Nimiäiset

Ellimelli

Olemme ateistipariskunta ja odotamme esikoistamme syntyväksi kesällä. Koska emme siis kuulu kirkkoon tahi usko jumalaan, nimiäisten yhteyteen ei tule mitään uskonnollisia rituaaleja.

Vaan nytpä olemme mietteliäitä. Mitäs me sitten sinne nimiäisiin ohjelmaksi järjestämme ja siis kaipaamme ideoita.

Jos siis olet ollut nimiäisissä, jos olet aikeissa järjestää tai jos olet ihanasti ideoita pursuava ihminen, anna apusi :-) Villeimmätkin ja hulluimmatkin ideat otetaan huomioon.

- nimiäisvaate? (ei siis kastemekko, mutta jokin muu, millainen? Mistä saa juhlavaa vauvalle?....)
- puheet? (kuka pitää puheen? )
- Nimen julkistaminen?
- sukujen esittely toisilleen?
- kummit ja kummien tehtävä? (tässä tapauksessa mukakummit)
- muuta?

Ja aikaa siis on puolisen vuotta vastailla vielä, joten jos vaikka joku maaliskuussa tätä lukee, niin silloin ja senkin jälkeen kannattaa laittaa kommenttia. Käyn kyllä katsomassa.

52

34846

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Äiteeliini

      Meillä pidettiin pojallemme nimiäiset,syystä, etten kuulu kirkkoon.

      Otin yhteyttä pro-seremoniat.fi ja "tilattiin" juhlapuhuja meille kotiin. Hän tuli toisesta kaupungista(maksoimme vain matkakulut) ja sähköpostina ja puhelimen välityksellä kerroimme,mitä haluaisimme puheen sisältävän.

      Sieltä nettisivuilta voi myös tilata nimenantotodistuksen(meillä jokainen juhlavieras allekirjoitti sen),kummitodistukset kummeille ja lapselle oma ja ihanat kannet(eikä olleet kovin kalliita)

      Tein itse kutsukortit nimiäisiin. Vauvalla oli normaalit vaatteet,vierailla juhlavaatteet(oli helle) ;)

      Me ostimme vauvallemme hopeisen ketjun,johon kaiverrutimme nimikirjaimet ja syntymäpainon ja pituuden ja päivän. Nimen julkistamisen jälkeen toinen kummeista sitten pujotti ketjun vauvan kaulaan.

      Puhe oli ihana,herkistävä ja sisälsi runonkin.

      Tein juhlatarjoilut(voileipiä,kakkua) niin ja kohotimme maljat vauvalle.

      Idea: Shamppanjalasien jalkoihin voi sitoa vaaleansiniset tai /punaiset silkkinauhat vauvan sukupuolen mukaan.

      Voitte "kastaa" lapsenne "sukuun" vaikka kastamalla varpaat lähdeveteen,hankkimalla ketjun,jonka pujottaa vauvalle, istuttaa yhteisen puun ym.

      Meidän kummit on nk."elämänkummeina".

      Jos haluat kysellä lisää,kirjoita [email protected]

      • Ellimelli

        Kiitoksia Äiteliini. Varsin kivoja ideoita :-)

        Olisi kyllä hauska sellainen todiste nimiäisistä, jonka kaikki vieraat allekirjoittaisivat, eli todistaisivat olleensa paikalla seuraamassa nimenantojuhlaa. Extraksi siis valokuvien ohelle. Ja mukakummeista myös olisi kiva olla jokin todistus, jotta on lapselle sitten myöhemmin näyttää miten he osaansa lupautuivat.
        Tai ehkäpä vieraskirjanen vauvalle, johon jokainen voisi laittaa kommenttia juhlista ja toivotuksia lapselle. Sitä voisi olla kiva selailla jälkeenpäin.

        Tuo hopeaketjukin olisi aika ihana muisto. Kummilusikoita en ole ikinä tajunnut, lapsenakin jo pidin ihan turhina, kun ei saa edes syödä niillä, mutta ketjua voisi sitten lapsi isompana vaikka kantaa. Tai voisihan vanhemmillekin tehdä oman ketjunsa, johon lisäisi jonkin riipuksen jokaisen syntyneen lapsen osalta. Hmm...

        Shamppanjat jää varmaan juomatta, ellei lapsen isä sitä kovasti halua, kun minä olen absolutisti, enkä niin välitä näistä alkoholitapoja apinoivista rituaaleista. Meillä ku kuiteski juomana olis Pommac. Tai sit vois ihan piruuttas jakaa kaikille maitolasit (hylaa tai maitojuomaa laktoosi-intolerantikoille) ja sit kohotettais ne. :-)

        Tuo puukin oli varsin ihana idea, mutta heti tuli mieleen, että mitenkä sitten jos mahdollinen pikkusisarus syntyykin tammikuussa. Sillon ei paljon istutella ja kuitenkin haluaisin lapsille keskenäistä tasapuolisuutta näissä. Jos tuo toteutetaan, ni täytyy sit vaan hankkia lapset lämpimäksi vuodenajaksi.

        Kiitos sinulle, laitan näitä visusti korvan taakse ja muut myös, ideoita, ideoita :-) Kertoilen itse myös jos keksin jotain uutta. Tämä voisi olla sellainen ideakerhoketju. Anna ideoitasi, opi muilta. :-)


      • Nimetön

        Hei!

        Itselläni on tulossa myös nimiäiset lapsellemme, koska emme kuulu kirkkoon. Todella ihania vinkkejä ovat aikaisemmat kirjoittajat tällä palstalla antaneet, kiitos minunkin puolestani! Tuli mieleeni, että millaisia lauluja kyseisessä tilaisuudessa voisi laulaa. Sellaisia, jotka eivät liity uskontoon (ei mitään virsiä siis), mutta kuitenkin sellaisia hempeitä ja koskettavia kappaleita.


    • äitee +4

      siis olette ateisteja, mutta haluatte juhlat joissa on kaikkia kastejuhlaa vastaavia elementtejä? Uskonnollinen rituaali on myös mielenkiintoinen sana. Mikä on rituaali nimiäisissä? Yleinen nimiäisten rituaali... Rituaali joka on jo kastejuhlassa on mielestäni uskonnollinen vaikka se sama tehdään muussa yhteydessä irrotettuna aiempaan yhteyteensä.

      Nimiäinen sanana on jo väännös ristiäisistä jotka eivät kylläkään ole uskonnolliset juhlat vaan kyse on kasteesta. Nimiäinen väännös onkin tullut nimeksi koska yleisesti ihmisillä on uskomus että kasteessa lapselle annetaan nimi, mutta todellisuudessa nimenanto on ihan eri juttu vaikkakin se rekisteröidään kasteen jälkeen ja usein tuodaan julki kasteen yhteydessä.

      Kastemekko vs nimiäismekko, nimiäisvaate? Juhlavaate kuin juhlavaate. Kastemekolla on oma symboliikkansa joten mitä haluat ilmentää nimiäisvaatteella? Valitse se sen mukaan..

      Kummi on alkukirkon kasteen toimittamisen yhteyteen otetun avustajan nimitys eli taas ollaan kiinni uskonnollisen rituaalin nimityksessä...

      Onko todella niin että on niin kovin vaikeaa keksiä ei uskonnollinen juhla jossa lapsen nimi tuodaan esiin ilman että siihen liittyy uskonnollisia elementtejä? Kertooko se jotakin meidän kasvatuksestamme vai mistä? Yllättävän vaikea on tämä tehtävä ollut koska aina vaan apinoidaan kastejuhlaa tässä aiheessa jo heti lähtökohdaltaan jolloin suunta lienee selvä? Eikö lähtökohtana voi olla nimenjulkistaminen ja vauvan esittely tuttaville ja sukulaisille? Siis vauvajuhla, sotu/hetu juhla koska nimi kun rekisteröidään saa senkin.. rekisteröinti katselmus??

      • Ellimelli

        Itse yritän juuri päästä eroon siitä pahimmasta apinoinnista, koska minua suoraan sanoen vituttaa, kun jotkut ihmiset eivät usko, mutta kuuluvat kirkkoon saadakseen kirkkohäät ja ristiäiset jne. Se on musta ihan kamalaa kunnioituksen puutetta toisten uskoa kohtaan ja siksi haluan tehdä näistä perhejuhlista vähän eri kaavalla menevät. Ja kun ei kokemusta ole, niin on ihana kuulla miten muut ovat ratkaisseet samoja juttuja.

        Itse en näe niin, että jos joku rituaali tai tapa on yleinen kastejuhlissa, niin se automaattisesti olisi myös uskonnollinen, tehtäisiin se miten vain, millä merkityksellä tahansa. Eiväthän kaikki ristiäisperinteetkään ole kristillistä perää.

        Itse haluan lapselleni järjestämääni juhlaa kutsua nimiäisiksi, koska se aika selkeästi kertoo itse kullekin mistä on kyse. Eli juhlasta, jonka yhteydessä julkistetaan nimi. (Miten se muka olisi väännetty sanasta "ristiäiset", eihän niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa vrt. risti ja nimi) Itse haluan nimenomaan koota kaikki kynnelle kykenevät sukulaiset kuulemaan nimeä yhtä aikaa ja juhlimaan samalla sukuun syntynyttä tulokasta. Ristiäisissä taas pääpointtina on kastaa lapsi seurakunnan jäseneksi ja siihen rinnalle on muodostunut sitten muitakin perinteitä.

        Tietystihän voisin kutsua ko. juhlaa nimenjulkistamis- ja suvulle esittelyjuhlaksi, mutta nimiäiset on vähän tiiviimpi ilmaisu. Ja minun käsittääkseni ei ole pelkästään kristillinen perinne juhlia ihmisen elontaipaleen eri merkkipaaluja, esimerkiksi syntymää ja uutta perheenjäsentä.

        Olemme alustavasti suunnitelleet, että lapsen nimi julkaistaisiin onnenpyöräpelin avulla. Harvemmin ristiäisissä tällainen tulisi kuuloonkaan, rituaalit ovat sen verran ahtaat (eli se pappi julkistaa).

        Mitään ulkopuolista puhujaa en halua sukujuhlaan. Ajatuskin on vähän pöllö. Vaan mietin ennemminkin ideoita siihen, ketä omasta piiristä voisi pyytää puhumaan juhlassa muutaman sanan.

        Kesäisen ajankohtansa takia olemme ajatelleet grillijuhlatyyppistä kokonaisuutta. Kakkukahvit joo mukaan, (eihän siinä olisi juhlan tuntua muuten) muttei niin kuivan virallisesti niitäkään.

        Niin, juhlavaate o lapselle tarkoitus hankkia, jokin erityinen vaate ihan tätä tarkoitusta varten, mutta ei tietenkään kastemekkoa tai vastaavaa. Äiti jo kysyi voisimmeko perheen vanhaa kastemekkoa käyttää, mutta kieltäydyin. Ei meillä kasteta. Vaan saa nähdä löytyykö lastenvaatekaupoista mitään kyllin juhlavaa. Toivottavasti.

        Ainoa selkeästi uskonnollisperäinen juttu on juuri tämä kummiasia, enkä edes kummeiksi heitä haluaisi kutsua (mukakummeina nyt). Käyttäisin toki jotakin osuvampaa ilmaisua näistä erityisesti lastamme varten nimetyistä ihmisistä, joiden toivomme olevan auttamassa johdattamaan juuri häntä maailman pariin. Ja mahdollisesti saatamme yhdistää mukakummien "hommaan" myös eri uskonnoista lapselle puhumisen, sillä eihän uskonnot tästä maailmasta poistu, vaikkei meillä mitään tunnustettaisikaan. Tosin tämä hioutunee, kun pääsemme paremmin keskustelemaan kummeiksi lupautuneiden kanssa. Mutta tosiaan parempaa ilmaisua en ole keksinyt. Saa ehdottaa.

        Oikeastaan en siis menisi sanomaan, että meillä apinoidaan nii kamalan kovasti uskonnollisia rituaaleja. Sitäpaitsi haluaisin nimiäisiin vielä jotain uusia kauniita rituaaleja, joita ei siis tietenkään ristiäisissä tavallisesti tehdä. Ja tämä oikeastaan oli pääasiallinen syyni tämän ketjun aloittamiseen, vaikka on kyllä kiva kuulla näistä muistakin ihmisten ratkaisemista käytännön jutuista. Apinointia tai ei.


      • äitee +4
        Ellimelli kirjoitti:

        Itse yritän juuri päästä eroon siitä pahimmasta apinoinnista, koska minua suoraan sanoen vituttaa, kun jotkut ihmiset eivät usko, mutta kuuluvat kirkkoon saadakseen kirkkohäät ja ristiäiset jne. Se on musta ihan kamalaa kunnioituksen puutetta toisten uskoa kohtaan ja siksi haluan tehdä näistä perhejuhlista vähän eri kaavalla menevät. Ja kun ei kokemusta ole, niin on ihana kuulla miten muut ovat ratkaisseet samoja juttuja.

        Itse en näe niin, että jos joku rituaali tai tapa on yleinen kastejuhlissa, niin se automaattisesti olisi myös uskonnollinen, tehtäisiin se miten vain, millä merkityksellä tahansa. Eiväthän kaikki ristiäisperinteetkään ole kristillistä perää.

        Itse haluan lapselleni järjestämääni juhlaa kutsua nimiäisiksi, koska se aika selkeästi kertoo itse kullekin mistä on kyse. Eli juhlasta, jonka yhteydessä julkistetaan nimi. (Miten se muka olisi väännetty sanasta "ristiäiset", eihän niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa vrt. risti ja nimi) Itse haluan nimenomaan koota kaikki kynnelle kykenevät sukulaiset kuulemaan nimeä yhtä aikaa ja juhlimaan samalla sukuun syntynyttä tulokasta. Ristiäisissä taas pääpointtina on kastaa lapsi seurakunnan jäseneksi ja siihen rinnalle on muodostunut sitten muitakin perinteitä.

        Tietystihän voisin kutsua ko. juhlaa nimenjulkistamis- ja suvulle esittelyjuhlaksi, mutta nimiäiset on vähän tiiviimpi ilmaisu. Ja minun käsittääkseni ei ole pelkästään kristillinen perinne juhlia ihmisen elontaipaleen eri merkkipaaluja, esimerkiksi syntymää ja uutta perheenjäsentä.

        Olemme alustavasti suunnitelleet, että lapsen nimi julkaistaisiin onnenpyöräpelin avulla. Harvemmin ristiäisissä tällainen tulisi kuuloonkaan, rituaalit ovat sen verran ahtaat (eli se pappi julkistaa).

        Mitään ulkopuolista puhujaa en halua sukujuhlaan. Ajatuskin on vähän pöllö. Vaan mietin ennemminkin ideoita siihen, ketä omasta piiristä voisi pyytää puhumaan juhlassa muutaman sanan.

        Kesäisen ajankohtansa takia olemme ajatelleet grillijuhlatyyppistä kokonaisuutta. Kakkukahvit joo mukaan, (eihän siinä olisi juhlan tuntua muuten) muttei niin kuivan virallisesti niitäkään.

        Niin, juhlavaate o lapselle tarkoitus hankkia, jokin erityinen vaate ihan tätä tarkoitusta varten, mutta ei tietenkään kastemekkoa tai vastaavaa. Äiti jo kysyi voisimmeko perheen vanhaa kastemekkoa käyttää, mutta kieltäydyin. Ei meillä kasteta. Vaan saa nähdä löytyykö lastenvaatekaupoista mitään kyllin juhlavaa. Toivottavasti.

        Ainoa selkeästi uskonnollisperäinen juttu on juuri tämä kummiasia, enkä edes kummeiksi heitä haluaisi kutsua (mukakummeina nyt). Käyttäisin toki jotakin osuvampaa ilmaisua näistä erityisesti lastamme varten nimetyistä ihmisistä, joiden toivomme olevan auttamassa johdattamaan juuri häntä maailman pariin. Ja mahdollisesti saatamme yhdistää mukakummien "hommaan" myös eri uskonnoista lapselle puhumisen, sillä eihän uskonnot tästä maailmasta poistu, vaikkei meillä mitään tunnustettaisikaan. Tosin tämä hioutunee, kun pääsemme paremmin keskustelemaan kummeiksi lupautuneiden kanssa. Mutta tosiaan parempaa ilmaisua en ole keksinyt. Saa ehdottaa.

        Oikeastaan en siis menisi sanomaan, että meillä apinoidaan nii kamalan kovasti uskonnollisia rituaaleja. Sitäpaitsi haluaisin nimiäisiin vielä jotain uusia kauniita rituaaleja, joita ei siis tietenkään ristiäisissä tavallisesti tehdä. Ja tämä oikeastaan oli pääasiallinen syyni tämän ketjun aloittamiseen, vaikka on kyllä kiva kuulla näistä muistakin ihmisten ratkaisemista käytännön jutuista. Apinointia tai ei.

        ensinnäkin yksi tarkennus; ristiäisiä ei ole seurakunnan vinkkelissä olemassakaan. Koko ev lut seurakunnan sanasto ei tunne ko sanaa. Kyse on kastejuhlasta. Ilmeisesti nimi on otettu käyttöön siitä kun pappi ristii laspsen ristin merkillä...

        Kastejuhlan kaikki tavat ovat siinä mielessä uskonnollisia että kyse on ennen kaikkea uskonnollisesta rituaalista. Siihen on otettu elementtejä eri yhteyksissä ja silloin niistä on tullut kristillinen tapa. Vastaavaa tapaa ei siis ole otettu vaikka nimiäisistä..

        Kastejuhlaa vastaava juhla lienee kaikissa uskonnoissa paitsi jehovilla sitä ei ole. Juhlalla on eri merkityksiä ja siihen kuuluu eri tapahtumia, mutta kaikilla se perustuu omaan uskontoon.

        Ainoa ero edelleen näiden nimiäisten ja kasteen välillä on se että nimiäiset ovat juuri nimen julkistamista varten. Kasteessa ei ole siitä lainkaan kyse vaan asioiden kytköksistä jolloin ne ihmisten mielessä muuttuvat samaksi paketiksi. Nimihän sanotaan ristiäisissä siinä yhteydessä kun lapsi kastetaan jotta tämä erottuisi muista kastettavista. Nimenhän voi julkistaa ihan miten haluaa, mutta tässä yhteydessä pappi sitä kuitenkin käyttää..

        Olit oivaltanut kuitenkin pääpointin. On vaikea järjestää juhlaa joka kuitenkin yhdistetään toiseen vastaavaan vallitsevaan käytäntöön.. Olisi kirkkoon kuulumattomien aika ryhdistäytyä ja keksiä omat jutut ja tavat. Täälläkin vain paasataan siitä kuinka lasta ei tule kastaa jne, mutta vaihtoehtoja asialle ei ole annettu paitsi tylsä ilmoita nimi väestörekisteriin ja se siitä.. itse en kuulu kirkkoon, mutta asia on mielenkiintoinen ihan muuten vain ja omat lapseni on kastettu koska se ei ole vastoin vakaumustani joskaan ei sen mukaankaan koska minulla ei mitään vakaumusta asiassa ole!

        Eräs tuttavani on joskus nauranut että hän viettää kohta kaikkia uskonnollisia ja pakanallisia juhlia mitä on keksitty ihan vaan sen vuoksi että juhlat ja koristelu yms on niin kivaa! Olen samaa mieltä. Monella tuossa kaste asiassa vaan painaa tottumus ja tavat eikä ole hassumpaa saada lahja-automaattia lapselle.. kummikeskustelu velloo juuri sillä tasolla mille sen vie kun asiat eivät enää ole sitä mitä pitäisi ja niihin liitetään uusia tapoja yms.

        Edelleen moni menee siitä mistä aita on matalin ja kopioi kasteen maalliseksi versioksi. Nimiäiset sana on ihan virallisestikkin väännetty ristiäisistä muuten vaikka sana sanasta vertailu ei niin osoita niin hahmo ja käyttötapa yhdistää. Muita nimiä onkin jo vaikea keksiä! Joku on ehdottanut tänne useamman kerran nimiäispalstaa ja se voisi olla paikallaan jotta asia kehittyisi eteenpäin.

        Kirjoiti vielä kasteen kaavasta jotakin. Kysehän on tietystä riitistä joka tehdään tietyllä tavalla ja asenteella, tietyin perustein. Ei siihen todella mikään pelailu sovi sekaan eikä saakaan sopia..

        Menestyksekkäitä juhlia teille ja hauskoja hetkiä ystävien kanssa vauvan kunniaksi!


      • bombuski
        äitee +4 kirjoitti:

        ensinnäkin yksi tarkennus; ristiäisiä ei ole seurakunnan vinkkelissä olemassakaan. Koko ev lut seurakunnan sanasto ei tunne ko sanaa. Kyse on kastejuhlasta. Ilmeisesti nimi on otettu käyttöön siitä kun pappi ristii laspsen ristin merkillä...

        Kastejuhlan kaikki tavat ovat siinä mielessä uskonnollisia että kyse on ennen kaikkea uskonnollisesta rituaalista. Siihen on otettu elementtejä eri yhteyksissä ja silloin niistä on tullut kristillinen tapa. Vastaavaa tapaa ei siis ole otettu vaikka nimiäisistä..

        Kastejuhlaa vastaava juhla lienee kaikissa uskonnoissa paitsi jehovilla sitä ei ole. Juhlalla on eri merkityksiä ja siihen kuuluu eri tapahtumia, mutta kaikilla se perustuu omaan uskontoon.

        Ainoa ero edelleen näiden nimiäisten ja kasteen välillä on se että nimiäiset ovat juuri nimen julkistamista varten. Kasteessa ei ole siitä lainkaan kyse vaan asioiden kytköksistä jolloin ne ihmisten mielessä muuttuvat samaksi paketiksi. Nimihän sanotaan ristiäisissä siinä yhteydessä kun lapsi kastetaan jotta tämä erottuisi muista kastettavista. Nimenhän voi julkistaa ihan miten haluaa, mutta tässä yhteydessä pappi sitä kuitenkin käyttää..

        Olit oivaltanut kuitenkin pääpointin. On vaikea järjestää juhlaa joka kuitenkin yhdistetään toiseen vastaavaan vallitsevaan käytäntöön.. Olisi kirkkoon kuulumattomien aika ryhdistäytyä ja keksiä omat jutut ja tavat. Täälläkin vain paasataan siitä kuinka lasta ei tule kastaa jne, mutta vaihtoehtoja asialle ei ole annettu paitsi tylsä ilmoita nimi väestörekisteriin ja se siitä.. itse en kuulu kirkkoon, mutta asia on mielenkiintoinen ihan muuten vain ja omat lapseni on kastettu koska se ei ole vastoin vakaumustani joskaan ei sen mukaankaan koska minulla ei mitään vakaumusta asiassa ole!

        Eräs tuttavani on joskus nauranut että hän viettää kohta kaikkia uskonnollisia ja pakanallisia juhlia mitä on keksitty ihan vaan sen vuoksi että juhlat ja koristelu yms on niin kivaa! Olen samaa mieltä. Monella tuossa kaste asiassa vaan painaa tottumus ja tavat eikä ole hassumpaa saada lahja-automaattia lapselle.. kummikeskustelu velloo juuri sillä tasolla mille sen vie kun asiat eivät enää ole sitä mitä pitäisi ja niihin liitetään uusia tapoja yms.

        Edelleen moni menee siitä mistä aita on matalin ja kopioi kasteen maalliseksi versioksi. Nimiäiset sana on ihan virallisestikkin väännetty ristiäisistä muuten vaikka sana sanasta vertailu ei niin osoita niin hahmo ja käyttötapa yhdistää. Muita nimiä onkin jo vaikea keksiä! Joku on ehdottanut tänne useamman kerran nimiäispalstaa ja se voisi olla paikallaan jotta asia kehittyisi eteenpäin.

        Kirjoiti vielä kasteen kaavasta jotakin. Kysehän on tietystä riitistä joka tehdään tietyllä tavalla ja asenteella, tietyin perustein. Ei siihen todella mikään pelailu sovi sekaan eikä saakaan sopia..

        Menestyksekkäitä juhlia teille ja hauskoja hetkiä ystävien kanssa vauvan kunniaksi!

        Olipas kriittistä tekstiä nimiäisiä vastaan perustuen muka siihen,että kastejuhlan elementit kristillisiä!
        Kannattaisi tutustua pakana-juhliin hieman tarkemmin ja huomioida se tosi-asia,että kaikissa kristillisissä juhlissa,kastejuhlaa myöten on pakannallisista rituaaleista muunneltu nk.kristillisiä!
        Eli periaatteessa nimiäiset palaavat kulttuurimme esi-kristillisille ajoille!;)


      • doh

        nimiäiset on lyhennys sanasta nimenantojuhla.


      • ateisti myös

        Onko taas jollakin uskovaisella niin kireä pipo, että pitää tulla omaa erinomaisuuttaan julistamaan ihan asialliseen keskusteluun. Toivottavasti lapset saavat isältään vähän avaramielisemmän kasvatuksen, jos ei isä ole jo karannut.

        Uskovaiset ovat niin huonosti perehtyneitä omaan uskontoonsa, että eivät tiedä edes omien seremonioidensa taustoja, jotka ovat usein ihan jotakin muuta kuin kristillisiä.

        Jos ahdistavia uskissukulaisia ei olisi, monikaan ei yrittäisi pitää perinteisen näköisiä juhlia, vaan juhlisi ihan reippaasti omalla tavallaan. Monesti vaan ateisteilla on näitä järkyttävän tiukkapipoisia sukulaisia, jotka vaativat mahdollisimman perinteisiä juhlia, ja musta on silloin ihan ok ottaa mallia seremonioiden ulkoisista osista (joilla ei ole MITÄÄN tekemistä uskonnon kanssa).

        Kastemekko on vain SANA, ei se vaatteena ole sen kummallisempi kuin hääpuku, jota käytetään sekä hihhuleiden että ajattelevien ihmisten vihkimisissä. Aivan samoin kastemekkoa voi käyttää nimiäisissä tai lasten pakkoindoktrinaatiomenoissa.


      • ATEISTI ISOLLA A:LLA

        Niin miten sanassa Ristiäiset tulee ilmi nimenanto??? Mielestäni nimiäiset ovat lapsen nimenanto- ja julkistamisjuhla! Siksi siis kyseinen nimikin! Ja mitä helvetin väliä sillä on millaiset juhlat lapselleen pitää??? Millaiset niiden juhlien pitäisi sitten olla? Ryypiskelyä kenties?, vieraat ja vauva alasti?, ei kummeja kun mitä hiivatin väliä sillä on kuuluuko sen kakaran elämään ketään tärkeää ihmistä! Siin antakaa nyt hitto vie ihmisten juhlia lapsensa nimeä tavallaan ja lakatkaa te kiihkouskovaiset kommentoimasta!!! Emme me ateistitkaan teitä mollaa!!!


      • .-.-.-.
        ATEISTI ISOLLA A:LLA kirjoitti:

        Niin miten sanassa Ristiäiset tulee ilmi nimenanto??? Mielestäni nimiäiset ovat lapsen nimenanto- ja julkistamisjuhla! Siksi siis kyseinen nimikin! Ja mitä helvetin väliä sillä on millaiset juhlat lapselleen pitää??? Millaiset niiden juhlien pitäisi sitten olla? Ryypiskelyä kenties?, vieraat ja vauva alasti?, ei kummeja kun mitä hiivatin väliä sillä on kuuluuko sen kakaran elämään ketään tärkeää ihmistä! Siin antakaa nyt hitto vie ihmisten juhlia lapsensa nimeä tavallaan ja lakatkaa te kiihkouskovaiset kommentoimasta!!! Emme me ateistitkaan teitä mollaa!!!

        Olen kanssasi samaa mieltä, että uskovaiset voisivat painua helkuttiin tästä keskustelusta.. Mutta siinä rohkenen olla erimieltä, että onko väliä kuuluuko lapsen elämään ketään tärkeää ihmistä... Voihan olla, että ymmärsin tekstisi väärin...


      • helllou
        ATEISTI ISOLLA A:LLA kirjoitti:

        Niin miten sanassa Ristiäiset tulee ilmi nimenanto??? Mielestäni nimiäiset ovat lapsen nimenanto- ja julkistamisjuhla! Siksi siis kyseinen nimikin! Ja mitä helvetin väliä sillä on millaiset juhlat lapselleen pitää??? Millaiset niiden juhlien pitäisi sitten olla? Ryypiskelyä kenties?, vieraat ja vauva alasti?, ei kummeja kun mitä hiivatin väliä sillä on kuuluuko sen kakaran elämään ketään tärkeää ihmistä! Siin antakaa nyt hitto vie ihmisten juhlia lapsensa nimeä tavallaan ja lakatkaa te kiihkouskovaiset kommentoimasta!!! Emme me ateistitkaan teitä mollaa!!!

        Sehän on kastetilaisuus jossa lapsi kastetaan kristinuskoon tai johonkin muuhun uskontoon.....


      • kummitäti monelle
        Ellimelli kirjoitti:

        Itse yritän juuri päästä eroon siitä pahimmasta apinoinnista, koska minua suoraan sanoen vituttaa, kun jotkut ihmiset eivät usko, mutta kuuluvat kirkkoon saadakseen kirkkohäät ja ristiäiset jne. Se on musta ihan kamalaa kunnioituksen puutetta toisten uskoa kohtaan ja siksi haluan tehdä näistä perhejuhlista vähän eri kaavalla menevät. Ja kun ei kokemusta ole, niin on ihana kuulla miten muut ovat ratkaisseet samoja juttuja.

        Itse en näe niin, että jos joku rituaali tai tapa on yleinen kastejuhlissa, niin se automaattisesti olisi myös uskonnollinen, tehtäisiin se miten vain, millä merkityksellä tahansa. Eiväthän kaikki ristiäisperinteetkään ole kristillistä perää.

        Itse haluan lapselleni järjestämääni juhlaa kutsua nimiäisiksi, koska se aika selkeästi kertoo itse kullekin mistä on kyse. Eli juhlasta, jonka yhteydessä julkistetaan nimi. (Miten se muka olisi väännetty sanasta "ristiäiset", eihän niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa vrt. risti ja nimi) Itse haluan nimenomaan koota kaikki kynnelle kykenevät sukulaiset kuulemaan nimeä yhtä aikaa ja juhlimaan samalla sukuun syntynyttä tulokasta. Ristiäisissä taas pääpointtina on kastaa lapsi seurakunnan jäseneksi ja siihen rinnalle on muodostunut sitten muitakin perinteitä.

        Tietystihän voisin kutsua ko. juhlaa nimenjulkistamis- ja suvulle esittelyjuhlaksi, mutta nimiäiset on vähän tiiviimpi ilmaisu. Ja minun käsittääkseni ei ole pelkästään kristillinen perinne juhlia ihmisen elontaipaleen eri merkkipaaluja, esimerkiksi syntymää ja uutta perheenjäsentä.

        Olemme alustavasti suunnitelleet, että lapsen nimi julkaistaisiin onnenpyöräpelin avulla. Harvemmin ristiäisissä tällainen tulisi kuuloonkaan, rituaalit ovat sen verran ahtaat (eli se pappi julkistaa).

        Mitään ulkopuolista puhujaa en halua sukujuhlaan. Ajatuskin on vähän pöllö. Vaan mietin ennemminkin ideoita siihen, ketä omasta piiristä voisi pyytää puhumaan juhlassa muutaman sanan.

        Kesäisen ajankohtansa takia olemme ajatelleet grillijuhlatyyppistä kokonaisuutta. Kakkukahvit joo mukaan, (eihän siinä olisi juhlan tuntua muuten) muttei niin kuivan virallisesti niitäkään.

        Niin, juhlavaate o lapselle tarkoitus hankkia, jokin erityinen vaate ihan tätä tarkoitusta varten, mutta ei tietenkään kastemekkoa tai vastaavaa. Äiti jo kysyi voisimmeko perheen vanhaa kastemekkoa käyttää, mutta kieltäydyin. Ei meillä kasteta. Vaan saa nähdä löytyykö lastenvaatekaupoista mitään kyllin juhlavaa. Toivottavasti.

        Ainoa selkeästi uskonnollisperäinen juttu on juuri tämä kummiasia, enkä edes kummeiksi heitä haluaisi kutsua (mukakummeina nyt). Käyttäisin toki jotakin osuvampaa ilmaisua näistä erityisesti lastamme varten nimetyistä ihmisistä, joiden toivomme olevan auttamassa johdattamaan juuri häntä maailman pariin. Ja mahdollisesti saatamme yhdistää mukakummien "hommaan" myös eri uskonnoista lapselle puhumisen, sillä eihän uskonnot tästä maailmasta poistu, vaikkei meillä mitään tunnustettaisikaan. Tosin tämä hioutunee, kun pääsemme paremmin keskustelemaan kummeiksi lupautuneiden kanssa. Mutta tosiaan parempaa ilmaisua en ole keksinyt. Saa ehdottaa.

        Oikeastaan en siis menisi sanomaan, että meillä apinoidaan nii kamalan kovasti uskonnollisia rituaaleja. Sitäpaitsi haluaisin nimiäisiin vielä jotain uusia kauniita rituaaleja, joita ei siis tietenkään ristiäisissä tavallisesti tehdä. Ja tämä oikeastaan oli pääasiallinen syyni tämän ketjun aloittamiseen, vaikka on kyllä kiva kuulla näistä muistakin ihmisten ratkaisemista käytännön jutuista. Apinointia tai ei.

        Olen kyllä ollut vauvojen ristiäisissä, joissa vauvoilla on jo ollut nimi ja se sukulaisten tiedossa ja rekisteröity jo aikaa sitten maistraattiin. Ristiäiset ovat kastejuhla eikä mikään nimenantojuhla. Nuorimman kummilapsenin nimen tiesin jo yli kuukautta ennen ristiäisiä ja kastejuhlassa pappi liitti jo nimetyn lapsen seurakunnan jäseneksi.


      • Lilli Liberaali

        Cut the shit! Mitäs uskonnollista kastajaisissakaan enää on? Kaikki odottavat haukotellen vain että pappi saa yada yadansa paasattua ja kertoo vihdoin ja viimein sen nimen, sitähän kaikki vain jännää. Plus että odottavat että saavat vauvan syliin ja tietenkin kahvipöydän antimia. Kummeja, vanhempia tai kummilasta ei kiinnosta hittojakaan mikään uskonnollinen kasvatus, vaan kummi on lapselle ''hieman parempi aikuinen kaveri'' ja tietenkin lahja-automaatti. Kummi taas kokee olevansa hieman lähempänä lasta kuin toiset, ja vanhemmat osoittavat kummitehtävällä kavereilleen arvostusta. Häistä ym. voisin vetäistä samanlaisen esimerkin, mutta ei liene tarpeellista, point taken?

        Suomalaiset ovat niin tapauskovia että huh. Huvittaa suorastaan sukulaisten kauhistuneet reaktiot kirkosta eroamisesta, maistraattihäistä ja lapsen nimiäisitä. Voivat kysyä itseltään: Milloin tuli viimeksi luettua raamattua? Käytyä kirkossa? Rukoiltua? Niinpä niin...

        No mitä pahaa niissä nimiäisissä on vaikka niihin joku jotain uskonnollista liittääkin? Voihan sitä uskoa vaikka ei kirkkoon kuulukkaan. Ja ottavathan kirkkoon kuuluvatkin uskonnostansa vain ne parhaat palat ja kermat päältä, niin voihan ne napata vaikka ei kuuluisikaan. Tilata vaikka buddhapappi tai wiccanoita puhumaan jos siltä tuntuu.

        Ja, kastemekko on kastemekko vain jos sitä sanoo kastemekoksi. Entisestä kastemekosta tulee juhlamekko aika näppärästi;) ei kirkko voi valkoista mekkoa omia. Mennäänhän sitä maistraatissakin valkeassa mekossa naimisiin ja kirkon multiin pääsee pakanakin makaamaan.

        Ja kuten jo muutkin mainitsivat, kummi-nimitys ei ole yksinomaan kirkon. Ja edelleenkin, en näe mitään syytä miksi nimiäisissä ei voisi valita kummeja. Eihän kukaan kristillinenkään kummi enää huolehdi kummilapsen uskonnollisesta kasvatuksesta, joten merkitys on aivan sama.

        Loppujenlopuksi oli se juhla mikä tahansa, on se sen pienen ihmisen oma juhla jonka perhe tekee näköisekseen ja se heille sallittakoon. Jota ei miellytä voi jättää tulematta.


      • ÄkäsTys

        Höm.
        Ensinnäkin "nimiäiset" on lyhennös sanasta nimenantojuhla. Ei sitä ole ristiäisistä väännetty. Sitä paitsi ristiäis-sana itsessään on vain kansan tapa puhua kastejuhlasta. Ja kastejuhlahan jos joku, on uskonnollinen juhla. Hiukka menee sinulla nyt metsään nämä jutut.

        Kummeja on ollut monissa uskonnoissa, pakana tavoissa, yritystoiminnassa jne... Ei ole kyse vain kristinuskon asiasta ja perinteestä.

        Tietysti monet uskonnolliset elementit jättävät jälkensä tämän yhteiskunnan jäseniin, eikä siinä ole mitään pahaa. Se hienous kirkoon kuulumattomalla on, että he saavat vapaasti ottaa ne vaikutteet jotka haluaa ja jättää loput pois. Ihan mikä itsestä tuntuu hyvältä! Yleensähän nimiäisissa nimen omaan onkin lähtökohtana nimen paljastaminen, ja vanhemmat miettivät kauniita tapoja tehdä se.


      • nalliniekka
        Ellimelli kirjoitti:

        Itse yritän juuri päästä eroon siitä pahimmasta apinoinnista, koska minua suoraan sanoen vituttaa, kun jotkut ihmiset eivät usko, mutta kuuluvat kirkkoon saadakseen kirkkohäät ja ristiäiset jne. Se on musta ihan kamalaa kunnioituksen puutetta toisten uskoa kohtaan ja siksi haluan tehdä näistä perhejuhlista vähän eri kaavalla menevät. Ja kun ei kokemusta ole, niin on ihana kuulla miten muut ovat ratkaisseet samoja juttuja.

        Itse en näe niin, että jos joku rituaali tai tapa on yleinen kastejuhlissa, niin se automaattisesti olisi myös uskonnollinen, tehtäisiin se miten vain, millä merkityksellä tahansa. Eiväthän kaikki ristiäisperinteetkään ole kristillistä perää.

        Itse haluan lapselleni järjestämääni juhlaa kutsua nimiäisiksi, koska se aika selkeästi kertoo itse kullekin mistä on kyse. Eli juhlasta, jonka yhteydessä julkistetaan nimi. (Miten se muka olisi väännetty sanasta "ristiäiset", eihän niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa vrt. risti ja nimi) Itse haluan nimenomaan koota kaikki kynnelle kykenevät sukulaiset kuulemaan nimeä yhtä aikaa ja juhlimaan samalla sukuun syntynyttä tulokasta. Ristiäisissä taas pääpointtina on kastaa lapsi seurakunnan jäseneksi ja siihen rinnalle on muodostunut sitten muitakin perinteitä.

        Tietystihän voisin kutsua ko. juhlaa nimenjulkistamis- ja suvulle esittelyjuhlaksi, mutta nimiäiset on vähän tiiviimpi ilmaisu. Ja minun käsittääkseni ei ole pelkästään kristillinen perinne juhlia ihmisen elontaipaleen eri merkkipaaluja, esimerkiksi syntymää ja uutta perheenjäsentä.

        Olemme alustavasti suunnitelleet, että lapsen nimi julkaistaisiin onnenpyöräpelin avulla. Harvemmin ristiäisissä tällainen tulisi kuuloonkaan, rituaalit ovat sen verran ahtaat (eli se pappi julkistaa).

        Mitään ulkopuolista puhujaa en halua sukujuhlaan. Ajatuskin on vähän pöllö. Vaan mietin ennemminkin ideoita siihen, ketä omasta piiristä voisi pyytää puhumaan juhlassa muutaman sanan.

        Kesäisen ajankohtansa takia olemme ajatelleet grillijuhlatyyppistä kokonaisuutta. Kakkukahvit joo mukaan, (eihän siinä olisi juhlan tuntua muuten) muttei niin kuivan virallisesti niitäkään.

        Niin, juhlavaate o lapselle tarkoitus hankkia, jokin erityinen vaate ihan tätä tarkoitusta varten, mutta ei tietenkään kastemekkoa tai vastaavaa. Äiti jo kysyi voisimmeko perheen vanhaa kastemekkoa käyttää, mutta kieltäydyin. Ei meillä kasteta. Vaan saa nähdä löytyykö lastenvaatekaupoista mitään kyllin juhlavaa. Toivottavasti.

        Ainoa selkeästi uskonnollisperäinen juttu on juuri tämä kummiasia, enkä edes kummeiksi heitä haluaisi kutsua (mukakummeina nyt). Käyttäisin toki jotakin osuvampaa ilmaisua näistä erityisesti lastamme varten nimetyistä ihmisistä, joiden toivomme olevan auttamassa johdattamaan juuri häntä maailman pariin. Ja mahdollisesti saatamme yhdistää mukakummien "hommaan" myös eri uskonnoista lapselle puhumisen, sillä eihän uskonnot tästä maailmasta poistu, vaikkei meillä mitään tunnustettaisikaan. Tosin tämä hioutunee, kun pääsemme paremmin keskustelemaan kummeiksi lupautuneiden kanssa. Mutta tosiaan parempaa ilmaisua en ole keksinyt. Saa ehdottaa.

        Oikeastaan en siis menisi sanomaan, että meillä apinoidaan nii kamalan kovasti uskonnollisia rituaaleja. Sitäpaitsi haluaisin nimiäisiin vielä jotain uusia kauniita rituaaleja, joita ei siis tietenkään ristiäisissä tavallisesti tehdä. Ja tämä oikeastaan oli pääasiallinen syyni tämän ketjun aloittamiseen, vaikka on kyllä kiva kuulla näistä muistakin ihmisten ratkaisemista käytännön jutuista. Apinointia tai ei.

        Vapaus toteuttaa nimenanto omalla tavalla on hieno asia. Ilmeisesti moni elämänarvonne on kohdallaan ilman kirkoinstituutiotakin, jossa muuten alkaa outoudet ja perversiot yms. vallata alaa, eli kirkkoon kuulumattomana olen ylpeä siitä, etten tuohon vouhotukseen sekaannu.
        Jos puheen pitää jompikumpi vanhemmista ja kummeista, olisi se mielestäni hienoa; se tuo läheisyyttä ja herkkyyttä tilanteeseen, kun joku pariskunna tuntava ottaa omakohtaisesti kantaa lapsensa syntymän tuottamista tunteista ja ajatuksista jne.
        Nimenantojuhla on minusta hieno perinne kuuluu sitten kirkkoon tahi ei.
        Onnea juhliinne!


      • tosi koomista!

        Aikamoista komiikkaa on sekin, että esim. JOULU on syvästi pakanallinen juhla pakanallisine rituaaleineen, mutta silti piti kirkon mennä tälläämään siihen Jeesuksensa syntymäpäivä, vaikka jätkä itseasiassa syntyi käsittääkseni keväämmällä ...

        ... että kyllä sitä kirkonkin puolella osataan.


      • nimenomaan!
        tosi koomista! kirjoitti:

        Aikamoista komiikkaa on sekin, että esim. JOULU on syvästi pakanallinen juhla pakanallisine rituaaleineen, mutta silti piti kirkon mennä tälläämään siihen Jeesuksensa syntymäpäivä, vaikka jätkä itseasiassa syntyi käsittääkseni keväämmällä ...

        ... että kyllä sitä kirkonkin puolella osataan.

        Jos oletetaan, että Jeesus oli olemassa, niin todennäköisesti hän tosiaan syntyi jolloinkin muulloin kuin just jouluna, myös syksyä on ehdotettu. Mutta joulunaika, vuoden taittumisen aika, on ollut useiden muinaisten jumalhahmojen syntymäpäivä.

        Viisas valloittaja on aina ominut paikalliset tavat sen sijaan, että olisi pakottanut alkuperäisväestön omiin tapoihinsa. Sillä tavalla alkuperäisväestön ei tarvitse vastustaa pakkosyötettyjä uusia tapoja, vaan aikaa myöten omaksua vain uusi sisältö vanhoille tavoille, sillä merkitykset unohtuvat herkemmin kuin se, että "näin on aina tehty". Siten toimi myös kristinusko erinäisten hallitsijoiden myötävaikutuksella historian kuluessa. Tunnetuin lopputuloksin. Ja niin perusteellisin lopputuloksin, että yhä jotkut pitävät "kynsinhampain" kiinni joulun kristillisestä merkityksestä tuomiten ne, jotka haluavat "omia" heidän juhlansa.


      • 34787487893789

        En ole koskaan tavannut älykästä uskovaista ja tämä äitee 4:n kommentti taas vahvisti asian - heitä ei ole.


    • matte

      En haluaisi kastetta lapselleni. Itse en kuulu enää kirkkoon ja en pidä kristillistä kasvatusa mitenkään haviteltavana asiana, joten en haluaisi mitään jeesusfriikkiä puhumaan höpöjä lapseni nimenantoon. Sukulaiset taas odottavat, että lapsi kastetaan, tottakai! Mitään kornia nimenantojuhlaa en haluaisi. Kaikki puheet ynnä muut tuntuvat vähän teennäisiltä. Lätkäistään vaan nimi lapselle ja sillä sopuli. Voidaan vaikka kutsua sukulaisia kylään katsomaan vauvaa ja tarjoaan vähän ryppiä ja ruokaa. Saavat sitten vaikka nähä maistaatin todistuksen nimestä tms.

    • Mursu

      Vietimme nimiäisiä joulun alla ja kaunis tilaisuus siitä tuli. Tässä lyhyt selostus mitä juhlassa tapahtui.

      Paikalle oli kutsuttu vajaa 30 vierasta, ne tärkeimmät ja lähimmät ihmiset isälle ja äidille. Juhla pidettiin siis kotonamme. Kun kaikki vieraat olivat saapuneet, keräännyimme olohuoneeseen kuka minnekin parhaiten mahtui.

      Juhlakalu oli puettuna perinteiseen kastemekkoon, ei siksi, että halusimme kuvastaa sillä jotain viattomuutta tai mitä se sitten kirkollisessa mielessä tarkoittaakin, vaan siksi, että sama puku on ollut äidillä päällään. Samaa pukua oli käyttänyt myös äidin serkut ja veli ja serkkujen lapset, sekä sisko ja veli. Puku oli vaan must-juttu.

      Lapselle oli valittuna "kummit" ja haluamme heitä kummeiksi kutsua, vaikka nyt joku närkästyisikin. Sylikumminsa sylissä lapsi kuunteli puhetta.

      Ensin puheen piti isän hyvä ystävä, lausui runonkin. Sitten puhui isä, lausui myös itse kirjoittamansa runon. (tykkäämme kovasti runoista) Sitten hän kertoi nimen ja nimistä sen, miten olivat valitut ja mistä tulevat, kun oli perinnenimiä toisena ja kolmantena.

      Olimme tehneet kummeille todistukset, jotka äiti jakoi seuraavaksi. Jokaiselle kummille oli keksitty oma kumminimike ja -tehtävä. (esim kummisaapas, jonka tehtävä on suojata pikkuista elämän loskaisillakin teillä). Kummisaapas-kummi sai myös muistoksi pikkuruisen kumisaappaan.

      Sitten syötiin kakkua ja juotiin kahvia ja seurusteltiin vapaasti. Niin ja tietysti vieraat kilpaa pitivät päivänsankaria sylissä.

      • Joo tämmöset meillekin =) Mekko (joka teetetään ihan tätä tulevaa varten), puheen on luvannut pitää isäni, musiikkia (kenties joku laulaa, yhteislaulua tai cd:ltä...), kummitodistukset ja tuo teidän idea kumminimikkeistä oli IHANA!, maljat vauvalle ja kakkua ym. En ole itse koskaan ollut ko. juhlassa ja itse järjestämässä semmoisia, ja hiukan jo jännittikin... Mutta KIITOS ideoistasi Mursu!!!


    • äiti -76

      Vietimme muutama kuukausi sitten tytön nimiäiset. Vietettiin kotona, ihmisiä paikalla n. 15 henkeä. Puhuja ja kaikki todistukset (kummeille ja isovanhemmille) tilattiin

      http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml

      tuolta ja tilaisuus oli todella onnistunut ja kaunis! Itse olen ateisti. Mieskään ei kuulu kirkkoon, mutta eronnut lähinnä taloudellisista syistä. Tytön juhlan suhteen oli asia hänelle aivan sama, kunhan hänen tarvitse liittyä kirkkoon ja joku juhla järjestetään. Asia oli sillä selvä :) Itse arvostan perinteitä joten tilaisuuden yleismuoto ja tyyli oli minulle heti selvä, juhlavan perinteikkäät ristiäisten tyyliset, mutta ilman pappia, jeesus/syntijuttuja saati mitään ahdistavia veisuja tai rukoiluja.

      Tein kutsut itse väriprintterillä jossa mm. yksi vauvan kuva. Siviilikummeja oli kolme. Omalta äidiltäni löytyivät minun kastemaljani ja pienehkö valkea pöytäliina, joita molempia käytetty kerran aikaisemmin vuonna -76 :)

      Vieraat kutsuttiin puoli tuntia ennen seremonian alkua jotta ehtivät tutustua, isä tarjoili tulijoille kuohuvat tervetuliaismaljat. Itse olin alun makuuhuoneessa "piilossa" vauvan kanssa, tarkoituksella. Tytön asuna oli vaatekaupasta hankittu uusi kevyt ja upea hohtavan valkea nimiäismekko (löytyy kaupasta tietty kastemekko nimellä).

      Isä ilmoitti että aloitetaan ja laittoi upeaa klassista musiikkia cd:ltä, hetken kuluttua kävelin musiikin soidessa vauvan kanssa olohuoneeseen vieraiden eteen nimiäispöydän ääreen, jonka vieressä isä, puhuja ja kummit, isä hiljensi musiikin pois.

      Puheen nimenjulkistamisen tullessa lausui isä nimen ja asetti lausuessaan tytön päähän kukkakaupasta pöytäkimpun kanssa sävysävyyn tilatun seppeleen. Kummilupauksessa kummit sytyttivät pöydän kynttilöistä kelluvat kynttilät jonka kukin asettivat nimiäismaljan veteen kellumaan. Lopuksi lausuin itse pienen runon tytölle.

      Lopuksi todistusten allekirjoitus, mahdottomasti valokuvausta ja kahville.

      Puhuja kävi suunnittelukäynnillä ennen tilaisuutta ja puheensa saimme luettavaksemme ja hyväksyttäväksi sähköpostilla. Oli tosi kiva ja henkilökohtainen.

      Tilaisuus oli kertakaikkiaan onnistunut ja kaunis, en itse olisi voinut parempaa toivoa. Tippa tuli silmään niin omalle äidilleni, minulle kuin yhtenä kummina olleelle parhaalle ystävälleni.

    • God of Thunder

      "nimiäisvaate? (ei siis kastemekko, mutta jokin muu, millainen? Mistä saa juhlavaa vauvalle?....)
      - puheet? (kuka pitää puheen? )
      - Nimen julkistaminen?
      - sukujen esittely toisilleen?
      - kummit ja kummien tehtävä? (tässä tapauksessa mukakummit)
      - muuta?"

      Voit käyttää ihan kastemekkoa, itse käytettiin sitä.

      Edellä mainittiin pro-seremoniat:
      http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml
      Sieltä puhuja ja kummitodistukset. Puheen voitte suunnitella yhdessä puhujan kanssa ja voitte ottaa esille esimerkiksi syitä miksi päädyitte siihen nimeen jne. Kaavat ym. voitte sopia Pro-Seremonian henkilöiden kanssa. Kummien tehtävä voitte ihan itse miettiä. Ei se kristillisessäkään tarkoita loppupeleissä yhtään mitään suurimmassa osassa perheissä. Kummi voi olla lapselle tuki ja turva.

      Nimiäisistä saa helposti juhlavamman tilanteen kuin kirkollisesta kasteesta jos niin haluaa. Kiinnittäkää huomiota paikkaan missä pidätte sen. Ottakaa hieno tila. Vieraille voi vihjailla juhlavasta pukeutumisesta. Ei ole oiken että kirkkoon mennään ykköset päällä ja nimiäisiin tullaan kuin raksalle. Mutta tämä toki mielenne mukaan. Nimiäiset ovat ilon juhla ilman uskonnollista paatosta joka pilaa tapetit ja tunnelman. Kastettaessa lapsi ei virallisesti saa edes nimeä, vaan se menee vasta väestörekisterin kautta.

      "Lainattu nimilaesta:

      "6 a LUKU (8.2.1991/253)
      Etunimi
      32 a § (21.8.1998/617)
      Etunimen ilmoittaminen ja ottaminen

      Lapselle on syntymän jälkeen annettava etunimi. Etunimiä saa antaa enintään kolme. Annetut etunimet on ilmoitettava väestötietojärjestelmään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen etunimi ilmoitetaan sille maistraatille, jonka toimialueella lapsella on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Ilmoituksen voi tehdä myös sille evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jonka jäsen lapsi on. Seurakunnan on selvitettävä nimen lainmukaisuus ja toimitettava tieto nimestä viipymättä väestötietojärjestelmään rekisteröitäväksi."

      • .

        enää yli NELJÄN VUODEN jälkeen ole akuutissa neuvon tarpeessa;))))))


      • Veepeepee
        . kirjoitti:

        enää yli NELJÄN VUODEN jälkeen ole akuutissa neuvon tarpeessa;))))))

        ehkä joku muu on. Nimiäiset lisääntyvät vuosi vuodelta ja pian esimerkiksi Helsingissä on alueita, joissa seurakuntiin kuuluu alle 50 prosenttia ihmisistä. Mm. Paavalin seurakuntaan kuuluu tätä nykyä noin 56 prosenttia alueella asuvista.

        Nimiäisistä voi saada niin halutessaan arvokkaat juhlat, jotka hakkaavat kirkolliset rituaalit 6-0.


    • hyttt

      mitäs ideaa on juhlia lapsen nimeä? Pistäkää ihan vaan paperi väestörekisteriin ja that's it.

      • Humanistisest

        Kuule hyttt, kaikki mahdolliset ja mahdottomat syyt kannattaa käyttää pienten tai suurempienkin juhlien järjestämiseen. Arkea kuitenkin piisaa... Pienen ihmisen tulo maailman prsoonaksi nimellään on mahdollinen ja suusri asia:-)


    • Htpkstr

      Voitte järjestää ihan minkälaiset juhlat hyvänsä tai jättää järjestämättä. Mitäpä sillä on väliä. Nimen voi ilmoittaa maistraattiin ja se on sillä selvä. Minun mielestäni kysymyksesi ovat naiveja ja mauttomia. Sukulaiset esitellään toisilleen jo häissä eikä vasta ristiäisissä/ nimijuhlissa.

      • .......

        "Sukulaiset esitellään toisilleen jo häissä....." ????
        Nykyisin monikaan lapsen saavista pariskunnista ei ole naimissa.


    • kettemo

      Jatketaan ihmeessä hyvää ketjua, ettei kaikkia ideoita tarvitse aina uudelleen kirjoittaa, eikös? :)

      Jos aihe on mielestäsi turha etkä ymmärrä joidenkin tarvetta tälle ketjulle, jätä mielummin kommentoimatta. Kaikilla esimerkiksi ei ole häitä takana, joten juhla voi tosiaankin olla ihan vaikka sen vuoksi ajankohtainen, jotta saadaan lapsen sukua sekä isän että äidin puolelta paikalle toisiaan tapaamaan... Ja miksei uutta tulokasta saisi jollain tavalla juhlistaa, jos siltä tuntuu?

      Itse ajattelin, että lapsemme saa haltiakummeja, joista puolet valitsee äiti ja puolet isä ja molemmat esittelevät valitsemansa, esim "Hänen vahvaluonteisuudensa toivon tuovan lapselle vahvuutta elämässä" tai "Hänen taiteellisuutensa rikastuttakoon lapsemme luovuuden" jne korostaen sitä, että haltiakummit eivät ole "lahja-automaatteja" materialistisessa merkityksessä, vaan tuovat toivottavasti jotain aineetonta hyvää lapsen elämään. Joku puhe olisi myös kiva joltain tutulta/sukulaiselta. Nimi voitaisiin jopa ilmoittaa jo kutsukortissa, kun jotenkin seremoniallinen ta-ta-daa nimenanto tuntuu hieman teennäiseltä. Nimiäiset juhlan nimenä mielestäni muistuttaa myös liikaa ristiäisiä, mutta saa kelvata jos ei parempaa keksitä :D

      Hopeariipus lapselle syntymäajalla ja nimellä varustettuna nimenomaan vanhempien hankkimana oli mielestäni kiva idea!

    • järki päähän pliis

      Mitä sitä juhlimaan????????? Mitäs juhlittavaa lapsen nimessä on????? Paperit vaan väestörekisteriin ja siinä on lapsella virallinen nimi. Niin meillä kotona tehtiin. Ja vanhemma ATEISTEJA. Kermoja ei voi aina ottaa päältä. ja muutenkin miksi lapsen kastaminenkaan pitäisi olla joku helvetillinen suku/hysteria/kulutusjuhla painettuine lautasliinoineen ja muine krääsineen?????

    • TUota...

      Ehkä sitä nimeä ei varsinaisesti juhlita, vaan nimenantotilaisuus on samalla hyvä "tekosyy" kerätä sukulaisi yhteen paikkaan?
      Juhlia vaikka uuden perheenjäsenen syntymää?
      Kyllähän kasteessakin sitten riittää se että pappi muutaman sanan höpisee, ja sitten heittää vettä lapsen päähän.
      Eihän se kahvittelu jne mitenkään liity uskoon, tai on pelkästään uskovaisten juhla?

      Outoja ihmisi löytyy kyllä...
      Ateistit sitten ei saa juhlia perheeänlisäystään koska eivät usko jumalaan.. siisssus...

    • ;;,,,,,,,,,;

      Tottakai ateistit voivat juhlia nimiäisiä, mutta kummit eivät mielestäni kuulu "kuvioon", eli jos ei halua uskonnollisia rituaaleja, niin kummien valitseminen on mielestäni irvokasta, koska kummien tehtävähän on nimenomaan kasvattaa ja opastaa lasta uskon asioissa. Miksi ateistit edes haluavat ottaa noin kristillisen perinteen mukaan? Syy taitaa olla raha. Mitä enemmän "kummeja", sen enemmän lahjoja lapselle, tulevaisuudessakin. Voi herranpieksut...

      • Tai sitten ei...

        Moniko "kristillinen" kummi vie lapsen kirkkoon, kertoo Jeesuksesta ja Jumalasta ym...?
        Enenmmän se on minusta irvokasta, että ollaan niin kristittyjä ja perinteiden ja tapojen takia kastetaan lapsi, ja kukaan koko perheessä tai kummeista ei käy edes kirkossa muuta kuin pakollisissa häissä, hautajaisissa ja ristjäisissä...
        Mutta joo, kristitythän eivät ole rahan perään...

        Kummius mielestäni on se, että on vanhempien ohella toinen (tai pari) tärkeä ihminen lapsen elämässä, pitämässä huolta ja välittämässä, ei tarkoita lahoja ja lastenhoitoa, vaan sitä että on turvallinen aikuinen lapsen elämässä.


      • Humanistisest

        Kummiuden yleinen idea ei ole kirkon. Mentoroinnin idea on jo antiikin Kreikasta, Odysseus pyysi Menthoria pikkuisen neuvomaan poiskaansa, jonka oli synnyttänyt Penelope. Pyyntö olikin hyvä, sillä Odysseuksen ratket sattuivat venähtämään... On siis ihan yleisinhimillinen idea, että lapsella on vanhempiensa lisäksi joku tai jotkut muut aikuiset, jotka tukevat lapsen kasvatusta. Asia ei ole kirkon keksintö eikä kirkon omaisuutta. "Siviilikummi"-termi on toistaiseksi ihan hyvä, kunnes keksitään joku muu. ehdotuksia. Siviilikummi on uskonnoton kummi. On olemassa myös uskonnottomia valoja. Pro-Seremonioilla on nimiäisjuhlaan ja muuteenkin tarjolla kivoja sivilikummin todistuksia.


    • uskonnoton kummi

      Täysin samaa mieltä edellisen kanssa! Kummi terminä on lanseerattu evlut kirkolta. Kiitos siitä. Jo kauan ennen kuin uskonnotomia on pyydetty kummeiksi, on myös kirkollisten kummien käytännön merkitys muuttunut uskonnottomaan suuntaan, eli juuri siihen, että on joku aikuinen (muu kuin oma vanhempi) joka on läheinen läpi elämän.

    • ;;,,,,,,,,,,;

      Suora lainaus ev. lut. srk:n nettisivulta: "Kummin tehtävä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa". Eikö tuota kummi-sanaa voisi vaihtaa johonkin muuhun sanaan, jos ei kerran halua mitään kristillisiä rituaaleja?

      • Voisi...

        mutta sitten pitäisi ottaa käyttöön sellaista sanaa jota käytetään myös kirkkoon kuuluvitsa kummeista joilla ei ole aikomustakaan tukea lasta kristillisessä kasvatuksessa, ja mitä sitten kun vanhemmatkaan ei ole siitä kristillisestä kasvatuksesta kiinnostuneita?
        Koko kaste ja kummius on muutenkin pelkkä perinne vailla merkitystä useimmille.

        kaste kirkossa ja kummius sitten vain niille jotka ovat oikeasti uskovaisi ja haluavat että jeesuksella ja Jumalalla on tärkeä osa lapsen elämässä.
        Vaikkapa samanlainen vihko kuin rippileirille mennessä?
        Jos voi näyttää että on käynyt säännöllisesti kirkossa, (muuta kuin häät, hautajaiset ja kasteet) on oikeutettu käyttämään kumminimikettä ja kastamaan lapsen kirkossa?


      • sanoittaja...

        Voisi toki, mutta yleensä teennäisesti keksityt sanat eivät jää käyttöön. Aikanaan asia tulee muuttumaan, jos ihmiset tuntevat tarvetta kutsua kirkkoon kuulumattomia kummeja muuten kuin kummi-sanalla, mutta sellainen muutos vie aikaa. Toisaalta, miksi sanaa pitäisi vaihtaa. Ei kummi-sana ole kirkon yksinoikeus, vaikka onkin nimenomaan kirkollisessa yhteydessä perinteisesti käytetty.


    • 3+13

      syntymäjuhlat on meilläkin edessä eli varsinainen juhlan aihe on mielestämme itse syntymä ja suvulle esittely, ei nimen anto. itse olen "uskova" mutta uskoni on lähinnä buddhalaisuutta, isä on ateisti. kirkkoon emme kuulu kumpikaan. kummeja (kaksoset) emme meinaa valita, mielestämme ei voi olla jostakin nimikkeestä kiinni onko lapsen elämässä useampia rakastavia aikuisia. juhlat kuitenkin haluamme järjestää, koska haluamme esitellä uudet perheenjäsenet suvulle sekä omat sukumme toisilleen, koska naimisissa emme ole, emmekä meinaa mennä. tilaisuus tulee olemaan varsin vapaamuotoinen, ainoastaan kynttilöiden sytytys nimiä kerrottaessa juhlistamassa asiaa.

    • päiviL

      Kummi ei ole edes ev lut kirkossa millään tavalla virallinen asema. Kummitodistuksen saanutta se ei sido yhtään sen enempää kuin nimiäisissä ilman pappia nimetty kummi.
      Toiset seurakunnat eivät edes tarkista kuuluuko kummi kirkkoon vai ei. Että näin virallista.
      Ev lut tai ei, uskoisin että useimmat kummeista ovat vain lapsen ja vanhempien läheisiä, uskottuja joille esim vauvan/lapsensa haluaisi joutuvan jos vanhemmille tapahtuu jotain.

      Hienoja ideoita tredissä nimiäisistä. Meillä laskettu aika viikon päästä, itse kuulun vielä kirkkoon, puoliso ei. Ja myös nimiäiset mielessä. Sen verran yhdentekevä meille koko uskonto, että pohdimme jopa että pitäisikö kastejuhla pitää ihan sen takia että isovanhemmille nimiäisjuhla saattaa olla järkytys. Kuten joku tuossa aiemmin sanoi, se ei sodi niinkään meidän vakaumusta vastaan koska tässä asiassa meillä ei vakaumusta ole.
      Joulupukki meille kyllä tulee aikanaan käymään. Ei sekään vakaumus ole. :)

    • jk

      vai nin

    • Ämmä

      Hih ;) olipas hauskaa eksyä tähän keskusteluun, joka on aloitettu jo vuosia sitten. Toisekseen aloittaja kysyy pelkästään vinkkejä juhlaan mutta niitä on vain muutamassa hurjassa vastauksessa. Täytyy sanoa että on kummallista ettei osata pitäytyä erossa keskusteluistatai antaa pyydettyjä vinkkejä vaan tilalle tulee kaikkea muuta diipadaapaa....
      -m-

    • -mukavat nimiäiset-

      Hei, meillä vietettiin juuri nimiäisiä kotona ja kaikki tykkäsivät lopulta tilaisuudesta vaikka ihmetystä tuntui olevan kun nimiäisistä ilmoitin.. Juhlat olivat ihan lähimmäisten kanssa, isovanhemmat kummit ja porukkaa oli tusinan verran. Aluksi oli yleistä jutustelua ja kun kaikki vieraat olivat saapuneet kerroin lapsen koko nimen. Kummitodistukset (tilasin pro-seremonialta) jaettiin ja yksi kummeista luki todistuksen ääneen. Sen jälkeen nimenantotodistus joka jää lapselle muistoksi kierti vieraiden kesken ja kaikki kirjoittivat nimensä siihen. Toinen mummo kohteliaasti kysyi haittaako jos lapsi siunataan ja kaikille kävi..mummo siis luki tekstin ja kaikki pitivät kättä lapsen pään päällä. Sen jälkeen isämeidän rukous ja "uskonnollinen" puoli oli siinä. Tunnelmaa laukaisi valokuvista ja musiikista tehty esitys joka pyöri läppärillä. Siinä oli kuvia aluksi laitokselta ja taustamusiikkina soi "pieni tytön tylleröinen", seuraava kappale oli "maailmassa monta ihemeellistä asiaa" ja viimeisenä kappaleena "meidän isi synnyttää" ja se laukaisi hieman hartaan tunnelman. Tilasin "sankarista" jääkaappimagneetin ja jokainen vieras sai sen mukaansa muistoksi. Kaikki halukkaat saivat kirjoittaa elämänohjeita ja ohjeet säilytetään "nimiäiskansiossa" muistona. Kahvittelua ja yleistä seurustelua loppuaika.. Juhlista jäi positiivinen ja mukava tunnelma.

    • ei kaavoja

      Itse ajattelin pitää kutsut ilman erityisiä kaavoja/rituaaleja. Nimenkin aion paljastaa heti kun olemme sen päättäneet. Tärkein funktio kutsuilla olisi se, että yhdessä voitaisiin vielä juhlistaa uutta tulokasta sekä samalla ihmiset pääsisivät näkemään vauvan.

    • Kesän aika

      Jeesus sanoi: Antakaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä.
      Ajatelkaa tätä ja antakaa lapsellenne mahdollisuus kirkolliseen kasteeseen.
      Nuori varusmies kirjoitti lehdessä, että hän on surrut sitä kun häntä ei ole lapsena kastettu. Hän meni rippikouluun ja kasteelle armeijassa.
      Häntä vaivaa kuitenkin edelleen vanhempiensa käytös.

      • Kaunis asia

        Asiallinen varusmies, mutta asiattomia olivat hänen vanhempansa hyvin itsekkäitä.
        Olen kokenut itse saman tilanteen. Olen nuori nainen.
        Nyt olen kastettu ja rippikoulun käynyt.
        Olen kysynyt vanhemmiltani miksi he sen tekivät aikoinaan, etteivät he lastansa kasteelle vieneet. Vastaus oli vaan etteivät osaa sanoa, oli kuulemma vaan uusi ajan virtaus. Nyt vanhempana ovat syvästi katuneet tekoaan.
        Eli nytkin on ajan uusi virtaus mutta taitaapa olla virtaus huonoon suuntaan.
        Oma vauvamme kastettiin helluntaina kristillisesti.


      • Ei uskovainen
        Kaunis asia kirjoitti:

        Asiallinen varusmies, mutta asiattomia olivat hänen vanhempansa hyvin itsekkäitä.
        Olen kokenut itse saman tilanteen. Olen nuori nainen.
        Nyt olen kastettu ja rippikoulun käynyt.
        Olen kysynyt vanhemmiltani miksi he sen tekivät aikoinaan, etteivät he lastansa kasteelle vieneet. Vastaus oli vaan etteivät osaa sanoa, oli kuulemma vaan uusi ajan virtaus. Nyt vanhempana ovat syvästi katuneet tekoaan.
        Eli nytkin on ajan uusi virtaus mutta taitaapa olla virtaus huonoon suuntaan.
        Oma vauvamme kastettiin helluntaina kristillisesti.

        Minua ei ole kastettu enkä ole käynyt rippikoulua. Vanhemmat eivät kuuluneet kirkkoon eikä minuakaan siis liitetty seurakuntaan. Kotona kyllä sanottiin, että mikäli haluan käydä rippikoulun ja liittyä kirkkoon, niin heille se on ok. Mutta en halunnut silloin enkä halua vieläkään. En ole nähnyt asiassa mitään ihmeellistä. Jos ei olla uskossa, niin miksi pitäisi liittää lapsi seurakuntaan kirkollisin menoin? Jokaisella saa olla vakaumuksensa, on se sitten uskonnollinen tai ei-uskonnollinen. Omia lapsia minulla ei ainakaan toistaiseksi ole, mutta jos lapsia tulee, heitä ei kasteta - nimiäiset voisin hyvin kuvitella heille järjestäväni. Vanhemmat toimivat vakaumuksensa mukaan ja se heille suotakoon. Jokainen lapsi voi varuttuaan liittyä seurakuntaan ja käydä kasteella tai vastaavasti myös erota kirkosta, jos haluaa. Eiköhän liikennettä ole kumpaankin suuntaan. Onhan maailmassa monia erilaisia uskontojakin omine perinteineen ja rituaaleineen, joten miksi myös ateisitit eivät saisi juhlistaa halutessaan elämän ns. kohokohtia?


    • smndölfkv

      Ystäväni käyttää itsestään leikkisästi nimitystä pakanakummi :)

    • TomHill
    • nuoki

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      85
      2287
    2. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      18
      2257
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      18
      1700
    4. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      104
      1458
    5. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      92
      1416
    6. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      163
      1248
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      257
      1042
    8. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      63
      943
    9. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      78
      909
    10. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      174
      893
    Aihe