Ilmeisesti humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden virat yms. ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Opetusministeriön KOTA-tietokannasta selviää että 1990 aloilta valmistui 2600 henkilöä.
2004 valmistuneita oli 4400. Sisäänotto oli 2004 5100. 10% ikäluokasta! Jippiaijee! Eli Opetusministeriön mukaan humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tarve on kaksinkertaistunut lamaa edeltävistä vuosista. Samalla on tulossa myös valtionhallinnon tuottavuusohjelma joka karsii rajusti alojen työpaikkoja, tietotekniikan avulla ihmisiä tarvitaan vähemmän. Kuntien määrä putoaa rajusti, virkamäärät sen mukana. Koululaisten ja siten opettajien määrä on tippumassa ikäluokkien supistumisen vuoksi. Toki samalla joidenkin virkojen koulutusvaatimuksia on nostettu, mutta se ei kompensoi rajusti keinotekoisesti kasvatettuja koulutusmääriä.
Paljon puhutaan suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta, mutta näillä aloilla se ei tule näkymään. Suurten ikäluokkien aikoihin 60-70 -luvuilla akateeminen koulutus oli määrällisesti (ja laadullisesti) paljon suppeampaa.
Miksi näin? Humanisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen järjestäminen on halpaa, ja tuottaa yliopistoille hyvin rahaa.
Ps. Hei, en kyseenalaista kummankaan koulutusalan tarvetta sinänsä. Mutta mitä järkeä ylikouluttaa ihmisiä esim. tradenomien ym. töihin mihin molempien koulutusalojen ihmiset monesti sijoittuvat? Akateemista koulutusta tarvitaan vain akateemista ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Suomi tarvitsee humanistista ja yhteiskuntatieteellistä sivistystä, sitä saadaan turvaamalla alan tutkimuksen asema, ei tekemällä perustutkinnoista perseenpyyhkimiseen kelpaavaa tutkintoa.
2004 valmistuneita oli 4400. Sisäänotto oli 2004 5100. 10% ikäluokasta! Jippiaijee! Eli Opetusministeriön mukaan humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tarve on kaksinkertaistunut lamaa edeltävistä vuosista. Samalla on tulossa myös valtionhallinnon tuottavuusohjelma joka karsii rajusti alojen työpaikkoja, tietotekniikan avulla ihmisiä tarvitaan vähemmän. Kuntien määrä putoaa rajusti, virkamäärät sen mukana. Koululaisten ja siten opettajien määrä on tippumassa ikäluokkien supistumisen vuoksi. Toki samalla joidenkin virkojen koulutusvaatimuksia on nostettu, mutta se ei kompensoi rajusti keinotekoisesti kasvatettuja koulutusmääriä.
Paljon puhutaan suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta, mutta näillä aloilla se ei tule näkymään. Suurten ikäluokkien aikoihin 60-70 -luvuilla akateeminen koulutus oli määrällisesti (ja laadullisesti) paljon suppeampaa.
Miksi näin? Humanisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen järjestäminen on halpaa, ja tuottaa yliopistoille hyvin rahaa.
Ps. Hei, en kyseenalaista kummankaan koulutusalan tarvetta sinänsä. Mutta mitä järkeä ylikouluttaa ihmisiä esim. tradenomien ym. töihin mihin molempien koulutusalojen ihmiset monesti sijoittuvat? Akateemista koulutusta tarvitaan vain akateemista ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Suomi tarvitsee humanistista ja yhteiskuntatieteellistä sivistystä, sitä saadaan turvaamalla alan tutkimuksen asema, ei tekemällä perustutkinnoista perseenpyyhkimiseen kelpaavaa tutkintoa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
MArkkinavoimien hallitessa maatamme tämä on lopputulos. Varmaan jokainen humanisti ja yhteiskuntatieteilijä kokee olevansa todella tärkeä tälle yhteiskunnalle, mutta tutkinnon suorittamisen jälkeen totuus paljastuu. Onhan se todella hienoa opiskella sosiaalitutkimuksen jotakin alaa tai humanistista alaa, mutta tarve todellakin on pienempi kuin valmistuvien määrä.
Pannaan päättäjät ratkaisemaan asia vähentämällä aloituspaikkoja ja lisäämällä vaikka metalli-alan ammatillisen koulutuksen markkinointia ja aloituspaikkoja. Näin suomalaisilla riittää koulutus teollisiin työpaikkoihin joita vielä maassamme on eikä firmoilla ole tarvetta siirtää vähäistä tuotantoaan halpoihin kolmansiin maihin.
Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ovat sen verran erilaisia, hajanaisia ja ennenkaikkea eri kokoisia koulutusaloja, että niiden niputtaminen yhteen on vähän outoa. Yhteiskunta- /valtiotieteellinen nimikkeen alta valmistuu monenlaista, psykologista filosofiin ja kansantaloustieteilijään, sekä muut perinteisemmät yhteikunnalliset oppiaineet siltä väliltä. Nämä kaikki toimivat hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Humanistisesta valmistuu vielä hajanaisemalle sektorille museologiasta kieliin.
Toiseksi humanististen alan koulutuksen valmistumismäärät ovat paljon suurempia kuin yhteiskunta- / valtiotieteellisen, joten sikälikin noiden niputtaminen on kyseenalaista.
Lisäksi jotnekin harhaisesti kuvittelet, että nuo kaikki päätyvät valtiolle tai julkiselle puolelle.
Onhan se kivaa että osaat katsella noita tilastoja lukuina, mutta seuraavalla kerralla kun teet niinstä johtopäätöksiä, mieti vähän taustoja, osakokonaisuuksia joista luvut koostuvat ja muita niiden ymmärtämisen kannalta oleellisia tietoja. Pelkkä lukujen vertalilu ei ole millään tavalla perusteltua tilastollista analyysiä. Muutenkin ontuvien argumenttiesi tueksi toimisi paremmin valmistuneiden määrä, joka on näillä aloilla paljon pienempi kuin sisäänottomäärä.
Esimerkiksi voidaan katsoa, että lääkäreitä tai juristeja valmistuu x määrä. Et voi kuitenkaan sanoa että yhteiskuntatieelisestä tai humanistisesta valmistuu x määrää ja verrata lukuja suoraan esim. lääkäriehin. Tämä johtuu ennenkaikkea siitä, että toisin kuin lääkäit tai juristit, yhteikuntatieteellisen tai humanistisen (näitä on muitakin) valmistuneet eivät kaikki ole samanlaisella suuntautumisella ja opinnoilla varustettuja ja valmiita samanlaisiine työtehtäviin. Tällaisten kokoavien tieteenalojen kohdalla arvionti täytyy keskittää tietystä oppiaineesta valmistuvien määrän arviointiin, ei kokonaisen yläkäsitteen niputtamiseen.
Asiantuntevuutesi kyseenalaistuu viimeistään tässä lauseessa:
" Mutta mitä järkeä ylikouluttaa ihmisiä esim. tradenomien ym. töihin mihin molempien koulutusalojen ihmiset monesti sijoittuvat?"
Tämän lauseen ongelmat huomaat itse kun perehdyt vähän paremmin siihen, mihin yhteikuntatieteistä ja humanistisesta valmistuneet sijoittuvat. (ks esim www.sval.fi ja yliopistojen omat verkkosivut)
Kannattaa perehtyä hiukan enemmän aiheeseen mistä kirjoittaa, ettei ihan täysin olisi pihalla. Vähän kriittisyyttä tilastoanalyysiinkin jooko?
"Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ovat sen verran erilaisia, hajanaisia ja ennenkaikkea eri kokoisia koulutusaloja, että niiden niputtaminen yhteen on vähän outoa."
Okei, pistetään erilleen. KOTA-tietokannassa
mm. psykologia ja taloustiede on eritelty
tiedekuntarajoista huolimatta. Vuosi 2004
on viimeisin tietokannasta löytyvä.
Valmistuneet:
Humanistinen Yht.kun
1990 1294 1319
2004 2751 1645
Uudet opiskelijat: (otin v:n 1997 esimerkiksi, koska useat 2004 valmistuneet lienevät aloittaneet niillä main)
1997 2956 1822
2004 2901 2204
Voisit myös pohtia mistä muita koulutusaloja
pienempi valmistumisprosentti, muita pidemmät valmistumisajat ja jopa suurempi
mielenterveyshäiriöiden määrä johtuvat?
Olisivatkohan epävarmuus tulevaisuudesta ja
kehnot työnäkymät syynä?
"Lisäksi jotnekin harhaisesti kuvittelet, että nuo kaikki päätyvät valtiolle tai julkiselle puolelle."
Kärjistin tieten tahtoen, mutta myöntänet että
julkinen puoli on ratkaisevassa asemassa?
Esimerkiksi SVAL:n työssäolevista jäsenistä,
joista osa lienee mainitsemiasi kansantaloustieteilijöitä tms. noin 62% on työssä joko valtiolla tai kunnalla. Lopuistakin iso osa on töissä julkiselta sektorilta tilauksiaan saavilla yrityksillä. (konsultit, palveluyritykset yms.) Humanistisissa aineissa suhdeluku
lienee vielä suurempi.
"Tällaisten kokoavien tieteenalojen kohdalla arvionti täytyy keskittää tietystä oppiaineesta valmistuvien määrän arviointiin, ei kokonaisen yläkäsitteen niputtamiseen."
Valitettavasti en löytänyt tarkempaa
alakohtaista tilastointia. Joidenkin alojen
työpaikat, mm. tiedotuksen, lienevät kasvaneet,
mutta mitenköhän lienee esimerkiksi kansainvälisen
politiikan laita? Ollaankohan esim. KAVAKU:n sisäänottoa moninkertaistamassa? Mikä on
EU-tiedotuspisteiden lopullinen kyllästämisaste?
"...mihin yhteikuntatieteistä ja humanistisesta valmistuneet sijoittuvat. "
Jep, tehtävänimikkeissä on monenlaista
suunnittelijaa ja koordinaattoria joilla ei ole
yhtään alaista. Useissa näissä tehtävissä
pätevyydeksi on määritelty korkeakoulututkinto,
joihin sisältyvät (olipa siitä sitten mitä
mieltä tahansa) myös AMK-tutkinnot.
En missään nimessä kyseenalaista humanistisen
tai yhteiskuntatieteellisen koulutuksen arvoa
tai merkitystä. En halua halventaa myöskään
alan opiskelijoita. Näiden monipuolisten,
haastavien ja todellista älykkyyttä vaativien
alojen osaajia on aina tarvittu ja tarvitaan
tulevaisuudessakin. Kyseenalaistan sen sijaan
valtavasti kohotetut koulutusmäärät.
"Jep, tehtävänimikkeissä on monenlaista
suunnittelijaa ja koordinaattoria joilla ei ole
yhtään alaista. "
Ja tällä halusin kiinnittää huomiota noiden
ei-akateemisten tehtävien suureen määrään.
Tiedän ison osan humanisteista ja yht.kun
tieteilijöistä työllistyvän akateemista
koulutustaan vaativiin tehtäviin. Niitä ei
vaan läheskään kaikille riitä.
Itse olen liiallisista sisäänottomääristä kanssasi ehdottomasti samaa mieltä. Kuitenkin kannattaa huomioida esim että vuoden 1990 jälkeen on mukaan kuvioihin tullut EU ja sen mukanaan tuoma lisääntynyt byrokratia, joka on ylläpitänyt kysyntää yhteiskuntatieteellisistä valmistuville.
Otetaanpa tuo mainitsemasi tilasto yhteiskuntatieteiden osalta. Ero ei ole kuin n.300 joka ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri kun vertaa moneen muuhun alaan ja niiden paikkamäärien kasvuun.
Yht.kun
1990 1319
2004 1645
Humanisteilla tilanne on selkeämpi ja niissä sisäänottomäärät ovat kasvaneet rajusti, yli 1500 paikka lisää on huikea määrä.
Tätä juuri tarkoitin sillä että noiden kahden niputtaminen ei ole järkevää.
"Voisit myös pohtia mistä muita koulutusaloja
pienempi valmistumisprosentti, muita pidemmät valmistumisajat ja jopa suurempi
mielenterveyshäiriöiden määrä johtuvat?"
Tästä haluaisin jotakin faktaa, mihin perustat väitteesi?
Keskustelun kohteena olevilla aloilla on julkisella puolella suuri rooli mutta julkisen puolen rooli työnantajana on varsin merkittävä kaikilla aloilla. Yhteiskunnallinen tutkinto tähtää usein valtiolle tai kunnille, siihen nähden 62% ei ole paljon.
Yhteiskuntatieteissä on erityisen paljon merkitystä sillä mistä oppianeesta valmistuu. Esimerkiksi filosofian tai sosiologian työllistävyys on huonompi, joiltakin aloilta valmistuneista lähes kaikki ovat työllistyneet vuoden sisällä valmistumisesta. Tästä olisi tarkkaakin tietoa SVAL:n työmarkkinatutkimuksessa mutta se on saatavilla vain jäsensivuilta, joten en saa sitä sinulle nähtäville. Juuri tällaiset yksityiskohdat tuottavat tilastoharhaa. Yhteiskuntatieteiden ja humanistien sisällä olevia alakohtaisia eroja havainnolistaa hyvin vaikkapa tämä tilasto
http://www.uta.fi/rekrytointi/sijoittuminen/sijoittumisseuranta03.pdf
Kuten tästä huomaat joillakin aloilla työttömiä ei ole lainkaan joillakin enemmän.
KAVAKU sisäänotto on ainoastaan ulkoministeriön rekrytointia ja siksi varsin huono mittari. Sen määrä on liikkunut tarpeen mukaan, mutta säilynyt vuosikausia suurinpiirtein samana, kuten on tuo mainitsemasi tilasto tieteenalalta valmistuneistakin.
"Jep, tehtävänimikkeissä on monenlaista
suunnittelijaa ja koordinaattoria joilla ei ole
yhtään alaista..."
Näkemyksesi valmistuneiden sijoittumisesta on edelleenkin todella suppea ja osin virheellinen. Tässä kohtaa on tiedoissasi päivittämisen paikka. Useimpiin niihin virkoihin joita yhteiskintatieteilijät varsinaisesti hakevat on kelpoisuusvaatimuksena ennekaikkea ylempi korkeakoulututkinto, tämä sulkee pois tradenomit ja muut AMK tutkinnon suorittaneet. Mainittakoon että usin ensimmäiset työpaikat ovat määraikaisia tai sijaisuuksia, tosin sama trendi taitaa olla vähän joka alalla nykyään. Humanistisella puolella on vähän paha sanoa kun siellä on opettjaa, tutkijaa, ja muuta, joten joukko on varsin hajanaista. Alaisten määrää en pidä mitenkään itseisarvona mittaamaan yhtään mitään. Edellä mainitusta linkistä löytyy myös valmistuneiden nimikkeitä, tosin otos on aika suppea jokaista oppiainetta kohden.
tuossa on mielenkiintoista materiaalia työhön sijoittumisesta ja kannattaa silmäillä nuo yleisimmät tehtävät.
www.uta.fi/projektit/yhtis/selvitykset/larjovuori.pdf
Harmi että sitä SVAL:n tutkimusta ei saa se olisi hyvä. Jos saat sen joskus käsiisi niin kannattaa vilkaista.
"Voisit myös pohtia mistä muita koulutusaloja
pienempi valmistumisprosentti, muita pidemmät valmistumisajat"
Yksi syy tähän on se että varsinkin yhteiskuntatieteellisellä puolella monet ovat jo ennen opintojaan tai viimeistään niiden aikana "sotkeutuneet";) politiikkaan, puolueiden ja muiden järjestöjen toimintaan, joka on todella aikaavievää touhua. Moni jää sille tielleen ja siksi on rumentamassa opiskeluaikatilastoja. Osa onnistuu taistelemaan vastaan ja opiskelemaan siinä samalla ja joskus valmistumaankin. Tästä on itsellänikin hyvää kokemusta, vaikka kuulunkin tuohon jälkimmäiseen porukkaan, joka onnistuu hoitamaan opintojakin. Esimerkiksi aktiivinen toiminta taannoisten presidentinvaalien hyväksi kakkoseksi sijoittuneen ehdokkaan kampanjakoneistossa vei kyllä varsin paljon aikaa, jonka olisi voinut käyttää opiskeluunkin.
Itse opiskelen tällä hetkellä yliopistossa, mutta syksyllä aion vaihtaa ammattikorkeaan. Tuntuu siltä, että kyllä tätä yhteiskuntaa loppupeleissä pyörittävät ihan muut kuin humanistit...