Osaatteko arvioida tai onko teillä muille annettu minkäänlaista "nyrkkisääntöä" nettilähteiden luotettavuuden suhteen?
Voiko netissä esiintyviä artikkeleita lähestyä samalla tavoin kuin esim. sanomalehtiartikkeleita?
Pitääkö nettilähteen sijaita jotenkin ns. virallisella sivulla tai ovatko esim. netin uutisartikkelit yhtä päteviä kuin painetut sanat?
Oletteko käyttäneet töissänne ulkomaalaisia nettilähteitä?
Voiko netissä esiintyviä artikkeleita lähestyä samalla tavoin kuin esim. sanomalehtiartikkeleita?
Pitääkö nettilähteen sijaita jotenkin ns. virallisella sivulla tai ovatko esim. netin uutisartikkelit yhtä päteviä kuin painetut sanat?
Oletteko käyttäneet töissänne ulkomaalaisia nettilähteitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Netissä on tarjolla tietoa laidasta laitaan. Luotettavimmasta päästä siellä on saatavana samat tieteelliset lehdet kuin paperiversioinakin, tosin vain muutaman kuukauden aiemmin julkaistuina. Toisessa laidassa on sitten erilaisten itseoppineiden sivustot, jotka voivat sisältää aivan mitä tahansa pseudotieteen tuloksia.
Sen takia nettilähteet pitää laittaa muita tarkemman lähdekritiikin alaisiksi. Yleinen sääntö on, että tunnettujen yliopistojen, tutkimuslaitosten, tieteellisten kustantamojen sekä hyvämaineisten yritysten sivujen tieto on luotettavinta, pelkästään yhdestä ainoasta tuntemattomasta lähteestä löytyvä tieto taas kaikkein arveluttavinta.
Uutisartikkeleiden käyttö lähteenä riippuu tietysti käyttötarkoituksesta, sillä mitään varmaa uutisten oikeellisuudesta ei kukaan voi antaa. Tietysti jos sama tieto on saatu useasta, toisistaan riippumattomasta lähteestä, voi siihen tietysti luottaa oli lähde sitten painettu tai nettijulkaisu.
Sokeasti ei mihinkään voi luottaa, yleensä virallislähteet voi netissäkin laittaa sellaisenaan. Kaikenlaisiin faktatietoihin ja tilastoihin pitää suhtautua varauksella, mutta ajatukset ja hypoteesit ovat lähteitä siinä missä muutkin. Hyvä keino onkin varmistaa netistä ottamansa tieto vielä jostain muualta.
ns. viralliset sivut on kaikkein luotettavampia, kerran tein esseetä jostain historian henkilöstä ja surffailin sivuja niin siel esiinty kahta eri syntymävuotta tälle äijälle, riippuen sivustosta. että oo tarkkana miltä sivuilta otat..
Itse pidän luotettavimpina sellaisia lähteitä, joiden kirjoittajana esim. on sama henkilö kuin jossakin käyttämässäni painetussa lähteessä. Suht. luetattavia ovat tietysti yliopistojen ja tutkimuslaitosten sivustot. Ja monestihan mm. erialaisia konferenssiesitelmiä, esseitä yms. julkaistaan verkossa yliopistojen sivuilla.
Olen pohdiskellut samaa asiaa, joskin hieman eri näkökulmasta. Nimittäin, luuletteko tai tiedättekö, voiko netissä olevaa esim. kirjan sivukopiota käyttää ensikäden tietona ja voiko lähteeksi laittaa ko. kirjan, tekijän ja sivun mainitsematta nettiyhteyttä hakukonetta, päiväystä yms? Olen tarkistanut asian ja huomannut, että kopiot ovat todellisesta ja alkuperäisestä teoksesta, joten on suuri houkutus käyttää nettilähteitä, varsinkin kun yliopiston kirjastoihin ei ole aina helppo päästä etäisyyksien vuoksi.
Voit laittaa kun tiedät varmuudella, että se on ns. "näköiskopio" alkuperäisestä.
Kopion alkuperän olet varmistanut eli että on alkuperäisestä kirjasta, joten tottakai laitat alkuperäisen kirjan tiedot lähteeksi!
Mikä on luotettava nettisivu?
Kyllä monia nettilähteitä voi käyttää. Uskoisin, että esimerkiksi tunnettujen sanoma- ja aikakauslehtien Internet-sivustot ovat luotettavia lähteitä. Ainakin sähköisissä teksteissä on se etu paperisiin nähden, että virheellistä tai vanhentunutta tietoa voi päivittää helposti. Myös paperisten, painettujen kirjojen sähköversioita voi käyttää, samoin yliopistojen, korkeakoulujen ja tunnettujen asiantuntijoiden tai tutkijoiden sivustoja sekä julkaisuja. Sen sijaan kenen tahansa tuotosta en käyttäisi pohjatekstinä. Opiskelupaikassani on useimmissa tapauksissa kielletty esimerkiksi Wikipedian käyttö lähteenä.
Erityisesti nettiaineiston käytössä teen kuitenkin niin, että tarkistan haluamani tiedon useista, mielellään toisistaan riippumattomista lähteistä. Tietoa voi pitää sitä luotettavampana, mitä useammassa asiantuntevassa lähteessä se on.