Areva, Cogema, Framatome ja Bouygues Travaux Publics (julkaistu Loviisan Sanomissa 3.2.06)
Meiltä Loviisan puolesta – för Lovisa ry -yhdistykseltä on kysytty, mikä on meidän kantamme mahdolliseen Suomeen tulevaan uraanikaivokseen. Ranskalainen kaivosyhtiö Cogema on tehnyt valtausvarauksen selvittääkseen kaivostoiminnan mahdollisuuksia yhteensä 772 neliökilometrin alueella Askolassa, Myrskylässä, Mäntsälässä, Pernajassa, Pornaisissa, Porvoossa ja Pukkilassa. Yhdistyksemme käsitteli asiaa kokouksessamme 25.1.06 pöytäkirjan mukaan seuraavasti: Keskusteltiin uraanikaivostoiminnasta Itä-Uudellamaalla julkisuudessa olleista tiedoista. Kokous totesi, ettei mahdollinen kaivosalue ulotu Loviisan saakka. Julkisuudessa ei ole ollut tietoja siitä, tarvitaanko mahdollisesti Loviisan satamaa malmin kuljetuksiin.
Koska asia puhuttaa ihmisiä, yritän yksityishenkilönä kertoa, mitä tiedän käytännön uraanikaivos-toiminnasta.
Turvallisuussyistä on yleisön pääsy alueelle, jossa uraanimalmia louhitaan tai rikastetaan, rajoitettua. Koska uraanimalmi on radioaktiivista, niin malmin käsittely aiheuttaa säteilyvaaraa. Säteily on käytännössä kotoisin kolmesta päälähteestä:
1) suora säteily maaperän uraanilähteestä tai työstettävästä malmista
2) ilman radonpitoisuudet kohoavat jonkin verran kaivoksen välittömässä läheisyydessä, kun esiintymä kaivetaan avolouhoksissa esiin ja kaivosten välittömässä ympäristössä ilman radonpitoisuudet kohoavat kaivostoiminnan johdosta
3) rikastustoiminnan kaivos- ja louhosjätteestä.
Kauemmas uraanilouhoksesta mentäessä radonpitoisuudet laskevat kuitenkin nopeasti, koska radon lyhytikäisenä aineena hajoaa nopeasti muiksi aineiksi. Kymmenen kilometrin päässä kaivoksesta pitoisuus on pudonnut huomattavasti, eikä kaivoksen vaikutus enää erotu ympäristön luonnollisesta vaihtelusta, joka kuitenkin on Itä-Uudellamaalla suuri.
Uraanimalmin käsittelytilojen radonpitoisuutta pienennetään tehokkaalla ilmanvaihdolla. Vertaa STUK:n ohjeita ilmanvaihdon tarpeellisuudesta ja sen rakentamisesta omakotitalojen kohdalta maaperän radonpitoisuuksien poistamiseksi. Uraanipitoinen pöly taas sidotaan malmiin kostuttamalla. Tiloissa, jossa rikaste pakataan, on käytettävä hengityssuojaimia. Kaivostoiminnassa on käytettävä suojavaatteita ja koko kehon suihkuttaminen työrupeaman jälkeen on pakollista.
Mahdollinen kaivostoiminta Itä-Uudellamaalla tapahtuisi todennäköisesti In Situ Leaching (ISL) menetelmän mukaisesti. Menetelmässä pumpataan happoa uraania sisältävään kallioperään. Uraani liukenee pohjaveteen, joka pumpataan ylös. Uraanin erottamisen jälkeen vesi pumpataan takaisin maahan. Halpuutensa vuoksi yhtiöt haluaisivat käyttää ISL-menetelmää laajemminkin. Ongelmana on, ettei voida olla varmoja siitä, mitä maan alla tapahtuu, sillä liuenneessa muodossa oleva uraani saattaa liikkua kallioperässä. Pohjaveden liikkeistä ei ole myöskään tehty tutkimuksia. Menetelmä on pilannut pohjavettä monilla seuduilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
"Radioaktiiviset kaivosjätteet" taas ovat sitä samaa peruskalliota, mitä ko. paikalla on joka tapauksessa. On luonnollista, että niissä on jonkin verran uraania ja sen hajoamistuotteita, koska sitä on joka tapauksessa ko. alueen kallioperässä. Tämä ei ole haitta, vaan se on positiivinen asia. Se kun tarkoittaa, että radioaktiivisten hajoamisten aiheuttaman terveydelle haitallisen ionisoivan säteilyn taso on olematon. Rikastuksen yhteydessä radonin lähtöaineet (Ra-226 ja Th-230) jäävät puuromaiseen kaivosjätteeseen ja muodostavat potentiaalisen radonlähteen vielä pitkäksi ajaksi varsinaisen kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Kaivosjätteen huolellisella käsittelyllä radonpäästöt voidaan kuitenkin saada jopa alle ennen kaivostoimintaa vallinneen tason. Tietysti pitäisi vastuullisen kaivosyhtiön suorittaa kaivosalueen maisemointi kaivostoiminnan loputtua.
Sitten kaikkia askarruttavaan kysymykseen, pitäisikö antaa lupa ranskalaiselle Cogema-yhtiölle kaivostoiminnan aloittamiseen.
- Ei pitäisi, mutta jos muodostetaan yhtiö, jossa suomalaisilla on taloudellinen ja päätösvaltainen enemmistö, niin kyllä, koska on moraalisesti oikein, että koko ydinenergiaympyrä on suomalaisten käsissä alkaen uraanin louhinnasta ja päättyen ydinjätteen loppusijoitukseen.
Ranskalainen Cogema-yhtiö kuuluu samaan yritysryppääseen Framatomen kanssa eli Arevaan. Framatome toimittaa reaktorin Olkiluotoon. Ranskalainen rakennusjätti Bouygues Travaux Publics toimii useimmiten pääurakoitsijana, kun Areva rakentaa maailmalla. Niin myös Suomessa ja Olkiluodossa, jossa pääurakoitsijana toimii Bouygues Travaux Publics. Allekirjoittaneella on huonoja kokemuksia Moskovasta ranskalaisten yhteistyöstä muun maalaisten kanssa. Bouygues Travaux Publics toimi pääurakoitsijana neuvostoaikaisessa 14-kerroksisessa rakennuskolossissa, joka saneerattiin länsimaistyyliseksi konttoriksi ranskalais-venäläis- öljy- ja pankkiyhtiölle Nikoilille. http://www.nikoil.ru/portal.nsf/ShowLMenu.nikoil?Open&IDSP=13A44E4D42892BC6C32569D5002DDFD4
http://www.stroi.ru/eng/default.aspx?d=15&dr=34&m=9
Minä taas laadin paikan päällä LVI- ja energia-työpiirustuksia kahdeksan kuukauden ajan.
Lopuksi sanon pari sanaa kuudennesta ydinvoimalasta. Halukasta rakentajayhtiötä ei ole ilmaantunut eikä ilmaannu ennen vuotta 2008. Silloin selviää Suomen lopullinen sähköntarve. Suomi on ollut mukana hyväksymässä EU-direktiiviä, joka antaa teollisuudelle luvan myydä päästöoikeuksia viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun päästöoikeuspiiriin kuuluva tehdas suljetaan ja jos päätös sulkemisesta tehdään ennen vuotta 2008. Tämä ja muut samaan suuntaan vaikuttavat tekijät ajavat paljon energiaa käyttävien teollisuuden, kuten metsäteollisuuden, päästökaupan ulkopuolisiin maihin.
http://www.saunalahti.fi/rog
Magnus Rögård Nurmijärvi
http://www.loviisanpuolesta.tk
Uraani kaivostoiminta Itä-Uudellamaalla
7
1361
Vastaukset
- Peter
Yhdistys Loviisan puolesta - För Lovisa ry. toimii osoitteessa: http://koti.mbnet.fi/peter88/loviisan_puolesta/
- Magnus Rögård
Areva, Cogema, Framatome och Bouygues Travaux Publics (Publicerad i ÖN 2.2.06)
Christer Alm sekreterare för Miljöringen rf. vänder sig i tisdagens (31.1.) ÖN, till föreningen Loviisan puolesta – för Lovisa rf. för att få svar på kinkiga frågor om kärnkraft och uranbrytning.
Vår förening tog upp vid sitt senaste möte den 25.1. upp frågan om urangruvdrift i Östra Nyland.
I protokollet från föreningens möte står det. ”Mötet diskuterade uppgifterna, som funnits i offentligheten. Mötet konstaterade att det tilltänkta gruvdriftsområde inte når Lovisa. Det har heller inte i offentligheten funnits uppgifter om att hamnen i Valkom skulle behövas för malmtransport.
Som ordförande för ”För Lovisa” skall jag först försöka berätta det lilla jag vet om uranbrytning i praktiken och därefter besvara Alms frågor.
Allmänhetens tillträde till områden där uranmalm bryts eller koncentrat framställs är begränsad, som ett led i säkerhetsarbetet. Eftersom uranmalm är radioaktiv finns strålning på arbetsplatserna som en oundviklig konsekvens. Stråldoserna kommer i huvudsak från tre olika håll:
1) Direkt strålning från uranmalm i berget eller från malm som processas;
2) Luftburen strålning, som kommer från sönderfall av radon, en gas som avges av malm innehållande uran. Radongas finns rikligt i Östra Nyland.
3) Nedsmutsning med uranmalm eller koncentrat.
Strålningsnivåerna vid urangruvor och uranverk är låga, ofta några gånger högre än den strålningsnivå som finns naturligt, men den naturliga strålningsnivån är i sig själv hög på många ställen i Östra Nyland. Nivån minskar dock snabbt med avståndet till anläggningarna eller strålningskällan.
Radonrisken minskas i rum, där anställda arbetar med uranmalm genom god ventilation. Jämför STUK:s rekomendationer för ventilation av radon vid egnahemsbyggen. Uranhaltigt damm binds till malmen genom befuktning. Inom områden där urankoncentrat förpackas måste de anställda bära andningsmasker. Vid gruvdrift använder personalen skyddskläder och dushning av hela kroppen är obligatorisk efter ett arbetspass.
Den troliga gruvtekniken för upptagning av uranmalmen i Östra Nyland kallas för ”In Situ Lakning”. Metoden används om berglagren över och under malmen är täta. Ett antal hål borras ned till malmen. Därefter pumpas en basisk eller sur lösning via rör ner till malmen. Malmen som nu innehåller uran pumpas via andra rör genom en jonbrytare där uranet fastnar. Därefter framställes urankoncentrat via en annan jonbytare i ett uranverk. Eftersom hela processen sker inne i marken är det lätt att klara miljö och strålrisk. Däremot måste en noggrann kontroll ske av grundvatten i anläggningar enligt med ”In Situ Lakning” metoden. Risken för nedsmutsning av grundvattnet är enligt min mening uppenbar och jag skulle själv föredra någon annan metod om jag kände till någon.
Det avfall som uppkommer vid drift av gruva och uranverk är; gruvafall och avfall från uranverket.
Gruvavfallet består av gråberg, som måste tas bort för att komma åt malmen. Här är ingen miljö risk, men ett förfulande av omgigningen sker, om området inte iståndsättes efter det att gruvdriften har upphört. Avfallet från uranverket, lakrester, innehåller ämnen från uranets sönderdelning, och kan dessutom innehålla andra mineral, som ursprungligen fanns i malmen. Lakrester är en uppslamning av vatten och fasta ämnen. Detta vatten har ofta en hög radiumhalt och ofta också andra förorenade ämnen. Det måste renas innan det kan pumpas ut i den yttre miljön.
Christer Alm skriver: ”Det börjar vara hög tid att syna alla kärnkraftskorten, öppet och ärligt”. Jag är av samma åsikt och så till Christers frågor, som jag besvarar personligen då vi inte har behandlat frågorna inom föreningen.
1) Anser ”För Lovisa” att franska Cogema skall få bryta uran i den östnyländska berggrunden?
- Nej, men om det bildas ett bolag där finska intressanter har bestämmande rätt, då eventuellt ett ja och det vore moraliskt riktigt att hela kärnkraftscykeln, allt från uranbrytning till slutförvaring, skulle vara i finska händer.
Det franska Cogema hör till Areva bolaget dit också Framatome hör som leverar den nya reaktorn till Olkiluoto. Bouygues Travaux Publics är huvudentreprenör för byggandet av de flesta franska byggen utomlands. Så också i Olkiluoto. Undertecknad jobbade i 8 månader med VVS- och energi-planering i Moskva i slutet på nittiotalet på ett 14-våningars byggkomplex, som blivit uppfört under Sovjettiden och som renoverades av Bouygues Travaux Publics till ett huvudkontor för det rysk-franska olje- och bankbolaget Nikoil.http://www.nikoil.ru/portal.nsf/ShowLMenu.nikoil?Open&IDSP=13A44E4D42892BC6C32569D5002DDFD4
http://www.stroi.ru/eng/default.aspx?d=15&dr=34&m=9
Mina erfarenheter av den franskledda byggnadsverksamheten i Moskva var dåliga.
2) Det finns redan över en miljard ton radioaktivt avfall i världen, från urangruvsdriften, vad bör man göra med detta avfall?
- Jag vet ej, men jag litar på oss finländare. Om det blir urandrift i Finland så städas det aldrig upp så pass bra att det skulle duga åt Alm, men troligen så bra att det skulle duga för de flesta av oss finländare.
3) Bör plutoniumanläggningarna Sellafield (England) och La Hague (Frankrike) få fortsätta sin
verksamhet, i så fall med vilka motiveringar.
- Här skulle jag be Christer kontakta sin EU-delegat för vidare diskussioner om möjlighet att
påverka och i så fall i vilken riktning.
Till slut en liten kommentar om det sjätte kärnkraftverket. Det byggs inte, förrän en intresserad energifirma är intresserad av ett bygge. Kyoto-avtalet innehåller en klausul som ger de industrier, som berörs av Kyoto-avtalet, rätt till fem års försäljning av utsläppsrättigheter om ett beslut om stängning görs före utgången av år 2007. Energi-industrin väntar till dess, för att få se hur många t.ex. gamla pappersbruk, som förflyttas till utlandet och hur mycket elkraft som frigörs genom utflyttningen.
Magnus Rögård Nurmijärvi
http://www.saunalahti.fi/rog- Magnus Rögård
Uranbrytning
Läs gärna mera om uranbrytning under adressen här, jag hittade adressen efter att ha skrivit mina "juttun" här över:
http://biphome.spray.se/monetar/m2/uranbr/intro.htm
Jag kopierade själva stycket om Uranbrytning hit och det kan läsas här efter:
Uranbrytning sker i gruvor på ungefär samma sätt som annan brytning. En urangruva skiljer sig därför inte markant från andra gruvor, de generella miljökonsekvenserna är ungefär desamma. Den största skillnaden är strålningen. På grund av denna måste särskilda åtgärder tas mot radon och radium i luft, vatten och fast avfall samt mot direktstrålning.
I berggrunden ligger uranet som tunna strängar. Stora mängder "ofyndigt" berg måste därför brytas och forslas bort för att malmen ska kommas åt. Den låga halten av uran medför att uranet ofta utvinns i ett uranverk i anslutning till gruvan. Detta för att slippa transportkostnader.
Utvinningen av uran sker i ett uranverk, där malmen krossas och våtmals för att sedan gå vidare till lakning. Beroende på om malmen är sur eller basisk sker urlakningen med antingen saltsyra eller natriumkarbonat. Uranet fälls då ut, krossas, mals och tvättas. Detta ger ungefär en 90procentig uranoxid, även kallad yellowcake. Det urlakade avfallsslammet neutraliseras sedan och sedimenteras. Yellowcake raffineras sedan till ren uranoxid.(3)
Det vanligaste bränslet i svenska och utländska kärnkraftverk är uran 235, U235. Som tabell 1 visade finns det bara 0,7procent av denna isotop naturligt. För att uranet ska bli användbart som kärnbränsle anrikas det till ca 3 procent. Det sker genom att det fasta uranet (egentligen uranoxid) omvandlas till en gas, uranhexaflorid, för sedan återföras till fast form. Koncentrationen blir till då runt 3 procent. Uranet pressas sedan ihop till små kutsar, vilka sedan infogas i rör som blir bränslestavar.
Mängden slam som bildas och mängden kemikalier som används är av kopiösa mängder. Av ett ton malm blir det ca 998kg avfallsslam(4) som lämnas för att sedimentera i en avfallsdamm. Eftersom inte processen i uranverken är gjord för andra ämnen än uran, lämnas tungmetaller och långlivade radioaktiva ämnen som thorium-230 och radium-226 i slammet. Detta gör att 85 procent(5) av malmens ursprungligas radioaktivitet hamnar i slammet och i avfallsdammarna. Hur slammet sedan behandlas är olika från land till land. Säkerheten runt det hälsovådliga radioaktiva slammet har generellt förändrats under åren till det bättre.
Eftersom uranet kommer från skilda länder med olika regelverk, skiljer sig brytningen anläggningar och länder emellan. Kanada, som är den största producenten har vidtagit åtgärder mot miljöförstöringen och har ett omfattande mätprogram för att se de yttre miljökonsekvenserna av gruvdriften.
Magnus Rögård Nurmijärvi
- Morgonnytt
Uranbrytning
Läs gärna mera om uranbrytning under adressen här:
http://biphome.spray.se/monetar/m2/uranbr/intro.htm- Morgonnytt
Det tycks vara en liten men inte nämnvärd skillnad i denna adress jämfört med den här ovan,
http://biphome.spray.se/monetar/m2/uranbryt.htm
som också är mycket bra! - ZHUAN FALUN
Morgonnytt kirjoitti:
Det tycks vara en liten men inte nämnvärd skillnad i denna adress jämfört med den här ovan,
http://biphome.spray.se/monetar/m2/uranbryt.htm
som också är mycket bra!ZHUAN FALUN kertoo muun muassa osoitteessa
http://www.falundafa.org/book/fin/zfl_1.htm
Puhuaksemme taas jostakin, joka on vielä kaukaisemmalta ajalta, niin Afrikassa on Gabonin tasavalta, jolla on uraanimalmia. Maa on suhteellisen alikehittynyt eikä itse voinut saada uraania kehitetyksi joten se vei sitä kehittyneisiin maihin. Vuonna 1972 eräs ranskalainen tehdas vei tätä uraanimalmia maasta. Tutkimusten perusteella havaittiin, että uraanimalmi oli jo puhdistettu ja käytetty hyödyksi. Tästä hämmästyneinä he lähettivät tiedemiehiä maahan tekemään tutkimuksia, ja tiedemiehiä monista muista maista matkusti myös sinne tekemään tutkimuksia. He todistivat lopulta että uraanikaivos oli oikeastaan suurikaavainen ydinreaktori joka oli suunniteltu niin hyvin että nykyihmisen olisi mahdotonta saada sitä aikaan. Milloin se sitten oli rakennettu? Se rakennettiin kaksi miljardia vuotta sitten ja se oli ollut käytössä 500 000 vuotta. Nämä ovat suorastaan tähtitieteellisiä lukuja joita ei voi selittää Darwinin kehitysteorian mukaan, ja on olemassa monia tämänkaltaisia tapauksia. Se mitä tieteellinen ja tekninen maailma on havainnut tähän mennessä on riittävää muuttamaan meidän päiviemme oppikirjat. Sen jälkeen kun ihmisen tavanomainen käsityskyky on muodostanut työ- ja ajatustavan, uuden tiedon on hyvin vaikeaa tulla hyväksytyksi. Kun totuus tulee esille, ihmiset eivät uskalla hyväksyä sitä, vaan torjuvat sen vaistomaisesti. Perinteisen ajatustavan vaikutuksen vuoksi nykyaikana ei ole ketään joka olisi systemaattisesti järjestänyt näitä asioita. Ihmisen ajatus jää täten kehityksestä jälkeen. Milloin vain puhut näistä asioista, on ihmisiä jotka kutsuvat niitä taikauskoksi ja torjuvat ne siitä huolimatta että ne on jo tuotu ilmi. Niitä ei vain ole vielä julkaistu laajalti.
Lue lisää yllä olevasta osoitteesta! - Gabon
ZHUAN FALUN kirjoitti:
ZHUAN FALUN kertoo muun muassa osoitteessa
http://www.falundafa.org/book/fin/zfl_1.htm
Puhuaksemme taas jostakin, joka on vielä kaukaisemmalta ajalta, niin Afrikassa on Gabonin tasavalta, jolla on uraanimalmia. Maa on suhteellisen alikehittynyt eikä itse voinut saada uraania kehitetyksi joten se vei sitä kehittyneisiin maihin. Vuonna 1972 eräs ranskalainen tehdas vei tätä uraanimalmia maasta. Tutkimusten perusteella havaittiin, että uraanimalmi oli jo puhdistettu ja käytetty hyödyksi. Tästä hämmästyneinä he lähettivät tiedemiehiä maahan tekemään tutkimuksia, ja tiedemiehiä monista muista maista matkusti myös sinne tekemään tutkimuksia. He todistivat lopulta että uraanikaivos oli oikeastaan suurikaavainen ydinreaktori joka oli suunniteltu niin hyvin että nykyihmisen olisi mahdotonta saada sitä aikaan. Milloin se sitten oli rakennettu? Se rakennettiin kaksi miljardia vuotta sitten ja se oli ollut käytössä 500 000 vuotta. Nämä ovat suorastaan tähtitieteellisiä lukuja joita ei voi selittää Darwinin kehitysteorian mukaan, ja on olemassa monia tämänkaltaisia tapauksia. Se mitä tieteellinen ja tekninen maailma on havainnut tähän mennessä on riittävää muuttamaan meidän päiviemme oppikirjat. Sen jälkeen kun ihmisen tavanomainen käsityskyky on muodostanut työ- ja ajatustavan, uuden tiedon on hyvin vaikeaa tulla hyväksytyksi. Kun totuus tulee esille, ihmiset eivät uskalla hyväksyä sitä, vaan torjuvat sen vaistomaisesti. Perinteisen ajatustavan vaikutuksen vuoksi nykyaikana ei ole ketään joka olisi systemaattisesti järjestänyt näitä asioita. Ihmisen ajatus jää täten kehityksestä jälkeen. Milloin vain puhut näistä asioista, on ihmisiä jotka kutsuvat niitä taikauskoksi ja torjuvat ne siitä huolimatta että ne on jo tuotu ilmi. Niitä ei vain ole vielä julkaistu laajalti.
Lue lisää yllä olevasta osoitteesta!LUONNON YDINREAKTORIN TOIMINTATAPA SELVITETTY
2.11.2004 klo 07.39 YLEN TIEDEUUTISET:
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=vanha_uutinen83756
Kaksi miljardia vuotta sitten maapallolla toimineen luonnon oman ydinreaktorin toimintatapa on onnistuttu selvittämään, raportoivat amerikkalaistutkijat.
Vuonna 1972 Gabonista, Länsi-Afrikasta Oklon kaivoksesta löydettiin luonnonreaktori, joka tosin oli lakannut toimimasta jo kauan sitten. Sen ydinreaktion moderaattorina eli hidastimena oli toiminut läheisen joen vesi.
Nuorella maapallolla oli radioaktiivista uraani-235:ttä huomattavasti enemmän kuin nyt. Tällä hetkellä uraani 235:n suhde uraani-isotooppi-238:aan on enää 0,7% eikä luonnonreaktoria enää pysty syntymään. Oklossa oli 5-10 metrin paksuinen kerros uraanipitoista mineraalia, pituudeltaan 600-900 metriä. Siinä on ollut 2 miljardia vuotta sitten uraani-235:ttä vähintään 3%. Nykyiset ydinvoimalat toimivat tällaisella rikastetulla uraanilla.
Oklon reaktori on toiminta-aikanaan tuottanut arviolta 15 gigawattituntia energiaa ja sen teho on ollut keskimäärin 100 kilowattia. Kun vesi virtasi sopivasti kallion halkeamiin, se hidasti uraani-235:stä lähteneet neutronit, jotka saivat aikaan ketjureaktion aivan ydinreaktorien tapaan. Ketjureaktio tuottaa kuitenkin valtavasti energiaa, joka lämmitti jäähdytysvettä kunnes se on lopulta kiehunut. Tällöin myös ketjureaktio on pysähtynyt.
Tutkijoiden mittausten ja mallien mukaan ketjureaktio on kestänyt kerrallaan noin 30 minuuttia. Sen jälkeen on seurannut 2,5 tunnin tauko ennen kuin "voimalaitos" on päässyt taas käyntiin. Oklon reaktorin toiminta on päätelty kallioperän mineraalien ja atomien tutkimuksen perusteella. Ratkaisevaa oli ksenon-alkuaineen isotooppien suhteen määrittely kivistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1406653
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1495739- 1234891
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.434490Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?523892- 623061
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.522966Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m242402- 422270
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢152197