1910 rakennettu

Kaikista noista remonttihommista oli valokuvia ja kirvesmies oli ollut hommaa tekemässä.
Kaikki kyllä tuntui olevan senkin puoleen kunnossa, mutta tietysti tekeväthän ammattimiehetkin virheitä.

Hirsitalo kirjoitti:

Kaikista noista remonttihommista oli valokuvia ja kirvesmies oli ollut hommaa tekemässä.
Kaikki kyllä tuntui olevan senkin puoleen kunnossa, mutta tietysti tekeväthän ammattimiehetkin virheitä.

Lue lisää

Pysyisin erossa. Minä luen jo villankin pahaksi rakennusvirheeksi. Muutenkin lisäeristäminen on pyllystä oleva ajatus noihin vanhoihin perinteisiin hirsitaloihin, oli sitten kyseessä vaikka pellavaeriste. Ulkovuorauksen vaihto karmii ajatuksena. Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa). Itse olen kyllä radikaalin linjan hirsitaloperinteen vaalija ja suosin vain alkuperäisen kaltaisia korjaustoimia eli lähinnä tilkitsemistä alkuperäisen kaltaisella eristemateriaalilla. En huolisi missään tapauksessa taloa, jossa olisi käytetty höyrynsulkua muussa kuin poikkeuksena sisälle moduuli- tms irtorakenteena tehdyssä kylppärissä. eli minun mielipiteeni on, että älkää ostako. Mutta jos haluatte helppoutta elämään ja nykystandardia tylsissä puitteissa, ostakaa. Mutta varautukaa tosiaan niihin korjausvirheisiin myös.

Ci-Tikka kirjoitti:

Pysyisin erossa. Minä luen jo villankin pahaksi rakennusvirheeksi. Muutenkin lisäeristäminen on pyllystä oleva ajatus noihin vanhoihin perinteisiin hirsitaloihin, oli sitten kyseessä vaikka pellavaeriste. Ulkovuorauksen vaihto karmii ajatuksena. Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa). Itse olen kyllä radikaalin linjan hirsitaloperinteen vaalija ja suosin vain alkuperäisen kaltaisia korjaustoimia eli lähinnä tilkitsemistä alkuperäisen kaltaisella eristemateriaalilla. En huolisi missään tapauksessa taloa, jossa olisi käytetty höyrynsulkua muussa kuin poikkeuksena sisälle moduuli- tms irtorakenteena tehdyssä kylppärissä. eli minun mielipiteeni on, että älkää ostako. Mutta jos haluatte helppoutta elämään ja nykystandardia tylsissä puitteissa, ostakaa. Mutta varautukaa tosiaan niihin korjausvirheisiin myös.

Lue lisää

Niin, mulla on kohta 3v kokemusta asumisesta kriteerini täyttävässä talossa: ei lisäeristystä, alkup ulkovuori, ikkunat, ovet, sisäovet, paneloinnit, lattiat, tiukasti alkup. tapaan restauroitu tiilikatto, suurin osa tulisijoista alkup ja yhtä lukuunottamatta kaikki toimivia, vain puulämmitys, ei toistaiseksi juoksevaa vettä eikä kylppäriä (tulevat aikanaan, johdot pintavetoina, suihkukaappi jne), painovoimainen ilmastointi. Asuminen on toki vaativaa, mutta antaa ainakin minulle sitäkin enemmän takaisin. Tällaista mahdollisuutta edes nykyaikana tapaa, kun melkein kaikki talot on pilattu.

Ci-Tikka kirjoitti:

Pysyisin erossa. Minä luen jo villankin pahaksi rakennusvirheeksi. Muutenkin lisäeristäminen on pyllystä oleva ajatus noihin vanhoihin perinteisiin hirsitaloihin, oli sitten kyseessä vaikka pellavaeriste. Ulkovuorauksen vaihto karmii ajatuksena. Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa). Itse olen kyllä radikaalin linjan hirsitaloperinteen vaalija ja suosin vain alkuperäisen kaltaisia korjaustoimia eli lähinnä tilkitsemistä alkuperäisen kaltaisella eristemateriaalilla. En huolisi missään tapauksessa taloa, jossa olisi käytetty höyrynsulkua muussa kuin poikkeuksena sisälle moduuli- tms irtorakenteena tehdyssä kylppärissä. eli minun mielipiteeni on, että älkää ostako. Mutta jos haluatte helppoutta elämään ja nykystandardia tylsissä puitteissa, ostakaa. Mutta varautukaa tosiaan niihin korjausvirheisiin myös.

Lue lisää

No sinulta tuli ainakin suoraa puhetta, plussaa siitä:):)

Mutta viitsitkö vähän vielä tarkentaa...

- "Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa)."
Ei se ainakaan tuntunut/näyttänyt tikkuiselta paskalta ja maalina kavei oli käyttänyt vesiohenteista maalia, merkkiä en kyllä muista

Vesi sinne taloon juoksee kunnallista verkkoa pitkin ja samaten poistuu.

Tuosta lisäeristämisestä: siinä oli käytetty puhasllusvillaa, käsittääkseni se on aikas hengittävää (olenko väärässä?), niin ei kai se talon hengittävyyttä pilaa??

Itse arvostamme tällaista vanhaa rakennusta, mutta kyllä nykyaikaan kuuluu mielestämme myös vähän mukavuuksia:)

Saa (pitää) kommentoida lisää!

Ci-Tikka kirjoitti:

Pysyisin erossa. Minä luen jo villankin pahaksi rakennusvirheeksi. Muutenkin lisäeristäminen on pyllystä oleva ajatus noihin vanhoihin perinteisiin hirsitaloihin, oli sitten kyseessä vaikka pellavaeriste. Ulkovuorauksen vaihto karmii ajatuksena. Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa). Itse olen kyllä radikaalin linjan hirsitaloperinteen vaalija ja suosin vain alkuperäisen kaltaisia korjaustoimia eli lähinnä tilkitsemistä alkuperäisen kaltaisella eristemateriaalilla. En huolisi missään tapauksessa taloa, jossa olisi käytetty höyrynsulkua muussa kuin poikkeuksena sisälle moduuli- tms irtorakenteena tehdyssä kylppärissä. eli minun mielipiteeni on, että älkää ostako. Mutta jos haluatte helppoutta elämään ja nykystandardia tylsissä puitteissa, ostakaa. Mutta varautukaa tosiaan niihin korjausvirheisiin myös.

Lue lisää

Niin katto vielä unohtu...
Siihen on josku vaihettu peltikatto, vuoto kohtia ei kyllä näkyny ylhäällä.
Alle oli jätetty vanha pärekatto, niin se ei ollut tummunut ollenkaan

Hirsitalo kirjoitti:

No sinulta tuli ainakin suoraa puhetta, plussaa siitä:):)

Mutta viitsitkö vähän vielä tarkentaa...

- "Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa)."
Ei se ainakaan tuntunut/näyttänyt tikkuiselta paskalta ja maalina kavei oli käyttänyt vesiohenteista maalia, merkkiä en kyllä muista

Vesi sinne taloon juoksee kunnallista verkkoa pitkin ja samaten poistuu.

Tuosta lisäeristämisestä: siinä oli käytetty puhasllusvillaa, käsittääkseni se on aikas hengittävää (olenko väärässä?), niin ei kai se talon hengittävyyttä pilaa??

Itse arvostamme tällaista vanhaa rakennusta, mutta kyllä nykyaikaan kuuluu mielestämme myös vähän mukavuuksia:)

Saa (pitää) kommentoida lisää!

Lue lisää

vesiohenteista, eli voi olla lateksia. Morjens!

raivaaja kirjoitti:

vesiohenteista, eli voi olla lateksia. Morjens!

Mikäs siinä on vikana, lahoo hirret, vai??

Hirsitalo kirjoitti:

Mikäs siinä on vikana, lahoo hirret, vai??

lateksi, jos sitä on käytetty, on viimeisin mitä
ulkovuorilautaan pitää laittaa.
Ei käynyt myöskään selväksi lisäeristyksestä, onko tuo tehty ulko vai sisäpuolelle?

Hirsitalo kirjoitti:

No sinulta tuli ainakin suoraa puhetta, plussaa siitä:):)

Mutta viitsitkö vähän vielä tarkentaa...

- "Nyt talo on oletettavasti tikkuisella läskimäntypaskalla kuorrutettu ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisella maalilla maalattu (ainoa oikea on perinteinen pellavaöljymaali tai punamultamaali joissain tapauksissa)."
Ei se ainakaan tuntunut/näyttänyt tikkuiselta paskalta ja maalina kavei oli käyttänyt vesiohenteista maalia, merkkiä en kyllä muista

Vesi sinne taloon juoksee kunnallista verkkoa pitkin ja samaten poistuu.

Tuosta lisäeristämisestä: siinä oli käytetty puhasllusvillaa, käsittääkseni se on aikas hengittävää (olenko väärässä?), niin ei kai se talon hengittävyyttä pilaa??

Itse arvostamme tällaista vanhaa rakennusta, mutta kyllä nykyaikaan kuuluu mielestämme myös vähän mukavuuksia:)

Saa (pitää) kommentoida lisää!

Lue lisää

Kommentoidaan pyynnöstä :) Tikkuinen läskimäntypaska on sitä, mitä monesti laitetaan vanhojen rakennuksien uudeksi ulkovuoraukseksi. Siis sahattua, karkeasti höylättyä ja useimmiten vääränlaisella terällä ajettua ponttilautaa tai melkein sanoisin paneelia. Näkyy vähänkään hirsitaloja tuntevalle jo kauan yleensä. Sitten kun nykyään ei enää saa kuin lannoitetussa metsässä nopeasti kasvanutta harvasyistä "läskipuuta" (siis ylinopeasti kasvanutta), niin laatu on auttamattomasti heikompaa kuin ennen, jolloin ei ainakaan lannoitettu ja puut valikoitiin tarkemmin. No ponttilautaan ei tietenkään sitä tiheäsyisintä silloinkaan valittu.

Katsokaapas huviksenne vanhoja taloja. Esim. 100 vuotta sitten ulkvuorauspontti oli höylätty sileäksi kuin vauvan perse ja loputkin epätasaisuudet oli kitattu pois näkyvistä. Monessa talossa kuitenkin peruskorjauksen jälkeen ulkovuoraus on uusittu ja se näkyy, vaikka lauta olisikin siinä alkuperäsuunnassa. Kaikkein pahin on, jos vielä ulkovuorauksen pontissa on tehty kikkailuja paneelilla. Tietysti makuasia on, mitä näissä arvostaa. Itse en arvosta taloa, jossa näitä muutoksia on tehty niin paljon kuin alkuperäisenä säilynyttä. Toki tietysti ulkovuoraus on voitu vaihtaa jonkun idiootin lateksivirheen vuoksikin.

Vesiohenteinen maali on virhe. Jos sitten ei puhuta punamullasta, jossa perusaineena on vesi.

Puhallusvilla on tietenkin eri planeetalta kuin lasivilla ja se kuuluu ns. luontaisiin ja hengittäviin materiaaleihin. Vaan puhallusvillaa pitää olla oikeassa paikassa seinässä eikä sitä saa olla liian paksulti, muuten kasvaa kosteusvaurioriski kastepisteen (eli veden tiivistymispisteen) ollessa joissain talvisissa oloissa siellä villan sisällä. Puhallusvilla kyllä sietää kosteutta paremmin kuin lasivilla ja kuivuukin käsittääkseni melko anteeksiantavasti, muttei kestä mitä vaan. Täällä varmaan tietävämmät osaavat kertoa, miten hyvä tuollainen 50 mm villaa tuulensuojalevy on. Minä en osaa enkä halua ottaa kantaa, koska tällaista en tekisi itsellekään. Muista myös, että seinärakenne on VAIN JA AINOASTAAN ns. hengittävä, kun se ei sisällä mitään höyrynsulkua eli muovikerrosta. Muista myös, että nykyaikaiset tapetit sisältävät muovia/lasikuitua ja ovat höyrysulkuja. Saattaa olla että talon rakennusvaiheessa viimeiseen asti huolehditaan ne kelmut pois seinistä, mutta sitten tapetoidaan väärin.

Lattiassa puhallusvilla on ihan jees ja varmaan itsekin laittaisin sen, jos todelllakin jotain syytä minulla olisi, esim. lahovaurion takia avata lattiat. Tuulensulkupaperi alle, puhallusvillaa lattianalus täyteen, ilmansulkupaperi päälle ja ponttilautalattia viimeksi. Huom. ei muovia tännekään mihinkään.

Tässä taas perinteiden vaalijan mielipiteitä. Lue tämän tiedon kanssa. Kohteenne voi olla täysin riskitön ja toimiva, mutta ei alkuperäinen. Te päätätte mitä teidän perheenne haluaa talolta. Ja kuinka tärkeää teille on talon historia ja henki verrattuna pelkästään asumiseen siinä. Minä olen tottunut niin hyvään näissä perinteisissä ratkaisuissa, etten vaihtaisi pois.

Hirsitalo kirjoitti:

Niin katto vielä unohtu...
Siihen on josku vaihettu peltikatto, vuoto kohtia ei kyllä näkyny ylhäällä.
Alle oli jätetty vanha pärekatto, niin se ei ollut tummunut ollenkaan

Lue lisää

Katto ok, jos konesaumattua. Sen sijaan profiilipeltikatto on syvältä sieltä, minne aurinko ei paista. Toistaalta tässäkin pätee ajatusmalli että parempi profiilikattokin tilapäisenä sateensuojana kuin alkuperäinen kate seulan lailla vuotavana. Profiili kun on näitä maanmainioita huoltovapaita materiaaleja. parinkymmenen vuoden päästä kun muovitus kuoriutuu niin avot, eikun vaihtoon. Konesaumattuun riittää huoltomaalaus n. 20v intervallilla. Plus konesaumattu istuu vanhan rakennuksen ilmeeseen aivan toisella tavalla kuin joku naurettava tiilikattojäljitelmäpelti.

Ci-Tikka kirjoitti:

Kommentoidaan pyynnöstä :) Tikkuinen läskimäntypaska on sitä, mitä monesti laitetaan vanhojen rakennuksien uudeksi ulkovuoraukseksi. Siis sahattua, karkeasti höylättyä ja useimmiten vääränlaisella terällä ajettua ponttilautaa tai melkein sanoisin paneelia. Näkyy vähänkään hirsitaloja tuntevalle jo kauan yleensä. Sitten kun nykyään ei enää saa kuin lannoitetussa metsässä nopeasti kasvanutta harvasyistä "läskipuuta" (siis ylinopeasti kasvanutta), niin laatu on auttamattomasti heikompaa kuin ennen, jolloin ei ainakaan lannoitettu ja puut valikoitiin tarkemmin. No ponttilautaan ei tietenkään sitä tiheäsyisintä silloinkaan valittu.

Katsokaapas huviksenne vanhoja taloja. Esim. 100 vuotta sitten ulkvuorauspontti oli höylätty sileäksi kuin vauvan perse ja loputkin epätasaisuudet oli kitattu pois näkyvistä. Monessa talossa kuitenkin peruskorjauksen jälkeen ulkovuoraus on uusittu ja se näkyy, vaikka lauta olisikin siinä alkuperäsuunnassa. Kaikkein pahin on, jos vielä ulkovuorauksen pontissa on tehty kikkailuja paneelilla. Tietysti makuasia on, mitä näissä arvostaa. Itse en arvosta taloa, jossa näitä muutoksia on tehty niin paljon kuin alkuperäisenä säilynyttä. Toki tietysti ulkovuoraus on voitu vaihtaa jonkun idiootin lateksivirheen vuoksikin.

Vesiohenteinen maali on virhe. Jos sitten ei puhuta punamullasta, jossa perusaineena on vesi.

Puhallusvilla on tietenkin eri planeetalta kuin lasivilla ja se kuuluu ns. luontaisiin ja hengittäviin materiaaleihin. Vaan puhallusvillaa pitää olla oikeassa paikassa seinässä eikä sitä saa olla liian paksulti, muuten kasvaa kosteusvaurioriski kastepisteen (eli veden tiivistymispisteen) ollessa joissain talvisissa oloissa siellä villan sisällä. Puhallusvilla kyllä sietää kosteutta paremmin kuin lasivilla ja kuivuukin käsittääkseni melko anteeksiantavasti, muttei kestä mitä vaan. Täällä varmaan tietävämmät osaavat kertoa, miten hyvä tuollainen 50 mm villaa tuulensuojalevy on. Minä en osaa enkä halua ottaa kantaa, koska tällaista en tekisi itsellekään. Muista myös, että seinärakenne on VAIN JA AINOASTAAN ns. hengittävä, kun se ei sisällä mitään höyrynsulkua eli muovikerrosta. Muista myös, että nykyaikaiset tapetit sisältävät muovia/lasikuitua ja ovat höyrysulkuja. Saattaa olla että talon rakennusvaiheessa viimeiseen asti huolehditaan ne kelmut pois seinistä, mutta sitten tapetoidaan väärin.

Lattiassa puhallusvilla on ihan jees ja varmaan itsekin laittaisin sen, jos todelllakin jotain syytä minulla olisi, esim. lahovaurion takia avata lattiat. Tuulensulkupaperi alle, puhallusvillaa lattianalus täyteen, ilmansulkupaperi päälle ja ponttilautalattia viimeksi. Huom. ei muovia tännekään mihinkään.

Tässä taas perinteiden vaalijan mielipiteitä. Lue tämän tiedon kanssa. Kohteenne voi olla täysin riskitön ja toimiva, mutta ei alkuperäinen. Te päätätte mitä teidän perheenne haluaa talolta. Ja kuinka tärkeää teille on talon historia ja henki verrattuna pelkästään asumiseen siinä. Minä olen tottunut niin hyvään näissä perinteisissä ratkaisuissa, etten vaihtaisi pois.

Lue lisää

Puhallusvilla voi olla myös mineraalivillaa, tarkoittanet puhallettavaa selluvillaa? Pelkkä puhallusvilla-käsite liian laaja.

Ulkoverhousasiassa olet oikeassa, mullakin vanha 100v. ulkoverhous harsittiin vain kasaan, ja puuaines oli hienosahattua tai höylättyä, valikoitua ja hienosahattu oli vielä 5 vuotta katoksessa kuivanutta. Työtuntimäärä oli suuri, mutta materiaalikustannukset olemattomat talon seinäpinta-aloihin nähden. Hyvää puuta saa, kun osaa pyytää tai valita itse, itse suosin pieniä joustavia toimijoita alalla.

Virheluulo on myös, ettei maali höylätyssä pysy. Meillä pellavaöljymaalattu talo, jossa 50% höyläpintaa, ja maali pysyy oivasti. Mitään karhennushiomisia en ole tehnyt, vaan maalasin seinät vuoden jälkeen asennuksesta, ei mitään homesuojia siksi aikaa. Sinistystä oli kosteimmissa paikoissa, hometta ei missään. Maali ohuena ja kolmeen kertaan, vanhalle pinnalle kahteen kertaan.

raivaaja kirjoitti:

lateksi, jos sitä on käytetty, on viimeisin mitä
ulkovuorilautaan pitää laittaa.
Ei käynyt myöskään selväksi lisäeristyksestä, onko tuo tehty ulko vai sisäpuolelle?

Lue lisää

Kyllähän tekstistä se kävi esille: ulkopuolellehan se on tehty:)

Ci-Tikka kirjoitti:

Kommentoidaan pyynnöstä :) Tikkuinen läskimäntypaska on sitä, mitä monesti laitetaan vanhojen rakennuksien uudeksi ulkovuoraukseksi. Siis sahattua, karkeasti höylättyä ja useimmiten vääränlaisella terällä ajettua ponttilautaa tai melkein sanoisin paneelia. Näkyy vähänkään hirsitaloja tuntevalle jo kauan yleensä. Sitten kun nykyään ei enää saa kuin lannoitetussa metsässä nopeasti kasvanutta harvasyistä "läskipuuta" (siis ylinopeasti kasvanutta), niin laatu on auttamattomasti heikompaa kuin ennen, jolloin ei ainakaan lannoitettu ja puut valikoitiin tarkemmin. No ponttilautaan ei tietenkään sitä tiheäsyisintä silloinkaan valittu.

Katsokaapas huviksenne vanhoja taloja. Esim. 100 vuotta sitten ulkvuorauspontti oli höylätty sileäksi kuin vauvan perse ja loputkin epätasaisuudet oli kitattu pois näkyvistä. Monessa talossa kuitenkin peruskorjauksen jälkeen ulkovuoraus on uusittu ja se näkyy, vaikka lauta olisikin siinä alkuperäsuunnassa. Kaikkein pahin on, jos vielä ulkovuorauksen pontissa on tehty kikkailuja paneelilla. Tietysti makuasia on, mitä näissä arvostaa. Itse en arvosta taloa, jossa näitä muutoksia on tehty niin paljon kuin alkuperäisenä säilynyttä. Toki tietysti ulkovuoraus on voitu vaihtaa jonkun idiootin lateksivirheen vuoksikin.

Vesiohenteinen maali on virhe. Jos sitten ei puhuta punamullasta, jossa perusaineena on vesi.

Puhallusvilla on tietenkin eri planeetalta kuin lasivilla ja se kuuluu ns. luontaisiin ja hengittäviin materiaaleihin. Vaan puhallusvillaa pitää olla oikeassa paikassa seinässä eikä sitä saa olla liian paksulti, muuten kasvaa kosteusvaurioriski kastepisteen (eli veden tiivistymispisteen) ollessa joissain talvisissa oloissa siellä villan sisällä. Puhallusvilla kyllä sietää kosteutta paremmin kuin lasivilla ja kuivuukin käsittääkseni melko anteeksiantavasti, muttei kestä mitä vaan. Täällä varmaan tietävämmät osaavat kertoa, miten hyvä tuollainen 50 mm villaa tuulensuojalevy on. Minä en osaa enkä halua ottaa kantaa, koska tällaista en tekisi itsellekään. Muista myös, että seinärakenne on VAIN JA AINOASTAAN ns. hengittävä, kun se ei sisällä mitään höyrynsulkua eli muovikerrosta. Muista myös, että nykyaikaiset tapetit sisältävät muovia/lasikuitua ja ovat höyrysulkuja. Saattaa olla että talon rakennusvaiheessa viimeiseen asti huolehditaan ne kelmut pois seinistä, mutta sitten tapetoidaan väärin.

Lattiassa puhallusvilla on ihan jees ja varmaan itsekin laittaisin sen, jos todelllakin jotain syytä minulla olisi, esim. lahovaurion takia avata lattiat. Tuulensulkupaperi alle, puhallusvillaa lattianalus täyteen, ilmansulkupaperi päälle ja ponttilautalattia viimeksi. Huom. ei muovia tännekään mihinkään.

Tässä taas perinteiden vaalijan mielipiteitä. Lue tämän tiedon kanssa. Kohteenne voi olla täysin riskitön ja toimiva, mutta ei alkuperäinen. Te päätätte mitä teidän perheenne haluaa talolta. Ja kuinka tärkeää teille on talon historia ja henki verrattuna pelkästään asumiseen siinä. Minä olen tottunut niin hyvään näissä perinteisissä ratkaisuissa, etten vaihtaisi pois.

Lue lisää

Semmosta,että nykyiset puutavarat hapantuu ynm,mitä vain,nopeakasvuista kun ovat..Eri asia jos muuta..
Nykyhampurilaissukupolvi,liikkumattomana,.sama,sorry .

Valokuvia en valitettavasti voi laittaa, kun ei nyt vielä ole. Kunhan saadaan päätettyä ostetaanko vai ei.

Kylppäri/sauna on tehty lisäsiipeen, joka on rakennettu vuonna X. Molemmat on pieniä, mutta ihan toimivia (kokemus varmaan sit näyttää tarkemmin). Saunassa hetivalmis kiuas, paneli seinät, kaakelit lattioissa ja suihkun/vessan puolella lattia lämmitys. Tämä kompleksi remontoitu 1998.

Ai nii, ja olivat he tehneet yhden lisähuoneen yläkertaan...

Olisikos teillä näyttää kuvia talostanne??

Nämä itseänikin askarruttivat, mutta olen tässä käynyt heillä jo neljänä päivänä, niin joka päivä siellä pönttöuuneissa on tulet ollu. Samaten hellassa.
Elikkäs toimivia tuntuisivat olevan. Tosin niin mies sanoi itsekkin että eihän nämä pönttuunit ikuisia ole, eli ei voi ennustaa kuin kauan ne kestää (onko kellään kokemusta??). Kyllä niitä aikojen saatossa on varmaan muutama kerta lämmitetty.
Läömmintähän ne ei varaa kovin hyvin, eli 12:sta tunnista oli puhe.

Omaan nenään jos vain luotan, niin ilma on kyllä raikasta:)

Hyvänenäisiä,peppuisia,pari mukaan..

Hirsitalo kirjoitti:

Nämä itseänikin askarruttivat, mutta olen tässä käynyt heillä jo neljänä päivänä, niin joka päivä siellä pönttöuuneissa on tulet ollu. Samaten hellassa.
Elikkäs toimivia tuntuisivat olevan. Tosin niin mies sanoi itsekkin että eihän nämä pönttuunit ikuisia ole, eli ei voi ennustaa kuin kauan ne kestää (onko kellään kokemusta??). Kyllä niitä aikojen saatossa on varmaan muutama kerta lämmitetty.
Läömmintähän ne ei varaa kovin hyvin, eli 12:sta tunnista oli puhe.

Omaan nenään jos vain luotan, niin ilma on kyllä raikasta:)

Lue lisää

Muuri,ja sen juuri ylhäällä,tarkastakaa tarkkaan.

"Tärkeää on, että perustukset ovat kunnossa ja jos talossa on rossipohja, pitää tuuletuksen toimia ryömintätilassa eli talon alla. Lisäksi kannattaa katsella alin hirsikerta, jos sitä jostain saa näkyville, ja varmistua, että se ei ole liian lähellä maata. 40 cm on minimi sokkelikorkeus. Muuten alinmpien hirsien lahoriski on liian suuri."

Perustuksista: "kaveri" oli ulkovuoriremontin yhteydessä "vaihtanut" kivijalkaa n. puolelta matkalta taloa. Oli epäillyt että yksi nurkka on ruvennut painumaan,mutta epäilys oli osoittautunut turhaksi.
Mutta kuitenkin oli poistanut vanhaa kivestä tehtyä kivijalkaa ja valanut anturan ja päälle harkot päälle huopa niin kuin kuuluu ja sitten tuleekin jo yllättäen hirsi. Työ näyttää ainakin siistiltä...:)
Alimmat hirret oli ollut hyviä ja ehyitä (oli valokuvia). Yksi hirsi on joskus rakennukseen vaihdettu, se oli muita huomattavasti vaaleampi.
Talon alla on betoni laattaa, eli se on sinne joskus vuonna X valettu. Eli eihän tämä perinteinen rossipohja ole...Se kieltämättä tuntuu ovelalta.

Hirsitalo kirjoitti:

"Tärkeää on, että perustukset ovat kunnossa ja jos talossa on rossipohja, pitää tuuletuksen toimia ryömintätilassa eli talon alla. Lisäksi kannattaa katsella alin hirsikerta, jos sitä jostain saa näkyville, ja varmistua, että se ei ole liian lähellä maata. 40 cm on minimi sokkelikorkeus. Muuten alinmpien hirsien lahoriski on liian suuri."

Perustuksista: "kaveri" oli ulkovuoriremontin yhteydessä "vaihtanut" kivijalkaa n. puolelta matkalta taloa. Oli epäillyt että yksi nurkka on ruvennut painumaan,mutta epäilys oli osoittautunut turhaksi.
Mutta kuitenkin oli poistanut vanhaa kivestä tehtyä kivijalkaa ja valanut anturan ja päälle harkot päälle huopa niin kuin kuuluu ja sitten tuleekin jo yllättäen hirsi. Työ näyttää ainakin siistiltä...:)
Alimmat hirret oli ollut hyviä ja ehyitä (oli valokuvia). Yksi hirsi on joskus rakennukseen vaihdettu, se oli muita huomattavasti vaaleampi.
Talon alla on betoni laattaa, eli se on sinne joskus vuonna X valettu. Eli eihän tämä perinteinen rossipohja ole...Se kieltämättä tuntuu ovelalta.

Lue lisää

Jos perustus muutettu rossipohjasta laataksi, antaisin kohteen olla. Muutenkin korjaukset tuntuvat melko massiivisilta, ei suinkaan hienovaraisilta ja vanhaa säästäviltä. Laatta voi toimia, mutta yhtä hyvin se voi nostaa lattiasienen taloon.

Itse etsin aikanaan mahdollisimman koskematonta kohdetta, ja vaimolta meinasi jo usko loppua, kun hylkäsin kaikki järestään. Lopulta noin 3-4 vuoden etsimisen jälkeen löytyi nykyinen projektimme, joka hyvin originaalikunnossa, eikä ole tullut yllätyksiä (siis ikäviä) vastaan...

Hirsitalo kirjoitti:

"Tärkeää on, että perustukset ovat kunnossa ja jos talossa on rossipohja, pitää tuuletuksen toimia ryömintätilassa eli talon alla. Lisäksi kannattaa katsella alin hirsikerta, jos sitä jostain saa näkyville, ja varmistua, että se ei ole liian lähellä maata. 40 cm on minimi sokkelikorkeus. Muuten alinmpien hirsien lahoriski on liian suuri."

Perustuksista: "kaveri" oli ulkovuoriremontin yhteydessä "vaihtanut" kivijalkaa n. puolelta matkalta taloa. Oli epäillyt että yksi nurkka on ruvennut painumaan,mutta epäilys oli osoittautunut turhaksi.
Mutta kuitenkin oli poistanut vanhaa kivestä tehtyä kivijalkaa ja valanut anturan ja päälle harkot päälle huopa niin kuin kuuluu ja sitten tuleekin jo yllättäen hirsi. Työ näyttää ainakin siistiltä...:)
Alimmat hirret oli ollut hyviä ja ehyitä (oli valokuvia). Yksi hirsi on joskus rakennukseen vaihdettu, se oli muita huomattavasti vaaleampi.
Talon alla on betoni laattaa, eli se on sinne joskus vuonna X valettu. Eli eihän tämä perinteinen rossipohja ole...Se kieltämättä tuntuu ovelalta.

Lue lisää

Maalaisjärki plus 10cm,Sokkeli.

hankkimani 200m2 lautaverhoillun hirsirakennuksen pyynti oli 39500.
ei tule eikä mene vesi. sähkö on.
12500m2 tontilla
uudehko jalassauna pihalla.
sisältä kunnossa ja rakenteet kattoa lukuunottamatta ok.

tommi kirjoitti:

hankkimani 200m2 lautaverhoillun hirsirakennuksen pyynti oli 39500.
ei tule eikä mene vesi. sähkö on.
12500m2 tontilla
uudehko jalassauna pihalla.
sisältä kunnossa ja rakenteet kattoa lukuunottamatta ok.

Lue lisää

1900 valmistunut hirsitalo, johon rakennettu myöhemmin lisäsiipi. Ulkoa lautaverhottu, vesi tulee ja menee toistaiseksi vain kantamalla ja vaimon kanssa päätettiin, että kylppäri muut kosteat tilat tehdään alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle. 40 km Helsinkiin, tontti 1000 m2, kokonaispinta-ala noin 120 m2, josta osa rakentamatonta ullakkotilaa. Peltikatto 80-luvulta, lähdekaivo, kivi/hirsinavetta riihi, renkitupa, puucee ja 9 m2 kivinen maakellari, pihassa suurimman koivun tyvihalkaisija yli metrin. Puolet pihasta on kalliota ja puutarhaa näyttää rakennetun noin 100 vuotta, omenapuita, marjapensaita kuusikko, mäki täynnä vanhaa vaahteraa. Bussipysäkille 30 m. Erittäin puhtaaseen järveen matka linnuntietä noin 200 m. Kulmatontti taajaman keskuksessa, tontille 3 liittymää, kunnallistenkiikka rajalla.

Lämmitys 2 pönttöuunia puuhella sähköpatterit puolison kuumat aallot, toistaiseksi sähköä ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Eristevahvuutta lisätty selluvillalla, ikkunat käyty läpi ja tiivistetty. Sisäeriste 2 x 22 mm huokoista puukuitulevyä, lattia mahdollisesti tehty vanhan lautalattian päälle lisäeristäen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas siten, että talossa vietti kesiään Marimekon perustaja Armi Ratia, o.s Airaksinen, jonka vanhoja kirjeitä ja kauniita kirjailuita kaupan yhteydessä saadussa ryijy- , tyyny-, raanu- ja tekstiili- irtaimistossa.

Kalliolla olevan navetan ympäristössä vaikuttaisi olevan rautakautinen kalmisto, toistaiseksi löytynyt palanutta luuta kivikehistä, palasiin katkennut miekka ja hyvin vanhoja saviastioita ja niiden palasia sekä yhdestä kivestä nakerrettu, kai kuollutta haahkaa esittävä kivipatsas ja sen löytöpaikalta myös palamatta jäänyt laineinen rautakoru ja joitakin sinertäviä lasihelmiä.

Hinta 40.000 € irtaimistoineen, 100-vuotiaine talonpoikaiskalusteineen ja pitsiverhoineen leimat. Saman verran menee vielä mukavuuksilla viimeistelyyn ja uuden saunarakennuksen tekoon.

Reippaasti alle 100 000€. Mutta en itse maksaisi, koska tuo valu voi olla pommi ja muutenkin taloon tehdyt korjaukset eivät kuulosta minun makuni mukaiselta.

Wagner kirjoitti:

1900 valmistunut hirsitalo, johon rakennettu myöhemmin lisäsiipi. Ulkoa lautaverhottu, vesi tulee ja menee toistaiseksi vain kantamalla ja vaimon kanssa päätettiin, että kylppäri muut kosteat tilat tehdään alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle. 40 km Helsinkiin, tontti 1000 m2, kokonaispinta-ala noin 120 m2, josta osa rakentamatonta ullakkotilaa. Peltikatto 80-luvulta, lähdekaivo, kivi/hirsinavetta riihi, renkitupa, puucee ja 9 m2 kivinen maakellari, pihassa suurimman koivun tyvihalkaisija yli metrin. Puolet pihasta on kalliota ja puutarhaa näyttää rakennetun noin 100 vuotta, omenapuita, marjapensaita kuusikko, mäki täynnä vanhaa vaahteraa. Bussipysäkille 30 m. Erittäin puhtaaseen järveen matka linnuntietä noin 200 m. Kulmatontti taajaman keskuksessa, tontille 3 liittymää, kunnallistenkiikka rajalla.

Lämmitys 2 pönttöuunia puuhella sähköpatterit puolison kuumat aallot, toistaiseksi sähköä ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Eristevahvuutta lisätty selluvillalla, ikkunat käyty läpi ja tiivistetty. Sisäeriste 2 x 22 mm huokoista puukuitulevyä, lattia mahdollisesti tehty vanhan lautalattian päälle lisäeristäen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas siten, että talossa vietti kesiään Marimekon perustaja Armi Ratia, o.s Airaksinen, jonka vanhoja kirjeitä ja kauniita kirjailuita kaupan yhteydessä saadussa ryijy- , tyyny-, raanu- ja tekstiili- irtaimistossa.

Kalliolla olevan navetan ympäristössä vaikuttaisi olevan rautakautinen kalmisto, toistaiseksi löytynyt palanutta luuta kivikehistä, palasiin katkennut miekka ja hyvin vanhoja saviastioita ja niiden palasia sekä yhdestä kivestä nakerrettu, kai kuollutta haahkaa esittävä kivipatsas ja sen löytöpaikalta myös palamatta jäänyt laineinen rautakoru ja joitakin sinertäviä lasihelmiä.

Hinta 40.000 € irtaimistoineen, 100-vuotiaine talonpoikaiskalusteineen ja pitsiverhoineen leimat. Saman verran menee vielä mukavuuksilla viimeistelyyn ja uuden saunarakennuksen tekoon.

Lue lisää

Hinta kuulostaa paremmalta kuin hyvältä, jos olet talon ostanut 10 v:n sisällä. Itselleni ja perheelleni haetaan samanhenkistä ja hinnat ovat väh. kaksinkertaisia (siis pyyntihinnat). Kuulostaa hyvältä. Onnittelut!

mutten maksaisi itse siitä kirjoitti:

Reippaasti alle 100 000€. Mutta en itse maksaisi, koska tuo valu voi olla pommi ja muutenkin taloon tehdyt korjaukset eivät kuulosta minun makuni mukaiselta.

Kerroppa tarkemmin valusta, kuinka se voi olla pommi?????????
-kiitos-

Wagner kirjoitti:

1900 valmistunut hirsitalo, johon rakennettu myöhemmin lisäsiipi. Ulkoa lautaverhottu, vesi tulee ja menee toistaiseksi vain kantamalla ja vaimon kanssa päätettiin, että kylppäri muut kosteat tilat tehdään alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle. 40 km Helsinkiin, tontti 1000 m2, kokonaispinta-ala noin 120 m2, josta osa rakentamatonta ullakkotilaa. Peltikatto 80-luvulta, lähdekaivo, kivi/hirsinavetta riihi, renkitupa, puucee ja 9 m2 kivinen maakellari, pihassa suurimman koivun tyvihalkaisija yli metrin. Puolet pihasta on kalliota ja puutarhaa näyttää rakennetun noin 100 vuotta, omenapuita, marjapensaita kuusikko, mäki täynnä vanhaa vaahteraa. Bussipysäkille 30 m. Erittäin puhtaaseen järveen matka linnuntietä noin 200 m. Kulmatontti taajaman keskuksessa, tontille 3 liittymää, kunnallistenkiikka rajalla.

Lämmitys 2 pönttöuunia puuhella sähköpatterit puolison kuumat aallot, toistaiseksi sähköä ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Eristevahvuutta lisätty selluvillalla, ikkunat käyty läpi ja tiivistetty. Sisäeriste 2 x 22 mm huokoista puukuitulevyä, lattia mahdollisesti tehty vanhan lautalattian päälle lisäeristäen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas siten, että talossa vietti kesiään Marimekon perustaja Armi Ratia, o.s Airaksinen, jonka vanhoja kirjeitä ja kauniita kirjailuita kaupan yhteydessä saadussa ryijy- , tyyny-, raanu- ja tekstiili- irtaimistossa.

Kalliolla olevan navetan ympäristössä vaikuttaisi olevan rautakautinen kalmisto, toistaiseksi löytynyt palanutta luuta kivikehistä, palasiin katkennut miekka ja hyvin vanhoja saviastioita ja niiden palasia sekä yhdestä kivestä nakerrettu, kai kuollutta haahkaa esittävä kivipatsas ja sen löytöpaikalta myös palamatta jäänyt laineinen rautakoru ja joitakin sinertäviä lasihelmiä.

Hinta 40.000 € irtaimistoineen, 100-vuotiaine talonpoikaiskalusteineen ja pitsiverhoineen leimat. Saman verran menee vielä mukavuuksilla viimeistelyyn ja uuden saunarakennuksen tekoon.

Lue lisää

Ei noin halvalla tuommoista kohdetta myy tänää idioottikaa..

Vain kirjoitti:

Hinta kuulostaa paremmalta kuin hyvältä, jos olet talon ostanut 10 v:n sisällä. Itselleni ja perheelleni haetaan samanhenkistä ja hinnat ovat väh. kaksinkertaisia (siis pyyntihinnat). Kuulostaa hyvältä. Onnittelut!

Lue lisää

Kauppa tehtiin kesäkuussa 2005.

Hirsitalo kirjoitti:

Kerroppa tarkemmin valusta, kuinka se voi olla pommi?????????
-kiitos-

Riippuen kuinka se on tehty, mutta veikkaan ettei siinä ole lattialämmitystä. Jos ei ole, on viiainta asentaa eli se kuivaa vähän laattaa, johon voi luultavasti nousta kosteutta.

Katso esim. Panu Kailan Talotohtori-kirjasta, niin jätät koko talon ostamatta. tai huomioi hinnassa.

Wagner kirjoitti:

1900 valmistunut hirsitalo, johon rakennettu myöhemmin lisäsiipi. Ulkoa lautaverhottu, vesi tulee ja menee toistaiseksi vain kantamalla ja vaimon kanssa päätettiin, että kylppäri muut kosteat tilat tehdään alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle. 40 km Helsinkiin, tontti 1000 m2, kokonaispinta-ala noin 120 m2, josta osa rakentamatonta ullakkotilaa. Peltikatto 80-luvulta, lähdekaivo, kivi/hirsinavetta riihi, renkitupa, puucee ja 9 m2 kivinen maakellari, pihassa suurimman koivun tyvihalkaisija yli metrin. Puolet pihasta on kalliota ja puutarhaa näyttää rakennetun noin 100 vuotta, omenapuita, marjapensaita kuusikko, mäki täynnä vanhaa vaahteraa. Bussipysäkille 30 m. Erittäin puhtaaseen järveen matka linnuntietä noin 200 m. Kulmatontti taajaman keskuksessa, tontille 3 liittymää, kunnallistenkiikka rajalla.

Lämmitys 2 pönttöuunia puuhella sähköpatterit puolison kuumat aallot, toistaiseksi sähköä ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Eristevahvuutta lisätty selluvillalla, ikkunat käyty läpi ja tiivistetty. Sisäeriste 2 x 22 mm huokoista puukuitulevyä, lattia mahdollisesti tehty vanhan lautalattian päälle lisäeristäen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas siten, että talossa vietti kesiään Marimekon perustaja Armi Ratia, o.s Airaksinen, jonka vanhoja kirjeitä ja kauniita kirjailuita kaupan yhteydessä saadussa ryijy- , tyyny-, raanu- ja tekstiili- irtaimistossa.

Kalliolla olevan navetan ympäristössä vaikuttaisi olevan rautakautinen kalmisto, toistaiseksi löytynyt palanutta luuta kivikehistä, palasiin katkennut miekka ja hyvin vanhoja saviastioita ja niiden palasia sekä yhdestä kivestä nakerrettu, kai kuollutta haahkaa esittävä kivipatsas ja sen löytöpaikalta myös palamatta jäänyt laineinen rautakoru ja joitakin sinertäviä lasihelmiä.

Hinta 40.000 € irtaimistoineen, 100-vuotiaine talonpoikaiskalusteineen ja pitsiverhoineen leimat. Saman verran menee vielä mukavuuksilla viimeistelyyn ja uuden saunarakennuksen tekoon.

Lue lisää

GPS:n mukaan Helsingin keskustaan on 34 km eikä 40 mikä täten oikaistakoon.
:8)

siksi kirjoitti:

Riippuen kuinka se on tehty, mutta veikkaan ettei siinä ole lattialämmitystä. Jos ei ole, on viiainta asentaa eli se kuivaa vähän laattaa, johon voi luultavasti nousta kosteutta.

Katso esim. Panu Kailan Talotohtori-kirjasta, niin jätät koko talon ostamatta. tai huomioi hinnassa.

Lue lisää

Siistä???
Tuo valulaatta on siis ollut siellä talon alla jo vuodesta X, eli tämä "kavei" ei ole sitä sinne valanut.
Hän oli vaan korjaillut sokkelia/anturaa...

Eli: jos siitä valusta olisi nouseva kosteutta,homesientä tai muuta moskaa, niin olisihan jo vanhan lattia eristeen pitänyt kaiken järjen mukaan pitänyt olla mössönä, eikö??

Ja, -aivan- ei ole lattia lämmitystä lankkulattian alla, vaan sinne oli päräytetty puhallusvillat.

Hirsitalo kirjoitti:

Siistä???
Tuo valulaatta on siis ollut siellä talon alla jo vuodesta X, eli tämä "kavei" ei ole sitä sinne valanut.
Hän oli vaan korjaillut sokkelia/anturaa...

Eli: jos siitä valusta olisi nouseva kosteutta,homesientä tai muuta moskaa, niin olisihan jo vanhan lattia eristeen pitänyt kaiken järjen mukaan pitänyt olla mössönä, eikö??

Ja, -aivan- ei ole lattia lämmitystä lankkulattian alla, vaan sinne oli päräytetty puhallusvillat.

Lue lisää

Onko rakenne siis seuraava:
-betonilaatta
-koolaus
-puhallusvilla
-lattialankut?

Jos on, niin kaivele eristeitä eri kohdista, seinän vieriltä ym., ja katso mitä eristeille laattaa vasten kuuluu. Ennen muinoin tällainen laattarakenne piettin kosteuseristykseksi, ja joskus siellä pohjalla voi olla melkoista muhjua, jos maaperän kosteus noussut laatan läpi eristeisiin piestä huolimatta. Jos hyvin kuiva rakennuspaikka tai salaojitus aina ollut kunnossa, voi rakenne olla ihan kunnossa, sellaisen talon olen kerran meinannut ostaa hieman riskaabelista alapohjarakenteesta huolimatta. Näissäkin todennäköisesti jälkikäteen tehdyissä rakenteissa riskinä usein vanha sokkelin ja uudemman laatan liittymiskohdat ja alimmat hirret laatan reunoilla.

tommi kirjoitti:

hankkimani 200m2 lautaverhoillun hirsirakennuksen pyynti oli 39500.
ei tule eikä mene vesi. sähkö on.
12500m2 tontilla
uudehko jalassauna pihalla.
sisältä kunnossa ja rakenteet kattoa lukuunottamatta ok.

Lue lisää

Yläpohjaan kirkkaus,haistella.
Alapohjaan sama,.jos mustaa näkyy,.moro. Muut voi ratkoa,usein,jos ilma kulkuun,vesi johtuu pois,..Siis ROOTCAUSE poistuu,ok.

Wagner kirjoitti:

1900 valmistunut hirsitalo, johon rakennettu myöhemmin lisäsiipi. Ulkoa lautaverhottu, vesi tulee ja menee toistaiseksi vain kantamalla ja vaimon kanssa päätettiin, että kylppäri muut kosteat tilat tehdään alkuperäisen hirsirungon ulkopuolelle. 40 km Helsinkiin, tontti 1000 m2, kokonaispinta-ala noin 120 m2, josta osa rakentamatonta ullakkotilaa. Peltikatto 80-luvulta, lähdekaivo, kivi/hirsinavetta riihi, renkitupa, puucee ja 9 m2 kivinen maakellari, pihassa suurimman koivun tyvihalkaisija yli metrin. Puolet pihasta on kalliota ja puutarhaa näyttää rakennetun noin 100 vuotta, omenapuita, marjapensaita kuusikko, mäki täynnä vanhaa vaahteraa. Bussipysäkille 30 m. Erittäin puhtaaseen järveen matka linnuntietä noin 200 m. Kulmatontti taajaman keskuksessa, tontille 3 liittymää, kunnallistenkiikka rajalla.

Lämmitys 2 pönttöuunia puuhella sähköpatterit puolison kuumat aallot, toistaiseksi sähköä ei ole tarvinnut paljoakaan käyttää. Eristevahvuutta lisätty selluvillalla, ikkunat käyty läpi ja tiivistetty. Sisäeriste 2 x 22 mm huokoista puukuitulevyä, lattia mahdollisesti tehty vanhan lautalattian päälle lisäeristäen.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas siten, että talossa vietti kesiään Marimekon perustaja Armi Ratia, o.s Airaksinen, jonka vanhoja kirjeitä ja kauniita kirjailuita kaupan yhteydessä saadussa ryijy- , tyyny-, raanu- ja tekstiili- irtaimistossa.

Kalliolla olevan navetan ympäristössä vaikuttaisi olevan rautakautinen kalmisto, toistaiseksi löytynyt palanutta luuta kivikehistä, palasiin katkennut miekka ja hyvin vanhoja saviastioita ja niiden palasia sekä yhdestä kivestä nakerrettu, kai kuollutta haahkaa esittävä kivipatsas ja sen löytöpaikalta myös palamatta jäänyt laineinen rautakoru ja joitakin sinertäviä lasihelmiä.

Hinta 40.000 € irtaimistoineen, 100-vuotiaine talonpoikaiskalusteineen ja pitsiverhoineen leimat. Saman verran menee vielä mukavuuksilla viimeistelyyn ja uuden saunarakennuksen tekoon.

Lue lisää

Okooo.

Hirsitalo kirjoitti:

Kerroppa tarkemmin valusta, kuinka se voi olla pommi?????????
-kiitos-

Valu.Mikäli orgaanista,esim hirttää vasten,ilman kapillsaariestoa,tai pientä ilmarakoa,märännyttää hiljalleen.,etenkin alapohjissa.
Kantavuus,.mikäli vain hetekan osat raudoituksena,.ja onko ollut,tuleeko painoa,mitä alla...just

Hirsitalo kirjoitti:

Siistä???
Tuo valulaatta on siis ollut siellä talon alla jo vuodesta X, eli tämä "kavei" ei ole sitä sinne valanut.
Hän oli vaan korjaillut sokkelia/anturaa...

Eli: jos siitä valusta olisi nouseva kosteutta,homesientä tai muuta moskaa, niin olisihan jo vanhan lattia eristeen pitänyt kaiken järjen mukaan pitänyt olla mössönä, eikö??

Ja, -aivan- ei ole lattia lämmitystä lankkulattian alla, vaan sinne oli päräytetty puhallusvillat.

Lue lisää

Katsottava ja haistettava...

Vanhat hirsitalot rakennettiin ajan perustiedon mukaisesti ja niinpä kaikki asumiseen liittyvät vesitoiminnat rakennettiin varsinaisen asuinrakennuksen ulkopuolelle (sauna, wc, pyykinpesutilat, navetta, riihi, j.n.e).

Mulla on sellainen (vm 1900) ja uudistan sitä arvokkaasti, silä yli satavuotiaaseen taloon tullaan käymään, vaan ei olemaan.

Missään tapauksessa en korausrakentamiseen perehtyneenä tule tekemään sitä virhettä, että muuttaisin rakenteiden alkuperäisluonnetta varsinkin kun vanhin rakennus on muoveitta säilynyt kallion päällä 1700-luvulta lähtien.

Jos nämä vanhat rakennukset ns. höyrysulutettaisiin, ei niitä enää kohta olisi ilman jatkuvaa lämmitystä ja D2-mukaista vaihtoilman lämpöönottokojeistoa.

Edullisempaa on toimia vanhan ja toimivan taloin ehdoin.

...Olet kyllä oikeassa:)
Sanotaanko vanhanajan hirsitalo, nykyajan mukavuuksilla. Saattaisi osua lähemmäksi.
Meille vaan passaa sellainen.
Eli: saunat suihkut uutta,kunallistekniikka,sähköpatterit uunien apuna, vesi juoksee muutenkin kuin vaimon kantamana...Nykyaikainen keittiö

vastuu on tuntematon käsite. Eli eivät vastaa yhtään mistään.

Minä olen kyllä vähän jäävi vastaamaan muuten, kun en ks. torppaa ostaisi. Olen vanhojen talojen ystävä ja asun itse 40-luvun hirsitalossa ja korjaan perheelleemme 1890-luvun taloa kodiksi. Mutta en haluaisi kyseisin muutoksin varsutettua tönöä selvien riskien takia plus että saisin maksaa remontista, jota en halua.

Itse ostaisin pilaamattoman hirsitalon, joita onneksi löytyy vielä. Siis pilaamaton on mun mielestä on lisäeristämätön, ei valettua laattaa, ei sisäsaunaa, kylppäri tehty huolella, rossipohja. Tälläisen talon kunnon pystyy itsekin aika helposti tarkastamaan. Koska alapohjan näkee, alimmat hirret pystyy tökkimään ja kunnon tarkastamaan, piipunjuuret ja katon kunnon ja vuotokohdat näkee jne.

vanhan aidon ystävä kirjoitti:

vastuu on tuntematon käsite. Eli eivät vastaa yhtään mistään.

Minä olen kyllä vähän jäävi vastaamaan muuten, kun en ks. torppaa ostaisi. Olen vanhojen talojen ystävä ja asun itse 40-luvun hirsitalossa ja korjaan perheelleemme 1890-luvun taloa kodiksi. Mutta en haluaisi kyseisin muutoksin varsutettua tönöä selvien riskien takia plus että saisin maksaa remontista, jota en halua.

Itse ostaisin pilaamattoman hirsitalon, joita onneksi löytyy vielä. Siis pilaamaton on mun mielestä on lisäeristämätön, ei valettua laattaa, ei sisäsaunaa, kylppäri tehty huolella, rossipohja. Tälläisen talon kunnon pystyy itsekin aika helposti tarkastamaan. Koska alapohjan näkee, alimmat hirret pystyy tökkimään ja kunnon tarkastamaan, piipunjuuret ja katon kunnon ja vuotokohdat näkee jne.

Lue lisää

Kysäisenpä minäkin mielipiteitä kun näyttää ammattitaitoa riittävän. Eli meilläkin kiikarissa vanha hirsitalo 80km Helsingistä. Talo on rossipohjalla, mutta tuuletus ei ole ollut riittävää ja salaojitusta ei ole ollut ja näinollen löydöksenä olikin, että alimmat 2-3 hirttä ovat muhevaisia ainakin osassa taloa. Eli kannattaako tällaista kohdetta edes ostaa? Hp. 98000€. Ja kuinka kalliiksi tullainen remppa mahdollisesti voi tulla. Lattialankut pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne voi putsauksen jälkeen asentaa takaisin. Ja kuinka mahdoton urakka tuollaisten hirsien vaihtaminen on? Luonnollisesti samalla hoidettaisiin salaojitukset ja tuuletukset kuntoon. Alakerran pinta-ala on n. 60m2. Ja talo on muuten rakennettu jostain puretusta toisesta hirsitalosta 1930. Taloon on tehty pieni kylppäri ymmärtääkseni ihan huolella. Saunaa ei ole eli se olisi vielä lisäkustannus esim. pieni jalassauna tms. Mielipiteitä, kiitos!

Hirsistä myös.. kirjoitti:

Kysäisenpä minäkin mielipiteitä kun näyttää ammattitaitoa riittävän. Eli meilläkin kiikarissa vanha hirsitalo 80km Helsingistä. Talo on rossipohjalla, mutta tuuletus ei ole ollut riittävää ja salaojitusta ei ole ollut ja näinollen löydöksenä olikin, että alimmat 2-3 hirttä ovat muhevaisia ainakin osassa taloa. Eli kannattaako tällaista kohdetta edes ostaa? Hp. 98000€. Ja kuinka kalliiksi tullainen remppa mahdollisesti voi tulla. Lattialankut pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne voi putsauksen jälkeen asentaa takaisin. Ja kuinka mahdoton urakka tuollaisten hirsien vaihtaminen on? Luonnollisesti samalla hoidettaisiin salaojitukset ja tuuletukset kuntoon. Alakerran pinta-ala on n. 60m2. Ja talo on muuten rakennettu jostain puretusta toisesta hirsitalosta 1930. Taloon on tehty pieni kylppäri ymmärtääkseni ihan huolella. Saunaa ei ole eli se olisi vielä lisäkustannus esim. pieni jalassauna tms. Mielipiteitä, kiitos!

Lue lisää

arvokas hintaan nähden, niin miksei tuohon voisi ryhtyä. Mutta talon arvohan ei varmaankaan ole lähelläkään tuota hintaa!

Hirsistä myös.. kirjoitti:

Kysäisenpä minäkin mielipiteitä kun näyttää ammattitaitoa riittävän. Eli meilläkin kiikarissa vanha hirsitalo 80km Helsingistä. Talo on rossipohjalla, mutta tuuletus ei ole ollut riittävää ja salaojitusta ei ole ollut ja näinollen löydöksenä olikin, että alimmat 2-3 hirttä ovat muhevaisia ainakin osassa taloa. Eli kannattaako tällaista kohdetta edes ostaa? Hp. 98000€. Ja kuinka kalliiksi tullainen remppa mahdollisesti voi tulla. Lattialankut pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne voi putsauksen jälkeen asentaa takaisin. Ja kuinka mahdoton urakka tuollaisten hirsien vaihtaminen on? Luonnollisesti samalla hoidettaisiin salaojitukset ja tuuletukset kuntoon. Alakerran pinta-ala on n. 60m2. Ja talo on muuten rakennettu jostain puretusta toisesta hirsitalosta 1930. Taloon on tehty pieni kylppäri ymmärtääkseni ihan huolella. Saunaa ei ole eli se olisi vielä lisäkustannus esim. pieni jalassauna tms. Mielipiteitä, kiitos!

Lue lisää

ennen ostan kolpakon
sillä kolpakko on mallasjuomaa,
mallasjuomaa tuulantei.

Hirsistä myös.. kirjoitti:

Kysäisenpä minäkin mielipiteitä kun näyttää ammattitaitoa riittävän. Eli meilläkin kiikarissa vanha hirsitalo 80km Helsingistä. Talo on rossipohjalla, mutta tuuletus ei ole ollut riittävää ja salaojitusta ei ole ollut ja näinollen löydöksenä olikin, että alimmat 2-3 hirttä ovat muhevaisia ainakin osassa taloa. Eli kannattaako tällaista kohdetta edes ostaa? Hp. 98000€. Ja kuinka kalliiksi tullainen remppa mahdollisesti voi tulla. Lattialankut pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne voi putsauksen jälkeen asentaa takaisin. Ja kuinka mahdoton urakka tuollaisten hirsien vaihtaminen on? Luonnollisesti samalla hoidettaisiin salaojitukset ja tuuletukset kuntoon. Alakerran pinta-ala on n. 60m2. Ja talo on muuten rakennettu jostain puretusta toisesta hirsitalosta 1930. Taloon on tehty pieni kylppäri ymmärtääkseni ihan huolella. Saunaa ei ole eli se olisi vielä lisäkustannus esim. pieni jalassauna tms. Mielipiteitä, kiitos!

Lue lisää

Kuullostaa kuntoon ja kokoonsa nähden todella hintavalta. Kengitys ei kauhean monimutkaista hommaa, kun kokeneet vaihtajat, mutta hinnakasta helpostikin. Riippuu tontista, kuten jo mainittu. Jos järven rannalla, lähellä suurempia keskuksia ym. niin kannattaa verrata alueen vastaavien pelkkien tonttien hintaan. Itse ostin 100 v. vanhan talo, yli 250m2, lähes alkuperäinen suojeltu rakennus yli 1 ha:n tontilla 200km Hki:stä, järvelle 500m, ei oma tontti järveen saakka, talossa ei kengittämistä, hieman hirsitöitä oli osan ikkunoiden alla. Hinta oli pelkkä käytännöllisesti katsoen pelkkä tontin hinta haja-asutusalueella, alle 20 te muutama vuosi sitten. Itse maksaisin tuosta tontin hinnan, eipähän jäisi luu käteen, jos osoittautuisi purkukuntoiseksi.

Pehku kirjoitti:

Kuullostaa kuntoon ja kokoonsa nähden todella hintavalta. Kengitys ei kauhean monimutkaista hommaa, kun kokeneet vaihtajat, mutta hinnakasta helpostikin. Riippuu tontista, kuten jo mainittu. Jos järven rannalla, lähellä suurempia keskuksia ym. niin kannattaa verrata alueen vastaavien pelkkien tonttien hintaan. Itse ostin 100 v. vanhan talo, yli 250m2, lähes alkuperäinen suojeltu rakennus yli 1 ha:n tontilla 200km Hki:stä, järvelle 500m, ei oma tontti järveen saakka, talossa ei kengittämistä, hieman hirsitöitä oli osan ikkunoiden alla. Hinta oli pelkkä käytännöllisesti katsoen pelkkä tontin hinta haja-asutusalueella, alle 20 te muutama vuosi sitten. Itse maksaisin tuosta tontin hinnan, eipähän jäisi luu käteen, jos osoittautuisi purkukuntoiseksi.

Lue lisää

Tontti on kyllä hyvällä paikalla. Se on käytännöllisesti katsoen ihan keskustassa, 7000 asukkaan kunnassa. Lähin kauppa 200m, koulut ym. 1 1/2km ym. Se tässä houkuttaakin koska 4 lapsen takia ei haluta ihan metsään mennä.. Ehkä me siitä sitten jotain tarjoillaan. Talossa on kuitenkin neliöitä ihan kivasti kun on 7h k ja yläkerta varsinkin oli oikeastaan pieniä pintatöitä vaille asumiskunnossa. Ja kiitos kommenteista!

Hirsistä myös.. kirjoitti:

Tontti on kyllä hyvällä paikalla. Se on käytännöllisesti katsoen ihan keskustassa, 7000 asukkaan kunnassa. Lähin kauppa 200m, koulut ym. 1 1/2km ym. Se tässä houkuttaakin koska 4 lapsen takia ei haluta ihan metsään mennä.. Ehkä me siitä sitten jotain tarjoillaan. Talossa on kuitenkin neliöitä ihan kivasti kun on 7h k ja yläkerta varsinkin oli oikeastaan pieniä pintatöitä vaille asumiskunnossa. Ja kiitos kommenteista!

Lue lisää

Tarkista nyt lastesi tulevan mielipahan ehkäisemiseksi vaivihaka se, monenko pirtin katon päällä on haikarankarkoitin eli tv-antenni.

Jos sellaista ei ole, tuppaa tuo lasten lukumäärä ja vanhempien henkinen ahdistus kasvamaan sille asteelle, että talostasi on vaikeaa luopua rehelliesti naapurukset ilmoittaen.

Käyskentele ostopaikalla ja kuuntela sydäntaäsi: se on siinä, myös epvarmuustilanteissa.

Hirsistä myös.. kirjoitti:

Kysäisenpä minäkin mielipiteitä kun näyttää ammattitaitoa riittävän. Eli meilläkin kiikarissa vanha hirsitalo 80km Helsingistä. Talo on rossipohjalla, mutta tuuletus ei ole ollut riittävää ja salaojitusta ei ole ollut ja näinollen löydöksenä olikin, että alimmat 2-3 hirttä ovat muhevaisia ainakin osassa taloa. Eli kannattaako tällaista kohdetta edes ostaa? Hp. 98000€. Ja kuinka kalliiksi tullainen remppa mahdollisesti voi tulla. Lattialankut pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ne voi putsauksen jälkeen asentaa takaisin. Ja kuinka mahdoton urakka tuollaisten hirsien vaihtaminen on? Luonnollisesti samalla hoidettaisiin salaojitukset ja tuuletukset kuntoon. Alakerran pinta-ala on n. 60m2. Ja talo on muuten rakennettu jostain puretusta toisesta hirsitalosta 1930. Taloon on tehty pieni kylppäri ymmärtääkseni ihan huolella. Saunaa ei ole eli se olisi vielä lisäkustannus esim. pieni jalassauna tms. Mielipiteitä, kiitos!

Lue lisää

Moikka! Tuohon talon hintaan ja remonttijuttuihin en osaa naisihmisenä kauheasti kommentoida, mutta mietin vaan, että onko tuossa alakerran 60m2 tilassa tosiaan 7h k, vai jäikö sulta joku numero laittamatta tuohon tilakohtaan??

Tosin mietin sitä, että voisiko talon hinta-arvion arvioittaa ihan ammattilaisella?

Tsemppiä sulle taloprojektiin! :)

Ihguu kirjoitti:

Moikka! Tuohon talon hintaan ja remonttijuttuihin en osaa naisihmisenä kauheasti kommentoida, mutta mietin vaan, että onko tuossa alakerran 60m2 tilassa tosiaan 7h k, vai jäikö sulta joku numero laittamatta tuohon tilakohtaan??

Tosin mietin sitä, että voisiko talon hinta-arvion arvioittaa ihan ammattilaisella?

Tsemppiä sulle taloprojektiin! :)

Lue lisää

...oli alakerrassa tuo 60. Siinä oli siis keittiö, olohuone, pikku makkari ja yks vähän isompi. Ja yläkerrassa oli neljä isoa makkaria. myynti-ilmotukseen oli laitettu jostain kumman syystä vaan noi alakerran neliöt. Mutta me annettiin kyseisestä talosta realistinen tarjous ja myyjälle se oli liian vähän. Joten se siitä.. Mutta nyt käytiin eilen kattoon vanhaa paloasemaa, josta on tehty paritalo ja siitä on toinen puoli myytävänä. Se on kyllä 9km päässä palveluista, mutta naapurustossa on kaikille lapsille kavereita ja talo oli aivan ihana ja hyvässä kunnossa oleva kivitalo. Ja pihassa seisoo vielä kolmen huoneen kunnostettavissa oleva hirsinen mummonmökki.. Oli aika kiva...