Kirjoitan :) Aina haukutaan sitä, miten rekat tappaa ja tekee sitä ja tätä, ja on tien tukkona ja vaikka missä.
Jospas esittäis ihan erilaisen naisnäkökulman asiaan.
Rekassa on sitä jotain. Viis minä niistä kuskeista, mutta kun vastaan tulee iso vähän erikoisemman näköinen tai muuten vaan tyylikäs yhdistelmä, niin silmä lepää siinä. Vilkaisen vielä sivupeilistä, kun se häviää mutkan taakse.
Moottorin jyrinä hyväilee korvia ja sisintä. Tuntuu ties missä asti. Saatika sitten kun pääsee kyytiin, nautinto katsella maisemia ja pikkuautojen kohellusta korkealta toisten yläpuolelta. Näkee asiat ihan eri kulmassa, kuin pienten räppänöiden ratissa. Moottori hyrisee alla ja 60 tonnia tulee nätisti mukana.
Kutsun heitä isoveljiksi, oma pikkuiseni on se pikkuveli, dieseli toki kuten isompansakin. Nämä rekat tuovat lohtua päiviin, kun odottelen omaani kotiin. Tuntuu kuin ne toisivat terveiset kaukaa.
Tästä voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta idea varmaan tuli selväksi.
Jopas tuli pehmoista juttua, mutta välillä näinkin näiden raskaiden juttujen keskellä.
Jospas esittäis ihan erilaisen naisnäkökulman asiaan.
Rekassa on sitä jotain. Viis minä niistä kuskeista, mutta kun vastaan tulee iso vähän erikoisemman näköinen tai muuten vaan tyylikäs yhdistelmä, niin silmä lepää siinä. Vilkaisen vielä sivupeilistä, kun se häviää mutkan taakse.
Moottorin jyrinä hyväilee korvia ja sisintä. Tuntuu ties missä asti. Saatika sitten kun pääsee kyytiin, nautinto katsella maisemia ja pikkuautojen kohellusta korkealta toisten yläpuolelta. Näkee asiat ihan eri kulmassa, kuin pienten räppänöiden ratissa. Moottori hyrisee alla ja 60 tonnia tulee nätisti mukana.
Kutsun heitä isoveljiksi, oma pikkuiseni on se pikkuveli, dieseli toki kuten isompansakin. Nämä rekat tuovat lohtua päiviin, kun odottelen omaani kotiin. Tuntuu kuin ne toisivat terveiset kaukaa.
Tästä voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta idea varmaan tuli selväksi.
Jopas tuli pehmoista juttua, mutta välillä näinkin näiden raskaiden juttujen keskellä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kerrankin täällä saa lukea vähän positiivisempaa tekstiä, kun lähes aina kaikki haukkuu meitä kuljettajia.
Kiitos tästä, se lämmittää meidän kuljettajien mieltä (ainakin omaani)
kummasti lämmittää ;)
Oikein paljon kiitoksia cat70 :)
Minä kuolasin muiden pikkujätkien kanssa 50 –luvun tukkiautoja tuolla Keski-Suomessa. Ne oli pienen sällin mielestä jumalattoman ”räleitä” vehkeitä ja kun oli tuttuja kuskeja kyytiinkin joskus pääsi. No aika kului ja tulin miehen ikään ei minusta pöllikuskia tullut, mutta ajoin toki kuorma-autokortin ja myöhemmin yhdistelmä lisukkeen. Olen toki nuorempana hommaa kokeillut, mutta työni on ollut jo elektroniikassa vuosia.
Poikani kävi aluksi ammattikoulut metalliteollisuutteen, mutta homma ei kiinnostanut, eikä levoton luonne sopinut elektroniikka-asentajaksi. Nuorimies päätti mennä Kouvolaan ammattikursseille ja ajoi yhdistelmäkortin ja suoritti tarvittavat muut kurssit. Sällistä tuli hyvä nuorikuski, joka tykkää hommasta ja on tunnollinen ammattimies. Meitä yhdistää tämä lapsuuteni innostus suuriin autoihin ja hänen ammattinsa. Alan ongelmista ja tekniikasta haastellaan aina kun tavataan, ovathan suuret veturit ja ajoneuvoyhdistelmät upeita vehkeitä ja juttua riittää alan tiimoilta.
Ken lienee se onnekas jota hän kotiin odottaa...
Komeet ja upeet yössä kohtaa ja vilkulla kupeiltaan vilauttaa.
Sanoinhan että lomasi edellytyksenä on ottaa lääkeet niinkuin sovittiin...
Kun tulet takasin maanantaina niin saat takaisin sen punaisen pakkopaitasi.
Tuli ihan oma lapsuus mieleen ku istuin keittiössä tiskipöydällä ja katsoin ohi kiitäviä rekkoja kolmos tiellä..ja sitä jaksoi tehdä päivästä toiseen. Viikonloput ja välillä viikotkin meni isän kanssa soran ajosa.. kyllä se oli maailman mahtavin juttu kuunnella rollssin (myöh. Cummins)laulantaa ku noustiin montulta ylös.ihan tässä alkaa isomies herkistymään :)....oi niitä aikoja... Yllättäen tänä päivänä ne minunkin pyörät laulaa soraa! ja Cumminsin pauhu lumoaa edelleen.
Kesäinen yötön yö, ilma kuin linnunmaitoa, sivuikkuna vähän raollaan jotta voi tuntea lämpimän pehmeän ilman kasvoilla. Silloin on mukava ajella isolla dieselillä. Soittimesta kun vielä pistää tulemaan jotakin menevää soitantaa, niin avot ei yökään tunnu enään niin pahalta valvoa. Ja matka maittaa. Niin ja yöbaarin likat kruunaa päivän hyvällä kahvilla ja lempeällä hymyllä. YÖSSÄ SISKOT JA VELJET KOHDATAAN!
tulemaan vielä hyvää musiikkia, niin ei päivän pituuskaan tunnu missään, eli siinä 9 aikaan illalla kun alkaa olla jo nälkä ja miettii joko lähtis kotia vai vieläkö ajaa pari kuormaa, kesäkuumalla varsinkin keli paranee iltaa kohti, keli viilenee ja on silti valoista
kun kello hiipii puolilla öin ja ei muutakun nosturiin puoleksi tunniksi..ei pakkanenkaan tunnu miltää.ja sitten kun pääsee oikee kunnon mäkeen niin huomaa kun suora kuutonen antaa vauhtii,on se niin hienoa:)toinen kohokohta kun kun kuormasta on päässy eroon ja pääsee taas mettään nosturiin istuu..
On siinä kesäyössä aina välillä jotain taikaa, jos vaikka ajatellaan jostain kello 23:sta jonnekkin lähemmäs 4.30-5.00, siihen hetkeen kun ensimmäiset tavikset taas alkaa heräillä. On se niin rauhallista ajella, ja miten raikas ja sopivan viileä se ilma on silloin yön tunneilla, varsinkin metässä. Sitten kun ei vielä vitutakkaan, niin ei parempaa hommaa ole olemassakaan kuin puunajo :)
Toinen on sopivan tuuleton, kuulas pakkasyö, mutta kunhan ei ole kuitenkaan liian kova pakkanen :)
Puut ja maa paksun lumivaipan verhoamana, pikku pakkanen, täysikuu ja kello 01:00. Kyl on ilo ajella...
se se on sitä aitoa tunnelmaa 39- pakkasta.ei muuta
kun nosturiin penkille istumaan (jos ei oo koppi nosturi) onko pikkusen kylymä 45 minuttinen.
ja sitte ne letkut pakkasella ei helevetti
ihailen rekkoja ja yhdistelmäajoneuvoja :)
Tienaako rekkakuskina elantonsa vai tekeekö tiukkaa taloudellisesti?
Olisi mukava päästä itsekin alalle joskus. :>