Koolla sittenkin väliä?

Lepakoita on n. tuhatta eri lajia ja niitten tutkimisen tuloksista yritetään päätellä erilaisia kehittymisen taustoja.

On todettu, että joissakin lajeissa missä naaraspuolisilla lepakoilla on useita uroksia, on uroksilla isommat testikkelit mutta pienet aivot. Kun taas lajeissa, missä naaraat ovat uskollisia, on uroksilla suuremmat aivot mutta pienemmät testikkelit.

Voisikohan tästä tehdä jonkunlaisen johtopäätöksen: joko villiä rakkauselämää tai sitten enemmän aivokapasiteettia. Molempiin ei energia riitä.

17

1909

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Wautsi!
      Arvaisko kysäistä, mitä ovat ne.....testikkelit?
      ( oisko kirjoitusvirhe? :)))))

      • Mulla on sen verran "hoono soomi", että en tiedä aivan virallista nimitystä. Olisikohan "pesämuna"? Niitä on yleensä kaksi ja niitä säilytetään nahkapussissa, jatkeena on varsi, jolla myös on monta nimeä.


      • MdK-MdK kirjoitti:

        Mulla on sen verran "hoono soomi", että en tiedä aivan virallista nimitystä. Olisikohan "pesämuna"? Niitä on yleensä kaksi ja niitä säilytetään nahkapussissa, jatkeena on varsi, jolla myös on monta nimeä.

        ...ja sapiensilla tämän kaiken on väitetty löytyvän korvien välistä? :)


      • TiaLiinu kirjoitti:

        ...ja sapiensilla tämän kaiken on väitetty löytyvän korvien välistä? :)

        Joillakin on pulloposket ja iso nenä! :))


      • kivekset pussissa
        MdK-MdK kirjoitti:

        Mulla on sen verran "hoono soomi", että en tiedä aivan virallista nimitystä. Olisikohan "pesämuna"? Niitä on yleensä kaksi ja niitä säilytetään nahkapussissa, jatkeena on varsi, jolla myös on monta nimeä.

        ei niitten koko ole ratkaiseva


      • tupajumi ;))
        TiaLiinu kirjoitti:

        ...ja sapiensilla tämän kaiken on väitetty löytyvän korvien välistä? :)

        Hihhii....enpä ole ennen kuullut että testikkelit löytyvät korvien välistää...hih..


      • tupajumi ;)) kirjoitti:

        Hihhii....enpä ole ennen kuullut että testikkelit löytyvät korvien välistää...hih..

        ..onkin vain mielikuvitusta toisessa merkityksessä. :)))


    • Miltä senäyttäisi Mdk-Mdk?

      Tuohon toiseen asiaan - eihän verta riitä jokapaikkaan ;-)

      Sama juttu toisinpäin: Koululaisten piti kirjoittaa aine aiheena "Mikä minusta isona"
      Pikku liisa pontevasti kirjoitteli: "Jos minulle kasvaa isot rinat, minusta tulee näytelijä. Jos kasvaa pienet, minusta tulee opetaja!

      Koolla on väliä!

    • niiden rakkauselämän¨ja anatomian perusteella en uskaltaisi vetää kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä isojen nisäkkäiden maailmaan. Jälkimmäisistä taas ei taida olla riittävästi tutkimustietoa. Minäkään en tunne sellaisia, joiden voisin kuvitella kiinnostuvan empiirisen tutkimuksen tekemisestä.;))

      PS: Kävin muuten syyskuun alussa lepakkotutkijan vetämällä luontoretkellä, ja sain kuulla monia uusia, hämmästyttäviä asioita. En olisi esim. osannut kuvitellakaan, että Suomessa tosiaan elää tuhatkunta erilaista lepakkolajia. Kuvissa näin kaikennäköisiä, -kokoisia ja -tapaisia, toiset vähemmän viehkoja kuin toiset. Lepakoita näytti myös lentelevän melkein kaikkialla luonnossa, kun oli tilaisuus etsiskellä niitä detektorin kanssa kuuntelemalla. Useimmilla lajeilla on oma taajuusalueensa, joten se auttoi tunnistamistakin; varsinkin kun useimmat lentelivät hurjalla vauhdilla - niin kuin lepakot tekevät. (Halvimpienkin kuuntelulaitteiden hinnat ovat valitettavasti kuulemma nelinumeroisia.)
      Muistelin, että meille olisi koulussa opetettu lepakoiden roikkuvan ylösalaisin siksi, että ne voivat pudottautua liitämään. Nyt kuulin niiden pääsevän ihan ongelmitta lentoon tasaiselta alustaltakin.

      Olin iloinen, että olin käyttänyt tilaisuutta hyväkseni ja lähtenyt liikkeelle. Lisämausteeksi luonto tarjoili upean revontulinäytelmän, jotka täällä päin ovat tosi harvinaisia.

      • isoäiti**

        Minäkin innostuin lepakoista sen jälkeen lepakko
        puri minua.
        Purema sinällään oli vaatimaton, vain muutama
        neulan piston näköinen reikä
        kädessäni, mutta sairaalaan oli
        kuitenkin lähdettävä mitä pikimmin saamaan
        rabiesrokote.
        Neljä vahvistusrokotettava oli
        lisäksi otettava neljän viikon aikana.

        Tutkimuksen mukaan lepakot kantavat rabiesta
        sairastumatta itse siihen ja minä olin alueella,
        missä vesikauhua esiintyi.

        Onneksi purija sattui olemaan pieni, punasuinen lepakko
        eikä suuri lentäväkettu (flying fox),
        minkä siipien väli lähes 2m.

        Kysymys ei myöskään ollut vampyyrista, mikä olisi
        antanut jännittävälle jutulle lisäväriä.


      • isoäiti** kirjoitti:

        Minäkin innostuin lepakoista sen jälkeen lepakko
        puri minua.
        Purema sinällään oli vaatimaton, vain muutama
        neulan piston näköinen reikä
        kädessäni, mutta sairaalaan oli
        kuitenkin lähdettävä mitä pikimmin saamaan
        rabiesrokote.
        Neljä vahvistusrokotettava oli
        lisäksi otettava neljän viikon aikana.

        Tutkimuksen mukaan lepakot kantavat rabiesta
        sairastumatta itse siihen ja minä olin alueella,
        missä vesikauhua esiintyi.

        Onneksi purija sattui olemaan pieni, punasuinen lepakko
        eikä suuri lentäväkettu (flying fox),
        minkä siipien väli lähes 2m.

        Kysymys ei myöskään ollut vampyyrista, mikä olisi
        antanut jännittävälle jutulle lisäväriä.

        käydä lääkärissä. ;))


      • ii-li
        isoäiti** kirjoitti:

        Minäkin innostuin lepakoista sen jälkeen lepakko
        puri minua.
        Purema sinällään oli vaatimaton, vain muutama
        neulan piston näköinen reikä
        kädessäni, mutta sairaalaan oli
        kuitenkin lähdettävä mitä pikimmin saamaan
        rabiesrokote.
        Neljä vahvistusrokotettava oli
        lisäksi otettava neljän viikon aikana.

        Tutkimuksen mukaan lepakot kantavat rabiesta
        sairastumatta itse siihen ja minä olin alueella,
        missä vesikauhua esiintyi.

        Onneksi purija sattui olemaan pieni, punasuinen lepakko
        eikä suuri lentäväkettu (flying fox),
        minkä siipien väli lähes 2m.

        Kysymys ei myöskään ollut vampyyrista, mikä olisi
        antanut jännittävälle jutulle lisäväriä.

        ...jouduit lepakon puremaksi?

        Jotenkin lepakot ovat sympaattisia elukoita, mutta olen nähnyt, että niillä on neulanterävät hampaat. Sen vuoksi kuitenkin jonkin verran aristelen niitä.

        Lapsena lepakoita houkuteltiin viuhuttamalla ilmassa pitkää, notkeaa keppiä. Se kyllä vaikutti, lepakot lentelivät lähelle keppiä. Vanhempani kielsivät tekemästä sitä, koska lepakko tosiaan saattaa erehtyä suunnasta äänen vuoksi ja voi loukkaantua törmätessään ilmaa piiskaavan keppiin.


      • isoäiti**
        ii-li kirjoitti:

        ...jouduit lepakon puremaksi?

        Jotenkin lepakot ovat sympaattisia elukoita, mutta olen nähnyt, että niillä on neulanterävät hampaat. Sen vuoksi kuitenkin jonkin verran aristelen niitä.

        Lapsena lepakoita houkuteltiin viuhuttamalla ilmassa pitkää, notkeaa keppiä. Se kyllä vaikutti, lepakot lentelivät lähelle keppiä. Vanhempani kielsivät tekemästä sitä, koska lepakko tosiaan saattaa erehtyä suunnasta äänen vuoksi ja voi loukkaantua törmätessään ilmaa piiskaavan keppiin.

        Halusin ottaa oksan mulperipuusta ja kysessä oli sellainen kurttulehtinen, koristeellinen puu,minkä
        oksat kääntyvät spiraaleiksi.
        Oksat ovat suosittuja asetelmissa juuri kauniitten
        kiemuroittensa takia.

        Poimin oksassa olevan kuivan lehden ja puristin sen rits ja sitten toisen ja se ei ollutkaan
        lehti vaan silkinpehmeä, lämmin otus, mikä pelästyneenä lennähti selkääni.
        Siellä se riippui paidassani, enkä saanut sitä
        irroitetuksi hyppelyistäni huolimatta.
        Riisuin puseron pois ja tuijotin eläimen
        kurttunaamaa pottunenineen ja lohenpunaista
        ammolaan olevaa suuta, mikä oli täynnä pieniä neulamaisia hampaita.
        Lepakon kummallisimmat kasvot, mitä ikinä olen
        nähnyt, syöpyivät muistiini ikiajoiksi.

        Rokotteen tehosta ollaan epävarmoja vaikuttaako se enää ollenkaan jälkikäteen,
        joten odottelin mahdollisia vesikauhun oireita ja varmaan olin lähimmäisteni tiukassa tarkkailussa.
        Merkittävimmät oireet ovat kouristukset, mitkä ilmenevät vettä juodessa, mistä taudin nimikin,
        ja hulluksi tuleminen ja lopuksi kuolema.

        Lepakoiden puremat ovat erittäin harvinaisia ja
        niitä esiintyy yleensä vai lepakkotutkijoiden
        keskuudessa.
        Minäkin jouduin kirjoihin ja kansiin sekä sain
        pientä huomioita tapauksen harvinaisuuden takia.


      • ii-li ek
        isoäiti** kirjoitti:

        Halusin ottaa oksan mulperipuusta ja kysessä oli sellainen kurttulehtinen, koristeellinen puu,minkä
        oksat kääntyvät spiraaleiksi.
        Oksat ovat suosittuja asetelmissa juuri kauniitten
        kiemuroittensa takia.

        Poimin oksassa olevan kuivan lehden ja puristin sen rits ja sitten toisen ja se ei ollutkaan
        lehti vaan silkinpehmeä, lämmin otus, mikä pelästyneenä lennähti selkääni.
        Siellä se riippui paidassani, enkä saanut sitä
        irroitetuksi hyppelyistäni huolimatta.
        Riisuin puseron pois ja tuijotin eläimen
        kurttunaamaa pottunenineen ja lohenpunaista
        ammolaan olevaa suuta, mikä oli täynnä pieniä neulamaisia hampaita.
        Lepakon kummallisimmat kasvot, mitä ikinä olen
        nähnyt, syöpyivät muistiini ikiajoiksi.

        Rokotteen tehosta ollaan epävarmoja vaikuttaako se enää ollenkaan jälkikäteen,
        joten odottelin mahdollisia vesikauhun oireita ja varmaan olin lähimmäisteni tiukassa tarkkailussa.
        Merkittävimmät oireet ovat kouristukset, mitkä ilmenevät vettä juodessa, mistä taudin nimikin,
        ja hulluksi tuleminen ja lopuksi kuolema.

        Lepakoiden puremat ovat erittäin harvinaisia ja
        niitä esiintyy yleensä vai lepakkotutkijoiden
        keskuudessa.
        Minäkin jouduin kirjoihin ja kansiin sekä sain
        pientä huomioita tapauksen harvinaisuuden takia.

        Kävin (40 vuotta sitten) työpaikkani kellarissa. Siellä oli hämärää, ja minulla oli taskulamppu mukanani. Edessäni lattialla oli äskettäin syntynyt rotanpoikanen. Se oli ruma kuin mikäkin, iso litteä nenä. Se ryömi, se ei osaanut edes kävellä. Se vain tuijotti minua suurilla, silmillään. Tömistelin lattiaa, ja poikanen ryömi 20 sentin päähän ja jäi siihen tuijottamaan.

        Minun olisi kai pitänyt tappaa se, mutta en mitenkään raatsinut. Se oli niin liikuttavan näköinen rumilus, mitään ymmärtämätön, viaton luotokappale. - Jaa-a mitä kaikkea vahinkoa sekin elukka sitten ehti tehdä elämänsä aikana.


    • merimona1

      olleen keskikokoa suuremmat aivot.
      Olisikohan suhteellisteorian voinut keksiä joku pieniaivoisempi?:D
      Olen kyllä muistaakseni lukenut että Einsteinin rakkauselämäkin olisi ollut vilkkaan puoleista.
      Hän saattoi sitten erikoisuudessaan ollakin sellainen poikkeus, joka vahvistaa sääntöjä:D

    • tukkusutija

      huhuilujen ja ääntmään mukaa kukkuu käki.

      haetaanko tässä mitä? enpäs salli mitään poies katkistvan.

      • pönttöpää

        En jummarra.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      72
      3103
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      60
      2844
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2395
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      80
      2216
    5. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      60
      2053
    6. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      2016
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1606
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1577
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1420
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      35
      1408
    Aihe