovin on heikot eristeet ja huonot materiaalit "hirsitalon ostaneella" Massiivihirsi alkaa minim.300mm ja ylärajaa ei ole. Puukuitu levyä 400-500mm yläpohjaan ja lattiaan min.300mm niin alkaa olla riittävät eristevahvuudet. Ilmansulku tulee tehdä todella HUOLELLISESTI ettei tuulen paine mene villoihin. Ilman sulkuun käytän tervakreppiä joka joustaa mikäli rakenteet hieman elää.Takka tulee olla ns. ylimitoitettu että on sitä MASSAA mihin varata lämpöä. Ikkunoiksi 3tai 4 kertaiset selektiivilasit niin alkaa olla homma paketissa. Ulko-ovi ja väliovi myös kunnollisia niin pysyy kylmä pihalla. Hyvällä suunnittelulla nämä asiat hoituu.

pilariperustus kirjoitti:

On täällä ihmeellisiä käsityksiä mikä on massiivista "hirttä." 150mm on pärettä eikä sillä ole mitään tekemistä massiivisen hirren kanssa. Puhumattakaan että se jotain varaisi. Kovin on heikot eristeet ja huonot materiaalit "hirsitalon ostaneella" Massiivihirsi alkaa minim.300mm ja ylärajaa ei ole. Puukuitu levyä 400-500mm yläpohjaan ja lattiaan min.300mm niin alkaa olla riittävät eristevahvuudet. Ilmansulku tulee tehdä todella HUOLELLISESTI ettei tuulen paine mene villoihin. Ilman sulkuun käytän tervakreppiä joka joustaa mikäli rakenteet hieman elää.Takka tulee olla ns. ylimitoitettu että on sitä MASSAA mihin varata lämpöä. Ikkunoiksi 3tai 4 kertaiset selektiivilasit niin alkaa olla homma paketissa. Ulko-ovi ja väliovi myös kunnollisia niin pysyy kylmä pihalla. Hyvällä suunnittelulla nämä asiat hoituu.

Lue lisää

Onko rasittavampaa ihmistä kuin kyllä minä tiedän, muut on idiootteja? Päteminen suoritetaan yleensä näillä keskustelupalstoilla nimettömänä.
Ihan oikeaakin asiaa mutta erittäin raskaasti ylimitoitettuna. Ylimoitoitettu hirsirakenne varmasti on energiataloudellinen mutta ei toimi enää kosteusteknisesti. Mainos varmaan unohtui missä on linkit valmistajan sivuille? Hauskoja nämä pyöreästä puusta tekevät jotka aina unohtavat mainita ettei varaus ole kuin maks. puolet hirren halkaisijan vahvuudesta.
180mm:n "päre" tämänhetkinen minimivaatimus massivihirrellä ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa. Naurettava väite että massiivihirreksi luokiteltavan puuaineksen mitoitus alkaisi 300mm:stä.
Toinen naurettavuus on se, että hirtenä kaupataan lankuista tai laudoista työstettyjä ns. kevythirsiä hirsirakennuksin. Marteriaalivahvuudet alle 100mm mikä on minimi putavaran luokittelussa jotta sitä massiivihirtenä voidaan kutsua.
Aitan tai saunan voi hätätapauksessa 100:sta kasata mutta 125mm ehdoton minimi as.rakennuksia tehtäessä eikä sekään oikein riitä ilman sisä- tai ulkopuolisia verhouksia tai lisäeristyksiä. Se taas on jokaisen valinnassa kuinka paljon maksaa rakennukseen käytetystä puuaineksesta riippuen sen vahvuudesta jne. Erittäin raskaasti ylimitoitetun puuaineksen hinnan haukkuu ns. "normivahvuus" esim. se että hintaerolla jo maksaa energiakustannuksien erot kymmeniksi vuosiksi. Vapaa valinta, ei näiden intoilijoiden makuasioiden määriteltävissä.

juupas/eipäs kirjoitti:

Onko rasittavampaa ihmistä kuin kyllä minä tiedän, muut on idiootteja? Päteminen suoritetaan yleensä näillä keskustelupalstoilla nimettömänä.
Ihan oikeaakin asiaa mutta erittäin raskaasti ylimitoitettuna. Ylimoitoitettu hirsirakenne varmasti on energiataloudellinen mutta ei toimi enää kosteusteknisesti. Mainos varmaan unohtui missä on linkit valmistajan sivuille? Hauskoja nämä pyöreästä puusta tekevät jotka aina unohtavat mainita ettei varaus ole kuin maks. puolet hirren halkaisijan vahvuudesta.
180mm:n "päre" tämänhetkinen minimivaatimus massivihirrellä ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa. Naurettava väite että massiivihirreksi luokiteltavan puuaineksen mitoitus alkaisi 300mm:stä.
Toinen naurettavuus on se, että hirtenä kaupataan lankuista tai laudoista työstettyjä ns. kevythirsiä hirsirakennuksin. Marteriaalivahvuudet alle 100mm mikä on minimi putavaran luokittelussa jotta sitä massiivihirtenä voidaan kutsua.
Aitan tai saunan voi hätätapauksessa 100:sta kasata mutta 125mm ehdoton minimi as.rakennuksia tehtäessä eikä sekään oikein riitä ilman sisä- tai ulkopuolisia verhouksia tai lisäeristyksiä. Se taas on jokaisen valinnassa kuinka paljon maksaa rakennukseen käytetystä puuaineksesta riippuen sen vahvuudesta jne. Erittäin raskaasti ylimitoitetun puuaineksen hinnan haukkuu ns. "normivahvuus" esim. se että hintaerolla jo maksaa energiakustannuksien erot kymmeniksi vuosiksi. Vapaa valinta, ei näiden intoilijoiden makuasioiden määriteltävissä.

Lue lisää

Ei kai jupas/eipäs tosissaan väitä että 180mm olisi massiivista? SILMÄ sen sanoo mikä on massiivista eikä mikään hometaloja/mökkejä rustaava arkkitehdin retale. Minun silmissä se alkaa 300mm se ei olekaan mikään yleispätevä mitta vaan hyvää makua. Mitä tulee kosteusteknisiin ominaisuuksiin niin sinä sen sanoit miten se tulee toimimaan ja toimii myös paksummassakin puussa. Mökkiä rakentaessa minä ja muutkin katsovat myös visuaalista ilmettä. Alkaa olla nykyihmisillä käsitteet sekaisin asiassa kuin asiassa. Koira on hän ja 16v.poika on mies jne. Ei mitta luku hirrestä massiivista tee vaan se miltä se luonnossa näyttää. Vielä 70 luvulla oli asuinalueita jonne ei saanut rakentaa kuin tasakattoja koska arkkitehdin retaleet totesivat ne ainoiksi oikeiksi katoiksi. Nyt on sama laulu menossa kun päreestä tehdään massiivihirttä ja punttilaudasta kevythirttä( mitä se on??) Uskokoon kuka haluaa noita juttuja ja eristelköön "massiivihirtensä" myöhemmin uudestaan. Mökki lampikin muuttuu joillakin järveksi kun se oma mökki on pykätty suo lammen rantaan.

Missäs se logiikka luuraa kun kielletään uskomasta liiallisen lämmöneristämisen riskeistä ja seuraavassa lauseessa todetaan sisäpuolisen eristämisen kastepisteen ongelmista.
Huhhuh.. tosiaan. Taitaa taas akat olla rakentamassa kun ensin ollan yhtä mieltä ja seuraavassa toista.

Ulkopuolinen eristäminen on hirsitalossa toimivampaa aina se ei ole mahdollista jolloin pitää laittaa se sisäpuolelle. Mutta sisäpuolelle ei kannata laittaa liikaa ettei hirsi jää talvella kylmäksi.
Tästä on ennenkin höpisty. Mitä mahtaa tapahtua kastepisteille sun muille kun sisällä on lämmin ilma,paksu eriste ja ulkona pakkanen ja kylmää varaava massiivi hirsi.
Ite en omassa talossa viitsisi testata kuinka paksu sisäpuolisen lämmöneristeen pitää olla jotta hukka lämpö seinän läpi ei enää riitä pitämään hirttä lämpimänä.Ja siitä voi sitten miettiä mitä tapahtuu kun mineraalivillan ja höyrynsulkun takana on lämmin eriste ja kylmä hirsiseinä.

Mikä ihme idea tää on ku nykyään väkisin pilataan komeat hirret levyllä ja tapetilla?
En ole edelleenkään levyttämässä sisäseiniä, joten silloin en voi käyttää mineraalivillaa, ellen sitten laita pelkkää muovia seiniin hirren päälle!?! Olis varmaan nätin näköne. Tai sit otan riskin ja jätän muovit pois. No jätetään ne mineraalivillat uusille taloille.

Eikös muuten muovien laitto vanhaan taloon tarkoita myös sitä et sinne täytyy rakentaa samanlainen ilmastointi kuin uusissa taloissa? Yhtälailla sitä kosteutta kertyy uudessa ja vanhassa, mut kuinka moni on laittanut täydellisen ilmastoinnin satavuotiaaseen hirsitaloon? Ja onko siinä mitään järkeä kun myydään hengittäviäkin eristeitä.

Tietysti seinän ulkopuolinen tuplalevytys 25mm runkoleijonalla on hyvä ja tiivis, mutta kylläkin kallis vaihtoehto.

Hirsitalon ostanut kirjoitti:

Mikä ihme idea tää on ku nykyään väkisin pilataan komeat hirret levyllä ja tapetilla?
En ole edelleenkään levyttämässä sisäseiniä, joten silloin en voi käyttää mineraalivillaa, ellen sitten laita pelkkää muovia seiniin hirren päälle!?! Olis varmaan nätin näköne. Tai sit otan riskin ja jätän muovit pois. No jätetään ne mineraalivillat uusille taloille.

Eikös muuten muovien laitto vanhaan taloon tarkoita myös sitä et sinne täytyy rakentaa samanlainen ilmastointi kuin uusissa taloissa? Yhtälailla sitä kosteutta kertyy uudessa ja vanhassa, mut kuinka moni on laittanut täydellisen ilmastoinnin satavuotiaaseen hirsitaloon? Ja onko siinä mitään järkeä kun myydään hengittäviäkin eristeitä.

Tietysti seinän ulkopuolinen tuplalevytys 25mm runkoleijonalla on hyvä ja tiivis, mutta kylläkin kallis vaihtoehto.

Lue lisää

Ei taida kannattaa jatkaa keskustelua, eikä siis antaa neuvoja aloittajalle. Annoin parhaan ymmärrykseni mukaan neuvon paksun runkolevyn asentamisesta hirren ulkopuolelle.

Jos selkeä ja toimiva rakenne-ehdotus ei ole sopiva, on syytä etsiä joku muu.

Siinä vaiheessa, kun hengittävyys ja ilmanvaihto (ei sentään ilmastointi) kytketään toisiinsa, on pakko nostaa kädet pystyyn ja poistua takavasemmalle.

kannattaa kirjoitti:

Ei taida kannattaa jatkaa keskustelua, eikä siis antaa neuvoja aloittajalle. Annoin parhaan ymmärrykseni mukaan neuvon paksun runkolevyn asentamisesta hirren ulkopuolelle.

Jos selkeä ja toimiva rakenne-ehdotus ei ole sopiva, on syytä etsiä joku muu.

Siinä vaiheessa, kun hengittävyys ja ilmanvaihto (ei sentään ilmastointi) kytketään toisiinsa, on pakko nostaa kädet pystyyn ja poistua takavasemmalle.

Lue lisää

Eiköhän se jo käynyt keskustelusta selväksi, mikä on yksinkertainen, toimiva, suositeltavin ja mieleinen ratkaisu vanhaan hirsitaloon:

- ilmastointikoneita ei turhana asenneta
- seinien sisäpinta jätetään hirrelle
- hirren ulkopintaan tuulensuojalevy (yksi kerros riittää, koska tuulensululla suurempi merkitys kuin lämpöeristyvyydellä)
- tuulensuojalevyn päälle laudoitus.
- pintakäsittely (hegittävä,ei lateksi tms!)
- tarvittaessa räystäiden kasvatus

kannattaa kirjoitti:

Ei taida kannattaa jatkaa keskustelua, eikä siis antaa neuvoja aloittajalle. Annoin parhaan ymmärrykseni mukaan neuvon paksun runkolevyn asentamisesta hirren ulkopuolelle.

Jos selkeä ja toimiva rakenne-ehdotus ei ole sopiva, on syytä etsiä joku muu.

Siinä vaiheessa, kun hengittävyys ja ilmanvaihto (ei sentään ilmastointi) kytketään toisiinsa, on pakko nostaa kädet pystyyn ja poistua takavasemmalle.

Lue lisää

Joo ei varmaan kannata antaa enempää vinkkiä jos lähtötaso on tuota luokkaa. Ja luulot kyvyistä toisessa ääripäässä.

Hengittävyys ja ilman vaihto kyllä liittyvät toisiinsa ja samoin vielä ilmastointikin. Vaikka monet itseään viisaana pitävät eivät sitä tiedä.

Ihan vaan vinkiksi kun seuraavan kerran siellä tornissa tulee pätemisen tarvetta.

kannatakaan. kirjoitti:

Joo ei varmaan kannata antaa enempää vinkkiä jos lähtötaso on tuota luokkaa. Ja luulot kyvyistä toisessa ääripäässä.

Hengittävyys ja ilman vaihto kyllä liittyvät toisiinsa ja samoin vielä ilmastointikin. Vaikka monet itseään viisaana pitävät eivät sitä tiedä.

Ihan vaan vinkiksi kun seuraavan kerran siellä tornissa tulee pätemisen tarvetta.

Lue lisää

Hengittävyys tarkoittaa vesihöyryn kulkua rakenteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa.

Ilmanvaihto tarkoittaa juuri sitä, mitä sana kertoo. Eli vaihdetaan huonoa/likaista ilmaa puhtaaseen.

Ilmastointi pitää sisällään myös lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen - tai osan niistä.

Nämä ovat yhdessä päätettyjä käsitteitä, eikä niitä voi tulkita miten sattuu.

alkeita kirjoitti:

Hengittävyys tarkoittaa vesihöyryn kulkua rakenteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa.

Ilmanvaihto tarkoittaa juuri sitä, mitä sana kertoo. Eli vaihdetaan huonoa/likaista ilmaa puhtaaseen.

Ilmastointi pitää sisällään myös lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen - tai osan niistä.

Nämä ovat yhdessä päätettyjä käsitteitä, eikä niitä voi tulkita miten sattuu.

Lue lisää

Aijaa.Oikein yhdessä päätettyjä oletko ihan itse yhdessä itsesi kanssa päättänyt nuo jutut.

Käytännössä ne ei mene ihan noin yksioikoisesti koska sisäilman viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät ei aina ole yksiselitteisiä koska eri ihmiset kokevat ne eri tavalla.
Siis sisäilman viihtyvyyden. Ja sen viihtyvyyden määrittämiseen ei ole olemassa mitään yhdessä päätettyjä käsitteitä.

Mutta se siitä. En ala jauhamaan enempää asiasta kerran tiedät jo kaiken.

Hirsitalon ostanut kirjoitti:

Mikä ihme idea tää on ku nykyään väkisin pilataan komeat hirret levyllä ja tapetilla?
En ole edelleenkään levyttämässä sisäseiniä, joten silloin en voi käyttää mineraalivillaa, ellen sitten laita pelkkää muovia seiniin hirren päälle!?! Olis varmaan nätin näköne. Tai sit otan riskin ja jätän muovit pois. No jätetään ne mineraalivillat uusille taloille.

Eikös muuten muovien laitto vanhaan taloon tarkoita myös sitä et sinne täytyy rakentaa samanlainen ilmastointi kuin uusissa taloissa? Yhtälailla sitä kosteutta kertyy uudessa ja vanhassa, mut kuinka moni on laittanut täydellisen ilmastoinnin satavuotiaaseen hirsitaloon? Ja onko siinä mitään järkeä kun myydään hengittäviäkin eristeitä.

Tietysti seinän ulkopuolinen tuplalevytys 25mm runkoleijonalla on hyvä ja tiivis, mutta kylläkin kallis vaihtoehto.

Lue lisää

Minä asun sata vuotta vanhassa hirsitalossa, jossa on varmasti ihan aina ollut tapetit kaikissa huoneissa, kenties tupaa lukuunottamatta. Jonkinlainen esi-haltex tai pinkopahvi ollut aikoinaan, sen päällä monen muodin mukaisia tapettikerroksia. Kyllä se on pikemminkin ihan nykyajan muotivillitys, että hirsiseiniä otetaan esiin sellaisissa huoneissa, joissa niiden ei koskaan ole ollut tarkoituskaan näkyä. Sanoisin, että 1850-luvulta eteenpäin ja kaupungeissa aikaisemminkin on aina huoneet tapetoitu, pienissä maalaismökeissä ja metsäkämpissä seinät ovat sitten kyllä olleet hirrellä.

Miksi muuten vaihdat ulkoverhouksen taloosi?

alkeita kirjoitti:

Hengittävyys tarkoittaa vesihöyryn kulkua rakenteessa. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa.

Ilmanvaihto tarkoittaa juuri sitä, mitä sana kertoo. Eli vaihdetaan huonoa/likaista ilmaa puhtaaseen.

Ilmastointi pitää sisällään myös lämmityksen, jäähdytyksen, kostutuksen, kuivauksen ja suodatuksen - tai osan niistä.

Nämä ovat yhdessä päätettyjä käsitteitä, eikä niitä voi tulkita miten sattuu.

Lue lisää

Kyllä sillä on, sillä ilmassahan se vesihöyry nimenomaan on. Lämmin ilma sitoo enemmän vettä kuin kylmä ja lämmin ilma pyrkii kylmään päin eli useimmiten siis ulospäin.

alkeilijako kirjoitti:

Kyllä sillä on, sillä ilmassahan se vesihöyry nimenomaan on. Lämmin ilma sitoo enemmän vettä kuin kylmä ja lämmin ilma pyrkii kylmään päin eli useimmiten siis ulospäin.

Kyllä henggittävyys munkin mielestä hyvinvarustetussa hirsitalossa tarkoittaa juuri vesihöyryn liikettä puuhun ja sieltä pois. Ei sen hirren läpi juuri ilmaa vaihdu jos saumat on hyvin eristetty.

Hirren hengittävyys tajutaan mielestäni yleisesti väärin. Syynä mainosten antamat väärät mielikuvat.

Herkko kirjoitti:

Kyllä henggittävyys munkin mielestä hyvinvarustetussa hirsitalossa tarkoittaa juuri vesihöyryn liikettä puuhun ja sieltä pois. Ei sen hirren läpi juuri ilmaa vaihdu jos saumat on hyvin eristetty.

Hirren hengittävyys tajutaan mielestäni yleisesti väärin. Syynä mainosten antamat väärät mielikuvat.

Lue lisää

Hengittävyys tarkoittaa juuri tuota kosteuskäyttäytymistä.se ei ole pelkästään hirsitalon ominaisuus.

Ilmaa ei varsinaisesti vaihdu tiiviissä hengittävässäkään talossa mutta nämä koneelliset ilmanvaihdot ja semmoiset on seurausta höyrynsulun käytöstä koska kaikki ymmärtää mitä tapahtuu asumisviihtyvyydelle pullossa tai kasvihuoneessa.
Osittain tästä syystä ja osittain kaupallisuudesta ja nykyasujien vaatimuksista johtuen nykyrakentamisessa on ollut tapana laittaa noita samoja oppeja myös hengittäviin rakenteisiin vaikka siellä ne eivät ole asumisviihtyvyyden kannalta ihan niin radikaaleja.

Herkko kirjoitti:

Kyllä henggittävyys munkin mielestä hyvinvarustetussa hirsitalossa tarkoittaa juuri vesihöyryn liikettä puuhun ja sieltä pois. Ei sen hirren läpi juuri ilmaa vaihdu jos saumat on hyvin eristetty.

Hirren hengittävyys tajutaan mielestäni yleisesti väärin. Syynä mainosten antamat väärät mielikuvat.

Lue lisää

Missä sitä vesihöyryä oikein alunperin on? Matoissa, vai huonekaluissako??? Kyllä kai se ilmassa sentään on. Noin selvennyksenä sanottakoon, että ilma on kaasujen seos, suurin osa typpeä, vähemmän happea ja ripaus muita.

Miksi hirsi päästäisi vesimolekyylit lävitseen, mutta ei pienempiä happimolekyylejä???

alkeilijako kirjoitti:

Missä sitä vesihöyryä oikein alunperin on? Matoissa, vai huonekaluissako??? Kyllä kai se ilmassa sentään on. Noin selvennyksenä sanottakoon, että ilma on kaasujen seos, suurin osa typpeä, vähemmän happea ja ripaus muita.

Miksi hirsi päästäisi vesimolekyylit lävitseen, mutta ei pienempiä happimolekyylejä???

Lue lisää

..näille kaikkitietäville jeesuksille..

alkeilijako kirjoitti:

Missä sitä vesihöyryä oikein alunperin on? Matoissa, vai huonekaluissako??? Kyllä kai se ilmassa sentään on. Noin selvennyksenä sanottakoon, että ilma on kaasujen seos, suurin osa typpeä, vähemmän happea ja ripaus muita.

Miksi hirsi päästäisi vesimolekyylit lävitseen, mutta ei pienempiä happimolekyylejä???

Lue lisää

Diffuusion voimakkuus riippuu tasapainoerosta. Kun sisällä olevan ilman kosteuspitoisuus voi olla satakertainen ulkona olevaan, on diffuusio voimakkaampaa. Hapen tai hiilidioksidin pitoisuuserot todella huononkin ja ulkoilman välillä ovat paljon pienemmät. Tässä syy. Sisäilman ongelmana ei ole yleensä hapen loppuminen vaan hiilidioksidipitoisuuden nousu. Lisäksi sisäilmaan voi kertyä myös muita kaasuja.

se logiikka kirjoitti:

Missäs se logiikka luuraa kun kielletään uskomasta liiallisen lämmöneristämisen riskeistä ja seuraavassa lauseessa todetaan sisäpuolisen eristämisen kastepisteen ongelmista.
Huhhuh.. tosiaan. Taitaa taas akat olla rakentamassa kun ensin ollan yhtä mieltä ja seuraavassa toista.

Ulkopuolinen eristäminen on hirsitalossa toimivampaa aina se ei ole mahdollista jolloin pitää laittaa se sisäpuolelle. Mutta sisäpuolelle ei kannata laittaa liikaa ettei hirsi jää talvella kylmäksi.
Tästä on ennenkin höpisty. Mitä mahtaa tapahtua kastepisteille sun muille kun sisällä on lämmin ilma,paksu eriste ja ulkona pakkanen ja kylmää varaava massiivi hirsi.
Ite en omassa talossa viitsisi testata kuinka paksu sisäpuolisen lämmöneristeen pitää olla jotta hukka lämpö seinän läpi ei enää riitä pitämään hirttä lämpimänä.Ja siitä voi sitten miettiä mitä tapahtuu kun mineraalivillan ja höyrynsulkun takana on lämmin eriste ja kylmä hirsiseinä.

Lue lisää

sitä eristeen todellista vaikutusta.Ei kannata tehdä aina liian tieteellista juttua.Kun laittaa esim 25 mm runkoleijonan ulkopintaan,siihen tuuletusrimat ja sitten ulkovuoraus.Sisälämpötila muuttuu hyvin oleellisesti.Ja tämä systeemi auttaa juuri uunilämmitteisissä taloissa.Kokeiltu on,ja monesti.Paljon riippu myös hirsirakenteen kunnosta.joskus on parasta purkaa kivijalkaan ja tehdä uudestaan.Jep-jep.

Nimimerkki vaihtu mut juttujen taso säilyy! ;)

Eli ongelmana on ollut rännien puute. Vesi on roiskunut maasta seinille, ja ne ovat lahonneet. Tilannetta ei ainakaan parantanut se ettei laudoituksen takana ole minkäänlaista ilmarakoa eikä pahveja, ihme että hirret ovat näinkin hyvässä kunnossa! Parista kohdasta lähinnä pitkillä seinillä laudoitus on täysin vaihtokunnossa, päädyissä ihan ok, ainakin se on kuiva. Ulkonäöllisesti kaikki laudat (varmaankin 40-60v vanha kuuden tuuman lomalaudoitus, pystyssä) olisi syytä vaihtaa, pinnassa pahasti hilseillyt punamulta. Yritän laittaa kuvan nettiin lähiaikoina. Niin ja katto rempataan jo nyt alku keväällä.

Eli lähinnä vaihtaisin laudoituksen siksi että saan tuuletusraon jotta hirret pysyvät kuivina.

Jos teen remontin, talollinen2 selosti uuden rakenteen selkeästi.

Sudokumaster kirjoitti:

Nimimerkki vaihtu mut juttujen taso säilyy! ;)

Eli ongelmana on ollut rännien puute. Vesi on roiskunut maasta seinille, ja ne ovat lahonneet. Tilannetta ei ainakaan parantanut se ettei laudoituksen takana ole minkäänlaista ilmarakoa eikä pahveja, ihme että hirret ovat näinkin hyvässä kunnossa! Parista kohdasta lähinnä pitkillä seinillä laudoitus on täysin vaihtokunnossa, päädyissä ihan ok, ainakin se on kuiva. Ulkonäöllisesti kaikki laudat (varmaankin 40-60v vanha kuuden tuuman lomalaudoitus, pystyssä) olisi syytä vaihtaa, pinnassa pahasti hilseillyt punamulta. Yritän laittaa kuvan nettiin lähiaikoina. Niin ja katto rempataan jo nyt alku keväällä.

Eli lähinnä vaihtaisin laudoituksen siksi että saan tuuletusraon jotta hirret pysyvät kuivina.

Jos teen remontin, talollinen2 selosti uuden rakenteen selkeästi.

Lue lisää

Kun puu on puuta vasten, tuuletusta ei tarvita. Se on todettu, että alla hirsi ei laho. Jos rahaa on, niin parannella tietenkin voi.

Lauta voi olla pinnasta pahastikin mahinut, mutta sydän terästä. Jos on helmat lahot, uusinnan voi tehdä paikallisesti tai esim. 50 cm talon ympäri helmat lyhyeksi, välilista lankusta ja helmat laudoitetaan joko vaakaan tai pystyyn.

Punamullan voi vain harjata pölyt pois ja uusi keittomaali pintaan. Yksi kerros riittää oikein valmistellulla maalilla. OHJE "HANGON VÄRI".

Meillä on projektissa 70 v laudoitus. Vain noin 5 lautaa ja kymmenkunta rimaa eteläpuolella menee vaihtoon. Mallitta ollut viimeiset 20v.

Mutta jos vetää.....niin sitten

uuswanha kirjoitti:

Kun puu on puuta vasten, tuuletusta ei tarvita. Se on todettu, että alla hirsi ei laho. Jos rahaa on, niin parannella tietenkin voi.

Lauta voi olla pinnasta pahastikin mahinut, mutta sydän terästä. Jos on helmat lahot, uusinnan voi tehdä paikallisesti tai esim. 50 cm talon ympäri helmat lyhyeksi, välilista lankusta ja helmat laudoitetaan joko vaakaan tai pystyyn.

Punamullan voi vain harjata pölyt pois ja uusi keittomaali pintaan. Yksi kerros riittää oikein valmistellulla maalilla. OHJE "HANGON VÄRI".

Meillä on projektissa 70 v laudoitus. Vain noin 5 lautaa ja kymmenkunta rimaa eteläpuolella menee vaihtoon. Mallitta ollut viimeiset 20v.

Mutta jos vetää.....niin sitten

Lue lisää

"Kun puu on puuta vasten, tuuletusta ei tarvita", sanoi edellinen. Täydennän tuohon, että jos ulkomaali on hengittävää, kuten esimerkin punamulta.

Katselin viime syksynä yli 80-vuoden ikäisen hirsitalon korjausta. Hirren päällä oli tervapaperia ja pystylaudoitus, punamullalla maalattu. Hirret olivat ihan hyviä. Tuuletusrakoa tarvitaan, jos käytetään tiivistä maalia kuten lateksia tai joitain alkydimaaleja.

Oma hirsimökkini on tehty 95 mm:n höylähirrestä. Ajatukseni on lisätä ulkopuolelle 50 mm selluvillaa, tervapaperi tuulensuojaksi ja sitten vaakapanelointi, jossa profiili sama kuin alkuperäisessä hirressä.

uuswanha kirjoitti:

Kun puu on puuta vasten, tuuletusta ei tarvita. Se on todettu, että alla hirsi ei laho. Jos rahaa on, niin parannella tietenkin voi.

Lauta voi olla pinnasta pahastikin mahinut, mutta sydän terästä. Jos on helmat lahot, uusinnan voi tehdä paikallisesti tai esim. 50 cm talon ympäri helmat lyhyeksi, välilista lankusta ja helmat laudoitetaan joko vaakaan tai pystyyn.

Punamullan voi vain harjata pölyt pois ja uusi keittomaali pintaan. Yksi kerros riittää oikein valmistellulla maalilla. OHJE "HANGON VÄRI".

Meillä on projektissa 70 v laudoitus. Vain noin 5 lautaa ja kymmenkunta rimaa eteläpuolella menee vaihtoon. Mallitta ollut viimeiset 20v.

Mutta jos vetää.....niin sitten

Lue lisää

Eli nyt kun saan kämpän sisältä rempattua kevään aikana, niin eka muutan asuun ja sit vasta kesäl päätän ulkolaudoituksen kohtalon.. Kiitti vinkeistä! :)
Kyl viä tulloo monta keskustelua kun pääsen tosissaan projektin kimppuun..

uuswanha kirjoitti:

Kun puu on puuta vasten, tuuletusta ei tarvita. Se on todettu, että alla hirsi ei laho. Jos rahaa on, niin parannella tietenkin voi.

Lauta voi olla pinnasta pahastikin mahinut, mutta sydän terästä. Jos on helmat lahot, uusinnan voi tehdä paikallisesti tai esim. 50 cm talon ympäri helmat lyhyeksi, välilista lankusta ja helmat laudoitetaan joko vaakaan tai pystyyn.

Punamullan voi vain harjata pölyt pois ja uusi keittomaali pintaan. Yksi kerros riittää oikein valmistellulla maalilla. OHJE "HANGON VÄRI".

Meillä on projektissa 70 v laudoitus. Vain noin 5 lautaa ja kymmenkunta rimaa eteläpuolella menee vaihtoon. Mallitta ollut viimeiset 20v.

Mutta jos vetää.....niin sitten

Lue lisää

Alapohjan osalta seinä on ns. kylmää rakennetta joka laudoitetussa hirsiseinässä jää aina kylmemmäksi,eikä kuivu samoin kuin sama seinäosuus lattiapinnasta ylöspäin.
Pontatun seinälaudoituksen takana hirsi(jos kostunut) kuivuu vielä huonommin kuin perinteisen pystylaudoituksen juuri tuon alapohjan osalta.
Asumattomana olleissa vanhoissa hirsitaloissa kesät kuivattaa alalaudoitustakin mutta kosteutta jää alahirsien pintaan muhimaan.
Eli lautaverhoiltu hirsiseinä yläosaltaan kuivuu hukkalämmöllä ilman tuuletusrakoa mutta alapohjan osalta seinä kaipaisi tuuletusraon.

pula-aho kirjoitti:

Alapohjan osalta seinä on ns. kylmää rakennetta joka laudoitetussa hirsiseinässä jää aina kylmemmäksi,eikä kuivu samoin kuin sama seinäosuus lattiapinnasta ylöspäin.
Pontatun seinälaudoituksen takana hirsi(jos kostunut) kuivuu vielä huonommin kuin perinteisen pystylaudoituksen juuri tuon alapohjan osalta.
Asumattomana olleissa vanhoissa hirsitaloissa kesät kuivattaa alalaudoitustakin mutta kosteutta jää alahirsien pintaan muhimaan.
Eli lautaverhoiltu hirsiseinä yläosaltaan kuivuu hukkalämmöllä ilman tuuletusrakoa mutta alapohjan osalta seinä kaipaisi tuuletusraon.

Lue lisää

Varmaan puhut järkeä, alapohjan kohta voi joutua koville. Entisajan taloissa ongelma ei tullut esiin, kun lämpöä oli talvisinkin koko ajan ja lisäksi sitä vuoti ulos asti, kun ei ollut tehokkaita eristyksiä.

Vaan kostuuko ne alahirret kovin, jos ulkopäin on ensin paneeli, sitten tervapaperi, sitten 50 mm selluvillaa? Nykytalvet ja etenkin syksyt alkavat olla kyllä tosi kosteita.

Onko sinulla tuosta ongelmasta todellisia kokemuksia?

pula-aho kirjoitti:

Alapohjan osalta seinä on ns. kylmää rakennetta joka laudoitetussa hirsiseinässä jää aina kylmemmäksi,eikä kuivu samoin kuin sama seinäosuus lattiapinnasta ylöspäin.
Pontatun seinälaudoituksen takana hirsi(jos kostunut) kuivuu vielä huonommin kuin perinteisen pystylaudoituksen juuri tuon alapohjan osalta.
Asumattomana olleissa vanhoissa hirsitaloissa kesät kuivattaa alalaudoitustakin mutta kosteutta jää alahirsien pintaan muhimaan.
Eli lautaverhoiltu hirsiseinä yläosaltaan kuivuu hukkalämmöllä ilman tuuletusrakoa mutta alapohjan osalta seinä kaipaisi tuuletusraon.

Lue lisää

Seinien alaosassa ei liene tuo eristys ja sisäpuolen hukkalämpö se kriittinen asia, vaan yksinekrtaisesti se, että verhouksen alin osa joutuu suurimmalle kosteusrasitukselle seiniä pitkin valuvan veden ja sateen muodossa. Meillä verhouksen alaosien vauriot olivat selkeästi aiheutuneet vesilaudan päälle liittyvien pystylautojen alapään riittämättömäöstä raosta suhteessa vesilautaan (kapillaarisuus), ja seinävierien kasvillisuudesta. Osassa taloa vielä multapenkkiperusta, eikä mitään eroa riskirakenteesta huolimatta rossipohjalla oleviin kohtiin. Muualla missä nämä asiat ok, ei alapohjan eristyksen kohdalla mitään eroa muuhun seinään. Eikä koko rakennuksessa ole tuuletusrakoja missään. Keittomaali tai pellavaöljymaalilla maalattu vanha hirsitalo ei tuuletusrakoa kaipaa, referenssejä on paljon.

Kyllä se tässä tapauksessa,ja juurikin tässä tapauksessa on järkevin laitta 25mm levy ulkopintaan.Paksulla eristämisellä tulee katon levittäminen ym ratkaisut eteen.Mutta mikä ihmeen pakko neuroosista kärsivien temmellyskenttä tämä on?Kun jotakin,omasta mielestään hienonkin idean esittäjää ei oikein kannateta,niin alkaa mahdoton leukavoimistelu.Jutuista näkee että ei monellakaan ole alan koulutusta,ei käytännön kokemustakaan enempää kuin mitä ovat pilanneet omia pytinkejään.Täällä vaahdotaan kuin suuremmatkin asiantuntijat.On kosteuspisteen ratkaisijaa,ym.huh..Siis kuten alkukysyjä arvelikin,se on ehdottomasti tähän tapaukseen perusteltu ratkaisu.Ainoa minkä lisäisin,laittaisin(jos mahdollista)yläpohjan sahanpurujen päälle hengittävän paperin.Sekin jarruttaa ilmavirtauksia.Se paperi tulisi laittaa limityksin.Levyt lienee jo seinissä,joten mukavaa asumista. T. hirrenveistäjä jo 25 v takaa.

hirren käpälöijä kirjoitti:

Kyllä se tässä tapauksessa,ja juurikin tässä tapauksessa on järkevin laitta 25mm levy ulkopintaan.Paksulla eristämisellä tulee katon levittäminen ym ratkaisut eteen.Mutta mikä ihmeen pakko neuroosista kärsivien temmellyskenttä tämä on?Kun jotakin,omasta mielestään hienonkin idean esittäjää ei oikein kannateta,niin alkaa mahdoton leukavoimistelu.Jutuista näkee että ei monellakaan ole alan koulutusta,ei käytännön kokemustakaan enempää kuin mitä ovat pilanneet omia pytinkejään.Täällä vaahdotaan kuin suuremmatkin asiantuntijat.On kosteuspisteen ratkaisijaa,ym.huh..Siis kuten alkukysyjä arvelikin,se on ehdottomasti tähän tapaukseen perusteltu ratkaisu.Ainoa minkä lisäisin,laittaisin(jos mahdollista)yläpohjan sahanpurujen päälle hengittävän paperin.Sekin jarruttaa ilmavirtauksia.Se paperi tulisi laittaa limityksin.Levyt lienee jo seinissä,joten mukavaa asumista. T. hirrenveistäjä jo 25 v takaa.

Lue lisää

Suunnittelen juuri omaa talviasuttavaa hirsimökkiä, hirren paksuus 200 mm. V 2010 määräysten mukaan Hirsiseinän U-arvo pitää olla vähintään 0,4. Aion laittaa ulos n 30 mm hirsipaneelin, 30 mm tuuletusraon, Gyprock GTS 9 mm tuulensuojalevyn, 50 mm villaa. U-arvo tällaisella seinärakenteella on noin 0,37.
Parocin kivivilla on vaihtoehtona seinäeristeeksi. Pärjäsi hyvin TM -testissä.
Meinasin aluksi laittaa tuulensuojalevyksi huikoisen puukuitulevyn. TM 7/08-testissä Gyprockin tuulensuojalevy pärjäsi paremmin. Levy pitää tuulen paremmin, ja yllätys! hengittää myös paremmin kuin puukuitulevyt. 25 mm Puukuitulevy on silti turvallinen ratkaisu myös hirren ulkopuolella.

Laittamalle eristeen ulkopuolelle, hirsiseinä varaa lämpöä paremmin. Kosteusteknisiä ongelmia saattaa tulla, jos laittaa paksuja eristekerroksia hirren sisäpuolelle.

Hyvä vaihtoehto paperille yläpohjaan tuulensuojaksi on Isola-tuulensuojakalvo, pärjäsi testissä parhaiten.

mökin suunnittelija kirjoitti:

Suunnittelen juuri omaa talviasuttavaa hirsimökkiä, hirren paksuus 200 mm. V 2010 määräysten mukaan Hirsiseinän U-arvo pitää olla vähintään 0,4. Aion laittaa ulos n 30 mm hirsipaneelin, 30 mm tuuletusraon, Gyprock GTS 9 mm tuulensuojalevyn, 50 mm villaa. U-arvo tällaisella seinärakenteella on noin 0,37.
Parocin kivivilla on vaihtoehtona seinäeristeeksi. Pärjäsi hyvin TM -testissä.
Meinasin aluksi laittaa tuulensuojalevyksi huikoisen puukuitulevyn. TM 7/08-testissä Gyprockin tuulensuojalevy pärjäsi paremmin. Levy pitää tuulen paremmin, ja yllätys! hengittää myös paremmin kuin puukuitulevyt. 25 mm Puukuitulevy on silti turvallinen ratkaisu myös hirren ulkopuolella.

Laittamalle eristeen ulkopuolelle, hirsiseinä varaa lämpöä paremmin. Kosteusteknisiä ongelmia saattaa tulla, jos laittaa paksuja eristekerroksia hirren sisäpuolelle.

Hyvä vaihtoehto paperille yläpohjaan tuulensuojaksi on Isola-tuulensuojakalvo, pärjäsi testissä parhaiten.

Lue lisää

Jos tuo tulee loma-asuntokäyttöön, niin onko sulla jokin erityinen syy tehdä tuosta talviasuttava myös "virallisesti". Mahdollistahan olisi myös rakentaa loma-asunto hakemalla lupa kesämökille, jolloin noita lisäeristyksiä ei tarvi. Ja voit käyttää mökkiä ihan samanlailla myös talvella. Myös byrokratia kaikkine tarkastuksineen pysyy paljon pienempänä. Ja ihan yhtä hyvin siinä tarkenee lisäeristämättä edelleenkin, vaikka määräykset muuttuvatkin. Makuasioita tietenkin, mutta itsestä tuntuu, että jos seinät joutuu villojen kanssa tekemään, niin sitten on sama tehdä jo pystyrunkoinen talo, kun sen saa halvemmallakin.
Ja onko nuo määräykset tosiaan muuttumassa niin, että 200mm hirsivahvuudella ei voi enää tehdä lisäeristämätöntä hirsitaloa? Eikö edes kasvattamalla eristyksiä muualla? Itsellä 220mm hirrellä 2007 tehty hirsitalo ja silloin sen sai kyllä tehtyä ympärivuotiseen käyttöön lisäeristämättä. Seinien U-arvoa kompensoitiin kasvattamalla ylä- ja alapohjan eristevahvuuksia, eikä niissäkään tarvinut mihinkään järjettömyyksiin mennä (yläpohja 400mm ja alapohja 200 mm EPS). Tilavuudeltaan 350 m3 talo sähkölämmityksellä ja vuotuinen kulutus (sis. taloussähkö) n. 13-15 MWh. Takkaa kyllä käytetään lisälämpönä ahkerasti.

Ja mikä oli se kysymys?

lautaseinä kirjoitti:

Ja mikä oli se kysymys?

Kysymys taloudellisuudesta hankinnassa ohuthirsi eritys vs. paksuhirsi eristys?

Ymmärrän hyvin hirren sitovan lämpöä, sekä ohuemman hirren aikojen saatossa tuleva "vääntyily" seinissä. Mutta millä muulla voi perustella?

Kehoittaisin tutkimaan mihin kohtaa seinässä tulee kastepiste.
Jos hirsiseinän eristää sisäpuolelta, tulee kastepiste siihen hirren sisäpintaan ja se on melkoinen riskitekijä.
Riskin vähentämiseksi pitää asentaa höyrynsulku äärimmäisen huolellisesti, koska rakenteesta puuttuu tuuletusrako ulkopinnalta.

((Nähdäkseni 145mm hirsi on äärimmäisen kallis ja typerä ulkoverhousmateriaali.))

Hirsitalolta näyttävän saa edullisemmin ja järkevämmin paneloimalla talo hirsipaneelilla sisäpuolelta ja päältä, höyrynsulkuineen. Tällöin myös puun kostautta tasaava vaikutus pääsee oikeuksiinsa.
Toinen puolijärkevä vaihtoehto on rakentaa paksusta lamellihirrestä.
Lämmitys syytä valita siten ettei hatarista seinistä aiheudu turhaa CO2 kuormaa luonnolle.

-raksaaja(sh)